JOENSUUN TYÖTERVEYSLIIKELAITOS

Transkriptio

1 JOENSUUN TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2016

2 Sisällys 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuma Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatettavat arvostusperiaatteet ja menetelmät Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat

3 Joensuun Työterveysliikelaitos Joensuun Työterveys on tuottanut ja kehittänyt työterveyshuoltopalveluja sopimusten piirissä oleville ja työterveyshuoltopalveluja hakeville yrityksille, yhteisöille ja yrittäjille sekä täyttänyt terveydenhuoltolain ja kansanterveyslain velvoitteen työterveyspalvelujen järjestämisestä Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan alueella toimiville ja palveluja hakeville yrityksille. Sillä on toimipaikat yhteistyökunnissa ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tiloissa. Lisäksi liikelaitokselle siirtyi alkaen Outokummun kaupungille kuuluva järjestämisvastuu osana sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvaa yhteistyötä Outokummun kaupungin ja Joensuun kaupungin välillä. Toiminta Outokummussa perustuu työterveyspalvelun kokonaisulkoistukseen. Joensuun Työterveyttä johtaa johtokunta, joka kokoontui 5 kertaa vuonna Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Vuosi 2016 oli liikelaitoksen kymmenes ja samalla Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksesta johtuen viimeinen toimintavuosi. Joensuun Työterveysliikelaitoksen toiminta lakkasi ja alkaen se on osa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää, Siun Sotea. Toimintavuoden 2016 aikana liikelaitoksen asiakaspohja säilyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Suoritemäärissä tapahtui ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osalta merkittävää kasvua ja sairaanhoidon osalta pientä vähenemistä. Lääkärikäyntien määrä väheni 5,5 %. Lääkärityövoiman osalta turvattiin lakisääteisen toiminnan osalta lääkäripalvelujen riittävyys asettamalla painopiste tähän työhön. Työterveyshoitajien käynnit kasvoivat 6,1 %, työfysioterapeuttien käynnit 9,7 % ja muiden asiantuntijoiden käynnit 12,7 %. Työkykyneuvottelujen määrä on ollut edelleen kasvussa. Toiminnalla on erityisesti vaikutusta työhön paluun tuen järjestämisessä, työurien pidentämisessä ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisyssä. Toiminnan perustan muodostaa Kela päivän säännön asianmukainen toteutus ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta. Terveystarkastusten (Kela-luokka 1) hoitaminen on sujunut odotetusti, mutta sairausvastaanoton kysyntä on ollut tarjontaa suurempi. Ns. työterveyspainotteisen sairaanhoidon (Kela-luokka 2) osalta on linjattu yhdessä suurempien yritysasiakkaiden kanssa, että sairaanhoitopalvelun lääkäripalvelujen volyymi on noin kolmen lääkärityöpanoksen suuruinen. Omailmoituskäytännön lisääntyminen kohdeyrityksissä on vähentänyt sairaanhoidon palvelujen käyttöä erityisesti sellaisten sairauksien osalta, joissa hoitojärjestelmä ei tuo lisäarvoa, esim. itsestään paranevat infektiot. Työterveyshoitajien ja fysioterapeuttien palvelut on tuotettu omana toimintana. Myös työpsykologipalvelut hoidettiin vuoden 2016 aikana pääosin omana toimintana, mutta tarve olisi ollut suurempi kuin toiminnalle varatut resurssit, joten osa asiakkaista ohjautui ostopalvelujen piiriin. Toimintavuoden 2016 aikana toiminnan hinnoittelu perustui kuten aiemminkin kustannuslaskentaan. Toimintavuoden aikana nousi sellaisia uusia asioita esiin, joihin talous- ja toimintasuunnitelmassa ei osattu varautua. Esimerkkinä tästä sisäilmaongelmien kärjistyminen sairauslomaseuraamuksineen sellaisiksi, että kesken toimintavuoden jouduttiin huomattava osa Penttilänkadun toiminnasta siirtämään korvaaviin tiloihin Joensuun Tiedepuistoon. Sisäilman laatutekijöillä oli pitkin vuotta merkitystä talousarvion toteutumiseen, erityisesti loppuvuodesta, jolloin em. siirto 3

4 tapahtui. Tilanteessa jouduttiin lisäksi tekemään kaluston hankintaa, jotta toimintaa korvaavissa tiloissa pystyttiin jatkamaan. Toinen merkittävä asia, mitä ei talous- ja toimintasuunnitelmassa ollut huomioitu, oli hallinnollisen työn kustannukset uuden maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakentamisessa. Tämä aiheutti kesken vuoden lisääntyvästi painopisteen siirtymisen tulevan toiminnan organisointiin samalla kun entistä toimintaa jatkettiin. Joensuun Työterveys on osallistunut omalta osaltaan maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon eli Siun soten valmisteluun. Julkisen työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoitetarve on ollut vuosia epäselvä. Toimintavuoden aikana työterveysliikelaitosten yhtiöittämisvelvoitetta siirrettiin kahdella vuodella eli alkamaan samalla, kun maakuntauudistus koko laajuudessaan tulee voimaan. Virallinen päätös asiasta tuli syksyllä, mutta asia oli tiedossa jo ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Joensuun kaupunki linjasi keväällä 2016 tehdyssä päätöksessä, että Joensuun Työterveys siirtyy osaksi maakunnallista Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää, Siun sotea, liikkeenluovutuksen periaatteella. Tuossa vaiheessa kaupunki ei ottanut kantaa mahdolliseen toiminnan yhtiöittämiseen. Siun sote linjasi omassa päätöksenteossaan tämän pohjalta, että maakunnallista työterveyshuoltoa ei tulla yhtiöittämään alkaen. Tulevan organisaation kehittämistä ja toimialueen laajentamista jatkettiin tältä pohjalta. Syys-lokakuun 2016 aikana Joensuun Työterveyden johtavat viranhaltijat tekivät kuntakierroksen, jonka pohjalta tulevaa toimintaa lähdettiin organisoimaan maakunnalliseksi ja osissa kunnista pystyttämään nollatilanteesta. Osa työnjohdon työajasta ohjautui talkootyön periaatteella Siun soteen. Joensuun Työterveydelle valmistui Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveujen kuntayhtymän PKSSK:n M-taloon ajanmukaiset ja toimivat tilat, joihin noin kolmasosa henkilökunnasta siirtyi Tällä on ollut merkitystä, sekä suuren asiakkaan eli PKSSK:n osalta läheisyysperiaatteen toteutumisessa, että henkilöstön työterveyden kannalta Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Joensuun Työterveys ylitti asetetun liikevaihtotavoitteen euroa, toteutuma oli euroa (v liikevaihto oli euroa). Kasvua liikevaihdossa oli 8 % edellisvuoteen verrattuna. Joensuun Työterveys ei päässyt sille asetettuun tulostavoitteeseen, vaikka tulos parani edellisvuoteen verrattuna ollen vuonna 2016 alijäämäinen euroa (v tulos oli euroa). Henkilöstökulut toteutuivat budjetoidusti, mutta ostopalvelujen määrä ylitti budjetissa arvioidun määrän. Ostopalvelujen kasvun määrä oli n euroa suurempi kuin henkilöstökulujen pieneneminen. Vuonna 2016 aikana virassa olevien lääkäreiden määrä väheni entisestään, joten ostopalvelua jouduttiin käyttämään enemmän lakisääteisen toiminnan turvaamiseksi. Toimintalukuja ja tilikauden toteutumatietoja vertailemalla voidaan arvioida, että ilman yllättäviä riskien hallintaan liittyviä toimintavuoden aikaisia haasteita (erityisesti sisäilmaongelmat), liikelaitos olisi selvinnyt sille asetetuista tavoitteista. Sisäilman aiheuttamat kustannukset aiheuttivat laskutettavan työn vähenemistä, kohonneita siivous-, muutto- ja vuokrakustannuksia sekä sellaisia hankintoja, joita oli korvaavien tilojen osalta pakko hankkia. 4

5 TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Ed.vuoden talousarvio muutokset muutosten 2016 toteutuma jälkeen Toimintatulot ,00 0, , , , ,84 Liikevaihto , , , , ,63 Muut liiketoiminnan tulot 0,00 0, , , ,61 Muut tuet ja avustukset , , , , ,60 Toimintamenot ,00 0, , , , ,45 Materiaalit ja palvelut , , , , ,59 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,34 Palvelujen ostot , , , , ,25 Henkilöstökulut ,00 0, , , , ,40 Palkat ja palkkiot ,00 0, , , , ,36 Henkilösivukulut ,00 0, , , , ,04 Muut liiketoiminnan menot ,00 0, , , , ,46 Toimintakate ,00 0, , , , ,61 Rahoitustulot ja -menot ,00 0, , ,48-2, ,27 Korkotulot (sisäiset) 0,00 0,00 0,00 0,00 5,73 Muut rahoitusmenot 0,00 0,00-2,48-2,48 0,00 Korvaus peruspääomasta , , ,00 0, ,00 Vuosikate ,00 0, , , , ,88 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0, , , , ,75 Suunnitelman mukaiset poistot ,00 0, , , , ,75 Tilikauden tulos ,00 0, , , , ,63 Tilinpäätössiirrot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä ,00 0, , , , ,63 5

6 TALOUSARVION RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Investoinnit Vuoden 2016 aikana tehtiin talous- ja toimintasuunnitelman mukaisesti investointeja euroa, jotka kohdistuivat Tikkamäen uusien tilojen käyttöönottoon. Investoinnin avulla uusiin toimitiloihin saatiin hankituksi ergonomisesti asianmukaiset työvälineet ja kalusteet. Tehdyllä investoinnilla on merkitystä henkilöstön työterveyden kannalta sekä esimerkiksi työterveyshuollon asiakkaille. TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten 2016 jälkeen Uusien toimitilojen käyttöönotto Hankinnat ,00 0, , , ,23 Netto ,00 0, , , ,23 Yhteensä Hankinnat ,00 0, , , , Tavoitteiden toteutuma Sitova tulostavoite, ylijäämä ennen satunnaisia eriä, euroa, ei toteutunut. Asetettu tavoite alittui eurolla. Lähes kaikissa käyntityypeissä tapahtui kasvua: yhteisökäynnit kasvoivat 5,7 % (työpaikkakäynnit ja muut palaverit), yksilökäynnit kasvoivat 2 %. Näistä terveydenhoitokäynnit kasvoivat 11,1 %. Vain sairaanhoidon käynnit vähenivät 5,4 %. Terveystarkastusten toteuttaminen sujui odotetusti. Sairausvastaanottotoiminnassa työterveyshuollon ei ole tarkoituksenmukaista huolehtia kaikesta sairaanhoidosta, vaan toiminta on ns. työterveydellisesti painotettua sairaanhoitoa (ajanvarauksella tapahtuvaa toimintaa), mikä pe- 6

7 rustuu valtioneuvoston hyväksymään hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Tämän toteuttamiseen lääkäripalvelujen osalta Joensuun Työterveys on sijoittanut keskimäärin kolmen lääkärin ja kolmen työterveyshoitajan työpanoksen. Omailmoituskäytännön laajentuminen sairauslomissa on järkeistänyt kokonaisuudessaan työterveyspalvelujen käyttöä, mutta sillä on ollut myös tulostavoitteen saavuttamista heikentävä vaikutus. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Talousarvion tavoitteet Suunnitelmakaudella pyritään säilyttämään nykyinen palvelun laajuus Toimintaprosessien kehittäminen moniammatillisen tiimityön ja laatutyöskentelyn avulla Tietojärjestelmän hyödyntäminen entistä enemmän yksilö- ja yhteisöasiakkaiden palveluissa Varaudutaan tuleviin toimintaympäristön muutoksiin (yhtiöittämisvelvoite ja sote-uudistus) Toteutuma Onnistuttiin tavoitteessa. Onnistuttiin tavoitteessa: Tiimiytyminen tapahtui, moniammatillinen työote käytössä, laatukäsikirja tehty, osallistuttiin laatuverkostotyöskentelyyn, vertailun perusteella oltiin hyvällä tasolla. Tehtävässä ei onnistuttu. ASSI-hankkeen työtä ei saatu vietyä asianmukaisesti PTTK:n kanssa eteenpäin, koska Siun sotevalmistelu ajoi asiassa edelle. Tehtävässä onnistuttiin. Joensuun Työterveys tuli osaksi Siun Sotea. Päädyttiin siihen ratkaisuun, että Siun soteen siirtymisen vaiheessa ei yhtiöittämistä tehty (Siun soten linjaus). Yhtiöittämiseen on jatkossa syytä varautua, esillä Taloudelliset ja määrälliset tavoitteet TP 2015 TA 2016 TP 2016 Toiminnan laajuus Liikevaihto, Työterveyshuollon asiakkaat Työterveyshuollon toimipisteet Suoritteet Yhteisökäynnit Yksilökäynnit Terveydenhoitokäynnit Avosairaanhoidon sairasvastaanoton käynnit Henkilöstö Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Joensuun Työterveys siirtyi tilikauden päättyessä liikkeenluovutussopimuksella osaksi perustettua Siun sote- Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää. 7

8 1.5 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Henkilöstö Talouden ja toiminnan toteutumista seurattiin ja raportoitiin kuukausittain johtokunnalle. Osavuosikatsauksia tehtiin maalis-, heinä- ja syyskuun sekä vuoden lopun tilanteesta johtokunnalle ja Joensuun kaupungille. Vuoden 2016 tilinpäätös raportoidaan kaupunginhallitukselle, koska liikelaitoksen johtokunta lakkautettiin loppuvuodesta. Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu myös ryhmä- ja työntekijätasolla ja mahdollisiin poikkeamiin on reagoitu esimiesalaiskeskusteluissa. Sisäisen valvonnan yksikölle on annettu raportteja sen tarvitsemassa laajuudessa. Myös toiminnan keskeiset riskit on määritetty. Kolme keskeisintä riskiä vuoden 2016 aikana olivat toimintaympäristöriski, jonka hallinta onnistui varsin hyvin kun tehtiin päätös maakunnallisen työterveyshuoltoyksikön perustamisesta Siun soteen. Henkilöstöriskissä suurimmat yksittäiset tekijät olivat sisäilman laatuun kohdistuvat riskit, jotka valitettavasti konkretisoituivat. Koska korjaustoimenpiteistä huolimatta oireilu edelleen jatkui ja sairauslomaseuraamukset olivat merkittäviä, tehtiin päätös korvaaviin tiloihin siirtymisestä. Tällä on ollut vaikutusta kyseisen vuoden tulokseen heikentävästi, mutta positiivinen vaikutus työterveyteen ja tuloksentekokykyyn jatkossa. Lääkärien saatavuus on ollut riittämätöntä, mikä näyttää olevan valtakunnallinen trendi. Johtokunnan kokouksia on järjestetty riittävän usein toiminnan seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Riskien hallinta on tehtävien hoidossa huomioitu. Esimiestyössä riskien hallinta on toteutettu huolehtimalla kuhunkin henkilöstöryhmään riittävät voimavarat toiminnan varmistamiseksi. Vuoden 2016 alussa lääkäritilanne oli huono, kun vuoden 2015 lopussa pitkäaikainen lääkäri irtisanoutui ja yksi lääkäri jäi äitiyslomalle. Tästä syystä lääkäripalvelutoimintaa jouduttiin toimintavuonna tuottamaan ostopalveluna. Vakituisen henkilökunnan saatavuutta on jossain määrin heikentänyt se, että täyttölupia tehtäviin ei ole saatu (esim. työterveyshoitajat), mikä on johtanut sijaistyövoiman käyttöön. Henkilöstön yhteiskokouksia on pidetty lähes kuukausittain, tämän lisäksi on pidetty muilla koostumuksilla yhteistoimintaa tehostavia kokouksia. Laaturyhmä on toimintavuoden aikana kokoontunut säännöllisin väliajoin. Henkilöstön tarvitsemasta koulutuksesta on huolehdittu riittävässä laajuudessa sisäisen ja ulkoisen koulutuksen muodossa. Henkilöstön työtehtävien edellyttämät pätevyydet ovat ajanmukaisella tasolla. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimikorttiasioiden hoito on toteutettu VALVIRA:n vaatimusten mukaisesti. Käytännön toiminnassa esiin tulleisiin reklamaatioihin ja potilaslain mukaisiin muistutuksiin, potilasvahinkotapauksiin ja kanteluihin on vastattu asiallisesti. Näiden määrä liikelaitoksessa on pieni. Työajan seurannasta on huolehdittu esimiesten toimesta ja sähköistä seurantaa käyttäen. Ajopäiväkirjojen seurantaa on toteutettu. Laskutuksen oikeellisuutta on valvottu pistokokein. Myös tilintarkastusyhteisö on suorittanut omia pistokokeita. Esimies-alaiskeskustelut on toteutettu systemaattisesti. 8

9 Sairauspoissaolojen määrä on ollut liian korkea siitä huolimatta, että varhaisen tuen mallit ovat olleet aktiivisessa käytössä. Suuri osa sairauslomista on kuitenkin liittynyt sellaisiin sairausryhmiin, joiden osalta työnantajan toimenpiteillä ei pystytä vaikuttamaan (erityisesti vapaa-ajan tapaturmat, operatiivista hoitoa vaativat tilat). Sisäilmaongelmien osuus sairauspoissaoloista on ollut liian suurta. Työnantaja on panostanut ergonomiaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Kalustohankinnoissa on painotettu tätä erityisesti. Vertailukehittäminen verkostotoiminnan avulla on osa sisäistä valvontaa eli tarkoituksena on löytää yhdessä laadukkaita ja vaikuttavia toimintatapoja. Työterveysliikelaitos on osallistunut laatutyöhön Conmedic-laatuverkostossa ja toimii jäsenenä kunnallisten työterveysliikelaitosten Työ ja Terveys ry-nimisessä yhteistoimintaverkostossa. Laatukäsikirja on ollut käytössä koko toimintavuoden. Asiakastyytyväisyyttä on mitattu esimieskyselynä Conmedicin verkostossa. Edellisiin vuosiin verrattuna asiakastyytyväisyys on parantunut. Liikelaitoksen vaikuttavuus toiminnassa on ollut varsin hyvä mm. Kevan aineiston perusteella (sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen). Tilat ja toiminnassa tarvittavat välineet, laitteet ja kulkuneuvot Joensuun Työterveys toteutti toimintaansa 11 toimipisteessä vuoden 2016 aikana. Normaalin päiväaikaisen toiminnan lisäksi järjestettiin jonkin verran iltavastaanottoa. Toimintavuoden aikana otettiin Tikkamäen uusi palvelupiste M-talossa käyttöön Paiholan toimipisteestä luovuttiin. Penttilänkatu 7-9 sisäilmaongelmien takia eniten sisäilmaoireista kärsivät sijoitettiin Tikkamäen uusiin tiloihin ja myöhemmässä vaiheessa oirehdinnan jatkuessa vuokrattiin korvaavat tilat Joensuun Tiedepuistolta aluksi 11 hengelle. Tilanne päästään normalisoimaan, kun Siilaisen terveysaseman uudet toimitilat valmistuvat vuonna Tuossa vaiheessa Penttilänkatu 7-9 toimitilat poistuvat lopullisesti käytöstä. Voidaan todeta, että myös työterveyshuollon asiakkaat ovat saaneet oireita tiloista. Vuokrien osuus kuluista on toimintavuoden aikana kasvanut selvästi, samoin siivouksen, jota jouduttiin toimintavuoden aikana tehostamaan Penttilänkadun toimitiloissa. Mediatri-potilastietojärjestelmän käytön osaaminen asiakaspalvelutyössä ja laskutuksessa muodostaa perustan koko toiminnalle ja tästä johtuen työntekijöille on järjestetty lisäkoulutusta järjestelmän käytöstä ja tietosuojakäytännöistä. Uusille työntekijöille on annettu myös kädestä pitäen ohjausta. Järjestelmän uusien osien käyttöönoton vaatimista koulutuksista on huolehdittu asianmukaisesti. Organisaatiomuutoksen takia tapahtuva tietokantamuutos on aiheuttanut jossain määrin toimintahäiriöitä ja toiminnan alasajoa, mikä on aiheuttanut mm. toiminnan minimoinnin vain välttämättömään, mikä erityisesti näkyy joulukuun heikentyneessä tuloksessa. Mediatri-järjestelmään liittyvien tietokantamuutosten yhteydessä on huolehdittu myös siitä, että tietojärjestelmän rakenne ja käyttöoikeudet ovat mahdollisimman hyvin suojatut ja tarkoituksenmukaiset esim. uusien kuntien mukaan tulon vaatimien muutostöiden yhteydessä. Tätä toimintaa on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n (PTTK) kanssa. Liikelaitoksessa on toiminut tietosuojavastaava, jonka tehtäviin kuuluu mm. opastaa henkilöstöä tietosuojaan liittyvissä asioissa, huolehtia siitä, että henkilökohtaiset sitoumukset tietosuojan toteuttamisesta ovat ajan tasalla ja että yksilöityjen tietosuoja-asioiden selvittäminen tapahtuu viiveettömästi ja oikein. Tietosuojaan liittyviä kyselyjä asiakkailta on tullut vähän. Tilojen, kaluston ja kulkuneuvojen kunnossapidosta on huolehdittu asianmukaisesti. 9

10 1.6 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää tilikauden 2016 tuloksen käsittelyä siten, että - tilikauden alijäämä ,63 euroa siirretään taseen yli- /alijäämätilille. 10

11 2. Tilinpäätöslaskelmat 2.1 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,23 Liiketoiminnan muut tuotot 5 162, ,61 Muut tuet ja avustukset , ,60 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,34 Palvelujen ostot , , , ,19 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,36 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,80 Muut henkilösivukulut , , , ,40 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,75 Liiketoiminnan muut kulut , ,46 Liikeylijäämä 5 018, ,36 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kunnalta 0,00 5,73 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -2,48 0, , ,27 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,63 Ylijäämä ennen varauksia , ,63 Tilikauden ylijäämä , ,63 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,6-4,7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,6-4,7 Voitto, % -0,4-1,6 11

12 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % =100* (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta. Tunnusluvun vertailtavuutta liikelaitosten kesken voi heikentää se, että pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpitoarvo saattaa poiketa olennaisesti käyvästä arvosta. Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % =100* (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääoman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli-/alijäämät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Voitto, % = 100* (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100* (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden liikevaihdosta, liiketoiminnan muista tuotoista ja sekä tuesta ja avustuksesta kunnalta/kuntayhtymältä. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä valan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. 12

13 2.2 Tase TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , , , ,47 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,30 Saamiset kunnalta , ,61 Muut saamiset , ,66 Siirtosaamiset , , , ,83 Rahat ja pankkisaamiset , ,27 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,57 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,23 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,60 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,79 Korottomat velat kunnalta , ,58 Muut velat , ,44 Siirtovelat , , , ,97 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,57 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 54,4 58,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 15,6 14,7 Kertynyt ylijäämä,

14 2.3 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 5 018, ,36 Poistot ja arvonalentumiset , ,75 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,88 Investointien rahavirta Investointimenot (-) ,77 0, ,77 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,88 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,74 Saamisten muutos muilta , ,63 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,89 Korottomien velkojen muutos muilta ,03-959, , ,45 Rahoituksen rahavirta , ,45 Rahavarojen muutos , ,57 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,27 Rahavarat , , , ,57 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, t -117,5-202,6 Investointien tulorahoitus, % -3,0 Kassan riittävyys, pv Kassan riittävyys, pv, huomioituna konsernitili Quick ratio 2,1 2,4 Current ratio 2,1 2,4 14

15 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % =100* (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset Tuloverot) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Maksuvalmius Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Liikelaitoksen maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla. Kassan riittävyys (pv), huomioituna konsernitili = 365 pv * (Rahavarat Konsernitili 31.12) / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / ( Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5-1, heikko: alle 0,5 Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieraspääoma Saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mutta se sopii quick ratio tunnuslukua paremmin myös eri toimialojen yritysten vertailuihin. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1-2, heikko: alle 1. 15

16 3. Tilinpäätöksen liitetiedot 3.1 Tilinpäätöstä laadittaessa noudatettavat arvostusperiaatteet ja menetelmät Liitetieto 1) Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi liikelaitoksen toiminnassa alle kolme vuotta, on kirjattu vuosikuluiksi. Suunnitelman mukaiset poistoajat ja -menetelmät ovat: Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Autot Muut koneet ja laitteet ja kalusteet 30 % menojäännöspoisto 30 % menojäännöspoisto Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Liitetieto 4) Tuloslaskelman ja taseen esittämistapa Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen vuoteen tulee ottaa huomioon, että lomapalkkavelan kirjaamisessa on huomioitu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaisesti kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahaleikkaus. Kilpailukykysopimuksen mukaan lomarahoja vähennetään 30 %:lla ajanjaksolla Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liitetieto 6) Toimintatuotot tehtäväalueittain Liikevaihto Työterveyshuollon maksut , ,65 Muut liikevaihtoon sisältyvät tuotot , ,58 Liikevaihto yhteensä , ,23 Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuotot 5 162, ,61 Liiketoiminnan muut tuotot 5 162, ,61 Muut tuet ja avustukset Korvaus työterveyshuollosta 9 808, ,60 Muut tuet ja avustukset 8 046, , , ,60 Tuotot yhteensä , ,44 Liitetieto 9) Palvelujen ostojen erittely Asiakaspalvelujen ostot , ,56 Muiden palvelujen ostot , ,29 Palvelujen ostot yhteensä , ,85 16

17 3.3 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Liitetieto 19) Pysyvät vastaavat/aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet A i n e e t t o m a t h y ö d y k k e e t A i n e e l l i s e t h y ö d y k k e e t Aineettomat Koneet ja kalusto Ennakko- Yhteensä oikeudet maksut ja kesk.er.hank. Poistamaton hankintameno , ,47 0, ,47 Lisäykset tilikauden aikana 0, ,77 0, ,77 Tilikauden poisto 0, ,29 0, ,29 Poistamaton hankintameno , ,95 0, ,95 Kirjanpitoarvo , ,95 0, ,95 Liitetieto 23) Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset kunnalta ja liikelaitoksilta Myyntisaamiset 0, ,99 0, ,20 Lainasaamiset 0, ,31 0, ,50 Muut saamiset 0, ,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 138,01 0, ,91 0, ,31 0, ,61 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,14 0, ,22 0, ,14 0, ,22 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,78 0, ,64 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 120,00 0, ,78 0, ,64 Saamiset osakkuus- ja muilta omistusyhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,36 0, ,28 0, ,36 0, ,28 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0, ,17 0, ,16 Muut saamiset 0, ,39 0, ,66 Siirtosaamiset 0, ,12 0, ,26 0, ,68 0, ,08 Saamiset yhteensä 0, ,27 0, ,83 Liitetieto 24) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kela/korvaus työterveyshuollon kustannuksista 9 808, ,60 Muut erät 4 476,82 428, , ,26 17

18 3.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Liitetieto 25) Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Kertyneet yli- / alijäämät , ,23 Tilikauden tulos , ,63 Kertyneet yli- / alijäämät , ,60 Oma pääoma yhteensä , ,60 Liitetieto 30) Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Korottomat velat kunnalta Ostovelat 0, ,43 0, ,10 Muut velat 0, ,35 0, ,48 Siirtovelat 0, ,45 0,00 0,00 0, ,23 0, ,58 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 345,00 0,00 0,00 0,00 345,00 0,00 0,00 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 0, ,25 0, ,70 0, ,25 0, ,70 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteisöille Ostovelat 0, ,08 0, ,46 0, ,08 0, ,46 Velat muille Ostovelat 0, ,44 0, ,63 Muut velat 0, ,45 0, ,44 Siirtovelat 0, ,20 0, ,16 0, ,09 0, ,23 Vieras pääoma yht. 0, ,65 0, ,97 Liitetieto 33) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotus/palkkojen ja henk.sivukulujen jaks , ,45 Muut erät , ,71 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,16 18

19 3.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetieto 42) Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Liitetieto 43) Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot , ,67 Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstömenojen korjauserät , ,31 Henkilösivukulut 0,00 Eläkekulut , ,80 Muut henkilösivukulut , ,24 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,40 Henkilöstökulut yhteensä , ,40 19

20 4. Allekirjoitukset ja merkinnät Joensuussa Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Joensuussa BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö 20

21 5. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätös Sidottuna Tase-erittelyt Paperitulosteena Pääkirja Sähköinen arkistointi Päiväkirja Sähköinen arkistointi Osakirjanpidot Atk-tulosteena Tositelajit ja säilyttämistapa Kirjanpito Avaava tase ALKUSA Paperitulosteena Muistiotositteet MUIST1 Paperitulosteena Sisäiset muistiot MUISIS Paperitulosteena Tiliotteet PANKKI Sähköinen arkist./paperituloste Käyttösuunnitelma BUD Paperitulosteena Talousarvion muutosten tallennus BUDL Paperitulosteena Ostoreskontra Ostoreskontra/Rondo OSTOT Sähköinen arkistointi Ostoreskontran maksatustositteet OMAKSU Paperitulosteena Käsinmaksu OMAKSU Paperitulosteena Palkat Atk-palkkatositteet PALKAT Paperitulosteena Manuaaliset palkkatositteet MUIPAL Paperitulosteena Matkatositteet MATKAT Paperitulosteena Käyttöomaisuus Suunnitelman mukaiset poistot KOMTOS Paperitulosteena Irtaimisto IRTAIN Paperitulosteena Myyntireskontra Myyntilaskut, Proe-laskutus YMR10 Paperitulosteena Hyvityslaskujen kuittaukset YMRHYV Paperitulosteena Manuaaliset suoritukset YMRMAN Paperitulosteena Viitesuoritukset YMRVII Paperitulosteena 21