Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle
|
|
- Markku Heikkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuomas Ojanen Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin lähtökohtia ja perusteita Nähdäkseni esityksessä on verraten hyvin eritelty asian valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin lähtökohtia ja perusteita. On syytä korostaa, että esityksessä on valtiosääntöoikeudellista erittelyä muuallakin (ks. esim. s. 7-10) kuin jo yksistään varsin pitkässä säätämisjärjestysjaksossa (s ). Esityksen valtiosääntöoikeudellisessa tarkastelussa on hyvää myös se, että tarkastelu on omiaan oikaisemaan sitä julkisessa keskustelussa toistuvasti esillä ollutta yksioikoisen yksinkertaistavaa vaikutelmaa, jonka mukaan nyt olisi kysymys jonkinmoisesta kategorisesta joko-tai -valinnasta yhtäältä perustuslain 19 :ssä turvattujen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien oikeuksien ja toisaalta perustuslain 121 :n 1 momentissa turvatun kunnan asukkaiden itsehallinnon välillä. Esitys tuo hyvin esiin, että käsillä olevien ehdotusten valtiosääntöoikeudelliset kytkennät ovat monissa muissakin perustuslain perusoikeussäännösten turvaamissa seikoissa tai yleensä perustuslain säännöksissä kuin vain perustuslain 19 :n ja 121 :n säännöksissä. Erityisen merkittävä on esityksen liityntä varsinkin perustuslain 6 :n yhdenvertaisuus- ja syrjintäkieltosääntelyyn sekä perustuslain 17 :n kielellisiin oikeuksiin. Vaikka voin pitkälti yhtyä esitykseen siltä osin kuin on kyse valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin kannalta merkityksellisten perustuslakisäännösten yksilöimisestä ja niiden keskeisen sisällön erittelystä perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa, pidän kuitenkin tarpeellisena korostaa erikseen seuraavia seikkoja esityksen valtiosääntöoikeudellista arviointia suuntaavina ja määrittävinä näkökohtina: Perustuslain 121 :n 1 momentin mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kuntien asukkaiden itsehallintoon (kursivointi TO). Kysymys on siis perustuslain tekstin valossa ennen muuta kunnassa asuvien ihmisten itsehallinnosta, ei siis kunta nimisen hallinnollisen olion perustuslaillisesta itsehallinnosta. V perustuslain ja v perusoikeusuudistuksen esityöt havainnollistavat sitä, että kunnan asukkaiden itsehallinnossa on keskeisesti kyse kansanvaltaisuudesta ja tällöin erityisesti kunnan asukkaiden perusoikeusluontoisesta osallistumisoikeudesta. Esimerkiksi
2 2 vuoden 1994 perusoikeusuudistuksen esitöissä todetaan silloisen hallitusmuodon perusoikeussäännöksistä, että kuntien hallinnon perustumista kansalaisten itsehallintoon (hallitusmuoto 51 2 mom.) voidaan pitää tärkeänä kansalaisten osallistumisoikeuksien ulottuvuutena. (HE 309/1993 vp, s. 6, kursivointi - TO). Koska kunnan asukkaiden itsehallinnossa painottuu osana kansanvaltaisuutta etenkin perusoikeusluontoinen osallistumisoikeuksien ulottuvuus, tästä seuraa se, että kunnan asukkaiden itsehallinto voidaan ainakin osaksi ymmärtää sellaisena perusoikeutena, joka lukuisten muiden perusoikeuksien tapaan ei ole absoluuttinen, rajoittamaton perusoikeus. Sitä vastoin kunnan asukkaiden itsehallintoa voidaan perusoikeusluontoisena osallistumisoikeutena tietyin edellytyksin rajoittaa, kuten valtaosaa muitakin perusoikeuksia. Vaikka tässä yhteydessä kunnan asukkaiden itsehallinnon rajoittamista ei voida ajatella täysin perusoikeuksien ns. yleisten rajoitusedellytysten mukaan, nähdäkseni ainakin sellaiset vaatimukset kuin lailla säätämisen vaatimus siihen liittyvine täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksineen sekä rajoituksen hyväksyttävyys ja välttämättömyys tulevat arvioitavaksi käsillä olevassa asiayhteydessä. Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan (j)ulkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslain 22 :n mukaan (j)ulkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kun mainituissa säännöksissä on käytetty käsitettä julkinen valta velvoitettavana tahona, tämä merkitsee käsillä olevan asian valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa seuraavaa: o Perustuslaki ei edellytä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista kuntapohjalta tai ylipäätään sitä, etä kunnat olisivat jollain tapaa mukana niiden järjestämisessä, tuottamisessa ja rahoittamisessa. Tästä syystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen sekä rahoittaminen voitaisiin aivan hyvin ottaa pois kokonaankin kunnilta tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. (Samalla koko perustuslain 121 :n 1-3 momentteihin liittyvän tarkastelun tarve poistuisi, minkä lisäksi sote-palvelujen irrottaminen kokonaan kunnista parantaisi kuntien mahdollisuuksia päättää itsenäisesti taloudestaan ja ylipäätään lisäisi reaalisia edellytyksiä kunnan asukkaiden itsehallinnolle.) o Perustuslain 19 :n 3 momentin ja 22 :n normikokonaisuus myös perustuslain 121 : 1 momentissa kunnan asukkaiden itsehallinnosta todettu huomioiden ylipäätään puoltaa sellaista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen sekä rahoittamisen kokonaisuudistusta, jossa ensin
3 3 ratkaistaan kysymykset siitä, kuinka ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan järjestää, tuottaa ja rahoittaa perustuslain kannalta riittävän tehokkaasti ja yhdenvertaisesti, ja vasta toissijaisesti edellä mainittujen ensisijaisten ratkaisujen puitteissa lähdetään ratkomaan institutionaalis-hallinnollisia kysymyksiä. ( Yksi krooninen perusongelma käsillä olevan asiakokonaisuuden valmistelussa on ollut kuitenkin marssijärjestys, jossa institutionaalis-hallinnolliset näkökohdat ovat muodostuneet ensisijaisiksi ja hallitseviksi.) Lopuksi on syytä painokkaasti korostaa, että käsillä olevassa asiakokonaisuudessa eduskunnan lainsäädäntövallan käyttö ja siten poliittisen päätöksenteon ala ei nähdäkseni ole niin tiukasti perustuslain ja kv. velvoitteiden sitomaa kuin esimerkiksi tilanteessa, jossa eduskunta säätää esitutkinta- ja pakkokeinolakeja tai ihmisten luovuttamista, palauttamista tai käännyttämistä toiseen valtioon säätävää lakia. Sitä vastoin perustuslain kannalta sallittujen ratkaisujen alue ja siten lainsäätäjälle sallittujen vaihtoehtojen piiri on nyt laajempi, joskaan ei tietenkään rajoittamaton. Erityisesti lainsäätäjän harkintavalta ja siihen liittyen poliittisen päätöksenteon ala koskee sopivan keinon valintaa perustuslain kannalta käsketyn sisällöllisen lopputuloksen saavuttamiseksi, so. riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden takaamiseksi. Viittaan tässä yhteydessä myös perustuslakivaliokunnan käytäntöön, jossa on todettu mm. valtionosuuslainsäädännön valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa perustuslain 121 :ssä säädetyn kunnan asukkaiden itsehallinnon ja tällöin erityisesti ns. rahoitusperiaatteen, samoin kuin sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamisen, näkökulmasta, että lainsäätäjällä on varsin laaja harkintamarginaali säädettäessä leikkauksia valtionosuusjärjestelmään silloinkin, kun ne vaikuttavat merkittävästi yksittäisten kuntien valtionosuuksiin. (ks. esim. PeVL 16/2014 vp). Toistan myös sen jo edellä esiin tuomani seikan, jonka mukaan kunnan asukkaiden itsehallinto ei ole absoluuttinen, rajoittamaton perustuslaillinen oikeus vaan että siihen voidaan kohdistaa tietyin edellytyksin rajoituksia kuten valtaosaan muihinkin perustuslaissa taattuihin ihmisten tai ryhmien oikeuksiin. Yleisarvio ehdotuksesta Nähdäkseni käsillä oleva ehdotus on sinänsä varsin epäinnovatiivinen, perimmiltään kuntapohjaisuuden varaan käpertyvien luutuneiden ajatustottumusten aikaansaannos. Samaan hengenvetoon totean, että epäinnovatiivisuus ja luutuneissa ajatustottumuksissa pitäytyminen eivät sinänsä tarkoita perustuslainvastaisuutta.
4 4 Kun ehdotuksessa ei ole luovuttu kuntapohjaisesta mallista, ehdotusta sävyttävät väkisinkin ne kysymyksenasettelut ja oikeastaan pulmat, jotka juontuvat perustuslain 121 :n 1-3 momentin normikokonaisuudesta. Nähdäkseni ehdotuksen keskeiset ongelmakohdat ovat kahtaalla: Yhtäällä kysymyksiä herättää varsinkin kansanvaltaisuuden ja tällöin erityisesti kunnan asukkaiden osallistumisoikeuksien riittävä toteutuminen suhteessa ns. sote-alueiden ja kuntayhtymien päätöksentekoon. Toisaalla pulmia tuottaa se, että ehdotus puuttuu merkittävästi kunnan asukkaiden itsehallinnon taloudelliseen ulottuvuuteen velvoittamalla kunnat rahoittamaan kuntayhtymiä. Lisäksi valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä tuottaa se, toteutuuko esityksessä riittävästi se perustuslain 121 :n 2 momentin vaatimus, jonka mukaan kuntien tehtävistä on säädettävä lailla. Nähdäkseni ehdotuksen pulmia perustuslain 121 :n 1-3 momentin näkökulmasta lisää ainakin jossain määrin se, että jo esityksessäkin (ks. s ) tuodaan sinänsä avoimesti esiin se, että nyt ehdotetulle mallille olisi olemassa sellainenkin vaihtoehto, joka ei ylipäätään synnyttäisi sellaista perustuslain momentteihin liittyvää valtiosääntöproblematiikkaa kuin nyt käsillä oleva ehdotus. Tarkoitan jo edellä mainitsemaani vaihtoehtoa, jossa ns. sote-tehtävät olisivat kokonaan siirretty pois kuntien vastuulta perustuslain 121 :n 4 momentin 1 virkkeessä tarkoitetulle kuntia suuremmalle itsehallintotasolle, so. maakuntatasolle (ns. maakuntamalli). Havaitakseni ainoa perustelu esityksessä omaksutulle mallille on pitkän tradition (s. 135) ohella siinä, että on pidetty tärkeänä, että palvelujärjestelmä on edelleen kuntapohjainen, jotta kyetään säilyttämään päätöksenteon yhteys paikallisesti tapahtuvaan muuhun kunnissa tapahtuvaan päätöksentekoon (s. 52). Esitys tuntuu tältä osin rakentuvan mekaanisen yksinkertaistetulle ajattelulle siitä, että kaikki muut mallit kuin nyt ehdotettu malli sulkisivat jo a priori pois riittävät edellytykset sille sinänsä tärkeälle seikalle, että päätöksenteossa säilyy yhteys paikallisesti tapahtuvaan muuhun kunnissa tapahtuvaan päätöksentekoon. Nähdäkseni ei ole kuitenkaan sen paremmin mitään periaatteellista kuin ylivoimaista käytännön estettä sille, etteikö muillakin ratkaisuilla voitaisi sinänsä luoda riittävät yhteydet kuntatason päätöksentekoon muiden peruspalvelujen aloilla. Nähdäkseni perustuslain tai ainakin perustuslain 121 :n 1-3 momentin normikokonaisuuden kannalta ongelmattoman maakuntamallin ilmeisen selvä käsillä olo horjuttaa nyt ehdotetun mallin valtiosääntöoikeudellista hyväksyttävyyttä ja välttämättömyyttä. Vastaavasti voidaan sanoa, että nyt ehdotetun mallin valtiosääntöoikeudellinen hyväksyttävyys ja välttämättömyys olisi paljon kiistattomampi, jos se olisi erilaisista vaihtoehtoisista malleista yhtäältä selvästi tehokkain sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän yhdenvertaisen saatavuuden toteutumisen kannalta ja toisaalta ongelmaton kunnan asukkaiden itsehallinnon eri ulottuvuuksien näkökulmasta. Näin ei kuitenkaan nähdäkseni ole jo yksin ehdotuksen perusteluissa (s ) muista malleista esitetyn valossa. Ns. maakuntamalli, jossa sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät tehtävät
5 5 siirrettäisiin kaikilta osin 121 :n 4 momentin tarkoittamalle (maakunta)tasolle ja johon liittyisi yhtäältä tämän itsehallintotason verotusoikeus ja valtionosuuksien ohjaaminen suoraan sille ja toisaalta välittömillä vaaleilla valittu päätöksentekoelin, eliminoisi kertaheitolla jo kaiken perustuslain 121 :n 1-3 momentin normikokonaisuudesta syntyvän valtiosääntöproblematiikan syntymisen. Kun lisäksi otetaan huomioon perustuslakimyönteinen laintulkinta, jonka mukaan erilaisista vaihtoehdoista pitäisi valita perustuslain kannalta paras vaihtoehto, lainvalmistelijan uppiniskaista pitäytymistä väistämättä kunnan asukkaiden itsehallintoon liittyvää perustuslakiproblematiikkaa tuottavaan kuntapohjaiseen malliin voi lähinnä ihmetellä. Toistan tässä yhteydessä sen jo edellä toteamani seikan, että perustuslain kannalta ei olisi estettä ottaa sote-tehtävät kaikilta osiltaan kokonaan pois kunnilta tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä: kun nämä tehtävät on alun perin annettu kunnille lakisääteisesti, ne voidaan aivan hyvin ottaa pois niiltä samassa säätämisjärjestyksessä kuin ne on alun perin aikoinaan niille lakisääteisesti annettu. Tehtävien poistaminen kuntien vastuulta myös vapauttaisi kuntien taloudellisia ja muita voimavaroja itsehallintonsa nykyistä reaalisempaan käyttöön. Ymmärtääkseni suurena ongelmana on jo vuosikausia pidetty sitä, että kuntien lukuisat, tietääkseni yli 500 kohoavat lakisääteiset tehtävät ovat tosiasiassa kuristaneet kuntien asukkaiden itsehallinnon reaalisen alan jokseenkin olemattomiin. Myös tästä näkökulmasta ns. maakuntamallin luulisi näyttäytyvän myös kunnan asukkaiden itsehallinnon kannalta lähinnä houkuttelevana ratkaisuna. Kaiken kaikkiaan pidänkin ehdotettua mallia perustuslain kannalta ns. maakuntamallia selvästi huonompana siitä syystä, että ehdotettu malli synnyttää seuraavassa jaksossa tarkemmin käsiteltäviä ongelmia perustuslain 121 :n 1-3 momentin näkökulmasta. Yksityiskohtaisia huomiota Kuntien tehtävien säätäminen lailla Lakiehdotuksen 12 ja 14 :iä on arvioitava perustuslain 121 :n 2 momentissa ilmaistun sen vaatimuksen kannalta, että kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. 1. Lakiehdotuksen 12 ja 14 sinänsä tarkoittavat, että kuntien tehtävien määrääminen perustuisi viime kädessä sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksiin, mikä on ensi katsannossa ongelma perustuslain 121 :n 2 momentin kannalta. Nähdäkseni lakiehdotuksen 12 ja 14 :ssä on kuitenkin riittävän täsmällisesti yksilöity ne kriteerit, joiden mukaan järjestämispäätökset on tehtävä lopputuloksella, että sosiaali- ja terveysalueen ei-oikeudellisen harkintavallan piiri on riittävän suppea ja että lailla säätämisen vaatimus täyttyy. Järjestämispäätöksen tekemisessä huomioitavien lakisääteisten
6 6 kriteerien tosiasiallista noudattamista takaisi osaltaan se, että järjestämispäätöksistä voitaisiin valittaa lakiehdotuksen 62 :n mukaan. Ongelmakohta on kuitenkin lailla säätämisen vaatimuksen kannalta nähdäkseni lakiehdotuksen 12 :n 2 momentin 8 kohta, jonka mukaan järjestämispäätöksessä määriteltäisiin myös tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät sekä niiden tehtävät. Tältä osin kuntien tehtävistä säätäminen näyttäisi jäävän liikaa nimenomaan järjestämispäätöksen varaan lopputuloksella, että ehdotus on mielestäni vastoin perustuslain 121 :n 2 momenttia. Pykäläkohtaa pitäisi muuttaa, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Kunnan rahoitusvastuu Ehdotetun mallin yksi suurimpia ongelmakenttiä perustuslain kannalta näyttäisi liittyvän kunnan rahoitusvastuuseen, jota on tarkasteltava yhtäältä kunnallisen verotusoikeuden ja toisaalta rahoitusperiaatteen näkökulmasta. Valtiosääntöoikeudelliset ongelmat juontuvat nähdäkseni jo yksin siitä, että ehdotetun mallin vaikutuksia kuntien rahoitusvastuuseen ja asemaan on hyvin vaikea, suorastaan mahdotonta arvioida, etenkin kun samalla huomioidaan vuoden 2015 aikana voimaan tulevan kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ja hallituksen päättämien valtionosuusleikkausten yhteisvaikutus. Tähän asiakokonaisuuteen liittyvä problematiikka tai ainakin epämääräisyys 1 voisi itsessään jopa estää ehdotuksen käsittelyn tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, ellei perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä olisi omaksuttu lainsäätäjän harkintamarginaalin laajuutta painottavaa linjaa (ks. esim. PeVL 16/2014 vp). Koska perustuslaki vaikuttaisi perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa antavan lainsäätäjälle liikkumavaraa kunnan asukkaiden itsehallinnon taloudelliseen ulottuvuuteen, siis rahoitusperiaatteeseen, liittyvissä asioissa, ehdotus on tältä osin hyväksyttävissä ja säädettävissä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, vaikkei sitä voi missään nimessä luonnehtia valtiosääntöoikeudellisesti ongelmattomaksi. Kantaan on kuitenkin syytä liittää varaus siitä, että jos tarkemmat sinänsä toivon mukaan myöhemmin olennaisesti täsmentyvät laskelmat ehdotetun mallin taloudellista vaikutuksista etenkin kunnan rahoitusvastuun kannalta osoittaisivat, että yksittäisten kuntien maksuosuudet kasvaisivat nyt ennakoitua vielä voimallisemmin ja merkittävimmin kuntien nykyisiin rahoitusvastuihin verrattuna, asetelma alkaisi jo olla kestämätön rahoitusperiaatteen kannalta. 1 Valtiovarainministeriöltä saatu aineisto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, vuoden 2015 voimaan astuvan kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ja hallituksen päättämien valtionosuusleikkausten yhteisvaikutuksista kuntiin ei olennaisesti selkeyttänyt asiaa pikemminkin päinvastoin.
7 7 Kansanvaltaisuuden ja kunnan asukkaiden osallistumisoikeuksien toteutuminen Esitetyn mallin suurin valtiosääntöoikeudellinen problematiikka liittyy mielestäni kunnan asukkaiden itsehallinnon siihen ulottuvuuteen, jossa on kyse kansanvaltaisuudesta, siis kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista suhteessa ns. sote-alueen kuntayhtymään ja sen hallintoon. Lakiehdotuksen 4 luvun sääntelykokonaisuudessa on pyritty torjumaan sitä, ettei yksittäisen ja varsinkaan ns. pienen kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet jäisi rajallisiksi ja vähäisiksi (ks. 23 ) ja ettei syntyisi vaaraa yhden tai muutaman kunnan yksipuolisesta määräämisvallasta (ks. 19, 22 ja 23 ). Lisäksi lakiehdotuksen 30 ilmentää pyrkimystä turvata aktiivisesti ihmisten suorempia ja välittömämpiä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia suhteessa sote-palvelujen järjestämispäätökseen ja sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien vuotuisiin toimintasuunnitelmiin sekä palveluiden kehittämiseen. Kyseessä on virkistävä, jopa innovatiivinen ulottuvuus kansanvaltaisuutta muutoin hyvin perinteisillä, välillisillä osallistumismekanismeilla toteuttavassa mallissa. Ylipäätään lakiehdotuksen 30 tuo ehdotettuun malliin sen kipeästi kaipaamaa demokraattista legitiimisyyttä. Kokonaisuutena arvioiden lakiehdotuksen 19, 22 ja 23 sekä 30 :n normikokonaisuus riittävät nähdäkseni juuri ja juuri takaamaan kunnan asukkaiden itsehallinnon kansanvaltaisuuden ja tällöin erityisesti osallistumisoikeuksien vähimmäisvaatimusten toteutumista mallissa lopputuloksella, ettei ehdotusta voida pitää suoranaisesti perustuslain 121 :n 1 momentin vastaisena tästäkään näkökulmasta. Perustan valtiosääntöoikeudellisen arvioni nyt erityisesti siihen, että kunnan asukkaiden itsehallinnon kansanvaltaisuudessa painottuu perusoikeusluontoinen osallistumisoikeus, joka ei ole rajoittamaton vaan johon voidaan muiden perusoikeuksien tapaan kohdistaa rajoituksia. Mielestäni perustuslain 19 :n 3 momentin, 22 :n ja 6 :n normikokonaisuus tarjoavat riittävästi sellaisia perustuslain kannalta erittäin painavia ja hyväksyttäviä perusteita, joilla kunnan asukkaiden itsehallintoa voidaan rajoittaa myös sen kansanvaltaisuuden suunnassa, kun samalla huomioidaan edellä selostetut säännösehdotukset lakiehdotuksen 4 luvussa. Lisäksi tässä yhteydessä on annettava painoa sille, että nykyjärjestelmää on joka tapauksessa välttämätöntä muuttaa ja että nyt ehdotettu malli vaikuttaa kuitenkin monessa suhteessa antavan parempia edellytyksiä perustuslain 19 :n 3 momentin, 22 :n ja 6 :n normikokonaisuuden vaatimusten toteuttamiseen kuin nykyjärjestelmä. Kootusti ehdotetun mallin säätämisjärjestyksestä
8 8 Edellä olen pitänyt ehdotettua mallia monessa suhteessa ongelmallisena perustuslain 121 :n 1-3 momenttien normikokonaisuudesta juontuvien vaatimusten kannalta. Ehdotukseen sisältyvistä valtiosääntöoikeudellisista ongelmista huolimatta en kuitenkaan pidä ehdotusta selvästi sillä tavoin perustuslain vastaisena, että kyse olisi säätämisjärjestystasoisesta ongelmasta. Esitän kantani keskeisimmät perusteet kootusti vielä seuraavassa, viitaten samalla edellä esittämääni: - Lainsäätäjällä on käsillä olevassa asiakokonaisuudessa perustuslain kannalta varsin laaja harkintamarginaali, joka koskee varsinkin keinojen tai mallien valintaa perustuslain 19 :n 3 momentin, 6 :n ja 22 :n normikokonaisuuden kannalta käsketyn lopputuloksen saavuttamiseksi, so. ihmisten riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden toteuttamiseksi. Vaikka etenkin perustuslakimyönteinen laintulkintaperiaate huomioiden ns. maakuntamalli olisi ainakin perustuslain 121 :n 1-3 momentin kannalta perustelluin vaihtoehto, lainsäätäjän harkintavallan piirissä on myös nyt ehdotettu vaihtoehto sen valtiosääntöoikeudellisista ongelmista huolimatta. - Perustuslain 121 :n 1 momentissa turvatussa kunnan asukkaiden itsehallinnossa on kysymys huomattavassa määrin perusoikeusluontoisesta osallistumisoikeudesta, jota voidaan rajoittaa, kunhan vain sille voidaan osoittaa riittävän hyväksyttäviä ja välttämättömiä perusteita. Nähdäkseni nyt ehdotettu malli ensinnäkin antaa nykyjärjestelmää parempia edellytyksiä riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden toteuttamiselle. Lisäksi perustuslain 19 :n 3 momentin, 22 :n ja 6 :n normikokonaisuus on sellainen erityisen painava seikka, jolla voidaan hyväksyttävästi rajoittaa kunnan asukkaiden itsehallintoa. - Käsillä olevan lakiehdotuksen 19, 22 ja 23 :n normikokonaisuus yhdessä 30 :n kanssa luettuna tuottaa lopputuloksen, joka kykenee toteuttamaan kunnan asukkaiden itsehallinnon kansanvaltaisuusperiaatteesta juontuvia vähimmäisvaatimuksia, etenkin kun tätä perusoikeusluontoista osallistumisoikeutta voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa. Muita seikkoja: ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta koskevaan päätöksentekoon Kuten edellä olen todennut, käsillä olevan mallin suurimmat pulmat liittyvät kansanvaltaisuuden toteutumiseen. Kysymys ei ole kuitenkaan vain siitä, kuinka kansanvaltaisuus toteutuisi tilanteessa, jossa ehdotettuun malliin on siirrytty. Kansanvaltaisuuden kannalta kysymys on myös siitä, kuinka Suomessa pitäisi ylipäätään päättää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuusuudistuksesta, joka on vaikutuksiltaan ja toteutukseltaan
9 9 ennennäkemättömän laaja - koskeehan se meitä kaikkia suomalaisia (ministeri Huovinen, esittelypuheenvuoro ). Nähdäkseni juuri sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus on sellainen asia, josta päättämisen ei pitäisi jäädä vain valtiopäiville kokoontuneen eduskunnan (enemmistön) päätöksenteon varaan. Sitä vastoin pitäisi antaa painoa myös sille perustuslain 2 :n 2 momentissa ilmaistulle seikalle, että kansanvaltaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen ja että perustuslain 14 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Nähdäkseni käsillä oleva uudistus on juuri sellainen, joka mitä suurimmassa määrin vaikuttaa kaikkiin Suomessa oleviin ihmisiin perustuslain 2 :n 2 momentissa ja 14 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Perustuslain tuntema tapa antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kokonaisuudistuksen (valtakunnan tasoiseen) päätöksentekoon olisi tietenkin perustuslain 53 :ssä säädetty neuvoa-antava kansanäänestys. Sitä, että juuri sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistus voi olla erityisen luonteva kansanäänestyksen kohde, havainnollistaa mm. Ranskan v perustuslain 11 artikla, jonka mukaan tasavallan presidentti voi tietyin edellytyksin päättää kansanäänestyksen järjestämisestä mm. kansallisen sosiaalipolitiikan tai sosiaaliasioihin liittyvien julkisten palvelujen reformia tarkoittavista lakiehdotuksista. 2 Jossain toisessa demokratiassa varmaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä ainakin vakavasti puhuttaisiin, mutta perinteisten edustuksellisten mekanismien varaan vannovassa Suomessa vaihtoehto on tietenkin jo a priori täysin mahdoton. Helsingissä 18. päivänä joulukuuta 2014 Tuomas Ojanen professori Helsinki 2 Article 11: The President of the Republic may, on a recommendation from the Government when Parliament is in session, or on a joint motion of the two Houses, published in the Journal Officiel, submit to a referendum any Government Bill which deals with the organization of the public authorities, or with reforms relating to the economic, social or environmental policy 1 of the Nation, and to the public services contributing thereto, or which provides for authorization to ratify a treaty which, although not contrary to the Constitution, would affect the functioning of the institutions.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Tuomas Ojanen 30.1.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Lisäkuuleminen: HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnon
LisätiedotSote-uudistus ja perusoikeudet
Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista
LisätiedotTilannekatsaus Harri Jokiranta
Tilannekatsaus 9.8.2017 Harri Jokiranta Alueelliset erot talouskehityksessä väestökartat Muuttoliike kartta Yle.fi 6.8.2017 Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapautta koskevan lakiesityksen
LisätiedotOlli Mäenpää 30.1.2015. Perustuslakivaliokunnalle
Olli Mäenpää 30.1.2015 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp) Perustuslakivaliokunnan
LisätiedotOmaisuusjärjestelyiden ja omaisuuden siirtojen merkitys kunnan asukkaiden itsehallinnon kannalta?
Tuomas Ojanen 19.4.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp
Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain
LisätiedotHE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
Veli-Pekka Viljanen HE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Eduskunnan perustuslakivaliokunta 18.12.2014 1. Pakolliset kuntayhtymät
LisätiedotKuntien tehtävien eriytyminen - perustuslain asettamia reunaehtoja koskeva selvitystyö
Kuntien tehtävien eriytyminen - perustuslain asettamia reunaehtoja koskeva selvitystyö 2.10.2019 I Kuntaliiton sote-tulevaisuuspäivä Juha Lavapuro Julkisoikeuden professori, Turun yliopisto Email: julava@utu.fi,
LisätiedotHallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp)
Olli Mäenpää 18.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp) Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Esitys sisältää
LisätiedotHE 270/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Tuomas Ojanen 1.3.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 270/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin
LisätiedotHallituksen esityksen suhde valinnanvapautta koskevaan lainsäädäntöön
Olli Mäenpää 27.4.2017 Hallintovaliokunnalle Hallituksen esitys maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon
LisätiedotValtiosääntöoikeudellinen kysymyksenasettelu ja arvioinnin lähtökohdat
Tuomas Ojanen 16.11.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 169/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 :n väliaikaisesta
LisätiedotPERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan täydentävän lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotJuha Lavapuro
Juha Lavapuro 17.11.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 111/2015 vp eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Tuomas Ojanen 4.4.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 15/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotHE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta
HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta Perustuslakivaliokunta 30.11.2016 Valtiovarainministeriö Valli-Lintu, Kuittinen Ehdotuksen tavoitteet ja lähtökohdat Ehdotusten
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Tuomas Ojanen 3.3.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 2. Lisäkuuleminen 3.3.2015: HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotJanne Salminen Kirjallinen lausunto Asiantuntijakuuleminen Perustuslakivaliokunta
1 Janne Salminen 6.4.2017 Kirjallinen lausunto Asiantuntijakuuleminen 7.4.2017 Perustuslakivaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotJuha Lavapuro HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Juha Lavapuro 30.1.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnan
LisätiedotHE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
Veli-Pekka Viljanen HE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Eduskunnan perustuslakivaliokunta 30.1.2015 Olen ollut perustuslakivaliokunnan
LisätiedotHallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)
Olli Mäenpää 15.8.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Hallituksen
LisätiedotLaadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
LisätiedotPERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan lausunnon, joka koskee sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotAHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAA-KOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 14.09.2017 EOAK/4022/2017 Asia: OM 60/08/2013 AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAAKOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ Lausuntopyyntö 1 luku Ahvenanmaan
LisätiedotHE 231/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
Johannes Heikkonen Turun Yliopisto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 231/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta Taustaa Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotPerustuslakivaliokunnalle
1 Perustuslakivaliokunnalle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä (HE 324/2014 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi esitän kunnioittaen
LisätiedotVeli-Pekka Viljanen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta Lausunnon lähtökohtia
Veli-Pekka Viljanen HE 15/2017 vp MAAKUNTIEN PERUSTAMISTA JA SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON JÄRJESTÄMISEN UUDISTUSTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI SEKÄ EUROOPAN PAIKALLISEN ITSEHALLINNON PERUSKIRJAN 12 ja
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Parkanon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuuli Tarukannel 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
Lisätiedothttps://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin
Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen
LisätiedotOlli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle. Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp)
Olli Mäenpää 29.11.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp) Luottamushenkilön pidättäminen toimestaan Kuntien hallinnon tulee perustuslain 121 :n
LisätiedotHE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
Veli-Pekka Viljanen HE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Eduskunnan perustuslakivaliokunta 3.3.2015 1. Arviointitilanne Eduskunnan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
LisätiedotPerustuslakivaliokunnan lausunto
Perustuslakivaliokunnan lausunto Tiedoteliite. Kuntaliiton analyysi 30.6.2017 Lisätietoja, johtava lakimies Kirsi Mononen, p. 040 569 5511 Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 26/2017 vp sote-, maakunta-
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Tuomas Ojanen 29.11.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 224/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta Lausunnon kohteen täsmentäminen
LisätiedotOlli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle
Olli Mäenpää 4.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 20/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo
LisätiedotJuha Lavapuro HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Juha Lavapuro 3.3.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnan
LisätiedotMikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa
Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset
LisätiedotMitä valtio odottaa sote uudistukselta?
Mitä valtio odottaa sote uudistukselta? Sosiaalialan AMK - verkosto Mikkeli 16.4. 2015 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotSairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo
Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat
LisätiedotHE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 122/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja lasten päivähoidosta annetun
LisätiedotPerustuslakivaliokunnalle
1 Perustuslakivaliokunnalle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä (HE 324/2014 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi esitän kunnioittaen
LisätiedotItsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen
Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen
LisätiedotSOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea
SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea Turvallinen Suomi - seminaari Scandic Park Hotel Mannerheimintie 46 Helsinki 18.3.2015 Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Tuomas Ojanen 12.9.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 70/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion virkamieslain 7 ja 8 c :n ja turvallisuusselvityslain muuttamisesta sekä eräiksi
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keuruun kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Ojala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSoten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM
Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
LisätiedotHE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.
HE 69/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista
LisätiedotLakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista
Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu LAUSUNTO 03.05.2017 HEL7M0515-6 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Viite HE 72/2016 vp, PeVL 64/2016 vp Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Jan Löfstedt PTH-yksikön ylilääkäri
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Jan Löfstedt PTH-yksikön
Lisätiedot1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 83 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Oulun yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti
Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti (Tämän esityksen tekstit ovat lainauksia eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnoista. Lihavoidut otsikot,
Lisätiedotja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa
Näkökulmia sotepalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa Kuntoutuspäivät Kulttuuritehdas Korjaamo Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 7.6.2019 2 Kuntaliiton linjaukset
LisätiedotHE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - KSTHKY:N VAMMAISNEUVOSTO 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kuusisto Eeva-Kaisa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotHE 147/2017 vp YKSITYISTIELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
Veli-Pekka Viljanen HE 147/2017 vp YKSITYISTIELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI HE 11/2018 vp YKSITYISTIELAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI ANNETUN HALLITUKSEN ESITYKSEN (HE 147/2017
LisätiedotSote perustuslain puristuksessa. Esimerkki pirullisen ongelman johtamisesta Eija Mäkinen
Sote perustuslain puristuksessa Esimerkki pirullisen ongelman johtamisesta 30.3.2017 Eija Mäkinen Pirulliset ongelmat ja oikeus Pirullinen ongelma Kesy ongelma. Mikä oikeudessa kesy tai pirullinen ongelma?
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät
LisätiedotJuha Lavapuro HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Juha Lavapuro 17.12.2014 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnan
LisätiedotRahoitusperiaate ja sen toteutuminen
Rahoitusperiaate ja sen toteutuminen Tanja Matikainen OTT, Kunnanjohtaja Kuntajohtajapäivät, Pori 29.8.2014 2.9.2014 1 Rahoitusperiaatteen tausta Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 9.2 artikla
LisätiedotJuha Lavapuro
Juha Lavapuro 7.4.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys HE 15/2017 vp eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 215/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain annetun lain, yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain annetun lain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
LisätiedotOlli Mäenpää Hallintovaliokunnalle
Olli Mäenpää 13.6.2017 Hallintovaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen
LisätiedotHE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA
Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö
LisätiedotTÄYTÄNTÖÖNPANOA SEKÄ VAL- TION LUPA-, OHJAUS- JA VALVONTATEHTÄVIEN UUDELLEENORGANISOIN- TIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI
Veli-Pekka Viljanen HE 14/2018 vp MAAKUNTAUUDISTUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA SEKÄ VAL- TION LUPA-, OHJAUS- JA VALVONTATEHTÄVIEN UUDELLEENORGANISOIN- TIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Eduskunnan perustuslakivaliokunta
LisätiedotJulkinen palvelulupaus
Julkinen palvelulupaus Pauli Rautiainen julkisoikeuden apulaisprofessori valtiosääntöoikeuden dosentti Maaseutuakatemia 12. 13.4.2016, Porvoo Julkisen palvelulupauksen määrittelystä on sovittu Juha Sipilän
LisätiedotPyydettynä lisäselvityksenä esitän kunnioittavasti seuraavan.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 16.10.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 41/2017 vp eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta
LisätiedotJuha Lavapuro Kirjallinen lausunto
Juha Lavapuro 21.4.2017 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 15/2017 vp eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö 25.11.2014 Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan
Lisätiedot3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,
LisätiedotHE 165/1998 vp PERUSTELUT
HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto
LisätiedotTiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto
Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin aluehallintovirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kaisa Ainasoja 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotHE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet
HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE
LisätiedotHE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-
HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalialan Työnantajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotPerustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.
Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa Professori Veli-Pekka Viljanen Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017 Perustuslain tulkinnan erityispiirteitä Perustuslakitulkinnan
LisätiedotPerus- ja ihmisoikeudet lainvalmistelussa
Perus- ja ihmisoikeudet lainvalmistelussa Erityisesti terveysoikeudellisessa sääntelyssä Sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet ovatko ne edelleen valideja tulevaisuudessa? Nuuksio 22.8.2018 Heidät
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotPaljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet seminaari, THL
Paljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet seminaari, THL 7.12.2017 Pauli Rautiainen, oikeustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto Lähtökohtia 8.12.2017 2 Julkisen vallan
LisätiedotErityisiä huomautuksia uudistukseen liittyen
Käännös Asia Hallituksen esitys (HE 15/2017 vp) maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kajaanin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Komulainen-Lepistö 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Pohjoinen päihdetyö Sajos, Inari 7.5.2015 Kati Hokkanen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotValtion ja kunnan suhde
Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien
LisätiedotMikael Hidén. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO HE 224/16 vp laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta
1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 24.11.2016 KELLO 10.00 HE 224/16 vp laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta Käytettävissä olleen ajan lyhyyden vuoksi en ole voinut perehtyä
Lisätiedot1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotTeuvo Pohjolainen
Teuvo Pohjolainen 17.5.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (HE 66/2016 vp) 1 Yleistä Esityksessä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Koulukatu 51, Vaasa, gsm , sospsyk.fi
1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotVeli-Pekka Viljanen. Eduskunnan lakivaliokunta
Veli-Pekka Viljanen KAA 2/2016 vp avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta Eduskunnan lakivaliokunta 10.11.2016
LisätiedotEhdotettu aluejakoratkaisu ja sen valtiosääntöoikeudellinen merkitys
Juha Lavapuro 29.11.2016 Kirjallinen lausunto Asia: HE 224/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Valtiosääntöoikeudellisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotViittaan esityksen sisällöstä esityksestä ilmenevään toistamatta sitä tässä.
Tuomas Ojanen 10.10.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 103/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain ja ajokorttilain muuttamisesta sekä eräiksi
LisätiedotTeuvo Pohjolainen
1 Teuvo Pohjolainen 22.11.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d :n muuttamisesta (HE 229/2016 vp) Perustuslakivaliokunnan
LisätiedotJuha Lavapuro Kirjallinen lausunto
Juha Lavapuro 6.10.2016 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 72/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotPERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE
HE 15/2017 vp Kaarlo Tuori PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamista
Lisätiedot