Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja"

Transkriptio

1 Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja Juho Jussila Joensuun seutukirjasto

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ARVOT JA STRATEGIAT Arvot Strategiat ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA ASIAKASLÄHTÖISYYS Arviointi Toiminnan kehittäminen Käyttäjät, palaute ja asiakastyytyväisyys Asiakkaiden osallistaminen TALOUS Kirjastopalveluiden rahoitus, taloudellisuus ja tuloksellisuus Kirjaston taloudellinen vaikuttavuus HENKILÖSTÖ, OSAAMINEN JA JOHTAMINEN Henkilöstön riittävyys ja rakenne Osaaminen Rekrytointi Täydennyskoulutus ja henkilöstön kehittäminen Henkilöstön osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuudet Työhyvinvointi TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Toiminnan järjestämisen lähtökohdat Yhteistyö

3 6.3 Yhteispalvelut Kirjastopalvelujen saatavuus Sijainti ja fyysinen saatavuus Aukioloajat Kirjastoautot ja liikkuvat ratkaisut Saavutettavuus ja esteettömyys Viestintä Käyttösäännöt Maksut ja maksuttomuus Lainaus- ja käyttökielto KIRJASTON TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Kirjasto kulttuurisena ja yhteiskunnallisena toimijana Kirjaston yhteiskunnallinen vaikuttavuus Palvelut Asiakaspalvelu ja automaatio Tietopalvelut Elektroniset palvelut Tapahtumat ja näyttelyt Kirjaston tarjoama koulutus ja kouluyhteistyö sekä aineistojen esittelyt Tilat ja laitteet Tilojen tarkoituksenmukaisuus Tilojen turvallisuus, tietoturva ja -suoja Ajantasainen välineistö Kokoelmat

4 7.5.1 Kokoelman toimivuus ja ajantasaisuus Hankinnat ja poistot Varastointi E-aineistot Aineiston saatavuus Kokoelmapolitiikka Alueellinen kehittämistehtävä LOPUKSI LÄHTEET Liite 1: VUOSITTAINEN ARVIOINTI 4

5 1 JOHDANTO Lain yleisistä kirjastoista (tästä eteenpäin kirjastolaki) 16. pykälässä kunnat velvoitetaan arvioimaan yleisen kirjaston toimintaa kirjastolain tarkoituksen toteutumisen ja kirjastotoiminnan kehittämisen näkökulmista. Käytännössä toiminnan arviointia toteutetaan kirjastoissa vuosittaisella tasolla seuraamalla talouden ja toiminnan mittareita osana kunnallista arviointia. Lisäksi kirjastot arvioivat toimintansa laatua enemmän tai vähemmän säännöllisesti erilaisten hankkeiden, asiakaskyselyjen, kokoelmien evaluointien, tilojen kartoittamisen ynnä muiden osa-arviointien kautta. Toiminnan ja tulosten arviointi kuuluu erottamattomana osana toiminnan kehittämiseen ja parhaimmillaan sekä arviointi että laatutyö ovat luonnollisia ja huomaamattomia osia kirjaston ja sen henkilökunnan jokapäiväistä työtä. Siltikin kirjastoissa on syytä toteuttaa laadunarviointia myös suunnitelmallisesti ja rajatusti. Tätä tarkoitusta varten tähän Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirjaan on koottu arvioinnin suunnittelua helpottamaan arvioinnin teemoja ja käytännön arviointimenetelmiä. Tämä työ on osa Itä-Suomen yleisten kirjastojen yhteistä laatutyön kehittämisen jatkumoa. Hankkeen tavoitteena on ollut selkeyttää Itä-Suomen kirjastojen kirjavia toiminnan ja tulosten arvioinnin tapoja kokoamalla alueelle yhteinen laadunarvioinnin malli. Tältä osin työ jakaantuu kahteen osaan. Itse laatukäsikirjassa esitellään kirjaston laadunarvioinnin laajempi malli, jota on mahdollista käyttää hyväksi toiminnan eri osa-alueiden arviointia suunniteltaessa. Työn toinen osa, kirjastojen toiminnan vuosittaisen arvioinnin malli, esitellään liitteessä 1. Tämä osa työstä on tarkoitettu kirjaston vuosittaisen arviointikertomuksen laatimisen tueksi. Vuosittaisen arvioinnin mallissa esitellään kirjaston toimintaa ja tuloksellisuutta mahdollisimman laaja-alaisesti kuvaavia, mutta samalla helposti saatavilla olevia mittareita: vuosittaisen arvioinnin onkin tarkoitus olla johdettavissa pitkälti kirjaston jo muuten keräämistä tilastotiedoista. Organisaation toiminnan arviointia ei tietenkään tulisi tehdä arvioinnin itsensä vuoksi. Arvioinnilla pyritään paitsi osoittamaan toiminnan tuloksellisuutta, tehtävissä onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista, myös löytämään toiminnan kehittämisen kohteita. Kaiken kaikkiaan arvioinnin lähtökohtana tulisi olla toiminnalle asetetut tavoitteet. Tämä arvioinnin tavoitelähtöisyys luo koko Itä-Suomen yhteisen arviointimallin kannalta työn keskeisen haasteen: eri kirjastoilla ja kunnilla on jo lähtökohtiensa puolesta erilaisia ja ajan saatossa muuttuvia toiminnallisia tavoitteita, joten yhteisten tavoitteiden ja sitä kautta arvioinnin kriteerien ja tavoitetasojen kokoamisen mielekkyys olisi kyseenalaista. Näistä lähtökohdista tämän laatukäsikirjan arviointimallien tavoitteellisen pohjan luo kirjastolaissa määritellyt yleisen kirjaston tehtävät ja lain tavoitteet. Määritellyt tehtävät ja tavoitteet näkyvät paitsi laatukäsikirjan jaottelussa, myös esitellyissä laatukriteereissä ja indikaattoreissa. Kirjastolain lisäksi laatukäsikirjaa koottaessa on hyödynnetty alan kirjallisuutta, Yleisten kirjastojen neuvoston linjauksia, opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksia ja suosituksia sekä erilaisia Itä-Suomen alueen kirjastojen ja kuntien arviointiin liittyviä asiakirjoja. Itä-Suomen alueelta arviointitapoja kartoitettiin Joensuun seutukirjaston, Kuopion kaupunginkirjaston Pohjois-Savon maakuntakirjaston, Mikkelin kaupunginkirjaston Etelä-Savon maakuntakirjaston, Heinäveden ja Mäntyharjun kunnankirjastojen, Rutakko-kirjastojen (Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Tervo, Vesanto ja Vieremä) sekä Toenperän kirjaston (Joroinen, Juva ja Rantasalmi) alueilta. Kootuista lähteistä on pyritty nostamaan esiin kirjaston menestyksellisen toiminnan kuvauksia, eli tässä tapauksessa laatukriteerejä. Esiteltyjen laatukriteerien yhteyteen on koottu niiden saavuttamisen arviointiin sopivia indikaattoreita, joina toimivat sekä määrälliset mittarit että sanalliset laatukuvaukset. Siinä 5

6 missä määrälliset mittarit tarjoavat arvioinnin tueksi numeerista tietoa, toimivat sanalliset indikaattorit itsearviointikysymyksinä, asiakaskyselyiden aiheina ja yleisemmin toiminnan kehittämisen pohtimisen suuntaviivoina. Sanallisten indikaattorien väittämät ja kysymykset ovatkin tarkoitettu ensisijaisesti ohjaamaan arvioinnin suunnittelijaa laatukriteereissä esiteltyjen teemojen ydinten ääreen. Sanallisten indikaattorien avulla suoritettu arviointi ei luonnollisesti yllä samaan vertailtavuuteen määrällisten mittareiden kanssa, mutta ne tuovat usein esille laajempia näkökulmia ja asioiden välisiä yhteyksiä. Huomioitavaa on, että esitellyt laatukriteerit ja indikaattorit eivät kirjastolakia lukuun ottamatta muodosta sitovia tavoitteita. Oleellista tämän laatukäsikirjan kannalta on, että se tarjoaa työkaluja arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Kunnalla ja kirjastolla on itse valittavissa, mitä seikkoja ja toiminnan osaalueita se päätyy milloinkin arvioimaan ja millaisin keinoin. Tämä laatukäsikirja pyrkii helpottamaan tuota arvioinnin laatimista tarjoamalla näkökulmia ja mittareita erilaisten toiminnan alueiden ja tavoitteiden arviointiin. Käsikirjan laajemman osan tarkoitus onkin toimia laadunarvioinnin hakemistona, josta arvioinnin suunnittelija voi poimia tilanteeseen ja arviointiin parhaiten sopivat teemat ja indikaattorit. Työn aiheellisen laajuuden vuoksi yksityiskohtaisen mittariston laatiminen jokaiselle kirjastotoiminnan osa-alueelle ei tämän hankkeen puitteissa ollut mahdollista. Aiheista on kuitenkin pyritty nostamaan esiin kuvaavimpia näkökulmia ja mittareita ja osassa aiheista on nostettu esiin tarkempia ohjeita esitteleviä lähteitä. Työn laajuuden vuoksi joitakin hyväksi havaittuja ja käytettyjä arvioinnin näkökulmia ja käytänteitä on varmasti jäänyt käsittelyn ulkopuolelle. Tämän laatukäsikirjan laajempaa osaa onkin siksi hyvä käyttää jo hyväksi havaittujen arviointikeinojen ohella arviointeja suunniteltaessa. Termejä ja selityksiä: Lähdeviitteet: Työssä kuvattujen laatukriteerien ja indikaattorien kohdalla on pyritty sisällyttämään myös viite kriteerin tai indikaattorin lähteeseen. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin määrälliset mittarit, jotka ovat miltei poikkeuksetta peräisin Suomen yleisten kirjastojen tilastot -tietokannasta, johdettu sen mittareista tai muuten yleisesti käytettyjä. Myös osa sanallisista indikaattoreista ja laatukriteereistä esiintyy ilman lähdeviitteitä: nämä ovat tällöin yleisesti käytettyjä, useista eri lähteistä johdettuja arviointimenetelmiä, joiden moninaisten ja pitkien lähdeviitteiden merkitseminen heikentäisi kohtuuttomasti työn ulkoasullista selkeyttä. : Määrällisten indikaattorien laskutavoissa hyödynnetään Suomen yleisten kirjastojen tilastojen ohjeistusta, ellei toisin mainita. Alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto: Murrosvaiheen vuoksi tässä työssä alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto on rinnastettu maakuntakirjastoon. Niinpä alueellisen kehittämistehtävän arviointimenetelmiä esiteltäessä on hyödynnetty myös maakuntakirjasto-jaottelun aikaisia lähteitä. 6

7 2 ARVOT JA STRATEGIAT Tässä luvussa käsitellään kirjastotoimintaa yleisimmällä tasolla ohjaavia arvoja eritoten kirjastolain ja Yleisten kirjastojen neuvoston linjanvetojen pohjalta. Lisäksi alaluvussa 2.2 siirrytään arvoista pykälän verran lähemmäs kirjaston toiminnan järjestämistä suuntaamalla katseet kirjaston strategiatyön lähtökohtiin. 2.1 Arvot Tämän alaluvun pohjana on käytetty pääasiassa kirjastolain toista pykälää ja Yleisten kirjastojen neuvoston Yleisten kirjastojen suunta : kansalaisen kirjasto - olennainen osa suomalaista osaamista -asiakirjaa. Kirjastolain tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus (Kirjastolaki: 2 ). Yleisten kirjastojen neuvosto taas on linjannut edellä mainitussa asiakirjassaan kirjastotoiminnan kantaviksi arvoiksi kirjastolaissa mainitun yhteisöllisyyden lisäksi tasavertaisuuden, vastuullisuuden, rohkeuden ja sananvapauden. Näitä arvoja pyritään avaamaan seuraavassa käytännönläheisempien ilmentymien myötä. Samalla arvojen sisältöä avaamalla lukija voi johdattaa itsensä työn konkreettisempiin osiin: esimerkiksi yhteisöllisyyden ilmentymien tutkailu johdattaa polulle kohti yhteistyön (luku 6.2), viestinnän (luku 6.6) sekä asiakaspalautteen ja osallistamisen (luvut 3.3 ja 3.4) arviointia. Huomionarvoista on kuitenkin, että lukuun on koottu vain pieni osa arvojen ilmentymiä tarkemmin aiheeseen on suotavaa tutustua mainittujen asiakirjojen pohjalta ja peilaamalla omaa toimintaa esiteltyihin arvoihin. Huomiota kannattaa kiinnittää myös arvojen ja niiden ilmentymien päällekkäisyyteen: arvot eivät käytännön ilmentymissään ole suinkaan toisistaan helposti eroteltavissa. Kirjaston arvomaailmaa ja sen toteumaa onkin hyvä tutkia kokonaisuutena. Tässä luvussa poiketaan työssä muuten käytettävästä laatukriteeri indikaattori -jaottelusta. Perusperiaatteeltaan toimintalogiikka on kuitenkin hyvin samankaltainen. Esiteltyjen arvojen oheen on koottu näkemyksiä kunkin arvon toteutumistavoista käytännön kirjastotyössä. Tässä luvussa esiteltyjen arvojen ja niiden ilmentymien tutkiskelun lisäksi käsittelytapaa voi käyttää kehikkona kunkin kirjaston ja kunnan arvojen viemisessä käytännön työhön ja toisaalta tunnistettaessa käytännön työn taustalla vaikuttavia arvoja. 7

8 Yhteisöllisyys Johtamisessa hyödynnetään osallistavaa suunnittelua (Yleisten kirjastojen suunta : 15). Kirjasto osallistuu yhteisön toimintaan verkossa ja pitää aktiivisesti yhteyttä mediaan (Yleisten kirjastojen suunta : 15) Kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa (Yleisten kirjastojen suunta : 15). Kirjasto toimii yhteistyössä muiden kotimaisten ja kansainvälisten kirjastojen ja tietopalvelujen kanssa (Kirjastotyön eettiset periaatteet 2011: 3). Käyttäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen järjestämisestä seurataan, selvitetään ja otetaan huomioon (Kirjastotyön eettiset periaatteet 2011: 3). Tasavertaisuus Puolueettomuus (Kirjastotyön eettiset periaatteet 2011) Moniarvoisuus Kulttuurinen moninaisuus Aineistot ja palvelut ovat kaikkien ulottuvilla katsomatta ikään, uskontoon, sosiaaliseen asemaan, rotuun tai muuhun ulkoiseen tekijään (Kirjastotyön eettiset periaatteet 2011: 3). o Kirjasto tukee kansalaisten mediataitoja. o Kirjastojen maksuttomuutta puolustetaan. (Yleisten kirjastojen suunta : 10.) Verkossa oleva tieto saatetaan kaikkien käytettäväksi valtakunnallisin palveluin, sopimuksin ja lainsäädäntöön vaikuttaen (Yleisten kirjastojen suunta : 10). Kirjaston toiminta on puolueetonta ja luottamuksellista. Kirjaston käyttäjien yksityisyys ja nimettömyys varmistetaan. (Kirjastotyön eettiset periaatteet 2011: 3.) Palvelujen järjestämisessä pyritään tasalaatuisuuteen. 8

9 Kokoelmia ja palveluita kehitetään ja tarjotaan ammatillisin perustein, ei poliittisten, moraalisten, uskonnollisten tai henkilökohtaisten mieltymysten perusteella (Kirjastotyön eettiset periaatteet 2011: 3). Monikulttuurisuus otetaan huomioon kokoelmissa, tapahtumissa, tiloissa, opasteissa, asiakaspalvelussa ja henkilöstössä. Kirjasto on avoin, epäkaupallinen ja turvallinen fyysinen ja virtuaalinen julkinen tila kaikille (Kirjastotyön eettiset periaatteet 2011: 3). Vastuullisuus Kirjasto takaa asiakkaiden, järjestelmien ja sopimusten tietosuojan verkossa ja fyysisissä tiloissa. (Yleisten kirjastojen suunta : 13). Kirjasto käyttää verovaroja vastuullisesti (Yleisten kirjastojen suunta : 13). Kirjasto ja sen henkilöstö täyttää velvollisuutensa asiakkaita ja työnantajaa kohtaan (Kirjastotyön eettiset periaatteet 2011: 3). Kirjasto ja sen henkilöstö huolehtii ammattitaitonsa ylläpidosta ja kehittämisestä (Kirjastotyön eettiset periaatteet 2011: 3). Kirjasto toimii edelläkävijänä kierrätys- ja ympäristöasioissa (Heinäveden kirjaston visiot 2014: 2). 9

10 Rohkeus Kirjasto kyseenalaistaa omaa toimintaansa muun muassa kokeilevalla kehitystyöllä. Kirjasto hakee kehityssuuntia laajalla kentältä. (Yleisten kirjastojen suunta : 17.) Uusia ideoita uskalletaan ehdottaa ja kuunnella. Kirjasto kehittää ammattiosaamistaan ympäristön muuttuessa: kirjasto hyödyntää muiden alojen osaajia, muuttaa tarvittaessa tehtäväkuvia ja vapauttaa resursseja uusiin tehtäviin keskitetyin palveluin (Yleisten kirjastojen suunta : 16). Sananvapaus Kirjasto toimii aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana: kirjasto ottaa kantaa asiakkaidensa oikeuksien puolesta ja järjestää avoimia keskustelutilaisuuksia (Yleisten kirjastojen suunta : 18). Kirjasto tarjoaa tilaa ja välineitä kansalaisten toiminnalle ja keskustelulle (Yleisten kirjastojen suunta : 19). 2.2 Strategiat Tässä alaluvussa käsitellään lyhyesti yleisen kirjaston laadukkaan strategiatyön perusperiaatteita. Strategiatyö on olennaista erityisesti toiminnan ajantasaisuuden ja kehittämisen kannalta ja sitä myöten myös olennainen osa arviointityötä. Arvioinnin lähtökohtana tulisi olla toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja yleisimmän tason toiminnan tavoitteet tulisi linjata kirjaston visiossa ja strategiassa. Näin ollen huolellisesti laadittu strategia ohjaa myös kirjaston arviointityötä. Strategiatyötä ohjaavina lähtökohtina toimivat lainsäädäntö sekä kansalliset ja alueelliset kirjasto- ja kulttuurityön linjaukset mm. opetus- ja kulttuuriministeriön, Yleisten kirjastojen neuvoston, alueellista kehittämistehtävää hoitavan kirjaston ja kunnan tahoilta. Strategiatyö Kirjasto ja sen henkilöstö määrittelee toiminnan perusarvot ja tavoitteet. Kirjastolla on kirjattuna ajanmukainen toiminta-ajatus, visio, arvot ja toimintasuunnitelma (Yleisten kirjastojen arviointimalli 2012: 6). 10

11 Kirjaston strategisissa linjauksissa otetaan huomioon lainsäädäntö ja ohjeistukset. Strategiatyössä otetaan huomioon mm. lainsäädäntö, Yleisten kirjastojen neuvoston strategia, opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ja kunnan strategiat. Strategisista linjauksista viestitään aktiivisesti. Henkilöstö ja sidosryhmät tuntevat ja sisäistävät kirjaston vision, arvot ja toimintasuunnitelman (Yleisten kirjastojen arviointimalli 2012: 6). Alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto Alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto edistää alueensa kirjastostrategiatyötä. Alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto tuntee alueensa kirjastot ja tekee paikallisten tarpeiden pohjalta vuosittain toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa määritellään toiminnan painopisteet, kehittämiskohteet ja täydennyskoulutussuunnitelma. (Lähde: Hyvän maakuntakirjaston laatukuvaus 2011: 1.) 11

12 3 ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA ASIAKASLÄHTÖISYYS Tässä luvussa käsitellään kirjaston toiminnan arviointia (luku 3.1) ja kehittämistä (luku 3.2). Lisäksi luvuissa 3.3 ja 3.4 luodaan katsaus asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta kerättävään palautteeseen ja osallistavaan toiminnan kehittämiseen kirjastoissa. Arviointi, kehittäminen ja asiakaslähtöisyys peilautuvat kirjaston arvoihin ja strategioihin (luku 2), joiden toteutumista arvioidaan ja joissa luodaan raamit toiminnan kehittämiselle. Toisaalta arviointi, kehittäminen ja asiakaslähtöisyys ohjaavat omalta osaltaan myös luvuissa 4-7 esiintyviä teemoja luoden niille hallinnollis-käytännöllisen viitekehyksen. 3.1 Arviointi Toiminnan säännöllinen tavoitteisiin perustuva arviointi on tärkeä osa palvelujen ja toiminnan kehittämisessä. Arviointi on paitsi lakisääteistä (Kirjastolaki: 16 ), myös olennainen osa kirjaston toiminnan oikeuttamista kuntalaisille ja kunnan luottamushenkilöille. Kuten kirjastolain 16 linjaa, arvioinnin tarkoituksena on turvata kirjastolain tarkoituksen toteutuminen ja toiminnan kehittäminen. Kirjastolain tarkoituksen toteutumien lisäksi kirjaston tulisi kiinnittää arvioinnissaan huomiota siis myös toiminnan kehittämiseen omien ja kunnallisten tavoitteidensa pohjalta. Tässä alaluvussa keskitytään kirjaston toiminnan ja tulosten arvioinnin lähtökohtiin. Tähän lukuun ei ole erikseen listattu arvioitavia palveluja ja toimintoja mittareineen, vaan luvun on tarkoitus toimia periaatteellisena ohjenuorana arviointia ja kehittämistä suunnitellessa. Yleistä arvioinnista Kunta arvioi yleisen kirjaston toimintaa (Kirjastolaki: 16 ). Kirjastolla on määritelty ja ajantasainen arviointijärjestelmä tai - suunnitelma. Arviointi on systemaattista ja jatkuvaa (Joensuun seutukirjaston arviointisuunnitelma : 2). Kirjastopalvelut ovat mukana kuntalaiskyselyssä (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 36). 12

13 Kunta osallistuu OKM:n ja AVI:n päättämiin ja toteuttamiin valtakunnallisiin arviointeihin (Kirjastolaki: 16 ). Osallistuminen valtakunnallisiin arviointeihin Arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan (Kirjastolaki: 16 ). Tulokset julkistetaan esim. arviointikertomuksena, toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksessä. Asiakkaiden kokemasta palvelun laadusta ollaan kiinnostuneita (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 42). Osallistutaan kuntalaiskyselyihin. Tehdään vakioitu asiakaskysely 2-3 vuoden välein. Lapsille ja nuorille suunnataan omat asiakaskyselyt. (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 42.) Arvioinnissa otetaan huomioon kirjastolain tarkoituksen toteutuminen ja pyritään tukemaan kirjaston toiminnan kehittämistä (Kirjastolaki: 16 ). Arvioinnilla seurataan yleisten kirjastojen tehtävien toteuttamista ja toiminnan järjestämistä (Kirjastolaki: 16 ). Kirjaston prosessit on kuvattu ja niitä arvioidaan säännöllisesti (Yleisten kirjastojen arviointimalli 2012: 8). Arvioinnin tarkoituksena on turvata laadukkaat ja tasavertaiset kirjastopalvelut asiakkaille (Joensuun seutukirjaston arviointisuunnitelma : 2). Saavutettavuuden kehittymistä seurataan osana vuotuista arviointi- ja laatutyötä (Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus 2016: 11). Saavutettavuus otetaan huomioon arviointeja suunniteltaessa ja tulosten kehittymistä seurataan. Arvioinnissa otetaan huomioon laadun eri näkökulmat. Asiakkaan laatu: palvelun koettu laatu, saako asiakas mitä haluaa ja kokee tarvitsevansa. Ammatillinen laatu: täytetäänkö asiakkaan tarpeet asiantuntijan näkökulmasta laadukkaasti. 13

14 Johtamisen laatu: toteutetaanko palvelu ilman hukkakäyttöä ja virheitä, kohtuullisin kustannuksin ja lakeja ja määräyksiä noudattaen. ( vretveit 1992, tässä Idänpään-Heikkilä, Outinen, Nordblad, Päivärinta & Mäkelä 2000: 9.) Arvioinnin tuloksia käsitellään sekä pitkittäis- että poikittaisvertailulla. Tuloksia verrataan muihin vastaavankokoisiin kirjastoihin. Tuloksia verrataan aiempien vuosien tuloksiin. 3.2 Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen arviointia kuvataan tässä alaluvussa pitkälti itsearviointiteemojen kautta. Luvun yleisen luonteen vuoksi kehittämisen arviointia voi käyttää hyväksi eritoten toiminta- ja kehittämissuunnitelmia laatiessa, mutta toisaalta myös selvitettäessä esimerkiksi tietyn toiminnan osa-alueen kehittämishankkeiden osuutta toiminnan eteenpäin viemisessä. Toiminnan kehittäminen Palveluja kehitetään strategisten tavoitteiden suuntaan kunnan väestöpohja ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Palveluja kehitetään asiakasnäkökulmasta ja yhdessä asiakkaiden kanssa. (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 35, 42.) Kehittämisen lähtökohtina ovat kuntalaisten tarpeet ja näkemykset sekä asiakaslähtöisyys (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 35). Kirjastolla on strategia. Strategian tavoitteet ohjaavat kehittämistyötä. Kehittämistyössä ohjaavat myös kokoelmapolitiikka ja muut vastaavat laadun seurannan asiakirjat. Asiakaskyselyjä ja muita kartoituksia järjestetään säännöllisesti. Asiakaskuntaa koskevaa tietoutta hankitaan ja hyödynnetään monipuolisesti (Yleisten kirjastojen arviointimalli 2012: 10). Henkilökuntakyselyjä, -palautetta ja kehittämisideoita kerätään säännöllisesti. 14

15 Palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon eri asiakasryhmät ja käyttäjätarpeet. Toimintaa kehitetään asiakaspalautteen ja -kyselyjen pohjalta. Myös henkilökunnan palautetta ja kehittämisideoita kerätään ja hyödynnetään. Kirjastoa kehitetään yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa osana kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluja (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 35). Nuorten palveluja kehitetään yhteistyössä nuorisotoimen ja nuorten kanssa (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 42). Kyselyjen ja palautteen pohjalta tehdään tarvittaessa muutoksia toimintaan. Asiakaskyselyjen ja muut kartoitukset, kpl Kehittämishankkeet, kpl Kunnan eri toimijoiden yhteiset kehittämishankkeet, kpl Muu yhteistyö kunnan eri toimijoiden kanssa Kirjastopalvelut ovat mukana kuntalaiskyselyissä. Kuntalaisilla on toimivat kanavat palautteen ja kehittämisideoiden antamiseen. Palaute- ja kehittämisideamahdollisuuksista tiedotetaan riittävästi. Kirjastolla on toimiva yhteistyö ja yhteisiä hankkeita nuorisotoimen kanssa. Lapsille ja nuorille on omat asiakaskyselyt. Toimintaa kehitetään yhdessä alueen muiden kirjastojen kanssa. Yhteistyöhankkeet alueellista kehittämistehtävää hoitavan kirjaston ja muiden kirjaston kanssa, kpl Toimintaa kehitetään myös kirjastoalan ulkopuolisten kumppanien kanssa. Kehittämisideoita haetaan valtakunnallisesti, kansainvälisesti ja laajalti eri toimialoilta. Kehitystyö on kokeilevaa. Uusia palveluja kokeillaan ja niistä luovutaan tarpeen mukaan (Yleisten kirjastojen suunta : 17). Alan ulkopuoliset yhteistyökumppanit, kpl Yhteistyössä toteutettavien kehittämishankkeiden määrä Palvelukokeilut, kpl Fyysistä ja verkkokirjastoa kehitetään tasapuolisesti. Kehittämishankkeet, kpl 15

16 o o fyysisen kirjaston kehittämishankkeet verkkokirjaston kehittämishankkeet Rahoituksen jakautuminen Toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Vuosittaisen arvioinnin toteutuminen Tarkempien toiminnan osa-alueiden arviointien säännöllisyys Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot Alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto on aloitteellinen alueensa yhteishankkeiden alkuunpanijana, ottaa huomioon alueensa kirjastojen erilaiset kehitystarpeet, keskustelee alueensa kirjastojen kanssa säännöllisesti ja rohkaisee niitä osallistumaan yhteisiin hankkeisiin, ottaa huomioon alueensa kirjastojen kehittämisideat, hakee kehittämisrahoitusta alueensa kirjastotoiminnan kehittämiseen sovittujen tavoitteiden pohjalta, kehittää ja levittää toimintatapoja mm. opetustoimen kanssa ja kehittää arviointia ja arviointimalleja yhdessä alueensa kirjastojen kanssa. Alueellisten kehittämishankkeiden lukumäärä Kehittämishankkeiden sisältöjen jakautumista seurataan Yhteisissä hankkeissa mukana olevat alueen kirjastot kaikista alueen kirjastoista, % Alueellisten kehittämistapaamisten, kokousten yms. määrä (Lähde: Hyvän maakuntakirjaston laatukuvaus 2011.) 16

17 3.3 Käyttäjät, palaute ja asiakastyytyväisyys Toiminnan kehittämisessä käyttäjälähtöisesti lähtökohtana tulee luonnollisesti olla tietopohja käyttäjistä, kirjaston palvelujen käytöstä sekä asiakkaiden tyytyväisyydestä kirjaston tarjoamiin palveluihin. Omalla tavallaan koko käsillä oleva laatukäsikirja käsittelee näitä asiakaslähtöisen arvioinnin kulmakiviä. Siltikin ja osittain juuri sen vuoksi nämä teemat esitellään tässä luvussa erikseen niiden kuvaamista toiminnan ja palvelujen osista (luku 7). Tämän alaluvun tarkoituksena onkin kuvata käyttäjätietoa yleisenä kirjaston tehtävissään onnistumisen mittaristona, jota voidaan hyödyntää suunniteltaessa toiminnan kehittämistä ja arviointia yleisellä tasolla. Samalla moneen taipuvat mittarit esitellään erillisenä luvussa 7 esitellyistä toiminnan osista, jotta niiden soveltaminen on helpompaa myös sellaisiin kirjastotoiminnan osa-alueisiin, joita ei välttämättä ole käsitelty tässä työssä erikseen. Koko asiakaskunnan käyttäjä- ja käyttötilastoja tutkailemalla saadaan tietoa kirjaston käyttöasteesta. Asiakaskuntaa segmentoimalla taas päästään lähemmäs toiminnan kehittämistä ja sitä, mitkä asiakasryhmät kirjasto tavoittaa ja mitkä palvelut keräävät mitäkin asiakasryhmiä. Palvelujen käyttöaste kielii palvelun koetusta laadusta, vaikkakin pidemmälle menevät johtopäätökset palvelun laadusta vaativatkin tuekseen käyttäjien ja ei-käyttäjien suorittamaa ohjattua arviointia esimerkiksi kyselyjen tai haastattelujen avulla. Käyttäjämäärät kertovat siis omalta osaltaan kirjaston tehtävissään onnistumisesta ja siitä, vastaavatko kirjaston tarjoamat palvelut ja aineistot kuntalaisten tarpeita ja mielenkiinnon kohteita. Käyttäjämäärien laskennassa yleisellä tasolla on kuitenkin muistettava mittaustapojen sudenkuopat: rinnastettaessa aktiiviset käyttäjät vuoden aikana lainausoikeuttaan käyttäneisiin jätetään laskuista kirjaston ne asiakkaat, jotka eivät lainaa aineistoa. Toisaalta myös kävijälaskureiden tuottama tieto on jossain määrin epätarkkaa, sillä asiakkaat voivat liikkua kirjaston tiloissa edestakaisin samalla käynnillä. Myös verkkokäyntien ja sivulatausten määrien tarkastelussa on syytä ottaa huomioon mahdolliset epätarkkuuksia aiheuttavat tekijät. Niinpä parhaiten todellisuutta vastaaviin tuloksiin päästään, kun yhdistetään erilaisia käyttäjiä ja käyttöä mittaavia indikaattoreita (kävijämäärät, lainaajat, tilojen käyttöaste, asiakaskyselyt jne.) ja analysoidaan niiden antamia tuloksia toisiinsa nähden. Asiakastyytyväisyys mittaa käyttäjämäärien tavoin kirjaston onnistumista tarjonnassaan ja palveluissaan. Asiakastyytyväisyys kokonaisuudessaan kertoo kirjaston yleisestä toiminnan tasosta. Kuitenkin tarkempaa tyytyväisyyttä eri palveluihin ja esimerkiksi kokoelmiin on syytä tarkastella, mikäli indikaattorilta toivotaan kehittävää ohjausta. Asiakastyytyväisyys kokonaisuudessaan voidaan myös saada laskemalla eri osa-alueiden asiakastyytyväisyyksien keskiarvo. Lisäksi asiakastyytyväisyyttä selvitettäessä tulisi ottaa huomioon mahdollisimman hyvin myös palvelun ei-käyttäjien näkökulma. Palvelun käyttämättömyys kertoo myös omalta osaltaan markkinoinnin onnistumisesta sekä tyytyväisyydestä palvelutarjontaan ja sen toteuttamiseen. Tämän luvun näkökulmat painottuvat kirjaston asiakkaiden kirjastonkäyttöön, palautteeseen ja tyytyväisyyteen. Toiminnan kehittämisessä on myös huomioitava kirjaston henkilöstön näkökulma, johon on keskitytty luvussa

18 Termejä ja selityksiä: Aktiivinen käyttäjä: Vuoden aikana lainausoikeuttaan käyttänyt kirjaston asiakas. Käyttäjät Kirjasto tavoittaa mahdollisimman suuren osan kuntalaisista Aktiiviset käyttäjät Aktiiviset käyttäjät / asukasluku, % o Tarkemmin: aktiiviset (kunnan asukkaat) käyttäjät / asukasluku Käynnit, kpl o fyysiset käynnit o verkkokäynnit Käynnit/asukas o fyysiset käynnit o verkkokäynnit Kirjastokäyntien tiheys (esimerkiksi asiakaskyselyllä) Eri palvelujen käyttämisen tiheys (esimerkiksi asiakaskyselyllä) Kirjasto segmentoi asiakaskuntaansa arvioidessaan palvelujen käyttöä. Segmentointia tehdään esimerkiksi ikäryhmän, asuinpaikan tai koulutustason mukaan. Kunnan asukkaita aktiivisista käyttäjistä, % Kunnan asukkaita kävijöistä, % (esimerkiksi asiakaskyselyllä) Aktiivisia käyttäjiä määritellystä kohderyhmästä (esim. iän mukaan) % Erityispalvelujen tarvetta ja käyttöä seurataan. Celian asiakkaat, kpl Tiettyä palvelua käyttävien osuus kohderyhmästä % Kotipalvelun asiakkaat, kpl 18

19 Kirjasto selvittää myös ei-käytön syitä. Kirjastopalveluita käyttämättömät kunnan asukkaat, % Ei-käytön syyt Palaute ja asiakastyytyväisyys Asiakkaiden kokemasta palvelun laadusta ollaan kiinnostuneita (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 42). Kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta palveluista ja esittää kehittämistoiveita (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 35). Kirjastopalvelut ovat mukana kuntalaiskyselyissä. Kirjasto tekee vakioidun asiakaskyselyn säännöllisesti. Kirjastossa on käytössä asiakaspalautejärjestelmä. Eri asiakasryhmät huomioidaan tasapuolisesti palveluihin liittyvissä kuulemisissa. Tyytyväisyyttä palveluihin seurataan asiakassegmenteittäin. Palautetta voi antaa monin eri tavoin, esimerkiksi paikan päällä ja verkossa. Kirjastossa järjestetään asiakaspalvelupistekohtaisia palautteenkeruukampanjoita. Palautetta kerätään säännöllisesti myös kirjaston järjestämästä koulutuksesta, tapahtumista, kouluyhteistyöstä ja yhteistyökumppaneilta. Eri asiakassegmenteille järjestetään omia kyselyjä ja muita palautteenanto- ja kuulemismahdollisuuksia. Esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnataan omat asiakaskyselyt. Segmentoinnissa otetaan huomioon myös kunnan asukasrakenne (esim. iän, koulutustason, elämäntilanteen jne. mukaan) 19

20 Palautteen käsittelyjärjestelyt ovat läpinäkyviä. Palautelomakkeissa ja keruupisteissä kerrotaan, kuinka palaute käsitellään. Palautteeseen vastataan asiakkaan niin toivoessa. 3.4 Asiakkaiden osallistaminen Asiakaspalautteen ja käyttäjätietojen keräämisen lisäksi palvelujen asiakaslähtöisessä kehittämisessä voi hyödyntää myös asiakkaiden osallistamisen menetelmiä. Yksinkertaisimmillaan tämä voi olla esimerkiksi asiakkaiden mielipiteiden kartoittamista palveluja tai niiden muutoksia suunniteltaessa. Pidemmälle vietynä menetelmät voivat olla esimerkiksi asiakasraatien mukaan ottamista tiloja suunnitellessa tai aineistoa hankkiessa. Asiakkaiden osallistaminen Palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti ja yhdessä asiakkaiden kanssa (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 42). Kuntalaiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen (Yleisten kirjastojen suunta : 15). Asiakkaita ja eri asiakassegmenttejä osallistetaan monipuolisin menetelmin. Asiakkaiden tarpeita ja toiveita kartoitetaan mm. asiakaskyselyillä. Kysytään asiakkaiden mielipiteitä palvelujen muutoksista. Järjestetään esimerkiksi asiakaskierroksia, osallistetaan aineistohankintaa (annetaan asiakkaiden valita teoksia esimerkiksi aineistolistoista), järjestetään ja kehitetään asiakasraatitoimintaa (Perälä 2015, Vaara-kirjastojen tulevaisuuden linjauksia 2016: 2). 20

21 4 TALOUS Kirjaston talouden arviointia käsitellään tässä luvussa ensin rahoituksen, taloudellisuuden ja tuloksellisuuden näkökulmista (luku 4.1) ja sen jälkeen alaluvussa 4.2 erityisesti taloudellisen vaikuttavuuden osalta. Rahoituksen, taloudellisuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin lähtökohtana on kuntataloudellisen vastuullisuuden ja toiminnallisen tehokkuuden arviointi. Taloudellisen vaikuttavuuden arvioinnissa taas luodaan katsaus joihinkin tekijöihin, joita voidaan hyödyntää mitatessa kirjaston rahallista arvoa kuntalaisille. 4.1 Kirjastopalveluiden rahoitus, taloudellisuus ja tuloksellisuus Tässä alaluvussa keskitytään kirjastopalvelujen tuottamisen talouteen, tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen. Esitellyt laatukriteerit ovat pääsääntöisesti peräisin Yleisten kirjastojen laatusuosituksesta vuodelta 2010, Yleisten kirjastojen neuvoston Yleisten kirjastojen suunta : kansalaisen kirjasto - olennainen osa suomalaista osaamista -dokumentista sekä Jyväskylän kaupunginkirjaston Keski-Suomen maakuntakirjaston Yleisten kirjastojen arviointimallista. Varsinaisten laatukriteerien lisäksi lukuun on koottu indikaattoreita kulujen, tuottojen sekä tuloksellisuuden ja tuottavuuden teemojen alle. Tuloksellisuus ja tuottavuus on esitelty alla yhtenä teemana. Tällä on pyritty välttämään keinotekoista terminologista rajanvetoa: useiden indikaattorien sopivuus molempien termien alle toisi termejä erikseen käytettäessä mukanaan turhaa toistoa. Tuloksellisuuden ja tuottavuuden indikaattoreilla pyritään tässä tapauksessa esittelemään kirjastotoiminnan kustannustehokkuutta sekä yleisellä tasolla että tiettyjen palvelujen kohdalla erikseen. Termejä ja selityksiä: Aktiivinen käyttäjä: on tilastointivuonna lainausoikeuttaan käyttänyt asiakas. Kustannukset/käyttö: Indikaattorilla kuvataan käytön hintaa jakamalla kirjaston toimintakulut aineiston kokonaiskäyttömäärällä. Kokonaiskäyttö sisältää aineiston lainauksen, käytön kirjaston tiloissa ja e-aineistojen latauskerrat. (Poll & Boekhorst 2007: ) Aineiston käsittelyn hinta: aineiston käsittelykulut / nide: Indikaattori saadaan jakamalla hankintaan ja luettelointiin käytetyt henkilöstökulut käsiteltyjen niteiden määrällä. Lahjoitettuja niteitä ei lasketa mukaan. (Poll & Boekhorst 2007: ) Aineiston hankintakulut / henkilöstökulut: Indikaattorilla mitataan kirjaston toiminnan järjestämistä kustannustehokkaasti siten, että henkilöstökulut eivät vaikuta kohtuuttomasti aineistonhankintaan (Poll & Boekhorst 2007: ). 21

22 Panos-tuotos-analyysi: Indikaattori on peräisin Toenperän kirjaston kirjastoautotoiminnan selvityksestä (Sopanen 2016: 119). Indikaattori sopii kuvaamaan tuottavuutta lainattavan aineiston osalta. Rahoitus, taloudellisuus ja tuloksellisuus Kunta takaa kirjastotoimintaan vakaan rahoituksen, joka on vähintään kansallista keskitasoa ja jonka turvin kirjasto voi kehittää toimintaansa (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 35). Kunnan rahoitus, Toimintakulut vrt. kansallinen keskitaso Kirjastotoimintaan on käytettävissä määrärahat, jotka ovat vähintään yleisten kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan asukaskohtaisen perushinnan tasoiset (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 36). Rahoitustasolla, joka vastaa 1-1,5 % kunnan käyttökuluista, turvataan laadukkaiden palvelujen tarjonta ja uusiutuvan kokoelman ylläpito. (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 36.) Käyttökustannukset/asukas Kirjaston osuus kunnan budjetista Kirjasto toimii vastuullisena taloudellisena toimijana osana kuntaa. Kunnan sisäisten menojen vyöryttäminen on läpinäkyvää ja kirjasto voi toimia kustannustietoisesti (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 36). Kirjasto hakee ja hyödyntää aktiivisesti ulkopuolisia rahoituslähteitä (Yleisten kirjastojen arviointimalli 2012: 7). Kirjastossa edistetään talousseurannan avoimuutta koko työyhteisössä (Yleisten kirjastojen arviointimalli 2012: 7). Verovaroja käytetään vastuullisesti. Kirjaston budjetissa painotetaan kuntalaiselle koituvaa hyötyä. (Yleisten kirjastojen suunta : 13.) Tukien ja avustusten osuus rahoituksesta 22

23 Toimintaan käytettävät resurssit on kohdennettu kirjaston strategisten tavoitteiden mukaisesti (Yleisten kirjastojen arviointimalli 2012: 7). Toimintakulujen jakautuminen (ks. seuraava taulukko) Toimintakulut eriteltyinä: Toimintakulut yhteensä Kirjastoaineiston hankintakulut o tarvittaessa aineistolajeittain, toimipisteittäin, osastoittain, luokittain jne. Henkilöstökulut o palkat ja palkkiot o henkilösivukulut (eläkekulut, muut henkilösivukulut) Tilakustannukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat (muut kuin kirjastoaineistot) Atk-kulut Muut kulut Toimintatuotot eriteltyinä: Toimintatuotot yhteensä Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Kirjaston tuloksellisuus ja tuottavuus: Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % Toimintakate: tuotot - kulut Palvelujen hinta asukasta ja käyttäjää kohti: Palvelun hinta asukasta kohti: toimintakulut/asukas Palvelun hinta käyttäjää kohti: toimintakulut / aktiivinen käyttäjä Henkilöstökulut/asukas Kirjastoaineistokulut/asukas o kirjojen hankintakulut / asukas o e-aineistokulut/asukas 23

24 Kirjastotilan hinta asukasta kohti: tilakustannukset/asukas Muut kulut / asukas Käytön hinnat: Lainan hinta: toimintakulut/laina E-aineistojen käytön hinta: E-aineistokustannukset / lataus tai laina o esim. tietokanta-, e-lehti tai e-kirjakohtaisesti o kertoo lisensoitujen aineistojen todellisen hinnan Kirjastoaineistokulut/laina Käynnin hinta: toimintakulut/käynnit o toimintakulut / fyysiset käynnit o toimintakulut/verkkokäynnit Aukiolotunnin hinta: toimintakulut/aukiolotunti Kustannukset/käyttö: (kirjastoaineistokulut + henkilöstökulut + tietoliikennekulut) / (lainat + lataukset + aineiston käyttö kirjaston tiloissa) Taloudellisuusluku (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) Muut: Lainat/aukiolotunti Aineiston käsittelyn hinta: aineiston käsittelykulut / nide Aineiston hankintakulut/henkilöstökulut 24

25 Panos-tuotos-analyysi: o ([aineiston keskimääräinen hankintahinta * lainauskierto] menot) / kulut 4.2 Kirjaston taloudellinen vaikuttavuus Tässä alaluvussa käsitellään standardin SFS-ISO 16439:2016 Tieto ja dokumentointi: kirjaston vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät ja toimenpiteet pohjalta tapoja mitata kirjaston taloudellista vaikuttavuutta käyttäjiensä elämään ja paikalliseen yhteisöön. Kirjaston taloudellista vaikuttavuutta on kaiken kaikkiaan haastavaa mitata luotettavasti. Ongelmia aiheuttavat muun muassa aineiston todellisen käytön hankala selvitettävyys, kirjaston palveluja korvaavien palvelujen hintojen epämääräisyys sekä kirjaston ja kaupallisten palveluiden huono vertailtavuus. Kirjaston palvelujen rahallista arvoa pohtiessa voi joutua miettimään esimerkiksi sitä, ostaisivatko asiakkaat kirjastosta lainaamansa kirjat kaupasta, jos niitä ei saisi lainaan ilmaiseksi kirjastosta. Entä mikä on kirjastoaineiston lainalle sopiva markkinahinta, jos vastaavaa kaupallista palvelua ei ole saatavilla? Käyttääkö lainattua aineistoa saman lainan aikana useampi perheenjäsen tai tuttava? Miten suurta osaa lainaamastaan materiaalista asiakas käyttää ja mikä on aineiston käytöstä mahdollisesti saadun hyödyn arvo asiakkaalle? Kaiken kaikkiaan kirjaston taloudellisen vaikuttavuuden mittaaminen on epävarmaa ja vahvasti kontekstisidonnaista. Kansantaloudellisesti kirjaston mitattavat taloudelliset vaikutukset ovat myös melko pieniä. Siltikin taloudellisen vaikuttavuuden mittaamisella on myös paikkansa. Arvioitaessa esimerkiksi kirjaston palvelujen korvaamiskuluja ja verrattaessa niitä kirjaston toimintakuluihin voidaan korostaa kirjastopalvelujen tuottamisen tehokkuutta ja sitä kautta hyötyä kuntalaisille. Taloudellisen vaikuttavuuden arviointi saakin todellisen arvonsa vasta suhteessa varmemmin mitattavissa oleviin tekijöihin. Vaikka kirjastotoiminnan taloudellisen vaikuttavuuden osoittamiseen liittyy paljon kysymyksiä, on alla kuitenkin esitelty joitakin tapoja lähestyä aihetta. Mukaan on otettu mahdollisimman helposti asiakaskyselyllä tai muuten selville saatavia indikaattoreita. Kirjaston taloudellisen vaikuttavuuden mittaamisesta kiinnostuneille lisätietoa tarjoaa mm. edellä mainittu SFS-ISO 16439:2016 -standardi. Lisäksi tätä työtä viimeistellessä Suomen kirjastoseura julkisti selvityksen kirjastojen taloudellisista vaikutuksista (Kokkonen 2017), joka keskittyy kirjastojen taloudellisten vaikutusten hahmottamiseen lukutaidon, digitalisaation ja tilojen käytön näkökulmasta. Tarkempi analyysi ja selvityksen hyödyntäminen eivät valitettavasti ehtineet mukaan tähän työhön. Varsinaisten laatukriteerien sijaan indikaattorit on tässä luvussa järjestetty teemoittain. Taloudellisen vaikuttavuuden vastapainoksi kirjaston yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsitellään luvussa

26 Kirjaston käyttäjilleen tuottama hyöty: Teema Kirjaston palvelujen korvaamiskulut Käyttäjille aiheutuvat kulut, jos heidän olisi pakko käyttää kaupallisia palveluja: o aineiston vuokraaminen/ostaminen muualta esim. kirjan tai lehden hinta uutena tai käytettynä, elokuvan vuokraushinta o kaupalliset kopiopalvelut o maksulliset internet-yhteydet Tietyn palvelun (esim. aineiston lainaaminen) arvo kuukaudessa: o korvaavan palvelun yksikköhinta * käyttökerrat kuukaudessa Käyttäjien arviot palvelujen taloudellisesta arvosta Maksuhalukkuus: o paljonko asiakas olisi valmis maksamaan kirjaston/palvelun ylläpidosta o esim. kuinka paljon asiakkaat olisivat valmiita maksamaan kirjastonkäyttöoikeudesta tai vuokraa lainaamastaan aineistosta Korvaushalukkuus: o minkä summan asiakas hyväksyisi korvaukseksi, jos kirjasto/palvelu lakkautettaisiin Asiakkaan arvio siitä, paljonko aikaa ja rahaa häneltä kuluisi hankkiessaan tarvitsemansa aineiston muualta kuin kirjastosta Kustannus-hyöty-analyysi Em. keinoin määritelty kirjaston tuotteen (palvelu tai aineisto) hinta kerrotaan käyttömäärällä ja verrataan tuotteen tarjoamisen kuluihin. Esimerkiksi: o (niteen hinta kirjakaupassa * niteen lainamäärä) / niteen hinta kirjastolle (Lähde: SFS-ISO 16439:2016: ) 26

27 Taloudellisen vaikuttavuuden analyysi Kirjaston vaikutus paikalliseen tai alueelliseen talouselämään Kirjasto tavaroiden ja palvelujen ostajana o aineistojen ja materiaalien hankinta o palvelujen ostaminen o kiinteistönhuollon ostaminen (lämmitys, valaistus, vesi, viemäröinti, siivous jne.) o kertaluonteisten pääomamenojen vaikuttavuus (rakennushankkeet, kaluste- ja laitehankinnat jne.) Kirjasto paikallisena työnantajana o kirjasto työllistäjänä Kirjaston vaikutus lähiympäristön talouteen: o asiakkaat voivat poiketa lähiympäristön liikkeisiin kirjaston sijainnin myötävaikutuksella o kirjasto voi houkutella turisteja ja vierailijoita o kirjasto voi edistää paikallista talouselämää tarjoamalla liiketaloudellista tietoa Kirjaston vaikutus alueelliseen talouteen tai kansantalouteen o kirjastot voivat vaikuttaa positiivisesti käyttäjiensä taitoihin ja tietoihin ja sitä kautta ammatilliseen tai akateemiseen menestymiseen (Lähde: SFS-ISO 16439:2016: 67.) 27

28 5 HENKILÖSTÖ, OSAAMINEN JA JOHTAMINEN Kirjastolain kuudennen pykälän mukaan kirjastolla tulee olla tehtäviensä hoitamiseksi riittävä ja osaava henkilöstö. Näiden kahden vaatimuksen pohjalta tässä luvussa käsitellään arviointinäkökulmasta ensin henkilöstön riittävyyttä ja rakennetta (luku 5.1) ja henkilöstön osaamista (luku 5.2). Lisäksi luvuissa 5.3 ja 5.4 kiinnitetään huomiota henkilöstön osallistamiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä työhyvinvoinnin arviointiin liittyviin seikkoihin. 5.1 Henkilöstön riittävyys ja rakenne Henkilöstön riittävyyttä ja rakennetta lähestytään tässä paitsi tutuin henkilötyövuosipohjaisine mittareineen, myös erityisesti henkilöstösuunnittelun kautta. Monella tapaa henkilöstöön liittyvä arviointi on hankalimmin vertailtavaa ja yhtenäistettävää eri kuntien ja kirjastojen välillä. Pienen kunnan henkilöstösuunnitelmat ja henkilöstön tehtäväkuvaukset voivat poiketa melkoisesti suurempien kuntien vastaavista. Tavoitteena tässä alaluvussa on kuitenkin mahdollisimman yleispätevien indikaattorien esittely. Esimerkiksi kirjaston henkilöstösuunnitelma voi olla kirjastosta riippuen kirjaston oma tai osa kunnan toimielimen tai kunnan yhteistä suunnitelmaa. Joka tapauksessa huomioon otettavat seikat ovat jokseenkin samoja. Termejä ja selityksiä: Kokonaislainaus / kirjaston palkkaamat henkilötyövuodet: Indikaattori kuvaa kirjaston käytön ja henkilöstön määrän välistä suhdetta ja tätä kautta osaltaan henkilöstön riittävyyttä. Henkilöstömitoitus Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä (Kirjastolaki, 17 ). Henkilötyövuodet o kirjaston palkkaamat yhteensä o kirjaston palkkaamat vakinaiset o kirjaston palkkaamat tilapäiset o harjoittelijat, työkokeilijat yms. 28

29 Kirjaston palkkaamat henkilötyövuodet / henkilötyövuodet yhteensä, % Henkilötyövuodet koulutuksen mukaan o kirjastoammatilliset o korkeakoulutetut kirjastoammatilliset o muut Kirjastoammatillisten osuus kokonaishenkilötyövuosista, % Korkeakoulutettujen kirjastoammatillisten osuus kokonaishenkilötyövuosista, % Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kirjastohenkilöstöstä, % Ammattikoulutettujen osuus henkilökunnasta, % Henkilöstömitoituksessa ja -rakenteessa otetaan huomioon: toimipaikkaverkoston vaatimukset muuttuvan ja laajenevan palvelutarjonnan vaatimukset verkkopalvelujen kehittäminen ja ylläpito automaation tarjoamat mahdollisuudet keskitettyjen palvelujen hyödyntäminen seudullisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet asiakkaiden tarpeet, henkilökunnalle ja kirjastotoimenjohtajalle mahdollisesti kuuluvat muut tehtävät ja kirjaston strategiset tavoitteet. (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: ) Henkilötyövuodet / 1000 asukasta Kirjastoammatilliset henkilötyövuodet / 1000 asukasta Kokonaislainaus / kirjaston palkkaamat henkilötyövuodet Henkilöstösuunnitelma perustuu mainittuihin seikkoihin. Henkilöstön jakautuminen toimipisteittäin Henkilöstön määrä ammattinimikkeittäin Alueelliseen kehittämistehtävään käytetyt henkilötyövuodet 29

30 Palvelutuotannon sujuvuus ja kehittämismahdollisuudet, jaksaminen ja turvallisuusasiat on varmistettu sillä, että kirjaston yksittäisessä toimipisteessä henkilöstöä on enemmän kuin yksi (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 46). Henkilöstön jakautuminen toimipisteittäin Henkilöstösuunnittelu Kirjastolla on henkilöstösuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilökunta tuntee suunnitelman. (Yleisten kirjastojen arviointimalli 2012: 11.) Kirjastolla on henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma on ajantasainen o henkilöstösuunnitelma päivitetty viimeksi (pvm) Kirjasto analysoi jatkuvasti henkilöstötarpeita ja osaamista ottaen huomioon ympäristön ja tulevaisuuden haasteet (Yleisten kirjastojen arviointimalli 2012: 11). Suunnittelussa otetaan huomioon henkilöstörakenteen vajeet ja henkilöstön eläköityminen (Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2013: 147). Henkilöstön edustavuutta suhteessa sukupuoleen ja alueen väestöön (mm. äidinkieli) seurataan (Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus 2016: 11). Henkilöstösuunnitelma on ajantasainen Virkojen/toimien määrän muutos Henkilöstön ikärakenne Seuraavan viiden vuoden aikana eläköityvän henkilökunnan määrä Voidaanko eläkkeelle jäävien tilalle rekrytoida saman verran uutta henkilökuntaa Edustavuus on otettu huomioon henkilöstösuunnitelmassa ja rekrytoinneissa. 30

31 5.2 Osaaminen Henkilöstön määrän ja rakenteen lisäksi kirjaston toiminnallista kykyä on määrittämässä henkilökunnan osaaminen. Henkilöstön osaamisen ja asiantuntijuuden varmistaminen vaatii myös osaamisen kartoittamista, arvioimista ja ylläpitämistä. Näihin aiheisiin paneudutaan aluksi yleisemmin osaamisen ja osaamisen tunnistamisen arvioinnin kautta ja alaluvuissa ja rekrytoinnin ja täydennyskoulutuksen teemojen avulla. Henkilöstön osaaminen Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä ja osaava henkilöstö (Kirjastolaki: 6 ). Kirjastotoimen hallinto on järjestetty niin, että päätöksenteossa on käytettävissä kirjastotoimen paras asiantuntemus ja osaaminen (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 36). Tilaaja-tuottajamalleissa on huolehdittu tilaajan kirjastotoimen asiantuntemuksesta (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 36). Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kirjastohenkilöstöstä, % Ammattikoulutettujen osuus henkilökunnasta, % Kirjastoammatillisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä Ks. myös luvun mittarit Henkilöstön ammattiosaaminen on korkeatasoista ja laajapohjaista ja se kattaa kirjastoalan lisäksi muut asiakkaiden tarpeiden kannalta oleelliset alat. Laaja yleissivistys on palvelujen laadun tae. (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 46.) Kirjastolain 17 :n kelpoisuusvaatimukset toteutuvat. Asiantuntijatehtävissä toimivilla on soveltuva korkeakoulututkinto, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Kunnan kirjastolaitosta johtavalla on virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. Erikoistehtävien edellyttämä asiantuntemus varmistetaan pienissä kunnissa tarvittaessa kuntien välisellä sopimuspohjaisella yhteistyöllä. (Kaisti 2014: 72; Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 46). Yhteistyön mahdollisuudet tunnistetaan. Mahdollisesta yhteistyöstä laaditaan selkeät sopimukset. 31

32 Alueellisella kehittämistehtävällä tuetaan toimialueen yleisten kirjastojen henkilöstön osaamista (Kirjastolaki: 8 ). Alueellista kehittämistehtävää hoitavan kirjaston järjestämät koulutuspäivät, kpl Osaamisen tunnistaminen Kirjasto tunnistaa osaamisalueensa organisaatiotasolla. Kirjaston vahvuudet, mahdollisuudet ja osaaminen tunnistetaan. Henkilöstön osaaminen, osaamistarpeet ja -vajeet tiedostetaan ja niihin reagoidaan. Kirjaston johto tuntee henkilöstön osaamisalueet ja ottaa ne huomioon työnkuvia suunniteltaessa (Kaisti 2014: 72). Osaamistarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja havaittuja osaamisvajeita korjataan (Kaisti 2014: 72; Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 46). Henkilöstöä kannustetaan osaamisportfolion ylläpitoon ja osaamisen lisääntyminen otetaan huomioon työn sisältöjä kehitettäessä (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010: 47). Osaamiskartoituksissa hyödynnetään henkilökunnan itsearviointia. Osaaminen ja osaamistarpeet kuvataan henkilöstö- ja täydennyskoulutussuunnitelmissa. Osaamista hyödynnetään ja jaetaan. Eri osaajien yhteistyötä tuetaan (Yleisten kirjastojen suunta : 16). Osaamisen jakamiseen kannustetaan (Vaara-kirjastojen tulevaisuuden linjauksia 2016: 3). 32

Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja. Juho Jussila

Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja. Juho Jussila Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja Juho Jussila 19.9.2017 Sisällys Laatukäsikirja-hankkeen taustaa Yleistä laadunarvioinnista Laatukäsikirjan toimintaperiaate Laatukäsikirjan sisältö Yhteenveto

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston arviointisuunnitelma

Joensuun seutukirjaston arviointisuunnitelma 1 (4) Joensuun seutukirjaston arviointisuunnitelma 2017-2020 Johdanto Toiminnan ja tulosten arviointi kuuluu erottamattomana osana toiminnan kehittämiseen. Parhaimmillaan arviointi ja laatutyö ovat luonnollisia

Lisätiedot

Liite 1: VUOSITTAINEN ARVIOINTI

Liite 1: VUOSITTAINEN ARVIOINTI 1 Liite 1: VUOSITTAINEN ARVIOINTI Aiemmin tässä työssä esitellyn laaja-alaisen, osittaiseen arviointiin tarkoitetun mallin lisäksi tässä liitteessä esitetään vuosittaiseen käyttöön paremmin soveltuva arviointimenetelmien

Lisätiedot

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,

Lisätiedot

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston järjestämä

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 1 KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keväällä 2004 valmistui Keski-Karjalan kirjastostrategia, jonka tilastotietoja on täydennetty vuosilla 2004-2006.

Lisätiedot

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 22.11.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Kirjastopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

Suomen yleisten kirjastojen tilastot

Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=15&years=,&stats=1,33,100,10... 1 / 5 5.4.2017 10:45 Suomen yleisten kirjastojen tilastot Statistik för allmänna biblioteken i Finland Finnish Public Libraries Statistics

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021

Varsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021 Varsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021 Toimintaympäristön muutostekijät Muutostekijöiden vaikutus kirjastoihin Toiminta-ajatus Visio 2021 Toimintaa ohjaavat periaatteet Strategiset tavoitteet (BSC-malli)

Lisätiedot

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-2014. Mikkelin alue ja Savonlinna

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-2014. Mikkelin alue ja Savonlinna Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-2014 Mikkelin alue ja Savonlinna 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Asukasluku Savonlinna 1,20 Asukasluku: suhteellinen muutos

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Laki. yleisistä kirjastoista. Lain soveltamisala

Laki. yleisistä kirjastoista. Lain soveltamisala Laki yleisistä kirjastoista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään yleisistä kirjastoista ja niiden toiminnasta sekä toiminnan paikallisesta, alueellisesta

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ulvilan kaupunginkirjasto. Miten meni ja mitäs sit?

Ulvilan kaupunginkirjasto. Miten meni ja mitäs sit? Ulvilan kaupunginkirjasto Miten meni ja mitäs sit? Kirjasto pähkinänkuoressa Ulvilan kaupunginkirjastolla on 3 yksikköä: pääkirjasto sekä Kaasmarkun ja Kullaan lähikirjastot. Henkilökuntaa on yhteensä

Lisätiedot

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Jyväskylä

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Jyväskylä Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-2014 160 000 Asukasluku: 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1,40 Asukasluku: suhteellinen muutos 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40

Lisätiedot

HE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät

HE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät HE 238/2016 uudeksi yleisiä kirjastoja koskevaksi laiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 Miksi uusi kirjastolaki? Nykyinen kirjastolaki valmisteltu 20 vuotta sitten Toimintaympäristön

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Henkilöstöresurssisuunnitelma

Henkilöstöresurssisuunnitelma Henkilöstöresurssisuunnitelma TAE Kasvu TS TS 2011 2012 2013 2014 2013-2014 2015 2016 (31.12) (31.12) (Ennuste 31.12) (31.12) % (31.12) (31.12) YHTEENSÄ 508 472 12 484 509 482 11 493 509 455 11 466 509

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Avin kuulumiset Laki ja hankkeet. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous

Avin kuulumiset Laki ja hankkeet. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous Avin kuulumiset Laki ja hankkeet Keski-Suomen maakuntakirjastokokous 17.11.2016 [Marjariitta Viiri, Länsi- ja Sisä-Suomen avi, OKT vastuualue] 21.11.2016 1 Kirjastolaki (hallituksen esitys) 1 Lain soveltamisala

Lisätiedot

Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen

Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke Tampereella 6.9.2013 Virpi Launonen Miksi? Jatkuva muutos Uusi järjestelmä, sähköiset aineistot vain osa muutoksesta Eläköityminen,

Lisätiedot

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 7.6.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen suunta Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Yleisten kirjastojen suunta Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto 11.11.2015 Arvot Tasavertaisuus Vastuullisuus Yhteisöllisyys Rohkeus Sananvapaus Arvojen toteuttaminen

Lisätiedot

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus Arviointi, mittarit Pori maakuntakirjastokokous 22.3.2011 Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus asialista Arviointi kehittämisvälineenä Arvioinnin trendejä Erilaisia arviointeja Itsearviointi, tilastot,

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2018 Tot Erotus Tot %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2018 Tot Erotus Tot % Siv.ltk 16.8.2018 LIITE 1 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -90521-17501 -73020 19,3 Henkilöstökulut -33421-11232 -22189 33,6 Palkat ja palkkiot -20300-8515 -11785 41,9 Henkilösivukulut -13121-2717

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE 2015 Kklk Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/1.

Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE 2015 Kklk Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/1. Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE 2015 Kklk 21.4.2015 Laatija: AT tilivuosi 2015/1. ennuste KAUPUNGINKIRJASTO Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/1. ENN

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE 2016 Kklk ] Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/3.

Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE 2016 Kklk ] Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/3. Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE Kklk 11.10.] Laatija: AT tilivuosi /3. ennuste KAUPUNGINKIRJASTO Talous 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/3. ENN tulot/tili Myyntituotot

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnissa 2019 vaihtoehtojen arviointi

Kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnissa 2019 vaihtoehtojen arviointi Kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnissa 2019 vaihtoehtojen arviointi Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö Yleisten kirjastojen toimintaympäristö on 2010-luvulla muuttunut nopeasti.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KULTTUURIPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KULTTUURIPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-8/ Kulttuurilautakunta 28.9. Toiminta-ajatus Kulttuuripalvelujen keskeisenä tavoitteena on osaltaan vahvistaa kaupunkilaisten identiteettiä

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (5) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu muihin maakuntakirjastoihin, mutta pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

VRK strategia

VRK strategia VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/2. ENN

Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/2. ENN Kaupunginkirjasto TALOUSARVION TOTEUTUMISENNUSTE 2014 Kklk 28.8.2014 Laatija: AT tilivuosi 2014/2. ennuste KAUPUNGINKIRJASTO Talous Tulosbudjetti 1. ennuste 2. ennuste 3. ennuste 4. ennuste Ero TB/2. ENN

Lisätiedot

TOIMINTAKATE , ,87-666,87 101,2

TOIMINTAKATE , ,87-666,87 101,2 Sastamalan kaupunki Talousarviovertailu 1 SIVU 1 3710 ELÄMÄNLAADUN HALLINTO * Palkat ja palkkiot 24.500,00-18.901,04-5.598,96-77,1 * Eläkekulut 2.700,00-2.389,25-310,75-88,5 * Muut henkilösivukulut 700,00-4.433,01-3.733,01

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin

Lisätiedot

Kirjastotoimen valtion aluehallinto

Kirjastotoimen valtion aluehallinto Kirjastotoimen valtion aluehallinto Merja Kummala-Mustonen 12.9.2019 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri 16.9.2019 1 https://www.wevideo.com/view/1438332354 PSAVI, Erkki Kantola, Ympäristölupavastuualue

Lisätiedot

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Joensuun seutu

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Joensuun seutu Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-2014 Joensuun seutu 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Asukasluku: Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi 1,20 Asukasluku:

Lisätiedot

KIRJASTON SUUNTA

KIRJASTON SUUNTA KIRJASTON SUUNTA 2015 2018 Rakennamme samaa kirjastoa KIRJASTON SUUNTA 2015-2018 VISIO: Kirjasto on ideoiden ja ajatusten rikastamo, jossa tietoja, taitoja ja tarinoita jakamalla luomme yhdessä uutta kansalaisyhteiskuntaa.

Lisätiedot

Tehtäväalue: Hyvinvointi LIITE 1

Tehtäväalue: Hyvinvointi LIITE 1 Tehtäväalue: 210501 Hyvinvointi LIITE 1 Hyvinvointilautakunnan tehtävät ja toimivalta Lautakunta johtaa ja kehittää hyvinvointitoimialaa (aikaisemmat kirjasto- ja kulttuuritoimen ja vapaa-aikatoimen toimialat)

Lisätiedot

Kehittämisavustukset Alustavia tuloksia PePa-kyselystä Muuta. Tampere Marjariitta Viiri

Kehittämisavustukset Alustavia tuloksia PePa-kyselystä Muuta. Tampere Marjariitta Viiri Kehittämisavustukset Alustavia tuloksia PePa-kyselystä Muuta Tampere 12.4.2018 Marjariitta Viiri Kehittämisavustukset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt kehittämisavustuksia 695 500

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet TULOSBUDJETTI 217 1(5) Johtoryhmä.1.217 TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI 217 Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet Valtuusto on asettanut tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden

Lisätiedot

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET 2019-2022 Tarkastustoimikunta 3.12.2018 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 YLEISTÄ... 3 MISSIO... 4 VISIO... 4 ARVOT... 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 STRATEGISET PAINOPISTEET

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto Hannu Sulin

Yleisten kirjastojen neuvosto Hannu Sulin Yleisten kirjastojen neuvosto 7.11.2014 Hannu Sulin OKM:n kirjastopolitiikka 2015 ohjelman tavoitteiden toteutuminen kansallisella tasolla Kohdennetaan yleisten kirjastojen kokeilu- ja kehittämistoiminnan

Lisätiedot

TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset

TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset Asiakaskysely toteutettiin ajalla 2..27 29..27 kaikissa Toenperän toimipisteissä. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa tai paperisena versiona

Lisätiedot

Palvelulaatu. Asiakkaiden käyttökokemukseen vaikuttavat laatutekijät digitaalisissa asiointipalveluissa. Petteri Ohvo,VM/JulkICT

Palvelulaatu. Asiakkaiden käyttökokemukseen vaikuttavat laatutekijät digitaalisissa asiointipalveluissa. Petteri Ohvo,VM/JulkICT Palvelulaatu Asiakkaiden käyttökokemukseen vaikuttavat laatutekijät digitaalisissa asiointipalveluissa Petteri Ohvo,VM/JulkICT Asiointipalveluiden laatu - Miksi? Laajempana tavoitteena Digin ensisijaisuus

Lisätiedot

Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009

Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009 Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009 Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Kirjastopalvelujen tuotteistaminen seminaari

Lisätiedot

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

:55 sivu 1(5) TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1-1/2019. Talousarviomuutokset. Talousarvio

:55 sivu 1(5) TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1-1/2019. Talousarviomuutokset. Talousarvio 26. 2. 2019 14:55 sivu 1(5) 500 VARHAISKASVATUS Alkuperäinen MYYNTITUOTOT 20 944 0 20 944 0-20 944-100,0 % 0,0 % MAKSUTUOTOT 348 905 0 348 905 38 715-310 190-88,9 % 11,1 % YHTEENSÄ 369 849 0 369 849 38

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 Kuopion uusin kirjastoauto Aulis aloitti ajot vuoden 2013 alussa (Kuva: Jouni Nykänen) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Lapin kirjastokokous

Lapin kirjastokokous Lapin kirjastokokous 8.5.2014 Peruspalveluarviointi Kirjastotilastot OKM:n ajankohtaiset Lapin aluehallintovirasto, Satu Ihanamäki, opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 6.5.2014 1 Peruspalveluarviointi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TARKASTUSVIRASTO Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet

TARKASTUSVIRASTO Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet 1(5) TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet Tarkastuslautakunta palvelee kaupunginvaltuuston strategisia ohjaustarpeita tuottamalla valtuustolle kuntalaissa tarkoitettua

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2011

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2011 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Itä-Suomen yleiset kirjastot 2011 Savonlinnan uusi kirjastorakennus nousee harjakorkeuteen. (kuvat: Tapani Boman) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hall 8/ Liite nro 3

Hall 8/ Liite nro 3 Hall 8/31.8.2017 Liite nro 3 Sisällys vertailu 1.1. 30.6.2017... 1 Tuloslaskelmat 2014 17... 2 Talousarvion toteutumavertailu 2017... 3 Toimintakate 2014 17... 4 Palkkojen toteutumat 1.1. 30.6.2017...

Lisätiedot

KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT

KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Toiminta-ajatus Uudenkaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelun yksiköt tuottavat kuntalaisille hyvinvointia lisääviä ja tukevia palveluita. Ne tarjoavat

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan Aineistokartoitustehtävä 1 - Työelämäpedagoginen osaamiskartta, osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa, 6 op - Valmiina käytettävissä oleva aineistojen sekä puuttuvan aineiston valmistaminen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta. Hallinto

Sivistyslautakunta. Hallinto Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntalaisten osallistaminen Uuden kirjastolain koulutus- ja keskustelutilaisuus 2017 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Kuntalaisten osallistaminen Uuden kirjastolain koulutus- ja keskustelutilaisuus 2017 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Kuntalaisten osallistaminen Uuden kirjastolain koulutus- ja keskustelutilaisuus 2017 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Opetus ja kulttuuri -yksikkö Suomen Kuntaliitto MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ Elämäntapojen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot