TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS

2 Tuloksellisuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kohottamisen vuosi 2013 Rehtori Antti Koskinen Vuoden 2014 näkymät aikuisopiston toiminnalle perustehtävän näkökulmasta ovat onneksi aiempaa valoisammat. Painopiste työmarkkinoilla ja ammatillisessa koulutuksessa siirtyy nuoriin koulunsa päättäviin ja toisaalta vailla ammatillista koulutusta tai tutkintoa oleviin. Johtokunta Puheenjohtaja Reijo Jeskanen, Joensuu Varapuheenjohtaja Raimo Oksman, Kitee Jäsen Juho Malinen, Joensuu Jäsen Tiina Mustonen, Polvijärvi Jäsen Asko Puhakka, Joensuu Jäsen Lilli Tuuha, Joensuu saakka Jäsen Armi Rautiainen, Joensuu alkaen Jäsen Päivi Varis, Joensuu EK:n edustaja Veikko Matikainen SAK:n edustaja Risto Vattulainen P-K:n Yrittäjät ry:n edustaja Matti Vuojärvi Henkilöstön edustaja Jorma Koljonen Henkilöstön edustaja Osmo Kukkonen Kuntayhtymän hallituksen edustaja Tony Kuntsi Toiminnan eri osa-alueiden jatkuva kehittäminen ja keskittyminen perustehtävään oli leimallista Pohjois-Karjalan aikuisopiston vuoden 2013 toiminnalle. Aikuisopiston toimintaympäristössä viime ja sitä edellisenä vuonna toteutuneiden ammatillisen aikuiskoulutuksen markkinoiden suhdanteiden vaihtelun jälkeen saavutimme vihdoin sellaisen aseman, että tuotannolliset sekä taloudelliset sopeuttamistoimet saatiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla päätökseen. Toimintamme kehittämiseen panostettiin uudistunein rakentein ja toimintatavoin. Oppisopimustoiminnan kokoaminen koulutusalojen tiimien yhteyteen aloitettiin vuoden 2013 aikana. Tavoitteena oli ammatillisen aikuiskoulutuksen perustehtävän vahvistaminen, kustannustehokkuuden lisääminen sekä laadun ja toimintatapojen yhtenäistäminen. Kuluneen vuoden aikana aikuisopisto liittyi koulutuskuntayhtymän opintotoimistopalvelujen keskittämistyöhön, jonka tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa opiskelijoiden asiakaspalvelua sekä lisätä työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Aikuisopiston keskittyminen perustehtävään merkitsi uudistusta Pohjois- Karjalan kesäyliopiston asemaan. Kesäyliopiston toiminnot siirrettiin ammattiopisto Niittylahden yhteyteen, sillä vapaan sivistystyön koulutusmarkkinatilanteessa saadaan enemmän synergiaetua yhdessä Pohjois-Karjalan kansanopiston toimintojen kanssa. Samalla ammattiopisto Niittylahden toimintojen yhteyteen siirrettiin aikuisopiston maahanmuuttajakoulutus. Aikuisopisto kokosi ja keskitti toimintojaan entistä tiiviimmin vuokratiloista koulutuskuntayhtymän omistamiin toimitiloihin. Vuoden 2013 aikana tehtyjen sopeuttamis- ja kehittämistoimien vaikuttavuus toimintaan on ollut merkittävä. Se on vakauttanut aikuisopiston kahta perustehtävää: ammatillista aikuiskoulutustoimintaa sekä työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa ja niiden kilpailukykyä. Toiminnan ja toimintaorganisaation kehittämisen myötä aikuisopiston henkilöstön osaamispanostus tuotti toiminnan tähänastisen reilun 40-vuotisen historian parhaan taloudellisen tuloksen vuosikatteella mitattuna. Aikuisopiston vuosikatetoteumaksi toiminta tuotti talousarvion mukaisen sitovan tavoitteen ollessa , kun edellisen vuoden 2012 vastaava toteuma oli Ihan kaikkea täydellisen erinomaiseen vuoteen tarvittavaa ei kuitenkaan saavutettu. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen olisi pitänyt panostaa enemmän. Keväällä toteutettiin toiminnan laadun ja sen kuvauksen päivittäminen ja itsearviointi. Syksyllä tehtiin laadun ja toiminnan kuvauksen ulkoinen auditointi. Itsearvioinnin tulos oli 500/1000 pistettä ja ulkoisen auditoinnin tulos oli 460/1000 pistettä. Molempien näiden tulosta kuvaa sana erinomainen. Kiitos vuoden 2013 onnistumisista kuuluu etuoikeutetusti aikuisopiston henkilöstölle. Kiitoksen ansaitsevat myös aikuisopiston asiakkaat, opiskelijat ja työyhteisöt sekä toimintaamme rahoittaneet viranomaiset ja tahot sekä keväällä 2013 toimintansa aloittanut uusi johtokunta. Koulutuskuntayhtymän johto luottamusmiehineen on tehnyt kiitettävää yhteistyötä työpaineiden ja -asioiden ristiaallokossa. Jokaisen kumppani- ja yhteistyötahon tuki on ollut arvokas apu toiminnassamme. 2

3 Hyvinvoinnin koulutusala Hyvinvoinnin perustutkintotiimissä toteutettiin ensimmäistä kertaa työvoimakoulutuksena hoiva-avustajakoulutus, joka alkoi syksyllä Hoiva-avustajat työskentelevät palveluissa, jotka tukevat asiakasta tämän hyvinvoinnissa kuten esimerkiksi kotihoidossa tai vanhuksille tai vammaisille tarkoitetuissa palvelutaloissa ja hoivakodeissa. Laboratorioalan perustutkintoon tehtiin järjestämissopimus kesäkuussa ja koulutus käynnistyi syksyllä 2013 aikuisopistolla. Kansainvälisyyteen ja yrittäjyystaitoihin painottuva sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon valmistava koulutus käynnistyi elokuussa Koulutus pitää sisällään lähihoitajaopintojen lisäksi 1 2 työssä oppimisjaksoa ulkomailla sekä Nuori yrittäjyys (10 ov) -opintojakson, joka toteutetaan harjoitusyritystoimintana. Paletti-hankkeessa selvitettiin saattohoidon nykytilaa ja konsultaatiokäytäntöjen tarpeita maakunnan alueella. Hanke on järjestänyt koulutusta ja tuonut esiin hyvän saattohoitoympäristön merkityksen potilaiden ja omaisten elämänlaadun lisäämiseksi. NY-yrittäjyys ponnistuslautana omaan yritystoimintaan Sirpa Petman toimii tällä hetkellä yrittäjänä Jalka- ja kauneushoitola Piristeessä. Kyseessä on Sirpan ensimmäinen oma yritys, jonka hän perusti heinäkuun puolivälissä Sirpa valmistui 1992 kosmetologiksi Helsingissä, jossa hän toimi vastaavissa tehtävissä vieraan palveluksesta useita vuosia. Pari vuotta sitten hän teki miehensä kanssa päätöksen muutosta Joensuuhun, josta molempien vanhemmat ovat kotoisin. Kipinän yrittäjyyteen Sirpa sai opiskellessaan Pohjois-Karjalan aikuisopistossa jalkojenhoidon ammattitutkintoa. Aikuisopistossa meille tarjottiin vaihtoehtona kokeilla yrittäjyyttä NY-toiminnan merkeissä. Suoritimme samaan aikaan jalkojenhoidon ammattitutkintoa ja perehdyimme käytännön osaamiseen ja yrittäjyyteen NY-toiminnan kautta., Sirpa kertoo. NY-lyhenne tulee sanoista nuori yrittäjyys, mutta toimintaa on hyvin voitu soveltaa myös aikuisten kohdalla. Tukea ja valmennusresurssia aikuisten kanssa tehtävään NY-opetusmenetelmän pilotointiin ja valmentajuuden kehittämiseen saatiin ESR-hankkeesta Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa. Opettaja-valmentajat Niina Martikainen ja Katja Väyrynen kehittivät opetusmenetelmiä toiminnallisiksi ja kytkivät kansainvälisyysnäkökulman mukaan opintoihin. NY-toiminta kesti noin 7 kuukautta. Aikuisopiskelijat pääsivät opiskelemaan ja kokeilemaan ns. harjoitusyritysten kautta yrittäjyyteen kuuluvia asioita yrityksen perustamisesta yritystoiminnan päättämiseen. Sirpa oli mukana toisessa kahdesta NY-yrityksestä. Hellä Hoito NY tarjosi jalkojenhoitopalveluja neljän hengen voimin. NY-yrittäjyys oli meille uusi juttu, koska muutamaa opiskelijaa lukuunottamatta emme olleet aiemmin toimineet yrittäjänä. Monia asioita opittiin kantapään kautta ja huomasimme, miten tärkeää on suunnitella asiat kunnolla ennen kuin lähdetään niitä toteuttamaan. NY-yrittäjyys antoi konkreettisia valmiuksia kannattavan liiketoiminnan ymmärtämiseen markkinointia unohtamatta., Sirpa muistelee. Markkinoimme yritystä erilaisissa tapahtumissa ja kiersimme tekemässä jalkojen hoitoja hoitokodeissa. Aikuisopisto mahdollisti hoitojen tekemisen myös oppilaitoksen tiloissa. NY-yritystoiminnalla saaduilla tuloilla katettiin menoja normaalin yritystoiminnan tapaan ja saimme rahaa kasaan sen verran, että pystyimme tekemään ennakkoon suunnitellun opintomatkan Turkkiin huhtikuussa Opintomatka antoi rohkeutta toteuttaa asioita., Sirpa kertoo. Matkan aikana tehtiin myös benchmarking-käyntejä ja opintoihin liittyviä asioita käsiteltiin tekemällä jalkojen hoitoja suomalaisille turisteille, Deturin oppaille ja Alanyan Suomalaiset ry:n jäsenille. Sain NY-toiminnasta varmuutta ja osaamista omaa yritystä ajatellen. Minulla on nyt valmiudet ymmärtää kirjapitoa ja taloudenhoitoa. NY-yrittäjinä laadimme liiketoimintasuunnitelman ja teimme kannattavuuslaskelmia. Lisäksi suoritimme ammatinharjoittajana jalkojen hoitotyössä tutkinnon osan., Sirpa kertoo. Hyvinvoinnin koulutusala Opiskelijatyöpäivät lisäkoulutus Muu koulutus 2618 perustutkintokoulutus MOBIILITEKNOLOGIAA OHJAUKSEN TUEKSI PLE-ympäristöt aikuisten oppimisen tehostajana -hankkeen tavoitteena oli uusien teknologioiden avulla tehostaa aikuisten oppimista. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon opiskelijat kokeilivat ipadeja ohjaustilanteiden tallennuksessa ja opetuspelien käytössä. Osa opiskelijoista tuotti myös kuvaja videomateriaalia ohjauksessa käytettäväksi. Laitteet olivat useimmille uusia, joten kosketuskäyttötapaan ja käyttöliittymän hallintaan liittyvä harjoittelu oli keskeinen osa tässäkin pikakokeilussa. Tämän kokeilun vastuuopettajana toimi Eeva-Liisa Metsäluoto Pohjois-Karjalan aikuisopistosta. 3

4 Hyvinvoinnin koulutusala Sosiaali- ja terveysalan perustutkintotiimi Ohjaus- ja hyvinvointialan henkilöstökoulutustiimi Elintarvike-, matkailu-, ravitsemisja puhdistuspalvelut (sekä laboratorioala) Seksuaalineuvojakoulutus osoittautui suosituksi Vuoden 2013 aikana toteutettiin aikuisopistolla ensimmäinen seksuaalineuvojakoulutus. Opiskelijoita ryhmässä oli Pohjois-Karjalan lisäksi lähimaakunnista. Koulutus kesti noin vuoden ja mukana oli henkilöitä useilta eri aloilta, kuten muun muassa hoitotyön, seurakunnan ja lastensuojelualan ammattilaisia. Seksuaalineuvojakoulutus on prosessikoulutus, jossa keskitytään oman seksuaalisuuden analysointiin ja läpikäymiseen. Se vaatii opiskelijalta heittäytymistä menneisyyteen ja nykyhetkeen. Koulutus opiskelijalle on rankka mutta kuitenkin palkitseva, jos opiskelumotivaatio on kohdallaan. Tämä koulutus oli sisältöjen puolesta kasattu napakaksi opiskelukokonaisuudeksi. Yleiskuva koulutuksesta oli hyvä ja sain tehdä työtä, josta pidän. Annoin kaiken tietotaitoni opiskelijoiden käyttöön., kouluttaja Liisa Ketonen kertoo. Opiskelijoita oli 21, joten ryhmiä oli kaksi. Ryhmät olivat hyvin erilaisia ja opiskelumotivaatio oli molemmilla ryhmillä hyvä. Ryhmät antoivat oman mausteisen haasteen, josta nautin täysin siemauksin. Kouluttamistyössä kokonaisvaltainen läsnäolo vaatii paneutumista ja opettamiskokonaisuuden on oltava itselle avoin kirja. Minusta seksuaalineuvojakoulutuksen kouluttajalta vaaditaan myös heittäytymistä opetukseen, itsensä likoon laittamista sadalla prosentilla., Liisa toteaa. Työvalmennuksella sanoista tekoihin Joensuulainen Katja Pippuri valmistui Pohjois-Karjalan aikuisopistosta ensimmäisenä työvalmennuksen erikoisammattitutkinnosta Katja on pohjakoulutukseltaan sairaanhoitaja. Hoitotyö julkisella puolella vaihtui yrittäjyyteen vuonna Hain lääninhallitukselta luvat harjoittaa sairaanhoitajan ammattiani yksityisesti ja tein hakemuksen Joensuun kaupungille palveluseteliyrittäjäksi. Tein töitä yrityksessä vastaten kotihoidosta, kotisairaanhoidosta sekä kotipalvelusta. Olin myös mukana rakennushommissa avustajana ja hoidin markkinoinnin ja taloushallinnon tehtäviä., Katja kertoo. Pippuriset Oy oli mukana Pohjois-Karjalan aikuisopiston hallinnoimassa Laadukkaat kotityöpalvelut Itä-Suomessa -hankkeessa vuosina ja sai toisena pohjoiskarjalaisena yrityksenä kotityöpalvelualan valtakunnallisen laatusertifikaatin. Katja suoritti yritystoiminnan ohessa aikuisopistossa vuonna 2010 yrittäjän ammattitutkinnon, joka auttoi ymmärtämään yrittäjyyttä ja talouspuolta syvällisemmin. Yrittäjyyden ohessa hän suoritti erilaisia lyhytkoulutuksia kuten muun muassa työturvakoulutus ja Palveluja Kotiin -passi. Aloin kuitenkin puutumaan yrittäjyydessä yksin tekemiseen ja miettimään tulevaisuutta. Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri haki osa-aikaista projektityöntekijää Avustajan työstä silta työmarkkinoille -hankkeeseen ja innostuin hakemaan. Koska kyse oli kotityöpalveluihin liittyvän osaamisen ohjaamisesta, tuntui se heti omalta ja pystyin tuomaan työhön osaamistani yrityspuolelta. Kannatti lähteä ja olen tykännyt., Katja kertoo. Sotainvalidien Veljesliiton projektihenkilöstöä kannustetaan hankkimaan koulutusta omaan työhönsä liittyen ja sen myötä Katjaa alkoi kiinnostaa työvalmentajan erikoisammattitutkinto. Minulla ei ollut aluksi selkeää kuvaa, mitä työvalmentaja tekee. Tutkinnon kokonaisuudet tuntuivat tosi laajoilta ja mielessä kävi, miten tästä selvitään., Katja muistelee opintojen alkutaivalta. Työn ohessa opiskelu oli haastavaa ja projektiohjaaja Leena Jehkosen tuki tuli välillä tarpeeseen. Meillä on työpisteiden välissä vaan sermi, ja Leena on kuullut hyvin tuskailuni opiskelutehtävien parissa. Siinä vaiheessa olen saanut Leenalta tukea. Pystyin tekemään osan tehtävistä työajalla mutta kotiinkin jäi tekemistä. Voisi sanoa, että 40 % tehtiin töissä ja 60 % kotona., Katja kertoo. Katjan tutkintosuoritukset limittyivät hyvin menossa olevaan hankkeeseen. Opintojen henkilökohtaistamisen kautta Katja sai suoritettua tutkinnon samoihin aikoihin kuin hanke päättyi. Se oli hänen tavoitteenaan. Uutta hankesuunnitelmaa tehtäessä saatiin osaamista osoitettua lisää työvalmentajan erikoisammattitutkinnon perusteissa vaadittavasta osaamisesta. Opiskeluaikana tehtiin opintomatka Saksaan. Matkan aikana suoritettiin tutkinnosta Yrittäjyys-osan teoriaopinnot. Majoittumispaikassa pidettiin ns. Inno-sessioita ja teimme paljon tutustumiskäyntejä. Perehdyimme siihen, miten Saksassa on järjestetty työttömien toiminta esimerkiksi pajatoiminnan muodossa., Katja kertoo. 4

5 Tekniikan koulutusala Markkinointiviestinnän ammattitutkinto käynnistyi ensimmäistä kertaa lokakuussa Tietotekniikka-ala toteutti TYTTI-hankkeen puitteissa yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa aikuisopiston henkilöstölle tietotekniikkataitoihin liittyvää täydennyskoulutusta. Tietotekniikan koulutuskerrat toteutettiin joko täsmäiskuina tiimeittäin tai syksyllä pidettyinä yleisinä verkkokoulutuksina eli webinaareina. Johtamisen erikoisammattitutkinto osoitti jälleen suosionsa vuonna Tutkinnon suoritti 208 henkilöä Pohjois-Karjalan aikuisopistossa. Outokummun kaivos- ja louhinta-alan kalusto on Suomen huippuluokkaa Erikoisammattimies Jussi Hyttinen työskentelee Pohjois-Karjalan aikuisopistossa Outokummussa kaivos- ja louhintatekniikkatiimissä. Jussi valmistui Outokummun ammattioppilaitoksesta työstötekniikan mekaanikoksi Armeijan jälkeen hän lähti töiden perässä Helsinkiin. Hän työskenteli 11 vuotta Helsingissä elementtiasentajana kunnes lasten myötä kypsyi ajatus palata takaisin kotiseudulle Outokumpuun vuonna Ihan tyhjän päälle lähdettiin perheen kanssa. Kummallakaan ei ollut työpaikkaa tiedossa mutta oli halu palata lasten kanssa rauhallisempiin maisemiin molempien synnyinseuduille. Huomasin lehdestä, että Outokummussa oli alkamassa kivimiehen ammattitutkintoon valmistava koulutus. Olen aina tykännyt tehdä töitä käsillä ja siksi tämä koulutus alkoi kiinnostaa. Jussi kertoo. Suoritin kivimiehen ammattitutkinnon aikuisten näyttötutkintona töitä tehden. Kun kiviala jäi pois aikuisopistosta vuoden 2012 lopussa, siirryin HK:lle luunmurskaajan työtehtäviin. Kaivos- ja louhinta-ala kiinnosti edelleen ja kun kaivos- ja louhinta-alan koulutus tuli hakuun keväällä 2013, hain ja onnekseni myös pääsin., Jussi toteaa. Jussin mielestä aikuisopiskelu on sopinut hänelle, koska opiskelu ei ole vain teoriaa vaan työpainotteista ja käytännönläheistä. Opiskelumotivaatio on ollut hyvä, kun ei ole enää poijjan mopo. Opettajat ovat olleet huippuluokkaa ja kaivos- ja louhinta-alan kalusto Outokummussa on Suomen parasta. Jussi aikoo suorittaa kaivos- ja louhintaalan koulutuksen loppuun työn ohessa. Panostajan teoriaopinnot ovat jo pulkassa. Lupakirjan voin hakea, kun on vuosi työkokemusta ja se tulee täyteen kesällä. Kesä tuo tullessaan maarakennustehtäviä. Se onkin kiireistä aikaa ja opiskelijoille riittää työmaita sekä yksityisellä puolella että yritysten parissa. Keskitymme kesällä poraus- sekä panostustehtäviin ja muun muassa omakotitalojen pohjatyöt tehdään tilauksesta opiskelijatyönä., Jussi kertoo. Puualalta kone- ja metallialalle Timo Leinonen on alanvaihtaja puuala on vaihtumassa opintovapaan myötä kone- ja metallialalle. Timo aloitti opinnot elokuussa 2012 koneja metallialan perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Timo on kotoisin Paltamosta ja puualan opintoja hän suoritti Länsi-Lapin ammatti-instituutissa Timo muutti työn perässä Rääkkylään vuonna Olen tehnyt puualan töitä höylääjänä Rääkkylän sahalla toistakymmentä vuotta ja nyt alkoi tuntumaan, että jotain muutakin voisi kokeilla. Metalliala tuntui mielenkiintoiselta ja työllisyystilanne vaikuttaa Pohjois-Karjalassa hyvältä. Aikuisopiskelu on ollut mukavaa ja opiskelussa on rento meininki. Asioita opiskellaan paljon käytännössä ja pohdimme yhdessä opiskelukavereiden kanssa ratkaisuja ongelmiin., Timo toteaa. Kone- ja metallialan perustutkinto on monipuolinen. Alussa opiskeltiin levy- ja hitsaustekniikan parissa. Myös koneenasennuksesta opiskellaan perusteet. Itse erikoistun koneistukseen, jossa ensimmäisenä vuotena opiskeltiin manuaalikoneistusta ja -sorvausta. Nyt on menossa CNC-jyrsintä ja sorvauspuoli on vielä tulossa. Koulutukseen ovat liittyneet myös erilaiset kortti- ja lupakoulutukset. Opiskeluporukan yhteishenki on ollut hyvä ja huumoriakin piisaa., Timo kertoo. Timo valmistuu keväällä 2014 koneistajaksi ja hakee työpaikkaa koko ajan ensisijaisesti metallialalta. Tulevaisuudessa kiinnostaa myös erikoistuminen CNC-puoleen ja sen myötä lisäopinnot koneistajan ammattitutkinnon parissa. Opetuskaivos-hankekokonaisuuden myötä saatiin kaivos- ja louhintatekniikan käyttöön kaivoslastauskone, emulsiopanostuslaitteisto, tunnelinporauslaitteisto ja simulaattori, joiden käyttöön opetushenkilöstö koulutettiin. Lisäksi hankkeessa tuotettiin kaivos- ja louhintaalan opetusmateriaalia. 5

6 Tekniikan koulutusala Kaivos- ja louhintatekniikka Kone- ja metalliala Liiketalous- ja yrittäjyyspalvelut Luonnonvara-alojen palvelut Rakennus-, sähkö- ja taloteknikka Tietotekniikka ja turvallisuusala Tekniikan koulutusala Opiskelijatyöpäivät lisäkoulutus Muu koulutus perustutkintokoulutus MOBIILIOPPIMISTA PLE-hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmiä ja ratkaisuja ubiikin tietotekniikan ja PLE (Personal Learning Environment) -tyyppisten teknologioiden hyödyntämiseen siten, että ne voivat tehostaa aikuisten oppimista tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Puutarhaopetukssa testattiin kuvien ottamista kasvihuonekasveista sekä kokeiltiin niiden linkittämistä QR-koodien avulla. Myös itse ipadin käyttötapaa kokeiltiin ja opeteltiin kasvihuoneolosuhteissa. Laitteita oli pienellä ryhmällä käytössä vain muutama, mutta innostusta ja ennakkoluulotonta suhtautumista ei puuttunut. Kokeilua ohjasi Pohjois-Karjalan aikuisopiston puutarhatalouden opettaja Tiina Hämäläinen. Johtamisen erikoisammattitutkinnosta valmiuksia ja työkaluja uusille johtajille Kari-Pekka Törrönen työskentelee tällä hetkellä Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:ssä palvelujohtajana. Hänen vastuualueeseen kuuluvat hankinnat. Kari-Pekka on pohjakoulutukseltaan automaatioteknikko. Tietoliikennepuolen amk-insinööriksi hän valmistui vuonna 2003 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Kari-Pekka aloitteli tietoliikennepuolen uraa TikkaComilla eli nykyisellä Elisalla, josta hän siirtyi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaan Maakuntaverkko-hankkeeseen. Kari-Pekan nykyisen työpaikan Pohjois- Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n toiminta käynnistettiin 2007 ja hän on toiminut sen palveluksessa siitä lähtien. Tietotekniikkakeskuksen omistajina toimivat Pohjois-Karjalan kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät. Se toimii omistajiensa yhteisenä ICT-palveluiden yhteishankintayksikkönä ja tuottajana maakunnallisen tietohallintostrategian mukaisesti. Kari-Pekalla on tällä hetkellä viisi alaista ICT-asiantuntijoiden nimikkeellä ja kuudes on juuri aloittamassa. Mikä sai Kari-Pekan hakeutumaan johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen? Uuden organisaatiomuutoksen myötä 2012 työyhteisööni perustettiin uusi johtoryhmä. Päätimme lähteä porukalla mukaan JET-opintoihin, koska monelle meistä olivat johtamisen tehtävät uusia haasteita. Tuntui tarpeelliselta hakea pohjatuntumaa ja uusia eväitä johtamisen tueksi., Kari-Pekka kertoo. Ajatuksena uuden organisaation johtaminen tiettyyn suuntaan uusien linjojen hakeminen ja organisaation kehittäminen. Kun oltiin porukalla samassa sopassa, se vahvisti yhteistoimintaamme. Eri vastuualueiden tulee toimia synkronoidusti keskenään ja tiedon pitää liikkua vastuualueiden välillä. Esimerkiksi tehdessäni dokumenttipohjia, laitoin ne jakeluun yhteiseen työtilaan ja muut pystyivät niitä hyödyntämään halutessaan. Kari-Pekan mielestä aikuisopiskeluun pääsi hyvin kiinni ja sovitteleminen työn kanssa on sujunut. Työaikana ei ehtinyt opintoja läheskään aina tekemään ja niitä soviteltiin sitten vapaa-ajalle. Lähipäiviä opinnoissa oli 2-3 päivää kuukaudessa. Luennot ja vierailijatähdet olivat mielenkiintoisia ja niistä pystyi ottamaan eväitä matkaansa ns. rusinat pullasta -tyyliin. Teemat laittoivat ajattelemaan, miten voisin soveltaa asioita omassa toiminnassa ja osa koulutuksen aikana opituista asioista onkin jo hioutunut käytäntöön. Myös ryhmätapaamiset olivat antoisia ja sieltä sain vertaistukea. Koulutuksen kautta Kari-Pekka sai valmiuksia oman toiminnan kehittämiseen. Olen joutunut pohtimaan muun muassa henkilöstöasioihin panostamista ja mitä keinoja on käytettävissä. Koulutuksen aikana käytettiin STAFF 360 -kyselyä, joka tehtiin heti koulutuksen alussa omista johtamistaidoista kollegoille ja alaisille. Kysely tehtiin loppuvaiheessa uudelleen ja siitä sai hyvin irti vertailutietoa omasta kehittymisestään koulutuksen aikana. Oli hienoa todeta, että muutosta tapahtui positiiviseen suuntaan. Leipomoalan opetuksessa ensimmäisenä ajatuksena tablettien hyödyntämisessä oli paperitulosteiden vähentäminen työsalityöskentelyssä eli Moodlen ja muiden verkkolähteiden hyödyntäminen materiaali- ja reseptipankkien avulla. Tästä seurasi ajatus video- ja kuvamateriaalin linkittämisestä esimerkiksi reseptin työohjeisiin sekä koneiden ja laitteiden työturvallisuus- ja käyttöohjeisiin. Tätä toteutettiin sekä linkittämällä että QR-koodein. Lisäksi tablettien hyödyntäminen työvaiheiden ja lopputulosten dokumentoinnissa oli yhtenä tavoitteena ja tulevaisuudessa myös työssäoppimisjaksojen ja tutkintosuoritusten dokumentoinneissa. Kokeilua ohjasi Pohjois-Karjalan aikuisopiston leipomopuolen opettaja Olli Kostamo. 6

7 Oppisopimus on pääosin työssä oppimista, jota tuetaan tietopuolisella opetuksella. Oppisopimuksella perheyrityksessä Vili Malinen on kesälahtelainen nuori, jolla oli yhdeksännellä luokalla ammatinvalinta edessä. Lukio ei nuorta miestä kiinnostanut ja ammattikoulua varten olisi ollut muutto Joensuuhun edessä. TE-toimiston tarjoama oppipoikakisälli-mallinen oppisopimus innosti nuoren miehen opiskelemaan elintarvikealaa. Aluksi suunnitelmissani oli rakennusala, mutta sitten oppisopimuspaikka perheyrityksessä Puruveden Savukalassa vei voiton. Suoritan työn ohessa elintarvikealan perustutkinnon., Vili kertoo. Puruveden Savukala on perustettu vuonna 1992 ja yrityksen kysytyimpiä tuotteita ovat graavi- ja kylmäsavustettu kirjolohifilee. Lisäksi yritys myy muikkua ja muuta järvikalaa. Vuosi sitten seitsenlapsisen perheen tytär Eveliina saapui miehensä Mikko Jokisen kanssa paluumuuttajina Tampereelta jatkamaan yritystä. Ensin Mikon puolileikillään esittämä ajatus vanhempien yrityksen jatkamisesta tuntui Eveliinasta mahdottomalta. Muistan kun Eveliina kimpaantui ja sanoi, että ei ikinä! Ei varmasti ikinä ruveta yrittäjiksi, olen nähnyt mitä se on, mutta niinhän siinä kävi, että lopulta Eveliina joutui minut puhumaan ympäri., naureskelee Mikko. Perheyrityksessä työskentely oli Vilille jo jonkin verran tuttua. Hän oli ehtinyt olla kesätöissä ja kiireapulaisena saman yrityksen ravintola Kalatuurissa. Mikko Jokinen kertoo, että Viliä on tarkoitus haastaa jatkossa vaativiinkin töihin. Vili on ensimmäisten kuukausien aikana keskittynyt kalan raakakäsittelyyn ja pakkaamiseen. Syksyn aikana alkoi myös opiskelu Pohjois-Karjalan aikuisopistossa ja kokonaisuudessaan oppisopimus kestää kolme vuotta. Yrittäjä kiittelee TE-toimiston ripeyttä asiassa, koska tukipäätös tuli nopeasti. Keski-Euroopassa on joka tehtaassa oppipoikia. Työnantajilla ei ole varaa panostaa täysillä työharjoittelijoihin, ja juuri siksi oppisopimus on hyvä juttu, koska se on pidempikestoinen. Vili voi ainakin oikeasti sanoa, onko tämä hänen alansa vai ei kolmen vuoden jälkeen., toteaa Mikko. Joustavaa aikuisopiskelua avoimen yliopiston kautta Joensuulainen Terhi Myller valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena sosiaalityö tammikuussa 2014 Itä-Suomen yliopistosta. Terhi on pohjakoulutukseltaan amk-sosionomi vuodelta Sen jälkeen hän toimi työelämässä sosiaalityöntekijänä Kontiolahden vastaanottokeskuksessa. Tiedonhalu, itsensä kehittäminen ja osaamisen täydentäminen sai Terhin hakeutumaan sosiaalityön yliopisto-opintoihin. Pohjois-Karjalan kesäyliopiston kautta opiskelu oli mahdollista Joensuussa. Hain yhteishaussa Kuopioon ja pääsin mukaan. Suoritin Pohjois-Karjalan kesäyliopiston järjestämät sosiaalityön perusopinnot avoimena yliopisto-opetuksena Joensuussa. Sen jälkeen oli vuorossa aineopinnot, joita opiskelin myös kesäyliopiston järjestämänä. Osan aineopinnoista sain korvattua aikaisemmilla sosionomiopinnoilla. Pystyin tekemään opintoja joustavasti työn ohessa ja äitiysloman aikana, koska suurin osa lähiopinnoista oli viikonloppuisin Joensuussa. Monipuolisista ja laaja-alaisista tutkinto-opinnoista jäi paljon käteen ja tutustuin lähiopinnoissa samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin., Terhi kertoo. Pohjois-Karjalan kesäyliopistossa järjestetään ympäri vuoden eri yhteistyöyliopistojen avointa yliopisto-opetusta pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin Joensuussa. Osa opinnoista järjestetään etä- tai monimuoto-opetuksena, jolloin opiskelua ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Opetus järjestetään yliopistojen opetussuunnitelmien mukaisesti ja se vastaa sisällöltään, vaatimuksiltaan ja tasoltaan korkeakoulujen edellyttämää tasoa. Avoin yliopisto toimii myös väylänä yliopistoon. Tietty määrä kesäyliopistossa suoritettuja avoimen yliopiston opintoja antaa mahdollisuuden päästä yliopiston varsinaiseksi opiskelijaksi ilman pääsykoetta. NUORISOTAKUU Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorisotakuu. Yhtenä osa-alueena siinä on koulutustakuu, jossa peruskoulun päättäneille taataan jatkokoulutuspaikka oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa tai kuntoutuksessa. Peruskoulunsa vuonna 2013 päättävän nuoren työllistämiseen oppisopimuksella oli mahdollista saada korotettua koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta. Korotettu korvaus oli ensimmäisenä vuonna 800 /kk, toisena vuonna 500 /kk ja kolmantena vuonna 300 /kk. Lisäksi TE-toimisto voi myöntää työnantajalle noin 700 / kk palkkatukea. Kesäyliopiston ammatillisen täydennyskoulutuksen keskeiset aihealueet: 1) hallinto, talous ja elinkeinoelämä 2) lakikoulutus 3) työyhteisön johtaminen ja kehittäminen 4) opetus ja kasvatus 5) sosiaali- ja terveystoimi Kesäyliopisto Koulutusten jakautuminen 2013 Muu koulutus 26 % Yleisöluennot ja kulttuuritapahtumat 28 % täydennyskoulutus 23 % Tilauskoulutus 13 % Avoin yliopisto-opetus 10 % 7

8 Vuonna 2013 käynnissä olleet hankkeet Ajuri maaseututoimijoiden yhteinen infoalusta (MSR) Ammattiosaajia omistajanvaihdoksiin (TYKE, OPH) CHATT Chancing trainers and students attitudes towards learning by using interactive and coaching methods in vocational training settings (Leonardo) Ekotassu-kehittämishanke, Elintarvikealan koordinointi Pohjois-Karjalassa (osatoteutus/msr) Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin laadun kehittämishanke, HEKO-laatu (OPH) Järvi-Suomen oppisopimuskeskusten vertaisarviointihanke (OPH) Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa (MSR) Laatutyön tukeminen kotityöpalveluissa (TYKE, OPH) Maahanmuuttajien oppisopimuksen uudet toimintamallit (OPH) Maahanmuuttajien polku yrittäjyyteen maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen (OPH) MASTO Maahanmuuttajien suomen kielen testi- ja haastatteluaineistopankki (OPH) Monet tiedot uudet taidot: käytännön välineitä ammatillisille aikuiskouluttajille (OPH) Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi (ESR) Opetuskaivos-hankekokonaisuus (ESR, EAKR) Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen nuorten koulutusmuotona (OKM) Osaava Itä-Suomi Pohjois-Karjalassa (TYKE, P-S ELY) Paletti Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa (osatoteutus/esr) PALKO Pk-yritysten kansainvälistäminen palvelualoilla (OPH, TYKE) PLE-ympäristöt aikuisten oppimisen tehostajana (OPH) Prosessit ja virtuaalioppiminen kotityöpalveluyrityksissä (OPH, TYKE) Synapsi Yritysten kehittämisverkosto (OPH, TYKE) SyTyke (OPH, TYKE) Toisin sanoen Monimuotoistuva työyhteisö ja koulutusorganisaatio maahanmuuttajaoppijan oppimisen edistäjänä (OPH) Työhyvinvointia ja tietotekniikkataitoja aikuisopettajille TYTTI (AVI, Osaava) Uudet tieto- ja viestintätekniikan välineet aikuisopettajan käyttöön TYTTI2 (AVI, Osaava) Uusi opettajuus ja uudet opetusmenetelmät tutuiksi metsäkonekouluissa (AVI, Osaava) Vaihtoaskel (OPH, TYKE) Vekotin Verkkopohjaisen opetuksen kehittäminen aikuisten kotouttavissa koulutuksissa (OPH) Vuorotellen kriittinen dialogi monikulttuurisuusosaamisen työkaluna (OPH) Yritysten osaamisen kehittäminen maahanmuuttajien rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä REPE (OPH, TYKE) Yritysyhteistyöstä kumppanuuteen (OPH, TYKE) 8 Kotikokista ammattitaitoiseksi ravintolakokiksi Johannes Teppo opiskelee NAO-rahoituksella ravintolakokin ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Peruskoulun jälkeen Johannes kokeili lukiota, mutta opiskelu ei silloin kiinnostanut. Hän hakeutui töihin Helsinkiin, jossa hän työskenteli Fazerin suklaatehtaan palveluksessa 3 vuotta. Kotiseutu alkoi kuitenkin kutsumaan. Pistimme Joensuussa pystyyn viihdealan perheyrityksen Fun Pandemia Oy:n isäni ja veljeni kanssa vuonna Siitä lähtien olen tehnyt keikkahommia Kaukolasipartio-nimisen bändin kanssa ja lisäksi dj-keikkoja. Syksyllä 2013 hakeuduin ravintolakokin opintoihin tänne aikuisopistoon., Johannes kertoo. Johannes on viihtynyt opinnoissa hyvin. Meillä on sopivan kokoinen dynaaminen ryhmä ja oppiminen on helppoa. Ilmapiiri on rento, opettajat ovat mukavia ja olen tykännyt., Johannes toteaa. Johanneksen ensimmäinen työssäoppimispaikka on Tiedepuistolla Ravintola Louhessa. Mikä sai Johanneksen hakeutumaan ravintolakokin opintoihin? Minulla on sellainen visio, että pystyisin jonakin päivän tarjoamaan asiakkaille juhlat ohjelmasta ruokaan koko paketti yhdestä osoitteesta. Rakastan ruoanlaittoa ja haluan oppia sitä enemmän., Johannes kertoo. Johannes on vapaa-ajallaan innokas kotikokki ja kouluaikoina kaikki työharjoittelut suuntautuivat ruoanlaiton pariin. Bravuurini tällä hetkellä on lasagne. Tykkään tehdä ruokaa myös lihasta. Yritystoiminnan pyörittäminen jatkuu opintojen ohessa. Johanneksen mielestä aikuisopiskelu on joustavaa ja työ on ollut helppo sovittaa opintojen kanssa. Olemme aikuisopiskelijoita ja aikuisopistolla ymmärretään, että aikuisten elämään kuuluu muutakin kuin opiskelu. Opiskelun jälkeen aion mennä suoraan työelämään ammattitaitoani kartuttamaan. Jatkossa on tähtäimet korkealla myös musiikin puolesta. Pyrimme viemään bändiä eteenpäin ja samalla hämmentämään kotimaisen viihteen kenttää., Johannes kertoo. NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA (NAO) Koulutustakuuseen kuuluva nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa väylän ammattitutkintoon niille vuotiaille nuorille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Osaamisohjelman avulla on voinut suorittaa vuoden 2013 aikana ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Vuoden 2014 aikana on mahdollista suorittaa myös ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen voi suorittaa joko oppilaitoksessa tai oppisopimuksen avulla.

9 Nuorisotakuuta toteuttava NYT-hanke on tarjonnut ammattikoulutetuille pohjoiskarjalaisille nuorille tukea työnhakuun ja oman osaamisen kehittämiseen työvalmennuksen keinoin. Hanke on pyörinyt eteenpäin neljän työvalmentajan ja hankepäällikön voimin ja tavoittanut palveluihinsa kaikkiaan lähes 300 nuorta koko maakunnan alueella. Heistä suurin osa on käyttänyt hankkeen tarjoamaa mahdollisuutta työvalmennukseen, jonka aikana nuori ja työvalmentaja tekevät yhteistyötä raivatakseen esteitä nuoren työllistymisen tieltä. Hankkeen toiminta perustuu tavoitteelliseen ja joustavaan yksilöohjaukseen sekä tilanteen ja nuoren tarpeen mukaan yhteistyöhön työnantajien, oppilaitosten, viranomaistahojen, työpajojen ja muiden nuorten elämässä vaikuttavien verkostojen kanssa. Nuorisotakuusta uusia tuulia työelämään Jyrki Parviainen aloitti turvallisuusalan yritystoiminnan marraskuussa Jyrkin yritys toimii nimellä Firesec turvallisuusratkaisut, jonka toimintaajatuksena on ehkäistä riskejä niin ihmisen kuin myös yrityksen päivittäisessä arjessa. Firesecin palveluihin kuulu muun muassa järjestyksenvalvonta, tilaisuuksien turvallisuusjärjestelyt ja pelastussuunnitelmien laadinta. Lisäksi yritys järjestää erilaisia räätälöityjä turvallisuuskoulutuksia sekä järjestyksenvalvontaan liittyviä koulutuksia. Ajatus omasta yrityksestä oli monen vuoden tulos. Suoritin turvallisuusalan perustutkinnon vuonna 2009 Varkaudessa ja valmistuin turvallisuusvalvojaksi. Haluni työskennellä turvallisuusalalla kasvoi. Olen tehnyt vuosia vartijan ja järjestyksenvalvojan töitä toisen yrityksen palveluksessa, jonka aikana syntyi ajatus oman yrityksen perustamisesta., Jyrki kertoo. Joensuusta lähtöisin oleva Jyrki palasi Pohjois-Savon suunnalta takaisin Turvallisuusalan työtilanne ei ollut paras mahdollinen ja Jyrki mietti jo alan vaihtoa muun muassa panostajan tehtäviin. Lisätietoja koulutusvaihtoehdoista hän kävi hakemassa NYT (Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi) -hankkeen työvalmentaja Piija Tuoviselta. Jyrki tuli työvalmentajan juttusille elämäntilanteessa, joka on monelle maakunnan nuorelle tuttu: työhaluja olisi mutta oman alan töitä on vaikea saada. Ajatuksia lisäkoulutuksesta tai jopa alan vaihdostakin on käynyt mielessä mutta niistä ei vielä ole tullut totta tilanne alkaa turhauttaa ja lisätsemppi ei olisi pahitteeksi. Piija Tuovisen kanssa ideoitiin yhdessä tulevaisuutta ja Jyrki innostui hakemaan yrittäjän ammattitutkintoon Pohjois- Karjalan aikuisopistoon vuoden 2013 alussa. Tutkinnon suorittamisen ohella hän pyöritti omaa yritystään. Kävin yritystoimintaa suunnitellessani lyhyitä yrittäjäkursseja mutta tuntui siltä, että lisää tietoa tarvitaan tulevaisuutta ajatellen. Sain ammattitutkintokoulutuksesta paljon uusia ideoita esimerkiksi markkinointiin ja verkostoitumiseen. Olen luonteeltani sellainen, että haluan tehdä aina parhaani ja siksi pyrin hankkimaan myös tietoa., Jyrki kertoo. Aikuisopiskelu oman yritystoiminnan ohessa sujui hyvin, koska lähiopiskelupäiviä oli pari kertaa kuukaudessa. Jyrki kehitti koulutuksen aikana uusia tuotteita koulutusten muodossa ja uutena tuli mukaan muun muassa vaaratilanteiden turvallisuuskoulutukset. Olen törmännyt erilaisissa työtehtävissäni lukuisiin vaarallisiin ja uhkaaviin tilanteisiin, joiden myötä pystyn tarjoamaan ihmisille ja yrityksille mahdollisuuden turvalliseen työ- ja elinympäristöön. Pyrimme kehittämään yrityksen palveluita ja lisäämään niitä mahdollisimman kuluttajaystävälliseksi ammattitaitoisen henkilökuntamme toimesta. Jyrkin yrityksessa on 11 työntekijää. Koulutamme työntekijöitämme säännöllisesti, jotta he voivat antaa ajankohtaisimmat tiedot ja taidot asiakkaillemme. Itseäni voisi tulevaisuudessa kiinnostaa yritysjohtamisen opinnot., Jyrki mainitsee. Tällä hetkellä Jyrki odottelee komennusta rauhanturvaajan tehtäviin. Yritystoiminta on järjestelty siihen malliin, että homma pyörii puoli vuotta ilman Jyrkiä. ILOn siemeniä Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan aikuisopiston Osaava Itä-Suomi Pohjois-Karjalassa -hankkeessa on kehitetty ILO-koulutustuoteperhe, jonka tavoitteena on lisätä ilon ja hymyn määrää työyhteisöissä ja sitä kautta koko maakunnassa ja asiakaspalvelussa. Tuloksena on hymyilevä ja aurinkoinen pohjoiskarjalainen asiakaspalvelu, joka vahvistaa mielikuvaa maakunnasta iloisten karjalaisten alueena. Koulutusten aihepiirit käsittelevät muun muassa vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, työhyvinvointia, työyhteisön viestintää, työssäjaksamista, itsetuntoa, muutokseen liittyviä aihealueita, esiintymistaitoa, ajanhallintaa, vuorovaikutusta ja viestintää. Kukin työyhteisö valitsee itse ILO-valikoimasta omaan tilanteeseensa sopivat palaset. Ensimmäisenä ILO-koulutustuotepakettia on testannut Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Kaksikymmentä PKO:n työntekijää osallistui touko-lokakuussa ILO-koulutukseen, jonka aiheita olivat hyvinvoivan työyhteisön taidot, asiakaspalvelu, ajanhallinta osana työyhteisön hyvinvointia ja työniloa sekä oman minän tarkastelu johdettavana ja työntekijänä. Kuvassa aikuisopiston ja PKO:n henkilöstöä ILO-koulutusten todistustenjakotilaisuudessa. 9

10 Sähköinen perehdytysalusta työelämänarvioijille OPH:n rahoittama valtakunnallinen SyTyKe (SyTy kehittämään) -hanke on 15 oppilaitoksen yhteistyöverkostossa toimiva hanke, jossa aikuisopisto toimi ICT Tyke -toiminnan tukena osahankkeen koordinaattorina. Hanke on luonut mm. internet-pohjaisen portaalin, jossa työelämän arvioijat voivat käydä läpi perehdytysmateriaalia tutkintojen arvioimisen käytänteisiin. Sen seurauksena on syntynyt myös uusi toimintamalli opetuksen ja työelämän rajapintaan mallintamalla työelämän osaamista palveleva informaatiokokonaisuus kaikille avoimeen Google Site -ympäristöön. ICT Tyke on tukenut myös koko SyTyke-hanketta ja -verkostoa toteuttamalla erilaisia kyselyjä, jotka ovat liittyneet aiempien TYKE-hankkeiden onnistumisten kuvaamiseen ja CRM-asiakkuudenhallinnan ja sen kehittämistarpeiden analysointiin oppilaitoksissa. Lisäksi on arvioitu yhden yhteisen informaatioalustan (Google Drive, Google Site) mahdollisuuksia moniverkostoisen hankeympäristön yhteiskäytössä. Vertailupohjana on käytetty myös muita pilviympäristöjä. Lisäksi on vertailtu verkkokokousympäristöjä ja erilaisten workshoppien toimivuutta internet-välitteisesti. Näyttötutkinnot Pohjois-Karjalan aikuisopistossa HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Opetus- ja kasvatustyö Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto KULTTUURIALA Viestintä- ja informaatiotieteet Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Liiketalouden perustutkinto Merkonomi Liiketalous ja kauppa Isännöinnin ammattitutkinto Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto Sihteerin ammattitutkinto Taloushallinnon ammattitutkinto Ulkomaankaupan ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto Johtamisen erikoisammattitutkinto Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi Tietojenkäsittely Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elintarvikealan perustutkinto Elintarvikkeiden valmistaja Leipuri-kondiittori Lihatuotteiden valmistaja Kaivosalan perustutkinto Kaivosmies Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kiinteistönhoitaja Toimitilahuoltaja Kone- ja metallialan perustutkinto Koneenasentaja Koneistaja Levyseppä-hitsaaja Maanmittausalan perustutkinto Kartoittaja Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Muovituotevalmistaja Pintakäsittelyalan perustutkinto Lattianpäällystäjä Maalari Puualan perustutkinto Puuseppä Rakennusalan perustutkinto Talonrakentaja Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Automaatioasentaja Sähköasentaja Talotekniikan perustutkinto Putkiasentaja Lvi-asentaja Ilmastointiasentaja Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusvalvoja Arkkitehtuuri ja rakentaminen Ilmastointiasentajan ammattitutkinto Kiinteistönhoitajan ammattitutkinto Lattianpäällystäjän ammattitutkinto Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto Maanmittausalan ammattitutkinto Maarakennusalan ammattitutkinto Putkiasentajan ammattitutkinto Suunnitteluassistentin ammattitutkinto Talonrakennusalan ammattitutkinto Kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinto Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto Kone-, metalli- ja energiatekniikka Hitsaajan ammattitutkinto Kaivosalan ammattitutkinto Koneenasentajan ammattitutkinto Koneistajan ammattitutkinto Levytekniikan ammattitutkinto Työvälinevalmistajan ammattitutkinto Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto Levytyömestarin erikoisammattitutkinto Työvälinemestarin erikoisammattitutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikka Sähköasentajan ammattitutkinto Elintarvikeala ja biotekniikka Elintarvikejalostajan ammattitutkinto Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto Kondiittorin ammattitutkinto Leipurin ammattitutkinto Lihanjalostajan ammattitutkinto Lihateollisuuden ammattitutkinto Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Paperiteollisuuden ammattitutkinto Maalarin ammattitutkinto Muovimekaanikon ammattitutkinto Puusepänalan ammattitutkinto Muovitekniikan erikoisammattitutkinto Muu tekniikan ja liikenteen koulutus Kunnossapidon ammattitutkinto Vartijan ammattitutkinto Kunnossapidon erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maatalousalan perustutkinto Eläintenhoitaja Maaseutuyrittäjä Puutarhatalouden perustutkinto Puutarhuri Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Ympäristönhoitaja Metsäalan perustutkinto Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Maatilatalous Mehiläistarhaajan ammattitutkinto Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto Viljelijän ammattitutkinto Puutarhatalous Puistopuutarhurin ammattitutkinto Viljelypuutarhurin ammattitutkinto Luonto- ja ympäristöala Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto Luonnontuotealan ammattitutkinto Metsätalous Bioenergia-alan ammattitutkinto Metsämestarin erikoisammattitutkinto Muu luonnonvara- ja ympäristöala Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto Kokki Tarjoilija Matkailualan perustutkinto Matkapalvelujen tuottaja Matkailuvirkailija Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Kodinhuoltaja Toimitilahuoltaja Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Kotityöpalvelujen ammattitutkinto Matkailuala Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto Matkaoppaan ammattitutkinto Maaseutumatkailun ammattitutkinto 10

11 Majoitus- ja ravitsemisala Ravintolakokin ammattitutkinto Suurtalouskokin ammattitutkinto Tarjoilijan ammattitutkinto Dieettikokin erikoisammattitutkinto Puhdistuspalvelut Laitoshuoltajan ammattitutkinto Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto SOSIAALI- JA TERVEYSALA Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Sosiaaliala Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Sosiaali- ja terveysalojen yhteiset Kehitysvamma-alan ammattitutkinto Päihdetyön ammattitutkinto Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto Vanhustyön erikoisammattitutkinto Terveysala Jalkojenhoidon ammattitutkinto Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto Tekniset terveyspalvelut Välinehuoltajan ammattitutkinto Aikuisopiston vuosi 2013 Liikevaihto (noin 22,5 milj.) Opiskelijatyöpäivät Henkilöstökoulutus 6783 Muu koulutus lisäkoulutus milj. 5 milj. 4 milj. 3 milj. 2 milj. 22 % 27 % 14 % 18 % 14 % perustutkintokoulutus milj. Amm. perustutkintokoulutus Amm. lisäkoulutus 2 % 3 % Kesäyliopistotoiminta EU- ja kansalliset projektit Muut tulot 1588 perustutkintokoulutus 1075 Opiskelijamäärät Muu koulutus Suoritetut tutkinnot / tutkinnon osat 266 Koko tutkinnot Tutkinnon osat lisäkoulutus Henkilöstökoulutus Henkilöstön määrä yhteensä 255 Opettajat 189 Projektihenkilöt 7 Muuhun henkilöstöön kuuluvat 59 Muuhun henkilöstöön kuuluvat: aikuisopiston johto, tiimikoordinaattorit, koulutussihteerit, yhteiset palvelut, ravintolapalvelut, oppisopimuksen ja kesäyliopiston henkilöstö, erikoisammattimiehet Amm. perustutkintokoulutus Amm. lisäkoulutus Aikuisopiston johtotiimi 2013 Rehtori Antti Koskinen Aikuiskoulutusjohtaja Osmo Maksimainen Aikuiskoulutusjohtaja Riikka Korkalainen Henkilöstön edustaja Osmo Kukkonen Muu koulutus 11

12 OMISTUSPOHJA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä VUOTUINEN TOIMINTA Aikuisopiskelijoita noin Liikevaihto noin 22,5 milj. euroa Aikuisopiston toiminta on ympärivuotista. Koulutusta järjestetään myös iltaisin ja viikonloppuisin. INNOSTU OPPIMAAN TEE ELÄMÄSI LÖYTÖRETKI, ELINIKÄISEN OPPIMISEN JA OHJAUKSEN VIIKKO Aikuisopisto valitsi vuoden 2013 aikuisoppijaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa suorittavan Riitta Kammosen. Vuoden oppimismyönteisin yritys oli Lieksan kaupunki. Vuoden aikuisopistolaisiksi valittiin hallintosihteeri Sisko Nuutinen yhteisistä palveluista ja opettaja Sirpa Pulkkinen hyvinvoinnin koulutusalalta. KOULUTUSMUODOT JA MUU TOIMINTA PL 199 (Kaislakatu 3) Joensuu Peltolankatu 23 G Joensuu p Savikontie 13, Kitee Koivikontie, Puhos p Kuhmonkatu Lieksa p Niittylahdentie Niittylahti p Nurmeksenkatu Nurmes p Teollisuuskatu 2 Lammenkatu Outokumpu p Metsurintie 2 A Valtimo p on työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamaa ammatillista koulutusta, joka on opiskelijoille maksutonta. Työvoimakoulutukseen haetaan työ- ja elinkeinotoimiston kautta, joka myös valitsee opiskelijat. Koulutukseen osallistuvalle työnhakijalle maksetaan koulutuksen ajalta sitä työttömyysetuutta (ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea), johon hänellä on oikeus työttömänä ollessaan sekä lisäksi ylläpitokorvausta. Omaehtoisia opintoja voi tietyin edellytyksin opiskella menettämättä työttömyysetuutta. Työttömyysetuudella tuetaan päätoimista opiskelua. Opiskelun tukemisesta on sovittava TEtoimiston kanssa, jonka jälkeen maksetaan opintojen ajalta työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea ja ylläpitokorvausta. Ammatilliset perustutkinnot ja valmistava koulutus aikuisille suunnattua perustutkinto vastaa kolmivuotista ammatillista peruskoulutusta aikuisopiskelijoilla mahdollisuus saada Kelan opintotukea aikuiskoulutuksen rahoitus opetushallinnolta koulutukseen hakeutuminen aikuisopiston Internet-sivuilla olevan koulutuskalenterin kautta: Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä niihin valmistava koulutus muu ammatillinen lisäkoulutus opiskelijoilla mahdollisuus saada aikuiskoulutustukea koulutuksen rahoittaja opetushallinto koulutukseen hakeutuminen aikuisopiston Internet-sivuilla olevan koulutuskalenterin kautta: Henkilöstökoulutus täydennyskoulutus yritysten ja yhteisöjen henkilöstölle yritykset ja yhteisöt rahoittavat koulutuksen kokonaan tai osittain Avoin yliopisto-opetus yliopistojen tutkintovaatimusten mukainen opetus lisätietoja: perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä muu ammatillinen lisäkoulutus oppisopimuksella lisätietoja: Kehittämisprojektit alueen työelämän ja aikuisväestön osaamisen kehittämiseen tähtäävät EU:n ja muiden tahojen rahoittamat määräaikaiset hankkeet ja projektit Muut palvelut ravitsemispalvelut majoituspalvelut erilaiset alihankinta- ja asiakastyöt