Matkailukeskus Pajarinhovin Liite 1. ranta-asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Matkailukeskus Pajarinhovin Liite 1. ranta-asemakaavan muutos Matkailukeskus Pajarinhovin rantaasemakaavan kortteleita 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 8 sekä niihin liittyviä virkistys-, maa- ja metsätalous-, suojelu-, liikenne- ja tiealueita koskeva ranta-asemakaavan muutos. Kaupunginhallituksen päätös rantaasemakaavan muutostyön aloittamisesta , 109. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päiv Suunnittelualueen kuvaus Matkailukeskus Pajarinhovin ranta-asemakaavan muutosalue sijaitsee valtatien 6 varrella pääosin sen länsipuolella n. 12 kilometrin päässä Kiteen ja Puhoksen risteyksestä etelään. Kiteen keskustaan suunnittelualueelta on matkaa n. 21 km. Kaavamuutosaluetta rajaa kauempana lännessä Pyhäjärvi ja voimassa oleva ranta-asemakaavan kortteli nro 7 (AO-3), etelässä Syrjäsalmen tila RN:o 14:15 ja pohjoisessa voimassa olevan ranta-asemakaavan lähivirkistysalue (VL). Suunnittelualueella sijaitsee Pajarinhovin viihde- ja vapaa-aikakeskus. Pajarinhovin alueella on eläinpuisto, hotelli, ravintola, tanssipaviljonki, vesipuisto Aquapark, matkamuistomyymälä sekä vuokramökkejä. Muutosalueen maat ovat Pajarinhoviyhtiöiden omistuksessa. Koko suunnittelualue sisältyy Ukotii-Papinniemenkankaan ( ) I luokan pohjavesialueeseen. Ranta-asemakaavan muutosalueen sijainti. Ranta-asemakaavan muutosalueen rajaus. 1

2 Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutoksen suunnittelua ohjaavat Kiteen kaupungin ja osallisten asettamien tavoitteiden, maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Pajarinhovin ranta-asemakaavan muutoksessa korostuu luontoperintö maisema-arvoineen, virkistyskäyttö sekä erityistavoitteista henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävien sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien liikennejärjestelyjen toteutuminen kaavamuutoksessa. Maanomistajan tavoitteet Pajarinhovin matkailualue on tähän saakka rakentunut Pajarinhovin voimassa olevan ranta-asemakaavan ja siihen laadittujen lukuisten muutosten mukaisesti. Matkailun voimakkaasti lisäännyttyä alueella yrittäjä on esittänyt laajentamistarpeita, jotka osin eivät noudata voimassa olevaa ranta-asemakaavaa, mutta jotka on otettu huomioon paraikaa alueelle laadittavassa Pajarinniemen osayleiskaavassa. Osayleiskaava on ehdotusvaiheessa ja se on yleisesti nähtävillä Voimassa olevaa ranta-asemakaavaa tullaan muuttamaan nyt laadittavan osayleiskaavan mukaisesti. Pajarinhovi-yhtiöiden tavoitteena on purkaa hotellikäytössä olevat matalat hirsirakennukset päärakennuksen eteläpuolelta ja rakentaa tilalle tasokas hotellilaajennus. Tavoitteena on laajentaa päärakennusta myös pohjoispäässä kylpylän ja nykyisen päärakennuksen välissä liiketiloilla. Pajarinhovi-yhtiöiden tavoitteena on myös rakentaa uutta tasokasta loma-asuntorakentamista sekä huoneistohotelli Pyhäjärven rannan tuntumaan rinteisiin lounaaseen päärakennuksesta. Toiminnot vaativat myös uudelleenjärjestelyjä valtatien 6 liittymien sekä alueen sisäisten tieyhteyksien sekä pysäköinnin osalta. 2

3 Maakuntakaavoitus Maakuntakaavan 1. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan Maakunta-kaavan 1. vaiheen kaavakartassa ranta-asemakaavan muutosalue on merkitty RM-alueeksi. Maakuntakaavan 2. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan täydennys eli maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 2. vaiheella sovitetaan yhteen maa-ainesten- ja turpeenoton sekä luonnonsuojelun tarpeita. Maakuntakaavan 2. vaiheessa rantaasemakaavan muutosalue on esitetty arvokkaaksi harju- tai moreenialueeksi (ge-1). Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maa-aineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainestenotolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön. Ge-1 alueella on voimassa suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. Maakuntakaavan 3. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä ja se on hyväksytty maakuntahallituksessa Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Siinä käsitellään myös maakuntakaavan 1. 3

4 vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä tarvittaessa selvitetään ja tarkistetaan maakuntakaavan 1. vaihe yksittäisiin kohteisiin liittyen. Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään mm. kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Pajarinhovin vuokramökkejä Pyhäjärven rannassa. Maisemaa ranta-asemakaavan muutoalueelta Pyhäjärvelle. 4

5 Osayleiskaavoitus Pajarinniemen osayleiskaava Pajarinniemen osayleiskaava on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa , 42. Pajarinniemen osayleiskaava säätelee Pajarinhovin alueen ranta-asemakaavan muutoksen sisältöä. Pajarinniemen osayleiskaava on laadittu normaalia oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tarkemmaksi ja siinä on osin ratkaistu myös mm. Pajarinhovin ranta-asemakaavamuutoksen kerrosluvut ja rakennusoikeudet. Ote Pajarinniemen osayleiskaavasta ja ranta-asemakaavan muutosaluetta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset. 5

6 Voimassa oleva ranta-asemakaava ja nykytilanne Matkailukeskus Pajarinhovin ranta-asemakaava on vahvistettu Kaavaan on myöhemmin tehty muutoksia ja laajennuksia vuosina 1994, 2005, 2007 ja Ranta-asemakaavamuutoksen rajaus Voimassa oleva ranta-asemakaava.

7 Ranta-asemakaavan muutosalueella on tällä hetkellä 25 vuokramökkiä. Hotelli sijoittuu Pajarinhovin päärakennuksen eteläpuolelle viiteen yksikerroksiseen hirsirakenteiseen hotellirakennukseen. Aquapark sijoittuu päärakennuksen taakse. Pajarinhovin alueella on myös rantasaunoja sekä koko aluetta ja leirintäaluetta palvelevia huoltorakennuksia. Eläinpuisto sijoittuu päärakennuksen etelä- ja länsipuolelle. Eläinpuiston alueella on huoltorakennuksia ja eläinsuojia. Lähdelahden rannassa on uimaranta ja venevalkama. Laaditut selvitykset ja ranta-asemakaavan muutosaluetta koskevat suunnitelmat Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma; Tiehallinto 2007 Valtatie 6 Imatra-Joensuu, yksityisteiden liittymäselvitys; Tiehallinto 2008 Vt6 alikulku- ja liittymäjärjestelyt Pajarinhovin kohdalla, tiesuunnitelma; Pohjois-Savon ELY-keskus, FCG Finnish Consulting Group 2012 Pajarinniemen osayleiskaava-alueen linnustoselvitys; TOIMI-osuuskunta, 2011 Pyhäjärven rantaosayleiskaava luontoselvitys; FCG Finnish Consulting Group, 2009 Luontoselvityksen täydennys; FCG Finnish Consulting Group, 2010 Kiteen kaupungin alueen pohjavesien suojelusuunntielma (Tommi Wetterstrand, 1998, opinnäytetyö) ja sen täydennys (Arja Andersson, 1998), hyväksytty kaupunginvaltuustossa (90 ) Keski-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelma, hyväksytty kaupunginvaltuustossa Vaikutusten arviointi Ranta-asemakaavan muutoksen vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin ajan. Erityisesti arvioidaan vaikutuksia maiseman, luonnonympäristön ja liikenteen kannalta. Työn eri vaiheissa tarkastellaan myös alueen liittymistä ympäröivään alueeseen, erityisesti Syrjäsalmen tilaan kaavan muutosalueen eteläpuolella. Merkittäviä vaikutuksia arvioidaan tarvittavin osin myös suunnittelualueen ulkopuolella, vaikutusalueella. Osalliset ja vuorovaikutus Ranta-asemakaavan muutoksen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu seuraavasti: Kaupungin lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa Neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa Ranta-asemakaavan muutosluonnoksen ja muutosehdotuksen nähtävilläpidolla Osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä sekä lausunnoilla kaavaprosessin eri vaiheissa 7

8 Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisilla on oikeus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisia ovat asemakaavan muutosalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaat ja maanomistajat alueen ja lähiympäristön asukkaat ja yritykset alueen ja lähiympäristön maanomistajat Kaupungin hallinto ja viranhaltijat kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta kaavoitus-, ympäristö- ja teknisten asioiden vastuuhenkilöt Viranomaiset Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Muut osalliset Keski-Karjalan Luonto ry Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Kiteen Vesikunta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto Kiteen kaupungin kuntatekniikan päällikkö Ranta-asemakaavamuutoksen aikataulu Ranta-asemakaavan muutosluonnostyö aloitetaan heti kun Pajarinniemen osayleiskaava on saanut lainvoiman. Tavoitteena on, että ranta-asemakaavan muutos on valmis viimeistään kesäkuussa Yhteystiedot Kiteen kaupunki: Kaavamuutoksen laatija: Maankäyttöpäällikkö Pirkka Aula Arkkitehti Kaija Maunula Puh Puh Kiteentie 25 Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula Kitee Orkoniitynkatu 11 B, Lappeenranta Ranta-asemakaavan laadituttaja: Pajarinhoviyhtiöt Jorma Keskimäki Puh