Y L E I S Ö K E RT O M U S 04

Transkriptio

1 YLEISÖKERTOMUS 04

2

3 YLEISÖKERTOMUS 04 Monipuolisuus YLEn laatutekijänä Johanna Jääsaari, Juha Kytömäki ja Erja Ruohomaa Yleisradio Oy Yleisradio Oy (YLE) on julkista täyden palvelun televisio- ja radiotoimintaa harjoittava viestintäyhtiö, jonka tehtävät, toiminta ja toiminnan rahoittaminen ovat laissa määriteltyjä. YLE tekee ohjelmia ja tuottaa palveluja suomeksi ja ruotsiksi sekä mm. saameksi, romaniksi ja viittomakielellä. YLEn pääomistaja on valtio, toiminta rahoitetaan pääosin tvmaksutuloilla. YLEn tavoite on taata suomalaisille yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa, kokea elämyksiä, viihtyä sekä sivistää ja kehittää itseään. YLEn vuosi 2004 YLEn vuosiraportointi koostuu vuosi,- henkilöstö- ja yleisökertomuksesta. Vuosikertomus kuvaa YLEn ohjelmatoimintaa ja sisältää hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Yleisökertomus antaa kuvan YLEn yleisösuhteen kehityksestä. Henkilöstökertomus selvittää YLEn henkilöstötoiminnan tavoitteet ja tunnusluvut. Kaikki kertomukset julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi, vuosikertomus myös englanniksi. Kertomukset löytyvät myös internetistä osoitteesta

4

5 SISÄLTÖ 1 Johdanto 6 Yleisökertomuksen lähtökohdat 6 YLEn vuoden 2004 yleisösuhteen päätrendit 6 Monipuolisuuden eri ulottuvuudet 8 2 Katselu, kuuntelu ja internetin käyttö suomalaisten arjessa 12 Koko YLEn seuraaminen 13 Tv:n suomenkieliset yleisöt 14 Tv:n ruotsinkieliset yleisöt 16 YLE Teksti-TV:n käyttäjät 18 Radion suomenkieliset yleisöt 18 Radion ruotsinkieliset yleisöt 19 YLEn internetpalvelujen käyttäjät 20 Helsinki / YLEn ohjelmapalaute 22 3 YLEn ohjelmistojen merkityksellisyys 24 YLEn kanavat odotusten täyttäjinä 28 Tyytyväisyys YLEn tarjontaan 28 YLEn katsojatyytyväisyys 28 YLEn kuuntelijatyytyväisyys 30 Tyytyväisyys lasten- ja nuortenohjelmiin 32 Tärkeimmät uutislähteet 33 YLEn alueellinen ohjelmatarjonta ja sen merkitys 34 Helsinki / YLE kulmilla -kiertue 36 4 YLEn yleisöt ja julkinen palvelu 38 Julkisen palvelun tehtävien tärkeys ja niissä onnistuminen 39 YLEn uutisten luotettavuus 43 Julkisen palvelun tehtävien arvostus 43 Rauma / Uutiset ja sä -kampanja 45 Lähteet 46 Liitetaulukot 47

6 Helsinkiläinen Mika Lahtinen valitsee radiokanavansa musiikin mukaan kuten moni muukin suomalainen. Mika suosii marginaalimusiikkia ja musiikin erikoisohjelmia. 1 Johdanto Yleisökertomuksen lähtökohdat Yleisökertomus perustuu YLEn Yleisötutkimuksen vuoden 2004 tutkimusohjelman tutkimuksiin (ks. raporttiluettelo lähteissä). YLEssä on koottu keskeinen vuosittainen yleisötutkimustieto yksiin kansiin nyt jo kahdeksatta kertaa. Samassa laajuudessa, yhtä avoimesti ja säännöllisesti mikään muu yleisradioyhtiö Euroopassa ei raportoi yleisösuhteensa kehityksestä. YLElle yleisösuhteesta kertominen on tärkeää jo lähtien Yleisradio-laista, joka edellyttää, että palveluja tarjotaan yhtäläisesti kaikille suomalaisille, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Tämä raportti kertoo, miten YLE on onnistunut tehtävässään. Yleisökertomus sisältää tutkimustulokset sekä suomen- että ruotsinkielisten tv:n ja radion seuraamisesta. Lisäksi se kertoo YLEn muiden palvelujen kuten YLE Teksti-TV:n ja internetsivujen kävijämääristä. Yleisökertomus erittelee myös suomalaisten YLEn tarjontaa koskevia mielikuvia ja sitä, mitä julkisen palvelun ohjelmatoiminnalta odotetaan ja miten tyytyväisiä siihen ollaan. Kertomus paneutuu monipuolisuuteen YLEn ohjelma toiminnan periaatteena ja siihen, mitä monipuolisuus suomalaisille mer kitsee. YLEn vuoden 2004 yleisösuhteen päätrendit Suomalaiset hankkivat digi-tv-laitteita selvästi innokkaammin kuin edellisinä vuosina; marraskuussa 2004 digi-tv oli yhteensä jo lähes joka neljännessä kotitaloudessa. Määrään lasketaan niin maanpäälliset tv:t kuin kaapeli- ja satelliittidigitelevisiotkin.

7 s. 6 7 Johdanto Vuoden lopulla hankitut laitteet eivät ole mukana tv-kauppiaiden mukaan kauppa kävi vilkkaasti jälleen juuri ennen joulua. YLEn tv- ja radiotarjonnan perusrakenteissa ei vuonna 2004 tapahtunut oleellisia muutoksia. Pohjanmaan alueelliset tv-uutiset aloittivat lähetyksensä toukokuussa, ja nyt alueelliset tv-uutiset kattavat 8 lähetysalueella koko maan. Alueellisten uutisten pilottilähetykset käynnistettiin vuonna Näkyvimmin YLEn ohjelmatarjonnassa olivat esillä suuret tapahtumat kuten kesällä Ateenan Olympialaiset, syksyn kuntavaalit sekä joulukuun viimeisen viikon Aasian tsunamikatastrofi. Television päivittäinen katselu laski edellisvuodesta 6 minuuttia; päivittäisestä katselun kokonaisajasta (yli 4-vuotiaat katsojat: 2 t 39 min) YLEn osuus oli 45 %. YLEn katselu nousi 1,3 %-yksikköä. Digikanavien katselu on edelleen varsin marginaalista ja 4 suurta analogisestikin lähetettyä kanavaa jakavat edelleen pääosan digitaalisesta katselusta. Myös radiota kuunneltiin hieman edellisvuotista vähemmän (yli 9-vuotiaat kuuntelijat: 3 t 22 min). YLEn osuus oli 50 % päivittäisestä kokonaiskuunteluajasta. Vuonna 2004 YLEn osuus kaikesta tv:n ja radion seuraamiseen yhteensä käytetystä ajasta oli 48 %. YLEn ohjelmatarjontaan oltiin edelleen vuonna 2004 varsin tyytyväisiä. Sekä tv- että radiokanavien tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla kuten myös tyytyväisyys koko YLEn tarjontaan. Suomalaisista 81 % vastasi olevansa vähintään melko tyytyväisiä koko YLEn ohjelmatarjontaan. Erityisen tyytyväisiä ovat pienten lasten vanhemmat YLE TV2:n lastenohjelmatarjontaan. Vanhempien tyytyväisyys on entisestään kasvanut. Alueelliset tv-uutiset ovat muutamassa vuodessa saaneet erittäin hyvän vastaanoton ja saavuttaneet arvostetun aseman tv-ohjelmistossa. Alueuutisia katsotaan eniten Keski-Suomessa, missä lähetys kattaa yhden yhtenäisen maakunnan. Vuonna 2003 nimitettiin parlamentaarinen työryhmä pohti-

8 maan YLEn rahoitusta ja julkisen palvelun tehtävän määrittelyä. Seppo Niemelän johtama ryhmä esitti raportissaan lokakuussa 2004 muutamia täsmennyksiä ja lisäyksiä Yleisradio Oy:stä annettuun lakiin. Lähtökohtana oli, että YLEn tulee myös tulevaisuudessa olla suomalaisten omistama valtakunnallisesti ja alueellisesti toimiva monipuolinen televisio- ja radio-ohjelmistojen tarjoaja, luotettava tiedonvälittäjä, merkittävä kotimaisen audiovisuaalisen kulttuurin tuottaja sekä johtava tapahtumien välittäjä. 1 YLEn ohjelmatoiminnan lähtökohdissa korostetaan suomalaisuuden, luotettavuuden, riippumattomuuden, monipuolisuuden ja korkean laadun periaatteita. Seuraavassa eritellään monipuolisuutta yhtenä YLEn ohjelmatoiminnan lähtökohtana. Monipuolisuuden eri ulottuvuudet Ohjelmatarjonnan monipuolisuuden takaaminen on yksi julkisessa keskustelussa useimmin esille otetuista yleisradiotoiminnan tehtävistä. Tämä painotus heijastuu myös tutkimukseen. Suomessakin on tuotettu viime vuosina lukuisia tutkimuksia, joissa selvitetään suomalaisen tv-tarjonnan monipuolisuutta. 2 Liikenne- ja viestintäministeriö on jo usean vuoden ajan vuosittain tilannut selvityksen suomalaisesta tv-tarjonnasta. Tuorein raportti vuodelta sisältää kuvauksen tarjonnan yleisistä piirteistä ja tarjonnan muutoksista. Raportissa kuvataan ohjelmistojen määrää ja muutoksia, tarjonnan jakaantumista eri ohjelmatyyppeihin myös kanavittain, ensilähetysten ja uusintojen osuutta, kotimaisen ohjelmiston osuutta ja kanavien monipuolisuutta. Monipuolisuutta tarkastellaan selvityksessä ohjelmatyyppien monipuolisuutena, jota arvioidaan 13-kohtaisen perusluokituksen avulla. Luokitus perustuu tv-yhtiöiden ja Finnpanel Oy:n hieman muokattuun tv-ohjelmaluokitukseen. Selvityksen mukaan ja hiukan yksinkertaistaen monipuolisuus toteutuu parhaiten silloin, kun ohjelmisto jakautuu mahdollisimman tasaisesti kaikkiin 13 ohjelmaluokkaan. Raportin mukaan neljä analogista tv-kanavaa yhdessä tarjosivat vuonna 2003 monipuolisimman ohjelmiston kuin koskaan aiemmin vuonna 1997 alkaneella 4 kanavan kaudella. Kanavat toteuttivat aiempaa selvempää työnjakoa, toisin sanoen ne olivat eriytyneet entistä enemmän toisistaan. YLEn kanavat (YLE TV1 ja YLE TV2) osoittautuivat kaupallisia kilpailijoitaan selvästi monipuolisemmiksi, niin kokonaistarjonnassa kuin parhaana katseluaikanakin. Digi-kanavista monipuolisin oli täyden palvelun FST. Viestintäministeriön teettämä monipuolisuusselvitys tarjoaa suomalaisesta televisiotarjonnasta ohjelmistojen rakenteita tarkastelevan erinomaisen yleiskuvan ja samalla mahdollisuuden seurata siinä tapahtuvia muutoksia. Selvitys ei kuitenkaan tarkastele sisällöllisiä piirteitä, eikä vastaa esimerkiksi sellaisiin julkisuudessa esillä olleisiin kysymyksiin kuin: Tarjoaako suomalainen televisio monipuolisen ohjelmiston kaikenikäisille suomalaisille, onko nähtävissä puutteita joidenkin väestönosien palvelemisessa? Ovatko uutiset tai asiaohjelmistot viihteellistyneet viime vuosina? Haluttaessa pohtia monipuolisuuden kehittämistä ja keskustella nykyisen tarjonnan vahvuuksista ja heikkouksista yksityiskohtaisemmin on hyödyllistä avata itse tarjonnan monipuolisuuden käsitettä. Millaisia osatekijöitä monipuolisuuteen voisi laajemmassa tarkastelussa sisällyttää? Ohjelmistojen monipuolisuutta tarkastelevasta tutkimuksessa käsitteen osatekijöitä luonnollisesti on analysoitu. 4 Yksi kiinnostava ja laaja-alainen tarkastelu löytyy amerikkalaisen viestintätutkijan Philip M. Napolin 5 vuosituhannen vaihteessa ilmestyneestä artikkelista. Napoli korostaa, että on olemassa useita sisällöllisen monipuolisuuden osatekijöitä, ja että sisällön ohella monipuolisuuden toteutumiseen vaikuttavat myös esimerkiksi omistuksen luonne ja yleisön käyttäytyminen. Sivun kaaviossa on esitetty Napolin näkemys monipuolisuuden osatekijöistä. Siinä suomalaisessa tutkimuksessa käytetty ohjelmatyyppien monipuolisuus näkyy yhtenä sisällön monipuolisuuden osatekijänä. Napoli jakaa tarjonnan sisällön monipuolisuuden (content diversity) ) neljään osaan. Ohjelmatyyppien monipuolisuu- den (program-type diversity) ohella Napoli erottaa ohjelmaformaattien 6 moninaisuuden (format diversity), ohjelmatarjonnan demografisen moninaisuuden (demographic diversity) ja ajatusten ja näkökulmien monipuolisuuden (idea-viewpoint diversity). Ohjelmaformaattien moninaisuus on ehkä merkitykseltään vähäisempi kuin muut sisällön monipuolisuuden osatekijät. Näkökulmien moninaisuus on ollut yleisradioyhtiöiden perinteinen ja perusteltu tapa ajatella monipuolisuutta. Viestintätutkimuksessa on myös laajasti keskusteltu demografisesta moninaisuudesta esimerkiksi naisten ja miesten tasaarvoisesta kuvaamisesta tai vanhojen ihmisten näkymättömyydestä televisiossa. 8 Kielellisten, etnisten, uskonnollisten ja seksuaalisten vähemmistöjen edustus ohjelmistossa on yhä keskeisempi kysymys monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Tästä on osoituksena lisääntyvä kiinnostus mm. maahanmuuttajien aseman selvittämiseen ohjelmatarjonnassa ja yksittäisten ohjelmien sisällöissä. 9 Näkökulmien moninaisuus liittyy myös väestöryhmien demografiseen moninaisuuteen ohjelmien toimijoina. Kun alistettujen tai vähemmistöryhmien erilaiset arvostukset ja näkökulmat tulevat esiin ohjelmistoissa toisin kuin (yleensä

9 s. 8 9 Johdanto negatiivisten) stereotypioiden kautta, voi se kenties parantaa heidän asemaansa yhteiskunnassa. Vaikka yhteys käytännössä ei valitettavasti ole aivan näin suoraviivainen, demokraattisen yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien sekä luovuuden ja kulttuurin kehittymisen 10 kannalta tällainen näkemys moni puolisuudesta on yleisradioyhtiöiden kannalta huomattavan haastava. Viestinnän lähteiden moninaisuus (source diversity) tarkoittaa Napolilla omistuksen monimuotoisuutta (ownership diversity) ja työvoiman/henkilöstön moninaisuutta (workforce diversity). Omistuksen yksipuolisuus voi vaikuttaa tarjonnan monipuolisuuteen, etenkin jos jakelukanavat (outlets) ovat monopolisoituneet. MTV3:n myynnin yhteydessä on alkutalvesta 2005 keskusteltu myös siitä, vaikuttaako kanavan omistuksen siirtyminen ulkomaille suomalaisen tv-tarjonnan sisältöön. Ainakin valtiovalta on korostanut tarjonnan monipuolisuuden turvaamista ja myös sitä, että MTV3:n toimilupa tarkistetaan omistuksen siirtymisen vuoksi. Ei varmastikaan olisi ihannetila, jos yksi suuri kansainvälinen mediajätti omistaisi koko suomalaisen kaupallisen median. Joka tapauksessa mediaomistus keskittyy edelleen, mikä korostaa entisestään YLEn merkitystä vahvana suomalaisena instituutiona. Viestintäyhtiön henkilöstön, varsinkin johdon ja ohjelmatyöntekijöiden moninaisuus puolestaan kytkeytyy edellä mainittuihin sisällöllisen monipuolisuuden ulottuvuuksiin eli demografiseen moninaisuuteen sekä moninaisten ajatusten ja näkökulmien esiintuomiseen ja edistämiseen. Kansainvälistyvässä mediassa tämä ei ole vain vähemmistökysymys, vaan yleisemmin kulttuurikysymys. Varsin yleisesti ajatellaan, että yleisradioyhtiöiden henkilöstön täytyy vähintäänkin pyrkiä heijastamaan sitä muuttuvaa yhteisöä, jossa sen tarjontaa vastaanotetaan. Niinpä erilaisia henkilöstöpoliittisia ohjelmia ja säännöksiä on pyritty edistämään myös kansainvälisellä tasolla. Voidaan myös pohtia, miten tarjonnan sisältöihin vaikuttaa se, jos ohjelmia koskevat päätökset ja valinnat siirtyvät maantieteellisesti ja kulttuurisesti yhä kauemmaksi vastaanottajista. Napolin aikaisempaan tutkimukseen kohdistuva kritiikki osuu kuitenkin keskeisimmin siihen, että tutkimus ei ole lainkaan huomioinut yleisöä. Napolin mallissa kolmas tarjonnan tai ehkä paremminkin viestinnän monipuolisuuden osa-alue onkin ohjelmien vastaanoton moninaisuus. Napoli puhuu altistumisesta monipuolisuudelle (exposure diversity) ) ja kysyy, mitä ta- pahtuu vastaanottotilanteessa. Monipuolistuuko vai yksipuolistuuko lähetetty sisältö katsojien tekemien valintojen myötä? Altistumisnäkökulma on selvästikin tärkeä. Mediaa voi käyttää monin tavoin, monipuolista tarjontaa yksipuolisesti, vaikkapa vain muutaman ohjelmaluokan seuraamiseen. Suomalaisessa tutkimuksessa katsojien valintoja on tutkittu eri ohjelmaluokkien tasolla ja tiedetään, että katsojat käyttävät eri kanavien tarjontaa suhteellisen monipuolisesti hyväkseen. 11 Vaikka Napoli kutsuu lähestymistapaansa yleisökeskeiseksi 12, siitä tosiasiassa jää kuitenkin puuttumaan yleisön näkö- Monipuolisuus-käsitteen ulottuvuudet sähköisessä viestinnässä I Lähteiden moninaisuus 1. Omistuksen monimuotoisuus 2. Henkilöstön moninaisuus III Altistuminen monipuolisuudelle 7. Toteutuneiden valintojen/ kulutuksen monipuolisuus 8. Vastaanottajien, merkitysten ja tulkintojen moninaisuus Monipuolisuus II Sisällön monipuolisuus 3. Ohjelmatyyppien monipuolisuus 4. Ohjelmaformaattien moninaisuus 5. Demografinen moninaisuus: ohjelman toimijoiden/esiintyjien moninaisuus ja edustuksellisuus 6. Ajatussuuntien ja näkökulmien monipuolisuus Kohdat 1 7 Napolin (1999) pohjalta.

10 kulma. Käytännössä sekin tarkastelee monipuolisuuden toteutumista lähettäjän näkökulmasta, ja huomio kiinnitetään niihin muutoksiin, joita tarjonnan rakenteellisessa monipuolisuudessa tapahtuu katseluvalintojen seurauksena. On kuitenkin tärkeää huomata, että myös yleisö itse arvioi ohjelmien monipuolisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Yksilöt ja eri osayleisöt ottavat kuitenkin usein vahvasti kantaa muutoksiin arvioimalla nimenomaan ohjelmien sisällöllistä monipuolisuutta. Yllä olevaan kaavioon yleisön näkökulma on lisätty omaksi kohdakseen. Yleisön näkökulman/tulkintojen mukana oleminen yhtenä monipuolisuuden osatekijänä tarkoittaa sitä, että lähettäjä monipuolisuuden kehittämistä pohtiessaan joutuu myös vuorovaikutukseen yleisön näkemysten ja tulkintojen kanssa, jotka saattavat poiketa suurestikin lähettäjän tavoitteista. Yleisön näkökulman puuttuminen alkuperäisestä tarkastelusta johtuu Napolin edustaman ekonomistisen lähestymistavan heikkoudesta: sähköistä viestintää tarkastellaan yksinomaan markkinoiden näkökulmasta. Erityisesti Länsi-Euroopassa yleisradiotoimintaa ja sen sääntelyä perustellaan yhä edelleen kuitenkin myös yhteiskunnallisilla ja kulttuurisilla tehtävillä, joiden arvoa ei voida johtaa pelkästään markkinoiden toiminnasta käsin. Näiden tehtävien arvostus yleisön keskuudessa määrittyy yhteiskunnallisista, jaetuista tulkinnoista ja niiden taustalla vaikuttavista normatiivisista lähtökohdista. Sähköisen joukkoviestinnän ohjelmatarjonnan sisällöillä on perinteisesti katsottu olevan merkittäviä yhteiskuntapoliittisia vaikutuksia ja vastuita. 13 Yhteyttä käyttäytymiseen tai ajatusmallien muotoutumiseen ei voida kuitenkaan päätellä pelkästään tarjontaa luokittelemalla puhumattakaan syy-seuraussuhteiden osoittamisesta. Mikäli monipuolisen ohjelmatarjonnan takaaminen katsotaan tärkeäksi sen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vaikuttavuuden tähden, ei yleisön asenteita, omia jäsennyksiä ja merkityksiä ole varaa jättää huomioimatta millään edellä luetellulla monipuolisuuden ulottuvuudella. Minkälainen käsitys monipuolisuudesta sitten kuvaa yleisön näkemyksiä? Tutkimuksen mukaan monipuolisuus ymmärretään selvästi laajemmin kuin erilaisten ohjelmatyyppien runsautena. Yksittäisten ohjelmien tai eri ohjelmatyyppien monipuolisuus ilmenee aineistossa vain yhtenä, eikä välttämättä edes yleisimpänä tapana tarkastella ohjelmiston monipuolisuutta. Näyttää siltä että yleisölle monipuolisuus on ennen kaikkea laadun synonyymi. Television ei katsota olevan vastuussa ainoastaan erilaisten ohjelmien tarjonnasta, vaan sen nähdään myös osaltaan olevan vastuussa erilaisista toivottavista asiantiloista. Monipuolisuus ei tästä näkökulmasta ole itseisarvo, vaan väline. Tutkimuksen vastaajat korostavat voimakkaasti mm. tietoa, kulttuuria, yleissivistystä ja moraalia sellaisina asioina, joita television kokonaisuutena tulisi edistää. Erityisen selväksi tehdään YLEn vastuu näiden asioiden edistäjänä. Kun televisiossa erittäin tärkeänä pidetään tasavertaista tiedonvälitystä, tämä mielletään ennen kaikkea YLEn tehtäväksi. Monipuolisuus tässä yhteydessä tarkoittaa erilaisten katsojien tasapuolista huomioimista. Tässä myös lähestytään YLEn virallista näkemystä monipuolisuudesta, onhan YLEn tehtävänä tuottaa ohjelmia kaikille yleisöryhmille kuten lapsille, kulttuuri-, tiede- ja opetusohjelmien sekä hartausohjelmien yleisöille. Myös se, mistä roolista käsin monipuolisuutta lähestytään, on tärkeää. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että televisiossa, radiossa tai internetissä lapsille suunnattua tarjontaa pidetään suotavana. Voidaan myös jopa vaatia, että ohjelmia on tarjolla pienille lapsille, kouluikäisille ja varhaisnuorille ja erikseen vielä tytöille ja pojille. Lapsilla itsellään on ohjelmista omat, usein tekijöiden tai lähettäjien tarkoitusperistä poikkeavat mieltymyksensä. Lasten vanhemmille ei puolestaan alkuunkaan riitä se, että vain tarjotaan erilaisia ohjelmia lapsille, vaan vaaditaan ennen kaikkea monipuolista lapsille sopivaa ohjelmaa. Myös muitakin kuin lastenohjelmia arvioidaan tästä näkökulmasta. Esimerkiksi uutisia, joita ei päänsääntöisesti edes suunnata Yleisön näkemykset monipuolisuudesta YLE Yleisötutkimus julkaisi syksyllä 2004 tutkimuksen suomalaisten televisiota koskevista arvostuksista 14. Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista aineistoa että kvantitatiivista, edus tavaan otokseen perustuvaa kyselyaineistoa. Suomalaisilta kysyttiin heidän näkemyksiään television tulevaisuudesta yleensä ja erityisesti YLEn roolista. Kiinnostavaa on, että vastauksissa nousi esille jaettu vaatimus siitä, että juuri YLEn tulee huolehtia monipuolisuuden toteutumisesta tulevaisuudessakin. Kvalitatiivisessa aineistossa tämä kanta tuli toistuvasti ja hyvin selkeästi esiin. lapsille, arvostellaan hyvin usein siitä, että ne sisältävät lapsille sopimatonta väkivaltaa. Samaan ohjelmatyyppiin kohdistetaan siis hyvin erilaisia vaatimuksia eri rooleista käsin. Yleisölle tärkeä monipuolisuuden ulottuvuus eri katsojaryhmien palvelemisen lisäksi on erilaisten näkökohtien esille tuominen ja eri lailla ajattelevien ihmisten huomioiminen. Tässä mielessä monipuolisen ohjelmiston katsotaan tuottavan tasapuolisuutta ja tasa-arvoa eri tavoin ajattelevien keskuudessa. YLEn tehtäväksi yhä monipuolistuvan tarjonnan kehyk sessä nähdään nimenomaan ei-kaupallisen vaihtoehdon tarjonta. YLEn pitää täyttää ne tarpeet, joita kaupallinen tarjonta ei ihmisten

11 s Johdanto kia suomalaisia tuottaa parhaimmillaan sekä yksityistä etua mieli hyvän, viihtymisen ja tyytyväisyyden muodossa että yleistä, yhteistä etua vakauden, ennustettavuuden ja osallisuuden muodossa. Jälkimmäinen toteutuu erilaisten yhteisöjen (perhe-, paikallis-, vertaisryhmä- tai harrastus- ym. yhteisö) tasolla, kuin myös koko yhteiskunnan tasolla. Tässä yleisökertomuksessa selvitetään, miten hyvin YLE palvelee suomalaisia ja toteuttaa julkisen palvelun tehtäväänsä näillä kaikilla yleisösuhteen kolmella eri tasolla. mielestä täytä nyt eikä tule todennäköisesti täyttämäänkään. Kaupallisuus tai ei-kaupallisuus päätellään kuitenkin ohjelmien sisällön, ei niiden lähettäjän, kanavan eikä ohjelmatyypin (esim. viihde tai urheilu) perusteella. Ei-kaupallinen vaihto ehto määrittyy sellaisina ilmauksina kuten asiallisuus, laa dukkuus, riippumattomuus, puolueettomuus ja arvokkuus. Monipuolisuus-käsitteen käyttö saattaa käydä ongelmalliseksi varsinkin yleisösuhteessa käsitteen monitahoisuuden vuoksi. Yleisön käyttämänä monipuolisuus-sanalla viitataan hyvin monenlaisiin ja eritasoisiin asioihin aina musiikkiohjelmien monimuotoisuudesta tv-ohjelmien herättämiin monipuolisiin älyllisiin virikkeisiin ja eri väestöryhmien moninaisiin tarpeisiin. Lähettäjän ja vastaanottajan käsitykset siitä, millä tasolla monipuolisuutta pitäisi tarkastella ja mistä lähtökohdista sitä tulisi arvioida, eivät välttämättä lainkaan kohtaa. Konteksti, jossa monipuolisuudesta keskustellaan, on tärkeä. Tutkimus osoittaa, että yleisöllä on selvästi oma näkemyksensä monipuolisuuden kehittymisestä ja siihen liittyvistä uhkakuvista. Kun suomalaisen television nähdään yleisesti olevan menossa huonoon suuntaan, kaupallistumassa ja amerikkalaistumassa, uskotaan monipuolisuuden paradoksaalisesti toteutuvan parhaiten, kun keskitytään. Keskittyminen kotimaisen ohjelmiston lähettämiseen, tiettyihin ohjelmatyyppeihin tai laatuun nähdään monipuolisuuden takeena joko kanavan, koko television tai jopa kaiken joukkoviestinnän tasolla. Monipuolisuuden tulkinnat, merkityksellisyys ja yhteiskunnallinen vastuu Yleisönäkökulma on tärkeä siksikin, että ohjelmistojen monipuolisuuden tulisi saavuttaa riittävää vastakaikua yleisöjen keskuudessa. Vanha sanonta jokaiselle jotakin kuvaa tätä ajatusta. Olennaisia ovat siis sellaiset kysymykset kuin - kuinka kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi yleisö kokee ohjelmatarjonnan kokonaisuuden - kuinka oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti eri yleisöt kokevat tulevansa kohdelluiksi ja - toteutuuko ajatusten ja näkökulmien moninaisuus. Edellä käsitellystä tutkimuksesta kuten monesta muustakin tämän Yleisökertomuksen pohjana olevista yleisötutkimuksesta käy ilmi, että YLEn odotetaan kantavan päävastuu erilaisten toivottavien asiantilojen saavuttamisesta tai ylläpitämisestä. YLEn katsotaan olevan ensisijaisesti vastuussa tiedonvälityksen, sivistyksen, korkean tiedontason ja kansallisen identiteetin edistämisestä. Ohjelmisto, joka pyrkii tavoittamaan ja palvelemaan kaik- 1 Julkisen palvelun television- ja radiotoiminta Televisiotoiminta ja Yleisradio Suomessa työryhmän loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 59/ Hellman, H. (1999) From Companions to Competitors. The Changing Broadcasting Markets and Television Programming in Finland. Acta Universitas Tamperensis 652. Tampere: University of Tampere, Department of Journalism and Mass Communication; Suomalainen TV-tarjonta selvitykset , LVM. 3 Aslama, M. ja Wallenius J. Suomalainen tv-tarjonta Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 58/ ks. esim. McQuail, D. (1992) Media Performance. Mass Communication and the Public Interest. London: Sage. 5 Napoli, P. M. (1999) Deconstructing the Diversity Principle. Journal of Communication, Vol. 49, No.4 (Autumn 1999), Napoli (emt, 18) viittaa formaatilla lajityyppeihin ohjelmatyyppien sisällä (esim. tilannekomediat, draama, keskusteluohjelmat ja tv-elokuvat), ei yksittäisten esim. Uutisvuoto, Miljonääri-Jussi -tyyppisten ohjelmakonseptien kansalliseen versiointiin. 7 Ks. esim. Sana, E. (toim.) (1995) Naiset, miehet ja uutiset. Yleisradion tasa-arvotoimikunnan julkaisuja, Sarja A:1. ja Naiset, miehet ja lastenohjelmat. Yleisradion tasa-arvotoimikunnan julkaisuja, Sarja A:2. Yleisradio Oy.; ks. myös YLEn ja kuuden muun yleisradioyhtiön EU:n komission tuella tuottama Screening Gender -nais- ja mieskuvakoulutuspaketti (2000). 8 Esim. Riggs, K.E. (1998) Mature Audiences. Television in the Lives of Elders. New Brunswick: Rutgers University Press. 9 Roos, J. (2004) Moninaisuus YLEn ohjelmatarjonnassa. Maahanmuuttajia koskevat Yleisradion radio- ja tv-ohjelmistot vuonna Tutkimuksia 6/2004. Helsinki: YLE Yleisötutkimus. 10 Ajatusten ja näkökulmien moninaisuuden merkitystä luovuudelle, innovaatioille ja yritysten menestymisen kautta myös kilpailukyvylle on jo pitkään pohdittu kaupunki- ja kulttuuripolitiikan tutkijoiden parissa. Tunnetuin tutkimussuunnan edustaja on amerikkalainen Richard Florida, joka homo- ja maahan muuttajaindekseineen on tutkinut teknologisen innovaatiotoiminnan kannalta suotuisia kaupunkiympäristöjä. 11 Yleisökertomuksissa on perinteisesti esitetty yksi graafinen kuvio kuvaamaan katselun monipuolisuutta Suomessa eli vuoden aikana katseltujen minuuttien jakautumista eri ohjelmaluokkiin kanavittain (ks. kuvio 6). 12 Napoli, P. M. (1997) Rethinking Program Diversity Assessment: An Audience- Centred Approach. The Journal of Media Economics, Vol.10 (4), Ks. esim. Kemppi, S. ja Kivivuori, J. (2004) Rikosuutisoinnin määrä Yleisradion television pääuutislähetyksessä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 63. Helsinki: Hakapaino. Pohditaan rikosuutisoinnin lisääntymisen sekä rikostodellisuuden viihteellisen esittämisen yhteyttä mm. rikollisuuden pelon lisääntymiseen ja nuorten rikoskäyttäytymiseen. 14 Jääsaari, J. (2004) YLE yleisön ehdoilla? Tutkimus suomalaisten television nykytilaa ja tulevaisuutta koskevista arvostuksista. YLE Yleisötutkimus, tutkimuksia 5/2004.

12 Radio on auki aamusta alkaen Sisko Viljasen lasiverstaassa Espoossa, jossa käväisivät myös tytär Maria ja tyttärentytär Erika Patrakka. Asiaohjelmat kiinnostavat lasityöntekijää. 2 Katselu, kuuntelu ja internetin käyttö suomalaisten arjessa Television katselu ja radion kuuntelu ovat niin arkisia ilmiöitä, että harvoin jäämme miettimään niiden sisältöä tarkemmin. On monta erilaista tapaa katsella tv:tä tai kuunnella radiota. Toisinaan kodeissa tv tai radio on auki muun tekemisen ohessa, toisinaan taas koko perhe istuu sohvalla lähekkäin tv:n ääressä yhdessä ohjelmistoa seuraten ja joskus valitsemastaan ohjelmasta taas nauttii keskittyneesti aivan yksikseen. Yleisöä kuvaavissa luvuissa nämä hyvinkin erilaiset käyttötavat ovat samanarvoisina mukana. Eri medioiden seuraaminen Suomessa on ollut kasvussa, mutta tarjonnan kasvu on ollut moninkertaista siihen verrattuna. Arkipäivää onkin useiden eri medioiden rinnakkainen, osin myös päällekkäinen käyttö. Uusista medioista esimerkiksi internet on tuonut uudenlaisia, entistä yksilöllisempiä sisältöjä ja palveluja suomalaisten käyttöön. Internetkin on nopeasti arkipäiväistymässä samalla, kun sen käyttö jatkuvasti laajenee. Internetin käytössä on suomalaisten kesken kuitenkin vielä suuria asuinpaikkaan tai elämänvaiheisiin liittyviä eroja. Arkinen mediakäyttö nivoutuu rutiineiksi työn, vapaa-ajan ja niiden välille jäävän ajan suhteen. Rutiinit perustuvat tuttuuteen, ne tuovat ennustettavuutta elämään ja auttavat meitä pitämään arjen siedettävänä. Tästä seuraa, että nopeistakin median muutoksista huolimatta todellinen käyttö muuttuu varsin hitaasti.

13 s Katselu, kuuntelu ja internetin käyttö suomalaisten arjessa 1. YLEn ja kaupallisten kanavien osuudet päivittäisistä tv:n katselu- ja radion kuuntelu ajoista v (tv 10+ -väestö, radio 9+ -väestö) YLEn radio- ja tv-kanavat 48,0 % Koko YLEn seuraaminen Vuonna 2003 lähes kaikki suomalaiset eli 98 % yli 15-vuotiaista katseli tai kuunteli YLEn kanavia viikoittain vähintään kaksi tuntia. Vastaavasti 71 % seurasi sekä YLEn radio- että tv-kanavia viikon aikana vähintään kaksi tuntia. YLE on saavuttanut suomalaiset erittäin hyvin; viikon aikana koko väestö seuraa joko tv:n tai radion kanavia ja noin kaksi kolmesta molempia. Kaupalliset radio- ja tv-kanavat 52,0 % TV-mittaritutkimuksen mukaan vuonna 2004 yli 4-vuotias väestö katsoi tv:tä päivittäin keskimäärin 2 tuntia 39 minuuttia. YLEn osuus katselusta oli 45 %. Radiota kuunneltiin KRT:n mukaan yli 9-vuotiaassa väestössä keskimäärin 3 tuntia Tv-mittaritutkimus ja KRT: Finnpanel Oy YLE Yleisötutkimus

14 22 minuuttia, josta YLEn osuus oli 50 %. Yhteensä radiota kuunneltiin ja tv:tä katsottiin 6 tuntia 1 minuuttia päivässä. Koko tästä ajasta YLEn televisio- ja/tai radiokanavien osuus oli 48 %. Vuonna 2004 koko YLEn markkinaosuus pysyi vuoden 2003 tasolla. Television katseluun käytetty aika on laskenut vuodesta 2003 myös 10-vuotistrendiseurannan 10+ -ikäisessä väestössä. Myös aiden kohdalla YLEn osuus on yli puolet kaikesta katselusta, ja myös lasten kohdalla osuus on lähes puolet. YLEn osuus on alin nuorten kohdalla, mutta laskusuunnassa ollut katselu kääntyi heidänkin kohdallaan kasvuun vuonna Tv:n katseluaika väheni koko väestön tasolla ja erityisesti lasten, vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden kohdalla. radion päivittäisessä kuunteluajassa on laskua vuodesta Medioiden samansuuntaisten muutosten vuoksi niiden keskinäinen kilpailu on ennallaan ja radion johtoasema on säilynyt. Tv:n suomenkieliset yleisöt Vuonna 2004 television katseluaika (2 tuntia 39 minuuttia) laski 6 minuuttia edellisestä vuodesta. 15 Tarkastelussa on koko yli 4-vuotias tv-yleisö. Videon ja dvd-tallenteiden katseluun käytettiin aikaa keskimäärin 14 minuuttia päivässä. Tallenteiden katselu aika on kasvanut hieman viime vuosina. YLEn tv-kanavien markkinaosuus kasvoi noin 1 %-yksikön verran, yhteensä YLEn kanavien osuus oli 45 % kaikesta katselusta. MTV3:n osuus laski 3 %-yksikköä ja Nelosen osuus kasvoi 1 %-yksikön. Myös Subtv kasvatti osuuttaan vajaalla 1 %-yksiköllä. Television tavoittavuudella tarkoitetaan niiden katselijoiden suhteellista määrää tutkitussa väestössä, jotka katsovat tv:tä vähintään yhden minuutin päivän aikana. Tv:n katselu- Tv:n katsotuimmat ohjelmat Vuoden 2004 katsotuimmat televisiopäivät olivat itsenäisyyspäivä ja alkuvuoden sunnuntait 7.3. (mm. Salpaus selän kisat ja Yleisurheilun Halli-MM-kisat), (mm. Hiihdon maailmancup), 8.2 (mm. Sweden Hockey Games) ja (mm. Hiihdon SM-kilpailut). Itsenäisyyspäivänä tv:tä katsottiin lähes 5 tuntia ja muinakin katsotuimpina päivinä yli 4 tuntia vuorokaudessa. Vuoden katsotuin tv-ohjelma oli Itsenäisyyspäivän vastaanotto lähes 2,2 miljoonan yleisöllään. Usein juuri talven vapaapäivinä päästään tv:n katselun ennätyslukemiin ja erityisesti urheilulähetykset kokoavat perheen jäseniä ruudun ääreen. Juhlapyhinä tv:tä katsellaan muutenkin enemmän kuin arkena, ja mm. joulun välipäivinä tv:tä katsotaan erityisen paljon. Vuonna 2004 Aasian katastrofiuutisointi lisäsi välipäivien tv:n katselua. Mitä lähemmäs kesää edetään, sitä vähemmän tv:tä katsotaan, ja vähiten tv:n äärellä viihdytään heinäkuussa parhaimpaan kesäloma-aikaan. aika lasketaan katseluun käytetystä ajasta koko tutkittavaan väestöön suhteutettuna. Digivastaanotin oli vuoden 2004 lopulla reilussa puolessa miljoonassa kotitaloudessa eli noin neljännes suomalaisista kodeista on digi-tv-talouksia. Digikatselun osuus jää silti vielä vaatimattomaksi. Kaikesta tv:n katselusta noin 10 % on digitaalista ja suurin osa siitäkin analogisestikin näkyvien 4 pääkanavan katselua. Digitalouksissa luonnollisesti katsellaan myös digikanavia, vaikka keskimäärin edelleen noin puolet näidenkin talouksien katselusta tapahtuu analogisesti. Tämä johtuu mm. siitä, ettei kaikissa kodin vastaanottimissa ole digiboksia. Myös digi talouksissa suurin osa tv:n katselusta on analogisinakin näkyvien 4 pääkanavan katselua. Televisio tavoitti vuonna 2004 päivittäin 74 % väestöstä, eli noin 3,7 miljoonaa yli 4-vuotiaista suomalaista. Päivittäinen tavoittavuus laski edellisvuodesta 3 %-yksikköä. YLEn kanavat tavoittavat päivittäin 65 % suomalaisista, MTV3 61 % ja Nelonen 40 %. Viikon aikana YLEn kanavat tavoittavat 91 % yli 4-vuotiaista suomalaisista, ja kaiken kaikkiaan televisio tavoittaa viikon aikana 94 % suomalaisista. Vuonna 2004 YLEn osuus katselusta kasvoi alle 25-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden kohdalla edellisvuodesta. Yli 45-vuoti- Faktan ja fiktion katselu Monipuolisen ohjelmatarjonnan arvostus on selvää. Yksityiskohtaisemmin se näkyy tv- ja radiokanaviin liitetyissä odotuksissa ja mielikuvissa (ks. yleisöjen odotuksia tv- ja radiokanavilta käsittelevä luku). Asenteita, arvostuksia ja odotuksia tutkittaessa sosiaalisesti hyväksytyimmät ohjelma-alueet saattavat ainakin jossain määrin korostua. Television osalta on kuitenkin mahdollista tarkastella sitä, miten katselu ajallisesti jakautuu erityyppisten ohjelmien kesken. Tätä voidaan YLEn roolin selventämiseksi tutkia myös kanavittain. Suomalaiset käyttävät tv:n äärellä viettämästään päivittäisestä lähes kolmesta tunnista noin kolmanneksen faktaohjelmien katseluun ja toisen kolmanneksen ulkomaisten sarjafilmien sekä elokuvien katseluun. Viidennes ajasta kuluu kotimaisen viihteen ja fiktion seuraamiseen ja runsas kymmenesosa urheilun parissa. Kanavilla on eroja. Katselua ohjelma-alueittain esittävä kuvio 6 havainnollistaa eri kanavien roolia. 15 Tarkastelun väestöpohjana on 4 vuotta täyttäneet suomalaiset Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aiempien vuosien Yleisökertomuksissa tarkastelun kohteena ovat olleet yli 10-vuotiaat.

15 s Katselu, kuuntelu ja internetin käyttö suomalaisten arjessa 2. Tv:n katselun ja radion kuuntelun kehitys (min/päivä) (tv 10+ -väestö, radio 9+ -väestö) radio tv 2004 Tv-mittaritutkimus ja KRT: Finnpanel Oy YLE Yleisötutkimus 3. Tv-kanavien osuudet päivittäisestä katseluajasta v (4+ -väestö) 4. Tv-kanavien päivittäinen tavoittavuus (%) v (4+ -väestö) 100 YLE TV2 20,8 % YLE yhteensä 45,2 % YLE TV1 24,1 % MTV3 34,5 % Muut* 5,5 % Subtv 2,5 % Nelonen 12,5 % * Muut sisältää YLE24:n, YLE Teeman ja FST- -D:n katselun. Tv-mittaritutkimus: Finnpanel Oy YLE Yleisötutkimus 10 0 Tv yht. YLE yht. YLE TV1 YLE TV2 MTV3 Nelonen Subtv Muut yht. Tv-mittaritutkimus: Finnpanel Oy YLE Yleisötutkimus 5. Katsotuimmat tv-ohjelmat vuonna 2004 Kaikki yli 10-vuotiaat katsojat. Vain katsotuin samanniminen ohjelma listassa. Ohjelma Kello Päivä Kanava Katsojat Peitto (milj.) (%) 1. Itsenäisyyspäivän vastaanotto 18: TV 1 2,173 47,4 2. Tv-uutiset ja sää 20: TV 1 2,047 44,6 3. Idols-äänestystulos 22: MTV3 1,617 35,3 4. MTV3 Live: Miss Suomi : MTV3 1,519 33,1 5. Idols 20: MTV3 1,483 32,3 6. Seitsemän uutiset 19: MTV3 1,406 30,7 7. Jääkiekon MM : TV 2 1,325 28,9 8. Tulosruutu 22: MTV3 1,261 27,5 9. Tv-uutiset 21: TV 2 1,255 27,4 10. Euroviisut Suomen karsinta 04 22: TV 2 1,243 27,1 Tv-mittaritutkimus: Finnpanel Oy YLE Yleisötutkimus

16 YLEn kanavilla tärkeää on fakta. YLE TV1:n painotus uutisja ajankohtaisjournalismiin, kansainväliseen näkökulmaan, dokumentteihin sekä kulttuurin ja opetuksen peruspalveluihin näkyy myös katselussa. YLE TV1:n katsotuista ohjelmista yli puolet on uutis- ja ajankohtais- sekä asiaohjelmia, dokumentteja ja muuta faktaohjelmistoa. Loput katseluajasta menee urheilun, kotimaisen viihteen ja fiktion ja ulkomaisten elokuvien ja sarjojen seurassa. YLE TV2:n urheiluohjelmiin ja viihteeseen suuntautuminen näkyy sekin katselussa, mutta myös faktaohjelmien osuus katselusta on Kakkosella suuri. Neloselta katsellaan lähinnä ulkomaisia sarjafilmejä, elokuvia sekä kotimaista viihdettä ja fiktiota. MTV3 sijoittuu välimaastoon; faktaohjelmat ja urheilu saavat kanavan katselussa selvästi enemmän painoarvoa kuin Nelosella. Eri ohjelmaluokkien katselussa tapahtui vuonna 2004 joitain muutoksia. YLE TV1:n ja YLE TV2:n urheiluohjelmien katseluosuus kasvoi hieman edellisvuodesta mm. Ateenan olympialaiset, EM-jalkapallo ja MM-jääkiekko vetivät tv:n ääreen. YLE TV2:n faktaohjelmien katselu puolestaan väheni hieman vuodesta Kaupallisilla kanavilla faktan osuus katselusta pysyi kutakuinkin ennallaan. Tv:n ruotsinkieliset yleisöt Ruotsinkielisen väestön tv:n katselu eroaa valtaväestön katselusta. Eroja selittää mm. kieli ja Ruotsin tv:n hyvä näkyvyys rannikkoalueella. Suomenruotsalaiset katsovatkin paljon Ruotsin kanavia: Sveriges Televisionin SVT Europaa, SVT1- ja SVT2-kanavia sekä kaupallista TV4 Nordicia. Viime vuosina Ruotsin tv-kanavien tavoittavuus on kuitenkin laskenut ruotsinkielisen väestön keskuudessa. Toisaalta katselun tekee erilaiseksi sen YLE FST-keskeisyys. Suomen ruotsinkielisiä palveleva YLE FST (Finlands Svenska Television) on oma kanavansa vain digitaalisesti. Analogisilla YLE TV1 ja YLE TV2 -kanavilla FST lähettää parhaaseen katseluaikaan ohjelmaa vain maanantaisin ja tiistaisin, niinpä sen tavoittavuutta ruotsinkielisen väestön keskuudessa on mielekkäämpää tarkastella viikko- kuin päivätasolla. Viikkotavoittavuudella tarkoitetaan tässä niiden katsojien suhteellista osuutta, jotka ovat katsoneet televisiota (tai tiettyä kanavaa/ohjelmayhtiötä) vähintään yhden 15 minuutin jakson tutkimusviikon aikana. Tv:n päivittäinen katseluaika lasketaan katseluun käytetystä ajasta koko ruotsinkieliseen väestöön suhteutettuna. FST tavoittaa viikossa 70 % suomenruotsalaisista ja kaikki YLEn kanavat yhteensä tavoittavat 86 % ruotsinkielisestä väestöstä. Tutkimusviikolla lokakuussa 2004 maamme ruotsinkielisistä 21 %:lla oli käytössään digivastaanotin. Digitaalinen FST-kanava tavoittaa 9 % suomenruotsalaisista. Osa katsojista siis seuraa FST:tä analogisesti, vaikka heillä onkin käytössään digisovitin. SVT:n parhaiten tavoittava kanava SVT Europa saa katsojikseen viikon aikana 34 % suomenruotsalaisista. Kaikki SVT:n kanavat yhteensä tavoittavat hieman yli puolet (52 %) maan ruotsinkielisestä väestönosasta. Vielä vuonna 2003 ruotsinkielisistä 66 % katsoi viikon aikana SVT:n ohjelmaa. Sama trendi näkyy myös kaupallisen TV4 Nordicin katselussa: vuonna 2003 kanava tavoitti 29 %, nyt enää 22 % yleisöstä. Suomenruotsalaiset käyttävät tv:n katseluun keskimäärin 2 tuntia 17 minuuttia päivässä. Tästä ajasta keskimäärin 9 % kuluu YLE FST:n ohjelmien parissa. YLEn kanavien yhteenlaskettu osuus päivittäisestä katselusta on 37 %. MTV3:n katselu- 6. Ohjelmaluokkien osuudet tv-kanavien katselusta (%) v (4+ -väestö) YLE TV1 YLE TV2 MTV3 Nelonen Katseluaika: 38 min/päivä 33 min/päivä 55 min/päivä 20 min/päivä fakta urheilu kotim. fiktio ulk. fiktio/elokuva muut Tv-mittaritutkimus ja KRT: Finnpanel Oy YLE Yleisötutkimus

17 s Katselu, kuuntelu ja internetin käyttö suomalaisten arjessa 7. Tv-kanavien viikkotavoittavuus (%) ruotsinkielisessä väestössä v Mitäkö YLEstä tulee mieleen? Urheiluruutu ja kanavista ensim - mäisinä Ykkönen ja Kakkonen, 10 sanoo Lemillä asuva Tommi Kärme - 0 YLE FST YLE TV1 YLE TV2 YLE yht. MTV3 Nelonen SVT yht. TV 4 (ilman FST:tä) Nordic Muut yht. niemi. Tommi sai kasvo maalauksen osallistuessaan YLE kulmilla YLE Yleisötutkimus -kiertueen nuorisotapahtumaan. YleX Live, koululaistapahtuma Oulun urheilu talolla ja lavalla Uniklubi. Jusu Lounela juontaa yleisökilpailua. 8. Tv-kanavien osuudet päivittäisestä katselusta ruotsinkielisessä väestössä v YLE yhteensä 37 % YLE TV2 (ilman FST:tä) 11 % MTV3 24 % Nelonen 12 % YLE TV1 (ilman FST:tä) 17 % YLE FST 9 % Muut yht. 8 % TV 4 Nordic 6 % SVT yht. 12 % YLE Yleisötutkimus

18 osuus on 24 %, Nelosen 12 %, ja SVT:n kanavien yhteenlaskettu osuus on niin ikään 12 %. Katselun jakaantumisessa kanavittain ei ole tapahtunut suuria muutoksia. FST:n kannalta koko päivän katseluun perustuva osuuksien vertailu on siinä mielessä harhaanjohtavaa, että sillä on analogista lähetysaikaa merkittävästi muita kanavia vähemmän. Kun YLE FST lähettää ohjelmaa analogisilla kanavilla, sen osuus katselusta on 32 %. YLE Teksti-TV:n käyttäjät Teksti-tv:n käyttö on osa tv:n katsojan arkea. Syksyllä 2004 teksti-tv näkyi jo 83 %:ssa kotitalouksista. Syksyn teksti-tv -tutkimuksen mukaan 64 % yli 15-vuotiaista suomalaisista käyttää teksti-tv:tä, ja suosituin tekstikanava on edelleen YLE Teksti-TV. Vähintään kerran päivässä YLE Teksti- TV:tä katsovien osuus on 51 %, mikä merkitsee yli 1,3 miljoonaa katsojaa. Eniten YLE Teksti-TV:tä käyttävät vuotiaat, joista 62 % katsoi YLE Teksti-TV:tä vähintään kerran päivässä. Myös vanhemmissa ikäryhmissä vähintään kerran päivässä YLE Teksti-TV:tä katsovien osuus on kasvanut. Sen sijaan nuorimpien, vuotiaiden ikäryhmässä käyttö on hieman vähentynyt. Teksti-tv:tä käytetään pääasiassa tiedonhakuun. Viimeisimmät uutiset, niiden taustat sekä urheilutulokset ja ohjelmatiedot ovatkin YLE Teksti-TV:n seuratuinta antia. YLE Teksti-TV:tä on kiitetty juuri luotettavista uutisista sekä siitä, että YLE Teksti-TV ei tyrkytä mitään eikä siellä ole tarjolla viihdettä eikä ns. hömppää. Radion suomenkieliset yleisöt Vuonna 2004 radiota kuunneltiin päivittäin keskimäärin 3 tuntia 22 minuuttia, mikä on vain 4 minuuttia vähemmän kuin vuonna Vuoden 2002 huippuluvuista kuunteluaika oli nyt laskenut 15 minuuttia. YLEn kuunteluosuus laski prosenttiyksiköllä tasan 50 %:iin. YLE Radio Suomi piti kuitenkin edelleen markkinajohtajan asemansa ja vei kokonaiskuunteluajasta reilun kolmanneksen. Kanavan kuuntelu väheni kuitenkin hieman vuodesta YLE Radio 1:n kuuntelu säilyi edellisvuoden tasolla. Nuorille suunnatun YleX:n kuuntelu sen sijaan lisääntyi hieman myös koko väestön tasolla. Kanavan kohderyhmässä, vuotiaiden keskuudessa YleX:n kuunteluun käytettiin nyt aikaa jo neljännes 2 tunnin 34 minuutin päivittäisestä kuunteluajasta. Kuviossa 9 esitetään eri kanavien kuunteluosuudet. Peräti 97 % yli 9-vuotiaasta väestöstä kuuntelee radiota keskimääräisen viikon aikana. Päivittäin radio tavoittaa 80 % väestöstä. Viime vuosina YLEn radiokanavien yhteinen päivittäinen tavoittavuus on ollut laskusuunnassa, mutta vuonna 2004 laskeva trendi pysähtyi. Kaupallisen tarjonnan kasvu ja kilpailun kiristyminen on kuitenkin edelleen voimakasta. Varsinkin SBS Iskelmä on vahvistunut huomattavasti viimevuosien aikana. Kuvio 10 esittää yksittäisten kanavien tavoittavuudet. YLEn ruotsinkieliset ja YLEn ei-valtakunnalliset kanavat tavoittavat päivittäin 1 %:n koko suomenkielisestä väestöstä. Radion tavoittavuudella tarkoitetaan niiden kuuntelijoiden suhteellista määrää tutkitussa väestössä, jotka kuuntelevat radiota vähintään puolet yhdestä 15-minuuttisjaksosta tarkasteltavana ajanjaksona. Radion kuunteluaika lasketaan niiden 15-minuuttisjaksojen määrästä, jolla vastanneet ovat merkinneet kuunnelleensa radiota. YLEn 20 suomenkielisen maakuntaradion ja kaupallisten kanavien kilpailutilanne on erilainen eri puolilla Suomea. Kilpailu on tiukinta eteläisessä ja läntisessä Suomessa, missä kaupallisilla ase- 9. Radiokanavien osuudet päivittäisestä kuunteluajasta v YLE yhteensä 50 % YLE Radio Suomi 34 % YleX 7 % YLEn ruots.* 0,5 % YLE muut* 0,5 % Radio Nova 13 % Kiss FM* 5 % NRJ* 4 % SuomiPOP* 3 % * kuuluvuusalue ei ole koko Suomi YLE Radio 1 8 % Muut kaupalliset yht. 13 % Radio City* 2 % SBS Iskelmä* 7 % Sävelradio* 2 % KRT: Finnpanel Oy YLE Yleisötutkimus

19 s Katselu, kuuntelu ja internetin käyttö suomalaisten arjessa milla on eniten tarjontaa. Suurimmat markkinaosuudet taas ovat pohjoisessa, missä radiotarjontaa on vähiten. Alueellisen tarjonnan tavoittavuutta ja merkitystä radioyleisöille käsitellään luvussa 3. Keski-ikäisten ja kaikkein vanhimpien kuuntelijoiden keskuudessa päivittäinen kuunteluaika ylittää väestön keskimääräisen kuunteluajan. Yli 65-vuotiaat kuuntelevat radiota lähes 4,5 tuntia päivässä, jolloin radion merkitys arkielämässä on erittäin suuri vuotiaat kuuntelevat radiota vain noin 2 tuntia 20 minuuttia päivässä; muut aktiviteetit ja ajankäyttö kodin Vaasalainen Ola Rönnqvist seuraa YLE TV1:stä ja Ruotsin kanavia. FST:n ohjelmista Uteliv on paras. Etenkin aamui sin on auki Radio Vega Österbotten, josta saa kätevästi paikallista tietoa. ulkopuolella vähentävät kuuntelua. Vanhimmissa ikäryhmissä radiota kuunnellaan useimmiten kodeissa, liikkuvimmin (useita eri kuuntelupaikkoja päivän aikana) radiota kuuntelevat kiireistä elämänvaihetta elävät varhaiskeski-ikäiset. Yli 45-vuotiaat kuuntelevat eniten YLE Radio Suomea, ja YleX on vuotiaiden kuunnelluin yksittäinen kanava. YLE Radio 1:tä kuunnellaan eniten yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Toimittaja Olli Saarela haastattelee väkeä Lappeenrannan torilla. Kaupalliset radiot ovat kuunnelluimpia 9 44-vuotiaiden ikäryhmissä; niitä kuunnellaan selvästi enemmän kuin YLEn radiokanavia yhteensä. Myös vuotiaat kuuntelevat kaupallisia radioita enemmän kuin ennen ja YLEn kanavien kuuntelu jää hieman alle puoleen kaikesta päivittäisestä kuuntelusta. Yli 55-vuotiaat kuuntelevat päivittäin paitsi kaikista eniten radiota, myös selvästi enemmän YLEn kanavia kuin kaupallisia. Radion ruotsinkieliset yleisöt Ruotsinkielisellä väestöllä radio on arjessa yhtä keskeinen kuin suomenkielisilläkin. Keväällä 2004 ruotsinkielisen väestön päivittäinen kuunteluaika oli 3 tuntia 32 minuuttia ja samana syksynä 2 tuntia 51 minuuttia. YLEn ruotsinkielisen radion FSR:n (Finlands Svenska Radio) yleisöjen tutkimus ei ole jatkuvaa. Yleisömääriä on Makupalakokit Timo Nykyri ja Janne Pekkala maistattavat paistoksiaan Oulun Rotuaarin keskusaukiolla YLE kulmilla -kiertueella. 10. Radiokanavien päivittäinen tavoittavuus (%) koko Suomessa v Radio yht. YLE yht. YLE Radio 1 YleX YLE Radio Suomi Kaupall. yht. Radio Nova Kiss FM* NRJ* SuomiPOP* Sävelradio* SBS Iskelmä* Radio City * kuuluvuusalue ei ole koko Suomi KRT: Finnpanel Oy YLE Yleisötutkimus

20 mitattu kahdesti vuodessa, yhden viikon ajan sekä keväällä että syksyllä. Tämän vuoksi satunnaisvaihtelusta johtuvat heilahdukset tuloksissa saattavat olla jossain tapauksissa melko suuria. Tällä kertaa ei myöskään ole mahdollista verrata kuuntelua edelliseen vuoteen, koska tutkimuksen kohderyhmää muutettiin keväästä 2004 lähtien siten, että tutkittavan väestön yläikäraja poistettiin. Lokakuun tutkimusviikolla ruotsinkielisen väestön radion kuuntelu oli kokonaisuudessaan selvästi vähäisempää kuin maaliskuussa Myös aiempina vuosina on ollut nähtävissä samansuuntainen ilmiö kevään ja syksyn välillä. Kuuntelun väheneminen koski suhteellisen tasaisesti kaikkia kanavia, joten YLEn osuus kuuntelusta pysyi 70 %:ssa. Eri kanavien päivittäiset kuunteluosuudet esitetään kuviossa 11. Radion keskeinen rooli näkyy parhaiten sen tavoittavuudessa. Radiokanavat tavoittavat ruotsinkielisen väestön yhtä laajasti kuin suomenkielisen. Päivittäin keskimäärin 80 % väestöstä kuuntelee radiota, viikon aikana noin 94 %. YLE Radio Vegan rooli on sitä vahvempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys. YLE Radio Extrem tavoitti syksyllä 2004 parhaiten vuotiaat. Tämän ikäryhmän kuuntelu olikin lisääntynyt selvästi kanavan kevään 2004 uudistusten jälkeen. YLEn internetpalvelujen käyttäjät Suomalaisten internetin käyttö on vuosi vuodelta lisääntynyt ja samalla arkistunut. 74 % suomalaisista käytti internetiä vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Nuorissa ja nuorissa aikuisissa netinkäyttäjiä on jo lähes 100 %. Sen sijaan vanhimmassa ikäryhmässä internetiä käyttää alle 20 % väestöstä. Varttuneempi väki kuitenkin ottaa nuorempia kiinni: internetin käyttö kasvaa eniten yli 50-vuotiaiden keskuudessa. Naisista ja miehistä internetiä käyttää suurin piirtein yhtä suuri osa. Internetin käytön yleistymisen myötä myös YLEn internetsivujen kävijämäärä on kasvanut selvästi: vuonna 2004 sivuilla vieraili keskimäärin eri kävijää viikossa. Vuonna 2003 jäätiin vielä selvästi pienempiin kävijämääriin, silloin YLEn sivuilla kävi keskimäärin eri kävijää viikossa. Internetin käytössä näkyy samankaltaista kausivaihtelua kuin tv:n katselussa. Kesällä ihmiset viettävät enemmän aikaa ulkona ja lomaillen, ja sen vuoksi myös internetin kävijämäärät laskevat talvesta. Isot uutistapahtumat, vaalit ja urheilutapahtumat lisäävät YLEn internetsivujen kävijämääriä. YLEn internetsivusto on tällä hetkellä kolmanneksi suosituin SiteCensus-kävijämäärämittauksessa (TNS-Gallup) mukana olevista suomalaisista internet sivustoista. Lievestuoreella asuva Tero Koikkalainen käyttää nettiä päivittäin ja katsoo tv:stä kaikki hyvät elokuvat. Välillä katson uutiset, mutta YLEn kanavilta tulee harvemmin sellaisia ohjelmia joita seuraan. YLEn jokavuotinen nuortentapahtuma YleX Pop aloittaa festarikesän. Tapahtuma järjestetään Helsingin Kaisa - niemessä, mutta radioidaan ja televisioidaan kautta maan.

21 s Katselu, kuuntelu ja internetin käyttö suomalaisten arjessa 11. Radiokanavien osuudet päivittäisestä kuunteluajasta ruotsinkielisessä väestössä v (syksy) YLE yhteensä 70 % YLE Radio Vega 54 % YLE Radio Extrem 8 % Sveriges Radio* 2 % Muut kaupalliset yht. 9 % Sävelradio* 3 % YLE Radio 1 1 % NRJ* 2 % YleX 2 % Kiss FM* 4 % YLE Radio Suomi 5 % Radio Nova 10 % *ei kuulu koko tutkimusalueella YLE Yleisötutkimus 12. Radion päivittäinen tavoittavuus (%) ruotsinkielisessä väestössä v (syksy) Radio yht. YLEn YLE Radio ruots.yht. Extrem 11 YLE Radio YLEn Vega suom.yht. 15 Radio Nova 6 5 Kiss FM* NRJ* Sävelradio* Muut Sveriges kaupalliset Radio* * ei kuulu koko tutkimusalueella YLE Yleisötutkimus 13. Suosituimmat internetsivustot v (eri kävijöitä keskimäärin viikossa) MSN.fi MTV3 YLE Ilta-Sanomat Iltalehti Online Helsingin Sanomat Verkkoliite Huuto.net Mikrobitti/MBNet Telkku.com (tuhatta henkilöä) RedSheriff & SiteCensus / TNS Gallup

22 Ärsyttävä öö! HELSINKI Haastattelijat joutavat pirunsaarelle, ovat aivan hyödyttömiä. Näyttäkää vain ja ainoastaan tuloksia ja ketkä menevät jatkoon, vaatii mieshenkilö olympialaisten aikaan YLEn TV-Ohjelmapalautteen Pirjo Kujalalta. Kujala kuuntelee ja esittää vastakysymyksen: kuinka niin haastattelijat ovat hyödyttömiä. Kun asiaa perataan pidemmälle käy ilmi, että oikeastaan haastattelijat ovatkin oivallisia, mutta nyt eräs sanavalinta ärsytti. Seuraavaa soittajaa ärsyttää selostajien epäpuhdas kielenkäyttö. Heidän sanojensa päätteenä on ärsyttävä öö! Ryhtiä puheeseen! LINJAT AUKI YLEISÖILLE YLEä on helppo lähestyä, kynnys ei tosiaankaan ole korkealla, Kujala vakuuttaa. Palautepalvelua myös kiitetään. Sen katsotaan kuuluvan julkiseen palveluun, onhan YLE kansan omaisuutta. Kujala vastaa kysymyksiin, ottaa ylös uusintatoiveet ja arvostelun sekä kuuntelee mielipiteet. Usein tämä on myös tiedonvaihtoa; soittaja haluaa vaikkapa oikaista jonkin tv:ssä esitetyn asian. Kujala vastaa sekä puhelin- että sähköpostipalautteeseen. Yhden vuoron aikana kello puhelin saattaa soida solkenaan, tavallisesti noin sata kertaa, lisäksi tulee sähköpostia. Keskustelu YLEn kanavilta katson Kotikatua, se on hyvä, realistinen, kertoo helsinkiläinen Pervin Hamid. Radio, hmm... en ole Juuso ja Peltsi -fani enkä tykkää konemusasta.

23 s YLEn ohjelmapalaute YLEN OHJELMAPALAUTE kestää keskimäärin kolme minuuttia, sillä vaikka asiaa vielä riittäisi, Kujala huomauttaa ystävällisesti mutta tehokkaasti seuraavan soittajan odottavan vuoroaan. Ohjelmapalautteesta viestit menevät eteenpäin. Kujala kirjaa ne päivittäiseen raporttiin mahdollisimman autenttisessa muodossa. Soittajan tyylilajissa ja emootiossa on oma sanomansa, hän perustelee. Aiheet luokitellaan joko yleisiin tai sisällöllisiin. Yleisiin aiheisiin kuuluvat mm. uusintapyynnöt, aloitteet ja ohjelma-aikoihin liittyvät asiat. Sisällöllistä palautetta ovat esimerkiksi ohjelmiin liittyvät kokemukselliset mielipiteet tai moraaliset kannanotot. Ohjelmatoiveita, kysymyksiä, ruusuja tai risuja? Tapoja palautteen antamiseen on paljon. Tv:n ja radion katsojaja kuuntelijapalvelut päivystävät puhelinten ja sähköpostien äärillä. Paljon ohjelmapalautetta tulee myös internetin kautta suoraan kanaville, toimituksille ja ohjelmatekijöille sekä yhtiön viestintään. Tekniselle ja digi-tv-neuvonnalle on omat palvelunumeronsa. Palaute kiinnostaa ohjelmantekijöitä ja ohjelmistojen suunnittelijoita. Suuri osa palautteesta kirjataan. Kaiken palautteen kokonaismäärää on vaikea arvioida, mutta jo pelkästään suomenkielisten tv-kanavien ohjelmapalautepalvelu sai noin yhteydenottoa vuoden 2004 aikana. Raportit ovat hyvin luettuja ohjelmatekijöiden keskuudessa. POSITIIVISTA PALAUTETTA UUSINNOISTA Palautteen laatu vaihtelee paitsi ohjelmatyyppien myös kanavien mukaan. Esimerkiksi digitaalisen YLE Teeman saldossa nousee selvästi esiin eräänlainen positiivinen ja yhteistyöhaluinen kiinnostus. Urheilun suurtapahtumat puolestaan saavat linjoille kiihkeitä miehiä ja ylipäänsä palaute on urheilusesongin aikaan runsasta ja värikästä. Tavallisesti naiset ja miehet antavat palautetta suunnilleen yhtä paljon. Kokonaisuudessaan olympiakesän 2004 tv-ohjelmapalaute jakautuu melko tasan myönteiseen ja kielteiseen. Osa palautteesta koskee uusintoja. Uusintapyyntöjä tulee todella paljon, Kujala vahvistaa. Uusintoja koskevista yhteydenotoista yli 90 % on hengeltään positiivista; uusintatoiveita tai esimerkiksi kiitoksia uusinnoista. Myös katastrofit näkyvät selkeinä piikkeinä yhteydenottojen määrissä. Myyrmäen pommi, Irakin sota, Aasian tsunami. Ohjelmistomuutoksista kysytään ja sitten ihmiset purkavat näkemäänsä. Välillä on todettava, että en ole ammattiauttaja, tässä kriisipuhelimen numero, kertoo Kujala. Joskin hieman psykologin korvaa asiakaspalvelutyö vaatii aina. Suomi on yksinäisten ihmisten maa. Mirjam Heinonen Leppälahdelta kuuntelee lähinnä YLE Radio Keski-Suomea. Tv:stä hän seuraa asiaohjelmia ja vanhoja kotimaisia elokuvia. Muistan 40- ja 50-luvut itsekin. Enkä tykkää juuri ulkomaisia elokuvia katsoa.

24 Valokuvaaja Rui Assubuji Mosambikista vieraili Suomessa ja vietti tuttavan mummolassa tovin vanhan Suomi-filmin äärellä. 3 YLEn ohjelmistojen merkityksellisyys Radio, televisio ja muu media on läsnä suomalaisten arjessa paljon syvällisemmin kuin vain kulutettuina tunteina ja minuutteina. Ehkäpä yleisin ajatus median merkityksestä liittyy siihen, että median avulla on mahdollista pysyä ajan tasalla, kuulla uutiset ja tapahtumat niin maailmalta kuin omasta lähiympäristöstä. Uuden tiedon saaminen on useimmille suomalaisille yksi median yleisemmin tärkeä ominaisuus: lukemalla, katsomalla ja kuuntelemalla oppii uusia asioita ja voi kehittää itseään. Uuden tiedon saaminen ja oppiminen eivät liity pelkästään uutis- ja asiaohjelmiin, vaan myös fiktiivisistä tarinoista opitaan. Yksi laadukkaan ohjelman keskeinen ominaisuus liittyy juuri tähän: hyvä ohjelma antaa ajattelemisen aihetta. Medioiden merkitys liittyy luonnollisesti yhtä lailla viihtymiseen ja elämyksiin. Usein myös hyvän asiaohjelman tuntomerkki on, että se paitsi antaa ajattelemisen aihetta myös koskettaa katsojaansa. Kun tiedetään, että medioita käytetään eri tavoin taustalla, keskittyneesti kuunnellen tai katsellen, samanaikaisesti ja rinnakkain on entistä tärkeämpää erottaa taustakohinasta ne ohjelmat ja ohjelmistot, jotka puhuttelevat suomalaisia eniten. Tämä on tärkeää sekä yksittäisten ohjelmien että ohjelmistojen tasolla. Minkälaiset ohjelmistot ovat katsojille ja kuuntelijoille

25 s YLEn ohjelmistojen merkityksellisyys tärkeitä ja millaista palautetta eri kanavat saavat yleisöltään? Yksittäisten ohjelmien merkitystä tutkitaan YLEssä säännöllisesti, mutta kokonaisten ohjelmistojen tutkiminen ei ole aivan yksinkertaista. Ohjelmatarjonnan piirteitä voidaan luonnehtia erilaisten ohjelmatyyppien kautta esimerkiksi asiapitoisiksi tai korostaa joitakin niiden ominaisuuksia, esimerkiksi uutisten luotettavuutta. Monet erittäin tärkeinä pidetyt ominaisuudet kuten esimerkiksi laadukkuus tai monipuolisuus ovat hyvin monitulkintaisia käsitteitä. Kiinnostavaa onkin se, missä määrin eri kanavat koetaan monipuolisiksi ja laadukkaiksi. että konkreettisemmin ohjelmaluokkia koskevia määritelmiä (esimerkiksi uutis- ja ajankohtaisohjelmien luotettavuus, tarjonnan asiapitoisuus, dokumenttien lähettäminen ohjelmistossa jne). Haastateltavilta 16 kysyttiin, miten tärkeänä he pitävät tämän piirteen tai ohjelmaluokan kuulumista hyvän tv-kanavan tarjontaan. Minkälaiseen tärkeysjärjestykseen katsojat asettavat kanavien ominaisuudet? Tulokset on nähtävissä kuviossa 14, joka sisältää yhteenlaskettuna ominaisuutta erittäin tärkeänä ja melko tärkeänä pitävien osuudet. Ehdottomasti tärkeimpänä pidetään Luotettavia uutisia, monipuolista ja laadukasta ohjelmistoa tv:stä kanavan uutis- ja ajankohtaisohjelmien luotettavuutta. Lähes jokainen suomalainen pitää luotettavuutta tärkeänä. Myös ohjelmien laadukkuus ja tarjonnan monipuolisuus ovat tärkeitä käy- Tässä luvussa suomalaisten odotuksia tv-kanavilta lähestytään tarkastelemalla sekä useita yleisesti arvostettuja tarjonnan ominaisuuksia (esimerkiksi ohjelmien laadukkuus ja monipuolisuus) 16 Tilastokeskus haastatteli YLE Katsojatyytyväisyystutkimusta varten vuotta täyttänyttä, satunnaisesti valittua suomalaista marraskuussa 2004.

26 Lappeenrannasssa asuvan Kimmo Kuukan mielestä YLEn tarjonta eroaa selvästi kaupallisesta ohjelmatarjonnasta erityisesti uutis- ja ajankohtaisohjelmillaan. A-plus, A-studio ja Ajankohtainen kakkonen. YLEhän on kansallinen instituutio ja osa elämää! Jääkiekon MM-kisat keräsivät yli 1,3 miljoonan tv-yleisöt. tännöllisesti katsoen kaikille katsojille. Monipuolisuuden odotus heijastuu myös odotuksissa erilaisten ohjelmistojen suhteen. Hyvältä televisiokanavalta odotetaan sekä monipuolista asiaohjelmien tarjontaa (hyödyllistä tietoa tarjoavia ohjelmia, dokumentteja, yhteiskunnallista keskustelua herättäviä ja suomalaisesta arjesta kertovia ohjelmia) että yhtä lailla viihdyttäviä ja elämyksiä tarjoavia ohjelmia (kotimaisia viihdeohjelmia, sarjoja ja näytelmiä yhtä lailla kuin kiinnostavia ulkomaisia elokuvia). Noin kolme neljästä katsojasta pitää lastenohjelmia olennaisena osana televisiokanavan tarjontaa. Monipuolinen urheilutarjonta ei hyvän televisiokanavan ominaisuutena yllä aivan edellisten ominaisuuksien tasolle. Osittain tämä johtuu siitä, että urheilutarjonta jakaa huomattavan selvästi miehet ja naiset. Naisista laaja-alaista urheilutarjontaa kannattaa kolmannes, miehistä runsas kaksi kolmannesta! Saattaa kuitenkin olla, että naisten mielestä urheilutarjontaa ei koeta tärkeäksi osaksi jokai- 14. Tv-kanavien ominaisuuksien tärkeys (vähintään melko tärkeä, %) v Kanavan uutis- ja ajankohtaisohjelmat ovat luotettavia Kanavan ohjelmat ovat laadukkaita 95 Kanava on ohjelmatarjonnaltaan monipuolinen Kanavalla on hyödyllistä tietoa tarjoavia ohjelmia Kanavan tarjonta on sopivan asiapitoinen Kanava esittää dokumentteja Kanavalla on hyviä kotimaisia viihdeohjelmia Kanava esittää kiinnostavia ulkomaisia elokuvia Kanava herättää keskustelua yhteiskunnallisista asioista Kanavalla on lastenohjelmia Kanava esittää kotimaisia draamasarjoja ja tv-elokuvia Kanavan kotimainen ohjelmisto on lämminhenkistä ja ihmisläheistä Kanava kertoo ohjelmissaan kiinnostavasti Suomesta Kanavalla on laaja-alainen urheilutarjonta 51 Kanava esittää kulttuuri- ja taideohjelmia 43 Kanava esittää aikuisopetus- ja kieliohjelmia 32 YLE Yleisötutkimus

27 s YLEn ohjelmistojen merkityksellisyys sen kanavan tarjontaa, vaan urheilun osalta odotetaan kanavien erikoistumista. Kulttuuri- ja taideohjelmien sekä aikuisopetus- ja kieliohjelmien tarjontaa ei aivan yhtä usein pidetä olennaisena osana hyvää kanavaa. Näillä ohjelma-alueilla on oma, koko väestöä pienempi ydinyleisönsä. Eri-ikäisten katsojien tv-kanavia koskevat odotukset eivät kovin paljoa poikkea toisistaan; luotettavuus, ohjelmien laadukkuus ja ohjelmistojen monipuolisuus ovat tärkeitä kaiken ikäisten mielestä. Suurin ero odotuksissa liittyy ulkomaisiin elokuviin, jotka nuorin ikäryhmä mainitsee useimmin. Kiinnostavat ulkomaiset elokuvat ovat vielä keski-ikäisilläkin odotusten kärkisijoilla. Yli 54-vuotiaat arvostavat vahvasti asiaohjelmia, ja esimerkiksi kulttuuri- ja taideohjelmia pidetään vähintään yhtä tärkeinä kuin ulkomaisia elokuvia. Musiikkia ja uutisia radiosta Radionkuuntelijat valitsevat kanavansa ennen kaikkea itselle mieluisen musiikin sekä uutistarjonnan perusteella. Kuuntelijan musiikkimaku ratkaisee, minkä kanavan musiikki miellyttää. Yleisesti nuoremmat kuitenkin suosivat uudempaa pop- ja rockmusiikkia, kun taas vanhemmat ikäryhmät ovat mieltyneempiä kotimaiseen iskelmään. Uutisista puolestaan nostetaan lähes yhtä tärkeiksi sekä niiden luotettavuus että ajankohtaisuus. Uutisten kiinnostavuutta ei koeta yhtä tärkeäksi. Musiikin ja uutisten lisäksi kuuntelijat odottavat radiolta huumoria ja mukaansatempaavia toimittajia. Eri-ikäisten odotukset eroavat selvästi toisistaan. Nuorimpien mielestä radion ehdottomasti tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hyvä musiikki, huumori ja toimittajien mukaansatempaavuus. Näiden merkitys vähenee iän myötä, kun taas uutisten ja yleensä asiaohjelmien tärkeys vahvistuu. Naisten ja miesten ohjelma-arvostuksissa on selviä eroja. Naisilla on ylipäätään suuremmat odotukset kuin miehillä. Suurimmat erot naisten ja miesten välille muodostuvat ystävällisyyden, ajan ilmiöissä mukana olon, uutis- ja ajankohtaistarjonnan luotettavuuden ja mukaansa tempaavien toimittajien kohdalla, mutta myös puheohjelmat ja kulttuuritarjonta on enemmän naisten mieleen. Miehet kaipaavat radiokanavaltaan selvästi enemmän ainoastaan mielenkiintoisia urheiluohjelmia, ne ovat tärkeitä vajaalle kolmasosalle miehistä. 15. Radiokanavien ominaisuuksien tärkeys (vähintään melko tärkeä, %) v Minulle sopivaa musiikkia 62 Uutis- ja ajankohtaistarjonnaltaan luotettava Viimeisimmät uutiset Laadukas Huumorintajuinen Mukaansa tempaavat toimittajat Kiinnostavimmat uutiset 42 Ystävällinen 39 Ajan ilmiöissä mukana 36 Kertoo minulle läheisistä asioista Sopivasti viihteellinen Sopivasti asiapitoinen 29 Muista selkeästi erottuva 22 YLE Yleisötutkimus

28 YLEn kanavat odotusten täyttäjinä Yli puolet YLE Radio 1:n ja 40 % YLE Radio Suomen kuuntelijoista ei ole valmis luopumaan kanavastaan. Millaiseksi YLEn tv-kanavien tarjonta koetaan? Edellä haastateltavilta kysyttiin hyvän televisiokanavan ominaisuuksia, joista tärkeimmiksi siis osoittautuivat uutis- ja ajankohtaisohjelmien luotettavuus, ohjelmien laadukkuus ja ohjelmatarjonnan monipuolisuus. Haastateltavilta 17 kysyttiin myös, miten hyvin nämä ominaisuudet sopivat kuvaamaan suomalaisia tvkanavia. Itse kysymykset esitettiin kanavia koskevien väittämien muodossa ( YLE TV1:n ohjelmat ovat laadukkaita, YLE TV 2 on ohjelmatarjonnaltaan monipuolinen jne). Vastaajat saattoivat valita viidestä vaihtoehdosta alkaen täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä tai päätyen vaihtoehtoon täysin eri mieltä. Kuvion 16 lukuihin on laskettu yhteen täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä olevien osuudet ja tulokset on esitetty kymmenen tärkeimpänä pidetyn ominaisuuden osalta. Tv-kanavia koskevat tulokset on esitetty tärkeysjärjestyksessä. YLE TV1 ja YLE TV2 saavat erittäin myönteistä vastakaikua ohjelmistoistaan etenkin kaikkein tärkeimmiksi koettujen ohjelma-alueiden osalta. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien luotettavuus ja erilaiset asiaohjelmat (tiedonvälitys) koetaan selvästi kanavien vahvimmaksi alueeksi. YLE TV1:n ja YLE TV2:n maine kiinnostavien dokumenttien ja hyödyllistä tietoa tarjoavien ohjelmien esittäjänä on todella laajasti jaettu. Myös koko ohjelmiston laadukkuus, monipuolisuus ja sopiva asiapitoisuus sopivat haastateltujen mielestä hyvin YLEn kanavien tarjontaan. Haastateltavien mielestä YLEn kanavia kuvaa myös se, että kanavat herättävät ohjelmistollaan keskustelua tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Kiinnostavat lastenohjelmat nähdään ennen kaikkea YLE TV 2:n vahvuutena. Kaikkien lastenohjelmien siirryttyä kanavalle on tämä näkemys vahvistunut vuosi vuodelta. YLE TV 1:n ja YLE TV 2:n kotimaiset viihdeohjelmat ja ulkomaiset elokuvat eivät yllä aivan samoihin lukuihin uutis- asiaohjelmien tarjonnan kanssa. YleX erottuu selvästi muista ensi sijassa huumorin, ajan ilmiöissä mukana olon, mukaansatempaavien toimittajien, viihteellisyyden ja itselle sopivan musiikin vuoksi. Nuorten kanava mielletään myös luotettavien uutis- ja ajankohtaisohjelmien sekä viimeisimpien uutisten tarjoajaksi. Kanavasta on tullut aiempaakin korvaamattomampi kuulijoilleen. Ruotsinkielisen väestön odotukset radion suhteen ovat hyvin samansuuntaiset kuin suomenkielisillä. 74 % suomenruotsalaisista piti keväällä 2004 musiikkia erittäin tärkeänä ominaisuutena radiossa. Ajantasaiset ja luotettavat uutiset ovat myös tärkeimpinä pidettyjen ominaisuuksien joukossa. Tyytyväisyys YLEn tarjontaan Yksi Yleisökertomuksen tavoite on tarkastella YLEn yleisöjä yhtenä kokonaisuutena. Koska tietoja katsojien ja kuuntelijoiden tyytyväisyydestä YLEn koko tarjontaan ei saa erillisistä kuuntelija- ja katsojatyytyväisyystutkimuksista, Yleisökertomusta varten on tehty erillistutkimus 18. Tutkimuskysymys esitettiin seuraavassa muodossa: Mikä on arvionne koko Yleisradion radio- ja tv-ohjelmatarjonnasta? Miten tyytyväinen olette siihen kokonaisuutena? Kaikkiaan 81 % yli 15-vuotiaista katselijoista ja kuuntelijoista on vähintään melko tyytyväinen YLEn ohjelmatarjontaan. Tyytyväisyys on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Naisten tyytyväisyys on hieman laskenut, miesten vastaavasti noussut. Tyytyväisyys YLEn radio- ja tv-tarjontaan on hieman kasvanut nuorimmassa ikäryhmässä ja laskenut vuotiaiden ikäryhmässä. Tyytyväisyys on korkeimmillaan (85 %) vuotiaiden ryhmässä. Aiempina vuosina tyytyväisimpiä YLEn tarjontaan ovat useimmin olleet kahteen vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat. YLEn katsojatyytyväisyys YLE Katsojatyytyväisyys -tutkimusta on tehty yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa jo vuodesta Tutkimuksen henkilökohtaisissa haastatteluissa käydään läpi television tarjonta yksittäisten ohjelmien kiinnostavuudesta tv-kanavien ohjelmistoihin kokonaisuutena ja eri ohjelmaluokissa. Kun tutkimuksessa käydään läpi myös yksittäiset televisio-ohjelmat värikuvien avulla, saadaan esille mielikuvia realistisempi (muistutettu) kuva katsojien tv-ohjelmia koskevista laatuarvioista. Mielikuvat radiokanavista Radiolta odotettujen ominaisuuksien suhteen YleX erottui selkeästi kahdesta muusta YLEn valtakunnallisesta suomenkielisestä kanavasta. YLE Radio Suomen kuuntelijat arvioivat kanavansa edelleen nopeaksi, luotettavaksi ja kiinnostavaksi uutiskanavaksi. Lisäksi ajan ilmiöissä mukana oleminen ja ystävällisyys sopivat kanavamielikuvaan. YLE Radio 1 mieltyy kuulijoidensa korvissa vielä Radio Suomeakin laadukkaammaksi uutis- ja ajankohtaiskanavaksi. Annetuista ominaisuuksista huumorintajuisuus ja viihteellisyys kuuluivat vähiten YLE Radio 1:n ominaislaatuun. 17 Tilastokeskus haastatteli YLE Katsojatyytyväisyystutkimusta varten vuotta täyttänyttä, satunnaisesti valittua suomalaista marraskuussa Aineisto on kerätty henkilökohtaisina haastatteluina touko-kesäkuussa 2004 TNS-Gallupin Omnibus-tutkimuksessa, vastaajina yli 15-vuotiasta suomalaista.

29 s YLEn ohjelmistojen merkityksellisyys 16. Mielikuvat YLEn Tv-kanavista v (täysin tai jokseenkin samaa mieltä, %) Kanavan uutis- ja ajankohtaisohjelmat ovat luotettavia Kanavan ohjelmat ovat laadukkaita Kanava on ohjelmatarjonnaltaan monipuolinen Kanavalla on paljon hyödyllistä tietoa tarjoavia ohjelmia Kanavan tarjonta on sopivan asiapitoinen Kanava tunnetaan kiinnostavista dokumenteistaan Kanavalla on hyviä kotimaisia viihdeohjelmia Kanava esittää kiinnostavia ulkomaisia elokuvia Kanava herättää ajankohtais- ja asiaohjelmillaan keskustelua kansalaisten tärkeäksi kokemista kysymyksistä Kanava tunnetaan hyvistä lastenohjelmistaan YLE TV1 YLE TV2 YLE Yleisötutkimus 17. Mielikuvat YLEn radiokanavista v (sopii vähintään melko hyvin kanavaan, %) Minulle sopivaa musiikkia Uutis- ja ajankohtaistarjonnaltaan luotettava Viimeisimmät uutiset Laadukas Huumorintajuinen Kiinnostavimmat uutiset Mukaansa tempaavat toimittajat Ystävällinen Ajan ilmiöissä mukana Kertoo minulle läheisistä asioista YLE Radio Suomi YLE Radio 1 YleX YLE Yleisötutkimus

30 18. Tyytyväisyys YLEn radio- ja tv-ohjelmatarjontaan (%) v Kaikki Naiset Miehet v v v Yli 50 v erittäin tyytyväinen ja tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön tyytymätön ja erittäin tyytymätön ei osaa sanoa YLE Yleisötutkimus YLEn kuuntelijatyytyväisyys Kokonaisuutena televisiokanaviin ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Noin kolme neljäsosaa (75 %) katsojista on tyytyväinen YLEn kanaviin, MTV3:n tarjontaan tyytyväisiä oli hieman useampi (80 %). Nelosen tarjontaan tyytyväisiä on 59 % (luku on laskettu niistä haastatelluista, joilla on mahdollisuus katsoa kanavaa). Muutokset asenteissa eri kanaviin ovat pieniä. Tyytyväisyys YLEn kanaviin kokonaisuutena ja YLE TV 1:een on hieman (4 %) laskenut. Kaupallisiin kanaviin ovat tyytyväisimpiä nuoret ja nuoret aikuiset, erityisesti alle 25-vuotiaat. MTV3:n saavuttama tyytyväisyys ei keskity niin selvästi nuorimpiin ikäryhmiin kuin on laita Nelosen kohdalla. Kaikissa 35 vuotta täyttäneissä ikäryhmissä ollaan tyytyväisimpiä YLEn tv-kanaviin. Kuinka katsojat suhtautuvat tv-kanavien tarjontaan hieman konkreettisemmalla tasolla? Eri ohjelmaluokista yksimielisesti myönteisimmän vastaanoton saavat sekä YLEn että MTV3:n uutiset, jotka käytännöllisesti katsoen kaikki suomalaiset arvostavat korkealle. Erittäin hyviin arvioihin (yhdeksän kymmenestä) yltävät myös YLEn urheiluohjelmat. Urheiluohjelmiston arvostuksessa YLE on siirtynyt selvään johtoon. Ajankohtaisohjelmista laajinta arvostusta saavat YLE TV2:n ajankohtaisohjelmat. Niin ikään YLEn kanavien asia- ja dokumenttiohjelmat ovat erittäin arvostettuja. Kulttuuriohjelmista YLE TV1 saa hieman pienemmän, mutta tärkeän ohjelmien kohderyhmän tunnustuksen. Kotimaisen viihteen osalta tyytyväisimpiä ollaan YLE TV 1:n ohjelmiin. Kotimainen draama ja ulkomaiset sarjat koetaan tällä hetkellä varsin tasavahvasti YLE TV1:n ja MTV3:n omimmiksi alueiksi. YLE Kuuntelijatyytyväisyys -tutkimuksen mukaan kuuntelija on valitsemaansa kanavaan edelleen erittäin tyytyväinen. Tyytyväisyys eri kanaviin on edellisvuodesta jonkin verran muuttunut, mutta edelleen, kanavasta riippumatta, noin 90 % kuuntelijoista on vähintään jossain määrin tyytyväinen kuuntelemiinsa radiokanaviin. YLEn kanavista ollaan tyytyväisimpiä YleX:ään. Kanavan kuuntelijoista 46 % kertoo olevansa erittäin tyytyväinen siihen, ja ainakin jossain määrin tyytyväisiä kuuntelijoita kanavalla on peräti 95 %. Osuudet ovat parantuneet huomattavasti edellisvuodesta. YLE Radio 1 ja YLE Radio Suomi jäävät hieman YleX:n varjoon tässä suhteessa. Eniten tyytyväisiä kuulijoita on niillä kanavilla, joiden ohjelmisto on tarkasti profiloitu esimerkiksi tietyn musiikkimaun suhteen. Yksittäinen radionkuuntelija seuraa säännöllisesti vain osaa kaikista tarjolla olevista kanavista, joten kaikki kuuntelijat eivät osaa sanoa mielipidettään kaikista kanavista. Kuuntelu-uskollisuus lisää kuuntelijoiden, mutta vähentää ei-kuuntelijoiden tyytyväisyyttä. YLE Radio Suomeen, maan kuunnelluimpaan kanavaan, oltiin kaikkien vastaajien keskuudessa tyytyväisimpiä. Ei osaa sanoa -vastausten osuus jäi kanavan kohdalla noin neljännekseen. Erittäin tyytyväisen osuus oli 16 % suunnilleen sama kuin Radio Novalla. Kiss FM:n ja YleX:n tunnettuudet ovat koko väestön keskuudessa edelleen vähäisiä. Suomalaiset kuuntelevat valikoivasti eri kanavia, ja seuraavat myös vain pientä osaa kanavan ohjelmistosta. Tyytyväisyys kana-

31 s YLEn ohjelmistojen merkityksellisyys 19. Tyytyväisyys Tv-kanaviin (%) v YLE TV YLE TV YLE MTV Nelonen erittäin tyytyväinen ja tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön tyytymätön ja erittäin tyytymätön ei osaa sanoa/ei ole katsonut YLE Yleisötutkimus vaan ei siis suoraan kerro tyytyväisyydestä sen kaikkeen tarjontaan. YLE Radio Suomen kuuntelijat ovat tällä hetkellä tyytyväisimpiä kanavan asiaohjelmiin, mutta myös maakunnallisiin uutisiin sekä kanavan musiikin erikoisohjelmiin oltiin hyvin tyytyväisiä. YLE Radio 1:n ohjelma-alueista eniten tyytyväisyyttä herättivät ajankohtaisohjelmat. YleX:n ohjelma-alueista ehdottomasti tyytyväisimpiä oltiin huumori- ja viihdeohjelmiin, joihin peräti 61 % kanavan kuuntelijoista oli erittäin tyytyväisiä. Huumorin lisäksi kuuntelijat arvostivat myös YleX:n musiikkiohjelmia. YLEn kanavien kuuntelijat ovat olleet vuodesta toiseen hyvin tyytyväisiä myös kanavien uutistarjontaan: kokonaistyytyväisyys nousi nyt 90 %:iin ja erittäin tyytyväisiä oli noin puolet YLEn kuuntelijoista. 20. Tyytyväisyys radiokanaviin (%) v (kanavien kuuntelijat/kaikki) YLE Radio Suomi kuuntelijat kaikki vastaajat YLE Radio 1 kuuntelijat kaikki vastaajat YleX kuuntelijat kaikki vastaajat Radio Nova kuuntelijat kaikki vastaajat Kiss FM kuuntelijat kaikki vastaajat erittäin tyytyväinen tyytyväinen jossain määrin tyytyväinen tyytymätön tai jossain määrin tyytymätön ei osaa sanoa YLE Yleisötutkimus

32 Asiaohjelmat, esimerkiksi Ajankohtainen kakkonen ja Akuutti ovat minulle tärkeitä, sanoo Katri Iskanius Lappeenrannasta. YLEstä tulee heti myös mieleen hyvät lastenohjelmat luotettavuus on se adjektiivi, jolla kuvaisin YLEä. Suomenruotsalaiset radionkuuntelijat ovat tyytyväisimpiä Radio Vegaan. Se on myös kanavista tunnetuin koko ruotsinkielisen väestön keskuudessa. Seuraavaksi tyytyväisimpiä ollaan Radio Novaan, Radio Extremiin ja Ruotsin Radion ohjelmiin. YLE Radio Vegaan oli keväällä 2004 erittäin tyytyväisiä 30 % ja YLE Radio Extremiin 17 % suomenruotsalaisista. Noin 22 % suomenruotsalaisesta väestöstä on erittäin tyytyväisiä Radio Novaan. Tyytyväisyys lasten- ja nuortenohjelmiin YLE on lastenkulttuurin keskeinen toimija Suomessa, ja suomalaisten mielestä lastenohjelmien tarjoaminen on yksi yhtiön tärkeimmistä julkisen palvelun tehtävistä. Tässä tehtävässä onnistumista arvioidaan tietyiltä osin vuosittaisella tyytyväisyystutkimuksella. Samalla kun lapsia pyydetään arvioimaan yksittäisiä lastenohjelmia, selvitetään myös vanhempien näkemyksiä tv-kanavien lastenohjelmatarjonnasta kokonaisuutena. 2 9-vuotiaiden lasten vanhemmat arvostavat kanavien (YLE TV2, MTV3, Nelonen) lastenohjelmista yhä eniten TV2:n lastenohjelmia. Arvostus on pysynyt samalla korkealla tasolla niin kauan kuin asiaa on tutkittu. Kanavan lastenohjelmille kiitettävän arvosanan antaneiden vanhempien osuus on jopa kasvanut edellisestä tutkimuskerrasta. Vanhemmista noin kaksi kolmesta antaa TV2:n lastenohjelmatarjonnalle kiitettävän arvosanan ja noin 30 prosenttia hyvän arvosanan. Kaupallisesta tarjonnasta poiketen ainoastaan YLEn lastenohjelmiin liitetään vahvoina ominaisuuksina sekä väkivallattomuus että turvallisuus. Lisäksi vanhemmat kokevat vahvasti Kakkosen lastenohjelmat lapsia arvostavina, viihdyttävinä, kehittävinä ja oivaltavina vuotiaiden lasten vanhempien mielikuvat YLE TV2:n lastenohjelmista (%) v Turvallisia Arvostavat lapsia Viihdyttäviä Kehittäviä Oivaltavia Yllätyksellisiä Tavanomaisia Aliarvioivat lapsia Väkivaltaisia Kuinka hyvin ominaisuus sopii YLE TV2:n lastenohjelmiin? erittäin hyvin melko hyvin ei hyvin eikä huonosti melko huonosti erittäin huonosti ei osaa sanoa YLE Yleisötutkimus

33 s YLEn ohjelmistojen merkityksellisyys Yksi Pikku Kakkosen suosikkihahmoista eli Katti Matikainen haastatti lapsia YLE kulmilla -kiertueella Oulun Heikkilänkankaan päiväkodissa. YleX Popin oheisohjelmana limboiltiin. Ohjelma-arvioissa pienten lasten (2 4 v) suosikkiohjelmat löytyvät lähestulkoon kokonaan YLE TV2:n tarjonnasta ja valtaosa alle kymmenvuotiaidenkin lasten suosikkiohjelmista kuuluu kanavan ohjelmatarjontaan. Muumilaakson tarinoita kiinnostaa kaikkia alle kymmenvuotiaita, mutta erityisesti se on 2 4-vuotiaiden lasten suosikki samoin kuin Pikku Kakkonenkin. Lastenohjelmien lisäksi 7 9-vuotiaita alkavat kiinnostaa jo jotkut varhaisnuortenohjelmat, kuten TV2:n Suuri kupla ja Hetkinen. Kun vuotiaat suosivat vielä monia perhe- ja nuortenohjelmia, löytyvät vuotiaiden suosikit yhä useammin suurelle yleisölle sekä nuorille aikuisille suunnatusta tarjonnasta, mikä heijastuu myös tv-kanaville annettuihin arvosanoihin. Nuorten ohjelmista parhaiten vuotiaiden keskuudessa pärjää musiikkiohjelma Top Päivän tärkeimpinä pidetyt uutislähteet v (% vastaajista) 19 Tärkeimmät uutislähteet Suomalaisten tärkeimmät uutislähteet selvitetään vuosittain YLE Uutisarvostukset -tutkimuksella, joka perustuu henkilökohtaisiin haastatteluihin. Haastateltavilta tiedustellaan, mitkä ovat heille tärkeimmät eli heidän säännöllisimmin ja mieluimmin seuraamansa uutislähteet sekä mistä he saavat aamun ensimmäiset uutiset. Vaikka kotiin tilattu sanomalehti koetaan edelleen kaikkein tärkeimmäksi yksittäiseksi arkipäivien uutislähteeksi, kuviosta 22 käy ilmi, että television merkitys uutismediana ylittää sanomalehdet. Lähes yhtä suuri osa vastaajista mainitsee yhden yksittäisen television uutislähetyksen, YLEn TV-uutiset ja sää kello ja kotiin tilatun sanomalehden kaikkein tärkeimmäksi. Viikonlopun uutislähteenä sanomalehden ykkösasema verrattuna TV-uutisten lähetykseen on selvempi kuin arkena. Samat kolme uutislähdettä ovat kärjessä tiedusteltaessa myös arkipäivän toiseksi tärkeintä sekä viikonlopun tärkeintä ja toiseksi tärkeintä uutislähdettä. Yhdessä ns. vanha media, sanomalehdet, radio ja tv toimivat Arkipäivisin (ma pe) % Kotiin tilattu sanomalehti 21 YLEn Tv-uutiset ja sää klo (YLE TV1) 20 MTV3:n Kymmenen uutiset klo (ma klo 21.00) 11 YLEn Aamu-tv:n uutiset (YLE TV1) 7 MTV3:n Seitsemän uutiset klo Huomenta Suomen uutiset (MTV3) 6 YLEn radiouutiset Radio Suomessa tai YLE Radio 1:ssä 5 YLEn Tv-uutiset klo (YLE TV2) 3 YLEn maakunnalliset uutiset Radio Suomessa 3 Viikonloppuisin (la su) % Kotiin tilattu sanomalehti 28 YLEn Tv-uutiset ja sää klo (YLE TV1) 18 MTV3:n Kymmenen uutiset klo MTV3:n Seitsemän uutiset klo YLEn tv-uutiset aamulla (YLE TV1 tasatunnein ) 5 YLEn radiouutiset YLE Radio Suomessa tai YLE Radio 1:ssä 4 19 Vastaajia pyydettiin nimeämään vain tärkein ja mieluummin seurattu yksittäinen uutislähde tai -väline. tärkeimpinä uutislähteinä edelleen melkein kaikille suomalaisille. Internetin kautta saatavia uutispalveluja pitää arkipäivän tärkeimpinä vain kaksi prosenttia suomalaisista. Laajakaistayhteyksien yleistyessä internetin kautta haettavilla uutisilla voi olla kasvava merkitys täydentävinä uutislähteinä. Toisaalta myös inter netissä vakiintuneiden joukkotiedotusvälineiden asema on uutisia haettaessa huomattava. Kun tarkastellaan kahta tärkeintä uutislähdettä internet on hieman merkittävämpi erityisesti kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä (15 24 v; v). Näissäkin ikäryhmissä televisio ja sanomalehti ovat kuitenkin vielä selvästi tärkeitä. Tavat seurata uutisia viikonloppuisin näyttävät olevan hieman vakiintuneempia kuin arkipäivisin. Tärkeimpinä pidettyjen uutislähteiden lista noudattaa muuten arkipäivän linjaa, paitsi että tv:n arkiaamulähetysten uutisten (Huomenta Suomen uutiset, Aamu-TV:n uutiset) tilalla ovat viikonloppuaamujen uutislähetykset YLE TV1:ssä. YLE Yleisötutkimus / TNS Gallup

34 23. YLE Radio Suomen viikkotavoittavuus (%) v. 2004* Kotiin tilattu sanomalehti on edelleen myös yleisimmin mainittu ensimmäinen uutislähde sekä arki- että viikonloppuaamuisin. Sanomalehden asema on tosin hieman väistynyt television aamu-uutisten tieltä; erityisesti Ykkösen Aamu-TV:n uutiset on parantanut asemiaan viime vuodesta. Radion Aamun peili -lähetys mainitaan neljänneksi useimmin ensimmäisenä arkipäivän uutislähteenä. YLEn alueellinen ohjelmatarjonta ja sen merkitys 20 Maakuntaradiot YLE Radio Suomi lähettää sekä valtakunnallista ohjelmaa että Rovaniemi alueellista ohjelmaa 20 eri maakuntaradiossa. Ruotsinkielistä paikallista radio-ohjelmaa lähetään YLE Radio Vegassa 5 alueella. Karttakuvasta 23 käy ilmi, että YLE Radio Suomi tavoittaa väestön parhaiten Lapissa, missä kolme neljästä 9 vuotta täyttä- Kemi 19 Oulu neestä kuuntelee kanavaa viikoittain. Myös kanavan kuunteluun päivittäin käytetty aika on siellä pisin. Lapin väestö kuuntelee Radio Suomea 2 tuntia 22 minuuttia keskimääräisenä päivänä. Toista ääripäätä edustaa eteläinen Suomi. YLE Ylen aikaisen alu- Seinäjoki Vaasa Kokkola Kajaani eella Uudellamaalla Radio Suomi tavoittaa viikon aikana 32 % väestöstä ja kanavaa kuunnellaan 42 minuuttia keskimääräisenä päivänä. Vaikka radiotarjonta maassamme on yhtenäistynyt viime vuosina kaupallisten radioiden laajentaessa toimintaansa uusille alueille, niin yhä edelleen eteläisimmässä Suomessa tarjonta on kaikkein runsainta. Vaikka radion kuuntelussa on eroja eri maakuntien välil- Jyväskylä Pori Tampere Hämeenlinna Lahti Turku Porvoo Helsinki Lohja 10 Joensuu Kuopio Mikkeli Lappeenranta Kouvola Kotka lä, YLE Radio Suomen kuuntelijat ovat kanavaan jokseenkin yhtä tyytyväisiä koko maassa. Ainakin jossain määrin tyytyväisten kuuntelijoiden osuus on alimmillaan 90 %:n tuntumassa ja suurimmillaan 95 %. Tyytyväisimpiä Radio Suomeen ollaan pohjoisimmassa Suomessa. Lapissa ja Meri-Lapissa yli 70 % väestöstä on vähintään jossain määrin tyytyväinen YLE Radio Suomeen. Siellä, missä tarjontaa on enemmän, kuuntelu on polarisoitumassa yhtäältä erittäin tyytyväisiin kuulijoihin ja toisaalta niihin, jotka eivät tunne kanavan tarjontaa ollenkaan. Maakunnalliset uutiset ovat asiaohjelmien ohella YLE Radio Suomen arvostetuimpia ohjelmia. Maakunnalliset uutiset saavat parhaat lukemat Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa, joissa yli 90 % kuuntelijoista oli ainakin jossain määrin tyytyväisiä niihin. Keski-Suomessa tyytyväisyys maakunnan omiin radiouutisiin oli vähäisintä, mutta sielläkin 76 % kanavan kuuntelijoista oli vähintään jossain määrin tyytyväisiä Kartan nro Viikottain kuuntelevien %-osuus 20 Lappi Meri-Lappi Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo 58 7 Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 53 5 Satakunta Etelä-Pohjanmaa 51 9 Kymenlaakso Oulun alue Pohjois-Savo Keski-Suomi 49 8 Päijät-Häme 46 2 Itä-Uusimaa 45 3 Länsi-Uusimaa 45 6 Pirkanmaa 44 4 Varsinais-Suomi 40 1 Ylen aikaisen alue 32 * Joulukuu 2003 marraskuu 2004 ohjelmaan. YLE Yleisötutkimus

35 s YLEn ohjelmistojen merkityksellisyys Alueelliset tv-uutiset Ensimmäiset YLEn alueelliset tv-uutislähetykset alkoivat vuoden 24. Alueellisten tv-uutisten katsominen (%) v alussa. Pilottialueet olivat Keski-, Lounais- ja Pohjois-Suomi. Vuoden 2003 keväällä alueellinen tv-uutistoiminta laajeni Hämeeseen ja Uudellemaalle ja saman vuoden syksyllä Itäja Kaakkois-Suomeen. Alueelliset tv-uutiset kattavat nyt koko maan, kun Pohjanmaan uutiset aloittivat lähetyksensä toukokuussa Alueelliset tv-uutiset ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton ja saavuttaneet nopeasti arvostetun aseman ohjelmistossa. Vuonna 2004 alueelliset tv-uutiset otettiin ensimmäistä kertaa mukaan tutkimukseen, jossa kysyttiin YLEn julkisen palvelun tehtävien tärkeyttä. Listatuista 25 tehtävästä alueelliset tv-uutiset osoittautuivat 6:nneksi tärkeimmäksi. YLEn alueellisia tv-uutisia katsotaan eniten Keski-Suomessa, missä 63 % väestöstä katsoo ohjelmaa vähintään kerran viikossa. 20 Keski-Suomi on alueista yhtenäisin, sillä sen lähetysalue kattaa vain yhden maakunnan muiden alueiden uutisten katta- Rovaniemi Kemi Oulu Kokkola Kajaani essa vähintään kaksi maakuntaa. Ohjelma myös tunnetaan parhaiten Keski-Suomessa, missä Vaasa vain 4 % vastaajista ilmoittaa, ettei tunne sitä. Vastaavasti hei- Seinäjoki koimmin ohjelma tunnetaan Uudellamaalla, missä 16 % väestöstä ei ole huomannut lainkaan ohjelman olemassaoloa. Muilla lähetysalueilla uutisten tunnettuus on lähes 90 %:n tasolla. Suurimmat erot katselussa ovat pohjoisimman ja eteläisimmän Suomen välillä. Kaikkein useimmin lähetyksiä seuraavat katsojat löytyvät Pohjois-Suomesta, missä kolmasosa (33 %) väestöstä katsoo alueuutisia joka arkipäivä tai lähes joka arki- Jyväskylä Pori Tampere Hämeenlinna Lahti Turku Porvoo Helsinki Lohja Joensuu Kuopio Mikkeli Lappeenranta Kouvola Kotka päivä. Muita harvemmin alueuutisia katsotaan Uudellamaalla, missä joka arkipäivä tai melkein joka arkipäivä ohjelmaa seuraa noin viidesosa (19 %) väestöstä. Alueuutisten katsojat ovat varsin tyytyväisiä katsojia. Kaikilla alueilla yli 90 % lähetysten katsojista on vähintään jossain määrin tyytyväisiä ohjelmaan. Tyytyväisimpiä ollaan Pohjois-Suomessa, jossa lähetyksiä ahkerimmin katsotaankin. Siellä 32 % katsojista on erittäin tyytyväisiä ja jopa 95 % katsojista vähintään jossain määrin tyytyväisiä lähetyksiin. Myös YLE Katsojatyytyväisyystutkimuksessa alueuutiset sai Keski-Suomi 63 Pohjois-Suomi 59 Kaakkois-Suomi 54 Lounais-Suomi 53 Itä-Suomi 49 Häme 48 Uusimaa 41 Pohjanmaa Vähintään kerran viikossa katsovien %-osuus Pohjanmaan uutiset aloittivat aineistokeruun jälkeen erittäin hyvän vastaanoton ja sitä pidettiin toiseksi kiinnostavimpana ajankohtaisohjelmana. 20 Alueellisia tv-uutisia koskeva tutkimus on tehty YLE Kuuntelijatyytyväisyys -tutkimuksen yhteydessä muilla uutisalueilla paitsi Pohjanmaalla, missä alueelliset tv-uutiset aloittivat vasta tutkimuksen kenttätyön jälkeen. YLE Yleisötutkimus

36 kuvateksti Yleisöä kylässä HELSINKI Tulin tavatakseni Tiinan, perustelee Pentti Tiippana pysähdystä YLE kulmilla -tapahtumaan Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Mutta mikä muu kuin tutut juontajat ja toimittajat innostavat ihmiset YLE-tapaamiseen? Millaisena YLE yleisöilleen näyttäytyy? YLE kulmilla -päivänä väki valtaa Vanhan Ylioppilastalon. Paikalla on tv:stä tuttuja kasvoja ja radioääniä. Leena Pakkanen haastattelee estradilla Lenitaa ja Tiina von Martens puolestaan Antti Tuiskua. Kansalaisten kysymykset ruuhkauttavat digi-tv:n ständin. Poliitikkojen karaokekisa kiinnostaa. Ohjelmatoiveita esitetään ja palautetta satelee YLEn johdolle: miksi Onnenpäivä lopetettiin? LÄHEISYYS JA LUOTETTAVUUS TÄRKEÄÄ Maakuntaradioilla on läheiset suhteet alueensa yleisöön. YLE koetaan paljon vartijaksi, tärkeäksi tiedon välittäjäksi ja hyväksi seuralaiseksi. Ihmisläheinen puhe, asialinja, viihdyttävyys vaan ei viihde, se kiinnostaa, kiittää klaukkalalainen Pentti Tiippana Ylen aikaista ja suosikkinsa Tiina von Martensin juontotyyliä. Jyväskyläläissisaruksilla Raisa ja Erja Kravulla on netti ja radio auki 24 tuntia vuorokaudessa. Tv:n katselu on vähentynyt, netissä saa tiedon haettua itse, ei tarvitse odotella. Mielikuva YLEstä on vakava, positiivisella tavalla. YLE on opettava, sivistävä ja järkevä. YLEltä tulee hyviä ja luotettavia dokumentteja.

37 s YLE kulmilla -kiertue YLE KULMILLA -KIERTUE Kotikatu on puolestaan ohjelma helsinkiläisen Iiris Helonheimon mieleen, koska tv-sarja on kuin elävää elämää. Sellaisia asioita ja ongelmia voi olla missä tahansa perheessä. Sarja auttaa ymmärtämään omia kotoisia tilanteita. Petri Nissinen tunnustautuu uutisfriikiksi. Arvostan luotettavia ja hyvin tehtyjä uutisia. Matkailin jokin aika sitten Uudessa Seelannissa, jossa uutiset ovat amerikkalaistuneet ja aiheina olivat lähinnä paikalliset ryöstöt, murhat ja lasten kidutukset. Välineistä Petri Nissiselle on tärkein radio nimenomaan puheradio ja ystävyyden perustana on rippikoululeirillä löydetty Syys- lokakuussa viidellä eri paikkakunnalla järjestettiin YLE kulmilla -tapahtumia. Oulun, Jyväskylän, Vaasan ja Lappeenrannan maakuntaradioiden toimituksissa ja Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla sekä katutapahtumissa ja iltakonserteissa kävi yhteensä reilut henkeä. Päivien ohjelmaan kuuluivat avoimet ovet yleisöille sekä mm. oppilaitos-, päiväkoti- ja kirjastovierailuja. YLEn johto tapasi paikallisia vaikuttajia ja vastaili yleisön kysymyksiin. YLEn ohjelmista tutut tekijät kertoivat työstään ja yleisö seurasi sekä kokeili ohjelmantekoa. muinainen rockradio-ohjelma. Nyt kuuntelen Radio Suomea. Vasemmalla: Iiris Helonheimo ja Pentti Tiippana. Alla: Petri Nissinen. SIVISTYSTÄ ARVOSTETAAN Nissinen on valmis maksamaan hyvästä julkisesta palvelusta. Olen bussinkuljettaja ja käsitän hyvin esimerkiksi julkisen liikenteen hintojen korotuspaineet. Kaverit nauroivatkin, että sustahan on tullut vanha kun olet ostanut tv-luvan. Tarja Naamanka on Vanhalla kuuntelemassa Maarit Niiniluotoa, joka loihtii musiikin avulla kuulokuvia ajoista, jolloin kapsäkkigramofonit soivat uimarannoilla ja sota-ajan iskelmä loi toivoa pommisuojissa istuville ihmisille. Iskelmäradio on yksi lempiohjelmistani ja kuuluu ehdottomasti sunnuntaiaamuun, samassa paketissa kun saa sivistystä, historiaa ja hyvää musiikkia, Naamanka luonnehtii. Sivistystä sanoo arvostavansa myös syksyn yleisradiokeskustelua seurannut Pentti Tiippana: Suomi on hyvä maa, kun kansan sivistäminen halutaan turvata. YLE on hänen mielestään maan merkittävin ja hyvin ulottuvilla oleva elinikäisen oppimisen laitos. Erkki Kemiläinen Joutsenosta seuraa YLEn kanavilta uutisia ja urheilua. Mutta lauantain luontoohjelmat ovat erityisesti suosiossa, sanoo suomalaisuutta ja suomalaisia ohjelmia arvostava Erkki.

38 Espanjassa talvet asustava Birgitta Ruhanen käy lähes päivittäin ravintola Sinisessä kodissa. TV Finland on katsottu kanava, ja myös suomalaiset lehdet kiinnostavat aurinkorantojen talviasukkaita. 4 YLEn yleisöt ja julkinen palvelu Television katselu, radion kuuntelu ja internetin käyttö sekä ohjelmistojen merkityksellisyys kertovat siitä, miten yleisö suhtautuu YLEen ja vertaa sitä muihin medioihin. Yhtiön toimintaa arvioidaan myös laajemmasta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Tällöin YLEä lähestytään suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän keskeisenä instituutiona. Laissa Yleisradio Oy:stä säädetään, että yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun radio- ja televisio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Lisäksi mainitaan, että toiminnan tulee julkisen palvelun erityisinä tehtävinä mm. tukea toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskunnallisista kysymyksistä monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja, myös vähemmistö- ja erityisryhmille, tukea, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria ja välittää sen tuloksia jokaisen saataville ja edistää ohjelmiston sivistävää luonnetta, tukea kansalaisten opiskelua ja tarjota hartausohjelmia. Näillä näkymin lakiin kirjattujen tehtävien määrä ei vähene. Parlamentaarinen Televisiotoiminta ja Yleisradio Suomessa työryhmä esitti, että täyden palvelun velvoite säilyy, ja julkisen palvelun määritelmään esitettiin mm. tasa-arvoa, lastenohjelmia ja vuorovaikutteisuutta koskevia lisäyksiä. On perusteltua arvioida YLEn julkisen palvelun tehtävien hoitoa ja erityisesti monipuolisuuden toteutumista laajemmin kuin vain tarjonnasta tai edes tarjonnan ja sen kuluttamisen suhteesta käsin. Keskeisiä ovat suomalaisten arviot YLEn tehtävien tärkeydestä ja niissä onnistumisesta. Nämä arviot ovat ny-

39 s YLEn yleisöt ja julkinen palvelu kytilanteesta kertovia tulkintoja ja myös tulevaisuutta koskevia viestejä. Toisin kuin käyttömittaukset, ne kertovat suomalaisten jakamista arvoista. Arvostusten ja odotusten toteutumista pidetään tärkeänä paitsi omien, myös laajempien periaatteiden toteutumisen kannalta. Julkisen palvelun tehtävien tärkeys ja niissä onnistuminen YLE Yleisötutkimus on haastatteluin selvittänyt suomalaisten asenteita YLEn julkisen palvelun tehtäväalueisiin vuodesta Tulokset on julkaistu vuosittain Yleisökertomuksissa. Tutkimuslomake on pysynyt pääpiirteissään samana vuoteen 2003 asti. Vuonna tehtävän luetteloon lisättiin 5 tehtävää ja samalla tehtiin muutamia muutoksia alkuperäiseen lomakkeeseen 21. Luettelo kattaa nyt julkisen palvelun eri tehtäväalueet varsin perusteellisesti. Kuviossa 25 on esitetty 12 tärkeimpänä pidettyä julkisen palvelun tehtäväaluetta. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet tehtävät ovat kuviossa 27, jossa esitetään sekä tehtävien tärkeys että niissä onnistuminen. Tulokset osoittavat, että suomalaiset arvostavat erittäin laajasti YLEn julkisen palvelun tehtäviä. Lähes kaikki haastatel- 21 Tutkimusaineiston keruun suoritti TNS-Gallup 5.5. ja välisenä aikana. Henkilökohtaiseen haastatteluun osallistui 1032 yli 15-vuotiasta suomalaista. Kunkin osa-alueen tärkeyttä on kysytty yleisenä periaatteena. Kysymys on muotoiltu seuraavasti: Yleisradio lähettää radio- ja televisio-ohjelmia julkisen palvelun periaatteella. Ohjelmat rahoitetaan tv-maksuilla. Miten tärkeitä seuraavat ohjelmat tai asiat ovat Teidän mielestänne osana Yleisradion toimintaa yleisellä tasolla? Jotkut ohjelmat eivät ehkä puhuttele Teitä henkilökohtaisesti, mutta toivoisitte YLEn silti lähettävän niitä. Kutakin osa-aluetta kysyttiin seuraavalla kysymyksellä: Siis yleisesti, miten tärkeänä pidätte seuraavaa ohjelmaa tai asiaa osana Yleisradion toimintaa: (esimerkiksi) ruotsin- ja saamenkieliset ohjelmat?

40 25. YLEn julkisen palvelun tehtävien tärkeys suomalaisille (%) v Ohjelman välittäminen kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta Viranomaistiedotusten välittäminen ja varautuminen poikkeusoloihin Luotettavaa ja riippumatonta tietoa välittävät uutiset Arkielämän, luonnon ja ympäröivän maailman kuvaukset Päivittäiset kotimaiset lastenohjelmat Alueelliset tv-uutiset Viittomakieliset ohjelmat, ohjelmatekstitys ym. erityisryhmien palvelut Kotimaiset sarjat, elokuvat, näytelmät ja kuunnelmat Koulujen opetusohjelmat ja aikuisopetusohjelmat Lähetykset suurista kansainvälisistä urheilutapahtumista Ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua edistävät ohjelmat Ohjelmien ja uutisten välittäminen ulkomailla asuville suomalaisille erittäin tärkeä ja tärkeä melko tärkeä YLE Yleisötutkimus lut pitävät yleistä julkisen palvelun periaatetta ohjelmat kaikille suomalaisille samalla maksulla asuinpaikasta riippumatta, viranomaistiedotusten välittämistä, luotettavaa ja riippumatonta tietoa välittäviä uutisia ja arkielämän, luonnon ja ympäröivän maailman kuvauksia ohjelmissa tärkeinä julkisen palvelun tehtävinä. Vähintään kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää tärkeinä myös muita kuvion 25 tehtäviä päivittäisistä kotimaisista lastenohjelmista ja alueellisista tv-uutisista ulkosuomalaisten ohjelmiin. Myös esimerkiksi suomalaiskansallisten tapahtumien välittäminen, ääni- ja kuva-arkistojen ylläpito ja käyttö ohjelmatoiminnassa sekä viihde ja populaarikulttuuri yltävät nekin erittäin korkeaan kannatukseen. Vähintään kahdeksan kymmenestä pitää niitä tärkeinä ohjelma-alueina. Ruotsin- ja saamenkieliset ohjelmat, hartausohjelmat, eduskuntalähetykset, uuteen teknologiaan perustuvat palvelut ja Radion sinfoniaorkesteri eivät yllä koko väestön keskuudessa aivan samoihin lukemiin. Tämäntyyppiset erityisohjelmistot koetaan kuitenkin selkeästi osaksi suomalaista demokraattista yhteiskuntaa. Eri tehtäväalueiden tärkeys on keskimääräisesti hieman noussut. Eniten on kasvanut digitaalisten tv-kanavien tärkeys. Digikanavia pidetään nyt selvästi tärkeämpänä osana YLEn toimintaa kuin vuosi sitten (+11 %-yksikköä), tärkeinä niitä pitää jo puolet (49 %) suomalaista. Suhtautuvatko eri väestöryhmät muilta osin eri tavoin julkisen palvelun tehtäviin? On selvää, että kun useimpien tehtäväalueiden luvut ovat erittäin korkeita, eivät erot voi olla kovin suuria. Johdonmukaisin ero löytyy naisten ja miesten arvostuksista. Naiset arvostavat useimpia julkisen palvelun tehtäviä miehiä enemmän. Naisten ja miesten arvostuserot ovat pienimpiä suosituissa ohjelmaluokissa ja suurimpia erityisohjelmistojen (maahanmuuttajien palvelujen, klassisen musiikin, hartausohjelmien, kielivähemmistöjen ohjelmien, suomalaista kulttuuri- ja taide-elämää käsittelevien ohjelmien ja opetusohjelmien) kohdalla. Lähetyksiä suurista urheilutapahtumista ja digitaalisia televisiokanavia miehet arvostavat selvästi naisia enemmän. Haastatellut ovat vahvasti yksimielisiä siitä, millaisia ohjelmia he odottavat YLEltä tv-maksun vastineeksi. Hyvinkin laajaa kannatusta saavat paitsi populaarit ohjelmat myös erityisyleisöjä palvelevat ohjelmat. Yleisemminkin yhteiskunnallisten instituutioiden halutaan sitoutuvan yhtäältä kohtelemaan asiakkaitaan/kansalaisia oikeudenmukaisella tavalla ja toisaalta myös kantamaan huolta yhteisön heikoimmistakin jäsenistä. Oikeudenmukaisena pidetään omien ohjelma-alueiden sisältymistä julkisen palvelun ohjelmistoihin, ovatpa ne sitten kattavaa uutispalvelua, urheilua, ulkomaisia sarjoja ja elokuvia tai kotimaista draamaa. Tämän rinnalla tärkeiksi koetaan myös erityistä palvelua tarvitsevien tarpeet. Suomalaiset arvostavat osayleisöjen palvelua eräänlaisen vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti; arvostuksissa ilmenevä demokratianäkemys heijastaa jokaiselle jotakin -periaatetta. On selvää, että täyden palvelun periaate on koko tv-maksujärjestelmän kulmakivi. Vuoden 2003 yleisökertomuksessa esitettiin suomalaisten arvio siitä, kuinka YLE onnistuu sille laissa ja eri säädöksissä määrättyjen julkisen palvelun tehtävien hoidossa radiossa, televisiossa ja internetissä. Tulos oli varsin myönteinen. Nyt onnistumista arvioitiin täsmälleen saman tehtäväluettelon pohjalta kuin tehtävien tärkeyttäkin. Onnistumista arvioivat elokuussa kuitenkin eri henkilöt kuin ne, joilta keväällä tiedusteltiin tehtävien tärkeyttä. 22

41 s YLEn yleisöt ja julkinen palvelu YLEn arvioidaan onnistuvan parhaiten suurten kansainvälisten urheilutapahtumien välittämisessä (kuvio 26). Ajankohdalla voi olla vaikutusta, sillä Ateenan olympialaiset olivat juuri elokuussa. Toisaalta YLEn katsottiin onnistuneen tässä tehtävässä hyvin myös vuonna 2003, vaikka asiaa kysyttiin hieman toisin. YLE on vastaajien mielestä onnistunut parhaiten tehtävissä, joiden ajatellaan koskettavan kaikkia: luotettavassa ja riippumattomassa uutisvälityksessä sekä lain mukaisen perustehtävänsä suorittamisessa, eli ohjelmien lähettämisessä kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Huonoimmin YLE on vastaajien mielestä onnistunut maahanmuuttajille tarkoitettujen ohjelmien ja palveluiden tarjoamisessa, toiseksi huonommin julkisen palvelun digi-tv-kanavien osalta. Jälkimmäistä arviota voidaan tulkita suhteessa digi-tv:n saatavuuteen ja kustannuksiin kohdistuvaan yleiseen arvosteluun. 23 Lisäksi se voi kertoa myös tiedottamisen puutteista. Maahanmuuttajia koskevaa tarjontaa on YLEssä kartoitettu vuoden 2003 ajalta. Yksinomaan suomenkielisillä tv- ja radiokanavilla esitettiin yhteensä yli 200 ohjelmaa, jotka käsittelivät maahanmuuttajakysymyksiä tai olivat suunnattuja heille. 24 Kun ohjelmia tuottavat eri tahot ja niitä esitetään pitkin vuotta eri kanavilla, on kokonaisuuden havaitseminen työlästä niiden esittäjällekin, saati katsojille ja kuuntelijoille. Huonoimmillaankin YLEn nähdään kuitenkin suoriutuneen tehtävistään lähes tyydyttävästi. Tehtävien tärkeyttä ja onnistumista voidaan nyt tarkastella samoista lähtökohdista, sillä onnistumista arvioitiin myös viisiportaisella asteikolla kuten tärkeyttäkin. Kuviosta 27 voidaan tehtävien tärkeyttä ja onnistumista kuvaavien vastauspistemäärien keskiarvoista 25 nähdä, miten hyvin YLE onnistuu yleisön mielestä tärkeissä asioissa. Yleisön kannalta tärkeissä, joskin uutisia lukuun ottamatta kenties hieman vaikeasti konkretisoitavissa tehtävissä, YLE on onnistunut varsin hyvin. Arviot onnistumisesta ja tärkeydestä melkein yhtyvät peräti kuudella alueella. Tehtävissä, joille on yhteistä kotimaisen ohjelmatyön ja journalismin vahva panos, on onnistuttu juuri oikeassa suhteessa tehtävän miellettyyn tärkeyteen. Eri ikäryhmien arviot ovat useista tehtävistä varsin samansuuntaisia. Melkeinpä itsestäänselvää kuitenkin on, että päivittäiset kotimaiset lastenohjelmat ovat tärkeämpiä vuotiaille kuin muille, ja vielä selvemmin jumalanpalvelukset ja hartaudet puolestaan vanhimmalle ikäryhmälle (65 v ja tätä vanhemmat). Jälkimmäisen tehtävän osalta varsinkin kaksi nuorinta 22 Tutkimusaineiston keruun suoritti TNS-Gallup ja välisenä aikana. Henkilökohtaiseen haastatteluun osallistui 1056 yli 15-vuotiasta suomalaista. Mielipidettä Yleisradion tehtävissään onnistumisesta tiedusteltiin seuraavasti: Yleisradio tuottaa ja välittää radio- ja tv-ohjelmia ja hoitaa muita sille asetettuja tehtäviä ns. julkisen palvelun periaatteella. Miten hyvin YLE on mielestänne onnistunut toiminnassaan ja tehtävänsä toteuttamisessa seuraavilla ohjelma-alueilla tai asioissa? Jotkut asiat tai ohjelmat eivät ehkä koske Teitä henkilökohtaisesti, mutta Teillä voi tästä huolimatta olla näistä näkemys yleisellä tasolla. Kutakin osa-aluetta kysyttiin seuraavalla kysymyksellä: Siis yleisesti, kuinka hyvin YLE on käsityksenne mukaan onnistunut seuraavan tehtävän hoitamisessa? 23 Tässä on otettava huomioon, että joidenkin tehtävien kohdalla kantaa ottamatta jättäneiden osuus oli varsin suuri. Esim. 41% jätti ottamatta kantaa onnistumiseen ohjelmien ja palveluiden välittämiseen Internetissä. Vastausprosentit on laskettu kaikista vastaajista. 24 Roos, J. emt. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa yleisötutkimuksia myös maahanmuuttajien keskuudessa. 25 Kantaa ottaneista. 26. YLEn onnistuminen tehtävässään (%) v Lähetykset suurista kansainvälisistä urheilutapahtumista Luotettavaa ja riippumatonta tietoa välittävät uutiset Ohjelman välittäminen kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta Alueelliset tv-uutiset Ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua edistävät ohjelmat Arkielämän, luonnon ja ympäröivän maailman kuvaukset Suomalaista kulttuuri- ja taide-elämää käsittelevät ohjelmat Kotimaiset sarjat, elokuvat, näytelmät ja kuunnelmat Viranomaistiedotusten välittäminen ja varautuminen poikkeusoloihin Merkittävien suomalaiskansallisten tapahtumien ja kokemusten välittäminen Alueelliset ohjelmat maakuntaradioista Päivittäiset kotimaiset lastenohjelmat YLE onnistunut erinomaisesti tai hyvin YLE onnistunut tyydyttävästi YLE Yleisötutkimus

42 ikäryhmää katsovat YLEn onnistuneen selvästi paremmin kuin monessa heidän mielestään paljon tärkeämmässä tehtävässä, vanhimmat sen sijaan näkevät jumalanpalvelusten tärkeyden ja onnistumisen suhteen ilmeisen sopivana. Samoin on jossain määrin myös suorien eduskuntalähetysten kohdalla. Nuorimpien vastaukset eroavat vanhimpien vastauksista odotetusti, kun on kyse suhtautumisesta ulkomaisiin sarjoihin ja elokuviin sekä viihteeseen, populaarikulttuuriin ja ajanvietteeseen. Nuorimmat (15 24 v) arvioivat nämä tärkeiksi, mutta niissä YLEn katsotaan onnistuneen vain tyydyttävästi. Keski-ikäiset (45 64 v) ja varsinkin ikäihmiset taas pitävät ulkomaisia sarjoja ja elokuvia sekä viihdettä vain melko tärkeinä ja näkevät puolestaan YLEn onnistuneen näissä melkeinpä hyvin. Digitaalisten julkisen palvelun tv-kanavien jaohjelmien sekä internetpalveluiden osalta asia on toisin päin: iäkkäin ryhmä pitää näitä kahta kaikkein vähiten tärkeimpinä, mutta katsoo YLEn onnistuneen niissä yhtä hyvin kuin useimmissa muissakin tehtävissä. Nuoret sen sijaan pitävät näitä melko tärkeinä, eivätkä katso onnistumisen olleen aivan muiden tehtävien tasoa. Sellaisten tehtävien kuten arkielämän, luonnon ja ympäröivän maailman kuvausten ja alueellisten tvuutisten tärkeys näyttäisi lisääntyvän iän myötä, samoin kasvaa hieman kriittisempi suhtautuminen YLEn onnistumiseen niissä. Kaikissa tärkeimmiksi arvioiduissa tehtävissä YLEn ei nähdä onnistuneen aivan yhtä hyvin. Toisaalta esimerkiksi viranomaistiedotusten välittämistä ja varautumista poikkeusoloihin on suhteellisen vaikea arvioida normaalioloissa. Tehtävän arvostus saattaa kuitenkin kertoa osaltaan yleisen turvallisuudentunteen heikkenemisestä. Arviointiongelmat koskevat myös erityisryhmien, kuten viittomakielisten saamaa palvelua. Toisaalta YLE on myös panostanut yleisön mielestä joihinkin tehtäviin jonkin verran enemmän kuin niiden asema tehtävien tärkeysjärjestyksessä edellyttäisi. Selvin epäsuhta nähdään Radion sinfoniaorkesterin yllä pidossa 27. YLEn tehtävien tärkeys ja niissä onnistuminen v Onnistunut erinomaisesti ONNISTUMINEN 3,0 Onnistunut huonosti 5,0 4,5 4,0 3,5 2,5 2,0 1,5 1,0 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Ei lainkaan Erittäin TÄRKEYS tärkeä tärkeä Alueelliset ohjelmat maakuntaradioista Ulkomaiset sarjat ja elokuvat Opetusohjelmat Lähetykset suurista kv. urheilutapahtumista Merkittävien suomalaiskansallisten tapahtumien välittäminen Ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua edistävät ohjelmat Alueelliset tv-uutiset 4,5 Suomalaista kulttuurija taide-elämää käsittelevät ohjelmat Jumalanpalvelukset ja hartaudet Suorat lähetykset eduskunnasta RSOn ylläpito ja konsertit Ohjelmien ja palvelujen välittäminen internetissä Ruotsin- ja saamenkieliset ohjelmat Digitaaliset julkisen palvelun televisiokanavat Ohjelmat ulkosuomalaisille Ohjelmat ja palvelut maahanmuuttajille 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Luotettavat ja riippumattomat uutiset Ohjelmat kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta Viranomaistiedotukset ja varautuminen poikkeusoloihin Arkielämän, luonnon ja ympäröivän maailman kuvaukset Päivittäiset kotimaiset lastenohjelmat Viittomakieliset ohjelmat, ohjelmatekstitys ym. palvelut Kotimaiset sarjat, elokuvat ja kuunnelmat Kansallisten ääni- ja kuvaarkistojen ylläpito ja käyttö ohjelmissa Viihde, populaarikulttuuri ja ajanviete YLE Yleisötutkimus

43 s YLEn yleisöt ja julkinen palvelu ja konserttien järjestämisessä ja suorissa eduskuntalähetyksissä. Myös kansainvälisissä urheilukisoissa, jossa YLEn arvioitiin onnistuneen kaikkein parhaiten, nähdään tiettyä ylisuoriutumista siihen nähden ettei tehtävä ole edes kymmenen tärkeimmän joukossa (ks. edellä). Tehtävien tärkeyshän on osittain sitä, että vaikka niitä ei nähtäisi omalta kannalta kovinkaan oleellisina, niitä ei varsinaisesti haluta vastustaakaan muiden ihmisten vuoksi. Toisaalta jotkut kansalaisryhmät kohdistavat tiettyihin yksittäisiin tehtäviin hyvinkin suuria odotuksia, koska asia koskee joko suoraan tai välillisesti heitä itseään ja he tuntevat asian hyvin. Vaatimukset ja palvelutaso eivät tällöin kohtaa ja eri kansalaisryhmien tai asianharrastajien edut asettuvat joskus myös vastakkain. Tällöin näkemykset onnistumisesta helposti hajoavat. Sen sijaan kaikille tärkeissä tai koko yhteiskunnan kannalta tärkeiksi mielletyissä tehtävissä mielipiteet eivät juuri hajoa. Viime kädessä YLE kuitenkin näyttää selviävän kaikkien lueteltujen tehtäviensä hoitamisesta vähintään tyydyttävästi suhteessa niiden tärkeyteen. YLEn uutisten luotettavuus 28. Mielipide uutislähteiden luotettavuudesta v Keskiarvo 1 5: 1 = erittäin epäluotettava ja 5 = erittäin luotettava (suluissa arvion antaneiden osuus) YLEn Tv-uutiset (96 %) 4,58 YLEn Aamu-tv:n uutiset (YLE TV1) (84 %) 4,51 YLEn valtakunnalliset radiouutiset (97 %) 4,48 MTV3:n uutiset (97 %) 4,40 YLEn Teksti-TV :n uutiset (78 %) 4,38 YLEn alueelliset tv-uutiset (YLE TV2, YLE24) (90 %) 4,37 Huomenta Suomen uutiset (MTV3) (85 %) 4,37 Säännöllisimmin luetun sanomalehden uutissivut (94 %) 4,36 YLEn maakunnalliset radiouutiset (92 %) 4,34 YLEn ruotsinkieliset tv-uutiset (TV-Nytt) (52 %) 4,33 MTV3:n teksti-tv:n uutiset (74 %) 4,25 YLEn ruotsinkieliset radiouutiset (48 %) 4,18 Nelosen uutiset (83 %) 4,09 Nelosen teksti-tv:n uutiset (65 %) 4,02 Radio Novan uutiset (74 %) 3,86 Muiden kaupallisten radiokanavien uutiset (74 %) 3,74 Uutiset internetistä (51 %) 3,62 Ilmaisjakelulehtien uutissivut (Metro, 100 yms) (86 %) 3,28 Uutiset matkapuhelimesta (29 %) 3,20 Iltapäivälehtien uutissivut (Ilta-Sanomat tai Iltalehti) (90 %) 2,63 Käsitys YLEn uutisten luotettavuudesta on esimerkki hyvästä onnistumisesta tärkeänä pidetyssä tehtävässä. Uutislähteiden YLE Yleisötutkimus / TNS Gallup koettua luotettavuutta on vuodesta 2002 selvitetty YLE Uutisarvostukset -tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa uutislähteiden luotettavuutta arvioidaan kunkin lähteen tai välineen kohdalla erikseen käyttämällä asteikkoa 1 5, joista määritellään vain ääripäät: 5 = erittäin luotettava ja 1 = erittäin epäluotettava. Kun kaikki uutislähteet asetetaan järjestykseen niiden saamien arvioiden keskiarvon perusteella, voidaan havaita että yleisesti ottaen uutispalveluja ja -välineitä pidetään varsin luotettavina. Parhaan arvion jälleen vuonna 2004 saa YLEn TV-uutiset ja ylipäätään YLEn uutistarjonta välineestä riippumatta koetaan hyvin luotettavana. Kaikkein vähiten luotettavina pidetään myös edelleen iltapäivälehtien uutissivuja sekä internetin ja matkapuhelimen kautta saatavia uutisia. Edellisestä vuodesta ennestään luotettujen uutislähteiden luotettavuusarvio on parantunut ja vastaavasti vähemmän luotettavien heikentynyt. Tuloksia tulkittaessa on pidettävä mielessä aineistonkeruun ajankohdan dramaattiset uutistapahtumat syyskuussa, jolloin seurattiin Beslanin koulukaappausta Venäjällä. määritellyissä tehtävissä? Julkisuudessa esitetyt arviot YLEn onnistumisesta eivät myöskään ole vapaita arvostuksista, eivätkä kerro sen objektiivisempaa totuutta kuin yleisön mielipidekään. Yleisön käsityksiä on syytä selvittää kattavasti jo siksikin, että YLEn toiminta rahoitetaan pääosin tv-maksutuloilla. Tv-maksutulojen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. 26 Vuosikausia on katsottu riittävän, että YLEn onnistumista mitataan palvelujen kuluttajan näkökulmasta, eli kokeeko yksittäinen kuluttaja saavansa vastinetta maksamalleen tv-maksulle YLEn ohjelmista. Tv-maksua on korotettu viime vuosina ja tiedustelun tulos on vastaavasti kääntynyt huonommaksi: vuonna 2004 hieman alle puolet vastaajista koki saavansa tv-maksulle vähintään melko hyvin vastinetta YLEn ohjelmista. Kuitenkin YLEn tehtävien mielletty tärkeys ja YLEn onnistuminen näissä tehtävissä sekä monet muut tutkimustulokset osoittavat, että YLEä arvioidaan aivan muusta näkökulmasta kuin sen maksajalleen tarjoamasta Julkisen palvelun tehtävien arvostus ja YLEn yleisösuhde Onnistumisen arvioinnissa on kyse yhtä hyvin omakohtaisista vastineesta. YLEn asema ja tv-maksuhalukkuus jäsentyvät viime kädessä vain yhteisesti jaettujen merkitysten kautta, sen mukaan minkä arvon kansalaiset näkevät YLEllä olevan kaikille suomalaisille tai suomalaiselle yhteiskunnalle nyt ja tulevaisuudessa. mielikuvista kuin yleisistä arvostuksista siinä missä havaintoihin perustuvista käsityksistäkin. Miten muuten yksittäinen kansalainen voisikaan arvioida YLEn onnistumista laissa erittäin laajasti 26 Niemelän työryhmän ehdotuksen mukaisesti kaupallisten kanavien toimilupamaksu poistuisi kokonaan vuonna 2007.

44 Telkkarissa tänään RAUMA Oli aika kivaa, kun se juliste oli telkkarissa... Meidän luokan työ oli päässyt näytille ja ihmiset saisivat nähdä mitä me ajatellaan, iloitsevat Rauman normaalikoulun oppilaat. Ja YLEn pääuutislähetyksen Marjukka Havumäki jatkaa: Rauman normaalikoulun oppilaat lähtivät etsimään hyviä uutisia musiikin avulla. Uutisjutun taustalla soi Irinan ja Arvi Lindin esittämä kappale Hyviä uutisia ja kuvassa on 5a:n juliste, hyvien uutisten mandala. KATASTROFI ON VAIKEA KÄSITE Rauman normaalikoulun 5a-luokka teki julisteensa yhden koulupäivän aikana. Päivän uutispohdinta mietitytti lapsia. Liikaa on surullisia uutisia, kuolleita, räjähdyksiä ja sotajuttuja. Hyviä uutisia on liian vähän, miettivät Lauri Alho, Jazmina Lehtovirta, Mari Mantere, Emilia Nieminen, Teemu Reivonen ja Taneli Santamäki. Heidän kaipaamiaan hyviä uutisia olisivat esimerkiksi sotien loppuminen. Enemmän voisi olla myös luonto- tai merijuttuja. Meillä on tv melkein koko ajan auki, kertoo jyväskyläläinen Pirkko Ilmanen-Murtosaari. YLEstä tulee mieleen asiaohjelmat. On hyvä että niitä on, ei pelkkää viihdettä jaksa katsoa.

45 s Uutiset ja sä -kampanja UUTISET JA SÄ -KAMPANJA Liian vähän näkyy onnellisia ihmisiä. Uutiset ja sä -kampanjaan oli Rauman normaalikoulun luokanopettaja Mervi Palviaisen mielestä hyvä tarttua. Erityisesti tytöt eivät ole olleet innokkaita katsomaan uutisia ja lähdimmekin ensinnä miettimään miksi näin on, kertoo Palviainen. Uutispäivän Raumalla veti opettajaksi opiskeleva opetusharjoittelija Heidi Sund. Aikuisten uutisissa on paljon sellaisia käsitteitä, joita ala-asteikäiset eivät vielä oikein ymmärrä. Uutisten maailma voi näyttää lasten silmiin varsin kaoottiselta ja ahdistavalta. Esimerkiksi jo sana katastrofi on vaikea käsite, miettii Sund ja selvittää hyviin uutisiin paneutumisen taustoja. Tammikuun lopulla 2004 katukuvaan kautta maan ilmestyi suuri määrä lasten tekemiä uutisjulisteita. YLEn uutiset ja sä -kampanja tuotti yhteensä 900 julistetta 330 koulusta. Kampanjan tavoitteena oli haastaa peruskoululaiset kertomaan, mitä uutiset ovat ja mitä ne heille merkitsevät. Kampanjaan liittyi myös mediakasvatuksen internetsivusto, jolla haluttiin tukea koulujen viestintä- ja mediataitojen opetusta. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret oppivat katsomaan, kuuntelemaan ja lukemaan uutisia tietoisesti ja kriittisesti. MEDIATAITOJEN TARVE KASVAA Faktaa vai fiktiota? Informaatiota vaiko viihdettä? Media ympäröi meitä kaikkia ja lastenkin olisi kyettävä monenlaisiin, Vasemmalla: Anja Helena Liski Helsingin Käpylän yhtenäiskoulusta osallistui myös uutisjulisteen tekoon. Alla: Kollis-savolaisen Kaavin yläasteen 9. luokan uutisjuliste. ei aina niin aikuisillekaan helppoihin tulkintoihin. Mediataitojen merkitys tuntuu edelleen vain kasvavan, sillä koko ajan tulee uusia välineitä, ohjelmatyyppejä tai muuta tarjontaa. Viime vuosina esimerkiksi internet on vienyt mediakasvatuksessa aikaa televisioon paneutumiselta, sanoo Palviainen. Tarjonnan kasvun myötä lapsilla on vain oltava medioihin liittyviä valmiuksia, pelkkä käytön valvonta ei riitä eikä edes vie kovin pitkälle. Aikuisten on yhä useammin voitava luottaa lasten omaan tekemiseen ja toimeliaisuuteen, sanoo puolestaan Sund ja painottaa, että sekä mediataitojen että -toimeliaisuuden jalostamisen pitäisi olla tärkeä osa kouluopetusta. YLEn koululaisten tv-tarjonnasta sekä Palviainen että Sund kiittävät erityisesti lasten ja nuorten uutisia, Uutisjuttua. Myös muita, lähinnä opetusohjelmien palveluita, on käytetty opetuksen apuna. YLElle lasten ja nuorten tavoittaminen tärkeää. Entä mitä ajattelivat lapset julistetalkoista? Kysymykseen muuttiko uutisjulisteen teko ajatuksiasi tv-uutisista, vastataan Raumalta näin: Kyllä se vähän muutti, koska luulin, että lasten ajatuksia ja asioita ei kuunneltaisi. Mutta kun saimme tehdä julistetta, ajatukseni muuttui. Lappeenrantalaiset Jenni ja Kaisa Häkkinen sekä Antti Hokkanen pohtivat yhdessä tv-suosikkejaan. Kotikatu, Uutisvuoto, Katti Matikainen ja uutisohjelmat. YLEstä tulee ensimmäisenä mieleen kotimaisuus.

46 LÄHTEET YLE Yleisötutkimuksen raportit: Haaramo, Juha ja Kytömäki, Juha: YLE Katsojatyytyväisyys. Syksy 2004 Haaramo, Juha ja Moisala, Eija: Lasten ja vuotiaiden ohjelmatyytyväisyystutkimus 2004 Hieta Hanna-Mari ja Sarkkinen, Raija: Radionkuuntelu vuonna Koko Suomi Hieta, Hanna-Mari ja Sarkkinen, Raija: Radionkuuntelu vuonna Maakuntaradioiden alueet Hieta, Hanna-Mari ja Sarkkinen, Raija: YLE Kuuntelijatyytyväisyys Koko Suomi Hieta, Hanna-Mari ja Sarkkinen, Raija: YLE Kuuntelijatyytyväisyys Maakuntien yhteenveto Jääsaari, Johanna, Kytömäki, Juha ja Ruohomaa, Erja: Arvostukset luottamuksen perustana. Vuoden 2003 yleisökertomus Jääsaari, Johanna, Kytömäki, Juha ja Ruohomaa, Erja: YLE, yleisöt ja luottamus. Vuoden 2002 yleisökertomus Jääsaari, Johanna: YLE Uutisarvostukset 2004 Kytömäki, Juha: Katsojatyytyväisyystutkimuksen syksy 2004: haastateltujen terveisiä YLElle Kytömäki, Juha ja Ruohomaa, Erja: Miten YLE vastaa lupamaksajien odotuksiin? Yhteenveto vuoden 1997 yleisötutkimuksista Kytömäki, Juha ja Ruohomaa, Erja: YLE yleisöjen palveluksessa. Yhteenveto vuoden 1998 yleisötutkimuksista Kytömäki, Juha ja Ruohomaa, Erja: Monipuolinen YLE kaikille suomalaisille. Vuoden 1999 yleisökertomus Kytömäki, Juha ja Ruohomaa, Erja: Ylen tyytyväiset yleisöt. Vuoden 2000 yleisökertomus Kytömäki, Juha ja Ruohomaa, Erja: Ylen monimediainen yleisösuhde. Vuoden 2001 yleisökertomus Lahelma, Anna: Finlandssvenskarnas tv-tittande 2004 Moisala, Eija: EU-vaaliohjelmien katselu 2004 ja vaalikoneen käyttö Moisala, Eija: Kuntavaaliohjelmien katselu 2004 ja vaalikoneen käyttö Moisala, Eija: Television katselu vuonna 2004 Moisala, Eija ja Sarkkinen, Raija: Viestimet rinnakkain. Yhteenveto Intermedia tutkimuksesta Moisala, Eija: Viestimet rinnakkain 2004, osa II. Vähentääkö internetin käyttö tv:n katselua? Sarkkinen, Raija: Alueelliset tv-uutiset keväällä Sarkkinen, Raija: Lyssnartillfredställelsen bland finlandssvenskarna. Våren 2004 Sarkkinen, Raija ja Väyrynen, Mirva: Finlandssvenskarnas radiolyssnande. Våren 2004 Sarkkinen, Raija: Finlandssvenskarnas radiolyssnande. Hösten 2004 Väyrynen, Mirva ja Moisala, Eija: Suomalaisten internetin käyttö. Maaliskuu 2004 YLE Yleisötutkimus: Tutkimusohjelma vuosille YLEstä tulee positiivi nen mielikuva: hyvä uutisanti, TV1 ja puoli yhdeksän uutiset, tiivistää jyväskyläläinen Kari Kainu. Kainu toivoo televisioon lisää vanhoja kotimaisia viihdeohjelmia.

47 LIITETAULUKOT s Lähteet ja liitetaulukot Koko väestön tv:n katselu Katseluun käytetty aika v (min/päivä) kaikki 10+ kaikki 4+ miehet naiset 4 9 v v v v v v yli 65 v maanvilj. työväestö al.toimih. yl.toimih. eläk. koulu/op. muu YLE TV1 YLE TV2 YLE yht.* MTV3 Nelonen Muut yht.* TV yht Osuudet katselusta v (%) kaikki 10+ kaikki 4+ miehet naiset 4 9 v v v v v v yli 65 v maanvilj. työväestö al.toimih. yl.toimih. eläk. koulu/op. muu YLE TV1 YLE TV2 YLE yht.* MTV3 Nelonen Muut yht.* TV yht. 24,6 24,1 24,9 24,3 9,7 8,6 10,4 14,3 22,0 28,6 31,8 24,9 21,2 22,2 26,1 31,8 10,9 22,5 20,3 20,8 21,4 19,2 37,7 18,0 12,8 14,3 18,2 22,1 24,1 21,0 19,2 18,7 18,8 23,9 14,8 19,6 45,2 45,2 46,7 43,8 47,6 26,8 23,4 29,1 40,7 51,0 56,1 47,6 40,8 41,1 45,3 55,8 25,9 42,3 34,7 34,5 31,1 37,9 30,6 43,4 40,3 38,2 33,9 32,2 33,8 34,5 33,6 37,7 30,1 32,9 39,7 37,6 12,4 12,5 12,6 12,3 14,3 23,7 22,2 20,6 16,0 10,1 5,4 10,9 15,7 14,8 14,0 6,0 22,2 12,9 8,0 8,0 10,0 6,2 7,7 6,2 14,3 12,6 9,9 7,0 4,9 8,4 10,1 6,5 10,9 5,4 12,4 7,4 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Tv:n päivittäinen tavoittavuus v (%) kaikki 10+ kaikki 4+ miehet naiset 4 9 v v v v v v yli 65 v maanvilj. työväestö al.toimih. yl.toimih. eläk. koulu/op. muu YLE TV1 YLE TV2 YLE yht.* MTV3 Nelonen Subtv Muut yht. TV yht * YLE yht. ja muut yht. muut sisältää YLE24:n, YLE Teeman ja FST-D:n katselun. Lähde: TV-mittaritutkimus, Finnpanel Oy YLE Yleisötutkimus

48 Suomenkielisen väestön radion kuuntelu Kuunteluun käytetty aika v (min/päivä) yli 9 v miehet naiset 9 14 v v v v v v yli 65 v työväestö al.toim. yl.toim. yrittäjä koululainen opisk. eläk. YLE radio 1 YLEX YLE Radio Suomi YLEn ruotsink. YLE yht. Radio Nova Kiss FM Kaupalliset yht. Radio yht Osuudet kuuntelusta v (%) yli 9 v miehet naiset 9 14 v v v v v v yli 65 v työväestö al.toim. yl.toim. yrittäjä koululainen opisk. eläk. YLE radio 1 YLEX YLE Radio Suomi YLEn ruotsink. YLE yht. Radio Nova Kiss FM Kaupalliset yht. Radio yht Radion päivittäinen tavoittavuus v (%) yli 9 v miehet naiset 9 14 v v v v v v yli 65 v työväestö al.toim. yl.toim. yrittäjä koululainen opisk. eläk. YLE radio 1 YleX YLE Radio Suomi YLEn ruotsink. YLE yht. Radio Nova Kiss FM Kaupalliset yht. Radio yht HUOM. ylemmät toimihenkilöt sisältää johtavassa asemassa olevat; yrittäjät sisältää maanviljelijät Lähde: KRT: Finnpanel Oy YLE Yleisötutkimus

49 s Liitetaulukot Ruotsinkielisen väestön tv:n katselu Katseluun käytetty aika vko 42/2004 (min/päivä) kaikki naiset miehet 9 14 v v v v v 65+ v työväestö toimihenk. joht.as. maatalous/ eläk. oleva muu yrittäjä YLE FST YLE TV1 (ilman FST:tä) YLE TV2 (ilman FST:tä) YLE yht. MTV3 Nelonen SVT yht. TV 4 Nordic Muut yht. Tv yht Osuudet katselusta vko 42/2004 (%) kaikki naiset miehet 9 14 v v v v v 65+ v työväestö toimihenk. joht.as. maatalous/ eläk. oleva muu yrittäjä YLE FST YLE TV1 (ilman FST:tä) YLE TV2 (ilman FST:tä) YLE yht. MTV3 Nelonen SVT yht. TV 4 Nordic Muut yht. Tv yht Tv:n viikottainen* tavoittavuus vko 42/2004 (%) kaikki naiset miehet 9 14 v v v v v 65+ v työväestö toimihenk. joht.as. maatalous/ eläk. oleva muu yrittäjä YLE FST YLE TV1 (ilman FST:tä) YLE TV2 (ilman FST:tä) YLE yht. MTV3 Nelonen SVT yht. TV 4 Nordic Muut yht. Tv yht * Kanavien tavoittavuutta ruotsinkielisen väestön keskuudessa tarkastellaan viikko- eikä päivätasolla, koska FST lähettää YLEn analogisilla kanavilla ohjelmaa parhaaseen katseluaikaan vain kahtena iltana viikossa. Lähde: Taloustutkimus Oy YLE Yleisötutkimus

50 Ruotsinkielisen väestön radion kuuntelu Kuunteluun käytetty aika v (min/päivä) kaikki yli 9 v miehet naiset 9 14 v v v v v v v 75+ v maatalous/ työ- toimi- joht. as. opisk./ eläk. muu yrittäjä väestö henkilö oleva koulul. YLE Radio Extrem YLE Radio Vega YLE Radio 1 YleX YLE Radio Suomi YLE yht. Radio Nova Kiss FM NRJ Sävelradio Muut kaupalliset yht. Sveriges Radio Radio yht Osuudet kuuntelusta v (%) kaikki yli 9 v miehet naiset 9 14 v v v v v v v 75+ v maatalous/ työ- toimi- joht. as. opisk./ eläk. muu yrittäjä väestö henkilö oleva koulul. YLE Radio Extrem YLE Radio Vega YLE Radio 1 YleX YLE Radio Suomi YLE yht. Radio Nova Kiss FM NRJ Sävelradio Muut kaupalliset yht. Sveriges Radio Radio yht Radion päivittäinen tavoittavuus v (%) kaikki yli 9 v miehet naiset 9 14 v v v v v v v 75+ v maatalous/ työ- toimi- joht. as. opisk./ eläk. muu yrittäjä väestö henkilö oleva koulul. YLE Radio Extrem YLE Radio Vega YLE Radio 1 YleX YLE Radio Suomi YLE yht. Radio Nova Kiss FM NRJ Sävelradio Muut kaupalliset yht. Sveriges Radio Radio yht Lähde: Taloustutkimus Oy YLE Yleisötutkimus

51

52 YLEISRADIO OY Yleisradio Käyntiosoite: Radiokatu 5, Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09) Internet: Sähköposti: YLE Viestintä Viestintäpäällikkö Hilkka Hyrkkö PL 90, Yleisradio YLEn yleisökertomus 2004 Tuotanto: YLE Viestintä / Marja Niemi ja YLE Yleisötutkimus Valokuvat: YLE Kuvapalvelu / Seppo Sarkkinen, Heli Sorjonen, Jyrki Valkama ja Patricia Tiihonen sekä Magi Viljanen Ulkoasu: Tähtikuviot Oy Kirjapaino: Erweko Painotuote Oy Maaliskuu 2005 Kansikuvat: Veljekset Joonas ja Juhani Vanhatapio Norvajärven ala-asteelta Rovaniemen maalaiskunnasta osallistuivat marraskuussa 2004 Musabusa-konserttiin. ISBN Painopaikka: Helsinki, Musa busa oli YLEn, Musiikkia nuorille ja Konserttikeskus -yhdistysten musiikkikiertue kahdeksalle Lapin paikkakunnalle.