Pelastustoimen kansallisen arviointijärjestelmän kehittäminen Pelastustoimen indikaattorithankkeessa

Transkriptio

1 Pelastustoimen kansallisen arviointijärjestelmän kehittäminen Pelastustoimen indikaattorithankkeessa Projektipäällikkö, FT Heidi Huuskonen Palotutkimuksen päivät 2017

2 Pelastustoimen Indikaattorit-hanke Hankkeen tavoitteena tuottaa koko pelastustoimea koskeva vaikuttavuuden arviointimittaristo yhteistyönä pelastustoimen keskeisten toimijoiden kesken Hankevastuullinen organisaatio on Pelastusopisto, projektipäällikkönä tutkija, FT Heidi Huuskonen Keskeiset toimijat: sisäministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto, pelastuslaitokset, pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, AVIt (edeltävistä edustajat hankkeen ohjausryhmässä) sekä pelastustoimen keskeiset liitot Hankkeen rahoittajana Palosuojelurahasto Hankekesto

3 Mittareiden kehittäminen on strategiatyötä Indikaattori on laadullisen ja/tai määrällisen mittarin perusteella muodostettu tunnusluku, joka ilmaisee tavoitteen saavuttamista. Indikaattori tiivistää laajoja tietomääriä yksinkertaisemmin hallittavaan ja ymmärrettävään muotoon, ja niitä käytetään päätöksenteon ja suunnittelun tukena. Pelastustoimen indikaattorit-hankkeessa tuotettavat mittarit ovat kiinteä osa pelastustoimen strategiassa 2016 painotettua jatkuvaan analyysiin perustuvaa tilannekuvamuodostusta; mittarein tuotettu tieto ohjaa toimialan kehitystä Hankkeessa pelastustoimi määrittänyt tarpeensa kehittymistään ja yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan parhaiten palvelevien mittareiden muodostamiseksi Laaja toimialan kontributio ja prosessin avoimuus on ollut keskeistä tavoitteen saavuttamiseksi 3

4 Mittareihin perustuva informaatio-ohjaaminen Hankkeen päätavoite: Mittareiden kautta muodostuva tieto ohjaa pelastustoimen strategista päätöksentekoa ja operatiivisen toiminnan kehittämistä sekä tuottaa yhteiskuntaan tietoa pelastustoimen vaikuttavuudesta yhteiskunnan turvallisuuden avaintoimijana. 4

5 Strategia Pelastustoimen indikaattorit-hankkeen keskeisenä viitekehyksenä Pelastustoimen strategian kansalliset tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta mittaristokehittämisen muodostamiskehyksenä: 1 jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä 2 valmius vastata riskeihin omalla toimialalla ennakoivasti 3 aktiivisuus siviilivalmiuden toimijana ja yhteensovittajana 4 laadukas, kustannustehokas ja yhdenmukainen palvelurakenne 5 yhteiskunnan turvallisuustietoisuuden ja vastuun edistäminen 6 aktiivisuus omien toimintatapojen kehittämisessä 7 hyvinvoiva henkilöstö 5

6 Mittareiden pääulottuvuudet Tapahtuneen arviointi Tiedot pelastustoimen onnistumisesta yhteiskunnallisessa tehtävässään vastuu asiakkaalle Toimialan onnistuminen toimintansa organisoinnissa ja toteuttamisessa sisäinen vastuu Tulevan kehityksen arviointi Pelastustoimen kehityksen suuntaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: yhteiskunnallisen, eurooppalaisen sekä globaalin kehityksen muutosajureiden tunnistaminen, megatrendit meillä ja muualla, ilmiöiden voimistuva keskinäisriippuvuus, kansalaisten odotukset pelastustoimelle etc. 6

7 Pelastustoimen indikaattorit-hankkeen tausta Sisäministeriön strateginen, vuonna 2015 toteutettu tutkimushanke tuottanut kolmen indikaattorin mekanismin sisäisen turvallisuuden strategian yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseksi. Sisäisen turvallisuuden indikaattori, yhteiskuntaindikaattori ja yhteistyöindikaattori Tuloksena jäsentynyt käsitys sisäasiainhallinnon ml. Pelastustoimi nykymuotoisista mittareista ja niiden vahvuuksista sekä uudistamistarpeista. Keskeistä eri hallinnonalojen tiivis osallistuminen ja yhteistyö, kehittämisprosessin vahva ilmiöperusteisuus sekä keskittyminen laadullisten mittaamismenetelmien kehittämiseen 7

8 Pelastustoimen nykymuotoiset mittarit ja uusien tuottaminen Nykymuotoiset tyypillisesti suoraviivaisia panos-tuotosmittareita, eivät laadullisia, yhteiskunnallista vaikuttavuutta mittaavia Mittareiden antama tieto tyypillisesti taaksepäin suuntautunutta, jo tapahtuneen suoritteen mittaamistietoa Tarve kehittää näiden mittaamismuotojen rinnalle tulevaan suuntautuneita, toiminnan kehityksen arviointia tukevia mittareita Tavoitteena kansallinen arviointijärjestelmä, joka on rakentunut toimialan yhteisesti määrittelemään tarveperusteisuuteen ja jonka tuottama tieto ohjaa toimialan laadullista kehitystä muuttuneessa toimintaympäristössä. 8

9 Pelastustoimen mittaritarpeiden evaluointi Poikkileikkaavina teemoina keskeiset strategiset painopisteet asiakkuus, ts. asiakkaan tarpeet pelastustoimelle sekä toimintaympäristön voimistuva kansainvälistyminen ja kehitys kohti monitasoisia keskinäisriippuvuuksia Haettu pelastustoimen kannalta nousujohteisia ja voimistuvia kehityssuuntia, joille perustuvien mittareiden antama tieto auttaa suuntaamaan alan kehitystä ja painoarvon määritystä strategisessa päätöksenteossa ja operatiivisessa toiminnassa 9

10 Syötteet mittarikehittämisen prosessissa Sisäasiainhallinnon toimijoiden, kuten Rajavartiolaitoksen, toimivat mittaristoratkaisut Pelastustoimen kansainvälisen ulottuvuuden tasolle rakentuvat mittaamisratkaisut; Viron pelastustoimen kanssa tehtävä yhteistyö; PeO opinnäytetyö Pelastustoimen uudistamishankkeen työryhmien (Prosessit-tr) kanssa yhteistyössä määrittyvät mittaamistarpeet ja mittarit 10

11 Asiakkaiden tarpeet Ohjaavat strategiat Lainsäädäntö Palvelutasopäätös Ydinprosessit: A Onnettomuuksien ehkäisy B Pelastustoiminta C Pelastuslaitos ensihoidon palveluntoteuttajana D Varautumisen tukeminen Mittarikartta Pelastustoimen strateginen johtaminen ja ohjaus 1.Miten meni? Taaksepäin katsova mittaaminen Palvelukyky ja aikaansaannoskyky Tuottavuus ja taloudellisuus Tuloksellisuus Vaikuttavuus Henkilöstö 2. Tulevaan katsova mittaaminen: Toimintaympäristön muutoksen mittaaminen

12 Toimintaympäristön muutoksen arvioimisen mittarit Arvioinnin nelikenttämalli riskianalyysin viitekehyksen mukaan: Väestö: - määrä ja ikärakenne - väestönkehitys ja väestöennusteet - kasvukeskuksissa: työssäkäynti ja päiväväestö: - alueen väestön äidinkieli Rakennettu ympäristö: - rakennuskanta - asunnot - uusi aluerakentaminen - korkea rakentaminen - maanalainen rakentaminen - puurakentaminen Liikenne: Joukko-, kevyt-, raskasliikenne ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit, vesi (meri) ja lentoliikenne, uudet liikennehankkeet Ympäristö: Keskeiset pohjavesialueet, tulvariskialueet, maankäyttö ja luonnonsuojelualueet 12

13 I Arvioimisen perusteet II Toimintaympäristö III Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) IV Kehittämistoimenpiteet Tuloksellisuus Suoritteet Suorituskyky ja laatu (ind) Kustannustehokkuus (ind) Vaikutukset asiakkaassa (ind) Tulokseen perustuva pelastustoimen kehittäminen Mittaamisen kohde ja perusteet Kohde: 1. Onnettomuuksien ehkäisy 2. Pelastustoiminta 3. Ensihoitopalveluiden toteuttaminen 4. Varautuminen 5. Henkilöstö 6. TKI-toiminta Peruste: laki, palvelutasopäätösohje (ptpo), Pelastustoimen strategia Tavoite Arvioimisen ja sillä kehittämisen tavoite Palveluprosessi (A-D) A = Onnettomuuksien ehkäisy B = Pelastustoiminta C= Pelastuslaitos ensihoidon palveluntoteuttajana D = Varautumisen tukeminen Toimintaympäristön riskiperusteinen arviointi: Keskeiset ohjaavat asiakirjat: YTS, Kansallinen riskinarvio Alueelliset riskianalyysit Toimintaympäristön muutosmittarit Laskennan perusteena olevat suoritteet Suoritteet Palvelukyky ja aikaansaannoskyky Suoritemittarit Laatumittarit Taloudellisuus Suoritteet/ eurot Tuottavuus Suoritteet/ htv:t Vaikutukset asiakkaassa Asiakasrajapinna n mittarit Tulokseen perustuva pelastustoimen kehittäminen -Tulkitsija ja tulkinnan taso (strateginen päätöksenteko, operatiivisen toiminnan kehittäminen) -Ohjattava taho ja prosessit (A-D) Tulokseen perustuvat kehittämistoimenpiteet - Syötteet arvioinnin perusteiden päivittämiseen 13

14 Kansallinen arviointimittaristo 1. Onnettomuuksien ehkäisy (A) 1.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus: Pelastustoimelle kuuluvan ohjauksen määrällisten tavoitteiden toteuma; arvio, kuinka monessa ohjauksessa on hyödynnetty riskitietoa; pelastustoimen itsearvio ja asiakkaan arvio ohjauksen vaikuttavuudesta. 1.2 Pelastustoimelle kuuluva valistus ja neuvonta: Valistus- ja neuvontatoiminnalle annettujen määrällisten tavoitteiden saavuttamisen aste; arvio, onko valistuksen ja neuvonnan kohdentamisessa ja toteutuksessa hyödynnetty riskitietoa; asiakkaan omatoimisen varautumisen arviointi (alkusammutusvälineiden ja kotivaran varanneiden osuus); pelastustoimen itsearviointi ja asiakkaan arviointi laadullisesta toteumasta. 1.3 Valvontatehtävät: Määrällisten tavoitteiden saavuttamisen aste; kohdentuminen valvontasuunnitelman mukaisesti; jälkitarkastusta edellyttäneiden kohteiden osuus; pelastustoimen itsearviointi ja valvontakohteiden arvio valvonnan vaikuttavuudesta. 1.4 Palontutkinta: Palontutkinnalle annettujen määrällisten tavoitteiden saavuttamisen aste (esim. kaikki hoitolaitospalot tutkitaan); pelastustoimen itsearvio, kuinka palontutkinnan tuottamia tietoja on jaettu ja hyödynnetty onnettomuuskohteen ja muita sitä vastaavien kohteiden turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. 14

15 Kansallinen arviointimittaristo 2. Pelastustoiminta (B) 2.1 Hälytystehtävät: Pelastetut henkilöt (välittömästä vaarasta ja ei välittömästä vaarasta pelastettujen sekä evakuoitujen lkm); pelastettu omaisuus; torjutut ympäristövahingot; pelastustoimen itsearvio, vastasiko pelastustoiminta suunniteltua ja mikä oli sen asiakaspalvelun taso; poikkeamien seuranta suorituskyvyssä vakavissa onnettomuustilanteissa; onnettomuudessa osallisena olleen arvio pelastustoiminnasta. 2.2 Öljyntorjunta: Pelastustoimen arvio öljyntorjuntavalmiuden tarkoituksenmukaisuudesta (prosessinhallinta, koulutukset, harjoitukset, kalusto). Öljyntorjunnalla estetyt vahingot (omaisuus, ympäristö, ammatinharjoittaminen tmv.). 2.3 Ohjeet ja suunnitelmat: Pelastustoimen itsearviointi, ovatko ohjeet ja suunnitelmat laadittu, ovatko ne vaatimusten mukaisia ja ajantasaisia (päivitettyjen suunnitelmien ja ohjeiden osuus) ja kuinka hyvin ne mahdollistavat vaikuttavan toiminnan (pelastustoiminta, ulkoiset pelastussuunnitelmat, viestintä ja tiedotus, öljyntorjunta). Mikäli ohjeet ja suunnitelmat on laadittu yhteistyössä pelastustoimen ulkopuoleisten toimijoiden kanssa, heiltä kerättävät arviot ohjeiden ja suunnitelmien laadinnan laadusta ja kattavuudesta. 2.4 Kansainvälinen pelastustoiminta: Tehtäville valittujen asiantuntijoiden lukumäärä suhteessa tarjottuihin asiantuntijoihin; valmiutta pyytää ja vastaanottaa apua- selvittävä kysely pelastuslaitoksille; arvio pelastustoimeen tuotetusta osaamisesta ja sen alueellisesta sijoittumisesta; kansainväliseen pelastustoimintaan koulutettujen ja missioihin osallistuneiden itsearviot koulutuksesta ja sen vastaavuudesta kansainvälisen pelastusosaamisen tarpeeseen ja kilpailukykyisyyteen muihin valtioihin verrattuna. 15

16 Kansallinen arviointimittaristo 3. Ensihoitopalveluiden toteuttaminen (C) - PTPn mukaiset kriteerit (päivittyvät PTPn päivityksen myötä): Toimintavalmiusaika ja tavoittamisprosentti. Laajemmassa mittakaavassa STM:n ensihoitoasetusten mukaiset laatumittarit (alk ). - Pelastuslaitoksen kyky ylläpitää perus- ja hoitotason valmiutta. Sisältää valmiuspoikkeamat: negatiiviset ja positiiviset resursointipoikkeamat eli henkilöstö- ja kalustopoikkeamien tuottama vaje/kyky tuottaa suunniteltua parempitasoista ensihoitopalvelua. Rakennetaan strukturoitu, pelastuslaitosten erot huomioitava rakenne. - Pelastustoimen henkilöstön kyky toimia ensihoidossa ja ensivasteessa: henkilöstön osuus, joka koulutettu ja saanut kelpoisuuden 1. ensihoitoon ja 2. ensivasteeseen. - Pelastustoimen ja ensihoidon itsearviointi yhteistyön toteutumisen toimivuudesta; arvio asiakkaalle yhteistoiminnalla tuotetuista hyödyistä sekä yhteistyön kehittämistarpeista. - Potilastyytyväisyyskyselyt. 16

17 Kansallinen arviointimittaristo 4. Varautuminen (D) 4.1.Yhteisen varautumisen tukeminen: Yhteisen varautumisen edellyttämien poikkihallinnollisten koordinaatioryhmien/vast. toiminta (pelastustoimi osatoimija tai päävastuullinen toimija). Pelastustoimen itsearvio ja yhteistoiminnan osapuolten arviot toiminnasta. Yhteisen varautumisen tason arviointi KUJA-kriteeristön mukaisesti. Häiriö-, poikkeus- ja onnettomuustilanteiden jälkeen yhteistoimintaosapuolten arviot, kuinka tehokkaasti yhteistyö käynnistettiin kriittisten toimintojen jatkuvuuden hallitsemiseksi Pelastustoimen oma varautuminen: Pelastuslaitosten oman varautumisen tason arviointi KUJA-kriteeristön mukaisesti. Pelastustoimen varautumisen arvioimiseen lisäksi kehitettävä muita arviointikriteerejä mm. poikkeusoloihin varautumisen arvioimiseen (salassa pidettävää tietoa). 17

18 Kansallinen arviointimittaristo 5. Henkilöstö (A-D) 5.1 Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Koulutustaso-indeksi. Henkilöstön arviointi koulutuksen toteutumisen vastaavuudesta tarpeeseen, laadusta ja kehittämistarpeista. Henkilöstön arviointi kehityskeskustelujen merkityksestä osaamisen kehittämisen edistämisessä. Asiakaspalautteiden perusteella muodostettava asiakaspalaute-indeksi. 5.2 Työhyvinvointi: Henkilöstön itsearviot työhyvinvoinnista, malli SM:n pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän loppuraportin, VM-baron tai kuntakohtaisten kyselyjen mukaisesti. Mittaamistasoina: turvallisuus ja fyysiset tekijät, oman työn hallinta, haastavien tilanteiden kohtaaminen, esimiestoiminta ja johtaminen ja muut mahdolliset vastaavat. Sairauspoissaolopäivät/htv (edellyttää vakioutua tapaa kirjata). Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet. Terveysprosentti eli tarkasteluvuonna ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden prosentuaalinen osuus koko henkilöstöstä ja henkilöstöryhmittäin. 5.3 Työturvallisuus: Työtapaturmat kpl/htv jaoteltuna aiheutuneiden seurausten vakavuuden mukaan (hoitoa vaatinut, sairaspoissaoloa aiheuttanut, kuntouttamista vaatinut, työkyvyttömyyden tuottanut työtapaturma) tai tapaturmataajuutena = tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden. Työtapaturmien ja läheltä piti-tilanteiden syiden ja olosuhteiden seuranta. Vaaratilanteet kpl/htv. Henkilöstön itsearviot työturvallisuudesta. 5.4 Toimialan vetovoimaisuus: Tulohalukkuus: Pelastustoimeen rekrytoitujen määrä/hakeneiden määrä ja suhteellinen osuus toimialan keskimääräisestä htv:sta; opiskelupaikan saaneiden määrä/opiskelupaikkaa hakeneiden määrä. Lähtövaihtuvuus: Pelastustoimesta muun kuin eläköitymisen kautta lähteneiden prosentuaalinen osuus keskimääräisestä henkilötyövuosimäärästä; opintonsa keskeyttäneiden määrä/opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä. Toimialalle hakeutuvien motivaation kartoitus ja henkilöstön itsearviot pelastustoimialan vetovoimaisuudesta. 18

19 Kansallinen arviointimittaristo 6. TKItoiminta (A-D) - Tutkimushankkeiden lukumäärät; johdettu tai osallistuttu (kv ja kansall.). - Kehittämishankkeiden lukumäärät (kv ja kansall.). - Tuotetut julkaisut (kv ja kansall.). (Tehdyt innovaatiot: kytkeytyy aloitejärjestelmän kehittämiseen). - Organisaation tarpeiden perusteella määriteltyjen TKIhankkeiden määrän osuus kokonaismäärästä. - Hankkeiden tavoitteiden toteutuminen. - Pelastustoimen itsearvio, kuinka TKI tukee pelastustoimen kehittämistä tutkitun tiedon perusteella. 19

20 Koko pelastustoimi: Kansallisen mittariston mukaisen tiedon tuottaminen yhdenmukaisten käyttöperiaatteiden mukaisesti Tulkinta ja ohjaaminen: Sisäministeriö: strategian tavoitteiden toteutuminen ja pelastustoimen ohjaus kehittämistoimenpiteillä Pelastuslaitokset: tiedon tulkinta ja hyödyntäminen omassa viitekehyksessä Pelastustoimen informaatioohjaamisen prosessi Pelastusopisto: Tiedon keruu, käsittely tilastollista analysointia varten ja tilastollinen analysointi. Pelastustoimen neuvonta yhdenmukaisen tiedon tuottamiseksi. Pelastusopisto: Aineistoon perustuvien raporttien tuottaminen sovitun raportointisyklin (1 2 krt /vuosi) mukaisesti 20

21 Etusijalla yhteiskunnan turvallisuuden edistäminen Kansallisen arviointijärjestelmän kautta tuotetaan tietoa pelastustoimialan strategisen päätöksenteon ja kehittämisen tueksi Yhteiseen tarvemäärittelyyn perustuva ja toimintaympäristön kehittymistä ennakoiva arviointijärjestelmä vahvistaa informaatioohjaamisen toimintakulttuuria Informaatioperusteinen toimialan kehittäminen vähentää sen alttiutta mielikuviin ja disinformaatioon perustuvalle tulkinnalle ja luo vakautta monimutkaistuvassa toimintaympäristössä toimimiselle Pelastustoimiala on jatkossakin vahvasti osa yhteiskuntamme keskeistä turvallisuuspalvelutuotantoa ja kehittää vastuunsa mukaisesti jatkuvasti toimintaansa yhteistyössä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa 21

22 Lisätietoa: Pelastusopisto, projektipäällikkö, FT Heidi Huuskonen p