Opetustoimen yhteistyö pääkaupunkiseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetustoimen yhteistyö pääkaupunkiseudulla"

Transkriptio

1 1 Opetustoimen yhteistyö pääkaupunkiseudulla TIIVISTELMÄ JOHDANTO Arviointiaihe ja tavoite Pääkaupunkiseudun yhteistyön strategiset linjaukset Opetustoimen yhteistyön linjaukset ja suunnitelmat PERUSOPETUS JA ESIOPETUS Nykytila Tavoitetila Yhteistyön eteneminen Kokemuksia yhteistyöstä LUKIOKOULUTUS Nykytila Tavoitetila Yhteistyön eteneminen Kokemuksia yhteistyöstä AMMATILLINEN KOULUTUS Nykytila Tavoitetila Yhteistyön eteneminen Kokemuksia yhteistyöstä AMMATTIKORKEAKOULUTUS Nykytila Tavoitetila Yhteistyön eteneminen Kokemuksia yhteistyöstä RUOTSINKIELISET OPETUSPALVELUT Nykytila Tavoitetila Yhteistyön eteneminen Kokemuksia yhteistyöstä JOHTOPÄÄTÖKSET...25 LÄHTEET...27 LIITTEET...30 Liite 1. Yhteisarvioinnin työryhmien kokoonpanot...30 Liite 2. Pääkaupunkiseudun sivistystoimen johdon yhteistyöryhmä...31 Liite 3. Pääkaupunkiseudun opetustoimen yhteistyöhankkeet Liite 4. Peruskoulujen ja lukioiden kustannuskehitys

2 2 TIIVISTELMÄ Tämä raportti on järjestyksessä toinen pääkaupunkiseudun kaupunkien tarkastustoimien yhteisesti toteuttama arviointi. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää miten kaupunkien yhteistyötavoitteet esi- ja peruskouluopetuksessa, lukio- ja ammatillisessa, ammattikorkeakoulutuksessa sekä ruotsinkielisessä opetuksessa ovat toteutuneet sekä arvioida, onko yhteistyö edennyt kaupunkien strategisten päämäärien ja suunnitelmien mukaisesti. Arviointia ohjasi pääkaupunkiseudun kaupunkien tarkastuslautakuntien puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä ja sen suoritti ns. pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarviointityöryhmä. Arvioinnissa on kuultu 26 opetustoimen yhteistyöstä vastaavaa asiantuntijaa neljästä pääkaupunkiseudun kaupungista. Arvioinnin tuloksena voidaan todeta, että opetustoimen yhteistyö on ollut ripeää ja tavoitteiden mukaista perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa (erityisesti aikuis-) koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Ruotsinkielisen opetuksen yhteistyön tavoitteet eivät ole toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Perusopetuksen seudullisen yhteistyön tavoitteena oli raja-alueiden palvelujen yhteinen mitoitus ja järjestäminen, jota tehdään säännöllisesti ja erityisesti kokeilualueella Konala Uusmäki - Vapaala. Erityisopetuksen alueellisten osaamiskeskusten perustaminen on edennyt. Pääkaupunkiseudun sairaalakoulujen yhteistyö on lisääntynyt Etelä-Suomen alueellisen sairaalakouluyhteistyön myötä. Opettajien täydennyskoulutusta varten on olemassa tavoitteiden mukainen yhteinen koulutussuunnitteluryhmä. Erityisesti kansainvälisen opetuksen selvittäminen ja yhteistyö on ollut aktiivista. Asetettujen tavoitteiden lisäksi on sovittu esiopetuksen kuntarajat ylittävästä käytöstä. Lukiokoulutuksessa tavoitteet on saavutettu, vaikka kaupunkien välistä yhteistyötä hidasti alkuun kustannusten jaosta sopiminen. Ammatillisessa koulutuksessa on voimassa tavoitteen mukainen ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimus koulutuksen eri järjestäjien kesken, joka on tarjonnut foorumin erityisesti koulutustarpeiden ennakointiin ja yhteistyöverkoston vahvistamiseen. Kunnallisten ammattikorkeakoulujen koulutusalajärjestelyjen ja uudelleen organisointia koskevan selvitystyön pohjalta Stadia ja Evtek ammattikorkeakoulujen toiminnot yhdistettiin Metropolia Ammattikorkeakouluksi, jonka toiminta käynnistyi Ruotsinkieliset tulosaluejohtajat kokoontuvat säännöllisiin tapaamisiin. Varsinaista ruotsinkielisten palvelujen seudullista strategiaa ei ole laadittu, vaikka yhteistyötä on lisätty erityisopetuksessa, oppisopimus- sekä täydennyskoulutuksessa.

3 3 Yhteinen toimintatapa on vähitellen opittu. Paikoin yhteistyön vauhdittajana on ollut kansallinen hanke (sairaalakoulut, ammatillinen koulutus), jolloin pääkaupunkiseudun oma yhteistyö ei aina ole ollut merkittävimmässä roolissa. 1 JOHDANTO 1.1 Arviointiaihe ja tavoite Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun kaupunkien (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) tarkastustoimet toteuttivat virkamiesvoimin ensimmäisen yhteisen arvioinnin. Arvioinnin aiheena oli tuolloin kuntalaisille tarjottavien peruspalveluiden yhteiskäyttö yli kuntarajojen eräissä terveydenhuollon palveluissa sekä päivähoidossa. Maaliskuun lopussa 2009 pääkaupunkiseudun tarkastuslautakuntien puheenjohtajat perustivat pääkaupunkiseudun yhteisarvioinnin ohjausryhmän (liite 1) ja valitsivat vuoden 2009 arviointiaiheeksi opetustoimen. Yhteisarviointityöryhmä (liite 1) täsmensi tehtävää. Tämän arvioinnin tavoitteena oli selvittää opetustoimen yhteishankkeiden toteutuminen esi- ja peruskouluopetuksessa, lukio- ja ammatillisessa opetuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa ja ruotsinkielisessä opetuksessa sekä arvioida, onko yhteistyö edennyt kaupunkien strategisten päämäärien ja suunnitelmien mukaisesti. Arviointiaineistona käytettiin yhteistyöasiakirjojen ja kokousmuistioiden lisäksi kunkin kaupungin asianomaisesta palvelusta vastaavan työryhmän edustajan tai muiden asiantuntijoiden haastatteluja ja sähköpostikyselyjä sekä pääkaupunkiseudun yhteistyöstä laadittuja arviointiraportteja. Työ aloitettiin keväällä 2009 yhteisarviointityöryhmän kokoontumisilla. Haastattelut ja sähköpostikyselyt toteutettiin pääosin kesällä ja alkusyksyllä Arvioinnin kohteena olevien hankkeiden yhteistyön etenemistä seurattiin vuoden 2010 alkupuolelle asti. Vuonna 2009 yhteisarviointityöryhmä kokoontui yhteensä 3 kertaa ja ohjausryhmä 2 kertaa. Tämän raportin lopullinen versio käsitellään samansisältöisenä kaupunkien tarkastuslautakunnissa keväällä Raportti saatetaan tiedoksi Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnalle, koordinaatioryhmälle ja pääkaupunkiseudun sivistystoimen johdon yhteistyöryhmälle.

4 4 1.2 Pääkaupunkiseudun yhteistyön strategiset linjaukset Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyö perustuu seudun verkostomaiseen yhteistyöhön ja sen syventämiseen. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta perustettiin pääkaupunkiseudun kunkin kaupungin valtuuston yhteneväisellä päätöksellä. Kehittämisen kulmakiviä ovat vuodesta 2004 alkaen olleet seudun yhteinen visio sekä kolme strategista päämäärää hyvinvointipalvelujen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä kaupunkirakenteen ja asumisen kehittämiseksi. Nämä päämäärät on sisällytetty kaupunkien omiin strategioihin sekä toiminnan ja talouden suunnitelmiin vuodesta 2005 alkaen. Kunta- ja palvelurakennehankkeen myötä laadittu, pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymä Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on ohjannut toimintaa käytännön suuntaan: Palvelujen yhteiskäyttöä laajennetaan vaiheittain ja erityisesti kaupunkien raja-alueilla niin, että seudun asukkaat voivat valita kunnalliset palvelut kuntarajoista riippumatta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksessa kaupungit sopivat Pääkaupunkiseudun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa -asiakirjaan sisältyvien linjausten ja yhteistyöhankkeiden valmistelun käynnistämisestä. Kesäkuussa 2006 yhteisten asioiden valmistelua varten perustettiin 14 työryhmää, joiden tarkoituksena on tiivistää ja laajentaa yhteistyötä. Yksi perustetuista työryhmistä oli koulutusryhmä (myöhemmin pääkaupunkiseudun sivistystoimen johdon yhteistyöryhmä, lyhennetään PKS sivistystoimen johdon yhteistyöryhmä). 1.3 Opetustoimen yhteistyön linjaukset ja suunnitelmat Koulutusryhmä valmisteli raportin, jossa tavoitteeksi otettiin 1. perusopetuksessa nykytilanteen säilyttäminen. Kaupungit järjestävät opetuksen lähikouluperiaatteella, mutta yhteistyötä lisäämällä palvelujen mitoituksessa ja järjestämisessä erityisesti raja-alueilla, 2. lukioverkon määrällisten ja laadullisten linjausten määritteleminen sekä yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaosta sopiminen. 3. selvittää, miten toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisointi käynnistetään tämän valtuustokauden aikana, 4. kunnallisten ammattikorkeakoulujen (Evtek, Stadia ja Laurea) koulutusalajärjestelyjen ja uudelleenorganisoinnin vaihtoehtojen selvittäminen siten, että ratkaisu tukee palvelujen ja teollisten innovaatioiden kehittämistä. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä kartoitti pikaisesti em. korkeakoulujen eri organisointivaihtoehdot ja tekee vertailun pohjalta ehdotuksen ratkaisuvaihtoehdosta sekä 5. muiden kuin lähipalveluina tuotettavien ruotsinkielisten palvelujen seudullisen järjestämisen selvittäminen opetuksessa, aikuiskoulutuksessa ja muussa sivistystoimessa sekä kehittämisehdotusten tekeminen.

5 5 Koulutusryhmän ja sen alaryhmien työskentely on katsottu päättyneeksi ryhmän jätettyä loppuraportin työskentelynsä tuloksista Tämän jälkeen käynnistettiin pääkaupunkiseudun sivistystoimen johdon yhteistyöryhmän työ. Yhteistyöryhmään (liite 2) kuuluvat kunkin kaupungin sivistyspalveluista vastaavat johtajat sekä 1 2 muuta kaupunkien nimeämää henkilöä, jotka muodostavat yhteistyöryhmän sihteeristön. Yhteistyöryhmä kokoontuu n. 4 5 kertaa vuodessa ja sen käsiteltäväksi tuodaan keskeiset pääkaupunkiseudulle yhteiset sivistystoimen asiat. Vuonna 2007 käynnistettiin myös työryhmä pohtimaan esiopetuspalveluiden järjestämistä. Sivistystoimilla on eri toiminnoissa vakiintunutta yhteistyötä, joka ei ole sidoksissa yhteistyöryhmän antamiin toimeksiantoihin. Vakiintuneet yhteistyöryhmät (esimerkiksi kirjastotoimien Helmet -johtoryhmä) toimivat varsin itsenäisesti ja raportoivat yhteistyöryhmälle pyydettäessä tai erillisen toimeksiannon saatuaan. Yhteistyöryhmän seurannassa olevat hankkeet on koottu hankelistaukseen (liite 3). Hankelistaukseen on merkitty hankkeiden tilanne, aikataulu ja vastuuhenkilöt sekä pääkaupunkiseudun sivistystoimen johdon yhteistyöryhmän rooli hankkeessa (omistajuus/seuranta). Listauksen ulkopuolelle on jätetty jo vakiintunut yhteistyö ja eri työryhmien omat hankkeet. Sivistystoimen yhteistyöryhmä on ollut varsin aktiivinen muun muassa suhteessaan valtioon. Se on laatinut lakimuutosehdotuksia (lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen tarkistamistarpeet) ja järjestänyt opetusministerin tapaamisen. Lisäksi työryhmä on tehnyt opintomatkan Kanadaan keväällä Kuvio 1 Pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmät valituissa arviointiaiheissa (tilanne )

6 6 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan itsearviointiraportissa todetaan, että Yhteistyösopimuksen täytäntöönpanoa varten perustettujen työryhmien kaikki toimenpideesitykset toteutuvat vuoteen 2012 mennessä sekä Palvelujen yhteiskäytössä ja muussa peruspalvelujen yhteistyössä sekä palvelutuotannon tehostamisessa on edetty suunnitellulla tavalla. Arviointi kohdistui yhteistyön etenemiseen yleensä, eikä ottanut kantaa yksittäisten hankkeiden etenemiseen (Pääkaupunkiseudun yhteistyön 2008). 2 PERUSOPETUS JA ESIOPETUS 2.1 Nykytila Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään (Perusopetuslaki 628/1998, 4-6 ). Oikeus opetukseen kuuluu myös sairaalassa oleville lapsille. Sairaalakouluopetuksen järjestäminen on koulun sijaintikunnan velvollisuus. Usein sairaalakoulu sijaitsee sairaalan yhteydessä tai sen läheisyydessä. Sairaalakouluissa opetetaan neurologisesti, psyykkisesti tai somaattisesti sairaita lapsia (www.edu.fi). Helsingillä on neljä ja Espoolla yksi sairaalakoulu. Vantaalla on yksi sairaalakoulua vastaavana toimiva koulu. Vantaalle on rakenteilla Peijaksen yhteyteen oma sairaalakoulu. Oikeudesta esiopetukseen säädetään myös perusopetuslaissa (26 a ( /1288). Esiopetusta järjestetään sekä päiväkodeissa että joissakin peruskouluissa. Vuoden 2008 tietojen mukaan Helsingin kaupungilla oli omia peruskouluja yhteensä 131. Näistä suomenkielisiä peruskouluja oli 97, erityiskouluja kahdeksan ja sairaalakouluja neljä. Syyskuussa kaikkien Helsingin kaupungin omien suomenkielisten peruskoulujen oppilasmäärä oli Niiden kokonaisoppilasmäärä laski vuodesta 2008 vuoteen 2009 noin 350 oppilaalla. Tämä johtui pääosin perusopetuksen luokkien oppilasmäärän laskusta. (Helsingin opetusviraston tilastot 2008 ja 2009). Espoon kaupungilla on 76 suomenkielistä peruskoulua sekä seitsemän erityiskoulua, joista yksi on sairaalakoulu. Espoon suomenkielisissä peruskouluissa opiskeli syyskuussa 2009 yhteensä oppilasta, mikä on noin 70 oppilasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Vantaalla peruskouluja on 49. Kouluista kolme toimii erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksena. Syyskuussa 2009 oppilaita oli , mikä oli lähes 200 oppilasta vä-

7 7 hemmän kuin edellisenä vuonna. Kauniaisissa on 1 suomenkielinen peruskoulu jossa on oppilaita yhteensä Tavoitetila Koulutusryhmä asetti tavoitteekseen peruskoulutuksen järjestämisen nykytilan säilyttämisen. Työryhmän mukaan tavoitteena perusopetuksessa on yhteistyön lisääminen perusopetuksen palvelujen mitoituksessa ja järjestämisessä raja-alueiden yhteisiä oppilasalueita ja koulunkäyntiä yli kuntarajojen selvitetään vuosittain (selvityksen kohteeksi valitaan aluksi pilottialue, joka voisi olla ns. Kuninkaankolmio) perustaa pääkaupunkiseudulle neljä suomenkielistä erityisopetuksen alueellista osaamiskeskusta vuoteen 2010 mennessä (kuulovammaisille, näkövammaisille, liikunta-, moni- ja kehitysvammaisille sekä autistisille lapsille ja nuorille). pääkaupunkiseudun yhteinen selvitys sairaalakoulujen opetuksen kehittämiseksi perustetaan yhteinen koulutussuunnitteluryhmä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta varten (Koulutusryhmän loppuraportti 2007). Esiopetuspalveluiden järjestämistä pohtiva työryhmä perustettiin vuonna 2007 ja sen tavoitteeksi määriteltiin esityksen tekeminen esiopetuspalvelujen järjestämiseksi yli kuntarajojen. Palvelun lähtökohtana pääkaupunkiseudun kunnissa on edelleen lähikouluperiaate eli jokainen kunta huolehtii ensisijaisesti omien oppilaidensa koulunkäynnistä. Tarvetta kuntarajat ylittävään oppilaaksi ottoon ei raja-alueiden oppilasennusteiden valossa ryhmän mukaan ollut lähivuosina. Sekä esiopetus- että perusopetusryhmän puheenjohtaja on linjanjohtaja Outi Salo Helsingistä. 2.3 Yhteistyön eteneminen Oppilaaksi oton rajojen selvittäminen Yhteistyö on edennyt siten, että vuosittain raja-alueiden yhteisiä oppilasalueita ja koulunkäyntiä yli kuntarajojen selvitetään. Syksyllä 2008 käytiin läpi mahdolliset rajaalueyhteistyön näkökulmat Espoon, Helsingin, Kauniaisen ja Vantaan välillä. Rajaalueyhteistyön mahdollisuuksia kartoitetaan ensimmäiseksi ehdotetulla Kuninkaankolmion alueella Konala-Uusmäki-Vapaala. Konala-Uusmäki-Vapaala alueen yhteistyö ajoittuu noin vuodelle 2014, jolloin Espoon Uusmäkeen tarvitaan koulutiloja ennustetun oppilasmäärän takia. Helsingin Konalan sivupiste on ollut lakkautusuhan alla, mutta voi olla, että alueelle

8 8 tuleva uusi asuinalue tarvitsee myös koulutiloja. Tällöin tulee pohdittavaksi, tehtäisiinkö raja-alueella asuvien oppilaiden otossa yhteistyötä. Vantaan Pähkinärinne ja Vapaala ovat myös mahdollisia yhteistyöalueita, joten näiden alueiden oppilasmäärän kehitystä tultaneen myös tarkastelemaan yhteistyössä. Tammikuussa 2009 valmistui esiopetuksen yli kuntarajojen tapahtuvaa oppilaaksi ottoa koskeva esitys. Sen mukaan alkaen esiopetukseen ottaminen yli kuntarajojen tapahtuu toissijaisen oppilaaksi oton kautta, eli nykyinen perusopetusasetuksen (852/1998) 23 a :n 2 momentin mukaan esiopetukseen voi hakea oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaan osoittamaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Toissijaisessa oppilaaksi otossa esiopetukseen otetaan muissa kunnissa asuvia lapsia, jos esiopetuksen järjestämispaikassa on tilaa omassa kunnassa asuvien lapsien jälkeen. Oppilaaksi otto yli kuntarajojen toteutetaan kustannusneutraalisti siten, että kunkin oppilaan kotikunta vastaa oppilaan kustannuksista. Erityisopetuksen alueelliset osaamiskeskukset Vireillä olevan neljän suomenkielisen erityisopetuksen alueellisen osaamiskeskuksen perustamista varten palkattiin projektihenkilö ajalle Ensin työn pääpaino oli kuulovammaisten osaamiskeskuksen selvitysten laatimisessa. Osaamiskeskuksista on valmistunut selvitys, joka on ollut lausuntokierroksella kunnissa, opetustoimenjohtajien kokouksessa ja edelleen apulaiskaupunginjohtajilla. Ehdotuksena oli kolmen resurssikeskuksen perustaminen vuosina ja neljännen tarkempi selvittäminen vuoden 2010 aikana. Ehdotusta on käyty läpi perusopetuksen johtajien kokouksessa, jossa arvioitiin mallin olevan varsin kevyt, eikä suuria kustannuksia tule olemaan. Kustannustenjaosta sopiminen on vielä kesken. Alkusyksyllä 2009 sovittiin jatkosta, jonka mukaan perustetaan kolme osaamiskeskusta, näkö-, kuulo- ja liikuntavammaisille. Jokaisesta on muodostettu oma ryhmänsä. Ryhmien tehtävänä on luoda kullekin vammaisryhmälle osaamisverkosto, tarvittaessa (näkö- ja kuulovammaisten osaaminen) kouluttautua lisää sekä luoda toimintatavat, joiden mukaan osaamiskeskuksia voidaan lähteä toteuttamaan. Ryhmissä on jokaisesta kunnasta 1-2 edustajaa. Puheenjohtajuudet on jaettu siten, että Helsinki vastaa kokonaiskoordinoinnista ja kuulovammaisten osaamiskeskusta suunnittelevan työryhmän työstä, Espoo näkövammaisten ja Vantaa liikuntavammaisten osaamiskeskuksen suunnittelusta. Kuulovammaisten osaamiskeskuksen on tarkoitus käynnistyä ensimmäisenä vuonna Ensimmäinen yhteinen kokous ohjausryhmän ja koordinaattoreiden välillä pidettiin Sairaalakoulujen opetus Alkuperäinen koulutusryhmä otti tavoitteekseen laatia selvityksen pääkaupunkiseudun sairaalakoulujen opetuksen kehittämiseksi. Varsinainen selvitys jäi laatimatta, sillä samaan

9 9 aikaan sairaalakoulujen yhteistyö sekä valtakunnan että pääkaupunkiseudun tasolla tiivistyi Opetusministeriön rahoittaman Sairaalaopetuksen kehittämishankkeen (Saireke-hanke) myötä. Hanke käynnistyi opetushallituksen koordinoimana toukokuussa Hanke sai jatkorahoituksen vuodelle 2007 ja kolmannessa vaiheessa vuosiksi Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli sairaalaopetuksen sisäisen kehittämisen lisäksi sairaalaopetuksen kehittäminen osaamis- ja resurssikeskuksina. Tavoitteiden toteutumiseen pyrittiin muun muassa lisäämällä sairaalakoulujen valmiuksia vastata oppilaaksi ottoalueen kuntien koulujen, opettajien, oppilaiden ja huoltajien ohjauspalvelukysyntään. Hanke tuotti hyviä työkäytänteitä ja malleja sairaalaopetuksen kehittämiseksi. Hankkeen toisen vaiheen tavoitteena oli kerättyjen hyvien käytänteiden vakiinnuttaminen sekä sairaalaopetuksen osaamisen vahvistaminen opetuksessa ja pedagogisessa kuntoutuksessa, siirtymävaiheen yhteistyössä ja ohjauspalveluiden toteuttamisessa. Tavoitteiden saavuttamista vauhditti keväällä 2007 käynnistetty valtakunnallinen alueellinen yhteistyö. Sairaalaopetusyksiköt jaettiin maantieteellisen sijainnin mukaan kuuteen alueeseen 1. Aluetyötä koordinoivat aluevastaavat. Espoosta Keinumäen koulun rehtori toimi Etelä-Suomen aluevastaavana lukuvuoden Etelä-Suomen alueellinen yhteistyö on keskittynyt sairaalakoulujen sisäisen ja ulospäin suuntautuvan yhteistyön kehittämiseen sekä koulujen osaamisen vahvistamiseen. Vuosina on aluetapaamisia ollut yhdeksän. Helsingin sairaalakoulut Auroran koulu, Lastenlinnan koulu, Haartmanin koulu ja Ulfåsa skolan ovat olleet mukana Saireke- projektissa alusta alkaen. Auroran ja Lastenlinnan rehtori on mukana hankkeen ohjausryhmässä sekä koordinoi Helsingin aluetyötä. Helsingin koulut ovat keskittyneet kehittämistoiminnassaan nivelvaiheisiin sekä avohoidollisten ja konsultatiivisten palvelujen laajentamiseen ja kehittämiseen. Vantaalla on ollut lukuvuoden toiminnassa Honkapuiston koulu, joka on ollut perusopetuksen tulosalueen opetusyksikkö alkaen. Honkapuiston koulu ei ole viralliselta statukseltaan sairaalakoulu, mutta sen toiminta on sisällöltään ja muodoiltaan samanlaista kuin sairaalakouluissa. Honkapuiston koululle ollaan rakentamassa uusia tiloja Peijaksen sairaalan tilojen yhteyteen. Tilojen on tarkoitus valmistua vuonna 2012, jolloin koulu aloittaa toimintansa virallisesti sairaalakouluna. Helsingin Auroran koulu ja Honkapuiston koulu ovat käynnistäneet yhteistyötä. 1 Pääkaupunkiseudulla Helsingin sairaalakoulut toimivat omana ryhmänään, Etelä-Suomen alueyhteistyön koulut ovat Espoosta Keinumäen koulu, Vantaalta Peijaksen sairaalan Keravalla sijaitseva Tehtaanmäen koulu, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin muut sairaalakoulut, Tuusulasta Kalliomaan koulu ja Raaseporista Tammikoulu - Ekskolan sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueelta Ylätalon ja Tornin koulut Hämeenlinnasta.

10 10 Pääkaupunkiseudun opetushenkilöstön yhteinen täydennyskoulutus Opetushenkilöstön yhteistä koulutusta pääkaupunkiseudulla on ollut aiemminkin. Vuodesta 2004 alkaen tätä osiota on koordinoinut oma työryhmänsä, jonka puheenjohtaja on koulutuspäällikkö Kristiina Holopainen Helsingin opetusvirastosta. Työryhmän nimi on opetushenkilöstön yhteisen koulutuksen suunnittelu- ja organisointi pääkaupunkiseudulla (= PKS täydennyskoulutusryhmä). Toiminnasta raportoidaan ja asioita viedään välillä eteenpäin PKS sivistystoimen johdon käsiteltäväksi. Ryhmään kuuluu edustajia (1-8) Helsingin, Vantaan ja Espoon opetustoimista. Kokouksia on keskimäärin yhdeksän kertaa vuodessa. Ryhmässä suunnitellaan yhteisiä koulutuskokonaisuuksia, kuten muun muassa vuosittaiset pääkaupunkiseudun yhteiset rehtoripäivät, vuosittain toteutetut kaksi oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelmaa uusille rehtoreille ja apulaisrehtoreille sekä muutaman vuoden välein toteutettu oppilaitosjohdon rekrytointikoulutus. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös täydennyskoulutusta järjestävien organisaatioiden, Opekon ja Palmenian, kanssa. Koulutuskokonaisuuksia suunnitellaan yhdessä organisaatioiden kanssa ja niitä toteutetaan pääkaupunkiseudun yhteisinä koulutuksina. Kolme vuotta kestäneeseen Oppimisvaikeuksien tukeminen lukiossa -koulutukseen osallistui jokaisesta pääkaupunkiseudun lukiosta 2-4 opettajaa. Monikulttuurinen koulu ja Eläköön meidän koulu -koulutukset ovat esimerkkejä viime syksynä alkaneista pitkäkestoisista koulutusohjelmista, joita koordinoi Palmenia ja Opeko. Palmenian kanssa toteutetun opettajien täydennyskoulutuksen painopiste on ollut maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus ja monikulttuurisuus. Koulutuksiin osallistuu henkilöstöä kaikista kolmesta kaupungista. Useat Opekon ja Palmenian koulutukset rahoitetaan osittain Opetushallituksen henkilöstökoulutusmäärärahoista. Lisäksi hallitusohjelman mukaiseen perusopetuksen laadun parantamiseen tähtäävään kehittämistoimintaan on useissa hankkeissa liittynyt täydennyskoulutusta, joka on toteutettu pääkaupunkiseudun yhteistyönä. Rahoitus kehittämistoimintaan on jaettu kunnille opetushallituksen kautta hankerahoituksena. Vuosien varrella on toteutettu myös omin voimin tietyille kohderyhmille suunnattuja koulutuksia. Esimerkiksi lukion opettajille opiskelijan erityisestä tuesta on järjestetty useamman koulutus kerran kokonaisuus, johon osallistui vuorollaan opettajia jokaisesta lukiosta. Palvelukykykysely Palvelukykykysely on pääkaupunkiseudun opetustoimien yhteisen arviointityöryhmän laatima kysely, joka on suunniteltu suoritettavan vuosiluokittain. Kyselyn tekemisestä päätettiin seudun apulaiskaupunginjohtajien hyväksymässä yhteisessä arviointisuunnitelmassa. Kysymykset mittaavat huoltajien kokemaa koulutuspalveluiden toteutumista. Tavoitteena on, että kysymyksiin vastattaisiin yhdessä oppilaan kanssa. Kysymykset liittyvät oppilashuollon toimivuuteen, oppimateriaaleihin, koulun toimintakulttuuriin, työtapoihin, oppi-

11 11 misympäristöön sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Kyselyssä selvitetään myös koulun turvallisuutta, oikeudenmukaisuuden toteutumista ja koulukiusaamista. Kyselyn toteutti Efeko. Kysely on sähköinen ja toteutetaan kaikkien kuntien käytössä olevalla Wilma -ohjelmalla. Palvelukykykyselyn ensimmäinen osio toteutettiin marraskuussa 2009 kahdeksasluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Tammikuussa 2010 saatujen alustavien tulosten mukaan kouluissa koettiin positiivisena turvallisuuteen liittyvät kautta linjan. Kyselyn vastausprosentit olivat pienet, joka johtui mm. siitä, ettei oppilaita ja vanhempia tavoitettu ja kyselystä saatu tiedotettua riittävän hyvissä ajoin. Kyselyitä jatketaan vuosiluokka kerrallaan, koska koko perusopetus on liian suuri kerralla käsiteltäväksi. Vuonna 2010 kyselyä suunnitellaan tehtäväksi 5. -luokkalaisille ja vuonna luokkalaisille. Vuonna 2012 kysely tehdään lukion toiselle vuosikurssille. Kansainvälisen opetuksen yhteistyö Huhtikuussa 2007 valmistui Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutus pääkaupunkiseudulla -raportti. Raporttiin sisältyneet toimenpide-ehdotukset on toimitettu opetusministeriöön, opetushallitukselle ja pääkaupunkiseudun kaupungeille. Koulutustarpeen ennakointia tehdään erityisesti perusopetuksessa muun muassa keräämällä ja seuraamalla väestötietoja säännöllisesti. Kansainvälisiä koulutuspalveluja arvioi ohjausryhmä, jota veti kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä Helsingistä. Ryhmällä oli neljä alatyöryhmää (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, syrjäytymisuhan alla olevat maahanmuuttajat ja suunnittelutyöryhmä), joiden puheenjohtajana ohjausryhmän puheenjohtaja myös toimi (Kansainvälisten perheiden ). 2.4 Kokemuksia yhteistyöstä Kaupunkien opetustoimet käyvät vuosittain raja-alueet läpi tavoitteenaan selvittää perusopetuksen palvelujen tarve, mitoitus ja järjestäminen. Tämä on koettu toimivaksi käytännöksi. Raja-alueyhteistyö selvitetään myös ennen kuin kaupungit alkavat tehdä opetustoimen investointeja. Sopimus esiopetuksesta on astunut voimaan elokuun 2009 alusta. Erityisopetuksen alueellisten osaamiskeskusten kehittäminen on keväällä 2009 mennyt eteenpäin yhteisen projektihenkilön palkkaamisen ansioista. Yhteistyö on toiminut hyvin. Arvioiden mukaan osaamiskeskusten tavoitteista joudutaan kustannussyistä ja käytännöllisistä näkökulmista tinkimään. Sairaalakoulujen aluetapaamisissa on luotu pohja yhteistyölle. Koulut ovat motivoituneita jatkamaan alueellista yhteistyötä. Alueellinen yhteistyö on koettu sopivaksi foorumiksi koulujen perustehtävää ja oppimiskeskusten toimintaa palvelevan syvemmän yhteistyön kehittämiselle. Yhteistyö HUS -toiminta-alueen sairaalakoulujen välillä on kiinteää ja koulut op-

12 12 pivat toisiltaan toimintamalleja. Kustannuksia säästyy yhteisten koulutuspäivien ansiosta. Lisäksi esimerkiksi Vantaan Honkapuiston koulun ja Helsingin Auroran sairaalakoulun yhteistyö on sujunut hyvin. Auroran koulun toimintamallit ja käytänteet ovat suureksi avuksi Honkapuiston omia toimintamalleja ja käytänteitä luotaessa. Täydennyskoulutusryhmässä yhteistyö on jatkunut jo useita vuosia ja se toimii erittäin hyvin. Yhteistyö on koettu sekä toimivaksi että järkeväksi. Kun kaupungeilla on samanlaisia koulutustarpeita, on järkevää suunnitella ja toteuttaa koulutuksia yhdessä. Koulutusten suunnittelu ja toteutus on sujunut hyvin. Yhteistyötä hankaloittaa kokousmatkojen vaatima aika. Kaikista toteutuneista koulutuksista on kerätty palautetta. Palautteet ovat olleet hyviä ja koulutukset korkealaatuisia. Se, että osallistujia on myös samantyyppisistä naapurikaupungeista, on koettu positiiviseksi asiaksi näkökulman laajentumisen ansiosta. Kustannukset jaetaan kaupunkien kesken osallistujamäärien suhteessa. Esimerkiksi pitkäkestoisissa koulutuksissa koulutuspaikat jaetaan etukäteen kaupunkien koon mukaisessa suhteessa. Kaupungit ovat kokeneet saavuttavansa yhteisillä täydennyskoulutuksilla hyötyjä: kustannussäästöä, verkostoitumista ja hyvien yhteisten käytänteiden jakamista. Täydennyskoulutusryhmässä on mukana vain suomenkielinen opetus, mutta ruotsinkielisellä puolella tehdään vastaavanlaista yhteistyötä. Kauniainen ei ole vielä lähtenyt mukaan yhteisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseen, sillä kaupungilla on omaan tulevaisuusprosessiin perustuvat, osittain päällekkäiset, täydennyskoulutuksen osaamistavoitteet. Tavoitteena on osallistua täydennyskoulutuksen yhteistyöhön myöhemmin. Kaiken kaikkiaan perusopetuksen yhteistyön koettiin päässeen hyvään alkuun. Säännöllisissä perusopetusryhmän kokouksissa (noin neljä kertaa vuodessa) on keskusteltu myös eri kaupunkien ajankohtaisista asioista, joka on auttanut muodostamaan paremmin kuvaa pääkaupunkiseudusta ja tuntemaan eri kaupunkien toimintamalleja paremmin. 3 LUKIOKOULUTUS 3.1 Nykytila Lukio-opetusta voivat antaa tahot, jotka ovat saaneet siihen luvan opetusministeriöltä. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, yhteisölle, säätiölle tai valtion oppilaitokselle. Kunta (tai muu koulutuksen järjestäjä) päättää missä oppilaitoksissa lukiokoulutusta järjestetään. Koulutuksen järjestäjillä on yhteistyövelvollisuus muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa. Suurin osa lukioista on ns. yleislukioita, mutta osa lukioista on erikoistunut tiettyihin aineisiin, ja niitä kutsutaan erityisen koulutustehtävän saaneiksi lukioiksi. (Lukio-opetus,

13 13 Lukiokoulutusta säätelevät vuonna 1998 annetut lukiolaki ja asetus sekä ministeriön päätös lukion oppilaaksi ottamisen perusteista. Lisäksi lukiota säätelee vuonna 2002 annettu valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta sekä, opetusministeriön päätös ja vuonna 2005 annettu laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä. (Lukio-opetus, Useimpiin lukioihin haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa. Helsingillä on kaiken kaikkiaan 45, Espoolla 12, Vantaalla kuusi ja Kauniaisissa kaksi lukiota. 3.2 Tavoitetila Koulutusryhmän tehtävänä oli määritellä lukiokoulutuksen määrälliset ja laadulliset linjaukset sekä kustannustenjako. Työryhmä päätyi seuraaviin esityksiin: Pääkaupunkiseudulla lukiopaikkoja varataan keskimäärin noin 60 prosentille peruskoulun päättävästä ikäluokasta Pääkaupunkiseudulla siirrytään yhtenäisiin laatukriteereihin tavoitteena lukiokoulutuksen laadun yhtenäistäminen. Osa kriteereistä on laadullisia laajennuksia ja edellyttävät lisäresursointia. Kuntien välisestä kustannustenjaosta on viisi vaihtoehtoista mallia. Mallit ovat a) lainmukainen nykytila, b) täyden kustannusvastaavuuden periaate, maksatusperuste todelliset kustannukset, c) opetuksen, hallinnon ja opiskelijahuollon kustannukset maksatusperusteena, d) valtionosuuteen oikeuttavat menot maksatusperusteena, e) tulevaisuuden laskentamalli: maksatus yhtenäisten laatukriteerien mukaan täyden kustannusvastaavuuden mukaan (ryhmässä ei syntynyt yksimielisyyttä mallin valinnasta) (Koulutusryhmän loppuraportti 2007). 3.3 Yhteistyön eteneminen Pääkaupunkiseudun lukioyhteistyötä koordinoi ns. yhteistyöryhmä, johon kuuluvat linjajohtajat ja taloushallinnon edustajat. Ryhmää vetää Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen. Vuoden 2009 alussa tilanne oli se, että lukiopaikkoja varataan n. 60 prosentille peruskoulun päättävästä ikäluokasta. siirrytään yhtenäisiin laatukriteereihin ja mahdollisesti yhteiseen jaksojärjestelmään, yhtenäiseen tuntikiertokaavioon ja 75 minuutin oppitunteihin. Jokainen kunta etenee laatukriteerien toteuttamisessa omaan tahtiinsa. Espoossa on siirrytty yhteiseen tuntikiertokaavioon ja 75 minuutin oppitunteihin. Helsingin lukioissa on siirrytty 75 minuutin oppitunteihin. Espoo ja Kauniainen tarjoavat yhdessä 60 prosentille pe-

14 14 rusopetuksen päättävästä ikäluokasta lukiopaikan. Helsinki varaa lukiopaikan 60 prosentille ja Vantaa hieman alle 50 prosentille perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Sopimus yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaosta tehtiin huhtikuussa 2008 ja se on voimassa Kustannustenjaon malliksi valittiin neljän kaupungin keskikustannus. Työryhmä teki marraskuussa 2008 esityksen opetusministeriölle pääkaupunkiseudun kaupunkien lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen tarkistamistarpeista. Kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit osallistuvat lukiokoulutuksen kustannuksiin muualla olevien oppilaidensa määrän suhteessa. Kunkin oppilaan kotikunta maksaa palvelun ylläpitäjälle valtionosuuden yksikköhinnan ja keskimääräisen kustannuksen erotuksen. Sopimus lukiokäynnin kustannuksista konkretisoituu ensimmäisen kerran vuonna Laskutus suoritetaan toteutuneista keksimääräisistä oppilashinnoista jälkikäteen, joten vuoden 2009 lasku tulee vuonna Espoo maksaa Kauniaisille ja Helsingille ja hieman myös Vantaalle. Vantaa saa Espoolta korvauksia, mutta Helsingille Vantaa on maksajana. Vantaan näkökulmasta sopimus on raskas erityisesti nyt, kun Vantaa joutuu säästämään omasta lukiokoulutuksesta ja maksamaan Helsingille kotikuntakorvausta, joka ei ole lakisääteistä. syksyn 2009 arvion mukaan Espoon maksuosuus on lähes , Vantaan ja Kauniaisten Helsinki ei maksa muille mutta saa maksuosuuksia muilta kaupungeilta arvion mukaan noin , Vantaa noin ja Kauniainen noin Kansainvälisiä koulutuspalveluja arvioiva työryhmä laati toukokuussa 2008 lukioita ja ammatillista koulutusta koskevan selvityksen Kansainvälisten perheiden toisen asteen koulutus pääkaupunkiseudulla ja toimenpideohjelma kansainvälisten koulutuspalveluiden kehittämiseksi (ks. luku 3.3) (Kansainvälisten perheiden ). 3.4 Kokemuksia yhteistyöstä Opetustoimen yhteistyötä on tehty jo vuodesta 2002 asti kokoontuneessa tunnuslukuryhmässä. Alkuun yhteistyö ei ollut helppoa, mutta vuosien mittaan henkilöjen tultua tutuiksi ja luottamuksen muodostuttua yhteistyö on helpottunut. Helsingin näkemyksen mukaan pitkään kestänyt yhteistyö mahdollisti kustannuksista sopimisen. Kustannustenjaosta sopimisen on koettu helpottaneen muutakin yhteistyötä. Lukiokoulutuksen määrällisistä ja laadullisista linjauksista on sovittu, ja valmisteilla on pääkaupunkiseudun opetustoimien yhteinen lukiokoulutuksen palvelukykykysely. Laatukriteereitä vertailtiin eri lukioiden välillä lähinnä resurssien pohjalta. Parhaiden resurssien on

15 15 katsottu tuottavan parasta laatua. Laatukriteerien valitsemisen jälkeen kaupunkien tuntikehys on kasvanut kuusi prosenttia. Valtiovalta ei säätele lukiopaikkojen määrää. Kukin kunta on pitänyt tärkeänä, että erityisesti oman kaupungin nuorten määrä huomioidaan aloituspaikkoja mitoitettaessa. Lukiopaikkoja on lisätty pääkaupunkiseudulla peruskoulun päättävien ikäluokkien kasvaessa. Helsinkiin tulee paljon opiskelijoita muista kunnista, jonka vuoksi aloituspaikkoja joudutaan tarjoamaan enemmän, jotta helsinkiläisille opiskelijoille on riittävästi aloituspaikkoja. Helsinki ja Espoo ovat saavuttaneet lukiokoulutukselle asetetut tavoitteet. Käytännössä kaupunkien erilainen taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että laatukriteerit (opetustuntien määrä opiskelijaa kohti) ovat eriytyneet entisestään. Esimerkiksi Helsinki lisää tuntikehystä vielä vuonna 2009, kun taas esimerkiksi Vantaa on joutunut säästämään. Opiskelijahuollon ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden resursseissa on lähennytty, koska myös Vantaa on voinut lisätä resursseja muutama vuosi sitten. 4 AMMATILLINEN KOULUTUS 4.1 Nykytila Helsingissä on yhteensä 16 ammatillista oppilaitosta, joista kolme on kaupungin ylläpitämää. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa (= Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki ja Kirkkonummen kunta) puolesta ammatillista koulutusta. Vantaalla ammatillisesta opetuksesta vastaa Vantaan ammattiopisto Varia. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on solmittu koulutuksen ylläpitäjien ja järjestäjien yhteistyösopimus. Sopimuksen tarkoituksena on koulutuksen järjestäjien yhteistyö ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Osapuolet sitoutuvat muun muassa koulutustarpeen ennakointiin, koulutuspaikkojen määrän ja työnjaon tarkoituksenmukaiseen jakamiseen, edunvalvontaan sekä yhteistyöhön opetuksen järjestämisessä ja kehittämisprojekteissa. Kaupunkien lisäksi sopimuksessa ovat mukana Omnia, Ami-säätiö ja Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. Yhteistyösopimuksen allekirjoittaneissa oppilaitoksissa on yli 80 prosenttia pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. 4.2 Tavoitetila Yhteistyösopimuksen toimeenpano-ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Kaupunkien omana tavoitteena on säilyttää nykyinen yhteistyösopimus, sen sijaan valtio kaavailee alueellista ammattioppilaitosten yhdistämistä. Opetusministeriöllä on ns. ammatillisen koulutuksen vauhdittamishanke , johon liittyen ministeriö on lähettänyt viimeksi 2009 kirjeitä ammatillisen koulutuksen järjestä-

16 16 jille. Esimerkiksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaa ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymää on esitetty yhdistettäväksi, samoin Vantaan Variaa, Keski- Uudenmaan ammattiopisto Keudaa ja Keski-Uudellamaalla sekä pääkaupunkiseudulla toimivaa Adultaa keskenään. Alueiden kaupungit ja kunnat ovat torjuneet valtion suositukset. Espoon seudulle ja Länsi-Uusimaalle kaavailtiin koulutuksen järjestäjäorganisaatio, joka kootaan Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta. Hanke ei kuitenkaan toteutunut Länsi- Uudenmaan kuntayhtymän vastustuksen vuoksi. Vantaalla, Keski-Uudellamaalla ja Adultassa yhdistymisen avulla ei katsota saavutettavan lisäarvoa eikä sitä nähdä tarkoituksenmukaisena. Hallinnollisen yhdistymisen sijaan keskeisenä nähdään koulutuksen järjestäjien toiminnallisen yhteistyön tiivistäminen erikseen sovittavissa asioissa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen irrottaminen muusta koulutusyhteistyöstä haittaisi myös ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyötä, jonka tavoitteena on tarjota mahdollisuus täydentää ammatillisen koulutuksen opintoja lukiossa suoritettavilla opinnoilla ja päinvastoin. Myös koulutustakuun toteutumisen varmistaminen on helpompaa, kun sama koulutuksen järjestäjä tarjoaa sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta. 4.3 Yhteistyön eteneminen Ammattikoulutus Yhteistyön keskiössä on ollut ammatillisten koulutustarpeiden ennakointi. Työtä on täydennetty koulutuksen järjestäjien ohella myös Helsingin seudun Kauppakamarin kanssa (EnnakointiKamari malli, joka on herättänyt kiinnostusta myös valtiovallan ja muiden koulutuksen järjestäjien taholla). Sopimusyhteistyön ohella aktiivisesti toimivat myös muun muassa oppilaitosten rehtorit ja koulutusalojen vastaavat omissa verkostoissaan. Ammattikoulutuksen yhteydet ovat tiiviit pääkaupunkiseudun ammatillisten oppilaitosten välillä sekä kunnallisten että yksityisten ammatillisten nuorten ja aikuisten oppilaitosten kesken. Erityisesti eri koulutusalojen koulutusjohtajat ja opettajat ovat paljon yhteistyössä keskenään (muun muassa matkailu-, ravitsemis- ja talous- eli marata -ala sekä metallin yhteinen hanke). Kaupungit järjestävät mm. yhteistä oppisopimuskoulutusta lähihoitajiksi ruotsinkielisenä. Oppilaitosten ylläpitäjät tapaavat säännöllisesti yhteistyösopimuksen puitteissa ja muun muassa koulutustarpeiden ennakointityö on koordinoitua. Toukokuussa 2008 käynnistyi ESR-hanke Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus. Ennakointiselvityksen laatiminen aloitettiin lokakuussa Projektin toteuttamiseen osallistuvat ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen allekirjoittaneet koulutuksenjärjestäjät ja sen koordinaattorina toimii Vantaan sivistysvirasto. Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden varmistaminen sekä toisen asteen ammatilli-

17 17 sen koulutustarpeen ennakointijärjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen sekä ajantasaisen ennakointitiedon tuottaminen. Syksyllä 2008 valmistui raportti pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyöstä "Yhteistyö ammatillisessa koulutuksessa työvoiman turvaamiseksi" osana kaupunkiohjelma-hanketta. Ammattioppilaitoksissa on muun muassa otettu käyttöön yhteiset lomakkeet tilanteisiin, joissa kohdataan työnantaja. Ammatillinen aikuiskoulutus Kansallinen ns. NOSTE ohjelma alkoi vuonna Sen tavoitteena oli työssäkäyvien aikuisten osaamisen kohottaminen. Se kohdennettiin vähiten koulutusta saaneeseen aikuisväestöön. NOSTE ohjelman alkamisen ehtona oli alueellinen yhteistyö ja näin koulutuksenjärjestäjät pakotettiin yhteistyöhön ja sen seurauksena yhteistyö on levinnyt muihinkin hankkeisiin. Pääkaupunkiseudun ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö - kehittämisohjelmasta valmistui luonnos Kehittämistyö on käynnissä. Ohjelma sisältää esityksiä muun muassa aikuiskoulutuksen yhteistyösopimuksesta ja yhteistyön organisoinnin kehittämisestä. Ohjelma on osa pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on tehty koulutuksen arviointiin sekä oppisopimuskoulutuksen käytänteisiin liittyvää yhteistyötä vuodesta 2007 ns. MANTA työryhmässä. Työryhmä sopi yhteisistä mittareista vuoden 2007 lopussa. Sovituilla laskentaperiaatteilla on kerätty seurantatietoa Variassa, Omniassa, Amiedussa ja Helsingin opetusvirastossa. Vuotta 2008 koskevat tulokset koottiin yhteen vuoden 2009 lopussa. Tiedonkeruu osoittautui työlääksi mutta hedelmälliseksi ja siitä on tarkoitus muodostaa jatkossa aikasarja. Tietojen on tarkoitus toimia vertailupohjana kullekin oppilaitokselle itselleen (Yhteiset mittarit 2010). Ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapiste, Urabaari aloitti toimintansa Helsingin Mannerheimintiellä Lasipalatsin tiloissa. Sen tarkoitus on ohjata aikuisia ammatillisen osaamisen hankkimiseen ja päivittämiseen. Urabaarin tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen näkyvyyttä ja tuottaa yhteinen palvelukonsepti pääkaupunkiseudun aikuiskoulutuksen neuvonta- ja ohjaustoiminnalle. Projektin koordinaattorina toimii Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Urabaarista eteenpäin puolestaan on ESR-hanke, joka käynnistyi syyskuussa 2008 ja kestää vuoteen Hankkeen tavoitteena on kehittää yksilöohjauksen laatua ja yritysyhteistyötä. Ammattioppilaitoksissa käyttöön otetut yhteiset lomakkeet työnantajakohtaamisissa on tavoitteena ottaa käyttöön myös ammatillisen aikuiskoulutuksen puolella. Aikuiskoulutuksen osalta on käynnistetty Opetushallituksen rahoittamana Palkeet - niminen hanke, jonka tavoitteena on selvittää pienten tai kalliiden koulutusalojen työnjako- ja

18 18 yhteistyömahdollisuuksia. Keskittämällä opiskelijat yhteen oppilaitokseen voidaan kalliita ja/tai pieniä, mutta kuitenkin tärkeitä opintolinjoja jakaa kouluttajien kesken. 4.4 Kokemuksia yhteistyöstä Ammattikoulutus Ammattikoulutuksesta vastaavien mukaan ammatillisen koulutuksen sopimuksen mukaiset tavoitteet on saavutettu erittäin hyvässä yhteistyössä. Yhteistyötä tehdään sitoutuneesti, mutta kaikkien erityisyyttä kunnioittaen. Yhteistyö on ollut tiivistä ja hyvin johdettua. Vahvan yhdessä tehdyn ennakointityön katsotaan tuottaneen tulosta kahden viime vuoden aikana pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestämislupien merkittävän lisäyksen muodossa. Ammattioppilaitokset ovat jo ennen nykyisen sopimuksen voimassa oloakin tehneet yhteistyötä erilaisissa hankkeissa (esimerkiksi ESR rahoitteiset) ja toiminta jatkuu edelleen. Ammattioppilaitosten ylläpitäjien näkökulmasta yhteistyö on kehittynyt myönteisesti ja keskittynyt koulutoimien kanssa yhteistyösopimuksen ja arjen yhteistyön toteuttamiseen. Ammattioppilaitosten tasolla yhteistyötä on mm. erillisissä projekteissa tai työryhmissä (elinkeinotoimi, yksittäiset toimialat). Kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat ammattikoulut eivät tunne yhteistyösopimusta omakseen, sillä ne eivät osallistuneet sen valmisteluun. Ainoastaan koulutuksen ylläpitäjät tapaavat säännöllisesti. Ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen piirissä olevien toimijoiden todettiin olevan niin suuria, ettei sopimuksen mukaisesta yhteistyöstä kaikilla oppilaitoksilla ole vielä tietoa. Kehittämistyö suurissa kokonaisuuksissa vie aikaa. Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisen aikuiskoulutuksen jo 2000-luvun alussa alkanut pakollinen yhteistyö (NOS- TE hanke) on alkuvaikeuksien jälkeen sujunut hyvin kun yhteistyökumppanit ovat tulleet tutuiksi. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa on yhteisiä käytäntöjä uudistettu ja kehitetty palvelemaan aiempaa paremmin alueen opiskelijoita ja työelämää. Esimerkiksi urabaarin ohjaustoimintaan osallistuu jo 17 koulutuksen järjestäjää, joten sopimuskumppaneiden ohella yhteistyöhön osallistuu runsaasti muitakin pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjiä. Oppisopimusyhteistyön Hyvä diili -malli on merkittävästi tiivistänyt oppisopimusjärjestäjien yhteistyötä seutuportaalin muodossa. Pääkaupunkiseudun yhteistyö on johtanut myös vaikutusvallan kasvuun valtakunnallisella tasolla. Muun muassa pääkaupunkiseudun koulutuksen järjestäjillä on vahva vaikutus Koulutuksen järjestäjät ry:n ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjien yhdistyksen hallituksissa.

19 19 Osa koulutuksen järjestäjistä on ehdottanut sopimuspohjaisen yhteistyön laajentamisesta Uudellamaalla (mukaan muut suuret koulutuksen järjestäjät kuten Keuda, Länsi- Uudenmaan koulutuskeskus Lukk, Itä-Uusimaa ja ruotsinkieliset ammatillisen koulutuksen järjestäjät). Koulutuksen järjestäjät olisivat myös mielellään mukana osallistumassa pääkaupunkiseudun sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajien yhteistoimintaan näiden käsitellessä II asteen koulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvää kehittämistä. 5 AMMATTIKORKEAKOULUTUS 5.1 Nykytila Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Kirkkonummen yhteistyönä perustama ammattikorkeakoulu Metropolia perustettiin ja on näin ollen vuoden 2010 alussa ollut toiminnassa noin puolitoista vuotta. 5.2 Tavoitetila Laaja-alaisen, mittavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen ammattikorkeakoulun luomisen perusteena olivat yhteiskunnalliset työ- ja elinkeinoelämän muutokset, kuten kansainvälisen kilpailun lisääntyminen, innovaatiotoiminnan kasvu ja metropolialueen kehittyminen sekä tarve elinikäiseen oppimiseen. (Helsingin Kvsto , 16.) Koulutusryhmän tavoitteena oli uuden ammattikorkeakoulun perustaminen yhdistämällä Stadia ja Evtek - ammattikorkeakoulujen toiminnot alkaen (Koulutusryhmän loppuraportti 2007). Tätä varten Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi perustivat Metropolia Ammattikorkeakoulu osakeyhtiön Yhtiö sai toimiluvan valtioneuvoston päätöksellä uudelle ammattikorkeakoululle alkaen. Lisäksi valmistui luonnos yhteistyösopimukseksi Laurea -ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on, että Helsingin kaupunki tulee Laureaa ylläpitävän yhtiön osakkaaksi. Metropoliasta saatavien kokemusten pohjalta on tarkoitus arvioida yhdessä Laurean omistajatahojen kanssa vuoden 2012 loppuun mennessä, millä edellytyksillä ja toimenpiteillä Helsingin seudun kunnallisista ammattikorkeakouluista voisi muodostua yksi toimiva kokonaisuus (Helsingin Kvsto , 16 ).

20 20 Laurea ammattikorkeakoulu toimii tällä hetkellä Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla kahdessa alueyksikössä. Espoon alueyksikkö koostuu Leppävaaran, Otaniemen ja Lohjan paikallisyksiköistä sekä Vantaan alueyksikkö Tikkurilan, Keravan, Hyvinkään ja Porvoon paikallisyksiköistä. Laurea -ammattikorkeakoulu Oy:n omistus jakautuu siten, että Espoon ja Vantaan kaupungit omistavat kumpikin yhtiöstä 32,4 prosenttia. Muita omistajia ovat Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä, Hyvinkään kaupunki, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä, Porvoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Kirkkonummen kunta ja Invalidiliitto ry. 5.3 Yhteistyön eteneminen Metropolian perustamista edeltänyttä työtä veti vuosina Vantaan sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajana toiminut Aulis Pitkälä ja siihen osallistuivat myös Opetusministeriön virkamiehet. Hanke oli mukana Paras -hankkeessa ja sitä käsiteltiin säännöllisesti muun muassa pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa. Työryhmä selvitti alun perin Helsingin ammattikorkeakoulun (Stadian), Evtek-ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyön tiivistämismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja. Lähtökohtana oli saada aikaan Paras-hankkeen tavoitteiden mukaisesti koko seudun elinkeinoelämää palvelevat innovaatioammattikorkeakoulut. Selvityksissä päädyttiin alkuvaiheessa esittämään Stadian ja Evtekin toimintojen yhdistämistä. (Helsingin Kvsto , 16.) Yhtiön muodostamisvaiheessa jouduttiin ratkomaan rahoituskysymyksiä ennen kuin perustamissopimus saatiin aikaan. Aiemmin tehdyt arviolaskelmat varoista ja veloista muuttuivat jonkin verran, kun varsinainen perustaminen alkoi. Yhtiön talouden järjestämisestä laati mallin Ernst & Young Oy. Omistussuhteet jakautuvat siten, että Helsinki omistaa yhtiön osakkeista 42 %, Espoo 27 %, Vantaa 26 %, Kirkkonummi 4 % ja Kauniainen 1 %. Yhtiön osakepääoma on perustamisvaiheessa yhteensä euroa. Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen eikä se jaa myöskään osinkoa. (Helsingin Kvsto , 16.) Stadia ja Evtek -ammattikorkeakoulujen toiminnot yhdistyivät ja uusi Metropolia Ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa Metropolia Ammattikorkeakoulun hallintoelimiä ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus ja koulun hallinnosta vastaava Metropolia Ammattikorkeakoulun hallitus. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n kokouksessa hallitukseen valittiin kolme Helsingin edustajaa (joista yksi on puheenjohtaja), kaksi Espoon, kaksi Vantaan sekä yksi Kauniaisten ja Kirkkonummen yhteinen edustaja. Sopimuksen jälkeen yhtiön hallitus laati tiiviillä aikataululla ammattikorkeakoulun organisaatiorakenteen ja käynnisti ylimmän johdon rekrytoinnin, jossa toimi myös itse aktiivisesti mukana. Yhtiön hallitus valitsee ammattikorkeakoulun hallituksen. Sen ensimmäinen toimikausi oli Hallitus koostuu puheenjohtajan, muun johdon, päätoimisten opet-

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu.

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. ESITTELY 1(5) LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU OY Visio 2015 Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Ydintehtävä Laurean profiili maamme korkeakoulujärjestelmässä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 23.09.2015 Sivu 1 / 1 4015/12.01.00/2015 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Apulaiskaupunginjohtaja Aulis Pitkälä 1 Taustaa - ammattikorkeakoulujen synty - Suomessa 49 korkeakoulua, joista pääkaupunkiseudulla 20-20 yliopistoa - 29

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1. Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 25.09.2013 Sivu 1 / 1 4015/12.01.00/2012 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Tuoriniemi,

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

KV-verkostot strategisen toiminnan toteuttajina Turun ammatti-instituutissa

KV-verkostot strategisen toiminnan toteuttajina Turun ammatti-instituutissa KV-verkostot strategisen toiminnan toteuttajina Turun ammatti-instituutissa Helena Mikkola Tiiminvetäjä/ Kansainväliset asiat Turun kaupungin sivistystoimiala/ Hallinto 6.5.2013 1 Yhteinen toiminta alkoi

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Uudenmaan AMKESU 25.11.2014. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan AMKESU 25.11.2014. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan AMKESU 25.11.2014 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Koulutustarjonta Alustava arvio työvoimatarpeen kehityksestä Uudenmaan AmKesu Yhteinen tekeminen Kolutuksen järjestäjiä

Lisätiedot

Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016

Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016 Mankkaan yhteishakuinfo keväälle 2016 oppilaanohjaaja Aija Helander http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot ILLAN OHJELMA 18:00 lyhyet alkusanat 18:05 Ammatillisten perustutkintojen esittely, Espoon ammatillinen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja

Perusopetuksen laatukriteerityö maakunnallisena yhteistyönä. Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Helsinki 8.2.2011 Anjariitta Carlson, Pirjo Hepo-oja Mistä kaikki alkoi? Yhteistyöhön ja luottamukseen pienin askelein, suunnittelua, työnjakoa ja vertaistukea Konkreettisia asioita konkreettisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 18.4.2008 klo 10.00 11.15 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x) Leena

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet Laatukriteerit

Lisätiedot

AVOHOIDOLLISET OPPILAAT SAIRAALAOPETUKSESSA

AVOHOIDOLLISET OPPILAAT SAIRAALAOPETUKSESSA AVOHOIDOLLISET OPPILAAT SAIRAALAOPETUKSESSA SAIREKE SELVITYS 2009 Mika Saatsi Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin joulukuussa 2008. Sairaalaopetusyksiköiltä pyydettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi

Tieto Neuvonta Ohjaus. KUUMA OpinOvi Tieto Neuvonta Ohjaus KUUMA OpinOvi PROJEKTIN TUOTOKSET JA HYVÄT KÄYTÄNTEET 2008-2012 KUUMA OpinOvi KUUMA OpinOvi projekti on alueellinen kehittämishanke, jossa luodaan toiminta- ja yhteistyöverkosto Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 EHDOTUS TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMALLISTA ITÄISELLÄ UUDELLAMAALLA TIEKARTTA HYVÄÄN PÄÄTÖKSENTEKOON TOISEN ASTEEN TULEVAISUUDESTA

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016 YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot