VAIN URAKKALASKENTAA VARTEN

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy PIRTTISAAREN LASTAUSRAMPPI JA TIHTAALIT RAKENNESUUNNITELMA TYÖSELOSTUS 0146-P15848 VAIN URAKKALASKENTAA VARTEN

2 PIRTTISAAREN LASTAUSRAMPPI JA TIHTAALIT RAKENNESUUNNITELMA MAANRAKENNUSTYÖT JA KIINTEÄT RAKENTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ Rakennuskohde Asiakirjat Mittaukset Yleisiä määräyksiä RAKENNUSPAIKKA Pohjatutkimukset Pohjaolosuhteet Vedenkorkeudet SUUNNITTELUPERUSTEET Yleistä Kuormitukset Rakenne ja päämitat RAKENTEITA JA TÖITÄ KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Betoni- ja teräsbetonirakenteet Muottityöt Raudoitukset Betoni Betonointi Vedenalainen valu Työsaumat Jälkihoito Elementtirakenteet Teräsrakenteet Materiaalit Työn suoritus Puhdistus Pinnoitus Puurakenteet PURKU- JA SIIRTOTYÖT Nykyiset rakenteet Johdot ja kaapeli KAIVUTYÖT Kaivu ja ruoppaus Louhinta Läjitys TÄYTTÖTYÖT Yleistä Pohjan tasaus Täyttö... 8

3 7.4 Tiivistäminen Rakennekerrokset Aallonmurtaja Eroosiosuojaus LASTAUSRAMPPI Elementit Tukimuurielementit Palkkielementti Asennus Reunamuuri Kansirakenne Rampin suojateräkset Eroosiosuojaus TIHTAALI Yleistä Paalut Aisa Fenderitaulu Hoitotaso ja kaiteet VARUSTEET Kiinnityslaitteet Kaide Hengenpelastusvälineet VIIMEISTELYTYÖT...13

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Satamat ja vesiväylät 1 (13) VAIN URAKKALASKENTA VARTEN Helsinki / J. Kunnas P15848 PIRTISAAREN LASTAUSRAMPPI JA TIHTAALIT RAKENNESUUNNITELMA MAANRAKENNUSTYÖT JA KIINTEÄT RAKENTEET TYÖSELOSTUS 1 YLEISTÄ 1.1 Rakennuskohde 1.2 Asiakirjat 1.3 Mittaukset 1.4 Yleisiä määräyksiä Tämä työselostus koskee Porvoon kaupungin alueella sijaitsevan Pirttisaaren (Bodö) yhteysliikennelaiturin yhteyteen sijoittuvan lastausrampin, tihtaalien ja aallonmurtajan rakennusteknillisiä töitä ja täydentää FCG Finnish Consulting Oy:n piirustusluettelon pvm mukaisia rakennepiirustuksia. Rakennustyöt käsittävät lastausrampin, tihtaalien ja niiden maatukien sekä rakennusvaiheen 1 aallonmurtajan rakentamisen ja niihin liittyvät maarakennustyöt. Rakennustyöt eivät saa haitata nykyisen yhteysliikennelaiturin (Bodö) sekä Kalkkirannan tielaiturin käyttöä yhteysalusliikenteeseen. Rakennustöissä noudatetaan tämän työselostuksen lisäksi mm. Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL), Suomen Betoniyhdistyksen (BY) ohjeita ja normeja sekä tiehallinnon yleisiä sekä sillanrakentamisen laatuvaatimuksia ja työselityksiä (Silko- ja SYL-ohjeet) sekä Infra-RYL 2006; Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1 Väylät ja alueet, osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat. Betoni- teräs- ja puurakenteiden valmistuksessa noudatetaan ohjetta Runko RYL 2000, D9 Ulkopuoliset rakenteet, F1 Rakennustekniikka. Työmaalla on aina käytettävä viimeisiä piirustuksia ja ohjeita, vanhentuneet on hävitettävä. Suunnitelmien korkeusmittaukset on esitetty MW järjestelmässä. Lastausrampin rakenteet ja aallonmurtajan harjan keskilinja on sidottu nykyisen yhteysliikennelaiturin rakenteisiin piir ja -303 esitetyn mukaisesti Rakennuttaja osoittaa maastosta työn alkaessa korkeus- ja mittauskiintopisteet, joita urakoitsijan on noudatettava. Niiden rakenteiden paikat, joille ei ole annettu sidontoja on otettava kartalta sen mittatarkkuudella. Rakentamisessa on käytettävä hyviksi tunnettuja ja tunnustettuja työtapoja, vaatimukset täyttäviä materiaaleja sekä kokenutta ja ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Työmaapäällikön ja työpäällikön tulee olla vesirakennustöihin sekä kaikkiin tähän rakennustyöhön liittyviin työvaiheisiin perehtyneitä. Erityisesti vaaditaan kokemusta elementtitöistä, terästöistä, vaativista ulkona tapahtuvista valutöistä sekä kaivu- ja täyttötöistä. Rakennustöissä käytettävien tuotteiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä ja SILKO hyväksyttyjä sekä merirakenteiden rakennustyöhön soveltuvia. Tuotekohtaisia ohjeita on noudatettava ehdottoman tarkasti. Työmaalla on oltava suomenkielinen käyttöohje tai työselitys ja käyttöturvallisuustiedote, jotka on saatettava työntekijöiden tietoon.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 2 (13) 2 RAKENNUSPAIKKA 2.1 Pohjatutkimukset 2.2 Pohjaolosuhteet 2.3 Vedenkorkeudet 3 SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 Yleistä 3.2 Kuormitukset 3.3 Rakenne ja päämitat Rakennustöissä on noudatettava rakennuttajan laatimaa ja työn edetessä täydennettävää työturvallisuusasiakirjaa. Suunnitelmissa, tehdyissä töissä tai rakennusmateriaaleissa esiintyvistä puutteista tai virheellisyyksistä tai muuten epäselvissä tilanteissa on otettava yhteys rakennuttajaan ja suunnittelijaan. Yhteysliikennelaiturin suunnittelun yhteydessä alueelta on tehty pohjatutkimuksia. Tutkimukset on esitetty nykyisen laiturin suunnitelmissa, Sito Oy työnro 1703, piirustukset GEO pvm Laiturialueella on suoritettu rakenteiden kartoitus kesällä kartoitustiedot on esitetty nykytilakartassa FCG Planeko Oy, 146-C pvm Laiturialueen luodolla on näkyvissä runsaasti isoja kiviä ja lohkareita sekä kaksi avokalliopaljastumaa. Pohjatutkimusten mukaan alueen maaperä on silttistä hiekkaa ja hiekkaa sekä hienojakoista moreenia, jossa on runsaasti kiviä. kairaukset ovat päättyneet yhteysliikennelaiturin perustamisalueella suureen maakiveen tai mahdolliseen kallioon noin m syvyydellä. Merkittävät vedenkorkeudet ovat vuosina Helsingin mareografiaseman asteikolla tehtyjen havaintojen mukaan seuraavat: HW = ( ) MHW = MW = MW 2005 ±0.00 MNW = NW = Urakoitsijan on huomioitava työsuunnitelmaa laatiessaan, että vedenkorkeudet saattavat työn aikana vaihdella merkittävästi ja rakennuskohde on alttiina aallokolle. Rakenteiden suunnittelukäyttöikä on 50 v. Lastausrampilla ja sen tausta-alueella sallitaan 10 t akselipaino tai 16 t telipaino. Rantapollareiden pollarivoimana on käytetty 150 kn:n pollarivoimaa. Lastausrampin leveys on noin 7 m ja sen rakenteena on teräsbetonista valetut kulmatukimuurielementti. Lastausrampin kansi tehdään maanvaraiseksi paikalla valettuna teräsbetonilaattana, joka viettää tasolta merelle päin tasoon noin Kulmatukimuurielementtien perustamistasot ovat (T1, T2 ja K) ja (T3) sekä P -elementin asennustaso on Lastausrampin edustalla haraustaso on asemapiirustuksen piir mukaisesti. Tihtaalit (2 kpl) ovat kallioon ankkuroituja ja yläpäästään aisoilla tuettuja teräsputkipaaluja. Tihtaalin fenderitaulun rakenteena ovat teräsputket, johon on asennettu kumifenderit (2 kpl) ja suojaparru.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 3 (13) 4 RAKENTEITA JA TÖITÄ KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 4.1 Betoni- ja teräsbetonirakenteet Muottityöt Raudoitukset Betoni Rakenteiden mittojen tulee olla suunnitelmien mukaiset. Jos rakennuttaja ei ole erikseen hyväksynyt poikkeusta, saavat suurimmat poikkeamat teoreettisista mitoista olla +/- 20 mm. Lastausrampin teräsbetonisessa reunamuurissa ei saa olla silmällä havaittavaa käyristymää. Kannen paikalla valun ulkokulmat viistetään kaikki 50x50 mm kolmiorimalla. Jos piirustuksissa ei ole toisin osoitettu, viistetään kaikki ulkokulmat 20 x 20 mm kolmiorimalla. Kaikki päädyt viistetään 15x15 mm, jollei muuta ole mainittu. Näkyvissä pinnoissa muottisiteiden päihin jätetään valuun selvämuotoiset kartiokappaleet. Side katkaistaan 30 mm syvyydestä ja kolo täytetään esim. kuivasullonnalla. Betoniteräkset ovat laatua A500HW. Raudoitukseen voidaan käyttää myös vastaavia tehdasvalmisteisia verkkoja (B500K) ja raudoituksia voidaan muutenkin soveltaa tehdasvalmistukseen. Rakennepiirustuksissa on ilmoitettu elementtien ja lastausrampin paikalla valujen teräksiä peittävän betonipeitteen nimellisarvo ja sallitut mittapoikkeamat. Betonipeitteen nimellisarvo on 55 mm ja sallittu mittapoikkeama +/- 10 mm RIL mukaisesti. Lastausrampin takana olevan taustakentän paikalla valetun maanvaraisen teräsbetonilaatan osalta betonipeitteen paksuus on 50 mm ja sallittu mittapoikkeama +/- 10 mm RIL mukaisesti. Ennen asennusta teräkset on huolellisesti puhdistettava irtonaisesta ruosteesta, rasvasta, jäästä ja muusta liasta. Teräkset tuetaan ja sidotaan muotteihin niin, että haitallisia siirtymiä ei pääse syntymään valun aikana. Terästen tukiväli ei saa ylittää 75 -kertaista tangon läpimittaa eikä mm. Suunnitelmissa annettuja teräskokoja ja -välejä saa muuttaa vain suunnittelijan ja valvojan luvalla. Pääraudoituksen terästen sisäpuolinen taivutussäde on normaalisti 12 x φ, hakojen ja koukkujen 3 x φ ja terästen jatkospituus on 60 x φ, jollei muuta ole mainittu. Terästen pituusmitat, joita ei ole annettu piirustuksissa, on määrättävä paikalla muotista mittaamalla. Pääsääntöisesti teräkset jatkuvat rakenteen läpi päättyen suojabetonikerroksen verran ennen muottipintaa, vaikka piirustuksissa ei pituusmittaa olisi erikseen annettu. Elementeissä käytettävä betoni on 1 rakenneluokan betonia, jonka lujuusluokka on K45. Elementtien betonin rasitusluokka on XC4, XS3 ja XF4. Paikalla valettava betoni on 2 rakenneluokan betonia, jonka lujuusluokka rakenteellisesti on K40. Rakenteen rasitusluokka on XC4, XS3 ja XF4, jonka mukaan valettavan betonin lujuusluokkana on käytettävä K45. Betonin sideaineena käytetään CEMII/A-D. Betonin runkoaineena käytettävän kiviaineksen tulee olla betonin kiviainesohjeet by 43 mukaista. Betonin kiviaineksen tulee täyttää 1 luokan vaatimukset. Elementeissä ja lastausrampin kannen paikalla valussa suositellaan käytettäväksi massaa, jonka karkean kiviaineksena suurin raekoko on 16 mm.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 4 (13) Betonointi Betonin suhteutuksesta riippumatta tulee kuivassa valettavassa betonimassassa olla sementtiä vähintään 320 kg/m 3. Kaiken betonimassan tulee olla vesitiivistä ja pakkasen kestävää. Suurin v/s - suhde on Jäätymislaajenemaa ei saa esiintyä. Betonin pakkasenkestävyysvaatimus (P-luku) on P40. Vedenalaisessa valussa on noudatettava ns. Contractor -valutapaa, jos muusta ei ole erikseen sovittu. Valua aloitettaessa on massassa oltava sementtiä vähintään 450 kg/m 3, kunnes massa on levinnyt yli koko pohjan ja putki on luotettavasti massassa. Tämän jälkeen tulee sementtimäärän olla vähintään 400 kg/m 3. Työnaikaiset kokeet tehdään betoninormien mukaisesti valettavasta työmaalle toimitetusta massasta. Betonoinnista tehdään työsuunnitelma, jossa selvitetään valuvaiheet, massan kuljetus ja käsittely ja jälkihoito yms. Suunnitelma on esitettävä rakennuttajan valvojan hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen valutöihin ryhtymistä. Massan kuljetus ja säilytys on järjestettävä siten, että sen erottuminen ja ilmahuokosten häviäminen estyy. Muottien tulee olla puhdistetut ja kastellut ennen valua. Ennen valun aloittamista tarkistetaan kaikki rakenteelliset mitat, telineet, muotit, raudoitus ja kiinnivalettavat varusteet sekä eri rakenneosien asennusvaraukset tartunnat jne. Tukimuurielementtien seinän valussa runkoaineen erottumisvaaran johdosta valussa on käytettävä valuputkea tai valusukkaa, joilla valu nostetaan ylös. Massan vapaa putoamiskorkeus on oltava alle metrin. Massa tiivistetään koneellisilla täryttimillä. Lastausrampin reunamuurin sekä lastausrampin kannen ja taustakentän paikalla valut tehdään kuivatyönä. Paikalla valussa massan vapaa putoamiskorkeus on enintään 1.5 m. Massa tiivistetään koneellisilla täryttimillä. Näkyviin jäävät laudoittamattomat pinnat tasoitetaan puulla hiertäen. Erillistä jälkeenpäin tehtävää hierto- tai tasauskerrosta ei sallita. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti pinnan tasaisuuteen ja oikeisiin kaltevuuksiin Vedenalainen valu Työsaumat Valuputkien on oltava tiiviitä. Vedenalaisen valun nousunopeuden tulee olla vähintään 300 mm/h, hidastinta käytettäessä nopeus voi olla pienempi. Paalujen valussa on huolehdittava riittävästä jälkitäryttämisestä. Valu on suoritettava yhtäjaksoisesti. Keskeytys ei saa missään tapauksessa kestää 0,5 h kauempaa. Valu tuodaan noin 100 mm yli aiotun työsauman ja valetun massan reunasta poistetaan heikkolaatuinen betoni ennen valun jatkamista. Vedenalainen eroosiolaatan valu ks. kohta 8.5. Työsaumoja saa tehdä ainoastaan suunnittelijan luvalla. Työsaumat tehdään by 50 mukaisesti ja niiden pinnat käsitellään ennen seuraavan osan betonointia siten, että rakenteesta tulee monoliittinen ja kaikki muut laatuvaatimukset täyttävä rakenne. Työsaumaan 50 % lisäraudoitus. Työsaumoissa ei saa käyttää työsaumaverkkoa. Työsaumana käytetään karheaa työsaumaa by50 kohta mukaisesti.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 5 (13) Jälkihoito Elementtirakenteet 4.2 Teräsrakenteet Materiaalit Ennen valun aloittamista on työsauman pinta ja muotit kasteltava huolellisesti ja muotit kiinnitettävä siten, ettei laasti pääse tunkeutumaan muotin ja kovettuneen betonin väliin. Valu työsauman päälle aloitetaan massalla, jossa on sementtiä vähintään 400 kg/m 3 ja jonka maksimiraekoko on 8 mm. Valetun betonin jälkihoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota Betonityöohjeiden RIL ja by 50 mukaisesti. Jälkihoidon aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota liittyvän ja valettavan tai valettavan rakenteen eri osien välisiin lämpötilaeroihin. Lämpötilaero ei saa ylittää 20 o C eikä valettu rakenne saa jäähtyä ensimmäisen vuorokauden aikana yli 15 o C. Lujuuskadon välttämiseksi maksimilämpötila rajoitetaan enintään 50 o C. Valetun betonin jälkihoitoa jatketaan kunnes betoni on saavuttanut 80 % nimellislujuudestaan. Valettu betoni on suojattava mm. sadetta, tuulta, aurinkoa sekä pakkasta vastaan koko jälkihoidon ajan. Valetun betonin jälkihoidossa noudatetaan SYL 3:ssa annettuja ohjeita. Mitään valmiiden betonipintojen piikkaus-, korjaus- tai paikkaustöitä ei saa suorittaa ennen kuin ko. valujen korjaustavasta on sovittu rakennuttajan kanssa. Elementtien käsittelyssä on noudatettava valmistajan ja suunnittelijan ohjeita. Elementit tulee esittää rakennuttajalle tarkistettavaksi ainakin seuraavien työvaiheiden osalta: muotit, raudoitukset, varaukset ja nostolenkit muottien purkamisen jälkeen valmiit elementit ennen asennusta betonin koestustulokset Elementtien lujuus tarkistetaan elementtitehtaan toimittamien laatuasiakirjojen perusteella. Tihtaalien teräsputkipaalujen ja teräsaisojen, fenderitaulun teräsosien sekä rantapollareiden teräslaatu on S355J2H (SFS-EN 10219). Teräsputkipaalun yläosaan tulevan terästangon (toimii pollarina) sekä paalun ankkuritapin ( 90) teräslaatu on S355JO. Lastausrampin kannen betonirakenteen kulutuspinnaksi asennettavat kiinnitys- ja tartuntalevyt ovat tehdasvalmisteisia vakiotyyppisiä valettavaan betoniin tartuntatapein kiinnittyviä tartuntalevyjä ja pitkiä tartuntateräksiä, P2KLkiinnityslevyt (S355JO) esim. Peikko Oy. Muutoin muototeräkset ovat vähintään laatua S235JRG2 (SFS-EN 10025), jollei piirustuksissa ole muuta mainittu. Kierretankojen (M30) lujuusluokka on 5.8 ja niiden on oltava hitsattavaa laatua. Muttereiden lujuusluokka on 6. Aluslevyt terästä vasten DIN 126 mukaisesti Työn suoritus Hitsausliitosten hitsiluokka on WC standardin SFS-EN mukaisesti. Hitsaustöissä on otettava huomioon, että hitsattavat teräsrakenteet asennetaan korroosioalttiiseen ympäristöön ulos veden vaikutusalueelle. Voimaliitosten hitsaustöitä saavat suorittaa vain 4. tai sitä korkeamman luokan koehitsauksen suorittaneet hitsaajat. Hitsauspaikan tulee olla suojattu sateelta, lumelta ja tuulelta eikä hitsaus saa tapahtua niin alhaisessa lämpötilassa, että val-

9 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 6 (13) Puhdistus Pinnoitus Puurakenteet misteen laatu kärsii. Hitsaukset tehdään käyttäen olosuhteisiin sopivaa ja teräslaadun edellyttämää hitsaustapaa ja lisäainetta. Käytetyn lisäaineen myötörajan tulisi olla noin 5 % perusaineen myötörajaa suurempi. Railojen viisteet muotoillaan standardin SFS-EN mukaisesti. Piirustuksissa annetuista hitsivahvuuksista ei saa tinkiä ja toisaalta liikaa hitsausta on vältettävä. Ellei piirustuksissa ole merkintää hitsin pituudesta, tehdään se ko. liitettävän osan koko pituudelle. Piirustuksiin merkittyjen pienahitsien mitat ovat a-mittoja. Piirustuksiin merkitsemättömien pienahitsien a- mitta on 1.2 x t, jossa t = liitoksen ohuempi seinämävahvuus. V- ja ½ V- saumat hitsataan täyteen mittaansa, eli a on liitoksen ohuempi seinämävahvuus. Kaikki hitsit tarkastetaan silmämääräisesti standardin SFS 5550 mukaisesti. Hitsikuvun tulee olla tasainen ja sileä. Haitalliset epätasaisuudet on korjattava hiomalla. Virheelliseksi havaitut saumat tai sauman osat on poistettava ja tehtävä uudelleen. Pinta puhdistetaan ruosteenpoistoasteeseen Sa 2 ½ (hiekkapuhallus). Puhdistus aste arvostellaan SIS (IVA) asteikon mukaan. Lastausrampin suojateräksiä ja P2KL100 -kiinnityslevyjä ei pintakäsitellä. Tihtaalien paalut, aisat, kaiteet, fenderitaulun teräsosat sekä rantapollarit maalataan. Maalausjärjestelmänä käytetään esim. Tikkurila Coatings Oy:n järjestelmää TE4-SFS 5873/F22.01 EP500/2-FeSa2½ (TEMALINE NL 2x250µm epoksipinnoite tai vastaava). Rantapollareiden ja tihtaalien aisojen ja tulevien kaiteiden pintaväri on keltainen RAL Tihtaalien paalujen ja fenderitaulun teräsosien pintaväri on musta RAL Ennen teräsosien pintakäsittelyä värisävy tulee hyväksyttää rakennuttajalla. Vioittuneen maalipinnan korjausmaalaus tehdään standardin SFS 5873 mukaisesti. Lastausrampin yhteyteen tuleva teräsputkikaide, mutterit, kierretangot, aluslevyt, ym. teräsosat kuumasinkitään. Tihtaalin hoitotason tukirakenne ja ritilätaso kuumasinkitään. Kuumasinkitykset tehdään standardin SFS EN ISO 1461 ja SFS EN ISO mukaisesti siten, että vähimmäiskerrospaksuus on 100 µm ja keskimääräinen vähimmäispaksuus 115 µm paitsi ruuveissa ja muttereissa, joiden pinnoite tehdään SFS EN ISO mukaisesti. Kuumasinkityksen vauriot sekä hitsit suojataan sinkkipölymaalilla. Jos sinkkipölymaalaus suoritetaan heti kun hitsi on jäähtynyt, ei tarvita suihkupuhdistusta. Irralliset oksidi- ja hitsauskuonajäänteet poistetaan teräsharjalla. Sinkkisilikaatti maalikerroksen kuivakalvopaksuuden tulee olla vähintään 85 µm. Maalaustyössä on otettava huomioon maalin valmistajan ohjeet maalausolosuhteista ja työstä annetut vaatimukset. Pienet maalikalvon viat voidaan paikkamaalata työmaalla. Vahingoittunut kohta puhdistetaan irtoavasta maalista ja ruosteesta kaapien ja suihkupuhdistaen. Pienet vauriot voidaan myös hioa käsihiomakoneella. Reunat hiotaan loiviksi. Paikkamaalaus suoritetaan maalausjärjestelmän mukaisilla maaleilla täyteen kalvopaksuuteen standardin SFS 5873 mukaisesti. Työmaalla tapahtuvan paikkamaalauksen osalta on erityistä huomiota kiinnitettävä maalattavan kohteen suojaukseen työn ja maalipinnan kuivumisen aikana. Kaikissa pysyvissä rakenteissa tulee puutavaran olla täysin kuorittua. Puutavaran on täytettävä lujuudeltaan luokan T 30 vaatimukset ja oltava painekyl-

10 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 7 (13) 5 PURKU- JA SIIRTOTYÖT 5.1 Nykyiset rakenteet 5.2 Johdot ja kaapeli 6 KAIVUTYÖT 6.1 Kaivu ja ruoppaus lästettyä SFS 3974 LK A mukaista. Rakenteissa ei saa käyttää kreosoottikyllästettyä puutavaraa. Tihtaalin suojaparrun ulkopinnan tulee muodostaa yhtenäisen tasaisen pinnan ja mitään hammastuksia ei saa esiintyä. Näkyvien puupintojen viimeistelyssä tulee pyrkiä korkeatasoiseen lopputulokseen ja työstä tulee näkyä hyvän kirvesmiesammattitaidon jälki. Naulaliitoksissa tulee olla vähintään 2 naulaa tai ruuvia. Vaikka naulaus- tai ruuvauskaaviota ei olisi esitetty, on naulat/ruuvit sijoitettava syiden suhteen siten, ettei halkeamisvaaraa ole. Puuta vasten asennetaan aluslevyt DIN 436 mukaisesti, jolloin pulttiliitoksessa M 24 aluslevyn koko on 80x80x6. Nykyinen yhteysliikennelaituri on suunnitelmien mukaan rakenteeltaan kulmatukimuuri, jonka elementtien perustamistaso on Yhteysliikennelaiturin päädystä puretaan teräsbetonista reunamuuria lastausrampin elementtien asennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi laiturin päädyn reunimmainen tukimuurielementti nostetaan pois paikoiltaan. Elementin paino on noin 16 t. Nykyisen laiturin taustalla sijaitsee sähköpylväs ja kaksi puurakenteista odotuskatosta, joiden mitat ovat noin 3 m x 1.5 m. Tarvittaessa em. rakenteet siirretään rakennustöiden ajaksi työskentelyalueen ulkopuolelle ja asennetaan töiden valmistuttua uudelleen paikoilleen. Lisäksi nykyisen aallonmurtajan yhteydessä sijaitseva Bodö -kyltti ja opastinlaite (semafori) siirretään uuteen paikkaan. Siirrettävien rakenteiden asennuspaikat sovitaan tarkemmin rakennuttajan kanssa. Lastausrampin takana olevan taustakentän ja nykyiselle laiturille johtavan yhdystien pinta on betonoitu. Betonipinta puretaan ja materiaalia käytettään soveltuvin osin aallonmurtajan ja taustakentän täyttöön. Purettua betonirakennetta ei saa käyttää lastausrampin taustan täyttöön. Purkumateriaali siirretään asianmukaiseen jätteen käsittely paikkaan. Urakoitsijan on selvitettävä ennen kaivu- ja ruoppaustöihin ryhtymistä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi- viemäri- ym. johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaus- tai muista toimenpiteistä. Kaivutyöt käsittävät elementtien asentamisen ja niiden alle tehtävän sepelitasauksen edellyttämän kaivun sekä kaivun ja ruoppauksen lastausrampin edustan eroosiolaattaa ja luiskaverhousta varten. Nykyisen laiturin vieressä kaivu on suoritettava erittäin suurta varovaisuutta noudattaen. Kaivu suoritetaan elementtien asentamisen ja pohjan sepelitasauksen sekä eroosiolaatan valun toteuttamisen edellyttämässä laajuudessa. Kaivu- ja ruoppaustyöt käsittävät lastausrampin rakennustöiden yhteydessä altaaseen mahdollisesti joutuneiden lohkareiden yms. poiston haraustason yläpuolelta. Laiturin edusta ruopataan tarvittavin osin haraustasoon MW piir esitetyn mukaisesti. Lastausrampin takaa poistetaan pintamaat (betonipinta) ja tausta-alueen kenttää leikataan tasauksen ja rakennekerrosten edellyttämään tasoon.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 8 (13) 6.2 Louhinta 6.3 Läjitys Lastausrampin kohdalla kalliota louhitaan niiltä osin, kun kallionpinta on elementtien perustamistason tai sekä lastausrampin edustan haraustason yläpuolella tai luiskaverhouksen juurituki sitä edellyttää piir mukaisesti. Louhinta tulee suorittaa huolellisesti ja korkealla ammattitaidolla niin ettei yhteysliikennelaiturin rakenteet vaurioidu. Louhinnan teoreettinen pohjataso on elementtien osalta tai sekä lastausrampin edusta haraustason osalta ja sallittu toleranssi mm, jolloin pohjantaso on , tai Louhintatöissä noudatetaan tielaitoksen julkaisuja TIEL , Maa- ja pohjarakenteet ja , Kalliorakenteet. Ruoppaus- ja kaivumassoja voidaan käyttää taustan täyttötöissä niiltä osin kun ne täyttävät kohdan 7 mukaiset vaatimukset. Muilta osin massat siirretään ja läjitetään rakennuttajan tarkemmin osoittamaan paikkaan Pirttisaaressa. 7 TÄYTTÖTYÖT 7.1 Yleistä 7.2 Pohjan tasaus 7.3 Täyttö Täyttötyöt käsittävät lastausrampin elementtien pohjan tasauksen ja taustan täytön, tausta-alueen rakennekerrokset sekä aallonmurtajan ja sen luiskaverhouksen. Täyttöön käytettävä materiaali ei saa sisältää lunta, jäätä eikä rakennusjätettä tms. Tausta-alueen nykyisen louhetäytön yläpinta kiilataan ja tiivistetään ja tasataan huolella niin, ettei vettä kerääviä painanteita esiinny. Pohja tasataan lastausrampin elementtien ja eroosiolaatan kohdalla sepelillä # mm siten, että elementtien kohdalla sepelikerroksen paksuus on 500 mm ja eroosiolaatan kohdalla 300 mm. Elementtien T1, T2 ja K kohdalla pohja tasataan perustamistasoon ja elementin T3 kohdalla Pohjan tasaus tehdään tiiviin kitkamaakerroksen päälle. Mikäli pohjalla on löyhiä maakerroksia, suoritetaan massanvaihto louheella tarvittavassa laajuudessa. Lastausrampin kannen paikalla valun kohdalla täytön yläpinta muotoillaan ja tasataan sepelillä # mm niin, että sepelikerroksen paksuus on 500 mm piir mukaisesti. Tihtaalien maatukien kohdalla pohja tasataan sepelillä # mm siten, että sepelikerroksen paksuus on 300 mm perustamistasoon -0,40 piir mukaisesti. Lastausrampin taustan täyttö tehdään pienlouheella # max =150 mm ja routimattomalla kitkamaalla # max =100 mm, jonka kitkakulma Φ 36. Pienlouhetta käytetään lastausrampin elementtien taustantäyttöön, jonka jälkeen taustantäyttö voidaan tehdä myös routimattomalla kitkamaalla. Niiltä osin, kun kaivumassat täyttävät ko. kriteerin, voidaan myös niitä käyttää täyttöihin. Elementtien vierustäyttö ja niiden päälle tehtävä täyttö suoritetaan varoen niin, etteivät elementit vaurioidu.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 9 (13) 7.4 Tiivistäminen Täyttö ulottuu lastausrampin ja nykyisen yhteysliikennelaiturin taustalla pintarakenteiden verran valmiin pinnan alapuolelle piir mukaisesti. Louhetta tiivistetään täyttötöiden yhteydessä kaivinkoneen kauhalla junttaamalla. Lastausrampin tausta-alueen puretun betonikannen alla olevat tyhjät onkalot täytetään huolellisesti sulloen ja tiivistäen esim. sepelillä. Tarvittaessa onkalot voidaan täyttää myös betonoimalla. Täyttö vedenpinnan yläpuolella tehdään korkeintaan 300 mm kerroksissa ja jokainen kerros tiivistetään huolellisesti käyttäen hyväksi kuljetus- ja levityskalustoa. Rakennekerrokset, pohjan tasaukset vedenpinnan yläpuolella sekä täytön pinta tiivistetään lisäksi traktorivetoisella 40 kn:n täryjyrällä. Ylityskertojen vähimmäislukumäärä on 6. Jyrällä ei saa tiivistää 1.5 metriä lähempää laiturilinjaa. Täytön pinta tiivistetään niiltä osin, kun täryjyrää ei voi käyttää tärylevyllä (>4000 N), ylityskertoja vähintään Rakennekerrokset 7.6 Aallonmurtaja 7.7 Eroosiosuojaus Rakennekerrokset tehdään kohdan 7.3 mukaisesti tehdyn taustatäytön päälle piir mukaisesti. Nykyisen laiturin suunnitelman mukaan taustakentän rakennekerrokset käsittävät kantavan murskekerroksen #0 64 mm (200 mm) ja pinnassa murskekerroksen # 0 32 mm (50 mm). Rakennekerrosten päälle on myöhemmin valettu betonikerros, jonka purkamisesta syntyvää materiaalia voidaan soveltuvin osain käyttää taustakentän reikien ja painaumien tasaukseen. Nykyisen taustakentän tasatun pinnan päälle valetaan maanvarainen teräsbetonilaatta, joka raudoitetaan keskeisellä verkolla Ø10#150. Laatan paksuus on 150 mm. Betonipinta yhtyy juoheasti nykyisen taustakentän tasaukseen yhdystien alkuosalla. Nykyisen betonipinnan poistamisen jälkeen huolellisesti tasatun ja tiivistetyn pinnan tulee viettää piir esitetyin kallistuksin merelle päin eikä vettä kerääviä painanteita saa esiintyä. Nykyisen yhteysliikennelaiturin aallonmurtajan harja on aiemmin laaditun suunnitelman mukaan tasolla Rakennusvaiheessa 1 nykyinen aallonmurtajan louhetäyttö ja lohkareet siirretään lastausrampin luoteispuolelle piir ja -302 esitetyn mukaisesti. Lähtökohtana on, että aallonmurtajaan käytettävä materiaali saadaan pääosin nykyisestä aallonmurtajasta. Aallonmurtajan täyttöön käytetyn louheen tulee olla mahdollisimman suhteistunutta ts. sen tulee sisältää mahdollisimman tasaisesti kaikkia raekokoja. Louheen maksimiraekoko saa olla enintään 400 mm. Aallonmurtajan louhetäyttö suojataan eroosiolta kohdan 7.7 mukaisesti. Rakennusvaiheessa 1 aallonmurtajan harja on tasolla ja harjan leveys on 2 m. Piirustuksissa -301 ja -302 on esitetty myös aallonmurtajan lopullinen tilanne (vaihe 2). Lastausrampin länsisivun ja aallonmurtajan eroosiosuojaus tehdään louheverhouksena nykyisen aallonmurtajan louheesta ja lohkareista kahteen kerrokseen # min 400 mm, # 50 % 600 mm, # 25 % 850 mm ja # max 950 mm vähintään kerrospaksuuteen t 1200 mm.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 10 (13) 8 LASTAUSRAMPPI 8.1 Elementit Verhouksen luiskakaltevuus on 1:1.5 ja luiskaverhouksen juureen kaivetaan juurituki, jonka syvyys on vähintään louheverhouksen kerrospaksuuden mukainen ja leveys on vähintään 1.5 m. Tarvittaessa juurituki louhitaan kallioon Tukimuurielementit Lastausramppi muodostuu laiturilinjalla palkkielementillä (P) ja rampin länsisivulla paikalla valettavalla reunamuurilla yhteen liitettävistä tukimuurielementeistä (T1-T3 ja K). Elementit T1-T2 ovat ripaelementtejä, jotka on kiinnitetty yläpäästään palkkielementtiin P Palkkielementti Asennus 8.2 Reunamuuri Lastausrampin kulmassa on kulmaelementti K. Se on kiinnitetty yläpäästään palkkielementtiin P ja liittyy vapaasti paikalla valettavaan reunamuuriin. Elementin P kohdalla elementin K yläosa on sileä, ilman tartuntoja ja ainoastaan reunamuurin kohdalla on tartunnat. Elementtien pituuden sallittu toleranssi on mm. Elementtejä tarvitaan seuraavasti: Elementti Lukumäärä (kpl) Paino ( t) T T T K P Palkkielementti (P) liittää tukimuurielementit (T1-T2 ja K) toisiinsa. Tukimuurielementeissä on kierretangot 2 M30 (5.8) palkkielementin kiinnittämiseksi. palkkielementti asennetaan oikealle korkeustasolle teräslevyillä tms. sovittamalla piir mukaisesti. Tyhjä tila palkkielementin ja taustatäytön välissä injektoidaan betonilla täyteen elementin asentamisen jälkeen. Palkkielementin taitteet on suojattu suojateräksin kohdassa 8.4 esitetyn mukaisesti. Elementit asennetaan sepelillä tasatulle pohjalle. Urakoitsijan on varmistettava ennen elementtien nostoa, että pohjan taso vastaa suunnitelmien mukaista perustamistasoa (vrt. kohta 7.2). Palkkielementti asennetaan välittömästi tukimuurielementtien asentamisen jälkeen. Elementtejä nostettaessa saa nostoraksien haarojen välinen kulma (haarakulma) olla korkeintaan 40 o. Elementit tulee asentaa mahdollisimman tarkasti linjaan ja kohdakkain niin, että P-elementti vastaa tukimuurielementin pystyseiniin ja ripoihin. Elementtien teoreettinen saumarako on 20 mm. Sauma saa hammastaa sivu- tai korkeussuunnassa korkeintaan 40 mm. Elementtien seinämän välinen pystyrako saa olla korkeintaan 40 mm. Elementtien asentamisen jälkeen täytetään lastausrampin tausta. Lastausrampin sivuilla elementit K ja T3 liitetään toisiinsa taustatäytön jälkeen paikalla valettavalla reunamuurilla. Reunamuurin valu tehdään kohdassa 4.1 annettuja ohjeita noudattaen. Reunamuurin pituus on molemmilla sivuilla noin 9 m.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 11 (13) 8.3 Kansirakenne 8.4 Rampin suojateräkset 8.5 Eroosiosuojaus Reunamuurin leveys on 300 mm. Elementtien yläpään taso on ja reunamuurin yläpinta on rampin taustalla 1.50, josta se viettää rampin kannen mukaisesti palkkielementtiin päin. Reunamuurin tausta-alueen puoleinen pää valetaan maanvaraisesti sepelitasauksen päälle. Nykyisen laiturin purettavaan reunamuuriin porataan (reiät Ø 25, l=500 mm) ja juotetaan tartunnat 5 Ø 16 (A500HW) k200, l=1000 mm. Ennen tartuntojen juottamista reiät puhdistetaan vesihuuhtelulla ja juotosbetoni 600/3 (Optiroc tai vast.) puristetaan porareikään paineilmalla jäykän letkun avulla, jolloin reiässä ollut ilma (ja vesi) nousee pois. Letku pidetään kokoajan nousevan massan sisällä. Lopuksi lyödään tartunnat täytettyyn reikään, jolloin osa juotosmassasta pursuaa pois. Nykyisen laiturin puoleinen reunamuuri jatkuu rampin kansilaatan suuntaisena. Alkuosalla reunamuuri tukeutuu elementin T1 ripaan ja loppuosa toteutetaan maanvaraisena rakenteena piir esitetyn mukaisesti. Lastausrampin kansi tehdään paikalla valaen taustan täyttöä vasten tiivistetyn sepelikerroksen #32-64 mm, t = 500 mm päälle piir ja -304 esitetyn mukaisesti. Teräsbetonilaatan paksuus on palkkielementin (P) kohdalla 250 mm ja muualla 200 mm. Lastausrampin kansilaatan ja reunamuurin saumaan asennetaan kumibitumikermi ennen kansilaatan valua. Vastaavasti kumibitumikermi asennetaan myös kansilaatan ja tausta-alueen maanvaraisen teräsbetonilaatan väliseen saumaan. Lastausrampin kansilaatan paikalla valun taitteet suojataan valuun asennettavilla suojateräksillä piir esitetyn mukaisesti. Palkkielementissä oleva suojateräs b varustetaan teräksisellä kiinnitysosalla, joka hitsataan suojateräksen aallonmurtajan puoleiseen päähän. Kiinnitysosa kiinnitetään rampin reunamuurin ulkopintaan kahdella M24 kemiallisella ankkurilla. Suojateräksen kiinnitysosa on esitetty piir ja Rampin paikalla valuun asennetaan teräslevyt (kiinnityslevy P2KL100 k1000). Kiinnityslevyt sijoittuvat suojaterästen b ja c väliin piir ja -304 esitetyn mukaisesti. Lastausrampin edusta suojataan potkurivirtojen syövytykseltä paikalla valettavalla betonilaatalla h min = 400 mm, joka ulottuu elementin pohjalaatasta vähintään 3500 mm etäisyydelle piir ja -302 mukaisesti. Valu tehdään vedenalaisena valuna kohdan ohjeita noudattaen. 9 TIHTAALI 9.1 Yleistä 9.2 Paalut Tihtaaleita valmistetaan kaksi kappaletta. Tihtaalin rakenteet on alustavasti esitetty piir Tihtaalin paalut (2 kpl) ovat teräsputkipaaluja 300x300, joiden seinämän paksuus on 12.5 mm. Paalujen teräslaatu on S355J2H. Paalut ankkuroidaan ehjään kallioon 2500 mm terästapilla 90, S355JO (L 5000 mm) ja valetaan täyteen betonia. Teräsputkipaalun arvioitu pituus on noin 7 m. Tihtaalit tukeutuvat aisojen (300x300x12.5, S355J2H) välityksellä aallonmurtajapenkereeseen asennettuihin teräsbetonisiin maatukiin (3 kpl).

15 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 12 (13) 9.3 Aisa 9.4 Fenderitaulu 9.5 Hoitotaso ja kaiteet 10 VARUSTEET 10.1 Kiinnityslaitteet 10.2 Kaide 10.3 Hengenpelastusvälineet Tihtaali tukeutuu kahden teräsaisan 300x300x12.5 välityksellä aallonmurtajaan asennettuihin teräsbetonisiin maatukiin (K45-1). Aisat asennetaan maatukien betonivalun sisään. Tihtaaliin asennetaan fenderitaulu, joka käsittää kolmesta teräsputkesta 400x400x12.5 valmistetun rakenteen, jonka keskimmäinen teräsputki toimii ns. holkina, joka hitsataan teräsputkipaaluun hitsatun teräslevyn 460x460x15 päälle. Yläpäästä holkki lukitaan teräspaalun läpi asennetun ja holkkiin hitsattavan terästapin 60 (S355JO) avulla, joka samalla toimii kiinnityspollarina. Holkin ja teräsputkipaalun väli valetaan täyteen betonilla. Fenderitauluun asennetaan kumifenderit tyyppiä DD400 (E= 34.5 kn/m, R= 459 kn) esim. Trelleborg tai vastaava. Fendereiden pituus on 1500 mm. Fenderit kiinnitetään teräspulteilla fenderitaulun teräsrakenteisiin. Fendereiden väliin asennetaan suojaparru 200x150 ja sen päälle vesivaneri 20 mm. Tihtaalin hoitotaso käsittää tukirakenteen L-100x150x10 ja sen päälle asennettavan ritilätason esim. Weland H6 30/3 tai vastaava. Hoitotaso sekä tihtaalien yksi aisa varustetaan teräsputkikaiteella (50x50x5). Lastausrampin taustalle asennetaan kaksi rantapollaria piir ja -302 esitetyn mukaisesti. Pohjan tasaus rantapollareiden kohdalla tehdään kohdan 7.2 mukaisesti. Rantapollareiden (150 kn) tyyppi on esitetty piir Pollarit betonoidaan täyteen ja valun yläpinta viimeistellään kaarevaksi. Lastausrampin ja laiturin väliin asennetaan teräsputkikaide piir ja -302 esitetyn mukaisesti. Kaiteen pituus noin 9 m ja korkeus 1 m. Kaide varustetaan ylä- ja keskijohteella. Kaiteen pystytolppien väli on korkeintaan 1500 mm. Kaiteen tyyppi on esim. Weland yleiskaide (FinnRasti Oy) tai vast. Kaiteen pintakäsittely kohdan 4.2 mukaisesti. Kaide asennetaan tukevasti reunamuurin yläpintaan kaidetoimittajan esim. FinnRasti Oy:n ohjeiden mukaisesti. Yhteysliikennelaiturin taustalle asennetaan 1 sarja hengenpelastusvälineitä piir esitetyn mukaisesti. Hengenpelastusvälinesarjan tulee vastata Vuosaaren satamassa käytettävää tyyppiä. Hengenpelastusvälineet käsittävät: - tikkaat - pelastusrenkaan köysineen - venehaan - heittoliinan painoineen ja suojapusseineen Hengenpelastusvälineet asennetaan pylvääseen, joka, perustetaan tukevasti laiturin taustatäyttöön.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy TYÖSELOSTUS VAIN URAKKALASKENTA VARTEN 13 (13) 11 VIIMEISTELYTYÖT Lastausrampin edusta harataan rakennustöiden valmistuttua. Haraus tehdään Liikenneviraston valtuuttaman harausvaltuutetun läsnä ollessa. Kaikki alueet, jotka ovat olleet töiden kohteena tai joita on muuten työn aikana käytetty viimeistellään ja saatetaan ennalleen rakennustöiden päätyttyä. FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Markku Vähäkäkelä suunnittelupäällikkö, ins. (AMK) Jesse Kunnas suunnitteluinsinööri, ins. (AMK)