Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Kainuun ELY-keskus

2 Kansikuva: Talaskangas, Jouko Saastamoinen

3 Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Kainuun ELY-keskus 1

4 KUVAILULEHTI Julkaisija: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Julkaisuaika Kainuun ELY-keskus 2017 Toimeksiantaja Hyväksymispäivämäärä Ympäristöministeriö Julkaisun nimi Natura-alueiden yleissuunnitelma 2016 Kainuun ELY-keskus Tiivistelmä Natura verkosto kattaa Kainuun ELY-keskuksen toimialueella kaikkiaan 161 Natura-aluetta ja yhteensä noin hehtaaria, sisältäen sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisia alueita. ELY-keskuksen Natura-verkostosta noin 95 % sisältyy kansalliseen suojelualueverkostoon jo perustettuina luonnonsuojelualueina tai luonnonsuojelualueiksi varattuina kohteina. Luonto- ja lintudirektiivin mukaisia Natura-verkoston suojelutavoitteita toteutetaan luonnonsuojelulain lisäksi myös muun lainsäädännön perusteella, mm. vesilain säännöksin. ELY-keskus on laatinut yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa Natura-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa arvioidaan Natura-alueiden suojelutavoitteita turvaavien ja edistävien suunnitelmien tarve ja Natura-alueiden tila-arviointien (NATA) tilanne ja laatimistarve. Yleissuunnitelma perustuu valtakunnallisesti yhtenäisin menettelyin tehtyihin aluekohtaisiin tarkasteluihin ja kattaa kaikki ELY-keskuksen alueelle pääosin sijoittuvat Natura-alueet kokonaisuudessaan. on vastannut pääosin valtionmaille ja ELY-keskus pääosin yksityismaille sijoittuvien Natura-alueiden tarkasteluista. Yleissuunnitelmassa esitetään katsaus Natura verkoston tilaan Kainuun ELY-keskuksen toimialueella. Lisäksi määritellään Natura-alueiden keskeisenä suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit. Yleissuunnittelun tuloksista on koottu Natura-aluekohtaisiin tarkasteluihin perustuva yhteenveto. Natura-alueiden suunnittelutarpeita ja NATA-tarkastelujen kiireellisyyttä arvioidaan raportissa siten, että ensisijaiset ja kiireellisimmät suunnittelutoimet voidaan huomioida jo lähivuosina ja edelleen kiireelliset toimet tavoitevuoden 2021 loppuun mennessä. Yleissuunnittelussa tehdyn arvion mukaan Kainuun ELY-keskuksen toimialueella Natura-alueiden lukumäärästä 56 %:lla suojelutavoitteiden edellyttämät toimenpiteet eivät edellytä erityistä suunnittelua. Pääosalla Natura-alueista tarpeelliset hoito- ja käyttösuunnitelmat on jo laadittu, kattaen noin 88 % Natura-verkoston pinta-alasta. Vain kolmella Natura-alueella hoito- ja käyttösuunnitelma arvioidaan tarvittavan kiireellisesti. Arvion mukaan 15 Natura-alueelle tarvitaan kiireellisesti toimenpidesuunnitelma, jonka avulla tarkennetaan ennallistamisen ja luonnonhoidon toteuttamista. Vain kahdelle Natura-alueelle on laadittava tai päivitettävä muu suunnitelma tai kaava, jolla täsmennetään muita alueilla tarvittavia toimenpiteitä. NATA-arviointi on arvioitu kiireelliseksi kaikkiaan noin 122:lle Kainuussa sijaitsevalle Natura-alueelle. Asianhallinta KAIELY/815/2015 Verkkojulkaisu 2

5 Sisällysluettelo Kuvailulehti ja tiivistelmä Johdanto Yleissuunnittelun 2016 sisältö... 5 Suunnittelutarpeiden ja niiden kiireellisyyden arviointi... 5 Keskeisten suojeluperusteiden määrittely... 6 Natura-alueiden tilan arviointien (NATA) kiireellisyys Natura verkosto ELY-keskuksen alueella Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys... 9 Aluekohtaiset suunnittelutarpeet Natura-alueiden tilan arvioinnit (NATA) NATA-arviointien toteutus Liitteet

6 1. Johdanto Natura alueilla on toteutettava niiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia suojelutoimenpiteitä ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia aluekohtaisia hoito- ja käyttösuunnitelmia tai laaja-alaisempia kehittämissuunnitelmia. Yleissuunnittelun tehtävänä on kohdentaa tätä suunnittelua Natura alueiden suojeluarvojen merkittävyyden ja hoito- tai ennallistamistarpeiden sekä toisaalta niihin kohdistuvien uhkien ja paineiden mukaan tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin. Natura verkosto koostuu luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisesti muodostetuista erityisten suojelutoimien alueista (SAC, Special Areas of Conservation) ja lintudirektiivin mukaisesti ilmoitetuista erityssuojelualueista (SPA, Special Protection Areas). Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu näitä kaikkia alueita. Yleissuunnitelmassa ei paneuduta suojelutavoitteiden yksityiskohtiin vaan tarkastellaan aluekohtaisten suunnitelmien laatimis- tai päivittämistarvetta ja niiden kiireellisyyttä. Tarvittavat suunnitelmat voivat olla kattavia hoito- ja käyttösuunnitelmia, joilla pääsääntöisesti tarkoitetaan valtion luonnonsuojelualueille tai erämaa-alueille laadittavia laissa mainittuja suunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelmia voi olla tarpeen tarkentaa esim. ennallistamiseen, luonnonhoitoon tai käytönohjaukseen liittyvillä toimenpidesuunnitelmilla. Monilla Natura alueilla toimenpidesuunnitelma voi olla jo yksinään riittävä suunnitteluväline. Muita aluekohtaisia suunnitelmia voivat olla esim. Natura alueen suojelutavoitteet huomioon ottava metsäsuunnitelma, lintuvesien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen kunnostussuunnitelma, yksityistä luonnonsuojelualuetta koskeva suunnitelma tai mikä tahansa Natura alueen suojeluperusteiden turvaamiseen tai niiden tilan parantamiseen tähtäävä suunnitelma. Laaja-alaiset kehittämissuunnitelmat voivat koskea etenkin Natura alueita, joiden suojelu toteutetaan kokonaan tai suurelta osin muilla kuin luonnonsuojelulain mukaisilla toimenpiteillä. Ne voivat olla esim. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia kaavoja, metsänkäyttöä tai vesienhoitoa koskevia suunnitelmia. Suunnitelmien tehtävänä on selventää eri toimijoille suojelun perusteena olevien luontoarvojen sisältöä ja sijoittumista sekä antaa suosituksia siitä, miten ne olisi syytä ottaa huomioon alueella harjoitettavassa maankäytössä. Natura alueiden hoidon ja käytön suunnittelu ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen ovat luonteeltaan jatkuvaa toimintaa. Tämän vuoksi 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran laadittuja yleissuunnitelmia on tarpeen aika ajoin päivittää. Ne laadittiin vuonna 2016 kattavasti uudelleen ELY-keskusten toimialueittain ympäristöministeriön ELY-keskuksille ja Metsähallitukselle antamiin ohjeisiin perustuen. 4

7 Yleissuunnitelmat laadittiin ELY-keskusten ja Metsähallituksen luontopalveluiden yhteistyönä vuonna 2015 käyttöön otetun suojelualueiden suunnittelu ja seuranta -tietojärjestelmän (SASS) avulla. 2. Yleissuunnittelun 2016 sisältö Suunnittelutarpeiden ja niiden kiireellisyyden arviointi Yleissuunnittelun tärkein tehtävä on Natura alueiden suunnittelutilanteen ja -tarpeen arviointi. Alueittain tehdyssä tarkastelussa on määritelty hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) ja toimenpidesuunnitelmien (TPS) sekä muiden aluekohtaisten tai laaja-alaisten kehittämissuunnitelmien tilanne, laatimis- tai päivitystarve ja kiireellisyys. Tämä arviointi edellyttää kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon alueen suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien tila sekä alueeseen kohdistuva käyttö sekä uhat ja paineet. Tarveharkinnan apuna on käytetty valtakunnallisiin painotuksiin perustuvaa tarkastelua, jonka avulla on pyritty yhtenäistämään arviointia erilaisten alueiden välillä. Arvioinnissa on ensinnäkin kiinnitetty huomiota tarpeeseen selkeyttää ja tarkentaa eri toimijoille alueen suojeluperusteiden turvaamisen kannalta oleellisia tietoja, kuten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen ekologisia vaatimuksia ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista niihin. Tämä on tarpeen erityisesti niillä Natura alueilla, joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita ja joihin kohdistuu erilaista käyttöä. Toiseksi suunnittelutarvetta on arvioitu luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tavoitetilan ylläpitämisen tai saavuttamisen kannalta tarpeellisten toimenpiteiden, kuten esim. hoito- tai ennallistamistoimien suunnittelun kannalta. Suunnittelutarvetta voi myös syntyä runsaan virkistysja matkailukäytön ohjaamiseksi. Myös muut alueiden luontoarvoihin vaikuttavat tekijät voivat osaltaan lisätä suunnittelutarvetta. Tarveharkinnan tueksi yleissuunnittelussa arvioitiin kultakin alueelta seuraavaa viittä ympäristöministeriön ohjekirjeessä ( , YM9/501/2015) kuvattua suunnittelutarpeeseen vaikuttavaa tekijää: luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten alueiden määrä ja luonne, lajien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontotyyppien suojelun kannalta tärkeät alueet, luontomatkailun ja lähivirkistyksen aiheuttama paine sekä muut maan ja vesien käytön paineet. Suunnittelun tilanteen ja tarvearvioinnin yhteenveto sekä kiireelliset suunnittelukohteet ovat luvussa 4. Kaikkien Natura-alueiden aluekohtaiset suunnittelutarpeet ja eri osatekijöiden painotukset ilmenevät suunnitelman liitteenä olevasta luettelosta (liite 1). 5

8 Keskeisten suojeluperusteiden määrittely Natura alueiden suojelun perusteena erityisten suojelutoimien alueilla (SAC) ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit sekä erityissuojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lajit ja Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttolintulajit. Natura-tietolomakkeelle on kirjattu kunkin alueen suojeluperusteina olevat luontotyypit ja/tai -lajit sekä yleiset tavoitteet näiden suojelutason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Kaikki nämä luontotyypit ja lajit kuuluvat alueiden suojeluperusteisiin. Yleissuunnittelun yhteydessä on määritelty kunkin Natura-alueen keskeisimmät suojeluperusteina olevat luonto- ja lintudirektiivien luontotyypit ja lajit. Tällä pyritään erittelemään ja priorisoimaan ne kyseisen alueen suojeluperusteet, joiden säilyttämisellä tai tilan parantamisella on erityistä merkitystä osana Natura verkoston tavoitteiden toteutumista. Keskeisten suojeluperusteiden säilyttäminen tai parantaminen edellyttää usein toimenpiteitä, minkä vuoksi niiden määrittely on suunnittelun kannalta keskeistä. Hoito- ja käyttösuunnitelmissa, toimenpidesuunnitelmissa ja Natura-alueiden tilan arvioinneissa (NATA) ja muussa tarkemmassa aluekohtaisessa suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota näiden verkoston tavoitteiden kannalta keskeisten luontotyyppien ja lajien tilaan. Natura-alueiden tilan arviointien (NATA) kiireellisyys Kaikille Natura alueille tehdään SASS-tietojärjestelmässä määräajoin päivitettävät tilaarvioinnit (NATA). Arvioinnissa määritetään aluekohtaiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot ja niiden tila sekä arvoihin kohdistuvat uhkatekijät. Näiden perusteella määritellään arvojen tavoitetilan säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat. Lisäksi arvioidaan aluekohtaisesti luontotyyppien ja lajien tilaa sekä tehtyjen suojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Ne vastaavat sisällöltään pienimuotoista hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Koko Natura verkoston kattavina ylläpidetyt NATA-arvioinnit palvelevat systemaattisella ja kattavalla tavalla suojelutavoitteiden toteutumisen seurantaa ja ohjaavat muuta aluekohtaista suunnittelua niillä alueilla, joilla sellaista tarvitaan. Monilla alueilla, joilla ei ole aktiivisten suojelutoimien tarpeita, NATA-arvioinnit toimivat jo sellaisenaan riittävinä suojelun toimeenpanon suunnittelun ja seurannan välineinä. Yleissuunnittelussa laatimista odottavat NATA-arvioinnit on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. NATA-arviointien tilanne ja kiireellisesti tarvittavien arviointien toteutus vedetään yhteen luvussa Natura verkosto ELY-keskuksen alueella Yleissuunnitelmassa on käsitelty 161 aluetta yhteispinta-alaltaan ha, jotka sijaitsevat kokonaan tai pääosin Kainuun ELY-keskuksen toimialueella. Osa näistä alueista on osittain päällekkäisiä johtuen esim. siitä, että erityissuojelualue (SPA) sijaitsee osittain tai kokonaan erityisten suojelutoimien alueen (SAC) sisällä. Lisäksi on 8 Kainuun ELY-keskuksen toimialueelle osittain sijoittuvaa Natura-aluetta, jotka on käsitelty muiden ELY-keskusten yleissuunnitelmissa. Vaalan kunnan liityttyä Pohjois- maakuntaan, myös Vaalan Natura-alueet, Oulujärven saaret ja ranta-alueet sekä Oulujärven lintusaaret siirtyivät Pohjois- ELY-keskuksen alueelle. 6

9 Pääosa Kainuun Natura alueista on erityisten suojelutoimien alueita (SAC), yhteensä noin ha. Lintudirektiivin erityissuojelualueita (SPA) on yhteensä noin 1134 ha. Lisäksi viidellä alueella, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha, SAC- ja SPA-alueet ovat päällekkäin samalla rajauksella. Natura-aluetyyppien lukumäärät ja pinta-alat on koottu taulukkoon 1. Kainuun Natura verkoston ytimen muodostavat vanhoja luonnonmetsiä ja aapasuoluontoa edustavat laajat valtion luonnonsuojelualueet sekä soidensuojeluohjelman ja vanhojen metsien suojeluohjelman kohteet. Laajimpia Natura-alueita ovat Hossa ( ha), Elimyssalon alue, Murhisalo ja Martinselkonen sekä Kainuun arvokkain järvikokonaisuus, Lentuan alue. Nämä viisi käsittävät Kainuun Natura-alueiden kokonaispinta-alasta lähes viidenneksen (24 %). Pääosa alueista turvataan ensisijaisesti luonnonsuojelulain ja vesialueiltaan vesilain nojalla. Noin 16 % Kainuun Natura-alueiden pinta-alasta on suojeltu muilla keinoin. Merkittäviä luonnonsuojelualueiden ulkopuolisia alueita esiintyy vain kahdeksalla Kainuun Natura-alueista ja niiden osuus kokonaispinta-alasta on alle 5 %. Yli 90 % maakunnan Natura-alueiden kokonaispinta-alasta on valtion omistuksessa. Lajisuojelun kannalta tärkeitä painopistealueita on 50 ja niiden osuus Natura-alueiden pinta-alasta on 41 %. Luontodirektiivin lajeista Kainuun Natura alueilla on erityistä merkitystä mm. korpikolvan, korukeräpallokkaan, hitupihtisammalen, tikankontin, neidonkengän, myyränportaan ja lettorikon esiintymien suojelussa. Itärajan läheisyydessä sijaitsevilla Natura-alueilla on suuri merkitys metsäpeuran ja suurpetojen suojelun kannalta. Liito-oravan suojelun kannalta etenkin Näljängän vanhojen metsien kohteet ovat erityisiä lajin esiintymisalueen pohjoisreunamilla. Kainuun aarniometsät ovat kaikkiaan merkittäviä vanhojen metsien harvinaisten ja uhanalaisten kääväkäs-, jäkälä-, lintu- ja hyönteislajien suojelun kannalta. Vanhojen metsien parhaimmistoa edustavat suuret rajanläheiset alueet kuten muiden muassa Martinselkonen ja Pahamaailma, joilla on yhteys Venäjän metsiin. Pahamaailma muodostaa yhdessä Hossan ja Etelä-Kuusamon vanhojen metsien kanssa arvokkaan vanhojen karujen mäntymetsien kokonaisuuden. Huomattavia vanhan metsän alueita ovat myös Teerisuo Lososuon alue, Jämäsvaara, Jonkerinsalo, Elimyssalo ja Ulvinsalo. Merkittävä lajikohde on myös Riuskanselkonen, jonka alueelta on löydetty mittava määrä harvinaisia ja uhanalaisia aarniometsien ja vanhojen metsien kääpä- ja sienilajeja, Kainuussa harvinaisia suokasveja sekä useita lintudirektiivin liitteen I uhanalaisia lajeja. Monimuotoisuuden kannalta ja lajistonsuojelullisesti Kainuun arvokkaimpiin kohteisiin kuuluvat myös erityisesti Kainuun vaarajakson alueelle keskittyvät lehdot, letot, rehevät korvet ja lähteiköt. Kalkkivaikutteisia lettokohteita löytyy Kainuun vaarajakson lisäksi myös Kuhmon Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeeltä. Näistä merkittävimpiä alueita ovat mm. Tormuan Pohjavaara Riitasuo, Lohivaara Matarasuo ja Kivesvaaran Keräsenvaaran lehdot ja letot. Lintujensuojelukohteista lajistoltaan merkittävimpiä ovat Hiidenportti ja Teerisuo Lososuon kokonaisuus, Juortanansalo, Elimyssalo, Talaskangas ja Murhisalo. Merkittävimpiin lintualueisiin kuuluvat myös Kainuun suurimpiin avosuoalueisiin lukeutuva Säynäjäsuon Matalasuon Natura-alue sekä Malahvia, joka on Kainuun kärkipäätä vanhojen metsien lintulajien osuuden perusteella. Lintuvesien hoidon toimenpidetarpeet liittyvät mm. vedenpinnan nostoon ja avovesialueiden lisäämiseen. Naturaalueille on rakennettu myös runsaasti tekopesiä sääksille ja kotkille. Muut lajistonsuojelutoimenpiteiden tarpeet Kainuun Natura-alueilla liittyvät mm. soiden ja metsien luonnontilaisuuden lisäämiseen, palonsuosijalajeihin (palojatkumot), liito-oravan elinympäristöjen haapajatkumoihin sekä perinnebiotooppien ja lehtojen luonnonhoitotöihin. Viime vuosina esimerkiksi useita tikankontin esiintymiä on Kainuussa elvytetty lehtojen raivausten yhteydessä. Luontotyyppien kannalta tärkeitä painopistealueita on 60 ja niiden osuus Kainuun Natura-alueiden kokonaisalasta on 62 %. Merkittäviä metsä- ja suoluonnon kokonaisuuksia ovat mm. Murhisalo, Riuskanselkonen, Juortanansalon alue ja Tulisuon-Varpusuon alue. Huomattaviin suoluonnon suojelukohteisiin kuuluvat myös Iso Tilansuo Housusuo ja Teerisuo Lososuon alue. Moniin 7

10 alueisiin liittyy myös arvokkaita pienvesiä. Kainuun vaarajakson lehto- ja lettokeskittymällä sijaitsee Natura-verkostoon sisältyviä arvokkaita lehtojensuojelu- ja rinnelettokohteita, joista Siikavaaran Korpijoen seudun Natura-alue on yksi edustavimmista. Kallioisten luontotyyppien erikoisuuksia ovat ultraemäksiset serpentiniittikalliot, joita on muun muassa Antinmäki Kylmänpuro Hevossuon alueella sekä Kellojärven ranta-alueet ja saaret -Natura-alueella. Merkittäviä harjumuodostelmia on eri puolilla Kainuuta. Yksi merkittävimmistä harjukohteista on Räätäkangas hietaneilikkaesiintymineen. Iso-Palosen Maariansärkkien ja Murhisalon Natura-alueet muodostavat yhden merkittävimmistä luonnontilaisten erämaavesien kokonaisuuksista Kainuussa. Lentua ja Hossa puolestaan edustavat Kainuun merkittävimpiä järvi- ja rantaluonnon kohteita. Kainuun Natura-verkostoon kuuluu jonkin verran myös perinnebiotooppeja. Luontotyyppeihin kohdistuvat suojelutoimenpiteet koostuvat mm. metsien polttamisesta, ojien täyttämisestä, niitosta, raivauksesta, avovesialueen lisäämisestä sekä paahdeympäristöjen, lehtojen ja perinnebiotooppien hoidosta. Luontomatkailun ja lähivirkistyksen painopistealueita on Kainuun Natura-verkostossa 34. Pintaalallisesti ne kattavat miltei 60 % koko Kainuun Natura-verkostosta. Erittäin tärkeiksi näistä on arvioitu 8 aluetta: Hossa ja Moilasenvaara, Hiidenportin alue (kansallispuisto), Martinselkonen, Elimyssalo, Murhisalo, Vorlokki ja Juntusrannan Kokkosuo. Kävijämäärillä mitaten Hossa on Kainuun suosituin luontoharrastus- ja virkistysmahdollisuuksia tarjoava kohde, joka saa kansallispuistostatuksen vuoden 2017 aikana. Merkittäviin retkeily- ja virkistysalueisiin kuuluvat myös Jämäsvaaran alue, Teerisuon Lososuon alue, Pirunkirkon aarnialue, Hepokönkään alue, Nuottivaara Puhakansuo, Lentuan alue sekä Paljakka ja Latvavaara. Yli kolmannekseen (37,3 %) Kainuun Natura-alueiden pinta-alasta kohdistuu merkittäviä muita maankäyttöpaineita. Erittäin merkittäviä maankäyttöpaineita kohdistuu kuuteen kohteeseen. Useimmilla Kainuun Natura-verkoston kohteilla suunnittelu- ja ohjaustarpeet liittyvät vesitalouden säätelyyn ja ennen kaikkea Natura-alueisiin rajautuvien alueiden maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen. Useilla kohteilla Natura-alueisiin rajautuvat ojitetut suot kuivattavat Natura-alueiden soita. Natura-alueen ulkopuoliset ojitukset ovat kuivattaneet erityisesti Kiiskinen-Varissuota, jonka ennallistaminen edellyttää ulkopuolisten alueiden hankkimista valtiolle. Maankäyttöpaineisiin liittyvät suunnittelu- ja ohjaustarpeet kohdistuvat myös metsänkäsittelyyn esimerkiksi harjumetsissä sekä liito-oravametsissä. Eräillä lehtokohteilla on myös tarpeen määritellä tarkemmin minkälaiset metsänkäyttötoimenpiteet ovat suojelualueen rauhoitusmääräysten mukaan sallittuja. Taulukko 1. Yleissuunnitelmassa käsiteltyjen Natura alueiden lukumäärä ja pinta-ala. Tilanne Lukumäärä Pinta-ala (ha) Erityisten suojelutoimien alueet, SAC (luontodirektiivi) Erityissuojelualueet, SPA (lintudirektiivi) SPA/SAC-alueet (samalla rajauksella ja tunnuksella sekä SPA että SAC) Yhteensä SAC-alueet yhteensä SPA-alueet yhteensä Taulukon 1 pinta-alat ovat Natura-alueiden aluegeometrioista laskettuja karttapinta-aloja. Viivageometrioille ei ole voitu laskea pinta-alaa. Tästä syystä pinta-alat voivat poiketa hieman päätösasiakirjoissa mainituista. 8

11 4. Suunnittelutarpeet ja suunnittelun kiireellisyys Yli puolella (54 %) Kainuun Natura-alueiden pinta-alasta on jo olemassa tarpeelliset, ajantasalla olevat suunnitelmat. Suunnitelmien kattavuudessa ja ajantasaisuudessa on merkittäviä puutteita 7 %:lla ja vähäisiä puutteita 3,2 %:lla pinta-alasta. Alle 5 %:lla pinta-alasta tarvittavat suunnitelmat puuttuvat kokonaan tai kaipaavat päivitystä. Lukumääräisesti yli puolella alueista ei ole minkäänlaista suunnittelutarvetta, pinta-alaltaan tämä alue vastaa 31 % Kainuun Natura-verkoston kokonaispinta-alasta. Yhteenveto suunnittelutarpeesta on esitetty taulukossa 2. Hoito- ja käyttösuunnitelma (=HKS) puuttuu ainoastaan yhdeltä Natura-alueelta ja kahdella alueella ne vaativat päivitystä. Hoito- ja käyttösuunnitelman päivitys tarvitaan erittäin kiireellisenä ja laadinta kiireellisenä näille alueille. Erittäin kiireellisellä tarkoitetaan, että suunnitelma on laadittava 1 2 vuoden sisällä ja kiireellinen 3 5 vuoden sisällä. Hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat ajantasaiset 38 alueella. Toimenpidesuunnitelmia (=TPS) on laadittava 9 alueelle ja 8 alueen toimenpidesuunnitelmat vaativat päivitystä. TPS:n laatiminen on arvioitu kiireelliseksi 8 alueella ja päivitykset kiireellisiksi 7 alueella. Toimenpiteet koskevat lähinnä soiden ja metsien ennallistamista sekä luonnonhoitoa, osin myös tiettyjen luontodirektiivin lajien elinympäristöjen hoitoa. Muiden suunnitteluvälineiden osalta on tunnistettu päivitystarve yhdelle MRL:n mukaiselle kaavalle ja lisäksi yhdelle Natura-alueelle on laadittava tai päivitettävä muu suunnitelma. HKS- ja TPS - suunnittelutarpeet ja niiden kiireellisyys on esitetty taulukossa 3 ja muiden suunnitteluvälineiden tarpeet taulukossa 4. Taulukko 2. Natura-alueiden suunnittelutilanne: yhteenveto suunnittelutarpeesta. Tilanne % ha % ha Ei suunnittelutarvetta 90 55, ,0 Tarvittavat suunnitelmat laadittu ja ajantasaisia 46 28, ,0 Tarvittavissa suunnitelmissa vähäisiä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 7 4, ,2 Tarvittavissa suunnitelmissa merkittäviä puutteita (kattavuus, ajantasaisuus) 3 1, ,0 Tarvittavat suunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita 15 9, ,8 Yhteensä , ,0 9

12 Taulukko 3. Natura-alueiden suunnittelutilanne: hoito- ja käyttösuunnitelmat ja toimenpidesuunnitelmat. Tilanne Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset ha Ei suunnittelutarvetta HKS-suunnittelutarve yhteensä HKS laadittu ja ajantasainen HKS laadittu mutta päivitettävä HKS laadittava TPS-suunnittelutarve yhteensä TPS laadittu ja ajantasainen TPS laadittu mutta päivitettävä TPS laadittava HKS-/TPS suunnittelutarve yhteensä Ajantasaisten HKS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 92,7 87,9 Ajantasaisten TPS-suunnitelmien osuus (%) tarpeesta 45,2 79,5 Taulukon 3 Kiireelliset sarakkeessa olevat suunnittelutarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1 2 v.) tai kiireellisiä (3 5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). Taulukko 4. Natura-alueiden suunnittelutilanne: muut suunnitteluvälineet. Tilanne ha Ei suunnittelutarvetta yhteensä , voimassa 4 779, voimassa mutta päivitystarve , laadittava yhteensä, ajantasainen, laadittava tai päivitettävä yhteensä, toimenpiteet määritelty 10

13 , määrittelytarvetta yhteensä 1 34, ajantasainen, laadittava tai päivitettävä 1 34 Aluekohtaiset suunnittelutarpeet HKS- ja TPS-suunnitelmien toteutus Kainuussa Natura-alueiden suunnittelu on painottunut aikaisempina vuosina hoito- ja käyttösuunnitteluun, minkä vuoksi uusille hoito- ja käyttösuunnitelmille ei tällä hetkellä ole juurikaan tarvetta. Kainuun Natura-verkostossa on runsaasti alueita, joiden perustamispäätökset ovat edellyttäneet HKS:n laatimisen ja alueiden hoidon ja käytön yhteensovittamisen. Naturaverkostossa on laajoja valtion suojelualueita, joten hoito- ja käyttösuunnittelusta on vastannut pitkälti Metsähallitus. Jatkossa tullaan keskittymään enemmän toimenpidesuunnitelmiin. Metsähallituksella on vireillä useita hankehakemuksia, ja mikäli hankkeet toteutuvat, useammille Natura-alueille tullaan tekemään toimenpidesuunnitelmia hankkeiden puitteissa. Suunnitelmien toteutus vuosille on esitetty taulukossa 5. Kiireelliset HKS-tarpeet Vuodelle 2017 on arvioitu erittäin kiireellisenä ainoastaan Hossan ja Moilasenvaaran hoito- ja käyttösuunnitelmien päivitys. Vuoteen 2018 mennessä valmistuva Hossan kansallispuiston hoitoja käyttösuunnitelma kattaa sekä Hossan että Moilasenvaaran Natura-alueet. Laatiminen on Metsähallituksen vastuulla. Kainuun ELY:n vastuulla oleva Räätäkankaan hoito- ja käyttösuunnitelma on arvioitu kiireelliseksi ja suunniteltu ajoittuvan vuodelle Räätäkankaan Natura-alueelle on laadittava uusi hoito- ja käyttösuunnitelma, joka käsittää paisterinteiden lisäksi myös harjumetsät. Kiireelliset TPS-tarpeet TPS-tarpeet on arvioitu kiireellisiksi yhteensä 15 Natura-alueelle. Näistä erittäin kiireellisiksi toimenpidesuunnitelmat on arvioitu kahdelle alueelle: Likolampi Koikerojärven kaakkoisrannalle sekä Peltolan hakaan. Molemmat kohteista ovat ELY-keskuksen vastuulla. Likolampi Koikerojärven kaakkoisrannan alueelle laaditaan toimenpidesuunnitelma majavanpadon purkamiseksi sekä pienimuotoisiin hoitotoimenpiteisiin luontodirektiivin lajin kasvupaikalla. Peltolan haan perinnebiotoopin hoitosuunnitelman ja hoitotoimet päivitetään. Edellinen perinnebiotoopin hoitosuunnitelma ja erityistukisopimus laadittiin vuosille Kiireellisillä kohteilla tarpeet liittyvät mm. perinnebiotooppien hoitoon, uhanalaisten lajien elinympäristöjen turvaamistoimiin sekä usealla kohteella soiden ennallistamiseen. Suoluontotyyppien ennallistaminen edellyttää usein paikoin yhteistyötä maanomistajan kanssa Naturan soiden kuivatusvaikutuksen vähentämiseksi, osalla alueista jopa alueiden hankintaa Natura-alueen ulkopuolelta. MRL:n mukaiset kaavat Maa- ja rakennuslain mukainen kaavan päivitys on tarpeen ainoastaan Hossan alueelle. t ja vesienhoitosuunnitelmat Metsätaloussuunnitelmia tai vesienhoitosuunnitelmia ei tarvitse laatia tai päivittää millään Kainuun Natura-verkostoon kuuluvalla kohteella. Kokkamo Kylmäjärven Natura-alueella voi kuitenkin ilmetä vesienhoidon suunnittelutarpeita, kun tiedot alueen vesiluontotyyppien tilasta täydentyvät. 11

14 Muut suunnitelmat Melalahden lehdot ja Horkanlampi -nimisellä Natura-alueella on tarpeen ratkaista myrskytuhon alle jääneen luontopolun kohtalo. Horkanlammelle kunnostussuunnitelma on laadittu, mutta sitä ei ole rahoituksen puuttuessa toteutettu, joten se saattaa vaatia päivityksen. Taulukko 5. HKS- ja TPS -suunnitelmien toteutus. Tilanne HKS TPS Vastuutaho Vuosi ha ha AH LS Yhteensä ELY Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 5 lukumäärät kuvaavat laadittavien suunnitelmien lukumääriä. Yksi suunnitelma voi kattaa useampia Naturaalueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1 2 v.) määriteltyjen suunnitelmien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3 5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) suunnitelmia. Taulukossa AH = Metsähallituksen alueidenhallinta-prosessi, LS = Metsähallituksen luonnonsuojelu-prosessi ja ELY = Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Alla oleviin HKS- ja TPS-tarvelistauksiin on poimittu taulukon 3 Kiireelliset -sarakkeessa olevia lukumääriä vastaavat Natura-alueet ja esitetty niiden tarkempi kiireellisyysluokka ja suunnittelutyön luonne. Natura-alueet, joilla kiireellinen HKS-tarve: Hossa FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Moilasenvaara FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Räätäkangas FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava 12

15 Natura-alueet, joilla kiireellinen TPS-tarve: Antinmäki - Kylmänpuro - Hevossuo FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Isoaho FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Ison Jänisjärven lehto ja letto FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Kapustajoen lähteikkö FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Kilpelänvaara FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kivesvaaran ja Keräsenvaaran lehdot ja letot FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Kuorejärvi FI SPA-alue Kiireellinen Laadittava Käärmelammen letto FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Laamasenvaara FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Lehmivaaran ja Torakankaan lehdot ja suot FI SAC-alue Kiireellinen Laadittava Likolampi ja Koikerojärven kaakkoisranta FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Laadittava Melalahden lehdot ja Horkanlampi FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Peltolan haka FI SAC-alue Erittäin kiireellinen Päivitettävä Varissuo FI SPA-alue Kiireellinen Laadittava Vuorisuo ja Iso Vuorilampi FI SAC-alue Kiireellinen Päivitettävä Natura-alueet, joilla MRL:n mukaisen kaavoituksen tarve: Hossa FI SAC-alue Päivitettävä Natura-alueet, joilla muun suunnitelman laatimis- tai päivitystarve: Melalahden lehdot ja Horkanlampi FI SAC-alue 5. Natura-alueiden tilan arvioinnit (NATA) Kaikille Natura verkostoon kuuluville alueille tehdään määräajoin päivitettävät Natura alueen tila-arvioinnit (NATA). Niiden kohteena on yleensä yksittäinen Natura alue. Arviointeja tehdään Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Kiireellisiä NATA-arvioinnit ovat erityisesti niillä Natura alueilla, joilla ei katsota tarvittavan mitään muuta suunnittelua ja joista ei muodosteta luonnonsuojelualueita. Näin varmistetaan koko verkoston saaminen kattavasti suunnittelu- ja seurantajärjestelmän piiriin. Kiireellisiä ovat toisaalta myös ne alueet, joilla on kiireellinen aluekohtaisen suunnittelun tarve. 13

16 Natura-alueiden tila-arviointia (NATA) on tehty Kainuun kohteilla vuodesta 2010 alkaen. Ensimmäiset NATA-tarkastelut kohdistuivat Hiidenportin ja Teerisuon Lososuon Natura-alueisiin. Vuosina arvioitiin Moilasenvaara, Hossa, Juntusrannan Kokkosuo ja Saarijärven vanhat metsät. Jonkerinsalon alue, Vorlokki, Kellojärven ranta-alue, Levävaara ja Martinselkonen arvioitiin vuosina Laaditut ja ajantasaiset NATA-arvioinnit kattoivat yleissuunnittelun päättyessä loppuvuodesta 2016 noin ha eli 28 % Kainuun Natura-verkoston pinta-alasta. NATA-arvioiden tilanne on esitetty taulukossa 6. Yleissuunnittelun aikana 2016 oli meneillään 31 NATA-arviointia, joista vuoden loppuun mennessä valmistui 23. Valmistuneita olivat Mutalammen suot, Suovaara, Äikänvaara, Sikanoreikko, Huokostörmä, Ison Kaitasen lehto, Iso Saarisuo, Pihlajavaaran lehto, Karhuhetteensuo, Porrassuo, Jumalissärkän Hoikansärkän alue, Issakka, Ristivaara, Salmivaara, Eeronvaara, Kalliojärven seutu Joutensuo, Hirvivaaran Suoniemensuon alue, Hanhisuo Teerisuo, Pihlajapuro, Hiidenvaaran Löytösensuo, Näätävaara, Kotuskasuo ja Riihivaaran alue. Metsähallituksen on vastannut merkittävästä osasta Kainuun Natura-alueiden NATA-arvioiden laadintaa vuonna 2016 ja vastaa suurimmasta osasta jatkossakin. Arvioinneissa on tarkasteltu toteutettuja toimenpiteitä ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelutarvetta. Taulukko 6. NATA-arviointien tilanne. Tilanne Yhteensä Kiireelliset Ei kiireelliset Laadittu, ajantasainen ha Laadittu, päivitettävä Ei laadittu Natura-alueita yhteensä Ajantasaisten NATA-arviointien osuus (%) 22,4 27,5 Taulukon 6 Kiireelliset sarakkeessa olevat NATA-tarpeet ovat joko erittäin kiireellisiä (1 2 v.) tai kiireellisiä (3 5 v.) ja sarakkeessa Ei kiireelliset ovat näitä vähemmän kiireelliset (6 v. ja enemmän). NATA-arviointien toteutus NATA-arviointien vastuut on jaettu kohteittain ELY-keskuksen ja Metsähallituksen kesken. NATAarvioinnit puuttuvat vielä 125 alueelta, näistä kiireellisiksi on arvioitu 122. Vuonna 2017 toteutetaan kaikkiaan noin 64 NATA-arviointia, pääosasta vastaa Metsähallitus. ELY-keskuksen vastuulla on 7 Natura-aluetta vuosille Loputkin NATA-arvioinneista pyritään toteuttamaan vuoden 2018 aikana, vaikkakin jotkin alueet ovat arvioitu vähemmän kiireellisiksi. Vuosien NATA-arviointien toteutus ja vastuutahot on esitetty taulukossa 7. 14

17 Taulukko 7. NATA-arviointien toteutus. Tilanne NATA Vastuutaho Vuosi ha MH Yhteensä ELY Yhteensä Yhteensä Yhteensä Taulukon 7 lukumäärät kuvaavat laadittavien NATA-arviointien lukumääriä. Poikkeustapauksissa yksi NATA-arviointi voi sisältää useampia Natura-alueita. Tästä syystä lukumäärät ja pinta-alat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden taulukoiden lukumääriin. Yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä on aikataulutettu ja vastuutettu erittäin kiireellisiksi (1 2 v.) määriteltyjen NATA-arviointien toteutus. Taulukko voi kuitenkin sisältää myös kiireellisiä (3 5 v.) ja vähemmän kiireellisiä (6 v. ja enemmän) arviointeja. Taulukossa MH = Metsähallituksen alueidenhallinta- ja luonnonsuojeluprosessit, ELY = Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Liitteet Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Liite 2. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura alueet aluetyypeittäin. Liite 3. Natura alueiden suunnittelutarpeen yhteenveto. Liite 4. Natura alueiden tila-arviointien tilanne ja laadinnan kiireellisyys. 15

18 Liite 1. Yleissuunnitelmaan sisältyvät Natura-alueet, niiden aluekohtaiset tiedot suunnittelutarpeista ja suunnittelutarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Tilanne Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Antinmäki - Kylmänpuro - Hevossuo FI SAC-alue Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Eeronvaara Elimyssalon alue Hanhisuo - Teerisuo Heiskasenpuro Hepokönkään alue Hevoshuuhdinpuro ja Honkivaara FI SAC-alue Metsähallitus, FI SPA/SACalue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

19 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Hiidenportin alueet FI SAC-alue Metsähallitus, Hiidenvaara - Löytösensuo FI SAC-alue Metsähallitus, Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Hiienvaara Hinkusuo Hirvasjärvi, Raatejärvi ja Tulijärvi Hirvivaaran - Suoniemensuon alue Honkajoen lehto Hossa FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SPA-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

20 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Housuvaara FI SAC-alue Metsähallitus, Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Huokostörmä Huuhkajanlehto Huurunvaara - Iso Niittylampi Ilosenkangas - Kylmäsuo Iso Palonen - Maariansärkät Iso Saarisuo Iso Tilansuo - Housusuo FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

21 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Iso Vaskenvaara FI SAC-alue Metsähallitus, Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Isoaho Ison Jänisjärven lehto ja letto Ison Kaitasen lehto Isonpäänlampi Isosuo - Koirasuo ympäristöineen Isosuo ja Iso Kukkosuo Issakka FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

22 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Itäjärvi FI SAC-alue Metsähallitus, Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Jonkerinsalon alue Joutensuo Joutensuon - Mustosensuon alue, Myllykoski ja Hiidenkirkko Joutenvaara Julma Julmasuo Jumalissärkän - Hoikansärkän alue FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

23 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Juntusrannan Kokkosuo FI SPA-alue Metsähallitus, Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Juortanansalon alue Jylkkyvaara ja Jylkynsuo Jyrkkävaara Jämäsvaaran alue Kaahla-aho Kala-Peuro Kalliojärven seutu - Joutensuo FI SPA/SACalue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

24 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Kalliojärvi - Pitämävaara FI SAC-alue Metsähallitus, Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Kapustajoen lähteikkö Karhisensuo - Pyöreäsuo - Lokkisuo Karhuhetteensuo Karppisensuo - Salinsuo - Joutensuo FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, Karsikkovaara - Losolehto FI SAC-alue Metsähallitus, Kellojärven ranta-alueet ja saaret Kelosuo FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

25 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Ketrinsaari ja Noronvaara FI SAC-alue Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Kieverrysjärvet Kiiskinen ja Varissuo Kilpelänvaara Kinnussuo - Mustinsuo Kitkansuo Kivesvaaran ja Keräsenvaaran lehdot ja letot Kokkamo - Kylmäjärvi FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

26 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Kolkonsuo FI SAC-alue Metsähallitus, Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Korsunrinne Kortesuo Kotuskasuo Kuirivaara Kukkosenvaaran alue Kuluntajärvi Kuorejärvi FI SAC-alue Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SPA-alue Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus FI SPA-alue Metsähallitus, luontop

27 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Kurikkavaaran aarnialue ja lehdot FI SAC-alue Metsähallitus, Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Käärmelammen letto Laamasenvaara Lammasaho Lauttolahden - Soidinvaaran kohteet Lehmivaaran ja Torakankaan lehdot ja suot Lentuan alue Levävaara FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

28 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Likolampi ja Koikerojärven kaakkoisranta FI SAC-alue Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Lohivaaran - Matarasuon alue Lokkisuo - Teerisuo Losonvaara Louhensuo Malahvia Martinselkonen Matalansuo FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

29 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Melalahden lehdot ja Horkanlampi FI SAC-alue Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Mesiönvaara Moilasenvaara Murhisalo Mutalammen suot Mäkilamminvaara Mäntypuro FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, Nuottivaara - Puhakansuo FI SAC-alue Metsähallitus, luontop

30 Natura-alue Suunnittelutarpeet NATAarviointi Suunnittelutarpeeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys tai tärkeys Keskeisten suojeluperusteiden Alueen nimi Tunnus Tyyppi Vastuutaho Näljängän Pohjanvaara FI SAC-alue Metsähallitus, Yhteenveto suunnittelutarpeesta HKS/TPSsuunnittelutarvearvio HKS/TPS-suunnittelun kiireellisyys Tilanne Kiireellisyys Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset alueet Lajisuojelutoimet Luontotyyppisuojelutoimet Luontomatkailu ja lähivirkistys Muut maankäyttöpaineet Laskennallinen suunnittelutarvearvioluku Luontotyypit Luontodirektiivin lajit Linnut Näätäsuo Näätävaara Otanneva Pahamaailma Paljakanvaara Paljakka ja Latvavaara Pellinkangas FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, FI SAC-alue Metsähallitus, luontop