Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan huomioiminen sote-vastaanotolla

Transkriptio

1 Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan huomioiminen sote-vastaanotolla Katriina Bildjuschkin, KM, esh-kätilö, seksuaalipedagogi (NACS) Hyvinvointiosasto Lapset, nuoret, perheet - yksikkö 2017 Katriina Bildjuschkin 1

2 Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaalista väkivaltaa vai seksuaalisuutta loukkaava teko? Silloin kun ihmistä häiritään, pakotetaan tai raiskataan, ei teossa ole mitään seksuaalista, vaan kyse on selkeästi väkivallasta, loukkauksesta ja riistosta. Seksuaalinen hyväksikäyttö vai riisto? Hyväksikäytössä ei ole koskaan mitään hyvää, vaan teossa riiston kohteena on ihmisen seksuaalisuus ja itsemääräämisoikeus Katriina Bildjuschkin 2

3 Teosta seuraa uhrille trauma, koska teko on ihmisen sietokyvyn ylittävä kokemus. Raiskaus aiheuttaa uhrissa häpeän ja syyllisyyden tunteita. raiskauksen hetkellä nainen tuntee kuolemanpelkoa Katriina Bildjuschkin 3

4 Väkivallan vaikutus Seksuaalinen suuntautuminen voi joutua kyseenalaiseksi, ja näin koko identiteetti saattaa romuttua. Seksistä nauttiminen voi tulla vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Oma keho tuntuu likaiselta ja kammottavalta, eikä siksi voi pitää itseään rakkauden arvoisena. Voi lisätä riskikäyttäytymistä Katriina Bildjuschkin 4

5 Väkivallan vaikutus Seksuaaliset kokemukset voivat sysätä takaumiin. Synnytys tai gynekologinen tutkimus on tilanne, jossa nainen voi kokea takauman. Alisteisena koetut tilanteet voivat aiheuttaa takaumia, esim. hammaslääkärikäynti Katriina Bildjuschkin 5

6 Väkivallan vaikutus Kysymys on minuuden ja olemassaolon oikeuden puolustamisesta. Kuolemanpelko, olemassaolon kieltäminen jatkuva epävarmuus Katriina Bildjuschkin 6

7 Väkivallan vaikutus nuoreen Aikuisen läheisyys ja mahdollisuus luottaa aikuiseen tukevat nuoren tervettä kehitystä. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus hyvinvoivien aikuisten hoivaan ja ohjaukseen. Perheessä nuori opettelee aikuisen taitojaan. Perheeseen nuori myös palaa silloin, kun taidot eivät ole riittäneet ja jokin oma päätös tai teko on johtanut hänet vaikeuksiin. Hämmennys kuuluu nuoren elämään ja kehitykseen, mutta aikuisten ei pidä tarpeettomasti lisätä sitä omalla käytöksellään Katriina Bildjuschkin 7

8 Väkivallan vaikutus Traumatisoituneelle tai muuten psyykkisesti vaille jääneelle henkilölle jo pienikin vastoinkäyminen voi olla sietämätön isku, joka koetaan oman olemassaolon oikeuden riistona ja minuuden murskaamisena. Ihminen kokee, että hänet on häväisty ja hänen minuutensa on murskattu. Halveksunta ja häpäisy traumatisoi ihmistä aina. Julkinen nöyryyttäminen on pahinta Katriina Bildjuschkin 8

9 Traumat Typpi I yksittäinen traumakokemus Tyyppi II useita, toistuvia traumakokemuksia 2017 Katriina Bildjuschkin 9

10 Tosiasioita lähisuhdeväkivallasta Väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa Väkivalta alkaa usein henkisenä Väkivalta ei lopu itsestään Se ei pääty pariskunnan vanhetessa Se voi alkaa pariskunnan vanhetessa Lapset tietävät väkivallasta Lapset kärsivät väkivallasta, vaikka se ei kohdistuisi suoraan heihin Lapsi syyllistää itseään väkivallasta Suhteesta lähteminen ei aina lopeta väkivaltaa Väkivallan tekijä ei aina ole päihteiden käyttäjä tai mielenterveysongelmainen Se on piilevää, kynnys hakea apua on korkea Kaikki osapuolet tarvitsevat apua 2017 Katriina Bildjuschkin 10

11 Lähisuhdeväkivallan erityispiirre On se, että pahaa tekee sama ihminen, josta uhri on riippuvainen ja tunnesuhteessa. Tilanne on erilainen, kun väkivalta tai sen uhka tulee läheisen ihmisen taholta kuin, jos tekijänä on tuntematon, vieras ihminen. Tunteet, tunneside ja riippuvuus tekijään aiheuttavat ristiriitaa ja hämmennystä. Lähisuhdeväkivallalle tyypillistä on myös jaksottaisuus, väkivallan uusiutuminen ja usein paheneminen Katriina Bildjuschkin 11

12 Milloin ihminen on turvattomimmillaan? Koko elämänkaarensa aikana. Mikään ikä tai elämäntilanne ei suojaa väkivallalta eikä seksuaalisuutta loukkaavilta teoilta. Seksuaalisuutta loukkaavan teon kohteeksi voi joutua pienenä, nuorena, raskaana ollessaan, parisuhteessa ja vanhana. Lähisuhdeväkivalta voi alkaa raskauden aikana ja fyysisen väkivallan teot voivat kohdistua raskaana olevan naisen vatsaan ja näin siis myös sikiöön. Ihmisten seksuaalisuutta häiritään ja riistetään kotona, julkisessa tilassa ja työpaikoilla. Useimmiten väkivaltaisen teon tekijä on tuttu tai oma kumppani. Väkivallan tekijä on usein miten jollain tavalla tuttu henkilö Katriina Bildjuschkin 12

13 Väkivallan määrä Vuonna 2014 poliisin tietoon tuli 3000 seksuaalirikosta, joista noin kolmasosa oli raiskauksia. Todellinen luku on huomattavasti suurempi, sillä läheskään kaikki eivät tee asiasta rikosilmoitusta, tai edes hae apua kärsimykseensä. Raiskauksia arvioidaan tapahtuvan vuosittain tuhansia. Lapsen synnyttyä perheväkivallasta on yhä vaikeampaa puhua, koska perhe saattaa lastensuojelun toimenpiteiden pelossa salata asian entistä tarkemmin MARAK aineistossa 38% asiakkaista oli kokenut seksuaaliväkivaltaa 2017 Katriina Bildjuschkin 13

14 Muutama sana seksistä - onko pakko? Mikä kuuluu parisuhteeseen? Minkä verran seksiä on pakko harrastaa? Millaista seksiä on pakko harrastaa? 2017 Katriina Bildjuschkin 14

15 Miten suhtautua väkivaltaan potilastyössä? Älä hoida potilasta yksin. Keskustele lähisuhdeväkivallasta muiden asiakasta hoitavien työntekijöiden, esim. lääkärin tai sosiaalityöntekijän kanssa. Tarvittaessa konsultoi myös muita tahoja. Kysy henkilön tilanteesta omalääkäriltä. Onko väkivallan seurauksista merkintää aiempien käyntien yhteydessä? Mikäli perheessä on alaikäisiä lapsia, ota aina yhteys lastensuojeluviranomaisiin. Muista lastensuojelunlaki. Tarkasta onko potilaalla / väkivallan uhrilla välitöntä vaaraa? 2017 Katriina Bildjuschkin 15

16 Dialogi Vuoropuhelu Dialogisuudessa kuuntelu on yhtä tärkeätä kuin puhuminen. Tähtäimessä on ajatusten ja suunnitelmien kehittely yhdessä. Se ei onnistu mikäli koetetaan määrittää toisille miten heidän tulisi ajatella ja toimia. Vuoropuhelu, jossa ihmiset ajattelevat yhdessä. On monia näkökulmia. Kukaan ei ole väärässä. Omaa kantaa pidetään vain askeleena kohti uutta ymmärrystä. Painopiste on vuorokuuntelussa Katriina Bildjuschkin 16

17 Kunnioitus Kunnioitus on tila meidän välillä ei psyykkinen tila. Kunnioitus on rajoja ja rajojen tunnistamista ja kunnioitusta. Kunnioitus on tietoisuutta itsestä ja toisesta. Kunnioitus on käyttäytymistä. Kunnioitus on sopimuksia Katriina Bildjuschkin 17

18 Häpeä Häpeä syntyy, jos ihminen ei kohdatuksi, hän ei koe saavansa rakkautta tai tulevansa ymmärretyksi. IKÄ RISTIRIITA TOIMINTO ANTI 0 1 luottamus - epäluottamus oraali, luotettava hoitaja 1 3 autonomia häpeä, epäilys anaali, kehon ja lihasten hallinta 3 6 aloitteellisuus - syyllisyys genitaali, liike 6 12 tuotteliaisuus - alemmuus hallinta, kyky, tuottavuus identiteetti roolien hajaannus identiteetti, minäkuva läheisyys - eristyneisyys intiimit suhteet, uravalinta luovuus - jumiutuminen luova ja tuottava toiminta lapsille 50 itsekunnioitus - epätoivo oman elämän +/- integrointi toivo tahto aloite, tarkoitus kyvykkyys uskollisuu s rakkaus hoiva viisaus 2017 Katriina Bildjuschkin 18

19 Häpeä, syyllisyys ja kohtaamisen keinot Usko Älä syyllistä Älä kauhistele Kuuntele Ole myötätuntoinen Kerro, että kokemuksesta voi toipua Anna tietoa Ohjaa avun piiriin 2017 Katriina Bildjuschkin 19

20 Ihmiskäsitys, omat arvot, asenteet ja myytit ohjaavat käsitystämme väkivallasta ja sen seurauksista ihmiselle. Uskalla kuulla. Yleensä on aikaa, ei ole kiire tehdä nopeita päätöksiä. Auttaja auttaa, ei tutki, ei syytä, ei tuomitse. Auttaja 2017 Katriina Bildjuschkin 20