Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Lapin ELY-keskus

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Elinkeino-, liikenne- ja Julkaisuaika Lapin ELY-keskus 2017 Toimeksiantaja Hyväksymispäivämäärä Ympäristöministeriö Julkaisun nimi Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Lapin ELY-keskus Tiivistelmä Natura verkosto kattaa Lapin ELY-keskuksen toimialueella kaikkiaan 160 Natura-aluetta ja yhteensä hehtaaria, sisältäen sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisia alueita. ELYkeskuksen Natura-verkostosta noin 95 % sisältyy kansalliseen suojelualueverkostoon jo perustettuina luonnonsuojelualueina tai luonnonsuojeluohjelmakohteina. Luonto- ja lintudirektiivin mukaisia Naturaverkoston suojelutavoitteita toteutetaan luonnonsuojelulain lisäksi myös muun lainsäädännön perusteella, mm. vesilain sekä maakäyttö- ja rakennuslain säännöksin. ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa Natura-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa arvioidaan Natura-alueiden suojelutavoitteita turvaavien ja edistävien suunnitelmien tarve ja Natura-alueiden tila-arviointien (NATA) tilanne ja laatimistarve. Yleissuunnitelma perustuu valtakunnallisesti yhtenäisin menettelyin tehtyihin aluekohtaisiin tarkasteluihin ja kattaa kaikki ELY-keskuksen alueelle pääosin sijoittuvat Natura-alueet kokonaisuudessaan. Lapin on vastannut pääosin valtionmaille ja ELY-keskus pääosin yksityismaille sijoittuvien Natura-alueiden tarkasteluista. Yleissuunnitelmassa esitetään katsaus Natura ja suojelualueverkoston tilaan Lapin ELYkeskuksen toimialueella. Lisäksi määritellään Natura-alueiden keskeisenä suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit. Yleissuunnittelun tuloksista on koottu Natura-aluekohtaisiin tarkasteluihin perustuva yhteenveto. Natura-alueiden suunnittelutarpeita ja NATA-tarkastelujen kiireellisyyttä arvioidaan raportissa niin, että ensisijaiset ja kiireellisimmät suunnittelutoimet voidaan huomioida jo lähivuosina ja edelleen kiireelliset toimet tavoitevuoden 2021 loppuun mennessä. Yleissuunnittelussa tehdyn arvion mukaan Lapin ELY-keskuksen toimialueella 40 % Natura-alueiden lukumäärästä on sellaisia, joiden suojelutavoitteiden edellyttämät toimenpiteet eivät edellytä erityistä suunnittelua. Kaikki tarpeelliset hoito- ja käyttösuunnitelmat on jo laadittu lukuun ottamatta Mallan ja Saanan luonnonsuojelualueita. Olemassa olevat hoito- ja käyttösuunnitelmat kattavat noin 83 % Natura verkoston pinta-alasta. Hoito- ja käyttösuunnitelmien päivittäminen on tarpeen viidellä alueella, joista Käsivarren erämaan, Pöyrisjärven erämaan ja Vätsärin erämaan Natura-alueilla päivittäminen on arvioitu kiireelliseksi. Myös Mallan ja Saanan luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen on arvioitu kiireelliseksi. Hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen on kaikilla alueilla jo käynnissä lukuun ottamatta Pöyrisjärven erämaa-aluetta. Arvion mukaan 21:llä Natura-alueella tarvitaan kiireellisesti toimenpidesuunnitelma, jonka avulla tarkennetaan ennallistamisen ja luonnonhoidon toteuttamista. Seitsemällä Natura-alueella toimenpidesuunnitelma tulee kiireellisesti päivittää. Lisäksi viidellä Natura-alueella on täsmennettävä alueita koskevia toimenpiteitä muun suunnitelman tai vesienhoitosuunnitelman keinoin. NATA-arviointi on arvioitu kiireelliseksi kaikkiaan 62:lle Lapissa sijaitsevalle Natura-alueelle. Asianhallinta LAPELY/4062/2015 Verkkojulkaisu 2

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti ja tiivistelmä 1. Johdanto Yleissuunnittelun 2016 sisältö Natura verkosto ELY-keskuksen alueella Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Natura-alueiden tilan arvioinnit (NATA)

4 1. Johdanto Natura alueilla on toteutettava niiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia suojelutoimenpiteitä ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia aluekohtaisia hoito- ja käyttösuunnitelmia tai laaja-alaisempia kehittämissuunnitelmia. Yleissuunnittelun tehtävänä on kohdentaa tätä suunnittelua Natura alueiden suojeluarvojen merkittävyyden ja hoito- tai ennallistamistarpeiden sekä toisaalta niihin kohdistuvien uhkien ja paineiden mukaan tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin. Natura verkosto koostuu luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisesti muodostetuista erityisten suojelutoimien alueista (SAC, Special Areas of Conservation) ja lintudirektiivin mukaisesti ilmoitetuista erityssuojelualueista (SPA, Special Protection Areas). Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu näitä kaikkia alueita. Yleissuunnitelmassa ei paneuduta suojelutavoitteiden yksityiskohtiin vaan tarkastellaan aluekohtaisten suunnitelmien laatimis- tai päivittämistarvetta ja niiden kiireellisyyttä. Tarvittavat suunnitelmat voivat olla kattavia hoito- ja käyttösuunnitelmia, joilla pääsääntöisesti tarkoitetaan valtion luonnonsuojelualueille tai erämaa-alueille laadittavia laissa mainittuja suunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelmia voi olla tarpeen tarkentaa esim. ennallistamiseen, luonnonhoitoon tai käytönohjaukseen liittyvillä toimenpidesuunnitelmilla. Monilla Natura alueilla toimenpidesuunnitelma voi olla jo yksinään riittävä suunnitteluväline. Muita aluekohtaisia suunnitelmia voivat olla esim. Natura alueen suojelutavoitteet huomioon ottava metsäsuunnitelma, lintuvesien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen kunnostussuunnitelma, yksityistä luonnonsuojelualuetta koskeva suunnitelma tai mikä tahansa Natura alueen suojeluperusteiden turvaamiseen tai niiden tilan parantamiseen tähtäävä suunnitelma. Laaja-alaiset kehittämissuunnitelmat voivat koskea etenkin Natura alueita, joiden suojelu toteutetaan kokonaan tai suurelta osin muilla kuin luonnonsuojelulain mukaisilla toimenpiteillä. Ne voivat olla esim. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia kaavoja, metsänkäyttöä tai vesienhoitoa koskevia suunnitelmia. Suunnitelmien tehtävänä on selventää eri toimijoille suojelun perusteena olevien luontoarvojen sisältöä ja sijoittumista sekä antaa suosituksia siitä, miten ne olisi syytä ottaa huomioon alueella harjoitettavassa maankäytössä. Natura alueiden hoidon ja käytön suunnittelu ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen ovat luonteeltaan jatkuvaa toimintaa. Tämän vuoksi 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran laadittuja yleissuunnitelmia on tarpeen aika ajoin päivittää. Ne laadittiin vuonna 2016 kattavasti uudelleen ELY-keskusten toimialueittain ympäristöministeriön ELY-keskuksille ja Metsähallitukselle antamiin ohjeisiin perustuen. Yleissuunnitelmat laadittiin ELY-keskusten ja Metsähallituksen luontopalveluiden yhteistyönä vuonna 2015 käyttöön otetun suojelualueiden suunnittelu ja seuranta -tietojärjestelmän (SASS) avulla. 2. Yleissuunnittelun 2016 sisältö Suunnittelutarpeiden ja niiden kiireellisyyden arviointi Yleissuunnittelun tärkein tehtävä on Natura 2000-alueiden suunnittelutilanteen ja -tarpeen arviointi. Alueittain tehdyssä tarkastelussa on määritelty hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) ja toimenpidesuunnitelmien (TPS) sekä muiden aluekohtaisten tai laaja-alaisten kehittämissuunnitelmien tilanne, laatimis- tai päivitystarve ja kiireellisyys. Tämä arviointi edellyttää 4

5 kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon alueen suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien tila sekä alueeseen kohdistuva käyttö sekä uhat ja paineet. Tarveharkinnan apuna on käytetty valtakunnallisiin painotuksiin perustuvaa tarkastelua, jonka avulla on pyritty yhtenäistämään arviointia erilaisten alueiden välillä. Arvioinnissa on ensinnäkin kiinnitetty huomiota tarpeeseen selkeyttää ja tarkentaa eri toimijoille alueen suojeluperusteiden turvaamisen kannalta oleellisia tietoja, kuten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen ekologisia vaatimuksia ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista niihin. Tämä on tarpeen erityisesti niillä Natura alueilla, joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita ja joihin kohdistuu erilaista käyttöä. Toiseksi suunnittelutarvetta on arvioitu luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tavoitetilan ylläpitämisen tai saavuttamisen kannalta tarpeellisten toimenpiteiden, kuten esim. hoito- tai ennallistamistoimien suunnittelun kannalta. Suunnittelutarvetta voi myös syntyä runsaan virkistysja matkailukäytön ohjaamiseksi. Myös muut alueiden luontoarvoihin vaikuttavat tekijät voivat osaltaan lisätä suunnittelutarvetta. Tarveharkinnan tueksi yleissuunnittelussa arvioitiin kultakin alueelta seuraavaa viittä ympäristöministeriön ohjekirjeessä ( , YM9/501/2015) kuvattua suunnittelutarpeeseen vaikuttavaa tekijää: luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten alueiden määrä ja luonne, lajien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontotyyppien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontomatkailun ja lähivirkistyksen aiheuttama paine sekä muut maan ja vesien käytön paineet. Suunnittelun tilanteen ja tarvearvioinnin yhteenveto sekä kiireelliset suunnittelukohteet ovat luvussa 4. Kaikkien Natura-alueiden aluekohtaiset suunnittelutarpeet ja eri osatekijöiden painotukset ilmenevät suunnitelman liitteenä olevasta luettelosta (liite 1). Keskeisten suojeluperusteiden määrittely Natura alueiden suojelun perusteena erityisten suojelutoimien alueilla (SAC) ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit sekä erityissuojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lajit ja Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit. Natura-tietolomakkeelle on kirjattu kunkin alueen suojeluperusteina olevat luontotyypit ja/tai -lajit sekä yleiset tavoitteet näiden suojelutason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Kaikki nämä luontotyypit ja lajit kuuluvat alueiden suojeluperusteisiin. Yleissuunnittelun yhteydessä on määritelty kunkin Natura-alueen keskeisimmät suojeluperusteina olevat luonto- ja lintudirektiivien luontotyypit ja lajit. Tällä pyritään erittelemään ja priorisoimaan ne kyseisen alueen suojeluperusteet, joiden säilyttämisellä tai tilan parantamisella on erityistä merkitystä osana Natura verkoston tavoitteiden toteutumista. Keskeisten suojeluperusteiden säilyttäminen tai parantaminen edellyttää usein toimenpiteitä, minkä vuoksi niiden määrittely on suunnittelun kannalta keskeistä. Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, toimenpidesuunnitelmissa ja Natura-alueiden tilan arvioinneissa (NATA) ja muussa tarkemmassa aluekohtaisessa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota näiden verkoston tavoitteiden kannalta keskeisten luontotyyppien ja lajien tilaan. Natura-alueiden tilan arviointien (NATA) kiireellisyys Kaikille Natura alueille tehdään SASS-tietojärjestelmässä määräajoin päivitettävät tilaarvioinnit (NATA). Arvioinnissa määritetään aluekohtaiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot ja niiden tila sekä arvoihin kohdistuvat uhkatekijät. Näiden perusteella määritellään arvojen tavoitetilan säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat. Lisäksi arvioidaan aluekohtaisesti luontotyyppien ja lajien tilaa sekä tehtyjen suojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Ne vastaavat sisällöltään pienimuotoista hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Koko Natura verkoston kattavina ylläpidetyt NATA-arvioinnit palvelevat systemaattisella ja kattavalla tavalla suojelutavoitteiden toteutumisen seurantaa ja ohjaavat muuta aluekohtaista 5

6 suunnittelua niillä alueilla, joilla sellaista tarvitaan. Monilla alueilla, joilla ei ole aktiivisten suojelutoimien tarpeita, NATA-arvioinnit toimivat jo sellaisenaan riittävinä suojelun toimeenpanon suunnittelun ja seurannan välineinä. Yleissuunnittelussa laatimista odottavat NATA-arvioinnit on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. NATA-arviointien tilanne ja kiireellisesti tarvittavien arviointien toteutus vedetään yhteen luvussa Natura 2000 verkosto ELY keskuksen alueella Natura verkosto kattaa Lapin ELY-keskuksen toimialueella kaikkiaan 161 Natura-aluetta ja yhteensä noin kolme miljoonaa hehtaaria. Lapin yleissuunnitelmassa on käsitelty 160 Naturaaluetta yhteispinta-alaltaan ha, jotka sijaitsevat kokonaan tai pääosin Lapin ELYkeskuksen toimialueella. Perämeren saaret (noin ha) sisältyy Pohjois-Pohjanmaan yleissuunnitelmaan. Lisäksi viisi muuta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yleissuunnitelmassa käsiteltyä aluetta ulottuu osittain Lapin toimialueelle. Lapissa on erityisten suojelutoimien mukaisia (SAC) alueita ha. Sellaisten Naturaalueiden pinta-ala, jotka ovat samalla rajauksella sekä luontodirektiivin mukaisia SAC-alueita että lintudirektiivin mukaisia SPA-alueita, on ha. Karunginjärven ja Pyhä Luoston Naturaalueet kuuluvat Natura verkostoon pelkästään lintudirektiivin mukaisina SPA-alueina, mutta ne ovat päällekkäisiä erityisten suojelutoimien alueiden kanssa (SAC). Natura-aluetyyppien lukumäärät ja pinta-alat on koottu taulukkoon 1. Pohjoisin Lappi kuuluu alpiiniseen vyöhykkeeseen, muu osa Lappia boreaaliseen vyöhykkeeseen. Lapin Natura verkostossa on mukana luonnonolosuhteiltaan ja laajuudeltaan monen tyyppisiä alueita: Perämeren saaristoluontoa, reheviä letto- ja lehtokohteita, perinnebiotooppeja, laajoja metsä- ja suokohteita, lintuvesialueita, suuria virtavesiä, palsasoita, tunturikoivikoita ja tunturikankaita sekä muita tunturiluontotyyppejä. Suurimmat alueet sijaitsevat Tunturi- ja Metsä- Lapissa. Kymmenen suurimman Natura-alueen osuus on lähes 70 % Lapin Natura-alueiden kokonaispinta-alasta. Laajimpia ovat Kaldoaivin erämaa, UK-puisto Sompio Kemihaara ja Lemmenjoen kansallispuisto. Lajisuojelun kannalta tärkeitä painopistealueita on 28 ja niiden osuus Natura-alueiden kokonaisalasta on noin 15 %. Erityisesti Lapin kolmion alueella on useita merkittäviä lehto- ja lettokohteita. Lajistollisesti tärkeitä alueita ovat myös mm. perinnebiotooppikohteet, Perämeren kansallispuisto, Siikajoki Juujoki, Toramojoki sekä Malla ja SPA/SAC-kohteet Kevo, Teuravuoma Kivijärvenvuoma, Tollovuoma Silmäsvuoma Nunarvuoma ja UK-puisto Sompio Kemihaara. Luontotyyppien suojelun kannalta tärkeitä painopistealueita on 71 ja niiden osuus Natura-alueiden kokonaisalasta on noin 48 %. Näistä merkittävä osa on monimuotoisia vanhoja metsiä ja suoalueita. Lisäksi tärkeitä alueita ovat mm. perinnebiotooppi- ja monet vesiluontokohteet. Valtaosa Natura-alueiden pinta-alasta on kansallis- tai luonnonpuistoja, erämaa-alueita tai muita valtion tai yksityisten maanomistajien omistuksessa olevia, luonnonsuojelulailla toteutettuja luonnonsuojelualueita. Noin 70 %:lla Lapin Natura-alueista suojelu toteutetaan yksinomaan luonnonsuojelulain nojalla. Lisäksi luonnonsuojelulaki on usein yhtenä toteutuskeinona sellaisillakin alueilla, joilla suojelun toteuttaminen perustuu erämaalakiin tai muihin lakeihin. Noin 7 %:lla Lapin Natura-alueista suojelun toteutuskeinona on joku muu kuin luonnonsuojelulaki tai erämaalaki. Näillä alueilla suojeluarvot turvataan maankäyttö- ja rakennuslailla, maa-aineslailla, vesilailla, ympäristönsuojelulailla, koskiensuojelulailla ja lailla Ounasjoen suojelusta sekä maanhaltijan kanssa tehtävillä sopimuksilla. Inarijärven Natura-alue ( ha) ja Tornionjoen Muonionjoen vesistön Natura-alue ( ha) ovat suurimmat alueet, joiden suojelu toteutetaan kokonaan muilla kuin luonnonsuojelulain mukaisilla toimenpiteillä. Lapin suurista virtavesistä Natura verkostoon kuuluu pääosa Tornionjoen Muonionjoen 6

7 vesistön virtavesistä ja Ounasjoen ja Simojoen pääuomat. Huomattava vesiluontokohde on myös Inarijärven laaja Natura-alue, jonka pinta-alasta vesialuetta on lähes 67 %. Lintuvesikohteet painottuvat Etelä- ja Länsi-Lappiin. Kaikkiaan Lapissa on yhteensä 14 valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvaa Natura-aluetta. Pinta-alaltaan nämä ovat muutaman sadan hehtaarin suuruisia alueita. Laajimmat alueet ovat Kettujoki Vaskojoki (1995 ha) ja Kainuunkylän saaret (1005 ha). Lapille tyyppillisiä perinnebiotooppeja ovat tulvaniityt, joita esiintyy mm. Kainuunkylän saarilla, Muonionjärven Utkujoen ja Ounasjoen Natura-alueilla. Utsjoen kunnassa sijaitsevien perinnebiotooppikohteiden (Kirkkotupien niitty, Pappilan niitty, Mieraslompolon kenttä ja Välimaan kenttä) suojelutavoitteena on ruijannokiperhosen elinympäristöjen kuivien ja tuoreiden niittyjen säilyttäminen. Edellä mainitut Natura-alueet ovat pinta-alaltaan vain noin 1 3 hehtaarin suuruisia. Lappi kuuluu Kemi Tornion aluetta lukuun ottamatta poronhoitoalueeseen ja luonnonsuojelualueilla on suuri merkitys porojen laidunalueina. Laiduntamista ei ole rajoitettu muualla kuin Mallan luonnonpuistossa. Natura-alueilla on tärkeä merkitys myös virkistys-, eränkäynti- ja luontomatkailualueina. Valtakunnallisesti merkittäviä matkailualueita ovat Pallas- Ounastunturin, UK-puisto Sompio Kemihaaran, Pyhä Luoston ja Ylläs Aakenuksen Naturaalueet. Taulukko 1. Yleissuunnitelmassa käsiteltyjen Natura alueiden lukumäärä ja pinta-ala Lukumäärä Pinta-ala (ha) Erityisten suojelutoimien alueet, SAC (luontodirektiivi) Erityissuojelualueet, SPA (lintudirektiivi) SPA/SAC-alueet (samalla rajauksella ja tunnuksella sekä SPA että SAC) Yhteensä SAC-alueet yhteensä SPA-alueet yhteensä Taulukon 1 pinta-alat ovat Natura-alueiden aluegeometrioista laskettuja karttapinta-aloja. Viivageometroille ei ole voitu laskea pinta-alaa. Tästä syystä pinta-alat voivat poiketa hieman päätösasiakirjoissa mainituista. 4. Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Pääosalla, noin 72 prosentilla Lapin Natura alueiden pinta-alasta on olemassa ajantasaiset suunnitelmat. Suunnitelmien päivittäminen tai puuttuvien suunnitelmien laatiminen on tarpeen noin 24 prosentilla Natura-alueiden pinta-alasta. Suunnitelmia ei pidetä lainkaan tarpeellisina noin viidellä prosentilla alueiden pinta-alasta. Lukumääräisesti näiden pääasiassa pienten alueiden osuus on 40 prosenttia Natura alueiden määrästä (taulukko 2). Lapissa on 34 Natura-aluetta, joilla joko tulee olla tai on katsottu tarpeelliseksi laatia lain tarkoittama hoito- ja käyttösuunnitelma. Natura-alueiden pinta-alasta nämä alueet muodostavat noin 83 %. Ajan tasalla oleva hoito- ja käyttösuunnitelma on 27 alueella, viidellä alueella on päivitystarvetta ja kahdelta alueelta hoito- ja käyttösuunnitelma puuttuu. Hoito- ja käyttösuunnitelmat on laadittu mm. kaikille erämaa-alueille ja kansallispuistoille. Näistä kolmella erämaa-alueella on arvioitu olevan kiireellistä päivitystarvetta (taulukko 3). Toimenpidesuunnitelmia tai niiden päivityksiä tarvitaan kiireellisinä yhteensä 28 alueelle. Ne koskevat lähinnä ennallistamista ja luonnonhoitoa. Muiden suunnitteluvälineiden osalta on arvioitu, että yhdellä alueella on tarkennettava 7

8 vesienhoitosuunnitelmaa, kolmelle alueelle on laadittava tai päivitettävä luonnonhoitoa ohjaava suunnitelma ja yhdellä alueella on tarve rakennusten huoltokirjan käyttöönottoon (taulukko 4). Taulukko 2. Natura-alueiden suunnittelutilanne: yhteenveto suunnittelutarpeesta lkm % lkm ha % ha Ei suunnittelutarvetta 64 40, ,8 Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia 48 30, ,6 Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 10 6, ,7 Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 4 2, ,6 Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita 34 21, ,2 Yhteensä , ,0 Taulukko 3. Natura-alueiden suunnittelutilanne: hoito- ja käyttösuunnitelmat ja toimenpidesuunnitelmat Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset lkm ha lkm lkm Ei suunnittelutarvetta HKS-suunnittelutarve yhteensä HKS laadittu ja ajantasainen HKS laadittu mutta päivitettävä HKS laadittava TPS-suunnittelutarve yhteensä TPS laadittu ja ajantasainen TPS laadittu mutta päivitettävä TPS laadittava HKS-/TPS suunnittelutarve yhteensä Ajantasaisten HKS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 79,4 76,1 Ajantasaisten TPS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 38,2 58,0 Taulukon 3 Kiireelliset sarakkeessa olevat suunnittelutarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). 8

9 Taulukko 4. Natura-alueiden suunnittelutilanne: muut suunnitteluvälineet lkm ha Ei suunnittelutarvetta MRL:n mukainen kaava yhteensä MRL:n mukainen kaava, voimassa MRL:n mukainen kaava, voimassa mutta päivitystarve MRL:n mukainen kaava, laadittava Metsätaloussuunnitelma yhteensä Metsätaloussuunnitelma, ajantasainen Metsätaloussuunnitelma, laadittava tai päivitettävä Vesienhoitosuunnitelma yhteensä Vesienhoitosuunnitelma, toimenpiteet määritelty Vesienhoitosuunnitelma, määrittelytarvetta 1 0 Muu suunnitelma yhteensä Muu suunnitelma, ajantasainen Muu suunnitelma, laadittava tai päivitettävä Aluekohtaiset suunnittelutarpeet: Kiireelliset HKS-tarpeet Käsivarren erämaan, Vätsärin erämaan ja Pöyrisjärven erämaan Natura-alueilla on arvioitu olevan erittäin kiireellinen hoito- ja käyttösuunnitelmien päivittämisen tarve. Uudet, Mallan ja Saanan luonnonsuojelualueelle laadittavat hoito- ja käyttösuunnitelmat on aikataulutettu myös erittäin kiireelliseksi. Sekä päivitettävien että uusien hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen on jo käynnissä lukuun ottamatta Pöyrisjärven erämaa-aluetta. Kiireelliset TPS-tarpeet Toimenpidesuunnitelman laatimisen tarvetta on todettu olevan 34 alueella. Suunnitelman laatiminen tai päivittämien on arvioitu erittäin kiireelliseksi 11 alueella ja kiireelliseksi 17 alueella. Erittäin kiireellisiin kohteisiin kuuluu aapasoita, vanhojen metsien alueita, lehtokohteita, lintuvesikohteita ja perinnebiotooppeja. Toimenpiteet sisältävät mm. soiden vesitalouden ja metsien ennallistamista sekä luontotyyppien hoitoa lajistollisesti merkittävillä alueilla. MRL:n mukaiset kaavat Kaavoitus on tärkeä suojelun toteutuskeino erityisesti niillä alueilla, joihin sisältyy paljon vesialuetta ja sitä kautta rantarakentamisen suunnittelutarvetta kuten Inarijärven Natura-alueella. Inarijärven osayleiskaavan ja Ivalon alueen yleiskaavan (osa-alueet 1,2 ja 3) laatiminen on parhaillaan vireillä, eikä muilla alueilla arvioitu olevan tarpeita yleiskaavojen päivittämiseen. Metsätaloussuunnitelmat Yleissuunnitelmassa arvioitiin, että metsätaloussuunnitelmien laatiminen ei ole Lapin Naturaalueilla tarpeen. Laajimmat harjumetsät, joiden suojelu toteutetaan maa-aineslain nojalla, sijaitsevat Kemihaaran soiden Natura-alueelle. Alueelle tullaan laatimaan toimenpidesuunnitelma, jossa määritellään myös harjumetsien suojelun kannalta keskeiset alueet ja alueelle soveltuvat metsänkäyttömuodot. Vesienhoitosuunnitelmat Vesienhoitosuunnitelmien avulla on mahdollista vaikuttaa mm. vesistöön tulevan kuormituksen 9

10 määrään ja sitä kautta vähentää esimerkiksi vesistöjen rehevöitymiskehitystä. Vesienhoitosuunnitelmat ovat keskeinen suunnitteluväline Inarijärven, Tornionjoen Muonionjoen vesistön, Ounasjoen, Simojoen ja Toramojoen Natura-alueilla. Suunnittelutarvetta on arvioitu olevan erityisesti Toramojoen alueella. Päivitettäessä vesienhoitosuunnitelmia niihin sisällytetään tarvittavat toimenpiteet Natura alueiden suojeluperusteiden turvaamiseksi. Muut suunnitelmat Muut suunnitelmat koskevat luonnonhoitosuunnitelmien laatimista/päivittämistä Ounasjoen, Paamajärven ja Siikajoki Juujoen alueilla. Ounasjoen alueella on suunnittelutarvetta perinnebiotooppialueella. Paamajärven ja Siikajoki Juujoen alueella tarvitaan puolestaan metsänkäyttön ohjausta. Välimaan kentän Natura-alueelle on lisäksi suunnitteilla rakennusten huoltokirja. Taulukko 5. HKS - ja TPS-suunnitelmien toteutus HKS TPS Vastuutaho Vuosi lkm ha lkm ha AH LS ELY Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 5 lukumäärät kuvaavat laadittavien suunnitelmien lukumääriä. Yksi suunnitelma voi kattaa useampia Naturaalueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen suunnitelmien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) suunnitelmia. Alla oleviin HKS- ja TPS-tarvelistauksiin on poimittu taulukon 3 sarakkeessa Kiireelliset olevia lukumääriä vastaavat Natura-alueet ja esitetty niiden tarkempi kiireellisyysluokka ja suunnittelutyön luonne. Natura-alueet, joilla kiireellinen HKS-tarve: Käsivarren erämaa FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Malla FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Pöyrisjärven erämaa FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Saanan luonnonsuojelualue FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Vätsärin erämaa FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä 10

11 Natura-alueet, joilla kiireellinen TPS-tarve: Haikara-aapa - Vitsikko-aapa FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Herankaira FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Hurujärvi - Iso-Mustajärvi FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Iso-Saarisuo - Hoikkasuo - Musta-aapa FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kainuunkylän saaret FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Kallinkangas FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Kaltiojängän lehto FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kemihaaran suot FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Kerpuajärvi FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kilsiaapa - Ristivuoma FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kusiaiskorpi, Palojänkkä, Alkumaa, Isokumpun jänkä FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Käärmeaapa FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Martimoaapa - Lumiaapa - Penikat FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Mieraslompolon kenttä FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Muonionjärvi - Utkujoki FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Mustiaapa - Kaattasjärvi FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Näätävuoma - Sotkavuoma FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Pajukari - Uksei - Alkunkarinlahti FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Laadittava Pappilan niitty FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Pellojärvi - Säynäjäjärvi FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Saariaapa - Hattuselkä FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Sieräisten harjulammet FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Siikajoki-Juujoki FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Simojärvi FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Soppana FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Suuripään alue FI SPA/SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Teuravuoma - Kivijärvenvuoma FI SPA/SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Vinsanmaan letot FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Natura-alueet, joilla MRL:n mukaisen kaavoituksen tarve: Ei kohteita. Natura-alueet, joilla metsätaloussuunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Ei kohteita. Natura-alueet, joilla vesienhoitosuunnitelmissa määrittelytarvetta: Toramojoki FI SAC-alue Natura-alueet, joilla muun suunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Ounasjoki FI SAC-alue 11

12 Paamajärvi Siikajoki-Juujoki Välimaan kenttä FI SPA/SAC-alue FI SAC-alue FI SAC-alue 5. Natura alueiden tilan arvioinnit (NATA) Kaikille Natura verkostoon kuuluville alueille tehdään määräajoin päivitettävät Natura alueen tila-arvioinnit (NATA). Niiden kohteena on yleensä yksittäinen Natura 2000-alue. Arviointeja tehdään Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Kiireellisiä NATA-arvioinnit ovat erityisesti niillä Natura 2000-alueilla, joilla ei katsota tarvittavan mitään muuta suunnittelua ja joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita. Näin varmistetaan koko verkoston saaminen kattavasti suunnittelu- ja seurantajärjestelmän piiriin. Kiireellisiä ovat toisaalta myös ne alueet, joilla on kiireellinen aluekohtaisen suunnittelun tarve. Natura-alueiden tila-arviointia (NATA) on tehty Lapin kohteilla vuodesta 2010 alkaen. Alkuvaiheessa työohjelmaan valittiin pääasiassa kohteita, joille oli alkamassa hoito- ja käyttösuunnitelman teko. Ensimmäisenä vuonna pilottihankkeessa tehtiin NATA-arvioinnit neljälle kansallispuistolle ja muutamille pienille Etelä-Lapin kohteille. NATA-arviointi on tehty 99 Natura alueelle. Kohteet ovat suojelutavoitteiltaan ja luonnonoloiltaan vaihtelevia sisältäen mm. soita, metsiä, lehtoja ja perinnebiotooppeja. Ajantasainen NATA-arviointi on olemassa mm. kaikista kansallispuistoista, erämaa-alueista ja luonnonpuistoista lukuun ottamatta Värriön luonnonpuistoa. Laaditut ja ajantasaiset NATAarvioinnit kattavat ha eli noin 88 prosenttia Lapin Natura verkoston pinta-alasta. NATA-arviointien tilanne on esitetty taulukossa 6. Yleissuunnittelun aikana vuonna 2016 oli meneillään 39 kpl NATA-arviointeja. Ne käsittivät 41 Natura-aluetta. Kaikki valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Niissä on tarkasteltu tehtyjä ja tarvittavia toimenpiteitä sekä näiden edellyttämiä suunnittelutarpeita. Taulukko 6. NATA-arviointien tilanne Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset lkm ha lkm lkm Laadittu, ajantasainen Laadittu, päivitettävä Ei laadittu Natura-alueita yhteensä Ajantasaisten NATA-arviointien osuus (%) 61,3 88,4 Taulukon 6 Kiireelliset sarakkeessa olevat NATA-tarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1-2 v.) tai kiireellisiä (3-5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). NATA-arviointien toteutus Kiireellisiä NATA-arviointikohteita on yhteensä 62, joista yksi koskee jo aiemmin laaditun arvioinnin päivittämistä. Arviointien laatimisen vastuu on jaettu kohteittain ELY-keskuksen ja Metsähallituksen kesken siten, että ELY-keskus vastaa pääasiassa muilla kuin luonnonsuojelulailla toteutettavien kohteiden sekä lintuvesikohteiden arvioinneista. Vuosina työ painottuu erittäin kiireellisiksi luokiteltujen NATA-arviointien tekemiseen. 12

13 Taulukko 7. NATA-arviointien toteutus NATA Vastuutaho Vuosi lkm ha AH Yhteensä LS Yhteensä ELY Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 7 lukumäärät kuvaavat laadittavien NATA-arviointien lukumääriä. Poikkeustapauksissa yksi NATA-arviointi voi sisältää useampia Natura-alueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1-2 v.) määriteltyjen NATA-arvointien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3-5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) arviointeja. Liitteet Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Liite 2. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura alueet aluetyypeittäin. Liite 3. Natura alueiden suunnittelutarpeen yhteenveto. Liite 4. Natura alueiden tila-arviointien tilanne ja laadinnan kiireellisyys. 13

14 Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Aatsinki - Onkamo FI SAC-alue Ahvenjärvi - Lehdonjärvi FI SPA/SACalue Ahvenvuoma FI SAC-alue Ainijärven lehdot FI SAC-alue Akanvaaran - Kalkkivaaran lehdot FI SAC-alue Asmuntinsuo - Lamminsuo FI SPA/SACalue Auringonkorpi FI SAC-alue Auttiköngäs FI SAC-alue Ellitsa FI SAC-alue Haikara-aapa - Vitsikko-aapa FI SPA/SACalue Hammastunturin erämaa FI SAC-alue Hanhijänkä - Pierkivaaranjänkä FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Heinivuoma - Pietinvuoma FI SAC-alue Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 14

15 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Herankaira FI SAC-alue Hietatievat - Kalmankaltio FI SAC-alue Hurujärvi - Iso-Mustajärvi FI SPA/SACalue Hyrsyvuoma FI SAC-alue Iiton palsasuot FI SAC-alue Inarijärvi FI SAC-alue Iso-Saarisuo - Hoikkasuo - Mustaaapa Ivalojokisuisto FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Javarustunturi FI SAC-alue Jietanasvuoma FI SAC-alue Joutensuo FI SAC-alue Joutsenaapa - Kaita-aapa FI SPA/SACalue Joutsitunturi-Koukkutunturi FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 15

16 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Juustovuoma FI SAC-alue Kaihuavaaran lehto FI SAC-alue Kainuunkylän saaret Kaldoaivin erämaa FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Kallinkangas FI SAC-alue Kaltiojängän lehto FI SAC-alue Kaltiojänkkä FI SAC-alue Karhuaapa - Heinijänkä - Kokonräme FI SAC-alue Karhuvuoma FI SAC-alue Karsilonmaa FI SAC-alue Karunginjärvi FI SPA-alue Kellovuotso - Kaarrerämiä - Hukka-aapa Kemihaaran suot FI SAC-alue FI SPA/SACalue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Kerpuajärvi FI SPA/SAC Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 16

17 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho alue Kettujoki - Vaskojoki FI SPA/SACalue Ketunpesävaaran lehto FI SAC-alue Kevo Kilsiaapa - Ristivuoma FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Kirkkotupien niitty FI SAC-alue Kirvesaapa Kivijärvi - Pikku-Kivijärvi FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Kivimaan lehdot FI SAC-alue Koitelainen FI SPA/SACalue Korouoma - Jäniskaira FI SAC-alue Metsähallitus, Pohjanmaan Koukkulanaapa - Palokivalo FI SPA/SACalue Koutusjärvi FI SAC-alue Kuivasjärvi FI SPA/SACalue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 17

18 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Kulvakko FI SPA/SACalue Kumputunturi FI SAC-alue Kuortano - Saivinvuoma - Launijärvi Kuoskunjärvi Kusiaiskorpi, Palojänkkä, Alkumaa, Isokumpun jänkä FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SAC-alue Kutuselkä - Kiristäjäselkä FI SAC-alue Käsivarren erämaa FI SPA/SACalue Kätkävaaran lehto FI SAC-alue Käärmeaapa Lemmenjoen kansallispuisto Leppämurto - Saattoporanvuoma FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Liejusuo - Kaakkurisuo FI SAC-alue Livojärvi FI SAC-alue Metsähallitus, Pohjanmaan Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Louevaara FI SAC-alue Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 18

19 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Loukisen latvasuot Luiron suot FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Luomusjoen kuolpuna FI SAC-alue Luosto FI SAC-alue Luppokurun lehto FI SAC-alue Malla FI SAC-alue Maltio FI SAC-alue Martimoaapa - Lumiaapa - Penikat FI SPA/SACalue Mellajoki FI SAC-alue Meltosjärvet - Pysäjärvi FI SPA/SACalue Mieraslompolon kenttä FI SAC-alue Muonionjärvi - Utkujoki FI SPA/SACalue Muotkatunturin erämaa FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 19

20 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Musta-aapa FI SAC-alue Mustarinnantunturi Mustiaapa - Kaattasjärvi FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Metsähallitus, Pohjanmaan Mämmisuo FI SAC-alue Naatsukka-aapa FI SPA/SACalue Namalikkokivalo FI SAC-alue Narkauksen - Katiskon lehdot FI SAC-alue Niesaselkä FI SAC-alue Nikkilänaapa FI SAC-alue Näätävuoma - Sotkavuoma FI SAC-alue Ottavaara FI SAC-alue Ounasjoki FI SAC-alue Paamajärvi FI SPA/SACalue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Paistunturin erämaa FI SAC-alue Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 20

21 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Pajukari - Uksei - Alkunkarinlahti Pallas-Ounastunturi FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Pappilan niitty FI SAC-alue Pellojärvi - Säynäjäjärvi FI SPA/SACalue Perämeren kansallispuisto FI SAC-alue Metsähallitus, Pohjanmaan Peurahaara FI SAC-alue Peuratunturi FI SAC-alue Pieran Marin jänkä FI SAC-alue Pisavaara FI SAC-alue Pomokaira Puljun erämaa FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Pulmankijärvi FI SAC-alue Pyhä-Luosto FI SPA-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 21

22 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Pyhäportin lehto FI SAC-alue Pyhätunturin kansallispuisto FI SAC-alue Pää-Äljy FI SAC-alue Metsähallitus, Pohjanmaan Pöyrisjärven erämaa FI SPA/SACalue Raateaapa FI SAC-alue Rakanjänkkä FI SAC-alue Riisitunturin kansallispuisto FI SAC-alue Metsähallitus, Pohjanmaan Romppaat FI SAC-alue Runkaus FI SAC-alue Runtelinlehto FI SAC-alue Saanan luonnonsuojelualue FI SAC-alue Saariaapa - Hattuselkä FI SAC-alue Sattavuoma FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Savioja FI SAC-alue Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 22

23 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Serrijoki - Kätkävuoma FI SAC-alue Sieppijänkä - Pieruvuoma FI SAC-alue Sieräisten harjulammet FI SAC-alue Siikajoki-Juujoki FI SAC-alue Simojoki FI SAC-alue Simojärvi FI SAC-alue Siukatanjärvet FI SAC-alue Soppana FI SAC-alue Sota-aapa Sotkavuoma FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Suikeloaapa FI SAC-alue Suksenpaistama - Miehinkävaara Suuripään alue FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 23

24 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Tarvantovaaran erämaa FI SAC-alue Termusaapa FI SAC-alue Teuravuoma - Kivijärvenvuoma Tollovuoma - Silmäsvuoma - Nunarvuoma FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Toramojoki FI SAC-alue Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö FI SAC-alue Tornivaaran lehto FI SAC-alue Tsarmitunturin erämaa FI SAC-alue Tuiskukivalon närheikkö FI SAC-alue Tuntsan erämaa FI SAC-alue Tynnyriaapa FI SAC-alue Törmäoja FI SAC-alue Urho Kekkosen kansallispuisto - Sompio - Kemihaara FI SPA/SACalue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Vaarajänkkä - Rovajänkkä FI SAC-alue Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 24

25 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden lkm Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Varpusuo - Saarisuo Veittiaapa FI SPA/SACalue FI SPA/SACalue Vetsijoen suistolehto FI SAC-alue Viiankiaapa FI SPA/SACalue Vinsanmaan letot FI SAC-alue Vintilänkaira FI SAC-alue Vitsavaaranaapa - Kiekeröselkä FI SAC-alue Välimaan kenttä FI SAC-alue Värriö FI SPA/SACalue Vätsärin erämaa FI SAC-alue Yli-Nuortti FI SAC-alue Ylläs - Aakenus FI SAC-alue Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys MRL:n mukainen kaava Metsätaloussuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma Muu suunnitelma Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Suunnitteluvelvoite Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut 25