Kymijoen Keltin voimalaitokselle määrätyn ankeriaskouruvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Kouvola

Transkriptio

1 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 286/2012/2 Dnro ESAVI/549/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kymijoen Keltin voimalaitokselle määrätyn ankeriaskouruvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Kouvola HAKIJA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, E-vastuualue ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Vesistötoimikunta on antamallaan päätöksellä nro 40 myöntänyt Kymin Osakeyhtiö - Kymmene Aktiebolag -nimiselle yhtiölle luvan rakentaa vesilaitoksen Kyminjoen Keltinkoskeen noudattaen vesioikeuslain säännöksiä ja päätöksessä olevia lupaehtoja. Päätöksen lupaehto 5) kuuluu seuraavasti: 5) että vesilaitoksen omistaja rakentaa ja kunnossapitää maataloushallituksen kalatalousosaston hyväksymien piirustusten mukaisen ankeriaskourun sekä että vesilaitoksen omistaja osaltaan ottaa osaa toimenpiteisiin vesistön kalakannan lisäämiseksi, jos se vastaisuudessa tarpeelliseksi katsotaan; Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 3/Ym I/84 muuttanut vesistötoimikunnan antaman päätöksen nro 40 lupamääräykset 2) ja 3) päätöksessä sanotulla tavalla. Vesistötoimikunnan päätöksen lupamääräystä 5) ei ole muutettu. HAKEMUS Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E- vastuualue on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt aluehallintovirastoa muuttamaan vesistötoimikunnan Kymin Osakeyhtiö - Kymmene Aktiebolag -nimiselle yhtiölle myöntämässä Keltinkosken vesilaitoksen rakentamista koskevassa luvassa määrätyn ankeriaskourun rakentamis- ja ylläpitovelvoitteen vesilain 2 luvun 22 :n 4 momentin nojalla kalatalousmaksuksi seuraavasti: Keltin voimalaitoksen omistajan on vuosittain maksettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle euron suurui- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 nen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisytoimiin voimalaitoksen vaikutusalueella. Maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Muut voimalaitosluvassa määrätyt kalataloudelliset velvoitteet säilytetään ennallaan. Keltin vesivoimalaitoksen nykyinen omistaja on UPM-Kymmene Oyj. 2 Perustelut Keltin vesivoimalaitokselle on määrätty ankeriaskourun rakentamis- ja ylläpitovelvoite vesistötoimikunnan antamalla päätöksellä nro 40. Viimeisimmässä Itä-Suomen vesioikeuden antamassa voimalaitosta koskevassa päätöksessä nro 3/Ym I/84 velvoite on jätetty voimaan. Keltin voimalaitoksen ankeriaskourua ei ole koskaan rakennettu eikä velvoitetta ole täytetty. Ankeriaskourun rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska Suomen rannikolle nousee nykyisin hyvin vähän ankeriaita ja niiden olemassaolo Suomessa perustuu käytännössä kokonaan istutuksiin. Kymijoessa ankeriaan nousu on mahdollista vain Koivukoskenhaaran kalateiden kautta. Muut jokihaarat on suljettu voimalaitospadoin. Vaikka ankeriaat nousisivat Koivukosken kalateiden kautta ylävirtaan kohti syönnösalueita, nousu pysähtyy viimeistään Anjalankosken (Ankkapurhan) voimalaitospatoon. Nousuyhteyttä Keltin tai sen yläpuolella sijaitsevalle Kuusankosken voimalaitospadolle ei ole olemassa. Ankeriaan alasvaellus Kymijoessa onnistuu heikosti, koska suurin osa ankeriaista kuolee voimalaitosturbiineihin. Tammikuussa 2010 hyväksytty Suomen kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma jakaa Suomen vesistöt kahteen alueeseen: vapaan vaelluksen suuralueeseen ja padottujen vesistöjen suuralueeseen. Vapaan vaelluksen suuralue käsittää Suomen rannikon Suomenlahden pohjukasta Merikarvianjoen korkeudelle asti sekä vaellusesteistä vapaat, mereen laskevat, pienet joki- ja järvialueet. Vapaan vaelluksen suuralueella hoitotoimenpiteet perustuvat ankeriaan istutuksiin. Padottujen vesistöjen suuralue käsittää sisävedet, joista ankeriaan ylösja/tai alasvaelluksen sulkee merkittävä pato (mm. Kymijoen vesistöalue). Padottujen vesistöjen suuralueelle ei suunnitelmassa esitetä toimenpiteitä. Kymijoen vesistössä ankerias on ollut yleinen kalalaji vain sen alaosissa. Sitä on kuitenkin tavattu koko vesistöalueella latvaosiin saakka. Ennen Kymijoen patoamista jokeen on noussut hyvin ankeriaita. Järven (1931) tekemän selvityksen mukaan Kymijoen yhdestä pienestä sivuhaarasta (Lanakoski) on saatu vuosittain alasvaeltavia ankeriaita noin 250 kg vuodessa. Kun joki padottiin 1930-luvulla, ankeriaan nousu on loppunut. Vesilain 2 luvun 22 :n 4 momentin mukaan kalatalousvelvoitteita voidaan muuttaa, mikäli ne ovat epätarkoituksenmukaisia. Keltin vesivoimalaitoksen ankeriaskourun rakentamisvelvoite on nykytilanteessa epätarkoituksenmukainen. Kalatalousmaksun avulla voidaan kompensoida voimalaitoksen kalataloudelle aiheuttamia haittoja joustavasti ja monipuolisesti.

3 3 Kalatalousmaksun määrä Hakemukseen on liitetty Suomen Salaojakeskus Oy:n laatima päivätty Kuusankosken ja Keltin voimalaitoksien ankeriaskourujen yleissuunnitelma. Kalatalousmaksun määrä on arvioitu ankeriaskourun rakentamisen ja ylläpidon kustannusten mukaan. Suunnitelman mukaan ankeriaiden nousua on Suomessa tutkittu varsin vähän. Suunnitelmaa laadittaessa on sovellettu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon tutkimusasemalla tehtyjen tutkimusten tuloksia ja kansainvälisiä kokemuksia toteutetuista ankeriaskouruista. Kymijoen Kuusankosken ja Keltin vesivoimalaitosten ankeriaskourut suunniteltiin yli 10 cm:n pituisille ankeriaille, koska syönnösvaelluksellaan Suomeen saapuvat ankeriaat ovat kasvu- eli kelta-ankeriaita. Suunnitelman hydrologiset mitoitusarvot ovat Keltin voimalaitoksen osalta seuraavat: Virtaamat Voimalaitoksen valuma-alue on noin km 2 ja järvisyys 18,9 %. Virtaaman tunnusluvut Kuusankoskella jaksolla ovat olleet hydrologisen vuosikirjan mukaan: NQ = 114 m 3 /s MNQ = 180 m 3 /s MQ = 304 m 3 /s MHQ = 438 m 3 /s HQ = 677 m 3 /s Vedenkorkeudet Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokaudessa) Keltin voimalaitoksella havaintojaksolla on ollut normaaliolosuhteissa NN+45,80 46,25 m (pysyvyysväli 1 95 %). Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi ovat NN+45,31 m ja +46,27 m. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Suunnittelun lähtökohdaksi on valittu yläveden pysyvyyden vaihteluväli 0 97 % eli NN+45,75 46,27 m, koska se on teknisesti mahdollista toteuttaa. Alavedenkorkeus vaihtelee virtaaman mukaan. Normaaliolosuhteissa vaihteluväli on NN+39,50 40,60 m (pysyvyysväli 4 95 %). Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi ovat NN+39,09 m ja +41,78 m. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Suunnittelun lähtökohdaksi on valittu alaveden pysyvyyden vaihteluväli 4 95 % eli NN+39,50 40,6 m, koska se on teknisesti helposti mahdollista toteuttaa.

4 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ankeriaskouru koostuu alapään rakenteista, varsinaisesta kouruosuudesta levähdys-/suunnanvaihtoaltaineen, yläpään rakenteista sekä apurakenteista. Ankeriaskourun kokonaispituus Keltin voimalaitoksessa on 20 m, josta noin 1,5 m on levähdys/suunnanvaihtoallasta. Ankeriaskourun sisäleveys on 30 cm ja sisäkorkeus 15 cm. Kourussa on 15 cm korkeita ja 50 mm halkaisijaltaan k/k 75 mm olevia teräs-, alumiini- tai muoviputkia, joiden väleissä ankeriaat voivat nousta. Ankeriaskourussa virtaa vettä 0,0002 0,0004 m 3 /s. Levähdys-/suunnanvaihtoaltaiden leveys on noin 0,5 m ja syvyys 0,3 m. Ankeriaskourun vieressä olevan houkutusvesikourun virtaama on 0,010 0,020 m 3 /s. Kourut otetaan käyttöön keväällä ja suljetaan syksyllä. Suunnitelman mukaan Keltin ankeriaskourun rakennuskustannukset ovat noin euroa (0 alv). Kustannuksia aiheutuu myös mahdollisista työnaikaisista vähäisistä energiatappioista. Käyttökustannuksia aiheutuu rakenteiden kunnossapidosta, kourun sulkemisesta syksyllä ja avaamisesta keväällä. Lisäksi kuluja aiheutuu pumppujen energiatarpeesta ja laitteiden huollosta. Kourun kautta menevästä virtaamasta aiheutuu myös energiatappioita. Rahallinen arvo vuositasolla energiahinnalla 0,05 /kwh on noin 240 euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 6 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 6,20 m ja ankeriaskourun virtaamaan 0,021 m 3 /s. Yhteensä ankeriaskourun käyttö- ja hoitokulut ovat noin euroa/vuosi. Suunnitelmassa on arvioitu vuotuiseksi kalatalousmaksuksi Keltin voimalaitoksen osalta euroa. Maksu on arvioitu 30 vuoden pitoajan ja 5 %:n korkokannan mukaan ja siihen on lisätty vuotuiset käyttömenot ja menetettävän sähkön arvo ( euroa x 0, euroa = euroa). Hakija on myöhemmin täydentänyt hakemustaan muun muassa selvityksillä vesialueiden omistussuhteista Ankkapurhan voimalaitoksen, Mankalankosken voimalaitoksen, Kimolan kanavan, Verlankosken ja Huhmarkosken väliseltä alueelta. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuulumalla asiasta aluehallintovirastossa sekä Kouvolan kaupungissa ja Iitin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, 4

5 ettei se anna hakemuksesta lausuntoa. Yleisen kalatalousedun valvojana toimii ELY-keskuksessa hankkeen hakija E-vastuualue. 2) Kymijoen kalastusalue, 3) Iitin-Jaalan kalastusalue ja 4) Valkealan kalastusalue ovat puoltaneet hakemusta ja pitäneet hakijan esittämää kalatalousmaksua perusteltuna, koska ankeriaskourua ei ole toteutettu eikä ylläpidetty. Kalastusalueet ovat lisäksi pitäneet tarpeellisena, että vesilaitoksen omistaja ottaa osaa Kymijoen vesistön kalakannan lisäämiseksi esimerkiksi kalatien rakentamisen muodossa. Kalastusalueet ovat lisäksi todenneet, että ankeriaskannat ovat kotimaassa ja Euroopan alueella käyneet uhanalaisiksi vesistöjen rakentamisen ja voimakkaan pyynnin vuoksi. Pohjois-Atlantin länsiosassa Sargassomerellä lisääntyvä eurooppalainen ankerias (Anguilla anguilla) on liitetty CITES - yleissopimuksen liitteeseen II maaliskuussa Kymijoen vesissä ankerias on Järven (1931) mukaan ollut tavallinen vain sen alaosissa. Sitä on kuitenkin havaittu Saarijärvellä, Rautalammilla, Pielavedessä, Keiteleessä ja Leivonmäen, Laukaan, Viitasaaren ja Kivijärven vesissä. Näihin vesiin ankerias on noussut useaa Kymijoen koskea pitkin ja edelleen Päijänteestä vesistöjen latvaosiin 72 m merenpinnan yläpuolelle saakka. Kymijoen kalastusalue 2) on lisäksi todennut, että kalojen kulun turvaaminen on linjattu kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmissa 1997 ja Vaelluskalojen vapaa kulku tulee turvata, jos se on mahdollista. Iitin-Jaalan kalastusalue 3) on lisäksi todennut, että kalojen kulun turvaaminen on linjattu kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa Kalastusalue kehittää vesiensä käyttöä kestävän kehityksen periaatteella. Mahdollisimman monien kalalajien kantojen kehittyminen halutaan saattaa luonnonvaraiselle pohjalle mm. edesauttamalla vaelluskalojen pääsyä lisääntymisalueelleen, kunnostamalla alueita sekä suojaamalla niitä muulta vesienkäytöltä. Luonnonvaraista lisääntymistä tai sitä palvelevaa istutusta tuetaan tarpeellisilla kalastusmääräyksillä. Valkealan kalastusalue 4) on lisäksi todennut, että kalojen kulun turvaaminen on linjattu kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmissa 1995 ja Vaelluskalojen vapaa kulku tulee turvata, jos se on mahdollista. Hakemus ei ole ristiriidassa kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman kanssa. 5) Oravalan osakaskunta (yhteinen vesialue RN:o , Oravalan, Mattilan ja Hirvelän kylät, Kouvola) on pitänyt tärkeänä, että kalatalousmaksut määrätään hakemuksessa mainittujen vesistöjen kalakantojen ja kalojen elinolojen parantamiseksi. 6) UPM-Kymmene Oyj on huomauttanut, että ankeriaan nousuvaellus ja alasvaellus on loppunut Kymijoen vuonna 1931 tapahtuneen patoamisen 5

6 jälkeen. Nykyisin ankeriaat pääsevät nousemaan Kymijoen suulta noin 40 km:n matkan Anjalankosken padolle saakka, jonka jälkeen nousun esteenä on Myllykosken pato ennen Keltin ja Kuusankosken voimalaitoksia. Vesivoimalaitosten luvissa esitettyjen ankeriaskourujen rakentamis- ja ylläpitovelvoitteelle ei ole näin ollen kalataloudellisia perusteita. Maa- ja metsätalousministeriön laatimassa Suomen kansallisessa ankeriaanhoitosuunnitelmassa ei kyseessä olevalle useiden patojen Kymijoen alueelle ole esitetty kalateiden rakentamista, istutuksia tai muita hoitotoimenpiteitä. Suunnitelmassa on todettu, että vuoden 1945 jälkeen ankeriaskantojen olemassa olo Suomessa on perustunut istutuksiin. Suunnitelmassa esitetyillä istutuksilla pyritään saavuttamaan EY asetuksen N:ro 1100/2007 mukainen tavoitetaso. Hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen vesilain 2 luvun 22 :n 4 momentin (1391/2009) mukaan kalatalousvelvoite voidaan muuttaa maksuvelvoitteeksi, jos olosuhteet ovat siten muuttuneet, ettei velvoite ole enää tarkoituksenmukainen. Uudessa vesilaissa (587/2011) tarkistamista koskee 3 luvun 22 ja voimaantuloa 19 luvun 3. Myös uuden lain lähtökohtana on, että aikaisempien vesioikeudellisten säännösten nojalla annettuihin velvoitteisiin sovelletaan lähtökohtaisesti niiden antamisaikaan voimassa ollutta lainsäädäntöä. Tässä asiassa on kysymys vanhan vesioikeuslain voimassa ollessa annettujen pysyvien rakentamislupien velvoitteista, joita ei ole pantu täytäntöön, koska edellytykset rakentaa toimivat kalatiet puuttuivat. Koska ankeriaskourun rakentamiseen nykytilanteessa ei ole kalataloudellisia perusteita, myöskään perusteita kalatalousmaksun määräämiseen rakentamisvelvoitteen sijasta ei yhtiön käsityksen mukaan ole. Esittämänsä perusteella yhtiö on katsonut, että hakemus tulee hylätä. Kun kysymys on istutusten varassa olevasta ja Suomesta hävinneestä kalalajista, hakemuksessa ei yhtiön käsityksen mukaan ole esitetty perustetta uuden kalatalousmaksun määräämiseen yli 70 vuoden kuluttua vesivoimalaitoksen rakentamisesta. Hakemuksessa esitetyt ankeriaskourujen rakentamis- ja kunnossapitokustannukset ovat yhtiön käsityksen mukaan myös ylimitoitettuja. Muistutukseen liitetyn Oy Vesirakentajan laatiman suunnitelman mukaan ankeriaskourujen rakentaminen ja ylläpito tulisi arvioitua halvemmaksi. Mikäli uusi kalatalousmaksu olisi mahdollista määrätä, maksun määrä ei lain mukaan voi olla toteuttamiskustannuksia suurempi. Oy Vesirakentajan arvion mukaan ankeriaskourun todelliset rakentamiskustannukset olisivat käyttäen yhtiön omaa rakennuttamishenkilöstöä ja lähialueen luotettaviksi havaittuja metallialan pienyrityksiä Keltin voimalaitoksen osalta Korottomana laskettuna vuosikustannukset 50 vuoden pitoajalle olisivat ja 3 %:n sisäisellä korkokannalla laskettuna vain vuodessa. Käyttökustannukset olisivat noin 500 vuodessa. 6

7 7 HAKIJAN SELITYS Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. UPM-Kymmene Oyj:n (6) muistutuksesta hakija on todennut, että yhtiön esittämä hakemuksen hylkääminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että ankeriaskouruvelvoite jäisi voimaan eikä yhtiön edelleenkään tarvitsisi millään tavalla kompensoida Keltin voimalaitoksen kalakannoille ja kalastukselle aiheuttamia haittoja. Yhtiön esittämä laskentamalli perustuu epämääräisiin olettamuksiin kourujen rakentamis- ja käyttökustannuksista eikä sitä voida käyttää kalatalousmaksun määrittämiseen. Hakijan käsityksen mukaan yhtiön muistutuksessa ei ole esitetty mitään sellaisia perusteita, joiden vuoksi hakemus tulisi hylätä tai hakijan vaatimaa kalatalousmaksun määrää tulisi muuttaa. Muiden muistutusten osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. VASTINE Aluehallintovirasto on päivätyllä kirjeellä varannut UPM- Kymmene Oyj:lle tilaisuuden antaa kirjallisen vastineensa aluehallintovirastoon toimitettujen muiden muistutusten ja hakijan selityksen johdosta viimeistään Vastinetta ei ole aluehallintovirastoon määräpäivään mennessä eikä myöhemminkään toimitettu. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto muuttaa Kymijoen Keltin vesivoimalaitoksen rakentamista koskevan Vesistötoimikunnan antaman päätöksen nro 40 lupaehdon 5) ankeriaskourun rakentamista ja kunnossapitämistä koskevan velvoitteen kuulumaan seuraavasti: Luvan haltijan on maksettava vuosittain Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi ankeriaskannalle ja ankeriaan kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tehtäviin toimenpiteisiin voimalaitoksen vaikutusalueella. Maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ensimmäisen kerran maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kalatalousmaksulla tehtäviä toimenpiteitä voivat olla ankeriasistutukset tai muut toimenpiteet tai näiden yhdistelmät. Mikäli ankeriasistutuksia ei voida toteuttaa tai niillä saatava hyöty on vähäinen, ne voidaan korvata osittain tai kokonaan muiden vaelluskalojen istutuksilla siten, että hoitotoimenpiteiden kalataloudellinen tuloksellisuus on mahdollisimman hyvä. Ennen kalatalousmaksun käyttöä koskevan suunnitelman hy-

8 väksymistä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on kuultava vaikutusalueella toimivia kalastusalueita. Muilta osin lupaehto 5) jää voimaan. 8 Perustelut Sovellettavat säännökset Vesilain (264/1961) 2 luvun 22 :n 1 momentin (553/1994) mukaan, jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kalastolle tai kalastukselle ilmeistä vahinkoa, on luvan saaja velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin kalastolle tai kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi sekä tarvittaessa toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu (kalatalousvelvoite). Toimenpiteenä voi rakentamisen ja sen vaikutusten laadun mukaan olla kalanistutus, kalatie tai muu toimenpide tai näiden yhdistelmä. Saman pykälän 3 momentin (1391/2009) mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittaminen rakentajan toimesta aiheuttaisi niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna hänelle kohtuuttomia kustannuksia taikka kalatalousvelvoitteen määräämistä ei muusta syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, rakentaja on määrättävä suorittamaan kalatalousvelvoitteen tai sen osan asemesta siten korvattavan velvoitteen kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaisen käytettäväksi 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen (kalatalousmaksu) sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu. Aluehallintovirasto voi saman pykälän 4 momentin (1391/2009) mukaan hakemuksesta muuttaa kalatalousvelvoitetta ja kalatalousmaksua koskevia määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Kalataloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi osoittautunutta velvoitetta voidaan lisäksi tarkistaa, jos velvoitteen kalataloudellista tulosta voidaan parantaa sen toteuttamiskustannuksia merkittävästi lisäämättä. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa antaa maksunsaajalle määräyksiä maksun käytöstä. Vesilain 2 luvun 22 c :n (1391/2009) mukaan 22 :n 4 momentissa säädetty koskee myös ennen vesilain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla annettuja vastaavia määräyksiä. Velvoitteen tarkoituksenmukaisuus ja muuttuneet olosuhteet Vesistötoimikunnan antamaan päätökseen nro 40 sisältyvän lupamääräyksessä 5) olevan ankeriaskouruvelvoitteen tarkoituksena on ollut ehkäistä ja vähentää Keltin vesivoimalaitoksen rakentamisesta Kymijoen vesistön ankeriaskannalle ja ankeriaan kalastukselle aiheutuvaa vahinkoa. Päätös on annettu silloisen tietämyksen ja silloin vallinneiden olosuhteiden mukaisesti. Päätöksen antamisaikana yli 70 vuotta sitten ankeriaat ovat asiakirjatietojen perusteella nousseet Kymijokeen ja ennen voimalaitosten rakentamista Kymijoen kautta yläpuoliseen vesistöön kasvualueilleen ja vastaavasti kutuvaellukselle lähteneet ankeriaat ovat laskeutuneet Kymijoen kautta mereen. Kasvualueilla olevia ja joen kautta laskeutuvia ankeriaita on kalastettu varsinkin Kymijoen alajuoksulla.

9 Keltin voimalaitoksen rakentamista koskevassa päätöksessä määrättyä, edelleen voimassa olevaa ankeriaskouruvelvoitetta ei ole koskaan toteutettu. Kymijokeen ja sen yläpuoliseen vesistöön on rakennettu useita voimalaitoksia, jotka myös estävät ankeriaiden pääsyn kasvualueilleen. Kymijoessa ankeriaan nousu nykyisin on mahdollista Koivukosken kalateiden kautta ja nousu pysähtyy Anjalankosken voimalaitospatoon. Nousuyhteyttä Keltin voimalaitospadolle ei enää ole olemassa. Voimalaitosten rakentamisen jälkeen Kymijokeen on kohdistunut voimakas jätevesikuormitus. Kymijoen veden laatu ja ekologinen tila huononi merkittävästi jätevesien laskun seurauksena. Ankeriaiden nousu ja varsinkin kalastus samalla vaikeutuivat. Kymijoen ekologinen tila on 1980-luvun jälkeen parantunut huomattavasti jätevesipäästöjen vähentyessä. Kymijoen veden laatu ei enää muodosta estettä ankeriaskannan hoidolle ja ankeriaan kalastukselle. Uoman sulkevat padot muodostavat kuitenkin edelleen nousuesteen ankeriaille ja laskeutuvia ankeriaita tuhoutuu voimalaitosten turbiineissa, joten ankeriaskannan hoitaminen ankeriaskourujen avulla ei ole tarkoituksenmukaista. Jokiin rakennettujen patojen ja ankeriaan kalastuksen seurauksena Suomen merialueelle tulee nykyisin vain vähän syönnösvaelluksella olevia ankeriaita. Ankeriaskanta on Suomessa pääosin istutusten varassa. Euroopan unionin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/ artiklan mukaan jäsenvaltion on laadittava ankeriaanhoitosuunnitelma Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteitä varten. Suomen kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma on hyväksytty vuonna Suunnitelman mukaan ankeriaskantojen kansallinen hoito keskitetään vapaan vaelluksen alueella, johon kuuluu pääasiassa merenrannikko ja ne joet, joihin ankerias pääsee nousemaan esteettä. Muu alue muodostaa padottujen vesistöjen alueen, jolle hoitotoimenpiteitä tekevät vesialueiden omistajat ja luvan haltijat, joiden päätöksissä on määrätty ankeriasta koskevia hoitovelvoitteita. Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vuoteen 2015 ulottuvan vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on rakennettujen jokien osalta hyvän ekologisen tilan saavuttaminen turvaamalla kalojen ja muun vesieliöstön vaellusmahdollisuudet vaelluskalajoissa esimerkiksi kalateiden, patojen muuttamisen tai muiden ratkaisujen avulla. Ankeriaskouruvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi ja sillä tehtävät hoitotoimet parantavat alueen ekologista tilaa, joten muutos on vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukainen. Kun otetaan huomioon ankeriaskannan uhanalaisuus ja hoitotarve sekä vesienhoitosuunnitelman tavoitteet, ankeriaskouruvelvoite on tarpeen muuttaa kalatalousmaksuksi. Kalatalousmaksun määrä Kymijoen vesistöön on rakennettu useita uoman sulkevia voimalaitospatoja, joten voimassa olevan velvoitteen saattaminen ajan tasalle rakentamalla ja ylläpitämällä ankeriaskouru on epätarkoituksenmukaista. Kymijoen ekologinen tila ja olosuhteet ovat jätevesien laskun vähenemisen myötä 9

10 muuttuneet olennaisesti, joten ankeriaskannalle ja ankeriaan kalastukselle aiheutuva vahinko voidaan kompensoida kalatalousmaksulla tehtävillä hoitotoimilla. Kalatalousmaksun määrän arvioinnissa lähtökohtana on vesilain 2 luvun 22 :n 3 momentin mukaisesti ankeriaskouruvelvoitteen kohtuullisia kustannuksia vastaava kalatalousmaksu. Oikeuskäytännön (korkeimman hallintooikeuden päätökset taltionumero 2983 ja taltionumero 1818) mukaan epätarkoituksenmukaisiksi osoittautuneita kalateiden rakentamisvelvoitteita voidaan muuttaa kalatalousmaksuksi ja kalatalousmaksun määrää arvioitaessa voidaan lähtökohtaisesti hyväksyttävänä kustannustasona pitää aiemmin määrätyn velvoitteen mukaisten toimenpiteiden hintaa nykyhetkellä. Aluehallintovirasto hyväksyy hakijan ulkopuolisella asiantuntijalla teettämän ankeriaskouruvelvoitteen rakentamis- ja ylläpitokustannuksia koskevan laskelman perustelut ja lopputuloksen suuruusluokan. Laskelman mukaan ankeriaskouruvelvoitteen vuotuinen kustannus on euroa. Laskennallisen kustannusarvion perusteella aluehallintovirasto määrää vuotuisen kalatalousmaksun suuruudeksi euroa, joka vastaa velvoitteesta tällä hetkellä aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia. Kalatalousmaksulla tehtävät hoitotoimet Kalatalousmaksulla tehtävien hoitotoimien tavoite on ankeriaskannalle ja sen kalastukselle aiheutuvien vahinkojen kompensoiminen. Kymijoen vesistöalue on ollut ankeriaan kasvualueena ja ankeriasta on kalastettu sekä kasvualueella että kutuvaelluksen aikana. Kymijokeen ja yläpuoliseen vesistöön on rakennettu useita voimalaitospatoja. Keltin voimalaitoksen ankeriaskannalle ja kalastukselle aiheutuva vahinko voidaan katsoa aiheutuneen pääosin alueelle, joka rajoittuu voimalaitoksen yläpuolella Mankalankosken voimalaitoksen, Verlankosken ja Huhmarkosken patoihin sekä Kimolan kanavaan saakka ja alapuolella Kymijoen alaosan alueelle. Kalatalousmaksulla tehtävät hoitotoimet tulee ensisijaisesti kohdistaa mainitulle alueelle. Keltin voimalaitoksen ylä- ja alapuolelle tehtävät hoitotoimet voidaan toteuttaa ankerias- ja muiden vaelluskalojen istutuksina tai muina toimenpiteinä siten, että niiden tuloksellisuus ankeriaskannalle ja ankeriaan kalastukselle aiheutuvien vahinkojen kompensoinnissa on mahdollisimman hyvä. Koska hoitotoimilla on tarkoitus kompensoida sekä yleiselle että yksityiselle kalatalousedulle aiheutuvia vahinkoja, kalatalousviranomaisen on kuultava alueen kalastusalueita ennen suunnitelman vahvistamista. 10 Sovelletut säännökset Vesilain (264/1961) 2 luvun 22 :n 1, 3 ja 4 momentti ja 22 c Vesilain (587/2011) 19 luvun 3

11 11 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN UPM-Kymmene Oyj (6) on muistutuksessaan katsonut, että perusteita kalatalousmaksun määräämiseen ei ole ja hakemuksessa esitetyt kustannuslaskelmat ovat ylimitoitettuja. Aluehallintovirasto hylkää yhtiön vaatimuksen kalatalousmaksun epäämiseksi ja hakemuksen mukaisen määrän muuttamiseksi edellä päätöksen ratkaisuosassa ja sen perusteluissa esitetyillä perusteilla. Kymijoen kalastusalueen (2), Iitin-Jaalan kalastusalueen (3) ja Valkealan kalastusalueen (4) muistutusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että hakemus koskee vain ankeriaskouruvelvoitteen muuttamista. Vaatimukset, jotka koskevat muita kalataloudellisia velvoitteita, jätetään tämän asian yhteydessä tutkimatta. Maksutta PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Maksun määräytyminen on ratkaistu aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksua ei peritä valtion viranomaiselta sen suorittaessa vesilaissa säädettyä yleisen edun valvontatehtävää (vesilain 2 luvun 22 :n 4 momentti). Päätös Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus E-vastuualue / kalatalous UPM-Kymmene Oyj Jäljennös päätöksestä Kouvolan kaupunki Iitin kunta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Iitin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan virallisilla ilmoitustauluilla.

12 12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Hannu Kokko Ulla Kuusiniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristölakimies Ulla Kuusiniemi. UK/sl

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.