Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 6. kokous. Tiistaina klo ELY-keskus Neuvotteluhuone Aula 2. Videoneuvottelu.

Transkriptio

1 Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 6. kokous Tiistaina klo ELY-keskus Neuvotteluhuone Aula 2 Videoneuvottelu Osallistujat Hanna Lampinen Matti Paavola Tuulikki Miettinen Reijo Seppälä Merja Suomalainen Varpu Rajala Timo Sokka Visa Niittyniemi Jukka Höytämö Maria Luoma-aho Tommy Nyman Kymenlaakson liitto Kotkan kaupunki Pohjois-Savon ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Ramboll Finland Oy 1. Kokouksen avaus Leena Gunnar avasi kokouksen klo 9: Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Yleisötilaisuuksien anti Jukka Höytämö kertoi yleisötilaisuuksista, joita pidettiin lokakuun aikana kolme kappaletta. Kaikissa tilaisuuksissa käsiteltiin Kymijoen tulvariskiasioita. Inkeroisten yleisötilaisuudesta kerrottiin myös paikallislehdessä (Keskilaakso).

2 Kotkan tilaisuudessa merikeskus Vellamossa oli läsnä noin 30 henkeä. Erityisesti Kymijoen hyytöpuomit aiheuttivat keskustelua. Haminan ja Inkeroisisten tilaisuuksissa oli paikalla vähemmän ihmisiä, mutta keskustelu oli hyvää. Tilaisuuksista jäi tuntu, että tulvan ja tulvariskienhallintatyön merkitys ymmärrettiin hyvin. Keskeisimpänä jäi mieleen, että kansalaiset odottavat viranomaisten tekevän ennakolta kaikkensa tulviin varautumisen suhteen. Ei kuitenkaan odoteta, että viranomaiset suojaisivat yksittäisiä kiinteistöjä. Keski-Suomessa oli mietitty yleisötilaisuuksien pitämistä, mutta todettu, ettei niitä tässä vaiheessa pidetä. Jyväskylän suurimmat ongelmat liittyvät infran toimivuuteen, asuinkiinteistöjä ei ole vaarassa suuressa määrin. 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden käsittelyä ja arviointia Tommy Nyman esitteli taulukon potentiaalisista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Toimenpiteitä koskevat vaikutus- ym. arviot on tehty asiantuntija-arvioihin perustuen. Matti Paavola toivoi, että toimenpidetaulukkoihin lisättäisiin tarkastelukohde ja päivämäärät eri versioiden erottamiseksi. Keskusteltiin siitä, onko toimenpiteissä huomioitu riittävästi koko valuma-alueen tulvariskien hallinta. Esim. säännöstelyn kehittäminen vaikuttaa koko valuma-alueeseen; vaikutuksia ja riskejä on mietittävä koko vesistön kannalta. Riskit on selvitetty ainoastaan merkittäviltä tulvariskialueilta. Todettiin, että monet toimenpiteet soveltuvat koko vesistöalueelle. Riskikohteita ei kuitenkaan ole alustavassa arvioinnissa tehtyä tarkemmin tunnistettu merkittävien tulvariskialueiden ulkopuolisilla alueilla, joten toimenpiteiden merkitystä ja vaikuttavuutta ei voida tässä vaiheessa tarkemmin tietää. Kymijoen pahimmat tulvariskit toteutuvat talvella samanaikaisen suuren vesimäärän ja hyydön aiheuttamana. Avovesikaudella tapahtuva suurikin tulva on vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan rajallinen. Keskustelussa tuli esille, että toimenpiteenä tärkeään säännöstelyjen kehittämiseen tulisi sisällyttää tarkastelu mahdollisuudesta lyhytaikaisesti pidättää juoksutusta yläpuolisissa järvialtaissa siten, että hyydön muodostumisen aikana juoksutusta rajoittamalla voitaisiin vähentää Kymijoella ja etenkin Inkeroisissa mahdollisesti toteutuva erittäin haitallinen vedenkorkeuden nousu. Keskustelussa tuotiin esille, että tulisi tarkastella myös yläpuolisten järvialtaiden ennalta laskemisen mahdollisuuksia ennen tulevaa tulvatilannetta. Vesilakiin tuleva uusi padotus- ja juoksutusselvitysmenettely antaa jatkossa mahdollisuuden juoksutusten hallinnan

3 kehittämiseen koko vesistön kannalta edullisimmalla tavalla. Tulisi selvittää, löytyykö yläpuolisen vesistön kannalta riittävän haitatonta juoksutusratkaisua Kymijoella harvinaisessa talvitulvatilanteessa toteutuvien vahinkojen torjumiseksi. Toimenpidetaulukkoon ei esitetty keskustelussa lisättäväksi tai poistettavaksi mitään toimenpiteitä. Kymijoen ruoppaukseen liittyen esitettiin, että ruoppaustoimenpide pienellä alueella Osolankoskessa tulisi kirjata taulukkoon mahdollisena toimenpiteenä. Kerrattiin vielä lyhyesti vahinkokohteet. Jyväskylässä merkittävällä tulvariskialueella olevia pumppaamoja on 42 kpl (yht. 74), 1/250a tulvalla. Jyväskylän kohteista voi poistaa vanhan kaatopaikan. Jyväskylässä pumppaamot aiheuttavat myös ympäristöriskin, koska pumppaamoita on tulvavaara-alueella niin paljon. Toimenpiteistä on muodostettu neljä vaihtoehtoyhdistelmää. 0+ vaihtoehto on nykytilanne hieman viranomaistoimintaa kehittäen, 1 vaihtoehto keskittyy lähinnä valmiustoimenpiteiden ja pelastustyön hyvään toteuttamiseen, 2 vaihtoehto sisältää edelliset sekä tärkeän infran (välttämättömyyspalvelut) suojaamisen ja vaihtoehto 3 edellisten lisäksi myös kiinteistöjen suojauksen. Todettiin, että toisistaan sisällöllisesti vastakkaisia tai kokonaan eriäviä toimenpidevaihtoehtoyhdistelmiä on Kymijoen vesistöalueen osalta vaikea muodostaa. Monilla muilla Suomen tulvariskialueilla tarkasteluvaihtoehtoina olevia laajoja ruoppaushankkeita ja tulvapengerryksiä ei todettu realistisiksi niin Kymijoen alaosan kuin Jyväskylänkään alueilla. Todettiin, että näköpiirissä ei ole sellaisia vastakkaisia intressejä, jotka vaatisivat nyt esiteltyjen vaihtoehtojen lisäksi lisävaihtoehtoja. Monitavoitearvioinnin tarkoitus on avustaa toimenpiteiden valinassa. Toimenpiteiden tulee olla perusteltuja ja yleisesti hyväksyttäviä. Toimenpiteiden valinta pohjautuu riittävän perusteelliseen tietoon ja läpinäkyvyyteen. Tommy Nyman esitti toimenpideyhdistelmien arviointitaulukon, jossa värein ja vaikutuskuvauksin oli esitetty toimenpiteiden vaikutuksia. Tarkastelussa todettiin, että toimenpidevaihtoehtoja kumuloituvina tarkasteltaessa tultaneen VeO+:sta VE3:een edettäessä optimaaliselle alueelle vaihtoehtojen 2 ja 3 kohdalla. Merkittäväksi kysymykseksi ja tarkemmin jatkossa selvitettäväksi todettiin se, mihin kunkin toimenpideyhdistelmän tai yksittäisen toimenpiteen osalta on varaa. Toimenpiteitä edelleen määritettäessä ja kuvattaessa on syytä esittää eriasteisia vaihtoehtoja vaikutuksineen ja tarkempine kustannuksineen, joihin tulvaryhmä voi ottaa tarkemmin kantaa. Arviontia siis edelleen jatketaan ja jos myöhemmin tulee esiin ristiriitoja toimenpiteiden sisältöön tai nimeämiseen liittyen, käytetään tarvittaessa monitavoitearvionti-tyyppistä tarkempaa tarkastelua asioiden ratkaisemiseksi.

4 Kiinteistöjen suojauksen osalta (VE3) käytiin läpi potentiaaliset vahingot kiinteistöille ja kiinteistöihin liittyvä vakuutuskorvausmenettely vuoden 2014 alusta lähtien. Ottaen huomioon tuleva vakuutusten antama tulvaturva on mahdollista, että yksittäisen kiinteistönomistajan aktiivisuus suojausrakenteiden toteuttamiseen vähenee. Todettiin, että kiinteistöjen rakenteellisen suojauksen painoarvo toimenpiteenä ei ole suuri ottaen huomioon Kymijoen alaosan ja Jyväskylän alueiden olosuhteet. Tärkeämpänä nähtiin tässä vaiheessa esimerkiksi pelastustoimenpiteiden suunnittelu sisältäen tulvatilanteen evakuointisuunnitelmat, säännöstelyn ja juoksutustoimenpiteiden kehittäminen, kuntien valmiussuunnitelmat tulvien varalta, maankäytön suunnittelu ja tulvatiedotuksen kehittäminen. Kiinteistöjen rakenteellinen suojaus tulee kuitenkin pitää toimenpidevalikoimassa mukana ja siihen liittyvä totetustavat ja -tasot on määriteltävä toimenpidekuvauksissa erilaisina vaihtoehtoina. Todettiin, että alustavia tulvariskien hallinnan tavoitteita joudutaan mahdollisesti vielä muuttamaan. Tavoitteiden mahdollista muuttamistarvetta käsitellään siinä vaiheessa, kun toimenpiteiden sisällöstä ja niiden vaikutuksista ja laajuudesta on päästy paremmin selville. Tulvariskien hallintasuunnitelmaan liittyen todettiin, että tulvariskien hallintasuunnitelmaan kirjataan hyvin todennäköisesti selvitystehtäviä ja toimenpidevastuita eri tahoille. Tulvariskien hallintasuunnitelmaan ei voida kirjoittaa auki täsmällisiä toteutettavia toimenpiteitä vaan toimenpiteiden määritys-, suunnittelu- ja toteutusvastuu osoitetaan niille laitoksille ja omistajille, jotka asiasta omistuksen tai tehtävänsä puolesta vastaavat. 5. Muut asiat Tommy Nyman esitteli tulvaturvavakuutuksia Finanssialan keskusliiton esityksen pohjalta. Erillistä tulvavakuutusta ei ole vaan tulvaturva sisältyy mm. koti- ja maatilavakuutuksiin. Tulvaturva on jo mukana suurimpien vakuutusyhtiöiden kotivakuutuksissa. Seuraavassa vaiheessa tiivistetään toimenpiteiden kuvausta ja toimenpiteitä käsitellään seuraavassa kokouksessa. Seuraavassa kokouksessa keskustellaan myös sidosryhmien kuulemisesta. 6. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään tiistaina klo 9:00 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa sekä videoyhteyksin. 7. Kokouksen päättäminen

5 Leena Gunnar päätti kokouksen klo 11:20. Kouvolassa Puheenjohtaja Leena Gunnar Sihteeri Maria Luoma-aho