Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Pirkanmaan ELY-keskus

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Julkaisuaika Pirkanmaan ELY-keskus 2017 Toimeksiantaja Hyväksymispäivämäärä Ympäristöministeriö Julkaisun nimi Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Pirkanmaan ELY-keskus Tiivistelmä Natura verkosto kattaa Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella kaikkiaan 122 Natura-aluetta ja yhteensä lähes hehtaaria sisältäen sekä luontodirektiivin (SCI/SAC) että lintudirektiivin (SPA) mukaisia alueita. ELY-keskuksen toimialueen Natura-alueiden pinta-alasta yli 3/4 osaa sisältyy kansalliseen suojelualueverkostoon jo perustettuina luonnonsuojelualueina tai luonnonsuojelualueiksi varattuina kohteina. Luonto- ja lintudirektiivin mukaisia Natura-verkoston suojelutavoitteita toteutetaan luonnonsuojelulain lisäksi myös muun lainsäädännön perusteella, mm. vesilain säännöksin. Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa Naturaalueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa arvioidaan Natura-alueiden suojelutavoitteita turvaavien ja edistävien suunnitelmien tarve ja Natura-alueiden tila-arviointien (NATA) tilanne ja laatimistarve. Yleissuunnitelma perustuu valtakunnallisesti yhtenäisin menettelyin tehtyihin aluekohtaisiin tarkasteluihin ja kattaa kaikki ELY-keskuksen alueelle pääosin sijoittuvat 111 Naturaaluetta kokonaisuudessaan. Etelä-Suomen luontopalvelut on vastannut pääosin valtionmaille ja ELYkeskus pääosin yksityismaille sijoittuvien Natura-alueiden tarkasteluista. Yleissuunnitelmassa esitetään katsaus Natura ja suojelualueverkoston tilaan Pirkanmaan ELYkeskuksen toimialueella. Lisäksi määritellään Natura-alueiden keskeisenä suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit. Yleissuunnittelun tuloksista on koottu Natura-aluekohtaisiin tarkasteluihin perustuva yhteenveto. Natura-alueiden suunnittelutarpeita ja NATA-tarkastelujen kiireellisyyttä arvioidaan raportissa niin, että ensisijaiset ja kiireellisimmät suunnittelutoimet voidaan huomioida jo lähivuosina ja edelleen kiireelliset toimet tavoitevuoden 2021 loppuun mennessä. Yleissuunnittelussa tehdyn arvion mukaan Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella noin 50 %:lla Natura-alueista suojelutavoitteiden vaatimat toimenpiteet eivät edellytä erityistä suunnittelua tai tarvittavat suunnitelmat on jo laadittu ja ne ovat ajantasaisia. Hoito- ja käyttösuunnitelman päivitys- tai laatimistarve on tunnistettu kahdeksalle Natura alueelle. Kahdelletoista Natura-alueelle tarvitaan kiireellisesti toimenpidesuunnitelma, joka käsittelee ennallistamisen ja luonnonhoidon toteuttamista. Lisäksi vajaalle 40 Natura-alueelle on laadittava tai päivitettävä muu suunnitelma tai kaava, jolla täsmennetään alueilla tarvittavia toimenpiteitä. NATA-arviointi on arvioitu kiireelliseksi kaikkiaan 77:lle Pirkanmaalla sijaitsevalle Natura-alueelle. Asianhallinta PIRELY/7263/2015 Verkkojulkaisu 2

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti ja tiivistelmä Johdanto Yleissuunnittelun 2016 sisältö Natura verkosto ELY-keskuksen alueella Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Natura alueiden tilan arvioinnit (NATA) Liitteet

4 1. Johdanto Natura alueilla on toteutettava niiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia suojelutoimenpiteitä ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia aluekohtaisia hoito- ja käyttösuunnitelmia tai laaja-alaisempia kehittämissuunnitelmia. Yleissuunnittelun tehtävänä on kohdentaa tätä suunnittelua Natura alueiden suojeluarvojen merkittävyyden ja hoito- tai ennallistamistarpeiden sekä toisaalta niihin kohdistuvien uhkien ja paineiden mukaan tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin. Natura verkosto koostuu luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisesti muodostetuista erityisten suojelutoimien alueista (SAC, Special Areas of Conservation) ja lintudirektiivin mukaisesti ilmoitetuista erityssuojelualueista (SPA, Special Protection Areas). Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu näitä kaikkia alueita. Yleissuunnitelmassa ei paneuduta suojelutavoitteiden yksityiskohtiin vaan tarkastellaan aluekohtaisten suunnitelmien laatimis- tai päivittämistarvetta ja niiden kiireellisyyttä. Tarvittavat suunnitelmat voivat olla kattavia hoito- ja käyttösuunnitelmia, joilla pääsääntöisesti tarkoitetaan valtion luonnonsuojelualueille tai erämaa-alueille laadittavia laissa mainittuja suunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelmia voi olla tarpeen tarkentaa esim. ennallistamiseen, luonnonhoitoon tai käytönohjaukseen liittyvillä toimenpidesuunnitelmilla. Monilla Natura alueilla toimenpidesuunnitelma voi olla jo yksinään riittävä suunnitteluväline. Muita aluekohtaisia suunnitelmia voivat olla esim. Natura alueen suojelutavoitteet huomioon ottava metsäsuunnitelma, lintuvesien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen kunnostussuunnitelma, yksityistä luonnonsuojelualuetta koskeva suunnitelma tai mikä tahansa Natura alueen suojeluperusteiden turvaamiseen tai niiden tilan parantamiseen tähtäävä suunnitelma. Laaja-alaiset kehittämissuunnitelmat voivat koskea etenkin Natura alueita, joiden suojelu toteutetaan kokonaan tai suurelta osin muilla kuin luonnonsuojelulain mukaisilla toimenpiteillä. Ne voivat olla esim. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia kaavoja, metsänkäyttöä tai vesienhoitoa koskevia suunnitelmia. Suunnitelmien tehtävänä on selventää eri toimijoille suojelun perusteena olevien luontoarvojen sisältöä ja sijoittumista sekä antaa suosituksia siitä, miten ne olisi syytä ottaa huomioon alueella harjoitettavassa maankäytössä. Natura alueiden hoidon ja käytön suunnittelu ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen ovat luonteeltaan jatkuvaa toimintaa. Tämän vuoksi 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran laadittuja yleissuunnitelmia on tarpeen aika ajoin päivittää. Ne laadittiin vuonna 2016 kattavasti uudelleen ELY-keskusten toimialueittain ympäristöministeriön ELY-keskuksille ja Metsähallitukselle antamiin ohjeisiin perustuen. Yleissuunnitelmat laadittiin ELY-keskusten ja Metsähallituksen luontopalveluiden yhteistyönä vuonna 2015 käyttöön otetun suojelualueiden suunnittelu ja seuranta -tietojärjestelmän (SASS) avulla. 2. Yleissuunnittelun 2016 sisältö Suunnittelutarpeiden ja niiden kiireellisyyden arviointi Yleissuunnittelun tärkein tehtävä on Natura alueiden suunnittelutilanteen ja -tarpeen arviointi. Alueittain tehdyssä tarkastelussa on määritelty hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) ja toimenpidesuunnitelmien (TPS) sekä muiden aluekohtaisten tai laaja-alaisten kehittämissuunnitelmien tilanne, laatimis- tai päivitystarve ja kiireellisyys. Tämä arviointi edellyttää 4

5 kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon alueen suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien tila sekä alueeseen kohdistuva käyttö sekä uhat ja paineet. Tarveharkinnan apuna on käytetty valtakunnallisiin painotuksiin perustuvaa tarkastelua, jonka avulla on pyritty yhtenäistämään arviointia erilaisten alueiden välillä. Arvioinnissa on ensinnäkin kiinnitetty huomiota tarpeeseen selkeyttää ja tarkentaa eri toimijoille alueen suojeluperusteiden turvaamisen kannalta oleellisia tietoja, kuten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen ekologisia vaatimuksia ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista niihin. Tämä on tarpeen erityisesti niillä Natura alueilla, joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita ja joihin kohdistuu erilaista käyttöä. Toiseksi suunnittelutarvetta on arvioitu luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tavoitetilan ylläpitämisen tai saavuttamisen kannalta tarpeellisten toimenpiteiden, kuten esim. hoito- tai ennallistamistoimien suunnittelun kannalta. Suunnittelutarvetta voi myös syntyä runsaan virkistysja matkailukäytön ohjaamiseksi. Myös muut alueiden luontoarvoihin vaikuttavat tekijät voivat osaltaan lisätä suunnittelutarvetta. Tarveharkinnan tueksi yleissuunnittelussa arvioitiin kultakin alueelta seuraavaa viittä ympäristöministeriön ohjekirjeessä ( , YM9/501/2015) kuvattua suunnittelutarpeeseen vaikuttavaa tekijää: luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten alueiden määrä ja luonne, lajien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontotyyppien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontomatkailun ja lähivirkistyksen aiheuttama paine sekä muut maan ja vesien käytön paineet. Suunnittelun tilanteen ja tarvearvioinnin yhteenveto sekä kiireelliset suunnittelukohteet ovat luvussa 4. Kaikkien Natura-alueiden aluekohtaiset suunnittelutarpeet ja eri osatekijöiden painotukset ilmenevät suunnitelman liitteenä olevasta luettelosta (liite 1). Keskeisten suojeluperusteiden määrittely Natura alueiden suojelun perusteena erityisten suojelutoimien alueilla (SAC) ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit sekä erityissuojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lajit ja Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit. Natura-tietolomakkeelle on kirjattu kunkin alueen suojeluperusteina olevat luontotyypit ja/tai -lajit sekä yleiset tavoitteet näiden suojelutason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Kaikki nämä luontotyypit ja lajit kuuluvat alueiden suojeluperusteisiin. Yleissuunnittelun yhteydessä on määritelty kunkin Natura-alueen keskeisimmät suojeluperusteina olevat luonto- ja lintudirektiivien luontotyypit ja lajit. Tällä pyritään erittelemään ja priorisoimaan ne kyseisen alueen suojeluperusteet, joiden säilyttämisellä tai tilan parantamisella on erityistä merkitystä osana Natura verkoston tavoitteiden toteutumista. Keskeisten suojeluperusteiden säilyttäminen tai parantaminen edellyttää usein toimenpiteitä, minkä vuoksi niiden määrittely on suunnittelun kannalta keskeistä. Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, toimenpidesuunnitelmissa ja Natura-alueiden tilan arvioinneissa (NATA) ja muussa tarkemmassa aluekohtaisessa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota näiden verkoston tavoitteiden kannalta keskeisten luontotyyppien ja lajien tilaan. Natura-alueiden tilan arviointien (NATA) kiireellisyys Kaikille Natura alueille tehdään SASS-tietojärjestelmässä määräajoin päivitettävät tilaarvioinnit (NATA). Arvioinnissa määritetään aluekohtaiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot ja niiden tila sekä arvoihin kohdistuvat uhkatekijät. Näiden perusteella määritellään arvojen tavoitetilan säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat. Lisäksi arvioidaan aluekohtaisesti luontotyyppien ja lajien tilaa sekä tehtyjen suojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Ne vastaavat sisällöltään pienimuotoista hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Koko Natura verkoston kattavina ylläpidetyt NATA-arvioinnit palvelevat systemaattisella ja kattavalla tavalla suojelutavoitteiden toteutumisen seurantaa ja ohjaavat muuta aluekohtaista 5

6 suunnittelua niillä alueilla, joilla sellaista tarvitaan. Monilla alueilla, joilla ei ole aktiivisten suojelutoimien tarpeita, NATA-arvioinnit toimivat jo sellaisenaan riittävinä suojelun toimeenpanon suunnittelun ja seurannan välineinä. Yleissuunnittelussa laatimista odottavat NATA-arvioinnit on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. NATA-arviointien tilanne ja kiireellisesti tarvittavien arviointien toteutus vedetään yhteen luvussa Natura verkosto ELY-keskuksen alueella Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella Natura verkostoon sisältyy yhteensä 122 lintudirektiivin ja luontodirektiivin mukaista Natura-aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Yleissuunnitelmassa on käsitelty 111 Natura aluetta, jotka sijaitsevat kokonaan tai pääosin Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueella. Yhteispinta-alaa yleissuunnitelmaan sisältyvillä alueilla on noin ha. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskuksen toimialueelle ulottuu osittain 11 Natura aluetta, joiden osalta suunnittelu on esitetty Hämeen, Varsinais-Suomen tai Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen yleissuunnitelmassa. Hämeen suunnitelmassa on käsitelty Uurtaanjärvi, Vanajaveden lintualueet sekä Vanajaveden alue, Varsinais-Suomen suunnitelmassa Hämeenkangas, Horjunkeidas, Punkalaitumen Isosuo, Telkunsuo, Puurijärvi-Isosuo, Puurijärvi- Isosuo (lintualueet) ja Lavijärven-Palojärven kalliot sekä Etelä-Pohjanmaan suunnitelmassa Pirjatanneva. Yleissuunnitelmassa käsitellyistä Pirkanmaan Natura alueista pääosa on luontodirektiivin mukaisia erityisten suojelutoimien alueita (SAC), yhteensä 92 kpl ja noin ha. Lintudirektiivin erityissuojelualueita (SPA) on yhteensä 15 kappaletta ja noin ha. Neljä Natura aluetta ovat sekä erityisten suojelutoimien alueita (SAC) että erityissuojelualueita (SPA). Niitä ovat Kangasalan Kirkkojärven alue, Nokian Kaakkurijärvet, Sastamalan Ekojärvi sekä Valkeakosken ja Pälkäneen rajalla sijaitseva Tykölänjärvi. Natura-aluetyyppien lukumäärät ja pinta-alat on koottu taulukkoon 1. Pirkanmaalla Natura verkostossa on mukana monen tyyppisiä alueita; järviä, jokia, lintuvesiä, soita, harjuja, kallioita, vanhoja metsiä, lehtoja ja perinneympäristöjä. Valtaosa Naturaalueiden pinta-alasta on valtion tai yksityisten maanomistajien omistuksessa olevia, luonnonsuojelulailla toteutettuja luonnonsuojelualueita. Osa alueista on myös kansallis- tai luonnonpuistoja. Laajimpia luonnonsuojelulailla toteutettuja alueita Pirkanmaalla ovat Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistot, yhteispinta-alaltaan lähes ha sekä Häädetkeitaan luonnonpuisto sekä Siikanevan ja Haukkanevan soidensuojelualueet. Osalla Natura-alueista suojeluarvot turvataan muilla keinoilla, kuten maankäyttö- ja rakennuslailla, maa-aineslailla, vesilailla, ympäristönsuojelulailla, koskiensuojelulailla, metsälailla tai tekemällä maanomistajien kanssa sopimuksia. Laajojen vesi- ja rantaluontokohteina Natura-verkostossa mukana olevien Tarjanneveden, Aurejärven ja Kukkiajärven vesialueilla toteutuskeinona on vesilaki ja ympäristönsuojelulaki, samoin kuin huomattavia lajistoarvoja omaavilla Ruonanjoella ja Pinsiön-Matalusjoella. Vatulanharju-Ulvaanharjun Natura-alue on esimerkki laajasta harjuluontokohteesta, jonka suojelu toteutetaan pääosin maa-aines- sekä maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Monipuolisia luontotyyppi- ja lajistoarvoja omaavan Salmuksen alueen maaalueilla on suojelun toteutuskeinona metsälaki lukuun ottamatta Koukkurahkan luonnonsuojelulailla suojeltua suoaluetta. Perinneympäristökohteiden suojelu puolestaan toteutetaan pääosin maanomistajien kanssa tehtävin sopimuksin, esimerkkinä Kuusistonkärki tai Kapeenlahden ranta. Kokemäenjoen Kilpikoski on esimerkki koskiensuojelulailla ja Pöllönvuoren kallioalue maaaineslailla suojellusta kohteesta. 6

7 Taulukko 1. Yleissuunnitelmassa käsiteltyjen Natura alueiden lukumäärä ja pinta-ala Lukumäärä Pinta-ala (ha) Erityisten suojelutoimien alueet, SAC (luontodirektiivi) Erityissuojelualueet, SPA (lintudirektiivi) SPA/SAC-alueet (samalla rajauksella ja tunnuksella sekä SPA että SAC) Yhteensä SAC-alueet yhteensä SPA-alueet yhteensä Taulukon 1 pinta-alat ovat Natura-alueiden aluegeometrioista laskettuja karttapinta-aloja. Viivageometroille ei ole voitu laskea pinta-alaa. Tästä syystä pinta-alat voivat poiketa hieman päätösasiakirjoissa mainituista. Tilanne Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Pirkanmaan Natura alueiden pinta-alasta noin 20 %:lla on olemassa tarpeelliset suunnitelmat (taulukko 2). Noin 55 %:lla pinta-alasta suunnitelmien laatiminen tai päivittäminen on tarpeen suunnitelmien kattavuudessa tai ajantasaisuudessa olevien suurten puutteiden vuoksi tai suunnitelmat puuttuvat kokonaan. Vähäisiä päivitystarpeita on noin 12 %:lla alueiden pinta-alasta. Suunnitelmia ei arvioida tarvittavan lainkaan 11 %:lla alueiden pinta-alasta, lukumääräisesti näitä alueita on noin kolmannes Natura alueiden määrästä. Yleissuunnittelussa on todettu hoito- ja käyttösuunnitelmien tarve kaikkineen kahdeksalletoista Natura-alueelle, suunnitelmien ollessa ajantasaisia kymmenellä kohteella (taulukko 3). Ajantasaisten suunnitelmien osuus tarpeesta on noin 55 % kohteiden lukumäärästä ja 39 % pintaalasta laskien. Seuraavien viiden vuoden kuluessa suunnitelmia tulisi laatia kuudelle kohteelle ja pidemmällä aikavälillä vielä kahdelle kohteelle. Toimenpidesuunnitelmatarve on nähty yhteensä 38 Natura-alueen kohdalla. Ajantasaisia suunnitelmia on 12 kohteella (yli 30 % tarpeesta), 21 kohteelle tulisi toimenpidesuunnitelma laatia ja viidellä kohteella olemassa oleva suunnitelma päivittää. Kahdelletoista alueelle tarvitaan suunnittelua kiireellisesti. Toimenpidesuunnitelmat koskevat lähinnä luonnonhoitoa ja ennallistamista. Muiden suunnitteluvälineiden osalta on yleissuunnittelussa tunnistettu neljän kaavan päivitystarve (taulukko 4), lisäksi kolmen Natura-alueen suojeluarvojen turvaamiseksi olisi tarpeen laatia asianmukaisia kaavoja. Metsätaloussuunnitelmien laatimis- tai päivitystarve on nähty tarpeelliseksi kymmenelle kohteelle, vesienhoitosuunnitelmien määrittelytarpeita yhdelle ja muita suunnittelutarpeita 21 Natura alueelle. Viimeksi mainituissa suunnitelmissa on mukana mm. useita perinnebiotooppien hoitosuunnitelmia, sekä laji- että luontotyyppiarvoja omaavien vesiluontokohteiden valuma-alueen hoitosuunnitelmia ja virkistyskäytön ohjaamiseen liittyvää suunnittelua. Taulukko 2. Natura-alueiden suunnittelutilanne: yhteenveto suunnittelutarpeesta lkm % lkm ha % ha Ei suunnittelutarvetta 33 29, ,9 Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia 22 19, ,2 Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 8 7, ,1 Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 3 2, ,7 Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita 45 40, ,0 Yhteensä , ,0 Taulukko 2. Tilanne

8 Taulukko 3. Natura-alueiden suunnittelutilanne: hoito- ja käyttösuunnitelmat ja toimenpidesuunnitelmat Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset Ei suunnittelutarvetta lkm ha lkm lkm HKS-suunnittelutarve yhteensä HKS laadittu ja ajantasainen HKS laadittu mutta päivitettävä HKS laadittava TPS-suunnittelutarve yhteensä TPS laadittu ja ajantasainen TPS laadittu mutta päivitettävä TPS laadittava HKS-/TPS suunnittelutarve yhteensä Ajantasaisten HKS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 55,6 39,0 Ajantasaisten TPS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 31,6 13,1 Taulukon 3 Kiireelliset sarakkeessa olevat suunnittelutarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). Tilanne Taulukko 4. Natura-alueiden suunnittelutilanne: muut suunnitteluvälineet lkm ha Ei suunnittelutarvetta MRL:n mukainen kaava yhteensä MRL:n mukainen kaava, voimassa MRL:n mukainen kaava, voimassa mutta päivitystarve MRL:n mukainen kaava, laadittava Metsätaloussuunnitelma yhteensä Metsätaloussuunnitelma, ajantasainen Metsätaloussuunnitelma, laadittava tai päivitettävä Vesienhoitosuunnitelma yhteensä Vesienhoitosuunnitelma, toimenpiteet määritelty Vesienhoitosuunnitelma, määrittelytarvetta Muu suunnitelma yhteensä Muu suunnitelma, ajantasainen 2 15 Muu suunnitelma, laadittava tai päivitettävä Taulukko 4. Tilanne

9 Aluekohtaiset suunnittelutarpeet: Kiireelliset HKS-tarpeet Erittäin kiireellisiä vuosina laadittavia hoito- ja käyttösuunnitelmia on Pirkanmaalla yleissuunnittelussa tunnistettu kolme: Keisarinharju-Vehoniemenharju, Kirkkojärven alue sekä Siikaneva. Kahden edellä mainitun alueen suunnittelu on jo parhaillaan meneillään. Siikanevan suunnitelmasta on Metsähallituksen laatima luonnosversio vuoden 2016 alkupuolelta, Kirkkojärven rantametsien hoito- ja käyttösuunnitelmaa on laadittu yleissuunnittelun kanssa samanaikaisesti Kangasalan kunnan vetämänä. Kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Kirkkojärven suojeluarvojen turvaamiseen tähtäävää suunnittelua kohdistetaan ranta-alueiden lisäksi myös järven vesialueisiin. Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueelle valmistui NATAarviointi vuoden 2016 lopussa, ja Metsähallitus on jatkamassa kohteen suunnittelua hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisella Vehoniemen luonnonsuojelualueelle. Alueella on vanha runkosuunnitelma vuodelta 1987 ja se vaatii päivittämistä. Kiireellisiä, vuosina laadittavia hoito- ja käyttösuunnitelmia tarvitaan kahdelle-kolmelle kohteelle. Luonnonsuojelua ja muuta maankäyttöä yhteensovittava suunnittelu Tampereen Myllypuron Natura-alueella tulisi saattaa loppuun ja Helvetinjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma päivittää. Tarjanneveden osalta puolestaan tulee vielä NATA-arvioinnin yhteydessä tarkasteltavaksi hoito- ja käyttösuunnitelman sopivuus alueen suunnittelun työkaluksi. Kiireelliset TPS-tarpeet Erittäin kiireellisiksi yleissuunnitelmassa on määritelty toimenpidesuunnitelmien tarve Häädetkeitaalle ja Puurokeidas-Hannankeitaalle. Suoalueilla toimenpidesuunnittelua tarvitaan etenkin soiden vesitalouden parantamiseksi ennallistamistoimin. Häädetkeitaalla tarvitaan myös metsän ennallistamisen suunnittelua. Kymmenelle muulle kohteelle toimenpidesuunnitelma on joko laadittava tai päivitettävä kiireellisesti. Toimenpidesuunnitelmia tulisi laatia etenkin soiden ja metsien ennallistamiseksi sekä lintuvesien kunnostustoimien toteuttamiseksi. MRL:n mukaiset kaavat Yleissuunnittelussa tunnistettiin olevan maankäytön suunnittelutarpeita Kukkiajärven ranta-alueilla sekä uhanalaisen lajin kannalta merkittävien vesistöjen, Pinsiön-Matalusjoen ja Ruonanjoen rantaalueilla. Niillä tulisi Natura-alueen suojelua toteuttaa laatimalla tarkoitukseen soveltuvia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia kaavoja. Neljän joko kokonaan tai osittain kaava-alueille sijoittuvan Natura alueen osalta kaavamerkinnät eivät ole riittäviä turvaamaan kohteiden suojeluperusteita. Tämän vuoksi kaavoja tulisi päivittää. Metsätaloussuunnitelmat Natura-alueen luonnonarvot huomioon ottavia metsätaloussuunnitelmia on katsottu yleissuunnitelmassa tarpeen laatia tai päivittää kaikkiaan kymmenellä pirkanmaalaisella Natura alueella. Suunnittelutarvetta on nähty mm. harju- ja kallioluontotyyppejä sisältäville Naturaalueille, joiden suojelua ei ole tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain keinoin. Esimerkkinä tällaisesta kohteesta on Uurasjärven Natura-alue. Vesienhoitosuunnitelmat Sastamalan Kiimajärven suojeluarvojen turvaamiseksi vesienhoidon suunnittelulla on nähty yleissuunnittelussa olevan tärkeä osa. Muut suunnitelmat Muuta suunnittelutarvetta on tunnistettu Pirkanmaalla varsin laajasti, kaikkiaan 21 Natura alueella. Perinneluontotyyppien ja/tai perinteisestä maankäytöstä hyötyvän lajiston (esim. 9

10 lietetatar) turvaamiseksi hoitosuunnitelmat tulisi laatia mm. Korpijärven ja Iso-Murron hakoihin sekä Kilpijoen rantaan. Lisäksi muutaman perinnebiotooppialueen suunnitelmissa on päivitystarvetta. Muita suunnittelutarpeita aiheutuu myös virkistyskäytön ohjaamisesta kulumiselle herkillä kallio-, lehto- tai harjuluontotyyppejä tai linnustoarvoja omaavilla kohteilla. Muuta suunnittelua ovat myös Kukkiajärven, Pinsiön-Matalusjoen ja Ruonanjoen valuma-alueiden hoitosuunnitelmat, joilla turvataan vesiin ja niissä eläviin eliöihin liittyviä suojeluarvoja. Muihin suunnitelmiin on kirjattu myös maisemanhoitoon liittyviä suunnittelutarpeita sekä tarve suojelun toteutuksen edistämisestä. Taulukko 5. HKS - ja TPS-suunnitelmien toteutus HKS TPS Vastuutaho Vuosi lkm ha lkm ha AH LS ELY Yhteensä Yhteensä Taulukon 5 lukumäärät kuvaavat laadittavien suunnitelmien lukumääriä. Yksi suunnitelma voi kattaa useampia Naturaalueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen suunnitelmien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) suunnitelmia. Tilanne Alla oleviin HKS- ja TPS-tarvelistauksiin on poimittu taulukon 3 sarakkeessa Kiireelliset olevia lukumääriä vastaavat Natura-alueet ja esitetty niiden tarkempi kiireellisyysluokka ja suunnittelutyön luonne. Natura-alueet, joilla kiireellinen HKS-tarve: Helvetinjärvi FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Keisarinharju - Vehoniemenharju FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Kirkkojärven alue FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Myllypuro FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Siikaneva FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Tarjannevesi FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava 10

11 Natura-alueet, joilla kiireellinen TPS-tarve: Hanhijärvi - Keskinen - Tapiolanjärvi FI SPA-alue Kiireellinen Laadittava Haukkaneva FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Huutisuo - Sasi FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Häädetkeidas FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Ilvesmäki-Läämännevan metsä FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kirveslammi FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kolmikoura FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Korpijärven suo FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Nuorajärvi FI SPA-alue Kiireellinen Laadittava Puurokeidas - Hannankeidas FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Päretkivenneva - Teerineva FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Silmäneva - Silmälammi FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Natura-alueet, joilla MRL:n mukaisen kaavoituksen tarve: Harjunvuori - Viitapohja FI SAC-alue Päivitettävä Iso-Murron haat FI SAC-alue Päivitettävä Kapeenlahden ranta FI SAC-alue Päivitettävä Kilpijoen ranta FI SAC-alue Päivitettävä Kukkiajärvi FI SAC-alue Laadittava Pinsiön-Matalusjoki FI SAC-alue Laadittava Ruonanjoki FI SAC-alue Laadittava Natura-alueet, joilla metsätaloussuunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Harjunvuori - Viitapohja FI SAC-alue Hautalammi FI SAC-alue Kaakkurijärvet FI SPA/SAC-alue Keisarinharju - Vehoniemenharju FI SAC-alue Pirunvuori FI SAC-alue Pöllönvuori FI SAC-alue Salmuksen alue FI SAC-alue Uurasjärvi FI SAC-alue Vatulanharju - Ulvaanharju FI SAC-alue Vähä-Arajärvenpuro FI SAC-alue Natura-alueet, joilla vesienhoitosuunnitelmissa määrittelytarvetta: Kiimajärvi FI SAC-alue 11

12 Natura-alueet, joilla muun suunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Harjunvuori - Viitapohja FI SAC-alue Hirtopohja FI SPA-alue Iso-Murron haat FI SAC-alue Keisarinharju - Vehoniemenharju FI SAC-alue Kilpijoen ranta FI SAC-alue Kituskoski FI SAC-alue Korpijärven haka FI SAC-alue Kukkiajärvi FI SAC-alue Luotosaari FI SAC-alue Längelmäveden saaret FI SAC-alue Marttilan rantaniitty FI SAC-alue Niinimäen haka FI SAC-alue Pinsiön-Matalusjoki FI SAC-alue Pirunvuori FI SAC-alue Pöllönvuori FI SAC-alue Ruonanjoki FI SAC-alue Salmuksen alue FI SAC-alue Siikaneva FI SAC-alue Sipilän niitty FI SAC-alue Vatulanharju - Ulvaanharju FI SAC-alue Äimälä FI SAC-alue 5. Natura alueiden tilan arvioinnit (NATA) Kaikille Natura verkostoon kuuluville alueille tehdään määräajoin päivitettävät Natura alueen tila-arvioinnit (NATA). Niiden kohteena on yleensä yksittäinen Natura 2000-alue. Arviointeja tehdään Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Kiireellisiä NATA-arvioinnit ovat erityisesti niillä Natura 2000-alueilla, joilla ei katsota tarvittavan mitään muuta suunnittelua ja joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita. Näin varmistetaan koko verkoston saaminen kattavasti suunnittelu- ja seurantajärjestelmän piiriin. Kiireellisiä ovat toisaalta myös ne alueet, joilla on kiireellinen aluekohtaisen suunnittelun tarve. Natura-alueiden tila-arviointeja (NATA) on tehty Pirkanmaan Natura alueille vuodesta 2010 alkaen (taulukko 6). Ensimmäiset NATA-tarkastelut kohdistuivat kansallispuistoihin Seitsemisen ja Helvetinjärven Natura alueille. Seuraavina vuosina laadittiin NATA-arviointeja mm. Siikanevan, Susimäen ja Kuivajärven metsän alueille. Muita merkittäviä ovat mm. vuonna 2015 laaditut Ahtialanjärven lintuveden sekä Mäntänvuoren NATA-arvioinnit. Laaditut ja ajantasaiset NATA-arvioinnit kattoivat yleissuunnittelun päättyessä alkuvuodesta 2017 noin ha eli yli 40 % Pirkanmaan Natura verkoston pinta-alasta (34 NATA-arviointia). Lisäksi yleissuunnittelun päättymisen aikaan tekeillä oli kymmenkunta NATA-tarkastelua. 12

13 Taulukko 6. NATA-arviointien tilanne Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset Laadittu, ajantasainen lkm ha lkm lkm Laadittu, päivitettävä Ei laadittu Natura-alueita yhteensä Ajantasaisten NATA-arviointien osuus (%) 30,6 42,8 Taulukon 6 Kiireelliset sarakkeessa olevat NATA-tarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). Tilanne NATA-arviointien toteutus Natura-alueiden tila-arviointi (NATA) on arvioitu erittäin kiireelliseksi yhteensä 34:lle Naturaalueelle käsittäen noin hehtaaria (taulukko 7). Näistä NATA-arvioinneista 20 on Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluiden ja 14 Pirkanmaan ELY-keskuksen vastuulla. Metsähallituksen NATA-arviointikohteiden pinta-ala on hehtaaria, kappalemäärän ollessa ensimmäisenä vuonna 13 ja toisena 7. Nata-arvioinnit kohdistuvat sekä laajoille suoalueille, kuten Häädetkeidas, Närhineva-Koroluoma, Puurokeidas-Hannankeidas, Silmäneva-Silmälammi, eräille vesialueille, mutta myös luonnonmetsiä sisältäville ja lajien kannalta tärkeille alueille. ELY-keskuksen NATA-arviointien kohteet käsittävät vuonna 2017 viisi melko pienialaista Natura aluetta. Mukana on lajien kannalta erittäin tärkeitä kohteita sekä perinnebiotooppeja. Vuonna 2018 ELY-keskuksen vastuulla olevissa NATA-arviointikohteissa on laajempia alueita, kuten Kukkiajärvi, useiden luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeät Harjunvuori-Viitapohjan alue sekä Salmuksen alue, Vatulanharju-Ulvaanharju, useita lintukosteikkoja sekä yksi suoalue. Taulukko 7. NATA-arviointien toteutus NATA Vastuutaho Vuosi lkm ha AH LS Yhteensä ELY Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 7 lukumäärät kuvaavat laadittavien NATA-arviointien lukumääriä. Poikkeustapauksissa yksi NATA-arviointi voi sisältää useampia Natura-alueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen NATA-arvointien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) arviointeja. Tilanne

14 Liitteet Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Liite 2. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura alueet aluetyypeittäin. Liite 3. Natura alueiden suunnittelutarpeen yhteenveto. Liite 4. Natura alueiden tila-arviointien tilanne ja laadinnan kiireellisyys. 14

15 Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio Ahtialanjärvi FI SPA-alue PIRELY Ahvenus FI SAC-alue MH Alhonlahden alue FI SPA-alue PIRELY Alhonlahti FI SAC-alue PIRELY Aurejärvi FI SAC-alue MH Ekojärvi FI SPA/SACalue HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma MH Elämänmäki FI SAC-alue MH Hanhijärvi - Keskinen - Tapiolanjärvi FI SPA-alue PIRELY Hanhonvuoren metsä FI SAC-alue MH Harjunvuori - Viitapohja FI SAC-alue PIRELY Hauhusselkä FI SPA-alue PIRELY Haukkaneva FI SAC-alue MH Hautalammi FI SAC-alue PIRELY Heikkilänmetsä FI SAC-alue PIRELY Helvetinjärvi FI SAC-alue MH Hepomäki - Kalkunvuori FI SAC-alue PIRELY Hirtopohja FI SPA-alue PIRELY Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 15

16 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio Hirvijärvi FI SPA-alue PIRELY Huutisuo - Sasi FI SAC-alue PIRELY Häädetkeidas FI SAC-alue MH Ilvesmäki-Läämännevan metsä FI SAC-alue MH Iso-Hyyhynen FI SAC-alue MH Iso-Murron haat FI SAC-alue PIRELY Isoneva - Kurjenmetsä FI SAC-alue MH Isoneva - Raitakulonneva FI SAC-alue MH Isonkivenneva - Marjakangas FI SAC-alue MH Joutsenjärvi FI SPA-alue PIRELY Kaakkosuo - Kivijärvi FI SAC-alue PIRELY Kaakkurijärvet FI SPA/SACalue HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma PIRELY Kaidatvedet FI SAC-alue MH Kapeenlahden ranta FI SAC-alue PIRELY Keiniänranta FI SAC-alue PIRELY Keisarinharju - Vehoniemenharju FI SAC-alue MH Kiikoisten metsä FI SAC-alue PIRELY Kiimajärvi FI SAC-alue PIRELY Kilpijoen ranta FI SAC-alue PIRELY Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 16

17 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio Kilpikoski FI SAC-alue PIRELY Kirkkojärven alue FI SPA/SACalue HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma PIRELY Kirveslammi FI SAC-alue MH Kituskoski FI SAC-alue MH Kolmikoura FI SAC-alue MH Korpijärven haka FI SAC-alue PIRELY Korpijärven suo FI SAC-alue PIRELY Kortejärvi FI SPA-alue PIRELY Kuivajärven metsä FI SAC-alue MH Kukkiajärvi FI SAC-alue PIRELY Kukkolanjärvi FI SPA-alue PIRELY Kullanpää FI SAC-alue PIRELY Kuohijoen kalkkilehto FI SAC-alue MH Kuorsumaanjärvi FI SPA-alue PIRELY Kurkisuo FI SAC-alue PIRELY Kuusistonkärki FI SAC-alue PIRELY Lakeisnevankangas FI SAC-alue MH Lapinvuori FI SAC-alue PIRELY Lauttajärvi FI SAC-alue MH Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 17

18 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio Likasenkoski FI SAC-alue MH Luotosaari FI SAC-alue PIRELY Lymylampi FI SAC-alue MH Längelmäveden saaret FI SAC-alue PIRELY Marttilan rantaniitty FI SAC-alue PIRELY Metsäopiston metsä FI SAC-alue MH Musturi FI SAC-alue MH Myllypuro FI SAC-alue PIRELY Mäntänvuori FI SAC-alue PIRELY Niinimäen haka FI SAC-alue PIRELY Nuorajärvi FI SPA-alue PIRELY Nälkähittenkangas FI SAC-alue MH Närhineva - Koroluoma FI SAC-alue MH Onkemäenjärvi FI SPA-alue PIRELY Perkonmäki FI SAC-alue MH Peräkulo FI SAC-alue MH Petäjäjärvi FI SAC-alue MH Pikku-Suolijärvi FI SAC-alue MH Pinsiön-Matalusjoki FI SAC-alue PIRELY Pirunvuori FI SAC-alue PIRELY HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 18

19 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio Pitkäkangas FI SAC-alue MH Pitkäkorpi FI SAC-alue MH Pitämävuoret FI SAC-alue MH Pulkajärvi FI SAC-alue MH Puurokeidas - Hannankeidas FI SAC-alue MH Päretkivenneva - Teerineva FI SAC-alue MH Pöllönvuori FI SAC-alue PIRELY Raatosulkonneva FI SAC-alue MH Raattaniemi - Vekaraniemi FI SAC-alue MH Rengassalo FI SAC-alue MH Riihijärvi FI SAC-alue MH Roominnotko FI SAC-alue PIRELY Ruonanjoki FI SAC-alue PIRELY Ruottaniitty-Siikanotko FI SAC-alue PIRELY Salmuksen alue FI SAC-alue PIRELY Sarkkilanjärvi FI SPA-alue PIRELY Seitseminen FI SAC-alue MH Siikaneva FI SAC-alue MH Silmäneva - Silmälammi FI SAC-alue MH Sinivuori FI SAC-alue MH HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 19

20 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio Sipilän niitty FI SAC-alue PIRELY Susimäki FI SAC-alue MH Taaborinvuori FI SAC-alue MH Tarjannevesi FI SAC-alue MH Temppeliharju FI SAC-alue MH Tervaniemenlahti FI SPA-alue PIRELY Tykölänjärvi FI SPA/SACalue HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma PIRELY Uurasjärvi FI SAC-alue MH Vainoniemi - Rauttunrahka FI SAC-alue PIRELY Valkeekivi FI SAC-alue PIRELY Vatulanharju - Ulvaanharju FI SAC-alue PIRELY Vehkajärvi FI SPA-alue PIRELY Vehmaanniemi FI SAC-alue PIRELY Vuorenpykälä FI SAC-alue MH Vähä-Arajärvenpuro FI SAC-alue PIRELY Äimälä FI SAC-alue PIRELY Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 20

21 Selitteet: Yhteenveto Natura-alueen suunnittelutarpeesta 1 = Ei suunnittelutarvetta 2 = Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia 3 = Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 4 = Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 5 = Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita HKS/TPS-suunnittelutarvearvio 1 = Ei suunnittelutarvetta 2 = HKS laadittu ja ajantasainen 3 = HKS laadittu mutta päivitettävä 4 = HKS laadittava 5 = TPS laadittu ja ajantasainen 6 = TPS laadittu mutta päivitettävä 7 = TPS laadittava HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys 1 = Erittäin kiireellinen (1-2 v) 2 = Kiireellinen (3-5 v) 3 = Vähemmän kiireellinen (6-10 v) 4 = Ei kiireellinen (yli 10 v) MRL:n mukainen kaava 1 = Ei suunnittelutarvetta 11 = MRL:n mukainen kaava, voimassa 12 = MRL:n mukainen kaava, voimassa mutta päivitystarve 13 = MRL:n mukainen kaava, laadittava Metsätaloussuunnitelma 1 = Ei suunnittelutarvetta 21 = Metsätaloussuunnitelma, ajantasainen 22 = Metsätaloussuunnitelma, laadittava tai päivitettävä Vesienhoitosuunnitelma 1 = Ei suunnittelutarvetta 31 = Vesienhoitosuunnitelma, toimenpiteet määritelty 32 = Vesienhoitosuunnitelma, määrittelytarvetta Muu suunnitelma 1 = Ei suunnittelutarvetta 91 = Muu suunnitelma, ajantasainen 92 = Muu suunnitelma, laadittava tai päivitettävä NATA: Tilanne 0 = Ei laadittu 1 = Laadittu, ajantasainen 2 = Laadittu, päivitettävä NATA: Kiireellisyys 1 = Erittäin kiireellinen (1-2 v) 2 = Kiireellinen (3-5 v) 3 = Vähemmän kiireellinen (6-10 v) Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet, Lajisuojelutoimet, Luontotyyppisuojelutoimet, Luontomatkailu ja lähivirkistys, Muut maankäyttöpaineet 1 = Erittäin tärkeä / merkittävä 2 = Tärkeä / merkittävä 9 = Ei tärkeä / merkittävä Suunnitteluvelvoite 1 = Ei suunnitteluvelvoitetta 2 = Säädös tai päätös edellyttää HKS-suunnitelmaa 3 = Säädös tai päätös edellyttää TPS-suunnitelmaa 9 = Ei määritelty 21

22 Liite 2. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura alueet aluetyypeittäin. Yleissuunnitelman Natura-alueet SAC SAC/SPA SPA ELY-keskuksen alue Muut Natura-alueet km Kartta: Kartta-aineistot: Metsähallitus Suomen ympäristökeskus 2017 ja Karttakeskus Oy, Lupa L

23 Liite 3. Natura alueiden suunnittelutarpeen yhteenveto. Suunnittelutarpeen yhteenveto Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia Ei suunnittelutarvetta ELY-keskuksen alue km Kartta: Kartta-aineistot: Metsähallitus Suomen ympäristökeskus 2017 ja Karttakeskus Oy, Lupa L

24 Liite 4. Natura alueiden tila-arviointien tilanne ja laadinnan kiireellisyys. NATA-tilanne ja -kiireellisyys Laadittava, 1-2 v. Laadittava, 3-5 v. Laadittava 5-10 v. Laadittu, päivitettävä Laadittu, ajantasainen ELY-keskuksen alue km Kartta: Kartta-aineistot: Metsähallitus Suomen ympäristökeskus 2017 ja Karttakeskus Oy, Lupa L