POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1979 No 1 No 1 Kiertokirje Pääjohtaja Pekka Tarjanteen uudenvuodentervehdys posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle. Vuosi sitten uudenvuodentervehdyksessäni vertasin posti- ja lennätinlaitostamme suureen laivaan. Totesin, että näin suuri laiva kääntyy vain verkalleen. Ilokseni olen pannut vuoden aikana merkille, että tämä laivamme ei seiso paikallaan, vaan on valmis solumaan ajan virrassa ja hengessä sekä vastaamaan ohjaimen liikkeisiin. Milloin sovulla, milloin myrskyssä natisten. Aina kuitenkin varmana ja määrätietoisena. Ilokseni olen myös huomannut, että vuosi sitten esittämäni vetoomus turhan virastojäykkyyden, byrokraattisuuden kitkemisestä ei ole kaikunut kuuroille korville. On havahduttu huomaamaan, että moni asia voidaan hoitaa yksinkertaisemmin yhteistuumin ja asioista yhdessä sopien ilman jäykkiä, kangistuneita kaavoja. Monta asioiden hoitoa helpottavaa uudistusta on toteutettu, on hyväksytty yhteinen henkilöstöpoliittinen ohjelma, on kehitetty johtamismenetelmiä paremmin vastaamaan ajan henkeä ja monien uusien kysymysten osalta selvittelytyö uudistusten aikaan saamiseksi on saatettu käyntiin. Yleinen suhtautuminen toiminnan kehittämiselle on poikkeuksetta ollut myönteinen laitoksemme piirissä. Tällaiset havainnot ja monet käytännön tulokset ovat antaneet uutta uskoa tulevaisuutta ajatellen ja kannustaneet jatkamaan tällä tiellä. Totuuden nimissä on samaan hengenvetoon kuitenkin todettava, että vielä on laajalti tehtäväkenttää edessä. Jatkuvasti törmää asenteisiin ja toimintoihin, jotka eivät ole eilispäivän satoa, vaan jopa vuosikymmeniä sitten vanhentuneita. Useinhan kyse on juuri asenteista! Monta kertaa terveiden uudistusten ja myönteisen kehityksen pahin jarru löytyy juuri kielteisistä, luutuneista asenteista. Hämmästyttävää on, että tällaisten luutumien löytyminen on itsellekin usein yllätys. Asenteiden luutuma, josta olen ollut erityisen huolestunut, on silloin tällöin eri puolilla päätään nostanut uskon horjuminen omaan laitokseemme ja sen toimintaan. Siis usko omaan itseemme! Luullaan, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella ja että tällä puolella se on kokonaan kulottunutta. Tämä on kuitenkin selvää optista harhaa. On totta, että julkisen hallinnon piirissä on aina omat erikoispiirteensä niin meillä kuin muuallakin. Eivät asiat posti- ja lennätinlaitoksessa poikkea mitenkään ratkaisevasti muista julkisen hallinnon yksiköistä ainakaan huonompaan suuntaan. Moni asia meillä on paremmin kuin muualla. Vastaavasti suorat vertaukset yksityiselle sektorille ontuvat, koska meidän lähtökohtamme ja toimintamahdollisuutemme ovat yksityistä sektoria huomattavasti sidotummat P-11 Postiasemille jakelu no 1

2 2 Meidän jokaisen tulee saada tietää ja omatoimisesti ottaa selkoa laitoksemme hyvistä ja huonoista puolista. Meidän tulee yhteisesti pyrkiä korjaamaan se, mikä nyt on korjausta vailla ja rempallaan. Yhteisesti meidän tulee myös mainostaa laitoksemme hyviä puolia. Liian alttiisti olemme yhtymässä arvosteluun ja liian alttiisti olemme vähättelemässä laitostamme. Väitän, että jo nyt me voimme perustellusti olla ylpeitä laitoksemme toiminnasta. Olemme luoneet maahamme tietoliikenneverkon, joka kestää kriittisenkin kansainvälisen tarkastelun niin toimintavalmiutensa kuin tariffitasonsa suhteen sekä posti- että teletoimen osalta. Palvelutasomme on hyvä, vaikkakin siinä on edelleen kehittämisen varaa. Puhelintiheys maassamme on kahdeksanneksi suurin koko maailmassa ja esimerkiksi viime vuoden aikana rakennustyön osalta valmistunut autoradiopuhelinverkkomme on tiheydessään ja toimivuudessaan aivan omaa luokkaansa. Vastaavasti toimipaikkaverkkomme ja postipalvelujen saatavuus maamme olosuhteet huomioon ottaen on korkeinta kansainvälistä luokkaa. Tätä korkeaa kansainvälistä luokkaa olevaa tietoliikenneverkkoa ei ole luotu itsestään, vaan vuosien, vuosikymmenien ja osin vuosisatojen ponnistuksin ja uhrauksin. Se on meille ylpeyden aihe, mutta samalla myös jatkuva haaste. Meidän tulee osoittaa nämä saavutuksemme myös ulospäin. Meillä tulee jokaisella olla luottamus itseemme ja omiin kykyihimme kehittää osaltamme toimintaa niin, että jatkossa voimme osoittaa yhä parempia tuloksia. Vain yhteiseen päämääräämme luottaen me voimme toimia parhaalla mahdollisella tavalla laitoksemme käyntikortteina ja mannekiineina. Meidän on määrätietoisesti voimistettava kaikilla tasoilla työmotivaatiotamme ja työmme merkitystä. Ennakkoluulottomasti ja yhteisvoimin on tämän kehityksen esteet raivattava tieltämme. Kuluneen vuoden aikana laitoksemme on ollut runsaasti esillä julkisen sanan palstoilla. Sitä ei pidä kavahtaa, sillä se on luonnollista. Osaltaan se johtuu laitoksemme suuruudesta: näin isossa talossa on aina jossain jotain uutisen arvoista asiaa. Joko myönteistä tai kielteistä. Osaltaan se johtuu siitä, että toimintamme on lähellä kaikkia kansalaisia: jokainen on lähes päivittäin tekemisissä palvelujemme ja laitoksemme kanssa. Luonnollista on myös se, että julkisuudessa mielellään puututaan palvelulaitoksen epäkohtiin ja palvelun kritisointiin. Sehän on julkisen sanan eräs luontainen tehtäväkin. Mielellään pyöritellään myös vanhoja väitteitä laitoksemme palvelutason heikkoudesta jopa heikkenemisestä. On syytä muistaa, että arvostelulle löytyy aina sijaa, vaikka toimintamme ja palvelumme olisi maailman parasta. Olemme olleet esillä julkisuudessa ilahduttavan paljon myös myönteisten asioiden merkeissä. Uutiset uusista posti- ja telepalveluista ovat saaneet runsaasti palstatilaa erityisesti maakunta- ja paikallislehdissä. Auliisti on kerrottu uusista postipalveluautolinjoista, postinjakelun tehostamisesta, entistä tasa-arvoisemmasta teletariffirakenteesta, puhelinliikenteen automatisoinnin edistymisestä jne. Väitän, että meistä on piirtynyt entistä reippaampi ja palvelualttiimpi kuva asiakkaillemme. Tätä linjaa on syytä jatkaa. Aiheuttaisin varmastikin pettymyksen monille, jos en puuttuisi myös tiettyihin kielteisiin kirjoituksiin ja niihin liittyviin kysymyksiin. Vanha Mao on sanonut viisaasti, jotta antaa kaikkien kukkien kukkia. Mutta jos vapaassa luonnossa rikkaruohot uhkaavat tuhota synkällä varjollaan hyötykasvit, on rikkaruohot kitkettävä. Laitostamme on syytetty mielipiteen vapauden tukahduttamisesta. Kiistän tällaisen menettelyn jyrkästi. Laitoksen ja toiminnan kehittymisen kannalta tulee huolehtia siitä, että eri mielipiteet ja arvostelut vaikka ne joskus olisivat kitkeriäkin saadaan tuoda

3 esiin ja esiin ne pitääkin tuoda, eikä hautoa omassa sisikunnassa. Luonnollinen foorumi tällöin on oman laitoksen sisäiset keskustelut. Jos se ei tehoa, ja usko asian kantavuuteen ja oikeellisuuteen säilyy, ei pidä kavahtaa, vaikka mielipiteet löytäisivät itsensä julkisen sanan palstoille. Jos arvostelusta muodostuu itsetarkoitus, joka rakentamisen sijasta on vain repimistä, on puolestaan asioiden kulkuun uskallettava puuttua kovallakin kädellä. Tulehtuneet pesäkkeet on puhkaistava, vaikka se kipeää tekisikin, ennen kuin tulehdus pääsee leviämään saastuttavana ympäristöön. Yleensäkin tulee toimia riittävän ajoissa niin, että ajosta ei pääse syntymään, vaan tauti voidaan hoitaa keskinäisin keskusteluin ja rakentavassa hengessä. Ajankohtaisempi asia, jossa myös kaivataan rakentavaa neuvonpitoa, on julkisuudessa käyty keskustelu teletoimen työnjaosta erityisesti uusien telepalvelujen osalta. Me elämme sähköisen tiedonvälityksen murroskautta, jossa uudet telepalvelut vyöryvät vauhdilla jokapäiväiseen elämäämme. Julkisen sanan ja puhelintoimilupalaitosten piirissä koetaan posti- ja lennätinlaitos ei niinkään yhteistyökumppaniksi, vaan jopa kilpailijaksikin. Olemme joutuneet tämän asian eteen jo nyt ja varmasti myös jatkossa se on nostamassa päätään. Maamme teletoimen kehittämisessä laitoksellemme on uskottu päävastuu ja valvonta voimassa olevien säännösten noudattamisesta. Se edellyttää määrätietoista ja kehityksen huomioon ottavaa toimintaa. Se edellyttää tarpeen tullen myös koviakin otteita. Meidän tulee olla ja me olemme valmiita myös yhteistyöhön. Mutta jos joku luulee voivansa toimia vain omien hyötynäkökohtiensa linjalla kerman kuorijana, tulee meidän määrätietoisesti uskaltaa puuttua peliin ja olla valmiit vastaanottamaan myös hyökkäykset. Keskusteluja rakentavassa hengessä tarvitaan myös tällä sektorilla. Moni postilainen on varmasti tuntenut itsensä hämmentyneeksi myös erinäisten postitoimen piiriin lukeutuvien asioiden julkisuudesta. On ihmetelty, miksi posti on kahmaisemassa itselleen uusia tehtäviä. Uusina ja perinteisistä toiminnoistamme poikkeavina ne ovat saaneet laajaa huomiota osakseen myös julkisuudessa. Onpa joku lehti jo ehtinyt kommentoimaan kysymystä uusista ehdotuksista todeten, että puusta katsoen ei postin tehtäväksi olisi aivan mahdoton sekään, että se kuljettaisi postin nopeasti ja perille. Kysymys on kuitenkin laajemmista ympyröistä kuin vain hetken mielihaluista. Kyse on postipalvelujen saatavuuden ja työllisyyden turvaamisesta. Olemme esittäneet postitoimipaikkojen muodostamista julkisen hallinnon palvelukeskuksiksi ja postinjakajien tehtävien laajentamista koskemaan harvaanasutuilla seuduilla myös erinäisiä sosiaali- ym. palveluja. Posti- ja lennätinlaitos on palvelulaitos, mutta myös liikelaitos. Meidän on pystyttävä tarjoamaan palvelumme asiakkaillemme ilman, että toimintaamme joudutaan verovaroin kohtuuttomasti subventoimaan. Postitoimen piirissä se edellyttää jatkossa tuottavuuden nostamista. Tämä puolestaan ei merkitse tulkoon se jälleen kerran sanotuksi kenenkään selkänahkaan puuttumista, vaan määrätietoista toimintaa laitoksemme ja sen piirissä tapahtuvan työskentelyn kehittämiseksi. Rationalisoimalla, automatisoimalla ja motorisoimalla me pystymme nostamaan tuottavuuttamme. Postitoimen piirissä eivät kuitenkaan mitkään tekniset toimenpiteet voi täysin korvata ihmistä. Toisaalta meidän on turvattava se, että kipeästi tarvitsemamme henkilökunnan työllisyys ja erityisesti työn jatkuvuus on taattu. Harvaan asutuilla seuduilla väki vähenee jatkuvasti ja lähitulevaisuudessa monilta alueilta jo nyt ainoina asukkaina olevat vanhukset ovat muuttamassa pois. Sosiaalipalvelujen liittäminen jakajien tehtäviin tulisi varmuudella merkitsemään muuttopäätöksien tai hoitoon siirtämisten lykkäämistä. Jakajille se merkitsisi sitä, että heille olisi jatkossakin talouksia mihin jakaa postia. 3

4 4 Vastaavaan näkemykseen perustuu ajatus, jonka mukaan toimipaikoistamme muodostettaisiin julkisen hallinnon palvelukeskuksia. Toimipaikkaverkkomme on pohjoismaiden laajin. Meillä on esimerkiksi lähes kaksi kertaa enemmän toimipaikkoja, pinta-alaa kohti kolme kertaa ja asukasta kohti neljä kertaa niin tiheä toimipaikkaverkko kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Onko Suomella varaa näin tiheään verkkoon? Jos me saamme toimipaikkoihimme lisätehtäviä, merkitsee se paitsi tuottavuuden kasvua ennen kaikkea työtä. Se takaa toimipaikkaverkkomme säilymisen myös jatkossa. Samalla turvataan myös perinteiset postaaliset toiminnot eli postin kulku nopeasti ja perille. Ja sehän on tietenkin koko postitoimintamme punainen lanka! Esillä olleet ehdotuksemme perustuvat siis todelliseen huoleen postin toiminnan jatkuvuudesta ja työllisyyden turvaamisesta myös huomispäivänä. Ne ovat meille elintärkeitä kysymyksiä ja miellyttävää on ollut havaita, että myös henkilökuntajärjestömme ovat olleet valmiit suhtautumaan ennakkoluulottomasti ja rakentavasti näihin uusiin ehdotuksiimme. Teletoimen piirissä työllisyyskysymykset ovat myös ajankohtaisia. Ajankohtaisempia kuin aikoihin. Puhelinliikenteen automatisointi on vapauttanut välityshenkilökuntaamme ja edessä oleva loppusuora tulee jatkossa merkitsemään monen osalta vielä huolta sijoittumisesta ja leivän turvaamisesta. Olemme jatkuvasti pyrkineet siihen, että kaikki mahdollisuudet vapautuvan henkilökunnan sijoittamiseksi oman laitoksen piirissä on käytettävä hyväksi. Meidän oma toimintamme ei kuitenkaan yksin riitä. Ongelma on nähtävä koko yhteiskuntamme ongelmana. Hyötyyhän automatisoinnistakin koko yhteiskunta. Merkittävällä tavalla olemme saaneetkin apua niin muualta julkisen hallinnon piiristä kuin yksityiseltäkin sektorilta. Paljon on vielä kuitenkin edessä ja vaikeudet keskittyvät alueille, missä työllisyyden kanssa jo muutenkin ollaan vaikeuksissa. Sijoituskysymys on meidän kaikkien huolenaihe myös jatkossa. Toinen automatisointiin liittyvä työllisyysongelma on automatisoinnin edistyessä vapautuvan asennushenkilökunnan työllistäminen. Tekniikan kehittyminen edellyttää uusia valmiuksia henkilökunnaltamme. Osa asennushenkilökuntaamme on koulutettava näihin uusiin tehtäviin, osa tullaan tarvitsemaan huolto- ja kunnossapitotöissä ja osaa tarvitaan laajennusten asennustöissä. Työttömyyden uhan alle joutuvien osalta meidän tulee yhteisesti pyrkiä kantamaan kortemme kekoon. Meillä on alueita, missä puhelintiheys on vielä tuntuvasti alle maan keskiarvon. Erityisesti tällaisilla alueilla meidän tulee pystyä markkinoimaan puhelinta ja koko maan osalta lisälaitteita työllisyyden turvaamiseksi. Kulunut vuosi on ollut koko laitoksen osalta jälleen kehityksen aikaa. Uudistuksia on otettu käyttöön ja toimintaa on kehitetty. Toiminnot osoittavat jälleen selvää kasvukykyä. Postiliikenteen kasvuksi voidaan tässä vaiheessa arvioida n. 2 3 % ja teleliikenteen 5 6 %. Koko laitoksemme hoitaman tietoliikenteen kasvuksi muodostunee n. 4 %. Esimerkkeinä teletoimen piiristä voidaan todeta, että automatisointi on edistynyt suunnitelmien mukaisesti niin, että tällä hetkellä maan kaikista puhelimista on n. 96 % automaattiliikenteen piirissä ja syyskesällä saatiin autoradiopuhelinverkko rakennettua valmiiksi. Postitoimen puolella Pasilan postikeskukseen ovat ensimmäiset toimintayksiköt jo siirtyneet ja tulevana keväänä toiminta saadaan täydellä teholla käyntiin. Postin kulkunopeutta on jatkuvasti kehitetty ja varmistettu ja moni uusi talous on otettu postin jakelun piiriin. Laitoksemme taloutta on kuluneen vuoden aikana pystytty tervehdyttämään edelleen. Takavuosien tappiot on viime vuosina pystytty tasoittamaan ja alamme lähestyä

5 tilannetta, jossa voimme käyttötulojemme katsoa vähitellen tuottavan liikekirjanpidon mukaiselle käyttöomaisuudelle korkoa. Tämä merkitsee sitä, että myös talouden osalta alkaa toimintamme vastata liikelaitoksena meille asetettua velvoitetta. Monelta osin voimme olla kuluneeseen vuoteen tyytyväisiä. Se ei kuitenkaan saa tuudittaa meitä hetkeksikään sulkemaan silmiä tosiasioilta. Moni sarka odottaa vielä kyntäjäänsä ja siellä missä sarka on jo käännetty, siellä on kylvön aika. Emme saa herpaantua hetkeksikään. Posti- ja lennätinlaitos on maan suurin työnantaja. Se on myös valtion laitos. Usein kuulee sanottavan jopa halveksivaan sävyyn valtion palveluksessa työskentelystä. Väitetään, ettei valtiolla työt paljoa rasita. Totesin vuosi sitten, että töiden jakaantumisessa on meilläkin toivomisen varaa. Tämä pitää edelleen paikkansa. Vielä liian monessa paikassa joutuu toinen venymään toisen sijaan. Vielä liian monessa paikassa toisen vapaa määrärahojen käyttö saattaa toisen vaikeuksiin ja estää kehittämistyötä. Vielä liian monessa yksikössä tuijotetaan vain omaan napaan näkemättä yhteistä etua ja yhteistä päämäärää. Totesin tämän tervehdykseni alussa havainneeni, että tämä yhteinen laivamme laitoksemme on ohjattavissa ja se kääntyy haluttuun kurssiin. Jatkotoimia tarvitaan nyt niin, että yhä parempi suunta ja raikkaammat tuulet löydetään, jotta voimme laskea purjeet pullolleen ja ohjata laivaamme kohti tiedonvälityksen uusia ulapoita. Edessä on jälleen uusi toimintavuosi, vuosi Kun lähdemme taivaltamaan sitä yhdessä eteenpäin, tehkäämme se entistä toivorikkaampina, ennakkoluulottomampina ja yhteishenkisempinä. Yhdistäköön meitä entistä tiiviimmin tieto työmme merkityksestä tietoliikenteen vastuullisina hoitajina. Yhdessä voimme helpommin voittaa eteen tulevat esteet ja yhdessä voimme kehittää toimintaamme vastaamaan yhä paremmin meille asetettuja toiveita. Yhdessä voimme myös tehdä työmaamme omassa piirissämme yhä mielekkäämmäksi ja saada työstämme todellisen työnilon ja tyydytyksen. Toivotan koko posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle menestyksellistä uutta vuotta! Helsingissä tammikuun 1 päivänä Pääjohtaja Pekka T arjanne