Seri-tukikeskus. Naistentautien alueellinen koulutuspäivä , THL Leena Laitinen, LL, HYKS, Naistenklinikka

Transkriptio

1 Seri-tukikeskus Naistentautien alueellinen koulutuspäivä , THL Leena Laitinen, LL, HYKS, Naistenklinikka

2 Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tukikeskus? Mitä on seksuaalinen väkivalta? Miksi tarvitaan tukikeskusta? Miten tällä hetkellä toimitaan? Kuntien velvollisuus Helsingissä rikosilmoituksen jälkeen poliisi ohjaa/vie Oikeuslääkäriasemalle Varalleottonäytteet otettu Naistensairaalassa/Kätilöopiston sairaalassa, nyt Nkl:lla Tk-päivystykset? Muualla sairaalat/tk:t

3 Määritelmä sukupuoliyhteydestä ja seksuaalisesta teosta (Laki.fi) Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan sukupuolielimellä tapahtuvaa tai sukupuolielimeen kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon. Sukupuoliyhteydeksi katsotaan kaikenlainen sukupuolielimellä toteutettava kehoon tunkeutuminen, sekä myös tunkeutuminen, joka kohdistuu sukupuolielimeen mutta toteutetaan muulla ruumiinosalla kuin sukupuolielimellä, taikka myös esimerkiksi esineellä. Tekijän ja kohteen sukupuolella ei ole merkitystä, sukupuoli voi olla eri tai sama. Teon tulee olla seksuaalinen. Mikäli teko ei ole tällainen, vaan esimerkiksi pahoinpitely, ei tätä katsota sukupuoliyhteydeksi. Seksuaalisella teolla tarkoitetaan sellaista tekoa, jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä, ja joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä tekoolosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen. Seksuaalinen teko ei edellytä sukupuoliyhteyttä. Niin ikään fyysinen kontakti ei ole teolle välttämätön. Seksuaaliseksi teoksi ei katsota esimerkiksi kulttuuriin kuuluvaa tapaa tervehtiä suutelemalla, tai muuta vastaavaa, koska tällä teolla ei tavoitella seksuaalista tilaa.

4 Seksuaalinen väkivalta/seksuaalirikos Törkeä raiskaus Raiskaus Seksuaalinen hyväksikäyttö Pakottaminen sukupuoliyhteyteen Pakottaminen seksuaaliseen tekoon Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö Törkeä paritus ja paritus

5 Määritelmä, raiskaus (Laki.fi) Raiskauksella tarkoitetaan tekoa, jossa henkilö pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa. Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka on sukupuoliyhteydessä toisen kanssa saatettuaan tämän ensin tiedottomaksi taikka pelkotilaan tai muuhun vastaavaan tilaan jossa toinen on kykenemätön puolustamaan itseään, ja milloin teko toteutetaan käyttämällä kyseistä puolustuskyvyttömyyttä hyväkseen. Tekijän ja teon kohteen sukupuolella ei ole merkitystä, eikä niin ikään sillä, missä suhteessa tekijä ja teon kohde ovat keskenään, ts. myös avioliitossa raiskaus on mahdollinen. Uhkauksen ei tarvitse kohdistua suoraan raiskattavaan, myös välillinen uhkaaminen, esimerkiksi uhkaamalla vahingoittaa raiskattavan läheistä täyttää pakottamisen tuntomerkin. Mikäli tekijä ei itse, suoraan tai välillisesti, ole aiheuttanut uhrin tiedotonta tai muuten puolustuskyvytöntä tilaa, vaan kohtaa toisen jo valmiiksi tässä tilassa (esimerkiksi vahva humalatila) ei tekoa tällöin katsota raiskaukseksi, vaan mahdolliseksi seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Raiskauksesta tuomitaan vankeutta vähintään yksi ja enintään kuusi vuotta. Teon yritys on rangaistava.

6 Tilastokeskus, Suomi, rikollisuus. Oikeus Rikollisuus 1) Kaikki rikokset 2) Tappo, murha, surma Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitely Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus Varkaus Ryöstö Vahingonteko Petos, kavallus Rattijuopumus Huumausainerikokset Alkoholirikokset ja -rikkomukset Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennerikkomus ) Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset 2) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennerikkomus

7 Euroopan unionin perusoikeusviraston (European Fundamental Rights Agency, FRA) raportissa esitetään maailman laajimman naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan tutkimuksen tulokset. (2014) Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta Suomi on yksi niistä kolmesta maasta, joissa nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten osuus on korkein (30 %). Suomen edellä ovat ainoastaan Tanska ja Latvia, joissa molemmissa osuus on 32 %. EU:n keskiarvo on 22 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenmaittain 13 prosentista 32 prosenttiin. Suomessa 33 % naisista on kokenut muun kuin kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa täytettyään 15 vuotta. EU:n keskiarvo on 22 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenmaittain 10 prosentista 40 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan 10 % suomalaisista naisista oli kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa (jota oli tehnyt joku kumppani tai muu kuin kumppani) haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana. EU:n keskiarvo on 8 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenmaittain 3 prosentista 11 prosenttiin.

8 FRA Seksuaalinen häirintä[1] Suomessa 71 % naisista on kokenut seksuaalista häirintää täytettyään 15 vuotta. Tämä on yksi korkeimmista osuuksista EU:n jäsenvaltioissa, ja Suomen edellä ovat ainoastaan Ruotsi (81 %), Tanska (80 %), Ranska (75 %) ja Alankomaat (73 %). EU:n 28 jäsenvaltion keskiarvo on 55 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenvaltioittain 24 prosentista 81 prosenttiin. Suomessa 23 % naisista ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää haastattelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana. EU:n keskiarvo on 21 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenvaltioittain 9 prosentista 37 prosenttiin. Suomi on niiden neljän EU-jäsenvaltion joukossa, joissa naiset ovat kokeneet eniten eitoivottua koskettelua, halailua tai suutelua täytettyään 15 vuotta (42 %). Suomen edellä ovat Ruotsi (61 %), Tanska (56 %) ja Alankomaat (51 %). EU:n keskiarvo on 29 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenvaltioittain 8 prosentista 61 prosenttiin. Suomi on niiden kuuden EU-jäsenvaltion joukossa, joissa esiintyy eniten verkkohäirintää (14 %). Suomen edellä ovat Tanska, Ruotsi (molemmissa 18 %), Slovakia, Alankomaat (molemmissa 17 %) ja Ranska (15 %)[2]. EU:n 28 jäsenvaltion keskiarvo on 11 %, ja tulokset vaihtelevat jäsenvaltioittain 5 prosentista 18 prosenttiin.

9 Hankkeen taustaa: Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta astui Suomen osalta voimaan elokuussa 2015 juridisesti velvoittava, laaja-alainen ihmisoikeussopimus, joka sisältää eri hallinnonaloille lukuisia velvoitteita naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi sekä uhrien tukemiseksi sopimus tunnistaa myös miehet uhreina artiklassa 25 säädetään seksuaaliväkivallan uhrien tukemisesta uhreille perustetaan asianmukaisia, helposti saavutettavia tukikeskuksia, jotka voivat tarjota uhreille lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä tutkimusta, traumatukea ja neuvontaa Bildjuschkin / Nipuli

10 Taustaa Uhridirektiivi Viranomaisten tulee entistä tehokkaammin ohjata rikoksen uhreja tukipalveluihin, joiden on tarjottava vähintään oikeuksien käyttämisen kannalta olennaisia tietoja, neuvontaa ja tukea tietoja olemassa olevista asiaan kuuluvista erityistukipalveluista, emotionaalista ja psykologista tukea toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen välttämiseksi neuvontaa Uhrilla on oltava mahdollisuus käyttää tukipalveluja riippumatta siitä, tekeekö hän rikosilmoitusta Bildjuschkin / Nipuli

11 lisäksi Seksuaaliväkivallan uhrien palvelujen kehittäminen tavoitteena esim. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ( ) Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä ja palvelujen puutteesta Esim. CEDAW-komitea uusi huomautuksen liittyen raiskauksen uhrien palveluihin (9/2016)(The Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women) Tukikeskuksia seksuaaliväkivallan uhreille on jo useissa Euroopan maissa ja kaikissa muissa Pohjoismaissa Bildjuschkin / Nipuli

12 Seri-tukikeskus Pilottiprojekti, jota THL koordinoi STM:n toimeksiannosta Tavoitteena valtakunnallistaa malli mikäli koetaan hyväksi Minimivaatimukset tukikeskukselle annettu Euroopan Neuvoston ohjeistuksessa (EG-VAW-CONF (2007)) Palvelu ainoastaan uhreille Raiskauksesta epäiltyjen tutkiminen jää edelleen oikeuslääkäriasemalle Palveluun pääsy ei ole sidoksissa siihen onko uhri ilmoittanut seksuaaliväkivallasta poliisille Palvelussa kannustetaan ilmoittamaan väkivallasta poliisille, mutta ei edellytys näytteenotolle tai hoidolle ja jatkotuelle Bildjuschkin / Nipuli

13 ALUEEN KUNNAT POLIISI / KRP / hätäkeskus Itä-Uudenmaan poliisi Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Helsingin poliisilaitos JÄRJESTÖT (RKK Tukinainen, RIKU, Tyttöjen Talo Helsinki jne) MUUT PALVELUJEN TARJOAJAT (ml. HUS:n sisäinen yhteistyö) Tukikeskus raiskauksen uhreille (NKL) Oikeuslääkäriasema THL Nollalinja ja verkkopalvelut (esim. Naistalo.fi) Bildjuschkin / Nipuli

14 Seri-tukikeskus Pääkaupunkiseudulla tapahtuvat raiskaukset Akuuttitapaukset (noin 1 kk sisällä tapahtunut raiskaus) ei-akuuttitapausten yhteydenotot osataan ohjata tuen pariin uhrin oman kunnan ja järjestöjen palveluihin 16-vuotiaille uhreille Kaikki sukupuolet Bildjuschkin / Nipuli

15 Hyksin tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille Kootaan yhteen raiskauksen uhrin akuuttivaiheessa tarvitsemat palvelut ja varmistetaan uhrin jatkohoidon ja -tuen pariin pääseminen lääkäri/hoitaja-pari ottaa oikeuslääketieteelliset näytteet, näytteiden ottamisen lisäksi uhri saa tarpeenmukaisen hoidon, tuen ja jatkohoidon /hoitoon ohjauksen psykososiaalinen tukeminen: akuuttivaiheessa pääasiassa hoitajan vastuulla, myöhemmin myös esim. psykologi ja sosiaalityöntekijä käytettävissä Kolmannen sektorin palvelut ja muut olemassa olevat palvelut täydentävät tukikeskuksen palveluja ja ovat osa hoito-/palveluketjua (esim. RKK Tukinainen, Riku, Tyttöjen Talo, turvakodit, kriisipäivystykset) Keskitetty palvelu kuten tähän asti (oikeuslääkäriasema), mutta huomioi uhrin tuentarpeen kokonaisvaltaisesti Bildjuschkin / Nipuli

16 Seri-tukikeskus kesään mennessä Naistenklinikalle, 1.kerrokseen (nyk. os 11), K-rappu ulkoa tullessa Kätilön vastaanotto ottaa vastaan koordinoi kokonaisvastuu Psykologin vastaanotto Sosiaalityöntekijän vastaanotto (1/2) Lääkäri osapäiväisesti/otona

17 Seri-tukikeskus Tukikeskukseen 1 kk sisällä tapahtumasta Näytteet otetaan 10 vrk saakka, päivystyksellisesti 3 vrk saakka Tukikeskus toimii virka-aikana Päivystysaikana asiakkaat tutkitaan Naistenklinikan päivystyksessä Jatkohoito tukikeskuksessa Asiakkaan suostumuksella häneen voidaan ottaa yhteyttä: tukikeskuksen työntekijät, 3. sektorin toimijat Toimintaa muokataan tarvittaessa

18 Asiakkaan eteneminen NKL päivystys Oma koti, läheisen koti, turvakoti, osastolle yöksi Yhteydenotto tukikeskuksesta Jatkohoito tukikeskuksessa Jatkohoito ja -tuki muut toimijat Psykososiaalinen tukeminen, kriisiapu Näytteenotto ja - säilytys, vammojen kuvaaminen Tutkimus ja hoito Infektioiden ja raskauden ehkäisy Tietoa jatkohoidosta (sovitaan yhteydenotosta) Oikeudellinen neuvominen Turvallisuuden selvittäminen Asiakkaan luvalla yhteydenotto turvalliseen läheiseen Mahd. lastensuojelu, poliisi Kätilö-koordinaattori soittaa ja selvittää asiakkaan vointia sekä sopii ensimmäisen jatkotapaamisen Tapaamiset tukikeskuksen kätilön kanssa ja tarvittaessa sosiaalityöntekijän ja/tai psykologin Saattaen vaihtaen - periaate mikäli ammattilainen vaihtuu Aktiivinen yhteydenpito asiakkaaseen (esim. jos jättää sovittuja tapaamisia väliin jne) Seulominen: ketkä tarvitsevat enemmän tukea jotta toipuminen alkaa RIKU (oikeudellinen neuvonta ja tuki) RKK Tukinainen Yhteistyö muiden HYKS toimijoiden kanssa (psykiatria) Asiakkaan kotikunnan palvelut (esim. päihdeja mielenterveyspalvelut, lähisuhdeväkivallan katkaisu) Bildjuschkin / Nipuli

19 Koulutus Naistalon ammattilaisten osioon valmistuu kokonaisvaltainen koulutuspaketti Haastattelu, kohtaaminen, näytteiden otto, lausunnon kirjoitus Vrk-kortin avulla Päivittyy/muokkautuu jatkossa Naistenklinikalla koulutustilaisuudet hoitajille ja lääkäreille

20 Kiitos!