OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA. Tekniikan ja liikenteen ala. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Tekniikan ja liikenteen ala Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma Sähköasentaja Opetushallituksen perusteet 2009 Voimassa alkaen: Versio: Hyväksyjä: MV Suupohjan ammatti-instituutti (06) Oppitie 4 PL 6 Faksi (06) KAUHAJOKI KAUHAJOKI

2 2 Sisältö JOHDANTO Instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa Arvoperusta Opetuksen järjestäminen Arviointi Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen Tutkinnon rakenne Opintojen ajoitus Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinnon ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Sähköasentajan tutkinto Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi Kaikille pakolliset tutkinnon osat Sähköalan ja automatiotekniikan perusosaaminen 30 ov Sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ov Tietoverkkojen kaapelointijärjestelmät 5 ov Kiinteistöautomatiojärjestelmät 5 ov Vaihtoehtoiset energiamuodot 10 ov... 27

3 JOHDANTO 3 Siihen aikaan, kun kaikki työ tehtiin lihaksilla, saattoi parhaimman ja huonoimman ojankaivajan työsuorituksen ero olla kaksi-kolminkertainen. Mitä suuremmaksi työssä tulee osaamisen tarve sen suurempia voivat olla henkilöiden tuottavuuserot. Työsuorituksen tulokseen vaikuttaa osaamisen lisäksi myös asenne työhön. Henkilöllä voi olla rajallinen kyky oppia uutta työtä, mutta oikealle asenteella hänen työtuloksensa voi olla erinomainen. Ammatilliseen tulevat nuoret ovat pääsääntöisesti juuri peruskoulunsa päättäneitä, joten heidän asenteensa opiskeluun on hyvin eritasoista, johtuen nuorten erilaisesta kypsyysasteesta. Jotkut suhtautuvat opiskeluun hyvinkin aikuismaisesti, mutta osa ei, ainakaan opiskelun alkuvaiheessa, ole valmis itsenäiseen opiskeluun. Opetussuunnitelman täytyy mukautua tarpeen vaatiessa myös erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin ja heidän valmiuksiinsa oppia uutta kulloisessakin tilanteessa. Ammattien sisällön muuttumista tapahtuu kaiken aikaa, joissakin ammateissa hitaammin, joissakin nopeammin. Koulutuksen on pystyttävä vastaamaan näihin muutoksiin, mieluiten ennakoiden, kuin jälkikäteen. Tämän takia opetussuunnitelmia on päivitettävä vuosittain, että oppilaitoksessa ei opeteta ammattien historiaa. Opetussuunnitelman olisi huomioitava näin ollen myös opettajien täydennyskoulutustarpeet, olipa kyseessä sitten ammatinperusosaaminen tai pedagogiset taidot. Opetussuunnitelman on muodostettava selkeä kokonaisuus, josta on selkeästi luottavissa opetuksen sisältö ja laajuus kussakin tutkinnon osassa, miten opetus toteutetaan, miten tutkinnon osa niveltyy koko tutkintoon, selkeästi käytävä esiin onko tutkinnon osa pakollinen vai valinnainen. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että arviointi perusteet ovat selkeät ja yksiselitteiset. 1. Instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa 1.1. Arvoperusta Opetustoiminnan johtavina periaatteina on laatukäsikirjassa mainittu toiminta-ajatus, jonka mukaan saatamme alkuun ja tuemme opiskelijoiden taito- ja tietotason nousua ja kasvatamme heistä vastuullisia kansalaisia, jotka ymmärtävät yhteiskunnan toimintaa. Ympäristöpolitiikka on määritelty ympäristökäsikirjassa seuraavalla tavalla, Opetamme ja ohjaamme opiskelijoita ja henkilöstöä terveelliseen sekä ympäristöä kunnioittavaan ja säästävään toimintaan. Toimimme energiaa säästävällä tavalla ja käytämme raaka-aineita tehokkaasti ja taloudellisesti. Kierrätämme jätteitä ja pyrimme niiden vähentämiseen. Lisäksi laatukäsikirjassa on maininta asiakaslähtöisyydestä, jonka mukaan toimimme opiskelijoiden tarpeet huomioiden, kuitenkaan opetuksellisia ja kasvatuksellisia tavoitteita unohtamatta. Kaikki edellä mainittu on se perusta, jonka päälle varsinainen ammattitaito rakennetaan. Kansalaiseksi kasvamisen tärkeä osa on kulttuuriperinnön tiedostaminen ja sen säilyttäminen on tärkeä osa kansallista arvoperustaa. Oman kansallisen kulttuurin tiedostaminen on edellytyksenä muiden kulttuurien arvostamiselle, joita pidetään yhdenvertaisena oman kulttuurin kanssa.

4 Opetuksen järjestäminen Ammatti-instituutin ammatillinen koulutus tähtää aina pääsääntöisesti koko tutkinnon suorittamiseen, mutta erityisestä syystä opiskelija voi suorittaa vain tutkinnon osan tai osia. Nuorisoasteen koulutus järjestetään opetussuunnitelma perusteisenä, joka sisältää lähipetusta, omatoimisia harjoitustehtäviä, verkko-opetusta tai edellä mainittujen yhdistelmiä ja työssäoppimisjaksoja. Aikuiskoulutus on ensisijaisesti tutkintoon tai tutkinnon osiin tähtäävää, jotka suoritetaan näyttöinä, mutta tarpeen vaatiessa voidaan järjestää muuta ammatillista koulutusta. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena ja myös silloin käytetään edellä mainittuja opetusmenetelmiä. Lainsäädännön ja määräysten lähtökohtana on ammattitaidon hankintatavasta riippumattomien tutkintojen kehittäminen ja saaminen kansallisen laadunvalvonnan piiriin. Tutkintojärjestelmän tarkoituksena on ottaa tasavertaisesti huomioon sekä työssä että muussa toiminnassa ja koulutuksessa hankittu ammattitaito. Keskeinen tavoite on myös se, että ammattitaidon ja -tiedon hallinta on osoitettava näytöissä. Kansallista laadunvarmistusta toteutetaan niin toisen asteen koulutukseen sisältyvissä ammattiosaamisen näytöissä kuin talonrakennusalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon näytöissäkin, joissa arviointiin osallistuvat sekä työelämän että koulutuksen järjestäjän edustajat. Tavoitteellinen opiskeluaika opetussuunnitelma perusteisessä koulutuksessa on kolme lukuvuotta, mutta opiskelijan henkilökohtaisessa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelija voi käyttää opiskeluun aikaa neljä lukuvuotta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka soveltuu hänen taipumuksiinsa ja mielenkiintoonsa ammatin eriosa-alueille. Kulttuuri- ja arvoperinnän säilyttämiseksi järjestetään instituutissa yhteisiä tilaisuuksia kansallisina merkkipäivinä ja muuta toimintaa, joka tukee kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta tuo myös esiin tarpeen vaatiessa sen uusia piirteitä. Maahanmuuttaja opiskelijoille järjestetään tarpeen vaatiessa opiskeluun valmentavaa koulutusta, joka perustuu OPH:n opetussuunnitelmien perusteisiin Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (määräys 7/011/2008). Sellaisille vammaisille opiskelijoille, joiden vamma ei estä heitä myöhemmin toimimasta opiskelemassaan ammatissa voidaan tarpeen vaatiessa järjestää lyhytaikaisia kuntouttavia toimia. Oppimisvaikeuksista kärsiville opiskelijoille järjestetään tuki- ja erityisopetusta. Opiskelijoille, joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia, tarjotaan kuraattori palveluja Arviointi Arvioinnilla on useita tehtäviä, tarkasteltiinpa sitä opettajan tai opiskelijan kannalta. Opettajalle opiskelijoiden oppimistulokset toimivat mittarina hänen työnsä onnistumisella. Opettaja voi sen mukaan arvioida omaa opetustaan ja oppimismenetelmiään ja kehittää niitä siihen suuntaan mikä näyttäisi antavan parhaat oppimistulokset. Opetuksessa arviointi kuitenkin koskee pääasiassa opiskelijoiden oppimistuloksia, mutta kokonaisuutena ottaen arvioinnilla voidaan katsoa olevan ainakin seitsemän erilaista tehtävää. Ensimmäisenä voidaan katsoa olevan sen toimivan mittarina nykytilan kuvaukselle. Tähän tarkoitukseen arviointia käytetään lähinnä opiskelun alussa, jolloin opettaja voi päästä selville opiskelijoiden lähtötasosta ja suunnitella sen mukaan opetustaan. Toiseksi arviointi ohjaa opiskelijaa hänen opinnoissaan. Opiskelija, joka huomaa menestyvänsä jonkin alan opinnoissa hyvin todennäköisesti valitsee itselleen sen alan opintoja. Oppilaitoksen kannalta tämä asia toimii opiskelijoiden valintojen perusteena. Teknisesti lahjakkaat pyritään valitsemaan teknisille linjoille ja taiteellisesti lahjakkaat taidealoille. Kolmanneksi arvioinnin pitäisi motivoida opiskelijaa opinnoissaan. Arvioinnin täytyy olla luonteeltaan sellaista, että se motivoi opiskelijaa ponnistelemaan niillä osa-alueilla paremmin, joissa hänen osaamisensa on heikompaa. Tämä asettaa arviointia toteuttavalle opettajalle ainakin kahdenlaisia vaatimuksia, heikotkaan oppimistulokset on esitettävä niin, että arviointi ei voi opiskelijalta innostusta työhön. Toiseksi arvioinnin on kyettävä erottele-

5 maan ne osaamisalueet joissa opiskelija saavuttanut tavoitteet ja ne joissa hänellä on vielä kehittämistä. Neljäntenä tehtävänä arvioinnilla voidaan katsoa kontrollitehtävä, jossa todetaan mitä on tehty ja miten tai onko asiat tekemättä. Tämä voi tapahtua opiskelun edetessä hyvinkin pienimuotoisesti, kuten seuraamalla opiskelijan poissaoloja tai onko kotitehtävät tehty. Suuressa määrin kontrollitehtävä tapahtuu, kun tarkastellaan onko opiskelija tehnyt kaikki tutkintoon vaadittavat tutkinnon osat. Viidentenä tehtävänä arvioinnilla on pyrkiä ennustamaan opiskelijan myöhempää soveltuvuutta ja taipumuksia tulevissa työtehtävissä tai opiskelussa. Tämän merkitys on voi olla ratkaiseva, kun opiskelija hakee työ- tai opiskelupaikkaa. Tällöin työnantaja tai oppilaitos pyrkii arvioimaan henkilön soveltuvuutta työ- tai opiskelupaikkaan ja tekee valintoja sen mukaisesti. Kuudentena on kehittävä tehtävä, joka merkitys on antaa tietoa koulutuksen järjestäjällä ja opettajille, millaiset opetusmenetelmät tuottavat parhaita oppimistuloksia. Toiselta puolelta se antaa myös tietoa opiskelijalle itsearviointiin siitä millaiset opiskelutavat soveltuvat hänelle parhaiten. Viimeisenä ja seitsemäntenä tehtävänään arviointi tuottaa arvosanan, joka merkitään tutkintotodistukseen. Kuten edellä todetaan arviointi lähes kokonaan, lukuun ottamatta arvosanan antoa, osa opetusta jonka tarkoituksena on opiskelijan ja opetuksen kehittäminen. Arviointi on oltava myös läpinäkyvää, jolloin se toimii parhaiten opetuksen uudistamisessa ja opiskelijan motivoinnin keinona. 5

6 2. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen 6 TAVOITTEET Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hänellä on valmiudet sen jatkuvaan kehittämiseen. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen sekä toimii työelämän pelisääntöjen mukaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto tuottaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen sähkö- ja automaatioalan asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen sekä sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietotekniikan perusosaaminen. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa sähköja automaatioalan tehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittanut osaa toimia sähkö- ja automaatioalan ammattilaisena ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkuutta tukien. Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelman / osaamisalan suorittanut automaatioasentaja osaa tehdä teollisuuden sähkökoneiden ja -laitteiden sekä automaatiojärjestelmien asennukseen, käyttöön, kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä sähkö- ja automaatioalan osaamista vaativia tehtäviä sähköasennusstandardien ja - säädösten mukaan. Keskeisintä osaamista ovat erilaisten säätö-, kappaletavara- ja valvomojärjestelmien tuntemus, robotiikka sekä niiden asennus- ja kunnossapitotöihin liittyvien tehtävien hallinta. Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelman / osaamisalan suorittanut sähköasentaja osaa tehdä asuin-, liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen sähköasennuksiin, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä sähköasennusalan standardien ja säädösten mukaan. Keskeisintä osaamista ovat sähköiseen talotekniikkaan liittyvät sähkö- ja kiinteistöautomaatioasennukset tai sähköverkoston asentamiseen, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät sähköverkostoalan standardien ja säädösten mukaan. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ).

7 3. Tutkinnon rakenne TUTKINNON MUODOSTUMINEN Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, 120 ov Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma 7 Tutkintonimike: SÄHKÖASENTAJA Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov työaikojen noudattaminen, vastuu tekemästään työstä, työkalujen asianmukainen käsittely. Tutkinnon osiin sisältyy: työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov, opinnäyte vähintään 2 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov Sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov Valinnaiset tutkinnon osat 20 ov Tietoverkkojen kaapelointijärjestelmät 5 ov Kiinteistöautomaatiojärjestelmät 5 ov Vaihtoehtoiset energiamuodot 10 ov Yrittäjyys 10 ov Lukio-opinnot 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Vapaasti valittavat aineet 10 ov

8 8 4. Opintojen ajoitus 4.1. Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinnon ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 20 ov 1. vuosi ov 2. vuosi ov 3. vuosi ov Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset lisäosat Äidinkieli 4 ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov Vieras kieli, englanti 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edelliset kohdat Ympäristötieto 0 4 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 Kulttuurien tuntemus 0 4 Psykologia 0 4 Yritystoiminta ov Pakolliset ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voidaan korvata lukio-opinnoilla seuraavasti: Äidinkieli: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen Toinen kotimainen kieli, ruotsi: Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Vieras kieli englanti: Nuori ja hänen maailmansa (A-kieli) Matematiikka: Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1 ja Geometria (MAB2) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) Fysiikka kemia: Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto: Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) Liikunta: Taitoa ja kuntoa (LI1) Terveystieto: Terveyden perusteet (TE1) Taide ja kulttuuri: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) tai Ympäristö, paikka ja tila (KU2) tai Musiikki ja minä (MU1)

9 Sähköasentajan tutkinto Tutkinnon osa ov 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi AMMATILLISET Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen Tietotekniikka Sähkötekniikka Elektroniikka Asennustekniikka N sis TO 2 ov Sähkö- ja automaatioasennukset Sähköasennustekniikka Automaatio 20 12, sis TO 7 ov + N 8 Sähkö- ja energiatekniikka Pienjänniteverkostoasennustyöt Kiinteistöjen sähköasennustyöt 20 8, sis TO 4 ov 12, sis TO 5 ov + N Valinnaiset tutkinnon osat Vaihtoehtoiset energiamuodot Kiinteistöautomaatiojärjestelmät Tietoverkkojen kaapelointijärjestelmät (10) , sis TO 2 ov + N Työssäoppimisen ajoitus 13 7 TO = työssäoppiminen N = ammattiosaamisen näyttö

10 5. Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi 5.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat TUTKINNONOSA Arvioinnin toteutus Opetuksen järjestäminen Tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit Sähköalan ja automatiotekniikan perusosaaminen 30 ov Opiskelija oppii toimimaan ja käyttäytymään työelämän pelisääntöjen mukaan. Osaa käsitellä asianmukaisesti työkaluja ja materiaaleja. Oppii asentamaan ja ottamaan käyttöön tietokoneen ja siihen kuuluvat lisälaitteet sekä käyttämään opiskelussa ja työelämässä tarvittavia tietokoneohjelmia. Tuntee sähköiset perussuureet ja osaa niihin liittyvät laskutehtävät. Tuntee virran ja jännitteen erilaiset vaikutukset ja osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita ja tehdä niistä käytännön kytkentöjä sekä mitata niistä sähkösuureita. Tietää elektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominaisuudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät, joita hän pystyy itse rakentamaan. Perehtyy sähkön tuottamismenetelmiin ja jakeluverkon rakenteeseen Suomessa. Osaa tulkita koneenpiirustuksia ja sähköpiirustuksia sekä piirtää itsekin käsin ja tietokoneella. Osaa annettuja dokumentteja hyväksi käyttäen tehdä sähkömekaanisia asennustöitä erilaisille pintamateriaaleille. Tuntee sähköalalla käytettävät erilaiset johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit, johdot ja sähkökalusteet. Asennustyötä tehdessään hänen on osaa valita ja käyttää erilaisia liitostekniikoita sekä osaa ottaa huomioon kotelointija tilaluokitukset sekä käyttöolosuhteet. Osaa laatia rakennuksen sähköpiirustuksia sekä käsin että tietokoneella. Suorittaa opintojakson aikana Suomen Pelastusalan keskusliiton perusteiden mukaisen tulityökurssin, työturvallisuuskurssin, sähköturvallisuusstandardin mukaisen kirjallisen kokeen ja ensiapukoulutuksen. Osaa käyttää henkilökorttia YSA 98 mukaisesti ja pukeutuu asianmukaiseen työvaatetukseen ottaen huomioon työturvallisuusmääräykset. Ammattiosaamisen näyttö Jakso Toteutus Ajoitus Tutkinnon osan arviointi Muu arviointi Ammattiosaamisen Käytännön harjoitustyötely Tietotekniikka 5ov Työsken- 1. v näytöillä arvioidaan kou- keskeisenä lun työkohteissa kokonaisuutena Teoriakokeet Sähkötekniikka 5 asennustekniikka, ov tietotekniikka ja Työkokeet Asiakastyöt elektroniikka. Näytöt toteutetaan työssäoppimisjaksolla ja oppilaitoksessa. Perusosaamisesta tehdään oma näyttö. Arvioinnista ammattiaineen opettaja. vastaa Omat projektit Työturvallisuuskortti Sähkötyöturvallisuuskortti Tulityökortti Ensiapukoulutus Elektroniikka 10 ov Asennustekniikka 10 ov Työssäoppiminen Harjoitustyöt

11 Ammatillisten opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi Tutkinnon osa Pakollinen tutkinnon osa Sähköalan perusosaaminen Laajuus 30 ov Opintojaksot / toteutus Asennustekniikka 10 ov 1 vuosi Tietotekniikka 5 ov 1 vuosi Sähkötekniikka 5 ov 1 vuosi Elektroniikka 10 ov 1 vuosi Kytkennät tutkinnon osiin Ei edellytetä edeltäviä ammatillisia opintoja. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 1 Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja valitsee ohjattuna tilanteeseen valitsee tilanteeseen valitsee tilanteeseen suunnitelmien tekeminen sopivan työ- tarkoituksenmukai- parhaiten soveltuvan menetelmän ja välineet sen työmenetelmän työmenetelmän ja hyväksyttävän lopputuloksen ja välineet hyväksyt- välineet taloudellisen saamiseksi. tävän lopputuloksen ja laadukkaan loppu- saamiseksi. tuloksen saamiseksi. tarvitsee seuraavan selviytyy työtehtävästä kehittää toimintaansa työvaiheen oivaltamiseen oma-aloitteisesti. laatutavoitteiden ohjausta. saavuttamiseksi. Tuloksellinen toiminta toimii ohjattuna toiminnalle toimii toiminnalle ase- kehittää toimintaansa (yrittäjyys) asetettujen laatutettujen laatutavoit- laatutavoitteiden tavoitteiden mukaan. teiden mukaan. saavuttamiseksi. arvioi ohjattuna omaa arvioi omaa työtään. arvioi omaa työtään työtään. laatuvaatimuksiin työskentelee välttäen turhaa hävikkiä. pyrkii työssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen. perustuen. työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti. arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edessä. sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin.

12 12 Työvälineiden ja materiaalin hallinta käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna. valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden mukaan. käyttää ja huoltaa työvälineitä omaaloitteisesti ohjeiden mukaisesti. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja kustannustehokkaasti. ARVIOINNIN KOHDE 3 Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen ARVIOINTIKRITEERIT tunnistaa sähkö- ja/tai paikantaa sähkö- hyödyntää työssään automaatiosuunnitelmien ja/tai automaatio- sähkö- ja/tai auto- ja kaavioiden suunnitelmista ja maatiosuunnitelmia avulla tärkeimmät kaavioista eri komponentit. ja kaavioita. komponentit. osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä. ARVIOINNIN KOHDE 4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioonottaminen ARVIOINTIKRITEERIT asennoituu myönteisesti ottaa vastuun oman turvalliseen toi- toimintansa turvalli- mintaan sekä välttää suudesta. riskejä työssään. noudattaa työstä annettuja noudattaa työyhteijeita turvallisuusohsön ohjeita ja ottaa eikä aiheuta vaaraa huomioon työssään itselleen. työyhteisön muut jäsenet. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi. havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä. Oppiminen ja ongelmanratkaisu käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä. tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisussa. varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet. selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta. osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön. selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomi-

13 13 Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön. oon. toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa. Ammattietiikka tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja. kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan. on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. neuvottelee mahdollisista poikkeamista. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja energiatekniikan työmaalla tai muussa mahdollisimman hyvin sähkö- ja energiatekniikan työmaaolosuhteita vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. NÄYTÖN KUVAUS SÄHKÖALAN PERUSOSAAMINEN, 30 OV Opintokokonaisuuden keskeisen sisällön muodostavat seuraavat neljä ryhmää: Asennustekniikka Elektroniikka Sähkötekniikka Tietotekniikka Asennustekniikka Opiskelija tekee annettuja dokumentteja hyväksi käyttäen sähköasennustöitä ja mekaanisia asennustöitä erilaisille pintamateriaaleille. Hän tuntee sähköalalla käytettävät erilaiset johtotiet ja osaa asentaa niihin johdot, kaapelit sekä sähkökalusteet. Asennustyötä tehdessään hän valitsee ja käyttää erilaisia liitostekniikoita sekä ottaa huomioon kotelointi- ja

14 14 tilaluokitukset sekä käyttöolosuhteet. Hän osaa laatia rakennus-, kone- ja sähköpiirustuksia. Elektroniika Opiskelija rakentaa ohjeiden mukaan elektroniikan peruskytkentöjä tuntemistaan komponenteista. Hän arvioi laitteen tai kytkennän toimivuutta mitattujen arvojen tai laskettujen arvojen perusteella verraten niitä ohje- tai tavoitearvoihin. Hän osaa laatia piirikaavioita. Tietotekniikka Opiskelija tuottaa ja muokkaa tekstiä, taulukoita sekä kuvia ja liittää nämä yhdeksi dokumentiksi. Hän osaa käyttää sähköpostia tiedonvälitykseen. Opiskelija lisää perusoheislaitteen tietokoneeseen ja suorittaa sille sen vaatimat liitäntä- ja ohjelmistoasennukset sekä asentaa ohjeen mukaan opiskelussa tarvittavat ohjelmistot. Sähkötekniikka Opiskelija rakentaa ohjeiden mukaan sähkötekniikan peruskytkentöjä tuntemistaan komponenteista. Hän arvioi laitteen tai kytkennän toimivuutta mitattujen arvojen tai laskettujen arvojen perusteella verraten niitä ohje- tai tavoitearvoihin. Hän osaa laatia piirikaavioita NÄYTTÖYMPÄRISTÖ Opintokokonaisuuden näyttöjä voidaan toteuttaa niissä tiloissa ja niillä laitteilla, joita käytetään sähköalan perustyötehtävissä. Näytössä käytetään alan materiaaleja ja huoltodokumentteja. Näytöt annetaan pääsääntöisesti yksilösuorituksena, ellei tehtävä edellytä paritai ryhmätyöskentelyä. Näytön suorituspaikan on täytettävä sähkö- ja työturvallisuusmääräykset. NÄYTÖN ARVIOINTI Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit Työprosessin hallinta TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H2) KIITETTÄVÄ (K3) Opiskelija Opiskelija Opiskelija tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja työn jäädessä kesken etsii tilanteeseen ratkaisuja ja hakee tarvittaessa apua. osaa arvioida itseään ja työtään. työskentelee työaikoja noudattaen työryhmän jäsenenä teollisuuden laatujärjestelmän mukaisesti sekä ottaa vastuun tekemästään työstä. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta

15 15 Tietotekniikka tuottaa ja muotoilee tekstiä. tuottaa ja muotoilee taulukoita. käyttää sähköpostia. kytkee oheislaitteen toimivaan tietokoneeseen ja ottaa sen käyttöön. käyttää tietoverkkoa tiedonhankintaan. asentaa ja ottaa käyttöön oheislaitteen ohjelmistoineen. asentaa opiskelussa tarvittavia ohjelmia ohjeiden mukaan. Sähkötekniikka ja elektroniikka mittaa resistanssia, virtaa ja jännitettä yleismittarilla. liittää juottamalla komponentteja tai johtoja piirilevyyn ja irrottaa niitä vahinkoa aiheuttamatta. käyttää ohjeistettuna ESD-suojausta. laatii autettuna piirikaavioita. osaa mittaamalla ja tuloksia analysoimalla todeta peruskomponenttien toiminnan vaikutukset virtapiirissä. laatii piirikaavioita käsin ja tietokoneella. osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen. mittaa jännitettä oskilloskoopilla. huomioi työskennellessään ESDsuojauksen. selvittää oskilloskooppia apuna käyttäen jännitteen amplitudin, jaksonajan ja taajuuden. Asennustekniikka valitsee työkalut työkohteen mukaan. tekee perusvalaistuskytkennän sekä valitsee siihen asennustarvikkeet ja raaka-aineet. huoltaa ja kunnostaa omat työkalunsa. huolehtii omista ja yhteisistä työkaluista. tekee lisäykset ja muutokset rakennus-, koneen- ja sähköpiirustuksiin. valitsee ja käsittelee raaka-aineita käyttötarkoituksen mukaisesti.

16 16 kiinnittää laitteet ja johdot ohjeiden mukaisesti. käyttää asianmukaista työasua työkohteen mukaan. pystyy tarvittaessa valmistamaan suojatai kiinnitystarvikkeet. purkaa ja kokoaa yksinkertaisen laitteen kokoonpanokuvaa hyväksi käyttäen. valitsee työkalut käyttötarkoituksen mukaisesti. liittää materiaaleja yhteen eri menetelmin. suoriutuu ohjeita seuraten sellaisista työtehtävistä, joihin on saanut opetuksen. asennustar- työkohteen valitsee vikkeet mukaan. piirtää rakennus-, koneen- ja sähköpiirustuksia käsin ja tietokoneella. Työn perustana olevan tiedon hallinta Sähkötekniikka ja elektroniikka käyttää hyväkseen Ohmin ja Kirchhoffin lakeja rakentaessaan elektroniikkakytkentöjä. tuntee yksinkertaiset peruskytkennät. tuntee sähkön tuottamismenetelmät ja jakelun rakenteet. tuntee releen, muuntajan ja oikosulkumoottorin toiminnan. osaa laskea vahvistimien vahvistuksen. osaa käsitellä matemaattisesti perussuureiden riippuvuussuhteita. tietää peruskomponenttien ominaisuudet. tuntee sähkömagnetismin vaikutuksen sähkölaitteen toimintaan. tuntee peruskomponenttien piirrosmerkit. tietää, kuinka peruskomponentit toimivat. tuntee puoli- ja kokoaaltotasasuuntauksen eron. tuntee peruskytkentöjen sovellukset. tietää ESD-suojauksen merkityksen. Asennustekniikka tulkitsee rakennusten tasokuvia. tulkitsee yksinkertaisia sähköpiirustuksia. tuntee rakennusalan materiaalit.

17 17 tunnistaa erilaiset piirustustyypit. tuntee kotelointi- ja tilaluokat. tuntee sähköalan raaka-aineiden ja asennustarvikkeiden nimikkeet sekä kykenee tulkitsemaan niiden kauppanimikkeet. käyttöolo- tuntee suhteet. tuntee erilaiset kiinnitystarvikkeet. tulkitsee rakennus-, koneen- ja sähköpiirustuksia. tuntee teollisen tuotantoautomaatiojärjestelmän periaatteet. osaa tarkastaa suojamaadoituksen tekemästään asennustyöstä. noudattaa sähkö- ja työturvallisuusohjeita. osaa tarkastaa suojamaadoituksen katkeamattomuuden. tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet. osaa tarkastaa ja lukita työkohteen jännitteettömyyden sekä asettaa tarvittavat varoituskilvet. osaa tarkastaa työkohteen jännitteettömyyden. tuntee sähköverkon rakenteen sähköturvallisuuden kannalta. tuntee erilaiset suojausmenetelmät. osaa tarkastaa suojamaadoituksen tekemästään asennustyöstä. tuntee sähköverkon rakenteen sähköturvallisuuden kannalta. tuntee erilaiset suojausmenetelmät. osaa tarkastaa suojamaadoituksen tekemästään asennustyöstä.

18 18 Elinikäisen oppimisen avaintaidot moitteetto- käyttäytyy masti. pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä. käyttää tarvikkeista sähköalan termejä vuorovaikutustilanteissa ja ottaa vastuun tekemästään työstä. noudattaa työaikoja. toimii aktiivisesti ja kannustavasti työryhmässä. suorittaa loppuun annetut työtehtävät tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. TUTKINNON OSAN NÄYTÖN ARVIOINTI Näytön arvioinnissa käytämme kansallista arviointiaineistoa, alkaen sivulta 16. Aineisto saadaan päivitettynä käyttöön osoitteesta: oc

19 ARVIOINTIKRITEERISTÖ TUTKINNONOSA Arvioinnin toteutus Opetuksen järjestäminen Tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit Sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Ammattiosaamisen näyttö Jakso Toteutus Ajoitus Tutkinnon osan Muu arviointi arviointi Opiskelija oppii toimimaan työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja Ammattiosaamisen Käytännön harjoitustyöniikka, Sähköasennustek- Työskentely koulun 2. v toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti näytöillä arvioidaan 10 ov työkohteissa dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen keskeisenä kokonai- varastointi, kuljetus sekä käsittely. suutena: Teoriakokeet Asiakastyöt 3. v Sähköasennustekniikka Työkokeet Automaatio, 10 ov Työssäoppiminen Opiskelija oppii tekemään S 2 pätevyyden puitteissa sähköasennustöitä pienkiinteistöissä, asentamaan sähkömoottorikäyttöjä, kytkemään jakokeskuksia, korjaamaan pienkoneita ja ottamaan ne Omat projektit Harjoitustyöt Automaatio käyttöön sekä antamaan asiakkaalle käyttökoulutuksen. Nämä työt Näytöt toteutetaan hän suorittaa noudattaen voimassa olevan standardin (SFS 6002)- työssäoppimisjaksolla Työturvallisuus- mukaisia sähkötyöturvallisuusmääräyksiä. Opiskelija osaa asentaa ja/tai oppilaitokkortti ohjauskaapelit ja kytkeä instrumentoinnin peruslaitteistoa, virittää ja sessa. säätää anturit ja toimilaitteet sekä ohjelmoida logiikan. Sähkötyöturvallisuuskortti Hän oppii tulkitsemaan projekteihin liittyviä asennuspiirustuksia, Opintokokonaisuus piirikaavioita, mekaniikan piirustuksia ja muita dokumentteja sekä voidaan näyttää yhdellä näytöllä. Tulityökortti suunnittelemaan itsenäisesti pienehköjä asennuskohteita. Opiskelija ymmärtää kone- ja sähköturvallisuuden merkityksen asiakkaille luovutettavissa asennustöissä koneissa ja laitteissa. ammattiaineiden Arvioinnista vastaa Ensiapukoulutus Keskeisiä sisältöjä ovat: opettaja. Sähkötyöturvallisuus- ja laatujulkaisujen käyttö sähköalan työtehtävissä Asennusten työsuunnitelmien tulkitseminen Putkitus-, johdotus- ja kalustotyöt Sähkömoottoriasennukset Jakokeskusten kytkeminen ja saneeraus Sähköpienkoneiden korjaus Automaatiojärjestelmien kaapelointi Instrumenttiasennukset Antureiden ja toimilaitteiden viritys sekä releohjaukset Ohjelmoitavat logiikat sekä automaatiojärjestelmien käyttöönottotyöt

20 Tutkinnon osa Pakollinen tutkinnon osa Sähkö- ja automaatioasennukset Laajuus 20 ov Yleistavoitteet Opiskelija oppii toimimaan työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen varastointi, kuljetus sekä käsittely. Opiskelija oppii tekemään pienkiinteistöjen sähköasennustöitä ja tekemään asentamalleen kohteelle käyttöönottotarkastuksen, asentamaan sähkömoottorikäyttöjä, ottamaan ne käyttöön sekä antamaan asiakkaalle käyttökoulutuksen. Hän oppii tulkitsemaan projekteihin liittyviä piirikaavioita, mekaniikan piirustuksia ja muita dokumentteja sekä suunnittelemaan itsenäisesti pienehköjä sähköasennuskohteita. Hän oppii asentamaan ja kytkemään järjestelmän ohjauspiirit. Opiskelija ymmärtää kone- ja sähköturvallisuuden merkityksen asiakkaille toimitettavissa asennustöissä. Opintojaksot / toteutus Sähköasennustekniikka 10 ov 2-3 vuosi Automaatio 10 ov 2-3 vuosi Kytkennät muihin tutkinnon Ennen tätä tutkinnon osaa on suoritettava: osiin - sähköalan perusosaaminen Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja valitsee ohjattuna tilanteeseen valitsee tilanteeseen valitsee tilanteeseen suunnitelmien tekeminen sopivan työ- tarkoituksenmukai- parhaiten soveltuvan menetelmän ja välineet sen työmenetelmän työmenetelmän ja hyväksyttävän lopputuloksen ja välineet hyväksyt- välineet taloudellisen saamiseksi. tävän lopputuloksen ja laadukkaan loppu- saamiseksi. tuloksen saamiseksi. tarvitsee seuraavan selviytyy työtehtävästä kehittää toimintaansa työvaiheen oivaltamiseen oma-aloitteisesti. laatutavoitteiden ohjausta. saavuttamiseksi. Tuloksellinen toiminta toimii ohjattuna toiminnalle toimii toiminnalle ase- kehittää toimintaansa (yrittäjyys) asetettujen laatutettujen laatutavoit- laatutavoitteiden tavoitteiden mukaan. teiden mukaan. saavuttamiseksi. arvioi ohjattuna omaa arvioi omaa työtään. arvioi omaa työtään työtään. laatuvaatimuksiin työskentelee välttäen turhaa hävikkiä. pyrkii työssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen. perustuen. työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti.

21 21 valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden mukaan. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti. Työvälineiden ja materiaalin käyttää ja huoltaa työ- hallinta välineitä ohjattuna. arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edessä. käyttää ja huoltaa työvälineitä omaaloitteisesti ohjeiden mukaisesti. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja kustannustehokkaasti. ARVIOINNIN KOHDE 3 Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen ARVIOINTIKRITEERIT tunnistaa sähkö- ja/tai paikantaa sähkö- hyödyntää työssään automaatiosuunnitelmien ja/tai automaatio- sähkö- ja/tai auto- ja kaavioiden suunnitelmista ja maatiosuunnitelmia avulla tärkeimmät kaavioista eri komponentit. ja kaavioita. komponentit. osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä. ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioonottaminen ARVIOINTIKRITEERIT asennoituu myönteisesti ottaa vastuun oman turvalliseen toi- toimintansa turvalli- mintaan sekä välttää suudesta. riskejä työssään. noudattaa työstä annettuja noudattaa työyhteijeita turvallisuusohsön ohjeita ja ottaa eikä aiheuta vaaraa huomioon työssään itselleen. työyhteisön muut jäsenet. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi. havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä. käyttää turvallisesti varmistaa työvälineiden osaa arvioida suo- ohjeiden mukaisia suojaimia, ja materiaalien jainten, työvälineiden työvälineitä ja turvallisuuden sekä ja työmenetelmien työmenetelmiä. poistaa ja vie huoltoon soveltuvuutta kyseineet. vialliset työväliseen työhön. Oppiminen ja ongelman- tarvitsee ohjausta ta- selviytyy tavallisim- selviytyy itsenäisesti

22 22 ratkaisu vallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisussa. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. mista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta. toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön. yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon. toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa. Ammattietiikka Ammattitaidon osoittamistavat tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja. kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan. on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. neuvottelee mahdollisista poikkeamista. osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja energiatekniikan työmaalla tai muussa mahdollisimman hyvin sähkö- ja energiatekniikan työmaaolosuhteita vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.

23 TUTKINNONOSA Arvioinnin toteutus Opetuksen järjestäminen Tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov Ammattiosaamisen näyttö Jakso Toteutus Ajoitus Tutkinnon osan Muu arviointi arviointi Opiskelija tietää tuotannon ja sähkönjakelun periaatteen Suomessa Ammattiosaamisen Käytännön Pienjänniteverkostoasennustyöt Työskentely koulun 2-3. v sähkön siirron voimalaitokselta kuluttajalle sekä siirto- ja jakeluverkoissa näytöillä arvioidaan harjoitustyöt 10 työkohteissa käytettävät pääkomponentit. keskeisenä kokonai- ov Osaa asennuksissa tarvittavia piirustuksia työssään erilaisissa suutena: Teoriakokeet Asiakastyöt Kiinteistöjen sähköasennustyöt 10 Työssäoppi-minen 2-3. v asennuskohteissa sekä näiden pohjalta suunnitella työtään. Pystyy Työkokeet toteuttamaan pienimuotoisen kohteen alkaen piirustusten laatimisesta päättyen asiakkaan käytönopastukseen käyttöohjeita apuna työssäoppimisjaksol- Harjoitustyöt Näytöt toteutetaan ov käyttäen. la ja/tai oppilaitoksessa. Osaa asentaa erilaisia pinta- ja uppovalaisimia valmistajan ohjeiden mukaan sekä neuvoa asiakasta valaistusvoimakkuuden ja värisävyjen suhteen, tuntee tavallisimmat valaistuksen ohjaustavat. Osaa asentaa sähkölämmityksen valmistajan ohjeiden mukaan ja hallitsee eri lämmitysmuotojen lämmönsäätöjärjestelmät sekä mitoittaa Opintokokonaisuus voidaan näyttää yhdellä näytöllä. tehontarpeen pienehköön tilaan. Arvioinnista vastaa Osaa sähkölaiteasennuksissa käyttää hyväksi arvokilven tietoja. ammattiaineiden opettaja. TUTKINNON OSAN NÄYTÖN ARVIOINTI Näytön arvioinnissa käytämme kansallista arviointiaineistoa, alkaen sivulta 16. Aineisto saadaan päivitettynä käyttöön osoitteesta:

24 ARVIOINTIKRITEERISTÖ Tutkinnon osa Laajuus Opintojaksot / toteutus Kytkennät muihin tutkinnon osiin Pakollinen tutkinnon osa Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov Pienjänniteverkostoasennustyöt 2-3 vuosi Kiinteistöjen sähköasennustyöt 2-3 vuosi Ennen tätä tutkinnon osaa on suoritettava: - sähköalan perusosaaminen - sähkö- ja automaatioasennukset 10 ov 10 ov Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja valitsee ohjattuna tilanteeseen valitsee tilanteeseen valitsee tilanteeseen suunnitelmien tekeminen sopivan työ- tarkoituksenmukai- parhaiten soveltuvan menetelmän ja välineet sen työmenetelmän työmenetelmän ja hyväksyttävän lopputuloksen ja välineet hyväksyt- välineet taloudellisen saamiseksi. tävän lopputuloksen ja laadukkaan loppu- saamiseksi. tuloksen saamiseksi. tarvitsee seuraavan selviytyy työtehtävästä kehittää toimintaansa työvaiheen oivaltamiseen oma-aloitteisesti. laatutavoitteiden ohjausta. saavuttamiseksi. Tuloksellinen toiminta toimii ohjattuna toiminnalle toimii toiminnalle ase- kehittää toimintaansa (yrittäjyys) asetettujen laatutettujen laatutavoit- laatutavoitteiden tavoitteiden mukaan. teiden mukaan. saavuttamiseksi. arvioi ohjattuna omaa arvioi omaa työtään. arvioi omaa työtään työtään. laatuvaatimuksiin työskentelee välttäen turhaa hävikkiä. pyrkii työssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen. perustuen. työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti. ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin ARVIOINTIKRITEERIT

25 25 valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden mukaan. hallinta Työmenetelmien hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti. Työvälineiden ja materiaalin käyttää ja huoltaa työ- hallinta välineitä ohjattuna. arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edessä. käyttää ja huoltaa työvälineitä omaaloitteisesti ohjeiden mukaisesti. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja kustannustehokkaasti. ARVIOINNIN KOHDE 3 Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen ARVIOINTIKRITEERIT tunnistaa sähkö- ja/tai paikantaa sähkö- hyödyntää työssään automaatiosuunnitelmien ja/tai automaatio- sähkö- ja/tai auto- ja kaavioiden suunnitelmista ja maatiosuunnitelmia avulla tärkeimmät kaavioista eri komponentit. ja kaavioita. komponentit. osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä. ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioonottaminen ARVIOINTIKRITEERIT asennoituu myönteisesti ottaa vastuun oman turvalliseen toi- toimintansa turvalli- mintaan sekä välttää suudesta. riskejä työssään. noudattaa työstä annettuja noudattaa työyhteijeita turvallisuusohsön ohjeita ja ottaa eikä aiheuta vaaraa huomioon työssään itselleen. työyhteisön muut jäsenet. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi. havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä. Oppiminen ja ongelmanratkaisu käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä. tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisussa. varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet. selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyö- osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön. selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista.

26 26 Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. dyntäen. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta. toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön. työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon. toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa. Ammattietiikka Ammattitaidon osoittamistavat tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja. kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan. on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. neuvottelee mahdollisista poikkeamista. osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja energiatekniikan työmaalla tai muussa mahdollisimman hyvin sähkö- ja energiatekniikan työmaaolosuhteita vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia

27 TUTKINNON OSAN NÄYTÖN ARVIOINTI Näytön arvioinnissa käytämme kansallista arviointiaineistoa, alkaen sivulta 16. Aineisto saadaan päivitettynä käyttöön osoitteesta: TUTKINNONOSA Arvioinnin toteutus Opetuksen järjestäminen Tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit 5.2. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ov Tietoverkkojen kaapelointijärjestelmät 5 ov Opiskelija oppii toimimaan työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen varastointi, kuljetus sekä käsittely Kiinteistöautomatiojärjestelmät 5 ov Opiskelija oppii toimimaan työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen varastointi, kuljetus sekä käsittely. Opiskelija oppii tekemään LVI-laitteisiin liittyviä sähköasennuksia pientalon lämmitys- ja säätöjärjestelmässä ja vesikiertolämmityksen säätöjärjestelmässä. Keskeisiä sisältöjä ovat: Ammattiosaamisen näyttö Jakso Toteutus Ajoitus Tutkinnon osan Muu arviointi arviointi Näytöt toteutetaan Käytännön Työskentely koulun 2.v työssäoppimisjaksolla harjoitustyöt työkohteissa ja/tai oppilaitok- sessa. Teoriakokeet Asiakastyöt Opintokokonaisuus voidaan näyttää yhdellä näytöllä. Arvioinnista vastaa ammattiaineiden opettaja. Työkokeet Asennuskohteiden suunnitelmat Työssäoppi-minen Harjoitustyöt 3. v LVI-kaaviot ja säätölaitepiirrustukset Asennusten työsuunnitelmien tulkitseminen Antureiden ja toimilaitteiden piirustukset ja ohjeet Kaapeli- ja liitinmerkinnät 3.v Vaihtoehtoiset energiamuodot 10 ov

28 Opiskelija oppii toimimaan työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen varastointi, kuljetus sekä käsittely. Opiskelija tutustuu erilaisiin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin kuten aurinko- tuuli- ja aaltoenergia sekä maasta, vedestä ja meren sedimenttikerroksesta saatava lämpöenergia. Hän oppii myös tekemään aurinko- ja tuulienergialaitteisiin liittyviä sähköasennuksia sekä säätölaiteasennuksia. Keskeisiä sisältöjä ovat: Aurinkokennoasennukset ja tuulivoima-asennukset sekä niihin liittyvät piirustukset ja asennusohjeet. Asennusten työsuunnitelmien tulkitseminen Laitteistojen energiatehokkuuden arvioiminen pienimuotoisella tutkimustyöllä Laitteistojen valinta pientalokohteisiin rakennuksen käyttötarpeen mukaan Energian säästötavat 28

29 Tutkinnon osa Laajuus Yleistavoitteet Toteutus Kytkennät muihin tutkinnon osiin Valinnainen tutkinnon osa Tietoverkkojen kaapelointijärjestelmät 5 ov Opiskelija oppii toimimaan työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen varastointi, kuljetus sekä käsittely. 2 v Ennen tätä tutkinnon osaa on suoritettava: - sähköalan perusosaaminen - sähkö- ja automaatioasennukset ARVIOINTIKRITEERISTÖ ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja valitsee ohjattuna tilanteeseen valitsee tilanteeseen valitsee tilanteeseen suunnitelmien tekeminen sopivan työ- tarkoituksenmukai- parhaiten soveltuvan menetelmän ja välineet sen työmenetelmän työmenetelmän ja hyväksyttävän lopputuloksen ja välineet hyväksyt- välineet taloudellisen saamiseksi. tävän lopputuloksen ja laadukkaan loppu- saamiseksi. tuloksen saamiseksi. tarvitsee seuraavan selviytyy työtehtävästä kehittää toimintaansa työvaiheen oivaltamiseen oma-aloitteisesti. laatutavoitteiden ohjausta. saavuttamiseksi. Tuloksellinen toiminta toimii ohjattuna toiminnalle toimii toiminnalle ase- kehittää toimintaansa (yrittäjyys) asetettujen laatutettujen laatutavoit- laatutavoitteiden tavoitteiden mukaan. teiden mukaan. saavuttamiseksi. arvioi ohjattuna omaa arvioi omaa työtään. arvioi omaa työtään työtään. laatuvaatimuksiin työskentelee välttäen turhaa hävikkiä. pyrkii työssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen. perustuen. työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti. Työvälineiden ja materiaalin käyttää ja huoltaa työ- hallinta välineitä ohjattuna. arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edessä. käyttää ja huoltaa työvälineitä omaaloitteisesti ohjeiden mukaisesti. sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huol-