Kokemäenjoen ankeriaasta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemäenjoen ankeriaasta"

Johannes Oksanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kokemäenjoen ankeriaasta Jouni Tulonen, Luonnonvarakeskus Tampere

2 Luontainen levinneisyys lähes koko maa Pulmankijärvi 1988 Nousujokien patoamisen jälkeen ( ) luontaisesti vain meressä rannikkoalueilla Pirkanmaa, Häme ja Uusimaa ovat olleet historiallisesti esiintymisen ydinaluetta Istutukset -ensimmäinen Evon kalantutkimuksen vesiin vuonna satunnaista 196-luvulle asti yli 1 milj yksilöä (lasiankerias) ei saanut tuoda maahan -koetuonti Evolle yli 2,8 milj. yksilöä (elveriä) Ankeriashavaintoja 19-luvun alusta Sisävesien ankeriaskanta perustuu istutuksiin!

3 Istutukset ovat onnistuneet lähes aina Parhaiten rehevissä, matalissa ja nopeasti lämpenevissä järvissä Pitkäikäinen laji, jolla pieni luonnollinen kuolevuus (jopa < 3 %) Pyynninkohteena pitkään, jopa 25-3 vuotta Parhaimmillaan Evon tutkimusjärvistä saalista saatu 1 istukasta kohti: järvistä kasvuankeriaita 17-3 kg, 2-3% istukkaista joista vaellusankeriaita 25-4 kg, 25-4% istukkaista

4 Tästä huolimatta, Eurooppalainen ankeriaskanta on taantunut Saalis 197-luku 2-luku Aikuinen n. 4 tn < 1 tn Lasiankerias > 2 tn < 1 tn mm. Ruotsissa oli viidenneksi tärkein saalislaji (1 tn v. 26), nyt kalastusta rajoitettu voimakkaasti Siksi, EU neuvoston asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (EY N:o 11/27) ns. ankeriasdirektiivi IUCN on liittänyt ankeriaan uhanalaisten lajien luetteloon vuonna 27 CITES:n uhanalaisten lajien listalle maaliskuussa 29 Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi 21

5 Syitä kannan romahdukseen useita 1. Vaellusesteet kasvualueille ja kasvualueiden häviäminen Monen tasoisia esteitä Nousukouruilla ohitettavissa mutta myöhäistä, nousukaloja ei enää juuri ole mm. Kymijoella ankeriaskourun rakentamisvelvoite 193, ei koskaan toteutunut Kalateiden rakentaminen

6 2. Turbiinikuolleisuus kutuvaelluksella Kulovedellä nähtävissä kesäkuun lopulla -turbiinityyppi, -halkaisija, kierrosnopeus, pudotuskorkeus, virtaama

7 3. Anguillicola crassus-sukkulamato Tuotiin vahingossa Etelä-Italiaan 198 Levisi erittäin nopeasti Euroopassa Suomessa ensimmäinen havainto 21 Kokemäenjoen suulta Uimarakon toiminta heikkenee Lisääntynyt energiantarve uintiin Vaikuttaa kutuvaelluksen onnistumiseen Miemala 26 Hattulanselkä 28 Pyhäjärvi 29 Kulovesi 211 Rautavesi 214

8 4. Ympäristömyrkyt, etenkin PCB Rasvaliukoisia, erittäin pysyviä, synteettisiä valmistus ja käyttö lopetettu jo 197-luvulla Ankerias erityisen herkkä - pohjalla elävä petokala, pitkäikäinen, rasvainen Siirtyy kudoksesta sukurauhaseen, jo pienet pitoisuudet kudoksessa aiheuttavat kehityshäiriöitä mädissä ja poikasissa Kernaalanjärvi: : max 5,1 mg/kg, keskimäärin 1,7 mg/kg (n=54) 27 : max 5,5 mg/kg, keskimäärin 1,1 mg/kg (n=1) Lahden Vesijärvi: 27 : keskimäärin,13 mg/kg (kuuden kalan kokooma)

5.Muut syyt Ankeriaat, joita ei järvistämme ole onnistuttu pyytämään ennen

turbiinien silpomiksi tai uivat ruotsalaispyydyksiin pääsemättä ikinä sukuaan

kaikissa elämän vaiheissa -Aina pyydetään kutematonta kalaa -Yksi kanta, yksi

9 5.Muut syyt Ankeriaat, joita ei järvistämme ole onnistuttu pyytämään ennen kutuvaelluksen alkua, vääjäämättömästi suuntaavat alavirtaan ja joutuvat turbiinien silpomiksi tai uivat ruotsalaispyydyksiin pääsemättä ikinä sukuaan jatkamaan - Tulonen ja Pursiainen, Suomen Kalastuslehti, Ylikalastus kaikissa elämän vaiheissa -Aina pyydetään kutematonta kalaa -Yksi kanta, yksi kutualue, varakantaan ei olemassa -globaalit tekijät, ilmastonmuutos, muutokset merivirroissa

Ankeriaanhoitosuunnitelma EU 27: Suomi 21: 4 prosenttia luonnontilaan verrattavasta vaellusankeriaiden biomassasta on päästävä kutuvaellukselle

ankeriaalla on vapaa pääsy alaspäin - aluksi 537 ankeriasta/vuosi -muutaman vuoden jälkeen 1 72 ankeriasta/vuosi Pohjanmaan rannikko reservialuetta,

10 Ankeriaanhoitosuunnitelma EU 27: Suomi 21: 4 prosenttia luonnontilaan verrattavasta vaellusankeriaiden biomassasta on päästävä kutuvaellukselle Istutukset vapaan vaelluksen alueelle kompensoivat sisävesien tuotannon Vapaan vaelluksen alue Merenrannikko Mereen laskevat vesistöalueet, joista ankeriaalla on vapaa pääsy alaspäin - aluksi 537 ankeriasta/vuosi -muutaman vuoden jälkeen 1 72 ankeriasta/vuosi Pohjanmaan rannikko reservialuetta, ei istutuksia Padotut alueet Patojen sulkemat sisävedet (mm. Kokemäenjoen va.) -istutukset yksityisin varoin ja hyödyntäminen voivat jatkua Ei koskaan toteutunut

11 Kokemäenjoen vesistöalueen ankeriasistutukset poikasta -196 luvulla 1 poikasta -197 luvulla 25 poikasta Vuodesta 1979 vuoteen 1988 ei istutuksia Uusi aika alkoi 1989 karantenisoiduilla poikasilla poikasta poikasta poikasta poikasta poikasta Yhteensä 531 poikasta Istutukset

12 Mitä istutukset ( ) tuottavat Evon järvillä saatujen tulosten perusteella, muistaen että järvet ovat hyvin erilaiset Istutukset yhteensä n. 531 poikasta Istutustiheys on ollut pieni, siksi valtaosasta kehittyy naaraita 199-luvun 2-luvun alun istukkaat ovat nyt reilusti pyyntikokoisia ja osin lähteneet jo kutuvaellukselle Saalista tullaan saamaan merkittävässä määrin vuoteen 25 asti, viimeiset kalat 21? Kokonaissaalis järvissä pyyntitehosta riippuen 9 16 tn/4 v Lisäksi vaellusankeriaita lähtee 12-2 tn/4v, 3-5 tn/v Ruotsissa arvioitu n. 3% kuolleisuus/voimalaitos, Kokemäenjoessa neljä voimalaitosta +Melo vain 2 %, 6-1 kg pääsee vuodessa hengissä mereen?

13 Vaelluksen seuranta Nokialla

14 Salakoita, särkiä ja mutaa

15 Harvakseltaan ankeriaita 7 m 27 m

16 Ankeriashavainnot Nokialla Vuosi Ajankohta Laskevat kpl Nousevat kpl K.pituus cm Min cm Max cm , , ,

17 Ankeriashavainnot Nokialla Vuosi Ajankohta Laskevat kpl Nousevat kpl K.pituus cm Min cm Max cm , , , Ankeriaiden vaellus Evon alueelta Vuosi Ajankohta Laskevat kpl Nousevat kpl K.pituus cm Min cm Max cm ,

18 Vaelluksen ajoittuminen Nokialla, syksy 212 Ankeriaita, kpl Virtaama, m³ Syksyllä kasvava virtaama lisää vaellusta

19 Vaelluksen ajoittuminen Nokialla, syksy 212 Ankeriaita, kpl Virtaama, m³ 6 35 Ankeriaita, kpl Lämpötila, C Syksyllä kasvava virtaama lisää vaellusta, mutta vain niin kauan kuin on lämmintä

20 Vaelluksen ajoittuminen Nokialla, kevät 213 Ankeriaita, kpl Virtaama, m³ 3 25 Ankeriaita, kpl Lämpötila, C Keväällä lämpötilan nousu käynnistää vaelluksen, > 5 C

21 Ankeriaiden sijoittuminen luotainkeilassa ja luotauksen katvealueet -korjauskertoimen määritys DIDSON: Avautumiskulma 14 astetta Uoma: Leveys 55 m Ikkunan pituus 2 m Suurin syvyys 11 m Ikkunan alku 7 m???? Luotaus kattaa n. 5% uoman poikkileikkauksesta -havainnot kerrottava kahdella 2. Luotaus kattaa n. 75 % välillä 7-27 m -havainnot kerrottava 1,3 1,

22 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ankeriasta, kpl Kevät 213, Nokia Syksy 212, Nokia Evon alueen vaellusankeriassaaliin ( ) vuodenaikaisvaihtelu Yhteensä 149 kalaa vrk keväällä + 35 vrk syksyllä = 23,1 % vuoden saaliista - kerroin 4,33

23 Vaelluskaloja Nokialla vuodessa ( ) Varmoja havaintoja syksyllä kpl Varmoja havaintoja keväällä kpl Yhteensä 365 kpl Katvealuekerroin 1,5 548 kpl Kerroin koko vuodelle (Evo) 4, kpl Varmojen havaintojen keskipituutta 86,3 cm vastaava keskipaino n. 13 g Vaellukselle lähtee 2373 ankeriasta yhteispainoltaan 385 kg (vertaa 3-5 tn) Uskottavaa, entä kuolleisuus?

24 Vaelluksen seuranta Harjavalta, syksy 213 Pämpinkoski

25 Ankeriashavainnot Pämpinkoskessa Ankeriaat kpl K.pituus cm Min, cm Max, cm Laskevat 16 81, Nousevat 16 85, Kpl C Ankeriaita Lämpötila

26 Ankeriashavainnot Pämpinkoskessa Ankeriaat kpl K.pituus cm Min, cm Max, cm Laskevat 16 81, Nousevat 16 85, Ankeriaita Virtaama Lisäksi lohia > 3 kpl (6-111 cm), vaellussiikoja >12 kpl

27 Ankeriaiden sijoittuminen luotainkeilassa ja luotauksen katvealueet Pämpinkoskessa DIDSON: Avautumiskulma 14 astetta Uoma: Leveys 79 m (6 m) Ikkunan pituus 2/4 m Suurin syvyys 5,5-6 m Ikkunan alku 21/5 m Lähes jatkuva virtaus? Välillä 2-4 m katvetta n. 25% Katvealuekerroin 1,33 25? Haamu Ankerias

28 Paljonko vaellusankeriaita selvisi mereen 213? Varmoja havaintoja syksyllä kpl Katvealuekerroin 1, kpl Kerroin koko vuodelle (Evo) 5, kpl Varmojen havaintojen keskipituutta 81,8 cm vastaava keskipaino n. 12 g Mereen selvisi vuonna ankeriasta yhteispainoltaan 973 kg Eloonjäänti (811/ 2373)*1 = 34% (vertaa,6-1tn, 2%)

29 Yhteenveto Arvioissa paljon epävarmuustekijöitä -ajallinen kattavuus, katvealueet, kalojen tunnistaminen, -Harjavallan alapuolella lisäksi luonnonkannan osuus -Kuloveden ja Rautaveden kalat -vuosien väliset vaihtelut Ohitusuoma/luonnonmukainen kalatie/ylisiirto -Kokemäenjoki ei kärkikohteena kalatiestrategiassa -lohikalat/ankerias -Kokemäenjoella ei toimia ankeriaan hoitosuunnitelmassa Lahden Vesijärvi esimerkkinä ylisiirrosta

30 Kiitos mielenkiinnosta!

Samankaltaiset tiedostot

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?