Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Uudenmaan ELY-keskus

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Elinkeino-, Julkaisuaika Uudenmaan ELY-keskus 2017 Toimeksiantaja Hyväksymispäivämäärä Ympäristöministeriö Julkaisun nimi Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Uudenmaan ELY-keskus Tiivistelmä Yleissuunnitelma kattaa Uudenmaan maakunnan alueella 101 Natura-aluetta. Alueiden yhteispinta-ala on lähes ha, josta pääosa, lähes 90 %, on vesialuetta. Verkostoon sisältyy sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisia alueita. Natura-verkoston suojelutavoitteita toteutetaan luonnonsuojelulain lisäksi mm. vesilain ja maa-aineslain säädöksin. Uudenmaan ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa Naturaalueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa arvioidaan Natura-alueiden suojelutavoitteita turvaavien ja edistävien suunnitelmien tarve ja Natura-alueiden tila-arviointien (NATA) laatimistarve. Yleissuunnitelma perustuu valtakunnallisesti yhtenäisin menettelyin tehtyihin aluekohtaisiin tarkasteluihin ja kattaa kaikki Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle pääosin sijoittuvat Natura-alueet. Etelä-Suomen on vastannut pääosin valtionmaille ja ELY-keskus pääosin yksityismaille sijoittuvien Natura-alueiden tarkastelusta. Yleissuunnitelmassa esitettään katsaus Natura ja suojelualueverkoston tilaan Uudenmaan ELYkeskuksen toimialueella. Lisäksi määritellään Natura-alueiden keskeisenä suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit. Yleissuunnittelun tuloksista on koottu Natura-aluekohtaisiin tarkasteluihin perustuva yhteenveto. Natura-alueiden suunnittelutarpeita ja NATA arviointien kiireellisyyttä arvioidaan raportissa niin, että erittäin kiireelliset suunnitelmat on tavoitteena laatia jo lähivuosina ja kiireelliset vuoden 2021 loppuun mennessä. Yleissuunnittelussa tehdyn arvion mukaan Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella noin kolmasosa Natura-alueiden lukumäärästä on sellaisia, joiden suojelutavoitteiden edellyttämät toimenpiteet eivät edellytä erityistä suunnittelua. Noin puolet tarvittavista hoito- ja käyttösuunnitelmista on jo laadittu. Vain yhdellä alueella on arvioitu olevan erittäin kiireellinen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimistarve. Yhdeksällä alueella on kasvaneen virkistyskäyttöpaineen vuoksi arvioitu olevan tarve hoito- ja käyttösuunnitelman päivittämiseen. Toimenpidesuunnitelmia tarvitaan 34 Natura-alueella, niiden avulla tarkennetaan ennallistamisen ja luonnonhoidon toteuttamista. Lisäksi kuudelle alueelle on tarpeen laatia luontoarvot huomioiva metsätaloussuunnitelma ja kuudelle alueelle muu suunnitelma, jolla turvataan alueiden suojelutavoitteet. NATA-arviointi on arvioitu kiireelliseksi kaikkiaan 63 Natura-alueelle. Asianhallinta UUDELY/221/2017 Verkkojulkaisu

3 Sisältö Kuvailulehti ja tiivistelmä 1. Johdanto 2. Yleissuunnittelun 2016 sisältö 3. Natura 2000 verkosto ELY-keskuksen alueella 4. Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys 5. Natura alueiden tilan arvioinnit (NATA) Liitteet 1. Johdanto Natura 2000 alueilla on toteutettava niiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia suojelutoimenpiteitä ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia aluekohtaisia hoito- ja käyttösuunnitelmia tai laaja-alaisempia kehittämissuunnitelmia. Yleissuunnittelun tehtävänä on kohdentaa tätä suunnittelua Natura 2000 alueiden suojeluarvojen merkittävyyden ja hoito- tai ennallistamistarpeiden sekä toisaalta niihin kohdistuvien uhkien ja paineiden mukaan tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin. Natura 2000 verkosto koostuu luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisesti muodostetuista erityisten suojelutoimien alueista (SAC, Special Areas of Conservation) ja lintudirektiivin mukaisesti ilmoitetuista erityssuojelualueista (SPA, Special Protection Areas). Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu näitä kaikkia alueita. Yleissuunnitelmassa ei paneuduta suojelutavoitteiden yksityiskohtiin vaan tarkastellaan aluekohtaisten suunnitelmien laatimis- tai päivittämistarvetta ja niiden kiireellisyyttä. Tarvittavat suunnitelmat voivat olla kattavia hoito- ja käyttösuunnitelmia, joilla pääsääntöisesti tarkoitetaan valtion luonnonsuojelualueille tai erämaa-alueille laadittavia laissa mainittuja suunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelmia voi olla tarpeen tarkentaa esim. ennallistamiseen, luonnonhoitoon tai käytönohjaukseen liittyvillä toimenpidesuunnitelmilla. Monilla Natura 2000 alueilla toimenpidesuunnitelma voi olla jo yksinään riittävä suunnitteluväline. Muita aluekohtaisia suunnitelmia voivat olla esim. Natura 2000 alueen suojelutavoitteet huomioon ottava metsäsuunnitelma, lintuvesien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen kunnostussuunnitelma, yksityistä luonnonsuojelualuetta koskeva suunnitelma tai mikä tahansa Natura 2000 alueen suojeluperusteiden turvaamiseen tai niiden tilan parantamiseen tähtäävä suunnitelma. Laaja-alaiset kehittämissuunnitelmat voivat koskea etenkin Natura alueita, joiden suojelu toteutetaan kokonaan tai suurelta osin muilla kuin luonnonsuojelulain mukaisilla toimenpiteillä. Ne voivat olla esim. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia kaavoja, metsänkäyttöä tai vesienhoitoa koskevia suunnitelmia. Suunnitelmien tehtävänä on selventää eri toimijoille suojelun perusteena olevien luontoarvojen sisältöä ja sijoittumista sekä antaa suosituksia siitä, miten ne olisi syytä ottaa huomioon alueella harjoitettavassa maankäytössä. Natura 2000 alueiden hoidon ja käytön suunnittelu ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen ovat luonteeltaan jatkuvaa toimintaa. Tämän vuoksi 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran laadittuja yleissuunnitelmia on tarpeen aika ajoin päivittää. Ne laadittiin vuonna 2016 kattavasti uudelleen ELY-keskusten toimialueittain ympäristöministeriön ELY-keskuksille ja Metsähallitukselle antamiin ohjeisiin perustuen. Yleissuunnitelmat laadittiin ELY-keskusten ja Metsähallituksen luontopalveluiden yhteistyönä vuonna 2015 käyttöön otetun suojelualueiden suunnittelu ja seuranta -tietojärjestelmän (SASS) avulla. 1

4 2. Yleissuunnittelun 2016 sisältö Suunnittelutarpeiden ja niiden kiireellisyyden arviointi Yleissuunnittelun tärkein tehtävä on Natura 2000-alueiden suunnittelutilanteen ja -tarpeen arviointi. Alueittain tehdyssä tarkastelussa on määritelty hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) ja toimenpidesuunnitelmien (TPS) sekä muiden aluekohtaisten tai laaja-alaisten kehittämissuunnitelmien tilanne, laatimis- tai päivitystarve ja kiireellisyys. Tämä arviointi edellyttää kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon alueen suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien tila sekä alueeseen kohdistuva käyttö sekä uhat ja paineet. Tarveharkinnan apuna on käytetty valtakunnallisiin painotuksiin perustuvaa tarkastelua, jonka avulla on pyritty yhtenäistämään arviointia erilaisten alueiden välillä. Arvioinnissa on ensinnäkin kiinnitetty huomiota tarpeeseen selkeyttää ja tarkentaa eri toimijoille alueen suojeluperusteiden turvaamisen kannalta oleellisia tietoja, kuten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen ekologisia vaatimuksia ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista niihin. Tämä on tarpeen erityisesti niillä Natura alueilla, joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita ja joihin kohdistuu erilaista käyttöä. Toiseksi suunnittelutarvetta on arvioitu luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tavoitetilan ylläpitämisen tai saavuttamisen kannalta tarpeellisten toimenpiteiden, kuten esim. hoito- tai ennallistamistoimien suunnittelun kannalta. Suunnittelutarvetta voi myös syntyä runsaan virkistys- ja matkailukäytön ohjaamiseksi. Myös muut alueiden luontoarvoihin vaikuttavat tekijät voivat osaltaan lisätä suunnittelutarvetta. Tarveharkinnan tueksi yleissuunnittelussa arvioitiin kultakin alueelta seuraavaa viittä ympäristöministeriön ohjekirjeessä ( , YM9/501/2015) kuvattua suunnittelutarpeeseen vaikuttavaa tekijää: luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten alueiden määrä ja luonne, lajien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontotyyppien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontomatkailun ja lähivirkistyksen aiheuttama paine sekä muut maan ja vesien käytön paineet. Suunnittelun tilanteen ja tarvearvioinnin yhteenveto sekä kiireelliset suunnittelukohteet ovat luvussa 4. Kaikkien Natura-alueiden aluekohtaiset suunnittelutarpeet ja eri osatekijöiden painotukset ilmenevät suunnitelman liitteenä olevasta luettelosta (liite 1). Keskeisten suojeluperusteiden määrittely Natura alueiden suojelun perusteena erityisten suojelutoimien alueilla (SAC) ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit sekä erityissuojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lajit ja Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit. Natura-tietolomakkeelle on kirjattu kunkin alueen suojeluperusteina olevat luontotyypit ja/tai -lajit sekä yleiset tavoitteet näiden suojelutason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Kaikki nämä luontotyypit ja lajit kuuluvat alueiden suojeluperusteisiin. Yleissuunnittelun yhteydessä on määritelty kunkin Natura-alueen keskeisimmät suojeluperusteina olevat luonto- ja lintudirektiivien luontotyypit ja lajit. Tällä pyritään erittelemään ja priorisoimaan ne kyseisen alueen suojeluperusteet, joiden säilyttämisellä tai tilan parantamisella on erityistä merkitystä osana Natura 2000 verkoston tavoitteiden toteutumista. Keskeisten suojeluperusteiden säilyttäminen tai parantaminen edellyttää usein toimenpiteitä, minkä vuoksi niiden määrittely on suunnittelun kannalta keskeistä. Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, toimenpidesuunnitelmissa ja Natura-alueiden tilan arvioinneissa (NATA) ja muussa tarkemmassa aluekohtaisessa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota näiden verkoston tavoitteiden kannalta keskeisten luontotyyppien ja lajien tilaan. 2

5 Natura-alueiden tilan arviointien (NATA) kiireellisyys Kaikille Natura alueille tehdään SASS-tietojärjestelmässä määräajoin päivitettävät tilaarvioinnit (NATA). Arvioinnissa määritetään aluekohtaiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot ja niiden tila sekä arvoihin kohdistuvat uhkatekijät. Näiden perusteella määritellään arvojen tavoitetilan säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat. Lisäksi arvioidaan aluekohtaisesti luontotyyppien ja lajien tilaa sekä tehtyjen suojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Ne vastaavat sisällöltään pienimuotoista hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Koko Natura 2000 verkoston kattavina ylläpidetyt NATA-arvioinnit palvelevat systemaattisella ja kattavalla tavalla suojelutavoitteiden toteutumisen seurantaa ja ohjaavat muuta aluekohtaista suunnittelua niillä alueilla, joilla sellaista tarvitaan. Monilla alueilla, joilla ei ole aktiivisten suojelutoimien tarpeita, NATA-arvioinnit toimivat jo sellaisenaan riittävinä suojelun toimeenpanon suunnittelun ja seurannan välineinä. Yleissuunnittelussa laatimista odottavat NATA-arvioinnit on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. NATA-arviointien tilanne ja kiireellisesti tarvittavien arviointien toteutus vedetään yhteen luvussa Natura 2000 verkosto ELY-keskuksen alueella Uudenmaan ELY-keskuksen laatimassa yleissuunnitelmassa on käsitelty 101 aluetta, joiden yhteispinta-ala on lähes ha. Nämä alueet sijaitsevat kokonaan tai pääosin Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella. Osa näistä alueista on päällekkäisiä johtuen siitä, että erityissuojelualue (SPA) sijaitsee osittain tai kokonaan erityisten suojelutoimien alueen (SAC) sisällä. Lisäksi yhdeksän muiden ELY-keskusten yleissuunnitelmissa käsiteltyä aluetta ulottuu osittain Uudenmaan alueelle. Pääosa Uudenmaan Natura 2000-verkostosta on sekä erityisten suojelutoimien alueita (SAC) että lintudirektiivin erityissuojelualueita (SPA), yhteensä noin ha. Lisäksi erityisten suojelutoimien alueita (SAC) on noin ha ja lintudirektiivin erityissuojelualueita (SPA) on noin ha. Natura-aluetyyppien lukumäärät ja pinta-alat on koottu taulukkoon 1. Uudenmaan Natura-alueiden pinta-alavaihtelu on suuri. Laajimpia ovat Pernajanlahtien ja Pernajansaariston merensuojelualue ( ha), Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue ( ha) sekä Söderskärin ja Långörenin saaristo ( ha), joiden pinta-alasta suurin osa on vesialuetta. Pääosin maa-aluetta sisältävistä Naturaalueista suurin on Nuuksio Espoossa, jonka pinta-ala on 5644 ha ja pienin Lohjan Myllymäki, jonka koko on vain 7 ha. Uudenmaan Natura-verkoston pinta-alasta valtaosalla (80 %) suojelutavoitteet turvataan kokonaan tai osittain muun kuin luonnonsuojelulain mukaisilla toimenpiteillä. Luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten alueiden merkitys korostuu, koska Natura-alueet sisältävät laajoja vesialueita, joiden toteuttamistapa on vesilaki sekä metsäisiä harju- ja kallioalueita, joiden suojelutavoitteet turvataan maa-aineslain keinoin. Kolmella jokialueella (Mustionjoki, Siuntionjoki ja Sipoonjoki) toteuttamiskeinona on pelkästään vesilaki. Yhdellä alueella (Lintukiimanvuori) toteuttamiskeinona on ainoastaan maa-aineslaki. Uudenmaan Natura 2000-alueilla on merkitystä erityisesti meri- ja rannikkoluontotyyppien, lehtojen, jalopuumetsien sekä perinneluontotyyppien ja kalkkikallioiden suojelussa. Luontotyyppien suojelun kannalta erittäin tärkeiksi luokitellut alueet sisältävät enimmäkseen reheviä lehtoalueita sekä kalkkivaikutteisia luontotyyppejä, esimerkiksi Lohjanjärven ympäristön Natura-alueilla. Kalkkivaikutteiset alueet ovat myös tärkeitä keskittymiä uhanalaiselle lajistolle. Esiintymisalueensa reunalla, mm. Porvoon Stensbölessä ja Bengtsårin lehdossa Hangossa, sijaitsevat jalopuumetsiköt ovat myös erittäin tärkeitä luontotyyppejä Uudenmaan Natura-alueilla. Nämä luontotyypit samoin kuin merenlahtien rantaluontotyypit ja perinnebiotoopit vaativat jatkuvia hoitotoimenpiteitä. Laajoilla merensuojelualueilla ovat Itämeren vedenalaiset luontotyypit ja rantaluontotyypit erittäin tärkeitä. Meri- 3

6 alueet, kuten Kallbådanin luodot ja vesialue, ovat erittäin merkittäviä harmaahylkeen suojelualueita. Linnuston kannalta Uudenmaan merkittävimpiä Natura-alueita ovat erityisesti rannikon matalat merenlahdet, mm. Vanhankaupunginlahti, Laajalahti ja Porvoonjoen suisto, sekä rehevät sisämaan lintukosteikot, mm. Lepinjärvi, Matalajärvi, Vanjärvi, Ridasjärvi ja Kanteleenjärvi. Mustionjoki, Siuntionjoki ja Vantaanjoki ovat erittäin tärkeitä alueita vuollejokisimpukan suojelun kannalta. Mustionjoki on Uudenmaan ainoa jokihelmisimpukan esiintymisalue. Uudenmaan Natura-alueisiin kohdistuu Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen käyttöpaine väestömäärän ja sen voimakkaan kasvun vuoksi. Uudenmaan Natura-alueilla on kolme kansallispuistoa. Metsä- ja suoluontotyyppien suojelun kannalta merkittävät Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot muodostavat kumpikin oman Natura-alueensa. Tammisaaren saariston kansallispuisto sisältyy laajempaan Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Natura-alueeseen. Nuuksion kansallispuisto oli vuonna 2016 kävijämääriltään Suomen toiseksi suosituin Ylläs-Pallastunturin kansallispuiston jälkeen käyntimäärällä. Useat Natura-alueet sijaitsevat keskellä tiivistä asutusta pääkaupunkiseudun suurimmissa kaupungeissa. Nämä alueet ovat lähialueiden asukkaille tärkeitä virkistyspaikkoja. Näitä ovat mm. Espoonlahti-Saunalahti, Laajalahden lintuvesi, Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet, Vanhankaupunginlahden lintuvesi sekä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Näihin alueisiin kohdistuu merkittäviä lähialueiden rakentamisesta ja infrastruktuurista aiheutuvia paineita. Taulukko 1. Yleissuunnitelmassa käsiteltyjen Natura alueiden lukumäärä ja pinta-ala Lukumäärä Pinta-ala (ha) Erityisten suojelutoimien alueet, SAC (luontodirektiivi) Erityissuojelualueet, SPA (lintudirektiivi) SPA/SAC-alueet (samalla rajauksella ja tunnuksella sekä SPA että SAC) Yhteensä SAC-alueet yhteensä SPA-alueet yhteensä Taulukon 1 pinta-alat ovat Natura-alueiden aluegeometrioista laskettuja karttapinta-aloja. Viivageometroille ei ole voitu laskea pinta-alaa. Tästä syystä pinta-alat voivat poiketa hieman päätösasiakirjoissa mainituista. 4. Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Uudenmaan ELY-keskuksen toimialueella noin kolmasosa (34 %) Natura-alueiden lukumäärästä on sellaisia, joiden suojelutavoitteiden turvaaminen ei edellytä erityistä suunnittelua. Pintaalallisesti tämä vastaa noin 12 % Natura-alueiden pinta-alasta. Tarvittavat ja ajan tasalla olevat suunnitelmat on 18 Natura-alueella. Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat, ovat vanhentuneita tai niissä on merkittäviä puutteita 42 alueella, joka on 73 % alueiden pinta-alasta. Pinta-alaa nostaa laajojen merialueiden puuttuvat suunnitelmat. (taulukko 2) 4

7 Taulukko 2. Natura-alueiden suunnittelutilanne: yhteenveto suunnittelutarpeesta lkm % lkm ha % ha Ei suunnittelutarvetta 34 33, ,7 Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia 18 17, ,0 Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 7 6, ,5 Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 6 5, ,7 Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita 36 35, ,1 Yhteensä , ,0 Hoito- ja käyttösuunnitelman laatimistarve on yhteensä 26 alueella, joka kattaa lähes ha. Toimenpidesuunnitelman laatiminen on tarpeen Uudellamaalla 34 alueelle, joiden pinta-ala on noin 7000 ha. Tässä yleissuunnitelmassa toimenpidesuunnitelmiin on huomioitu vain sellaiset alueet, joilla toimenpidesuunnitelma on ensisijainen suunnitteluväline. Alueilla, joilla hoito- ja käyttösuunnitelma on ensisijainen suunnitteluväline saattaa olla myös toimenpidesuunnittelutarve. Näiden suunnitelmien tarve ei näy tässä yleissuunnitelmassa esitetyissä lukumäärissä toimenpidesuunnitelmien tarpeesta. Muiden suunnitteluvälineiden osalta tarvitaan metsätaloussuunnitelma kuudelle alueelle ja muu suunnitelma kuudelle alueelle. Muiden suunnitelmien kattama pinta-ala on lähes ha, koska suunnittelutarve kattaa mm. laajoja merialueilta, joilla Naturan toteuttamiskeinona on muu kuin luonnonsuojelulaki. (taulukko3) Hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat tarpeen pääosalle Uudenmaan Natura-alueiden pinta-alasta, vaikka näitä alueita onkin lukumääräisesti vain 26. Vähän yli puolella näistä alueista hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu ja ajantasainen. Yhdelle alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on luokiteltu kiireelliseksi. Suurin tarve Uudellamaalla on vanhojen hoito- ja käyttösuunnitelmien päivittämisellä. (taulukko3) Toimenpidesuunnitelmia tai niiden päivityksiä tarvitaan kiireellisesti 18 alueella. Tässä yleissuunnitelmassa tähän kategoriaan kuuluvat alueet, joilla ei ole voimassa olevaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa eikä sellaiselle myöskään ole tarvetta. Alueet ovat pääsääntöisesti pienialaisia ja niille ei kohdistu merkittäviä ristiriitoja virkistyskäytön, matkailun tai muiden maankäyttöpaineiden takia. (taulukko 3) 5

8 Taulukko 3. Natura-alueiden suunnittelutilanne: hoito- ja käyttösuunnitelmat ja toimenpidesuunnitelmat Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset Ei suunnittelutarvetta lkm ha lkm lkm HKS-suunnittelutarve yhteensä HKS laadittu ja ajantasainen HKS laadittu mutta päivitettävä HKS laadittava TPS-suunnittelutarve yhteensä TPS laadittu ja ajantasainen TPS laadittu mutta päivitettävä TPS laadittava HKS-/TPS suunnittelutarve yhteensä Ajantasaisten HKS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 53,8 52,8 Ajantasaisten TPS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 23,5 45,4 Taulukon 3 Kiireelliset sarakkeessa olevat suunnittelutarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). Muut suunnitteluvälineet Muiden suunnitteluvälineiden osalta on tunnistettu tarve laatia Natura alueiden luonnonarvot huomioivat metsätaloussuunnitelmat kuudelle alueelle (Bölsviken-Stormossen, Kalkkilammi- Sääksjärvi, Keräkankare-Kylmänlähde, Lintukiimanvuori, Lohjanharju ja Ojamonkangas, Tapelsåsen-Lindöviken-Heimlax). (taulukko4) Lisäksi kahdella jokialueella (Vantaanjoki ja Siuntionjoki) on tunnistettu tarve joen valuma-alueen huomioivan yleissuunnitelman laatimiseen (muu suunnitelma) ja kahdella laajalla merialueella (Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue ja Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue) tarvitaan luontotyyppikartoitus ja/tai -mallinnus vesialueen osalta. Tämän avulla voidaan suunnitella, seurata ja valvoa vesialueelle kohdistuvia toimenpiteitä, esim. ruoppauksia ja hankkeiden yhteisvaikutuksia. Espoonlahti-Saunalahti alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, mutta lisäksi alueella tarvitaan toimenpidesuunnitelma meriuposkuoriaisen elinolosuhteiden parantamiseksi. (taulukko 4) Järvisuo-Ridasjärvi alueella on voimassa oleva hoito- ja käyttösuunnitelma ja lisäksi järven umpeenkasvun estämiseksi tarvitaan suunnitelma järven pinnan nostamiseksi. Suunnitelma on tehtävä yhteistyössä alueen eri toimijoiden kesken. (taulukko4) 6

9 Taulukko 4. Natura-alueiden suunnittelutilanne: muut suunnitteluvälineet lkm ha Ei suunnittelutarvetta MRL:n mukainen kaava yhteensä MRL:n mukainen kaava, voimassa MRL:n mukainen kaava, voimassa mutta päivitystarve MRL:n mukainen kaava, laadittava Metsätaloussuunnitelma yhteensä Metsätaloussuunnitelma, ajantasainen Metsätaloussuunnitelma, laadittava tai päivitettävä Vesienhoitosuunnitelma yhteensä Vesienhoitosuunnitelma, toimenpiteet määritelty Vesienhoitosuunnitelma, määrittelytarvetta Muu suunnitelma yhteensä Muu suunnitelma, ajantasainen Muu suunnitelma, laadittava tai päivitettävä Aluekohtaiset suunnittelutarpeet: Kiireelliset hoito- ja käyttösuunnitelmat Yhdelle pääkaupunkiseudulla sijaitsevalle alueelle (Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet) on laadittava erittäin kiireellisesti (1-2 v.) hoito- ja käyttösuunnitelma lähialueiden rakentamisesta ja infrastruktuurista aiheutuvia paineiden hallitsemiseksi. Lisäksi alueen merkittävästi tulevaisuudessa kasvava virkistyskäyttö vaatii ohjausta. (taulukko5) Suurin tarve Uudenmaan alueella on vanhojen hoito- ja käyttösuunnitelmien päivittämisellä. Kuudella alueella päivitystarve on arvioitu kiireelliseksi erityisesti kasvaneen virkistyskäyttöpaineen vuoksi. Erittäin kiireellisesti (1-2 v.) päivitettäviä hoito- ja käyttösuunnitelmia ovat mm. Nuuksion alueen suunnitelma, joka kattaa kolme erillistä Natura-aluetta. Nuuksion hoito- ja käyttösuunnitelma on vanhentunut kasvaneen käyttöpaineen sekä kansallispuistoon liitettyjen uusien alueiden myötä. Samoin myös Kallbådanin luodot ja vesialueen käyttöpaine on kasvanut majakan matkailukäyttöön avaamisen jälkeen. Kirkkonummen saariston alueille (SAC ja SPA) päivitetään hoitoja käyttösuunnitelma uuden Porkkalan luonnonsuojelualueen perustamisen jälkeen. (taulukko 5) Kiireelliset toimenpidesuunnitelmat Kiireelliset toimenpidesuunnitelmat koskevat lähinnä jatkuvaa hoitoa vaativia luontotyyppejä, kuten lehtoja, jalopuumetsiä ja perinnebiotooppeja. Erittäin kiireellinen (1-2 v.) hoidon tarve on Lemmenlaakson lehdon alueella. Kiireellisesti (3-5 v) toimenpidesuunnitelman laatiminen on tarpeen lisäksi 15 muulle alueelle. Suurin osa näistä alueista sisältää edellä mainittuja jatkuvaa hoitoa vaativia luontotyyppejä. Muun muassa Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät sekä Peltolan vanhat metsät -alueilla on myös ennallistamissuunnitelmaa vaativia suoalueita. Kanteleenjärven lintuveden ja Läppträsketin alueille on tarpeen laatia kiireellinen (3-5 v.) toimenpidesuunnitelma järven pinnan nostamiseksi. (taulukko5) 7

10 Yhdellä kohteella, Haaviston alueet, on erittäin kiireellinen toimenpidesuunnitelman päivitystarve. Haaviston alueet muodostuvat useasta erillisestä pienialaisesta kohteesta, joissa osalla on jo tehty luonnonhoitotoimia, mutta osalla alueista toimenpidesuunnitelmat vielä puuttuvat. (taulukko 5) Taulukko 5. HKS - ja TPS-suunnitelmien toteutus HKS TPS Vastuutaho Vuosi lkm ha lkm ha AH Yhteensä LS Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 5 lukumäärät kuvaavat laadittavien suunnitelmien lukumääriä. Yksi suunnitelma voi kattaa useampia Naturaalueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen suunnitelmien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) suunnitelmia. Alla oleviin HKS- ja TPS-tarvelistauksiin on poimittu taulukon 3 sarakkeessa kiireelliset olevia lukumääriä vastaavat Natura-alueet ja esitetty niiden tarkempi kiireellisyysluokka ja suunnittelutyön luonne. Uudenmaan alueella ei ole tarvetta kiireellisiin MRL:n mukaisiin kaavoituksiin tai vesienhoitosuunnitelmiin. Muutamia vesialueita koskevia suunnitelmia on käsitelty kohdassa muut suunnitteluvälineet. Lisäksi lintuvesien kunnostushankkeita on käsitelty toimenpidesuunnitelmina. Natura-alueet, joilla kiireellinen HKS-tarve: Bånbergetin aarnialue FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Kallbådanin luodot ja vesialue FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Kirkkonummen saaristo (SCI) FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Kirkkonummen saaristo (SPA) FI SPA-alue Kiireellinen Päivitettävä Matalajärvi FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Nuuksio FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä 8

11 Natura-alueet, joilla kiireellinen TPS-tarve: Gästerbyn järvet ja suot FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Haaviston alueet FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Haukkamäki FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kalkkimäki ja Laukmäki FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Kanteleenjärven lintuvesi FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Konianvuori FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Lakimäen metsä FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Lemmenlaakson lehto FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Läppträsket FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Mustametsä FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Peltolan vanha metsä FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Puujärvi FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Svinberget - Lagerholmen FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Tapelsåsen - Lindöviken - Heimlax FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Tomasbölebäcken FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Tungträsketin vanha metsä FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Österfjärden FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Natura-alueet, joilla metsätaloussuunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Bölsviken-Stormossen FI SAC-alue Kalkkilammi - Sääksjärvi FI SAC-alue Keräkankare ja Kylmälähde FI SAC-alue Lintukiimanvuori FI SAC-alue Lohjanharju ja Ojamonkangas FI SAC-alue Tapelsåsen - Lindöviken - Heimlax FI SAC-alue Natura-alueet, joilla muun suunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Espoonlahti-Saunalahti Järvisuo - Ridasjärvi FI SAC-alue FI SPA/SAC-alue Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI SPA/SAC-alue Siuntionjoki Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Vantaanjoki FI SAC-alue FI SPA/SAC-alue FI SAC-alue 9

12 5. Natura alueiden tilan arvioinnit (NATA) Kaikille Natura 2000 verkostoon kuuluville alueille tehdään määräajoin päivitettävät Natura alueen tila-arvioinnit (NATA). Niiden kohteena on yleensä yksittäinen Natura 2000-alue. Arviointeja tehdään Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Kiireellisiä NATA-arvioinnit ovat erityisesti niillä Natura 2000-alueilla, joilla ei katsota tarvittavan mitään muuta suunnittelua ja joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita. Näin varmistetaan koko verkoston saaminen kattavasti suunnittelu- ja seurantajärjestelmän piiriin. Kiireellisiä ovat toisaalta myös ne alueet, joilla on kiireellinen aluekohtaisen suunnittelun tarve. Uudenmaan alueella Natura-alueiden tila-arviointia (NATA) on tehty vuodesta 2010 alkaen. Ensimmäiset NATA-tarkastelut kohdistuivat Tammisaaren ja Hangon saariston, Nuuksion ja Meiko - Lappträskin Natura-alueisiin. Muita merkittäviä ovat olleet mm. Sipoonkorven ja Söderskär- Långörenin alueet. Vuoden 2017 alussa NATA-arviointi oli laadittu 22 alueelle. Laatimatta olevista arvioinneista pääosa, 78 kpl, on luokiteltu kiireelliseksi. Laaditut ja ajantasaiset NATA-arvioinnit kattoivat yleissuunnittelun päättyessä noin ha eli noin 40 % Uudenmaan Natura verkostonpinta-alasta. (taulukko6) Taulukko 6. NATA-arviointien tilanne Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset lkm ha lkm lkm Laadittu, ajantasainen Laadittu, päivitettävä Ei laadittu Natura-alueita yhteensä Ajantasaisten NATA-arviointien osuus (%) 22,8 40,3 Taulukon 6 Kiireelliset sarakkeessa olevat NATA-tarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). NATA-arviointien toteutus Tavoitteena on laatia vuosina 2017 ja 2018 NATA-arviointi Uudellamaalla yhteensä 51 alueelle. Metsähallituksen vastuulla on 47 ja ELY-keskuksen vastuulla 12 arviointia. Kaikki Uudenmaan alueen NATA-arvioinnit laaditaan Metsähallituksen ja ELY-keskuksen yhteistyönä. Ensivaiheessa laaditaan NATA-arviointeja alueille, joilla ei ole muita suunnittelutarpeita, kuten Hangon itäinen selkä, sekä alueille, joilla on useita eri toteuttamistapoja, esimerkiksi Keräkankare ja Kylmänlähde. Lisäksi priorisoidaan keskeisiä alueita, kuten Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet, jolla on myös erittäin kiireellinen tarve hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseksi. (taulukko 7) 10

13 Taulukko 7. NATA-arviointien toteutus NATA Vastuutaho Vuosi lkm ha AH Yhteensä LS Yhteensä ELY Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 7 lukumäärät kuvaavat laadittavien NATA-arviointien lukumääriä. Poikkeustapauksissa yksi NATA-arviointi voi sisältää useampia Natura-alueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen NATA-arvointien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) arviointeja. Liitteet Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Liite 2. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura alueet aluetyypeittäin. Liite 3. Natura alueiden suunnittelutarpeen yhteenveto. Liite 4. Natura alueiden tila-arviointien tilanne ja laadinnan kiireellisyys. 11

14 Liite 1: Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Asemansuo FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Bengtsårin lehto FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Boxin suot FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Byträsket FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Bånbergetin aarnialue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Bölsviken-Stormossen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Elisaaren ja Rövassin lehdot FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Emäsalon suot FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Espoonlahti-Saunalahti FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Finnträskin vanhat metsät FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Gästerbyn järvet ja suot FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Haaviston alueet FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Hangon itäinen selkä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Harpar Storträsket ja Lillträsket FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Haukkamäki FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys 12 MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut

15 Ilveskallion vanha metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Inkoon saaristo Järvisuo - Ridasjärvi FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Uudenmaan elinkeino-, Metsähallitus, Kaanaan vanha metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Kairassuon vanha metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Kalkkilammi - Sääksjärvi FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Kalkkimäki ja Laukmäki FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet Etelä-Suomen FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Kallbådanin luodot ja vesialue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Kanteleenjärven lintuvesi Karkali, Suuriniemi ja Mailan alueet FI SPA/SACalue FI SAC-alue Metsähallitus, Karstunlahden metsä ja kalliot FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Keihässuo FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Keravanjokikanjonin lehto FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Keräkankare ja Kylmälähde FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Kirkkonummen saaristo (SCI) FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Kirkkonummen saaristo (SPA) FI SPA-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Kivilamminsuo - Pitkästenjärvet FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Klaukkalan Isosuo FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Konianvuori FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Kotojärvi - Isosuo Kullafjärdenin lintuvesi FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Uudenmaan elinkeino-, Metsähallitus, Kummelbergen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Etelä-Suomen Etelä-Suomen Uudenmaan elinkeino-, Kytäjän - Usmin metsäalue FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-,

16 Källaudden - Virstholmen FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Laajalahden lintuvesi FI SPA/SACalue Metsähallitus, Lakimäen metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Lampisuo FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Lemmenlaakson lehto FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Lintukiimanvuori FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Lohjanharju ja Ojamonkangas FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Lohjanjärven alueet FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Långån kosteikko FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Läppträsket FI SPA/SACalue Metsähallitus, Matalajärvi FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Medvastö - Stormossen FI SPA/SACalue Metsähallitus, Meiko - Lappträsk FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Metsäkulma FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Mustametsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI SPA/SACalue Mustionjoki FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Myllymäki FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Nummi-Pusulan lintuvedet FI SPA-alue Uudenmaan elinkeino-, Nuuksio FI SPA/SACalue Etelä-Suomen Etelä-Suomen Etelä-Suomen Uudenmaan elinkeino-, Metsähallitus, Ohkolanjokilaakso FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Peltolan vanha metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Etelä-Suomen

17 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue FI SPA/SACalue Petkelsuo FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Pikkujärvi FI SPA/SACalue Pohjan - Kiskon järvialue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Porvoonjoen suisto - Stensböle FI SPA/SACalue Puujärvi FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Rientolan metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Rörstrandin vanha metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Saltfjärdenin - Tavastfjärdenin lintuvedet Sandkallanin eteläpuolinen merialue FI SPA/SACalue Uudenmaan elinkeino-, Uudenmaan elinkeino-, Uudenmaan elinkeino-, Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, Santalankorpi FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Sipoonjoki FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Sipoonkorpi FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Siuntionjoki FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Stormossen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Stormossenin aarnialue FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Svinberget - Lagerholmen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Söderskärin ja Långörenin saaristo FI SPA/SACalue Tammisaaren ja Hangon saariston FI SPA/SACalue ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Metsähallitus, Metsähallitus, Etelä-Suomen Etelä-Suomen Etelä-Suomen Etelä-Suomen Tapelsåsen - Lindöviken - Heimlax FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet FI SPA-alue Uudenmaan elinkeino-, Tomasbölebäcken FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Torsgårdin metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen

18 Tulijärvi - Makubergen FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Tulliniemen linnustonsuojelualue FI SPA/SACalue Metsähallitus, Tungträsketin vanha metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Tuusulanjärven lintuvesi FI SPA-alue Uudenmaan elinkeino-, Vaanilanlahti FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Vahterpään fladat FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Vanhankaupunginlahden lintuvesi FI SPA/SACalue Vanjärvi - Laukkamäki FI SPA-alue Uudenmaan elinkeino-, Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukkamäki Etelä-Suomen Uudenmaan elinkeino-, FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Vantaanjoki FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Varvarinsuo FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Vaskijärven metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Venunmetsä FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät FI SAC-alue Metsähallitus, Vähäjärvenkallioiden vanha metsä FI SAC-alue Metsähallitus, Åkärr, Strykmossen ja Pytberg FI SAC-alue Uudenmaan elinkeino-, Österfjärden FI SAC-alue Metsähallitus, Etelä-Suomen Etelä-Suomen Etelä-Suomen

19 Selitteet: Yhteenveto Natura-alueen suunnittelutarpeesta 1 = Ei suunnittelutarvetta 2 = Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia 3 = Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 4 = Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 5 = Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita HKS/TPS-suunnittelutarvearvio 1 = Ei suunnittelutarvetta 2 = HKS laadittu ja ajantasainen 3 = HKS laadittu mutta päivitettävä 4 = HKS laadittava 5 = TPS laadittu ja ajantasainen 6 = TPS laadittu mutta päivitettävä 7 = TPS laadittava HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys 1 = Erittäin kiireellinen (1-2 v) 2 = Kiireellinen (3-5 v) 3 = Vähemmän kiireellinen (6-10 v) 4 = Ei kiireellinen (yli 10 v) MRL:n mukainen kaava 1 = Ei suunnittelutarvetta 11 = MRL:n mukainen kaava, voimassa 12 = MRL:n mukainen kaava, voimassa mutta päivitystarve 13 = MRL:n mukainen kaava, laadittava Metsätaloussuunnitelma 1 = Ei suunnittelutarvetta 21 = Metsätaloussuunnitelma, ajantasainen 22 = Metsätaloussuunnitelma, laadittava tai päivitettävä Vesienhoitosuunnitelma 1 = Ei suunnittelutarvetta 31 = Vesienhoitosuunnitelma, toimenpiteet määritelty 32 = Vesienhoitosuunnitelma, määrittelytarvetta Muu suunnitelma 1 = Ei suunnittelutarvetta 91 = Muu suunnitelma, ajantasainen 92 = Muu suunnitelma, laadittava tai päivitettävä NATA: Tilanne 0 = Ei laadittu 1 = Laadittu, ajantasainen 2 = Laadittu, päivitettävä NATA: Kiireellisyys 1 = Erittäin kiireellinen (1-2 v) 2 = Kiireellinen (3-5 v) 3 = Vähemmän kiireellinen (6-10 v) Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet, Lajisuojelutoimet, Luontotyyppisuojelutoimet, Luontomatkailu ja lähivirkistys, Muut maankäyttöpaineet 1 = Erittäin tärkeä / merkittävä 2 = Tärkeä / merkittävä 9 = Ei tärkeä / merkittävä Suunnitteluvelvoite 1 = Ei suunnitteluvelvoitetta 2 = Säädös tai päätös edellyttää HKS-suunnitelmaa 3 = Säädös tai päätös edellyttää TPS-suunnitelmaa 9 = Ei määritelty 17

20 Yleissuunnitelman Natura-alueet SAC SAC/SPA SPA ELY-keskuksen alue Muut Natura-alueet 0 12, km Kartta: Kartta-aineistot: Metsähallitus Suomen ympäristökeskus 2017 ja Karttakeskus Oy, Lupa L

21 Suunnittelutarpeen yhteenveto Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia Ei suunnittelutarvetta ELY-keskuksen alue 0 12, km Kartta: Kartta-aineistot: Metsähallitus Suomen ympäristökeskus 2017 ja Karttakeskus Oy, Lupa L

22 NATA-tilanne ja -kiireellisyys Laadittava, 1-2 v. Laadittava, 3-5 v. Laadittava 5-10 v. Laadittu, päivitettävä Laadittu, ajantasainen ELY-keskuksen alue 0 12, km Kartta: Kartta-aineistot: Metsähallitus Suomen ympäristökeskus 2017 ja Karttakeskus Oy, Lupa L