Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut suunnittelukaudella

Transkriptio

1 1321/ /2017 Toimialan perustehtävä Palvelualue vastaa lasten ja nuorten kasvua ja oppimista edistävien palveluiden järjestämisestä, jotka edistävät ja tukevat lasten ja nuorten kasvua ja oppimista sekä vahvistavat lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut suunnittelukaudella Lasten ja nuorten palveluissa jatkuu koulutuksen digitalisaation edistämiseen tähtäävä Oppiva Salo kehittämisohjelma Kaupunginhallitus on hyväksynyt Oppiva Salo kehittämisohjelman ja päättänyt, että siihen liittyvät määrärahavaraukset käsitellään vuoden 2018 talousarvion yhteydessä. Oppivan Salon visio: Oppiva Salo monipuolisia tulevaisuuden osaajia Palvelulupaus: Salossa oppilaat ja opiskelijat osaavat hyödyntää laaja-alaisia taitojaan ja toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Oppivan Salon oppilaat ja opiskelijat saavuttavat valmiudet hallita elämäänsä muuttuvassa maailmassa. Painopisteinä ovat: 1. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen 2. Resurssien käytön tehostaminen toimintatapojen ja oppimisympäristön kehittämisellä sekä palvelujen digitalisoinnilla Palvelualueen merkittävänä riskitekijänä nähdään oppimisympäristöjen joustamattomuutta, jossa tilat ja oppilasmäärät eivät ole uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisia sekä eivätkä ole tehokkaassa käytössä. Etenkin modernien koulutilojen vajaakäyttö ei ole tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta toimintaa. Toisena riskitekijänä on, että Oppiva Salo kehittämisohjelma ei toteudu. Kehittämisohjelman toteutuminen edellyttää systeemistä koulujen kehittämistä, jolla varmistetaan pysyvä toimintakulttuurin muutos, siten että uusi opetussuunnitelma ja digitalisaatio näkyvät muuttuneina opetus- ja oppimiskäytänteinä oppilaan ja opiskelijan arjessa: -toimintakulttuurin muutos (kokeilukulttuuri, osaamisen jakaminen, verkostomainen toiminta, oppiva yhteisö ja jaettu johtajuus) -osaamisen kehittäminen (rehtoreiden muutosvalmennus, pedagogisen johtamisen tukeminen, opettajien osaamisen kehittäminen) -oppimisympäristö (muuntuvat oppimistilat, digitaaliset oppimateriaalit, oppimisympäristöjen laajeneminen koulun ulkopuolelle) -opetustavat (yhteisopettajuus, ilmiöpohjaisuus, monialaiset oppimiskokonaisuudet, laaja-alaiset taidot) Varhaiskasvatuspalvelujen puolella riskitekijöinä nähdään lapsilukumäärän ennustettavuus on haastavaa. Muutokset huoltajien työtilanteissa aiheuttavat muutoksia myös subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen.

2 voimaanastuneiden lakisääteisten lasten pedagogisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen ja toteutuminen vaarantuu lapsiryhmissä työskentelevien lastentarhanopettajien minimimitoituksen vuoksi. Riskinä on myös koulutettujen lastentarhanopettajien, erityisesti esiopetuskelpoisten saatavuus. Uusien varhaiskasvatuksen asiakasmaksuperusteiden myötä ovat varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot vähentyneet. Hallituksen kaavaillut muutokset asiakasmaksulakiin vähentänevät entisestään maksutuottoja. Pedagogisen muutoksen tulisi tapahtua samanaikaisesti opettajuuden, johtajuuden, oppimisen, teknologian ja tilojen tasolla. Nuorisopalvelujen keskeisimpinä riskeinä nähdään ennaltaehkäisevän työn puutteellisuus/resurssien riittämättömyys, nuorisotyön painottuminen ja profiloituminen ongelmakeskeiseksi ja korjaavaksi työksi sekä nuorten keskeytyneet koulutuspolut ja työttömyys. Palvelualuekohtaiset perustelut: Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelujen painopisteet Lasten osallisuuden vahvistaminen Liikkumista edistävän toimintakulttuurin juurruttaminen Pienryhmätoiminta ja sen kehittäminen Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen Paikallisen esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelman mukainen toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Varhaiskasvatuspalvelut järjestävät lakisääteistä varhaiskasvatusta päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Tämän lisäksi palvelut tarjoavat esiopetusta, sekä muuta varhaiskasvatusta (avoin päiväkoti, leikkikoulu- ja leikkipuistotoiminta). Kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona on tulosidonnainen palveluseteli yksityisessä päiväkotihoidossa. Huoltajilla on myös mahdollisuus järjestää lapsen hoito lakisääteisten lasten hoidon tuilla; kotihoidontuki sekä yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä. Tavoitteena on lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Salossa lasten osallistumisprosentti (64,2 %)on valtakunnallisesti alle keskiarvon. Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen osallistumisprosentti on yli neljävuotiailla 75 prosenttia. Yksityistä palvelutuotantoa vakiinnutetaan vaihtoehtona osana kunnan tarjoamia varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuslaki edellyttää riittävän määrän (varhaiskasvatuslaki 5a, päivähoitoasetus momentti) hoito- ja kasvatushenkilökuntaa suhteessa hoidossa oleviin lapsiin. Lain mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lapsia päiväkotiin otettaessa ja ryhmiä muodostettaessa tulee lähtökohtana olla se, että lain ja asetuksen mukaiset sekä Salon kaupungin hyväksymät henkilöstömitoitukset ja sisällölliset tavoitteet toteutuvat. Tavoitteiden tulee toteutua myös 20 h subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten kohdalla. Lapsiryhmien muodostamisessa huomioidaan lasten erilaiset palveluntarpeet. Päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Henkilökunnan poissaoloihin tulee varautua toimivalla sijaisjärjestelmällä. Salon kaupungissa on käytössä palveluseteli ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä. Yksityisten varhaiskasvatuspaikkojen määrä nousee palveluverkkosuunnitelman mukaisesti kahteenkymmeneen prosenttiin.

3 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki (11 a ja 11 b ) antaa kunnille oikeuden rajata lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen 20 tuntiin viikossa. Oikeus tätä laajempaan palveluun on perheellä esim. kokoaikaisen työn tai opiskelun perusteella sekä lapsesta tai perheestä johtuvien tarpeiden vuoksi. Salossa on päätetty subjektiivisen varhaiskasvatus-oikeuden rajaamisesta. Lasten päivähoidosta annettu asetus 6 :ä muuttui siten, että jatkossa päiväkodissa yli kolmivuotiaiden kokopäiväisen palvelun osalta kahdeksaa lasta kohden tarvitaan yksi hoito- ja kasvatushenkilö. Salon kaupunki ei ole ottanut käyttöön henkilömitoituksen muutosta, vaan kasvattajia on edelleen yksi seitsemää lasta kohden. Voimassaolevan lainsäädännön mukainen kahden vuoden välein tehtävä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin kohdistuva indeksikorotus tehdään elokuussa Varhaiskasvatuksen uuden asiakasmaksulain seurauksena asiakasmaksutuotto pienenee arviolta noin 1miljoonaa euroa vuonna Muulla varhaiskasvatuksella pyritään vastaamaan perheiden muuttuneisiin varhaiskasvatuksen palveluntarpeisiin. Toiminnan kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa luo mahdollisuuden matalan kynnyksen tukeen (perhekeskusmalli). Tämä malli tuo synergiaetuja niin asiakkaalle kuin toiminnan järjestäjille. Varhaiskasvatuksen digitaalista pedagogiikkaa kehitetään lapsen oppimisen näkökulmasta ja siinä panostetaan uuden teknologian käyttöönottoon kasvatustyössä ja siihen liittyvän pedagogisen osaamisen kehittämiseen. Keskeisimpiä asioita ovat langattoman verkon rakentamisen jatkuminen vuonna 2018 sekä pedagogisen verkon käytön mahdollistaminen varhaiskasvatuksessa (Oppiva Salo). Lisätään varhaiskasvatuksen sähköisiä palveluita asiakasrajapinnalle. Sähköinen asiointi kohdentaa kasvattajien työaikaa lapsiryhmätyöhön sekä helpotta ja nopeuttaa huoltajien asiointia. Päiväkotien pihojen ja leikkivälineiden uusimiseen ja kunnossapitoon varataan määrärahaa keväällä 2017 tehdyn kuntotarkastuksen tulosten mukaisesti. Henkilöstön lakisääteisellä täydennyskoulutuksella vastataan uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukanaan tuomiin kehittämishaasteisiin. Keskeisimpinä tavoitteina ovat toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Perusopetus ja lukiokoulutus Painopistealueet Koulujen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen Oppimisympäristöjen kehittäminen / muuntojoustavat ja kustannustehokkaat uutta opetussuunnitelmaa tulevat tilaratkaisut Resurssien käytön tehostaminen asteittain toimintatapojen kehittämisellä ja palvelujen digitalisoinnilla Opetuspalveluiden tavoitearkkitehtuurin laatiminen Opettajien osaamisen vahvistaminen ja pedagogisen jaetun johtajuuden vahvistaminen Perusopetuspalvelut vastaavat perusopetuksesta, oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan järjestämisestä. Toisen asteen palvelut tuottavat lukiokoulutusta päivälukioissa ja Salon lukion aikuislinjalla. Uudet käyttöönotetut esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat muuttavat koulujen toimintakulttuuria, toimintatapoja ja oppimisympäristöä. Oppimisympäristöt monimuotoistuvat ja oppimista tapahtuu kaikkialla. Uusissa opetussuunnitelmissa painottuvat opetuksen ilmiöpohjaisuus, osaamisperusteisuus, laaja-alainen osaaminen (tulevaisuuden taidot), yksilöllinen oppiminen ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen. Yhteiskunta ja työelämä ovat pitkälle digitalisoituneet, mikä edellyttää opetuksen digitalisaatiota. Olennaista on liittää digitaalinen teknologia oppilaan oppimisprosessiin pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Se tuo lisäarvoa oppimiseen ja tukee tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittymistä. Opettajan rooli muuttuu kohti oppimisen aktivoijaa ja ohjaajaa. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta

4 riippumattoman opiskelun. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen edellyttävät muuntojoustavia tilaratkaisuja. Opetukselle on laadittu Oppiva Salo kehittämisohjelma vuosille , jonka onnistuminen edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Koulujen tilat saatetaan tehokkaaseen, tarkoituksenmukaiseen ja monipuoliseen käyttöön. Tilojen käytön suunnittelussa otetaan huomioon muuntojoustavat ja kustannustehokkaat tilaratkaisut, jotka tukevat uutta opetussuunnitelmaa ja kestävää kehitystä. Koulun tilojen tulee muovautua eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin. Musiikkiopisto Painopisteet Perus- ja opistotason opetuksen laajuus pysyy ennallaan ja opetusta annetaan Salon keskustan tiloissa Musiikkileikkikoulutoimintaa järjestetään Salon kaupungin keskustan tiloissa. Tarvittaessa päiväkoteihin voidaan perustaa ryhmiä, mikäli siihen on kysyntää. Yhteistyötä koulujen musiikkiluokkien kanssa kehitetään Perus- ja opistotason oppiainevalikoima pidetään monipuolisena Yhteistyötä Turun alueen musiikkioppilaitosten kanssa jatketaan esim. osallistumalla yhteisiin taiteen perusopetuksen kehittämishankkeisiin Musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista perus- ja opistotason opetusta pääasiassa lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa toimii myös varhaiskasvatusosasto, jossa annetaan musiikkileikkikouluopetusta 0-8 vuotiaille ja soitinvalmennusopetusta 4-12 vuotiaille lapsille. Arvioitu opetustuntimäärä n tuntia/vuosi. Arvioidut oppilasmäärät eri tasoilla: -musiikkileikkikoulu n soitinvalmennusopetus n. 60 -perus- ja opistotaso sekä aikuisosasto n arvioitu oppilasmäärä yhteensä n. 450 Nuorisopalvelut Painopistealueet Nuorten kuulemisen ja osallistamisen vahvistaminen Nuorten elinolojen parantaminen Nuorten tarpeita vastaavat palvelut Kansainvälisen nuorisotyön ja nuorisotiedotuksen kehittäminen Nuorisolain tarkoituksena on vahvistaa nuorten edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta. Lain lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Nuorisopalvelut tarjoaa ja mahdollistaa ennaltaehkäisevästi avoimia ja kohdennettuja palveluja salolaisille nuorille. Nuorisopalvelujen tehtävänä on nuorten kasvun- ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten osallistumisen ja kuulemisen edistäminen sekä mahdollisuuksien rakentaminen mielekkääseen vapaa-aikaan. Nuorisopalvelujen toiminta jatkuu suurilta osin kuluvan vuoden mukaisena. Nuorten palveluja kehitetään edelleen monialisena yhteistyönä vastaamaan entistä paremmin salolaisten nuorten tarpeita erityisesti nivelvaiheet huomioiden. Halikon kirjaston yhteyteen sijoitettu nuorisotila avattiin helmikuussa Kokemukset ovat osoittaneet, että uudenlainen tapa toteuttaa nuorisotilatyötä on monella tapaa toimiva ja

5 nuorisotilatoimintaa kirjaston yhteydessä tullaan jatkamaan. Nuorisotilatyötä toteutetaan 16.sta tilalla. Tupurin alueella nuorisotyötä on toteutettu mm. käyttämällä Wake ry:n. hallinnoimaa matkailuautoa ja koulun liikuntasalia. Toimintaa Tupurissa tullaan edelleen jatkamaan ja monipuolistaan. Lasten kesäleiritoiminta toteutetaan Leirisalossa kuluvan vuoden mukaisesti. Nuorisotoiminnan tukemiseen tarkoitettuihin avustuksiin on varattu euroa ja Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkkitoiminnan tukemiseen on varattu euroa.