Koonneet: Paula Seikku Hannu Jalanko (vastuuhenkilö)
|
|
- Antti Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koonneet: Paula Seikku Hannu Jalanko (vastuuhenkilö)
2 SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Lasten elinsiirtotoiminta Lasten elinsiirrot Elinsiirtojen aiheet Elinsiirtojen pitkäaikaistulokset... 7 Muu toiminta... 8 Vuoden 2014 avainluvut... 8 Tutkimustoiminta... 9 Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä... 9 KÄYTETYT LYHENTEET ABOi ARPKD BA CAD CAKUT CNF CCVHD ECP HD LRD MARS PD PF Veriryhmärajat ylittävä elinsiirto Autosomaalinen resessiivinen polykystinen tauti Synnynnäinen sappitieatresia Aivokuollut luovuttaja Synnynnäinen munuaisten ja virtsateiden kehityshäiriö Suomalaistyyppinen synnynnäinen nefroosi Jatkuva veno-venoosi hemodiafiltraatio Kehon ulkopuolinen fotofereesi Hemodialyysi Omaisluovuttaja Molekylaarisen adsorbtion resirkulaatio systeemi Peritoneaali dialyysi Plasmafereesi Kansikuvassa biopsialöydökset munuais-, maksa-, sydän-, keuhko- ja suolisiirteestä. 2
3 YKSIKÖN ESITTELY Lasten munuais-, maksa- ja elinsiirtoyksikkö vastaa valtakunnallisesti lasten elinsiirroista, dialyysihoidoista sekä vaikeiden munuais- ja maksatautien diagnostiikasta ja hoidosta. Yksikköön kuuluu vuodeosasto (K3), päiväsairaala sekä polikliiniset elinsiirto- ja munuaisvastaanotot. Yksikön elinsiirtotoimisto huolehtii elinsiirtoihin ja dialyysitoimintaan liittyvästä yhteydenpidosta, koulutuksesta ja rekisteritietojen ylläpidosta. Osastolla hoitopäiviä kertyy vuosittain noin 2000, joista vajaa puolet on tehovalvontaa. Päiväsairaalakäyntejä kirjataan vuodessa noin 1000 ja elinsiirto- ja munuaispoliklinikoilla potilaskäyntejä on vuosittain Elinsiirtoyksikkö vastaa kaikista lasten elinsiirroista (munuainen, maksa, sydän, keuhkot, suoli) yhteistyössä Lastenklinikan ja aikuisyksiköiden elinsiirto- ja thoraxkirurgien sekä anestesiologien kanssa. Siirtojen keskittäminen maanlaajuisesti yhteen yksikköön poikkeaa useiden isompien maiden järjestelyistä, mutta on edellytys Suomen kokoisessa maassa riittävän tietotaidon ylläpitämiseksi. Yksikössä työskentelee 1 osastonylilääkäri ja 2 erikoislääkäriä, sekä vuoden 2015 alusta osaaikainen (50 %) erikoislääkäri. Erikoislääkärit huolehtivat koko maata kattavasta konsultoinnista. Yksikkö vastaa maamme lastennefrologien koulutuksesta. Suuren osan ajasta yksikössä toimiikin nefrologian suppean alan koulutettava erikoislääkäri sekä lastentauteihin erikoistuva lääkäri. Yksikössä työskentelee 30 sairaanhoitajaa, 2 osastonsihteeriä sekä erityistyöntekijöitä, kuten osaaikaiset osastofarmaseutti ja ravitsemusterapeutti. Toimintaan osallistuu myös kuntoutusohjaaja, nuorisopsykiatri, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, lastentarhanopettaja, opettaja, sekä laitoshuoltajia. Yksikkö huolehtii muiden keskussairaaloiden lääkäreiden ja sairaanhoitajien dialyysikoulutuksesta ja ympärivuorokautisesta konsultoinnista. Tutkimustyö on vilkasta, viimeisen 20 vuoden aikana munuais- ja maksataudeista, dialyysihoidosta ja sekä erityisesti lasten elinsiirroista on syntynyt 18 väitöskirjaa, noin 150 tieteellistä alkuperäisjulkaisua sekä lukuisia katsausartikkeleita kansainvälisiin oppikirjoihin ja julkaisusarjoihin. LASTEN ELINSIIRTOTOIMINTA 1. LASTEN ELINSIIRROT Systemaattinen lasten elinsiirtotoiminta käynnistyi Hyksin Lastenklinikalla vuonna Toiminta tapahtuu yhteistyössä Lastenklinikan sydän- ja suolistokirurgien, anestesiayksikön sekä aikuiselinsiirtoyksiköiden kanssa. Aikuisyksikkö vastaa elinsiirtojen luovutustoiminnasta. Suomessa tehdään vuosittain lasten elinsiirtoa. Vuonna 2014 siirtoja oli 22. Elinsiirron saavista lapsipotilaista Hyksin erityisvastuualueelta on kotoisin 30 % ja muiden yliopistosairaaloiden vastuualueilta 70 %. 3
4 Taulukko 1. Lasten elinsiirtojen kehitys Leikkauksista 9 % on uusintasiirtoja. Ensimmäinen siirto Potilaita Siirtoja %-osuus siirroista Munuainen ,8 % Maksa ,9 % Maksamunuainen ,7 % Sydän ,8 % Sydänkeuhko ,4 % Keuhko ,8 % Ohutsuoli ,6 % Yhteensä % Taulukko 2. Munuais-, maksa- ja sydänsiirteen saaneiden potilaiden jakauma yliopistosairaala-alueittain ja elinkohtaisesti. Siirto HYKS TYKS TAYS KYS OYS Munuainen (241 potilasta) 31 % 12 % 24 % 21 % 12 % Maksa (108 potilasta) 27 % 16 % 29 % 15 % 13 % Sydän (68 potilasta) 31 % 4.4 % 31 % 21 % 13 % Kuva 1. Kaikkien elinsiirtojen jakautuminen yliopistosairaalaalueittain vuosina Lukumäärä Vuosi CAD munuainen LRD munuainen Maksa Sydän Keuhko+ blokki Kuva 2. Lasten elinsiirrot vuosittain
5 2. ELINSIIRTOJEN AIHEET Munuaissiirtoon johtavista sairauksista Suomessa tärkein ryhmä on suomalaistyyppistä synnynnäistä nefroosia (CNF) potevat lapset, jotka saavat siirteen yleensä 1-2 vuoden iässä. Tämä heijastuu munuaisensiirtojen ikäjakaumaan, joka on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Toiseksi suurin ryhmä on lapset, joilla on synnynnäinen virtsateiden ja/tai munuaisten rakennevika (CAKUT). Maksansiirtojen yleisin aihe on synnynnäinen sappitieatresia (BA) ja sitä seuraa joukko metabolisia sairauksia sekä maksatuumorit ja akuutti maksan toiminnan pettäminen. Sydämensiirroissa maassamme tärkeimmät aiheet ovat kardiomyopatia sekä synnynnäiset rakenneviat, kuten muuallakin maailmassa. Munuaisiirron aiheet Maksansiirron aiheet CNF Geneettiset viat Muut Rakenneviat Tulehdukselliset Sappitieatresia Tuumori Maksa-mun. yhd. Metabolinen tauti Akuutti pettäminen Sydämensiirron aiheet Keuhkonsiirron aiheet Rakenneviat Kardiomyopatia Kystinen fibroosi Suolensiirron aiheet Kuva 3. Elinsiirtojen indikaatiot 100 Suolen aganlioosi 5
6 Potilaiden lukumäärä Ikäjakauma elinsiirtohetkellä Yli 15 Ikä vuosina Munuainen Maksa Sydän Kuva 4. Elinsiirron saaneiden lasten ja nuorten ikäjakaumasiirtohetkellä Lasten elinsiirroissa luovuttaja on useimmiten aivokuollut aikuinen. Munuaisensiirroissa luovuttajana voi toimia toinen vanhemmista. Omaisluovutusten osuus on noin 30 % kaikista lasten munuaisensiirroista, mutta viime vuosina osuus on noussut 50 %:iin. Maksansiirroissa toistaiseksi kaikki siirrot on tehty aivokuolleelta luovuttajalta % N= % Cadaver luovuttaja Elävä luovuttaja Kuva 5. Omais- ja aivokuolleidenluovuttajien osuus munuaisensiirroissa (maksa-munuainen yhdistelmäsiirrot mukaanluettuina). 6
7 3. ELINSIIRTOJEN PITKÄAIKAISTULOKSET Elinsiirtojen tulokset paranevat jatkuvasti. Suomalaisista munuaisensiirtolapisista 10 vuoden kuluttttua on hengissä 95 %, maksan- ja sydämensiirroissa eloonjäämisosuus on noin 70 %. Kuva 6. Munuais-, maksa- ja sydänsiirtopotilaiden eloonjäämisosuus Suomalaisten elinsiirtolasten eloonjäämisosuudet ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Munuaisensiirrroissa elinsiirteen pitkäaikaistoiminta on paras eurooppalaisen rekisterivertailun perusteella (EDTA-rekisteri). Maksa- ja sydämensiirroissa eloonjäämisosuudet vastaavat myös parhaita rekisteritietoja. Kuva 7. Vasen pylväikkö esittä munuaissiirron saaneiden lasten pitkäaikaisia eloonjäämisosuuksia Euroopassa, jossa Suomi sijoituu ykköseksi (oikeanpuolimmainen tolppa). Tarkemmassa Pohjoismaiden vertailussakin munuaissiirteiden toimintaosuudet ovat parhaat. Kuvat on vuodelta
8 MUU TOIMINTA Yksikkö vastaa valtakunnallisesti vaikeaa munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavien lasten diagnostiikasta ja hoidosta. Vaikeaa maksasairautta aiheuttavat mm. aineenvaihduntasairaudet, akuutti maksatoiminnan pettäminen, myrkytykset ja autoimmuunisairaudet. Yhdessä teho-osaston ja aikuismaksayksikön kanssa potilaille suoritetaan tarvittaessa MARS-dialyysihoitoa. Äkillistä tai kroonista munuaisvajaatoimintaa potevien lasten osalta yksikkö vastaa 24/7- periaatteella lasten dialyysihoidoista Suomessa. Hoitomuotoja ovat peritoneaalidialyysi (PD), hemodialyysi (HD), sekä jatkuva hemodiafiltraatio (CVVHD). Viime mainittua hoitoa käytetään erityisesti tehohoidossa olevien, hemodynaamisesti epävakaiden potilaiden tukihoitona. Dialyysihoitoja suoritetaan myös muilla vuodeosastoilla hoidossa oleville potilaille. PD-hoidoista valtaosa tehdään kotona CCPD-hoitona, johon perhe koulutetaan 1-2 viikon osastohoitojakson aikana. Vaikeiden autoimmuunisairauksien hoitoon yksikkömme tarjoaa plasmafereesi -hoitoa (PF) potilaiden vasta-ainetasojen alentamiseksi. VUODEN 2014 AVAINLUVUT Elinsiirtoja yhteensä 22, joista munuaisensiirtoja oli 14 maksansiirtoja 4 sydämensiirtoja 3 sydän-keuhkosiirtoja 1 Dialyysihoidot: HD 429 PD 119 PF 89 MARS 5 ECP 2 Vuodeosasto: hoitojaksoja 481 bruttohoitopäiviä 1973 keskimääräinen hoitoaika 3,8 vrk kuormitus 90,1 % Käyntejä: päiväsairaala 1006 munuaisvastaanotto 653 elinsiirtovastaanotto 781 8
9 TUTKIMUSTOIMINTA Meneillään olevat tutkimushankkeet: Proteinurian patogeneesi Lapsena munuaisensiirron saaneiden nuorten aikuisten kardiovaskulaariset ongelmat Synnynnäisen nefroosin vuoksi munuaisensiirron saaneiden lasten pitkäaikaisennuste Lapsena elinsiirron saaneiden aikuisten terveys Tubulointerstitiaalisen nefriitin ja uveiitin patogeneesi Munuaissiirteen nephropatian varshaisdiagnostiikka Maksasiirteen fibrotisoitumisen varhaisdiagnostiikka Mulibrey nanismia potevien potilaiden maksa- ja munuaismuutokset Avosydänleikattujen lasten munuaisvaurion biomarkkerit Vuonna 2014 kansainvälisiä alkuperäisartikkeleita julkaistiin 24 kpl. YHTEENVETO JA TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Lasten elinsiirtotoiminta on maassamme keskitetty Hyksin Lastenklinikalle ja tämä toiminta on jo saanut vakiintuneet piirteet. Kaiken elinsiirtoon liittyvän leikkaus-, anestesia- ja jälkihoidon sijoittaminen samaan yksikköön on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista, mutta pienen väestöpohjan maassa takaa parhaan tuloksen. Sairaalan, jossa siirto on tehty, osallistuminen potilaiden jatkohoitoon kotisairaalan ohella takaa myös hoidon jatkuvuuden. Elinsiirtojen viimeaikaisina kehitysaskelina voidaan pitää sydämen- ja munuaisensiirroissa tapahtuvaa ABO-veriryhmärajojen ylittämistä, jolla voidaan lyhentää odotusaikoja. Olemme toistaiseksi tehneet kolme ABOi -sydämensiirtoa, jotka ovat sujuneet moitteetta. Tarkoitus on vuoden 2015 aikana suorittaa myös ensimmäinen ABOi munuaisensiirto. Dialyysihoitoja kehitetään jatkuvasti niin meillä kuin muuallakin. Vuoden 2014 aikana sitraattiantikoagulaatiota käyttävä CCVHD vakiintui käyväksi hoidoksi, mitä edesauttoi anestesiologien kanssa yhteistyönä laadittu opaslehtinen. Vuonna 2015 erikoislääkäri Tuula Hölttä viettää kuukauden Lontoossa GOSH-sairaalassa opiskelemassa intermittoivan hemofiltraation käyttöä munuaispotilailla. Yhteistyö onkologisen yksikön kanssa on käynnistynyt vuonna 2014 ja jatkuu tulevina aikoina yhteisten koulutustilaisuuksien muodossa. Konkreettinen yhteisprojekti on fotoforeesin (ECP) käyttöönotto Lastenklinikalla vuoden 2014 lopulla. ECP:llä hoidetaan kroonisesta hylkimisestä tai käänteishylkimisestä kärsiviä potilaita. Osallistuimme vuonna 2014 Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän laatiman opaskirjasen tekoon, jolla pyritään parantamaan luovuttajien saatavuutta entisestään. Samaan päämäärään pyrkii jatkuva yhteistyömme Munuais- ja maksaliiton kanssa. Elinsiirto- ja dialyysitoiminnan tulokset kootaan vuosittain useaan rekisteriin, joiden ylläpitoon osallistumme. Näitä ovat Suomen munuaistautirekisteri, pohjoismaiset Scandiatransplant ja NPRTSG-rekisterit sekä eurooppalaiset munuais- ja maksarekisterit (EDTA, ELTR) sekä kansainvälinen sydän- ja keuhkosiirtojen ISHLT-rekisteri 9
10 Jatkuvan kehityksen takaamiseksi osallistumme aktiivisesti kuulijoina ja puhujina eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin nefrologian ja elinsiirtoalan kokouksiin (ESPN, IPTA, IPNA, EDTA, ISHLT). Hoitotyön osalta tärkeä on vuosittainen EWOPA-kokous. Kotimainen lastennefrologien jatkokoulutus tapahtuu kahdesti vuodessa järjestettävillä koulutuspäivillä. Henkilöstöyhdistyksemme LELSI RY on järjestänyt koko yksikölle useita opintomatkoja keskeisiin eurooppalaisiin lasten munuaisyksiköihin (Lille, Lontoo, Essen, Göteborg, Rooma). Seuraava vierailu tulee tapahtumaan vuonna 2016 Barcelonaan. Vuosina toimimme International Nephrology Societyn (ISN) sisarusohjelman puitteissa opetussairaalana Moskovan johtavan lastensairaalan munuaisyksikölle. Tämä tapahtuu vierailujen ja vastavierailujen pohjalta ja pyrkimyksenä on saada käyntiin lasten munuaisensiirtotoiminta Moskovassa. Oman tutkimustoimintamme rahoittamiseksi olemme vuosittain saaneet n euron tuen (EVO-rahoitus, Juselius -säätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Sohlbergin säätiö). Vuonna 2015 on tarkoitus valmistua kaksi väitöskirjaa ja alkuperäisartikkelia. 10
11 Lasten munuais-, maksaja elinsiirtoyksikkö K3 Lasten munuais- ja elinsiirto-osasto Päiväsairaala Transplantaatiokanslia HYKS Lastenklinikka Käyntiosoite: Stenbäckinkatu 11, Helsinki Postiosoite: PL 281, HUS Puhelin:
Toimintakertomus 2016 LASTEN MUNUAIS-, MAKSA- JA ELINSIIRROT. Hannu Jalanko, Paula Seikku
Toimintakertomus 2016 LASTEN MUNUAIS-, MAKSA- JA ELINSIIRROT Hannu Jalanko, Paula Seikku Sisällys Lasten munuais-, maksa- ja elinsiirrot 3 Lasten elinsiirrot 1986 2016 4 Elinsiirtojen aiheet 5 Elinsiirtojen
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten munuais-, maksa- ja elinsiirrot Hannu Jalanko, Paula Seikku
Toiminta- kertomus 2015 Lasten munuais-, maksa- ja elinsiirrot Hannu Jalanko, Paula Seikku Sisällysluettelo Lasten munuais-, maksa- ja elinsiirtoyksikkö... 1 Lasten elinsiirrot 1986 2015... 2 Elinsiirtojen
LisätiedotLasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka
Lasten elinsiirrot Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Munuaisensiirrot käynnistivät LKL:n siirtotoiminnan aloitettu potilaita siirtoja Munuainen 1986 241 267 Maksa 1987 108 126 Maksa- munuain. 1993 13 13
LisätiedotELINSIIRTO- TOIMINTA SUOMESSA. Eero Hartikka Elinsiirtokoordinaattori HUS, Meilahden sairaala
ELINSIIRTO- TOIMINTA SUOMESSA Eero Hartikka Elinsiirtokoordinaattori HUS, Meilahden sairaala Historiaa Suomi: 1964 munuainen 1982 maksa 1985 sydän 1990 keuhko 2009 ohutsuoli 2010 haima Transplantaatiotoimisto
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...
LisätiedotElinsiirrot - mitä uutta?
Elinsiirrot - mitä uutta? Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgia HYKS Vatsakeskus Aivokuolleet luovuttajat 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 88 89 85 2003 2002 2001
LisätiedotLastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013
Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala
LisätiedotVuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.
Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotVuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v
Suomen munuaistautirekisteri Potilaiden määrä vuoden lopussa 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-9 -95 - -5-1 15 19 v 1 14 v 5 9 v 4 v Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 211...
LisätiedotMunuaisja maksaliitto
Munuaisja maksaliitto 10/2014 Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään. Liitto jakaa luotettavaa tietoa sairauksista ja niiden hoidosta. Jäsenyhdistyksissä
LisätiedotOpas. munuaisen luovuttajalle
Opas munuaisen luovuttajalle Suomessa on vuodesta 1964 alkaen tehty yli 5500 munuaisensiirtoa. Vuosittain niitä tehdään 150 210. Valtaosa siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta.
LisätiedotTUKEA KOKO PERHEELLE. Perhetoiminta
TUKEA KOKO PERHEELLE Perhetoiminta Lapsen sairaus koskettaa koko perhettä: sisaruksia, vanhempia ja sukulaisia. Yhteisten kokemusten jakaminen saman kohdanneiden perheiden kanssa auttaa jaksamaan. 01/2015
Lisätiedothyvä hoito Hyvän hoidon kriteerit munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvinvoinniksi.
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvä hoito Hyvän hoidon kriteerit munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvinvoinniksi. 1/2019 tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään.
LisätiedotLasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja
Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja
LisätiedotSelkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl
Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet
LisätiedotMunuaisen luovuttajan opas
Munuaisen luovuttajan opas Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen tai läheiselle henkilölle. Munuaissiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja. Munuaisen luovutus on turvallinen
LisätiedotVertaisvanhempi on tukena
Vertaisvanhempi on tukena, kun perheeseen on syntynyt munuais- tai maksasairas lapsi. Puhuminen auttaa jaksamaan arjen keskellä. Vertaisvanhempi on tukena istock 11/2017 Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... Yksikön esittely... Kansainväliset/pohjoismaiset tutkimus- ja hoito-ohjelmat, joissa olemme jo
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo
Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotMiten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta
1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä
LisätiedotK-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava
K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet
LisätiedotPöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere
Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 10.2.2015 klo 9.05 12.00 Paikka Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala
LisätiedotElinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen
Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano Jaakko Yrjö-Koskinen 22.9.2016 Toimintasuunnitelma Ministeriön virallinen toimintasuunnitelma http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3538-9
LisätiedotCase kokemuksia HUS:n hoitologistikko-hankkeesta. Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät 5.-6.2.2015
Case kokemuksia HUS:n hoitologistikko-hankkeesta Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät 5.-6.2.2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö Mistä lähdettiin? Mitä tavoiteltiin? Mitä tehtiin?
LisätiedotIhmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori
Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa
LisätiedotElinsiirrot käypää hoitoa jo 40 vuoden ajan. Kaija Salmela, Krister Höckerstedt, Ulla-Stina Salminen ja Pekka Hämmäinen
Elin- ja kudossiirrot Elinsiirrot käypää hoitoa jo 40 vuoden ajan Kaija Salmela, Krister Höckerstedt, Ulla-Stina Salminen ja Pekka Hämmäinen Elinsiirrot aloitettiin Suomessa munuaisensiirroilla 40 vuotta
LisätiedotVuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin
raportti Suomen munuaistautirekisteri Kuolemantapauksia/ potilasvuotta 7 1 1 1 Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus 1 1 1 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin Kuolemantapauksia/ potilasvuotta
LisätiedotTahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA
Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.
LisätiedotYhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön
Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet
LisätiedotVuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta.
Suomen munuaistautirekisteri 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 Nefrologisen seurannan kesto > 5 vuotta 2 5 vuotta 1 2 vuotta 91 365 päivää 7 9 päivää < 7 päivää Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotSisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa
Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö
LisätiedotMunuaisja maksaliitto
Munuaisja maksaliitto 8/2017 Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään. Liitto jakaa luotettavaa tietoa sairauksista ja niiden hoidosta. Jäsenyhdistyksissä
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotKardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna
Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:
LisätiedotOma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA
Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville
LisätiedotLasten elinsiirrot. Jalanko, Hannu.
https://helda.helsinki.fi Jalanko, Hannu 2017 Jalanko, H, Mattila, I, Rautiainen, P & Pakarinen, M 2017, ' ', Duodecim, Vuosikerta. 133, Nro 24, Sivut 2407-2412. http://hdl.handle.net/10138/298198 Downloaded
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotKOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä
LisätiedotTämä ohje koskee aikuisten ja lasten maksan-, haiman-, sydämen-, keuhkon- ja ohutsuolensiirtoja.
HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia Verikeskusprosessi; Meilahden verikeskus HUS:n Elinsiirtokoordinaattorit ja Elinsiirtoyksiköt OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTOON VARAUTUMINEN ELINSIIRROSSA PALVELUTUOTANTO,
LisätiedotVuosiraportti 2012. Suomen munuaistautirekisteri. Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100. Sairaanhoitopiirit
Suomen munuaistautirekisteri Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sairaanhoitopiirit Alueet Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri
LisätiedotPalliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote
Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema
LisätiedotKeskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2
Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotHarvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö
Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän
LisätiedotHUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO
HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN HYKS LAUTAKUNNAN KOKOUS 25.08.2015 Harri Hämäläinen ylilääkäri, kuntoutuksen linjajohtaja HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUKSEEN
LisätiedotEtelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö
Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut
LisätiedotAnestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla
Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla Aoh, sh Satu Poikajärvi 8.10.2010 Valtakunnalliset anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät, Turku
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,
Lisätiedot6.3.4. Neurotoimialue
6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),
Lisätiedotalaan kuuluvien diagnostisten toimenpiteiden ja muiden tutkimusten indikaatiot ja tulkinnan
1 2009-2011 NEFROLOGIA Vastuuhenkilö: Professori Per-Henrik Groop HUS/HYKS Medisiininen tulosyksikkö, Nefrologian klinikka PL 263, 00029 HUS, Puh. (09) 471 88204, per-henrik.groop@helsinki.fi Tavoitteet
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta
HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 22.11.2016 Liite 2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN 2017 VAKANSSIMUUTOKSET Liite 2a Liite 2b Liite 2c Liite 2d Perustettavat ja lakkautettavat toimet (nimikemuutokset) Perustettavat
LisätiedotVuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Koti-HD n = 138. PD n = 364. Keskus-HD n = Munuaisensiirto n = 2945
Suomen munuaistautirekisteri PD n = 364 Koti-HD n = 138 Munuaisensiirto n = 2945 Keskus-HD n = 1408 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Suomen munuaistautirekisteri
LisätiedotPalliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen
Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito
PROFESSORILUENTO Professori Riku Aantaa Anestesiologia ja tehohoito Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Riku Aantaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta
Lisätiedot1. Palvelujen toimivuus
VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)
LisätiedotERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti
Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotSAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö
SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.
LisätiedotToiminnan kehitys ja järjestelyt
Sisällys Toiminnan kehitys ja järjestelyt 1. Anestesian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon järjestely 11 2. Anestesiologian ja tehohoidon osasto sairaalassa 23 3. Suomalaiset ja eurooppalaiset anestesiatoimintaa
LisätiedotTutkimus ja opetus sotessa
Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen
LisätiedotKätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssit ja tuetut lomat 2018
Sopeutumisvalmennuskurssit ja tuetut lomat 2018 munuais- ja maksasairautta sairastaville, elinsiirron saaneille ja läheisille Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän
LisätiedotMoniammatillinen hoitokertomus;
Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,
LisätiedotKEUHKONSIIRROT ELINSIIRTOKOORDINAATTORI SINI PUPUTTI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, SYDÄN-JA KEUHKOKESKUS
KEUHKONSIIRROT ELINSIIRTOKOORDINAATTORI SINI PUPUTTI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, SYDÄN-JA KEUHKOKESKUS SISÄLLYSLUETTELO Keuhkonsiirrot Suomessa Elinsiirtokoordinaattorin toimenkuva 15.9.2017 2 HISTORIAA
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian
LisätiedotSosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys
Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Harri Niinikoski. Lääketieteellinen tiedekunta. Lääketieteellinen ravitsemusoppi
PROFESSORILUENTO Professori Harri Niinikoski Lääketieteellinen ravitsemusoppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.3.2015 Professori Harri Niinikoski pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa
LisätiedotMunuaiset /2018
Munuaiset Munuaisilla on monta elintärkeää tehtävää. Munuaisten vajaatoiminnan etenemistä voidaan hidastaa lääkehoidolla, ravitsemushoidolla ja elintavoilla. Vaikeaa vajaatoimintaa hoidetaan dialyysillä
LisätiedotVuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.
Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto
Lisätiedot6.3.7. Naistenklinikka
TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT
LisätiedotLapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian
LisätiedotSeinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö
Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginvaltuusto Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (6) 8 Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotCASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta
CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011
LisätiedotAKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja
AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava
LisätiedotElinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet
Elinsiirrot LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Luennon rakenne Taustatietoja Lainsäädäntö Elinsiirto kuolleelta luovuttajalta Elinsiirto elävältä luovuttajalta Pohjoismaista vertailua Taustaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (6) 5 V 20.1.2016, Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotOSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI
OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten
LisätiedotHE 276/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 :n ja sairausvakuutuslain
LisätiedotOYS palliatiivisen yksikön toiminta
Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 1 V 20.1.2016, Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta
LisätiedotMILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?
MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen
LisätiedotErittäminen. Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi
Erittäminen Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi Ihmisen massasta n. 60 % vettä Vettä elimistö menettää nesteitä/ vrk virtsa n. 1,5-2 litraa/ vrk haihtuminen n. 1 litra/ vrk Nestetasapaino
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...
LisätiedotVuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala
Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS
Lisätiedot