Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Kiteen kaupunki Asemakaavan muutos Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Asemakaavan muutos koskee Olkonkallion (2) kaupunginosan asemakaavan kortteleita 8, 9, 10, 2002, 2006, 2007, 2011 ja 2012 sekä osaa Sepänniemen (5) kaupunginosan korttelista 5118 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 2002, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, korttelin 5118 tontti 1 sekä niihin liittyvät virkistys-, katu- ja liikennealueet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualueen kuvaus Asemakaavan muutos koskee Kiteen koulukeskuksen sekä sen ympäristön aluetta Kiteen kaupungin keskustassa. Kaavamuutosalue rajoittuu lounaassa Kiteentiehen ja kaakossa Hovintiehen. Lounaassa Tohmajärventien (seututie nro 486) tiealuetta on sisällytetty kaavamuutokseen, jotta uudet jo toteutuneet tie- ja kevyenliikenteen järjestelyt ja tiealueen rajaus saadaan päivitettyä asemakaavaan. Asuin- ja liikekorttelin 5118 Tohmajärventien puoleinen tontti on sisällytetty kaavamuutokseen, jotta Tohmajärventien tiealueen ja korttelin 5118 jäänyt kapea, hankalasti hoidettavissa oleva puistosuikale voidaan liittää tonttiin

2 Kaavamuutosalueen korttelissa 8 sijaitsevat Kiteen sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen ja lukio, Arppen ala- ja yläkoulu, kirjasto sekä lämpökeskus ja työpaja. Korttelissa 2007 koulukeskuksen lounaispuolella sijaitsee päiväkoti Kieppi. Korttelissa 9 sijaitsee rivitalo. Korttelissa 10 Hovintien ja koulukeskuksen välissä sijaitsee Kiteen Nuorisoseura ry:n omistama Huvikeskus. Korttelissa 10 Hovintien varrella on omakotitalo, rivitalo sekä asuin- ja liiketalo, jossa on elokuvateatteri. Kiteentien varren kortteleissa 2002 ja 2006 sekä korttelissa 2011 sijaitsee luvulla rakennettuja omakotitaloja. Korttelissa 2006 sijaitsee lisäksi vuonna 1987 rakennettu 3-kerroksinen kerrostalo. Korttelissa 2002 Kiteentien ja Tohmajärventien risteyksen tuntumassa on Kortteliin 2012 sijoittuu ahtaasti kaksi omakotitaloa ja huonekaluliike. Korttelissa 2011 on hotelli Kiteenhovi, joka on pitkään toiminut ainoa hotelli keskusta-alueella lounaspalveluineen. Tohmajärventien molemmin puolin on rakennettu kevyen liikenteen väylät. Väyliä yhdistää kolme erillistä alikulkua. Katualueista kaavamuutosalueeseen sisältyy Koulutie, Opintie, Lepolantie, Raippalantie, Välttimäentie, Pallotie ja osa Päätyentietä. Asemakaavan muutokseen sisältyy myös koulukeskuksen koillispuolella sijaitseva Rantalanpuisto, lounaispuolella sijaitseva liikennepuisto ja jääkiekkokaukalo sekä Tohmajärventien pohjoispuolella sijaitsevat lähivirkistysalueet. Asemakaavamuutoksen tavoitteet Kiteen kaupunki on teettänyt Rakennussuunnittelu Alhainen Ky:llä koulukeskuksen alueelle peruskorjaus- ja uudisrakennussuunnitelman. Suurin muutos tulee koskemaan Arppen koulua, josta peruskorjauskelvottomat osat puretaan ja uusi koulu rakennetaan kolmessa eri vaiheessa peruskorjattavan osan yhteyteen. Tämän takia Kiteen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ( 303) korttelien 8, 9 ja 2007 ja niihin liittyvien virkistys-, katu- ja liikennealueiden (ns. koulukeskuksen alue) asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus riittää uudisrakentamisen toimenpiteisiin, mutta kerrosluku II ei vastaa osittain peruskorjattavan ja osittain uuden 3-kerroksisen koulurakennuksen rakentamistarvetta. Asemakaavamuutoksella halutaan myös ratkaista koulukeskuksen tällä hetkellä ongelmallinen liikenne uusine katuyhteyksineen ja kevyenliikenteen väylineen. Koulukeskuksen asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) valmistui tammikuussa 2012 ja se oli maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 pykälien mukaisesti nähtävillä Kiteen kaupungin teknisessä keskuksessa Nähtävillä olosta tiedotettiin kuulutuksella sekä kaupungin www-sivuilla. OAS:n riittävyydestä saatiin seitsemän lausuntoa, joiden pohjalta OAS:aa täydennettiin. OAS:n riittävyydestä antamassaan lausunnossa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mielestä Kiteen kaupungin tulee pohtia mahdollisuutta laatia keskusta-alueelle ensin osayleiskaavan muutos, jossa alueen maankäytön linjaukset tutkittaisiin ja vasta tämän jälkeen lähdettäisiin laatimaan uutta asemakaavaa alueelle. ELY-keskus edellytti myös, että jos oikeusvaikutteista osayleiskaavaa ei lähdetä laatimaan niin kaavaselostukseen tulee vähintäänkin liittää yleiskaavallinen tarkastelu alueen maankäytöstä. ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ( 230) laajentaa asemakaavamuutosaluee koskemaan koulukeskuksen alueen lisäksi Kiteentien, Hovintien ja Tohmajärventien rajaamat alueet koulukeskuksen ympäriltä. Kaavamuutokseen yhdistettiin mm. hotelli Kiteenhovin kortteli, jossa oli tarvetta tutkia korttelin ajoyhteydet ja pysäköintijärjestelyt sekä hotellin laajennustarpeet. Laajennetun asemakaavan muutosalueen OAS valmistui marraskuussa 2013 ja se pidetään yhtä aikaa nähtävillä asemakaavaluonnoksen kanssa. Kaavamuutoksen tärkeänä tavoitteena on myös ratkaista koulukeskuksen ongelmallinen liikenne suunnittelemalla uusi tieyhteys Tohmajärventieltä Hovintielle Rantalanpuiston halki, jolloin nykyinen Opintie varattaisiin vain kevyelle liikenteelle, paikoitukselle ja päiväkodin huoltoliikenteelle. Paikoitukselle varataan tilaa myös lukion ja Rantalan alakoulun koillispuolelle korttelin alueelle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutoksen suunnittelua ohjaavat Kiteen kaupungin ja osallisten asettamien tavoitteiden, maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan 2

3 suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Kiteen koulukeskuksen asemakaavan muutoksessa korostuu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja erityistavoitteista henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävien sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien liikennejärjestelyjen suunnitteleminen. Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaavan 1. vaiheen kaavakartassa asemakaavan muutosalue on merkitty osittain keskustatoimintojen alueeksi (C) ja osittain taajamatoimintojen alueeksi (A). Keskustatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen ja liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Taajamatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennus-alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. 3 Ote maakuntakaavan 1. vaiheesta.

4 Maakuntakaavan 2. vaihe Maakuntakaavan täydennys eli maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 2. vaiheessa ei ole esitetty aluevarauksia koulukeskuksen alueelle. Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaiheen kaavaehdotus on ollut nähtävillä Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen ja se on lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Siinä käsitellään myös maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä tarvittaessa selvitetään ja tarkistetaan maakuntakaavan 1. vaihe yksittäisiin kohteisiin liittyen. Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään mm. kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavan 4. vaiheen suunnittelu on käynnistetty vuonna 2012 ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty Tavoitteena on, että 4. vaihe hyväksytään maakuntavaltuustossa vuonna Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat Joensuun kaupunkiseutuun liittyen - Yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet), erityiskohteita ovat mm.: o Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjoispuolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö o Kontiolahden lakkautuvan varuskunta-alueen maankäyttö o Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö o Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) - Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet - Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Koko maakuntaa koskevina tarkistuksina ja täydennyksiä ovat mm. vähittäiskaupan suuryksiköt ja yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdolliset täydennykset ja muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Osayleiskaava Asemakaavan muutosalueella on osin voimassa Keskustaajama - Tolosenmäki osayleiskaava Se on hyväksytty Kiteen kunnanvaltuustossa Siinä kaavamuutoksen alueeseen sisältyvä Kiteentien varsi on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja koulukeskuksen alue julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Muutoin kaavamuutoksen alue on osayleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), lähivirkistysalueetta (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Tohmajärventie on merkitty seudulliseksi pääväyläksi ja sen molemmin puolin on osoitettu kevyen liikenteen väylät. Ote Keskustaajama Tolosenmäki osayleiskaavasta. 4

5 Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Se kumoaa Keskustaajama- Tolosenmäki osayleiskaavan Kiteentien varren kortteleiden osalta. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavassa kortteli 2002 on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja (AP/s-1). AP/s-1 alueella uudisrakennusten on ulkoasultaan ja volyymiltaan sopeuduttava mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. Kortteli 2006 on merkitty osayleiskaavaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi, jolla kerrosluku on III. Korttelit 2011 ja 2012 on merkitty AL-alueiksi, joilla kerrosluku on II. Osayleiskaavan mukaan kortteleissa 2006, 2011 ja 2012 kerrosluku kadun puoleisella korttelin osalla tulee olla II. Ote Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavasta. Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva eli nyt muutettava asemakaava on vahvistettu , , , ja Voimassa olevan kaavan pohjakartta vastaa kaavan vahvistamisen ajankohtaa, joten siinä ei vielä näy sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen uudisrakennusta eikä päiväkoti Kiepin rakennusta. Voimassa olevassa asemakaavassa asemakaavan muutosalue on joko opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO; koulukeskus), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL; päiväkoti Kieppi), asuin- ja liiketalojen korttelialuetta (AL), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (ALK), rivitalojen korttelialuetta (AR), rivi- ja erillispientalojen korttelialuetta (AOR), erillispientalojen korttelialuetta (AO), virkistysaluetta (PL; Rantalanpuisto, Sepänniemenpuisto), yleistä pysäköintialuetta (LP) sekä liikennealuetta (LT) tai katualuetta. Koulukeskuksen alueella (YO) kerrosluku on II ja tehokkuus e = 0,5. Päiväkoti Kiepin korttelissa 2007 kerrosluku on I ja rakennusoikeus k-m². Kiteentien varren AL-kortteleissa kerrosluku on on joko ½ II tai II ja rakennusoikeus on ilmoitettu kerrosalaneliömetreinä rakennusaloittain ollen joko 700, 800, 1600 tai k-m². Hovintien varressa sijaitsevan ALK-korttelin (asuinliiketalo ja elokuvateatteri) kerrosluku on II ja tehokkuus e = 0.4. Hotelli Kiteenhovin kerrosluku korttelissa 2011 on II ja rakennusoikeus k-m². AR- ja AOR-kortteleissa kerrosluku on joko I tai II ja tehokkuus e=0.4. Erillispientalojen korttelialueilla kerrosluku on joko 1/2I tai I ja tehokkuus e = Voimassa olevan asemakaavan mukaan koulukeskukselle ohjautuu liikenne Opintietä pitkin ja sen lounaispuolelle on osoitettu yleinen pysäköintialue. Opintie jatkuu Tohmajärventielle kevyen liikenteen väylänä. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut Kiteentien varren asuin- ja liiketalojen korttelialueilla, joilla edelleen pääosin sijaitsee omakotitaloja. 5

6 Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Laaditut selvitykset ja asemakaavan muutosaluetta koskevat suunnitelmat - voimassa oleva asemakaava (Kiteen kaupunki; 1975, 1978, 1980, 1984 ja 1989) - osayleiskaava Keskustaajama Tolosenmäki selvitysmateriaaleineen (Kiteen kaupunki, 1987) - Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava (Kiteen kaupunki ) - Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheet selvitysmateriaaleineen (Pohjois-Karjalan Liitto, 2007, 2010 ja 2013) - Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma (Tiehallinto 2007) - Kiteentien liikenneturvallisuustoimenpiteet (WSP LT-Konsultit Oy, ) - Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2003, julkaisu n:o 83) - Valtakunnalliset merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto, 2009) - Arvokasta Kiteellä, Kiteen kulttuuriympäristöohjelma (Marianne Rautiainen, ) - Kiteen keskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointilomakkeet (Veikko Väyrynen, 2002) - Koulukeskuksen ja ympäristön asemakaava-alueen liikenteen toimivuus, Kitee (Ramboll, ) Vaikutusten arviointi Asemakaavan muutoksen vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin ajan. Erityisesti arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteen, liikenteen, ympäristön viihtyisyyden sekä ihmisen terveyden kannalta ottaen huomioon mm. uusien liikennejärjestelyjen synnyttämä melu. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti vaikutuksia Tohmajärventien liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Työn eri vaiheissa tarkastellaan myös alueen 6

7 liittymistä ympäröivään alueeseen. Merkittäviä vaikutuksia arvioidaan tarvittavin osin myös suunnittelualueen ulkopuolella, vaikutusalueella. Osalliset ja vuorovaikutus Asemakaavan muutoksen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu seuraavasti: Kaupungin lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa Neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa Asemakaavan muutosluonnoksen ja muutosehdotuksen nähtävillä pidolla Osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä sekä lausunnoilla kaavaprosessin eri vaiheissa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisilla on oikeus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisia ovat asemakaavan muutosalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaat ja maanomistajat alueen ja lähiympäristön asukkaat ja yritykset alueen ja lähiympäristön maanomistajat Kaupungin hallinto ja viranhaltijat kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja sivistyslautakunta kaavoitus-, ympäristö- ja teknisten asioiden vastuuhenkilöt Viranomaiset Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Muut osalliset Kiteen Lämpö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Kiteen Vesikunta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Kiteen kaupungin kuntatekniikan päällikkö Kiteen vanhempainyhdistys ry Kiteen Rantalan koulun vanhempainyhdistys ry Mannerheimin lastensuojeluliiton Kiteen paikallisyhdistys ry Nuortenvaltuusto Asemakaavamuutoksen aikataulu Kiteen kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan ( 230) koulukeskuksen ja sen ympäristön asemakaavan muuttamisesta. Tavoitteena on, että asemakaavan muutosluonnos on nähtävillä marras/joulukuussa 2013 ja muutosehdotus nähtävillä helmikuussa Tavoitteena on myös, että Kiteen kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan huhtikuussa Yhteystiedot Kiteen kaupunki: Kaavamuutoksen laatija: Maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula Arkkitehti Kaija Maunula Puh , pirkka.aula@kitee.fi Puh , kaija.maunula@gmail.com Kiteentie 25 Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula Kitee Orkoniitynkatu 11 B, Lappeenranta 7