Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta mitä se on, miten huomaat, miten voit auttaa?

Transkriptio

1 Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta mitä se on, miten huomaat, miten voit auttaa? Katriina Bildjuschkin, KM, kätilö, seksuaalipedagogi (NACS) Hyvinvointiosasto Lapset, nuoret, perheet - yksikkö 2017 Bildjuschkin 1

2 Oman arvomaailman pohdinta Oman pohdinnan tarkoitus on tunnistaa ja tulla tietoiseksi omasta ihmiskäsityksestä, arvoista ja asenteista. Oman itsen, arvojen ja asenteiden tarkastelu on välttämätöntä, sillä luvan antaminen itselle mahdollistaa luvan antamisen asiakkaalle/potilaalle. Oma prosessi mahdollistaa asiakkaan/potilaan kunnioittavan kohtaamisen Bildjuschkin 2

3 Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja se käsittää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, intiimit suhteet ja lisääntymisen. Seksuaalisia kokemuksia ja seksuaalisuuden ilmenemismuotoja ovat ajatukset, fantasiat, halut, uskomukset, asenteet, käyttäytyminen, seksuaalisuuden harjoittaminen, roolit ja suhteet. Vaikka seksuaalisuus voi pitää sisällään kaikki nämä ulottuvuudet, ihminen ei aina koe tai ilmennä niitä kaikkia. Biologiset, psykologiset sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, eettiset, lailliset, historialliset, uskonnolliset ja hengelliset tekijät vaikuttavat vuorovaikutuksessa seksuaalisuuteen. (WHO, Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. 2010) 2017 Bildjuschkin 3

4 Seksuaalisuuden ulottuvuudet Greenberg, Bruess & Mullen 1993 Greenberg, Bruess, Haffner 2009 Neljä ulottuvuutta seuraavasti: biologinen, kulttuurinen, psyykkinen ja eettinen Kolme ulottuvuutta seuraavasti: biologinen, sosiokulttuurinen ja psykologinen Biologiseen ulottuvuuteen kuuluvat mm. lisääntyminen ja hedelmällisyyden kontrollointi Kulttuuriseen ulottuvuuteen kuuluvat ihmissuhteet ja perhe Psyykkiseen ulottuvuuteen kuuluvat mm. tunteet ja kokemukset Eettiseen ulottuvuuteen kuuluvat uskonnolliset kokemukset, ihanteet ja arvot Biologiseen ulottuvuuteen kuuluvat sukupuoli sekä perinnöllisyys ja siihen liittyvät asiat Sosiokulttuuriseen ulottuvuuteen kuuluu sosioekonominen asema Psykologiseen ulottuvuuteen tunteet 2017 Bildjuschkin 4

5 Seksuaalioikeudet - kaiken seksuaalikasvatuksen perusta ja ohjaava arvo Seksuaalioikeudet ovat osa ihmisoikeuksia. Seksuaalioikeuksia tulee tarkastella elämänkulun kautta, yksilöllisesti. Seksuaalioikeuksien toteutuminen ei saa olla riippuvaista kulttuurista tai uskonnoista/uskomuksista. Väestöliiton ihmisoikeudet tietosarja seksuaalioikeudet: Ihmisoikeusliitto: SEXPO: Bildjuschkin 5

6 Seksuaalisuus elämänkaaressa Lapset: Nuoret. Aikuiset: Ikääntyvät: Bildjuschkin 6

7 Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaalista väkivaltaa vai seksuaalisuutta loukkaava teko? Silloin kun ihmistä häiritään, pakotetaan tai raiskataan, ei teossa ole mitään seksuaalista, vaan kyse on selkeästi väkivallasta, loukkauksesta ja riistosta. Seksuaalinen hyväksikäyttö vai riisto? Hyväksikäytössä ei ole koskaan mitään hyvää, vaan teossa riiston kohteena on ihmisen seksuaalisuus ja itsemääräämisoikeus. Teosta seuraa uhrille trauma, koska teko on ihmisen sietokyvyn ylittävä kokemus. Raiskaus aiheuttaa uhrissa häpeän ja syyllisyyden tunteita. raiskauksen hetkellä nainen tuntee kuolemanpelkoa Bildjuschkin 7

8 Väkivallan vaikutus Seksuaalinen suuntautuminen voi joutua kyseenalaiseksi, ja näin koko identiteetti saattaa romuttua. Seksistä nauttiminen voi tulla vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Oma keho tuntuu likaiselta ja kammottavalta, eikä siksi voi pitää itseään rakkauden arvoisena. Voi lisätä riskikäyttäytymistä. Seksuaaliset kokemukset voivat sysätä takaumiin. Synnytys tai gynekologinen tutkimus on tilanne, jossa nainen voi kokea takauman. Alisteisena koetut tilanteet voivat aiheuttaa takaumia, esim. hammaslääkärikäynti Bildjuschkin 8

9 Väkivallan vaikutus Kysymyksessä on minuuden ja olemassaolon oikeuden puolustamisesta. Kuolemanpelko, olemassaolon kieltäminen jatkuva epävarmuus. Aikuisen läheisyys ja mahdollisuus luottaa aikuiseen tukevat nuoren tervettä kehitystä. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus hyvinvoivien aikuisten hoivaan ja ohjaukseen. Perheessä nuori opettelee aikuisen taitojaan. Perheeseen nuori myös palaa silloin, kun taidot eivät ole riittäneet ja jokin oma päätös tai teko on johtanut hänet vaikeuksiin. Hämmennys kuuluu nuoren elämään ja kehitykseen, mutta aikuisten ei pidä tarpeettomasti lisätä sitä omalla käytöksellään Bildjuschkin 9

10 Väkivallan vaikutus Traumatisoituneelle tai muuten psyykkisesti vaille jääneelle henkilölle jo pienikin vastoinkäyminen voi olla sietämätön isku, joka koetaan oman olemassaolon oikeuden riistona ja minuuden murskaamisena. Ihminen kokee, että hänet on häväisty ja hänen minuutensa on murskattu. Halveksunta ja häpäisy traumatisoi ihmistä aina. Julkinen nöyryyttäminen on pahinta Bildjuschkin 10

11 Tosiasioita lähisuhdeväkivallasta Väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa Väkivalta alkaa usein henkisenä Väkivalta ei lopu itsestään Se ei pääty pariskunnan vanhetessa Se voi alkaa pariskunnan vanhetessa Lapset tietävät väkivallasta Lapset kärsivät väkivallasta, vaikka se ei kohdistuisi suoraan heihin Lapsi syyllistää itseään väkivallasta Suhteesta lähteminen ei aina lopeta väkivaltaa Väkivallan tekijä ei aina ole päihteiden käyttäjä tai mielenterveysongelmainen Se on piilevää, kynnys hakea apua on korkea Kaikki osapuolet tarvitsevat apua 2017 Bildjuschkin 11

12 Lähisuhdeväkivallan erityispiirre On se, että pahaa tekee sama ihminen, josta uhri on riippuvainen ja tunnesuhteessa. Tilanne on erilainen, kun väkivalta tai sen uhka tulee läheisen ihmisen taholta kuin, jos tekijänä on tuntematon, vieras ihminen. Tunteet, tunneside ja riippuvuus tekijään aiheuttavat ristiriitaa ja hämmennystä. Lähisuhdeväkivallalle tyypillistä on myös jaksottaisuus, väkivallan uusiutuminen ja usein paheneminen Bildjuschkin 12

13 Milloin ihminen on turvattomimmillaan? Koko elämänkaarensa aikana. Mikään ikä tai elämäntilanne ei suojaa väkivallalta eikä seksuaalisuutta loukkaavilta teoilta. Seksuaalisuutta loukkaavan teon kohteeksi voi joutua pienenä, nuorena, raskaana ollessaan, parisuhteessa ja vanhana. Lähisuhdeväkivalta voi alkaa raskauden aikana ja fyysisen väkivallan teot voivat kohdistua raskaana olevan naisen vatsaan ja näin siis myös sikiöön. Ihmisten seksuaalisuutta häiritään ja riistetään kotona, julkisessa tilassa ja työpaikoilla. Useimmiten väkivaltaisen teon tekijä on tuttu tai oma kumppani. Väkivallan tekijä on usein miten jollain tavalla tuttu henkilö Bildjuschkin 13

14 Väkivallan määrä Vuosittain poliisin tietoon tuli 3000 seksuaalirikosta, joista noin kolmasosa on raiskauksia. Todellinen luku on huomattavasti suurempi, sillä läheskään kaikki eivät tee asiasta rikosilmoitusta, tai edes hae apua kärsimykseensä. Raiskauksia arvioidaan tapahtuvan vuosittain tuhansia. Lapsen synnyttyä perheväkivallasta on yhä vaikeampaa puhua, koska perhe saattaa lastensuojelun toimenpiteiden pelossa salata asian entistä tarkemmin MARAK aineistossa 38% asiakkaista oli kokenut seksuaaliväkivaltaa 2017 Bildjuschkin 14

15 Kaikki rikokset Tappo, murha, surma Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitely Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus Varkaus Ryöstö Vahingonteko Petos, kavallus Rattijuopumus Huumausainerikokset Alkoholirikokset ja -rikkomukset Tilastokeskus Bildjuschkin 15

16 Muutama sana seksistä - onko pakko? Mikä kuuluu parisuhteeseen? Minkä verran seksiä on pakko tehdä? Millaista seksiä on pakko tehdä? Asiantuntija neuvoo SK:ssa: "Anna seksiä aina kun toinen haluaa Perjantai klo Tunnetun gynekologin mielestä naisten haluttomuus voi usein olla laiskuutta. Ei viitsitä ryhtyä puuhaan, kirjoittaa Suomen Kuvalehti Bildjuschkin 16

17 Miten suhtautua väkivaltaan potilastyössä? Älä hoida potilasta yksin. Keskustele lähisuhdeväkivallasta muiden asiakasta hoitavien työntekijöiden, esim. lääkärin tai sosiaalityöntekijän kanssa. Tarvittaessa konsultoi myös muita tahoja. Kysy henkilön tilanteesta omalääkäriltä. Onko väkivallan seurauksista merkintää aiempien käyntien yhteydessä? Mikäli perheessä on alaikäisiä lapsia, ota aina yhteys lastensuojeluviranomaisiin. Muista lastensuojelunlaki. Tarkasta onko potilaalla / väkivallan uhrilla välitöntä vaaraa? 2017 Bildjuschkin 17

18 Dialogi Vuoropuhelu Dialogisuudessa kuuntelu on yhtä tärkeätä kuin puhuminen. Tähtäimessä on ajatusten ja suunnitelmien kehittely yhdessä. Se ei onnistu mikäli koetetaan määrittää toisille miten heidän tulisi ajatella ja toimia. Vuoropuhelu, jossa ihmiset ajattelevat yhdessä. On monia näkökulmia. Kukaan ei ole väärässä. Omaa kantaa pidetään vain askeleena kohti uutta ymmärrystä. Painopiste on vuorokuuntelussa Bildjuschkin 18

19 Kunnioitus Kunnioitus on tila meidän välillä ei psyykkinen tila Kunnioitus on rajoja ja rajojen tunnistamista ja kunnioitusta Kunnioitus on tietoisuutta itsestä ja toisesta Kunnioitus on käyttäytymistä Kunnioitus on sopimuksia 2017 Bildjuschkin 19

20 Kohtaaminen ja kuuntelu Mitä tapahtui? Koska tapahtui? Missä tapahtui? Kuka teki? Kuuntele Usko Älä tuomitse Ole sensitiivinen Auta 2017 Bildjuschkin 20

21 Pidä huoli, että ensin tehdään: Ensiapu tarvittaessa Jälkiehkäisy Infektioiden torjunta Kerää näytteet Tue Luottamus, tietosuoja Älä painosta oma valinta 2017 Bildjuschkin 21

22 Needs following sexual assault 1 wk months safety injury treatment emergency contraception prevention of STIs, including HIV forensic examination sensitivity no bureaucracy prevention of STIs psychosocial support practical support psychological care eg cognitive therapy antidepressants treatment of posttraumatic stress disorder ( Bildjuschkin 22

23 Häpeä Häpeä syntyy, jos ihminen ei kohdatuksi, hän ei koe saavansa rakkautta tai tulevansa ymmärretyksi. IKÄ RISTIRIITA TOIMINTO ANTI 0 1 luottamus - epäluottamus oraali, luotettava hoitaja 1 3 autonomia häpeä, epäilys anaali, kehon ja lihasten hallinta 3 6 aloitteellisuus - syyllisyys genitaali, liike 6 12 tuotteliaisuus - alemmuus hallinta, kyky, tuottavuus identiteetti roolien hajaannus identiteetti, minäkuva läheisyys - eristyneisyys intiimit suhteet, uravalinta luovuus - jumiutuminen luova ja tuottava toiminta lapsille 50 itsekunnioitus - epätoivo oman elämän +/- integrointi toivo tahto aloite, tarkoitus kyvykkyys uskollisuus rakkaus hoiva viisaus 2017 Bildjuschkin 23

24 Häpeä syntyy Vastavuoroisuuden puutteesta Tarpeiden kieltämisestä Innostuksen tappamisesta Nolaamisesta Tunteesta, että en ole sellainen kuin pitäisi Traumoista (Valasti) Huom.: häpeä >< syyllisyys 2017 Bildjuschkin 24

25 Häpeän vaikutukset (Valasti) AGGRESSIO toiminta, tahto/halu, rajanveto, konfrontaatio SURU oleminen, herkkyys, tarvitsevuus, empatia, hoiva SEKSUALISUUS leikkiminen, kehotiet. aistit, sp.ident. seksi, luovuus, riskinotto ILO nauttiminen, onni, ilo, tyytyväisyys, tyydyttyminen, helpotus 2017 Bildjuschkin 25

26 Häpeä, syyllisyys ja kohtaamisen keinot Usko Älä syyllistä Älä kauhistele Kuuntele Ole myötätuntoinen Kerro, että kokemuksesta voi toipua Anna tieto Ohjaa avun piiriin 2017 Bildjuschkin 26

27 Ihmiskäsitys, omat arvot, asenteet ja myytit ohjaavat käsitystämme väkivallasta ja sen seurauksista ihmiselle. Uskalla kuulla. Yleensä on aikaa, ei ole kiire tehdä nopeita päätöksiä. Auttaja auttaa, ei tutki, ei syytä, ei tuomitse. Auttaja 2017 Bildjuschkin 27

28 Seksuaaliterveyden toimijat Ihmisoikeusliitto: Nuorten EXIT: SETA: Sexpo: Väestöliitto: Opetushallitus, OPS: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Sosiaali- ja terveysministeriö: Bildjuschkin 28

29 Raiskatun hoito - opintokokonaisuus Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta ja riisto Väkivallan yleisyys Lainsäädäntö ja rikosprosessi Väkivallan seuraukset uhrille Uhrin sensitiivinen kohtaaminen Työntekijä Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ehkäisy Suositukset raiskatun hoitopolun tekemiseen 2017 Bildjuschkin 29

30 Lähteet: Brusila, P. ja Sajantila, A. Raiskauksen uhrin tutkiminen ja hoito. Lääkärin käsikirja Brusila, P., Hyvärinen, S., Kallio, M., Porras, K., Sandberg, T. Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata kaltoinkohdeltu nuori. Väestöliitto Kallio, M. Oon siellä jossain mun. Väestöliitto Klemetti, R. ja Raussi-Lehto, E. Edistä, ehkäise, vaikuta. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma vuosille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perttu, S. Kunnan tehtävät terveyden edistämisessä Punamäki, R-L. ja Ylikomi, R. Raiskaustrauma I: Raiskauksen kokeminen altistaa psyykkisille ongelmille. Suomen Lääkärilehti. 2007;62(8): Punamäki, R-L. ja Ylikomi, R. Raiskaustrauma II: Raiskauksen uhrin psyykkinen akuuttihoito ja hoitopolun rakentaminen. Suomen Lääkärilehti. 2007;62(9): Oikeusministeriö. Selvityksiä raiskausrikoksista. Selvityksiä ja ohjeita 13/2012. Sosiaali- ja terveysministeriö. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Julkaisuja 2010: Bildjuschkin 30