KITEEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö)

Transkriptio

1 KITEEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , päiv Asemakaavan muutos koskee Olkonkallion (2) kaupunginosan asemakaavan kortteleita 8, 9, 10, 2002, 2006, 2007, 2011 ja 2012 sekä osaa Sepänniemen (5) kaupunginosan korttelista 5118 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 2002, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, korttelin 5118 tontti 1 sekä niihin liittyvät erityis-, virkistys-, katu- ja liikennealueet. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitellään seuraavat asiat: Mihin suunnitellaan (sijainti) Kaavoituksen tavoitteet ja lähtökohdat Mitä vaikutuksia kaavalla saattaa olla ja miten niitä arvioidaan Miten ja missä vaiheessa osalliset voivat vaikuttaa kaavan valmisteluun Miten kaavan valmistelu ja päätöksenteko etenevät Mistä saa tietoa kaavoituksesta Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Sivu 1(9) REJLERS OY Y-tunnus

2 Suunnittelualueen kuvaus Asemakaavan muutos koskee Kiteen koulukeskuksen sekä sen ympäristön aluetta Kiteen kaupungin keskustassa. Kaavamuutosalue rajoittuu lounaassa Kiteentiehen ja kaakossa Hovintiehen. Lounaassa Tohmajärventien (seututie nro 486) tiealuetta on sisällytetty kaavamuutokseen, jotta uudet jo toteutuneet tie- ja kevyenliikenteen järjestelyt ja tiealueen rajaus saadaan päivitettyä asemakaavaan. Asuin- ja liikekorttelin 5118 Tohmajärventien puoleinen tontti on sisällytetty kaavamuutokseen, jotta Tohmajärventien tiealueen ja korttelin 5118 jäänyt kapea, hankalasti hoidettavissa oleva puistosuikale voidaan liittää tonttiin Kaavamuutosalueen korttelissa 8 sijaitsevat Kiteen sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen ja lukio, Arppen ala- ja yläkoulu, kirjasto sekä lämpökeskus ja työpaja. Korttelissa 2007 koulukeskuksen lounaispuolella sijaitsee päiväkoti Kieppi. Korttelissa 9 sijaitsee rivitalo. Korttelissa 10 Hovintien ja koulukeskuksen välissä sijaitsee Kiteen Nuorisoseura ry:n omistama Huvikeskus. Korttelissa 10 Hovintien varrella on omakotitalo, rivitalo sekä asuin- ja liiketalo, jossa on elokuvateatteri. Kiteentien varren kortteleissa 2002 ja 2006 sekä korttelissa 2011 sijaitsee luvulla rakennettuja omakotitaloja. Korttelissa 2006 sijaitsee lisäksi vuonna 1987 rakennettu 3-kerroksinen kerrostalo. Korttelissa 2002 Kiteentien ja Tohmajärventien risteyksen tuntumassa on Kortteliin 2012 sijoittuu ahtaasti kaksi omakotitaloa ja huonekaluliike. Korttelissa 2011 on hotelli Kiteenhovi, joka on pitkään toiminut ainoa hotelli keskusta-alueella ravintolapalveluineen. Tohmajärventien molemmin puolin on rakennettu kevyen liikenteen väylät. Väyliä yhdistää kolme erillistä alikulkua. Katualueista kaavamuutosalueeseen sisältyy Koulutie, Opintie, Lepolantie, Raippalantie, Välttimäentie, Pallotie ja osa Päätyentietä. Asemakaavan muutokseen sisältyy myös koulukeskuksen koillispuolella sijaitseva Rantalanpuisto, lounaispuolella sijaitseva liikennepuisto ja jääkiekkokaukalo sekä Tohmajärventien pohjoispuolella sijaitsevat lähivirkistysalueet. Asemakaavamuutoksen tavoitteet Kiteen koulukeskuksen Arppen koulun (yläkoulu) peruskorjaus ja uudisrakennus valmistuivat syksyllä Arppen koulun peruskorjauskelvottomat osat purettiin ja uusi koulu rakennettiin kolmessa eri vaiheessa peruskorjattavan osan yhteyteen. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus riitti uudisrakentamisen toimenpiteisiin, mutta kerrosluku II ei vastaa uuden ja osittain peruskorjatun 3-kerroksisen koulurakennuksen toteutumista. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on myös ratkaista koulukeskuksen tällä hetkellä ongelmallinen liikenne uusine katujärjestelyineen ja kevyenliikenteen väylineen. Kiteen kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan ( 303) korttelien 8, 9 ja 2007 ja niihin liittyvien virkistys-, katu- ja liikennealueiden (ns. koulukeskuksen alue) asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Koulukeskuksen asemakaavamuutoksen ensimmäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) valmistui tammikuussa 2012 ja se oli maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 mukaisesti nähtävillä Kiteen kaupungin teknisessä keskuksessa OAS:n riittävyydestä antamassaan lausunnossa Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) totesi, että Kiteen kaupungin tulee pohtia mahdollisuutta laatia keskusta-alueelle ensin uusi osayleiskaava, jossa alueen maankäytön linjaukset tutkittaisiin ja vasta tämän jälkeen lähdettäisiin laatimaan uutta asemakaavaa alueelle. ELY-keskus edellytti myös, että jos oikeusvaikutteista OAS Kiteen kaupunki, asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmäjärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 2(9)

3 osayleiskaavaa ei lähdetä laatimaan niin kaavaselostukseen tulee vähintäänkin liittää yleiskaavallinen tarkastelu alueen maankäytöstä. ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ( 230) laajentaa asemakaavan muutosalueen koskemaan koulukeskuksen alueen lisäksi Kiteentien, Hovintien ja Tohmajärventien rajaamat alueet koulukeskuksen ympäriltä. Laajennetun asemakaavan muutosalueen OAS valmistui lokakuussa 2013 ja se oli yhtä aikaa nähtävillä vireilletuloilmoituksen ja asemakaavaluonnoksen kanssa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutoksen suunnittelua ohjaavat Kiteen kaupungin ja osallisten asettamien tavoitteiden, maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Kiteen koulukeskuksen asemakaavan muutoksessa korostuu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja erityistavoitteista henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävien sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien liikennejärjestelyjen suunnitteleminen. OAS Kiteen kaupunki, asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmäjärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 3(9)

4 Taustalla olevat suunnitelmat Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaavan 1. vaiheen kaavakartassa asemakaavan muutosalue on merkitty osittain keskustatoimintojen alueeksi (C) ja osittain taajamatoimintojen alueeksi (A). Keskustatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen ja liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Taajamatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennus-alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Ote maakuntakaavan 1.vaiheesta. OAS Kiteen kaupunki, asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmäjärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 4(9)

5 Maakuntakaavan 2. vaihe Maakuntakaavan täydennys eli maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 2. vaiheessa ei ole esitetty aluevarauksia koulukeskuksen alueelle. Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Siinä käsitellään myös maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä tarvittaessa selvitetään ja tarkistetaan maakuntakaavan 1. vaihe yksittäisiin kohteisiin liittyen. Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään mm. kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Tavoitteena on, että 4. vaihe hyväksytään maakuntavaltuustossa vuonna Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat Joensuun kaupunkiseutuun liittyen Yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet), erityiskohteita ovat mm.: o Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjoispuolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö o Kontiolahden lakkautuvan varuskunta-alueen maankäyttö o Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö o Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Koko maakuntaa koskevina tarkistuksina ja täydennyksiä ovat mm. vähittäiskaupan suuryksiköt ja yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdolliset täydennykset ja muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Pohjois-Karjalan maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käynnisti Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Osayleiskaava Asemakaavan muutosalueella on osin voimassa Keskustaajama - Tolosenmäki osayleiskaava Se on hyväksytty Kiteen kunnanvaltuustossa Siinä kaavamuutoksen alueeseen sisältyvä Kiteentien varsi on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja koulukeskuksen alue julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Muutoin kaavamuutoksen alue on osayleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), lähivirkistysaluetta (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Tohmajärventie on merkitty seudulliseksi pääväyläksi ja sen molemmin puolin on osoitettu kevyen liikenteen väylät. OAS Kiteen kaupunki, asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmäjärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 5(9)

6 Ote Keskustaajama Tolosenmäki osayleiskaavasta. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Se kumoaa Keskustaajama-Tolosenmäki osayleiskaavan Kiteentien varren kortteleiden osalta. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavassa kortteli 2002 on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja (AP/s-1). AP/s-1 alueella uudisrakennusten on ulkoasultaan ja volyymiltaan sopeuduttava mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. Kortteli 2006 on merkitty osayleiskaavaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi, jolla kerrosluku on III. Korttelit 2011 ja 2012 on merkitty AL-alueiksi, joilla kerrosluku on II. Osayleiskaavan mukaan kortteleissa 2006, 2011 ja 2012 kerrosluku kadun puoleisella korttelin osalla tulee olla II. Ote Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavasta. Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva eli nyt muutettava asemakaava on vahvistettu , , , ja Voimassa olevan kaavan pohjakartta vastaa kaavan OAS Kiteen kaupunki, asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmäjärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 6(9)

7 vahvistamisen ajankohtaa, joten siinä ei vielä näy sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen uudisrakennusta eikä päiväkoti Kiepin rakennusta. Voimassa olevassa asemakaavassa asemakaavan muutosalue on joko opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO; koulukeskus), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL; päiväkoti Kieppi), asuin- ja liiketalojen korttelialuetta (AL), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (ALK), rivitalojen korttelialuetta (AR), rivi- ja erillispientalojen korttelialuetta (AOR), erillispientalojen korttelialuetta (AO), virkistysaluetta (PL; Rantalanpuisto, Sepänniemenpuisto), yleistä pysäköintialuetta (LP) sekä liikennealuetta (LT) tai katualuetta. Koulukeskuksen alueella (YO) kerrosluku on II ja tehokkuus e = 0.5. Päiväkoti Kiepin korttelissa 2007 kerrosluku on I ja rakennusoikeus k-m². Kiteentien varren ALkortteleissa kerrosluku on on joko ½ II tai II ja rakennusoikeus on ilmoitettu kerrosalaneliömetreinä rakennusaloittain ollen joko 700, 800, 1600 tai k-m². Hovintien varressa sijaitsevan ALK-korttelin (asuinliiketalo ja elokuvateatteri) kerrosluku on II ja tehokkuus e = 0.4. Hotelli Kiteenhovin kerrosluku korttelissa 2011 on II ja rakennusoikeus k-m². AR- ja AOR-kortteleissa kerrosluku on joko I tai II ja tehokkuus e=0.4. Erillispientalojen korttelialueilla kerrosluku on joko 1/2I tai I ja tehokkuus e = Voimassa olevan asemakaavan mukaan koulukeskukselle ohjautuu liikenne Opintietä pitkin ja sen lounaispuolelle on osoitettu yleinen pysäköintialue. Opintie jatkuu Tohmajärventielle kevyen liikenteen väylänä. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut Kiteentien varren asuin- ja liiketalojen korttelialueilla, joilla edelleen pääosin sijaitsee omakotitaloja. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. OAS Kiteen kaupunki, asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmäjärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 7(9)

8 Laaditut selvitykset ja asemakaavan muutosaluetta koskevat suunnitelmat voimassa oleva asemakaava (Kiteen kaupunki; 1975, 1978, 1980, 1984 ja 1989) osayleiskaava Keskustaajama Tolosenmäki selvitysmateriaaleineen (Kiteen kaupunki, 1987) Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava (Kiteen kaupunki ) Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheet selvitysmateriaaleineen (Pohjois-Karjalan Liitto, 2007, 2010 ja 2013) Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma (Tiehallinto 2007) Kiteentien liikenneturvallisuustoimenpiteet (WSP LT-Konsultit Oy, ) Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2003, julkaisu n:o 83) Valtakunnalliset merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto, 2009) Arvokasta Kiteellä, Kiteen kulttuuriympäristöohjelma (Marianne Rautiainen, ) Kiteen keskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointilomakkeet (Veikko Väyrynen, 2002) Koulukeskuksen ja ympäristön asemakaava-alueen liikenteen toimivuus, Kitee (Ramboll, ) Kiteen koulukeskuksen liikenteen yleissuunnitelma (Sito Oy, ) Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma (Pohjois-Savon ELYkeskus, 2012) Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunitelma / Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, 2015) Vaikutusten arviointi Asemakaavan muutoksen vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin ajan. Erityisesti arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteen, liikenteen, ympäristön viihtyisyyden sekä ihmisen terveyden kannalta ottaen huomioon mm. uusien liikennejärjestelyjen synnyttämä melu. Työn eri vaiheissa tarkastellaan myös alueen liittymistä ympäröivään alueeseen. Merkittäviä vaikutuksia arvioidaan tarvittavin osin myös suunnittelualueen ulkopuolella, vaikutusalueella. Osalliset ja vuorovaikutus Asemakaavan muutoksen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu seuraavasti: Kaupungin lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa Neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa Asemakaavan muutosluonnoksen ja muutosehdotuksen nähtävillä pidolla Osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä ja muistutuksilla sekä lausunnoilla kaavaprosessin eri vaiheissa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisilla on oikeus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisia ovat asemakaavan muutosalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava OAS Kiteen kaupunki, asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmäjärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 8(9)

9 saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaat ja maanomistajat alueen ja lähiympäristön asukkaat ja yritykset alueen ja lähiympäristön maanomistajat Kaupungin hallinto ja viranhaltijat kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto tekninen lautakunta, ympäristölautakunta sekä sivistys- ja vapaaaikalautakunta kaavoitus-, ympäristö- ja teknisten asioiden vastuuhenkilöt Viranomaiset Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Museovirasto Muut osalliset Kiteen Lämpö Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Kiteen Vesikunta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Kiteen kaupungin kuntatekniikka Kiteen vanhempainyhdistys ry Kiteen Rantalan koulun vanhempainyhdistys ry Mannerheimin lastensuojeluliiton Kiteen paikallisyhdistys ry Nuorisovaltuusto Asemakaavamuutoksen aikataulu Kiteen kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan ( 230) koulukeskuksen ja sen ympäristön asemakaavan muuttamisesta. Tavoitteena on, että Kiteen kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan kesällä Yhteystiedot Kiteen kaupunki Kiteentie Kitee Pirkka Aula, maankäyttöpäällikkö pirkka.aula@kitee.fi Kaavamuutoksen laatija: Rejlers Oy Laserkatu Lappeenranta Kaija Maunula, arkkitehti YKS kaija.maunula@rejlers.fi OAS Kiteen kaupunki, asemakaavan muutos, Kiteentie, Hovintie, Tohmäjärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Sivu 9(9)