SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Transkriptio

1 :. SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Tekniikan ja liikenteen ala Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2014 Sähköasentaja Opetushallituksen perusteet 2014 Määräys /2014 (Sisältää määräyksen 4/011/2015 mukaiset muutokset ja oikaisut) IIO too, tie) t4oo' II 0HU.a II!R11FIOIlIJ OIlGANISAI\nO Voimassa alkaen: Versio: Suupohjan ammatti-instituutti jg a (06) hallinto@saiedu.fi Oppitie 4 PL 6 Faksi (06) KAUHAJOKI KAUHAJOKI

2 2 Sisältö JOHDANTO Instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa ARVOPERUSTA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ARVIOINTI Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen TAVOITTEET... 5 Tutkinnon rakenne... 6 Opintojen ajoitus... 7 SÄHKÖ JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN TUTKINNON AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT... 7 SÄHKÖASENTAJAN TUTKINTO... 8 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 9 Ammatillisten opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi SÄHKÖALAN PERUSOSAAMINEN, 45 Osp ASENNUSTEKNIIKKA ELEKTRONIIKKA TIETOTEKNIIKKA SÄHKÖTEKNIIKKA NÄYTTÖYMPÄRISTÖ... 14

3 3 JOHDANTO Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa 631/1998 (muutos 788/2014) tarkoitettuna näyttötutkintona. 1. Instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa 1.1 Arvoperusta Opetustoiminnan johtavina periaatteina on laatukäsikirjassa mainittu toiminta-ajatus, jonka mukaan saatamme alkuun ja tuemme opiskelijoiden taito- ja tietotason nousua ja kasvatamme heistä vastuullisia kansalaisia, jotka ymmärtävät yhteiskunnan toimintaa. Ympäristöpolitiikka on määritelty ympäristökäsikirjassa seuraavalla tavalla, Opetamme ja ohjaamme opiskelijoita ja henkilöstöä terveelliseen sekä ympäristöä kunnioittavaan ja säästävään toimintaan. Toimimme energiaa säästävällä tavalla ja käytämme raaka-aineita tehokkaasti ja taloudellisesti. Kierrätämme jätteitä ja pyrimme niiden vähentämiseen. Lisäksi laatukäsikirjassa on maininta asiakaslähtöisyydestä, jonka mukaan toimimme opiskelijoiden tarpeet huomioiden, kuitenkaan opetuksellisia ja kasvatuksellisia tavoitteita unohtamatta. Kaikki edellä mainittu on se perusta, jonka päälle varsinainen ammattitaito rakennetaan. Kansalaiseksi kasvamisen tärkeä osa on kulttuuriperinnön tiedostaminen ja sen säilyttäminen on tärkeä osa kansallista arvoperustaa. Oman kansallisen kulttuurin tiedostaminen on edellytyksenä muiden kulttuurien arvostamiselle, joita pidetään yhdenvertaisena oman kulttuurin kanssa. 1.2 Opetuksen järjestäminen Ammatti-instituutin ammatillinen koulutus tähtää aina pääsääntöisesti koko tutkinnon suorittamiseen, mutta erityisestä syystä opiskelija voi suorittaa vain tutkinnon osan tai osia. Nuorisoasteen koulutus järjestetään opetussuunnitelma perusteisenä, joka sisältää lähipetusta, omatoimisia harjoitustehtäviä, verkko-opetusta tai edellä mainittujen yhdistelmiä ja työssäoppimisjaksoja. Aikuiskoulutus on ensisijaisesti tutkintoon tai tutkinnon osiin tähtäävää, jotka suoritetaan näyttöinä, mutta tarpeen vaatiessa voidaan järjestää muuta ammatillista koulutusta. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena ja myös silloin käytetään edellä mainittuja opetusmenetelmiä. Lainsäädännön ja määräysten lähtökohtana on ammattitaidon hankintatavasta riippumattomien tutkintojen kehittäminen ja saaminen kansallisen laadunvalvonnan piiriin. Tutkintojärjestelmän tarkoituksena on ottaa tasavertaisesti huomioon sekä työssä että muussa toiminnassa ja koulutuksessa hankittu ammattitaito. Keskeinen tavoite on myös se, että ammattitaidon ja -tiedon hallinta on osoitettava näytöissä. Kansallista laadunvarmistusta toteutetaan niin toisen asteen koulutukseen sisältyvissä ammattiosaamisen näytöissä kuin talonrakennusalan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon näytöissäkin, joissa arviointiin osallistuvat sekä työelämän että koulutuksen järjestäjän edustajat. Tavoitteellinen opiskeluaika opetussuunnitelma perusteisessä koulutuksessa on kolme lukuvuotta, mutta opiskelijan henkilökohtaisessa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelija voi käyttää opiskeluun aikaa neljä lukuvuotta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka soveltuu hänen taipumuksiinsa ja mielenkiintoonsa ammatin eriosa-alueille. Kulttuuri- ja arvoperinnän säilyttämiseksi järjestetään instituutissa yhteisiä tilaisuuksia kansallisina merkkipäivinä ja muuta toimintaa, joka tukee kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta tuo myös esiin tarpeen vaatiessa sen uusia piirteitä. Maahanmuuttaja opiskelijoille järjestetään tarpeen vaatiessa opiskeluun valmentavaa koulutusta, joka perustuu OPH:n opetussuunnitelmien perusteisiin Maahanmuuttajien

4 ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (määräys 7/011/2008). Sellaisille vammaisille opiskelijoille, joiden vamma ei estä heitä myöhemmin toimimasta opiskelemassaan ammatissa voidaan tarpeen vaatiessa järjestää lyhytaikaisia kuntouttavia toimia. Oppimisvaikeuksista kärsiville opiskelijoille järjestetään tuki- ja erityisopetusta. Opiskelijoille, joilla on erilaisia sosiaalisia ongelmia, tarjotaan kuraattori palveluja Arviointi Opiskelijan arviointi perustuu tiettyihin kriteereihin, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkintojen osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Arviointimenetelmät ovat opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä numeroita, vaan opiskelijalle annetaan suullista ja kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esiin opiskelijan vahvuuksia. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Opiskelijan saamat tutkintotodistuksen arvosanat perustuvat osaamisen arviointiin. Arvioinnissa käytetään menetelmiä, jotka osoittavat luotettavasti, miten opiskelija on saavuttanut ammattitaitovaatimukset ja -tavoitteet. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuuksia osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Arvosana-asteikko on tyydyttävä 1, hyvä 2, kiitettävä 3. Opiskelijan ammattitaito arvioidaan ammatillisten tutkinnon osissa ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritetty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Muita arviointimenetelmiä voidaan myös käyttää, kun täydennetään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan työelämän ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä joko työpaikoilla tai oppilaitoksessa. Kun kaikki tutkintoon kuuluvat osat on suoritettu hyväksytysti, opiskelija saa tutkintotodistuksen, joka sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Näyttötodistukseen merkitään ammattiosaamisen näytöt ja niiden arvosanat, ja päättötodistukseen merkitään kaikki tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat ja niiden arvosanat.

5 5 2. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen 2.1. Tavoitteet Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hänellä on valmiudet sen jatkuvaan kehittämiseen. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen sekä toimii työelämän pelisääntöjen Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Sähkö- ja automaatioalan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto tuottaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen sähkö- ja automaatioalan asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen sekä sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietotekniikan perusosaaminen. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa sähkö- ja automaatioalan tehtävissä. Sähkö- ja automaatioalan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittanut osaa toimia sähkö- ja automaatioalan ammattilaisena ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkuutta tukien. Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelman / osaamisalan suorittanut sähköasentaja osaa tehdä asuin-, liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen sähköasennuksiin, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä sähköasennusalan standardien ja säädösten Keskeisintä osaamista ovat sähköiseen talotekniikkaan liittyvät sähkö- ja kiinteistöautomaatioasennukset tai sähköverkoston asentamiseen, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät sähköverkostoalan standardien ja säädösten Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ).

6 6 Tutkinnon rakenne 1. TUTKINNON MUODOSTUMINEN Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, 180 osp Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma Tutkintonimike: Sähköasentaja 2. Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp Tutkinnon osiin sisältyy: työässäoppimista vähintään 30 osp, paikallisesti 60 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp Sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp Sähkö- ja energiatekniikka 30 osp 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat 30 osp Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät 8 osp Sähköverkostoasennukset 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa (Vaihtoehtoiset energiamuodot) 7 osp 3. Yhteiset tutkinnon osat 35 osp 4. Vapaasti valittavat aineet 10 osp

7 7 Opintojen ajoitus Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinnon ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 3.Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 35 osp 1.v osp 2.v osp 3.v osp Pakol liset osp Val. osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieras kieli, englanti Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen Matematiikka Fysiikka ja kemia Tietotekniikka Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto liik EA terv. tieto 1 1 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 7 Kulttuurien tuntemus I) 1,5x Taide ja kulttuuri Psykologia I) 1,5x Ympäristöosaaminen Muista osa-alueista II 1,5 1,5 liikunta II) 1,5x tietotekniikka II) 1,5x I 1,5 1, x=valitaan 2 a 1,5 osp yht 3 Pakolliset yhteiset tutkinnon osat voidaan korvata lukio-opinnoilla seuraavasti: Äidinkieli: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen Toinen kotimainen kieli, ruotsi: Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Vieras kieli englanti: Nuori ja hänen maailmansa (A-kieli) Matematiikka: Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1 ja Geometria (MAB2) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) Yht

8 8 Fysiikka kemia: Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto: Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) Liikunta: Taitoa ja kuntoa (LI1) Terveystieto: Terveyden perusteet (TE1) Taide ja kulttuuri: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) tai Ympäristö, paikka ja tila (KU2) tai Musiikki ja minä (MU1) Sähköasentajan tutkinto Tutkinnon osa osp 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi 2 AMMATILLISET Pakolliset tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen Tietotekniikka 8 osp Sähkötekniikka 9 osp Elektroniikka 8 osp Asennustekniikka 20 osp N 4, TO 15 TO Sähkö- ja automaatioasennukset 30 18, TO 15+N 12 Sähköasennustekniikka 15 osp Automaatio 15 osp Sähkö- ja energiatekniikka , TO 15+N Pienjänniteverkostoasennustyöt 6 osp Kiinteistöjen sähköasennustyöt 24 osp Valinnaiset tutkinnon osat , TO 10+N Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät 8 osp Sähköverkostoasennukset 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Vaihtoehtoiset energiamuodot 7 osp 7 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 35 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 1,5+vv 1,5 1,5+vv 1,5 4 Työssäoppimisen ajoitus TO = työssäoppiminen N =AO näyttö

9 9 Kaikille pakolliset tutkinnon osat TUTKINNONOSA Arvioinnin toteutus Opetuksen järjestäminen Tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit Sähköalan ja automaatiotekniikan perusosaaminen 45 osp Opiskelija oppii toimimaan ja käyttäytymään työelämän pelisääntöjen Osaa käsitellä asianmukaisesti työkaluja ja materiaaleja. Oppii asentamaan ja ottamaan käyttöön tietokoneen ja siihen kuuluvat lisälaitteet sekä käyttämään opiskelussa ja työelämässä tarvittavia tietokoneohjelmia. Osaa tehdä työpaikkahakemuksen ja laatia järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen. Osaa käyttää tietokonetta viestivälineenä ja tiedon hankinnassa. Tuntee sähköiset perussuureet ja osaa niihin liittyvät laskutehtävät. Tuntee virran ja jännitteen erilaiset vaikutukset ja osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita ja tehdä niistä käytännön kytkentöjä sekä mitata niistä sähkösuureita. Osaa selvittää valmiiden piirikaavioiden avulla kytkentöjen toimintaa. Tietää elektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominaisuudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät, joita hän pystyy itse rakentamaan. Perehtyy sähkön tuottamismenetelmiin ja jakeluverkon rakenteeseen Suomessa. Ammattiosaamisen näyttö Osa Toteutus Ajoitus Tutkinnon osan arviointi Muu arviointi Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan keskeisenä kokonaisuutena asennustekniikka, tietotekniikka ja elektroniikka. Näytöt toteutetaan työässäoppimisjaksolla ja oppilaitoksessa. Perusosaamisesta tehdään oma näyttö. Arvioinnista vastaa ammattiaineen opettaja. Käytännön harjoitustyöt Teoriakokeet Työkokeet Omat projektit Työturvallisuuskortti Sähkötyöturvallisuuskortti Tulityökortti Ensiapukoulutus Tietotekniikka 8osp Sähkötekniik ka 9 osp Elektroniik ka 8 osp Asennustek niikka 20 osp Työskentely koulun työkohteissa Asiakastyöt Työssäoppiminen Harjoitustyöt 1. v 1. v 1,2,3 1

10 10 Osaa tulkita koneenpiirustuksia ja sähköpiirustuksia sekä piirtää itsekin käsin ja tietokoneella. Osaa annettuja dokumentteja hyväksi käyttäen tehdä sähkömekaanisia asennustöitä erilaisille pintamateriaaleille. Tuntee sähköalalla käytettävät erilaiset johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit, johdot ja sähkökalusteet. Asennustyötä tehdessään hänen on osaa valita ja käyttää erilaisia liitostekniikoita sekä osaa ottaa huomioon kotelointi- ja tilaluokitukset sekä käyttöolosuhteet. Osaa laatia rakennuksen sähköpiirustuksia sekä käsin että tietokoneella. Suorittaa opintojakson aikana Suomen Pelastusalan keskusliiton perusteiden mukaisen tulityökurssin, työturvallisuuskurssin, sähköturvallisuusstandardin mukaisen kirjallisen kokeen ja ensiapukoulutuksen. Osaa käyttää henkilökorttia YSA 98 mukaisesti ja pukeutuu asianmukaiseen työvaatetukseen ottaen huomioon työturvallisuusmääräykset.

11 11 Ammatillisten opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi Tutkinnon osa Pakollinen tutkinnon osa Sähköalan perusosaaminen Laajuus 45 osp Opintojaksot / toteutus Asennustekniikka 20 osp 1 vuosi Tietotekniikka 1 vuosi 8 osp Sähkötekniikka 9 osp Elektroniikka 8 osp 1 vuosi 1 vuosi 1, 2 ja 3 vuosi Kytkennät tutkinnon osiin Ei edellytetä edeltäviä ammatillisia opintoja. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1 Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Tuloksellinen toiminta (yrittäjyys) valitsee ohjattuna tilanteeseen sopivan työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta. toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden arvioi ohjattuna omaa työtään. työskentelee välttäen turhaa hävikkiä. valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. selviytyy työtehtävästä oma-aloitteisesti. toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden arvioi omaa työtään. pyrkii työssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. arvioi omaa työtään laatuvaatimuksiin perustuen. työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti.

12 12 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden ja materiaalin hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti. käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna. valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edessä. käyttää ja huoltaa työvälineitä omaaloitteisesti ohjeiden mukaisesti. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja kustannustehokkaasti. 3 Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen tunnistaa sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmien ja kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit. osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. paikantaa sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmista ja kaavioista eri komponentit. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. hyödyntää työssään sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmia ja kaavioita. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä.

13 13 4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioonottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään. noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen. ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta. noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi. havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä. käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä. varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet. osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön. Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisussa. selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta. työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön. kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa. on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. Ammattietiikka käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja. käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen neuvottelee mahdollisista poikkeamista. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja energiatekniikan työmaalla tai muussa mahdollisimman hyvin sähkö- ja energiatekniikan työmaaolosuhteita vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.

14 14 SÄHKÖALAN PERUSOSAAMINEN, 45 Osp NÄYTÖN KUVAUS Opintokokonaisuuden keskeisen sisällön muodostavat seuraavat neljä ryhmää: Asennustekniikka Elektroniikka Sähkötekniikka 9.5 Tietotekniikka 9.4 Asennustekniikka Opiskelija tekee annettuja dokumentteja hyväksi käyttäen sähköasennustöitä ja mekaanisia asennustöitä erilaisille pintamateriaaleille. Hän tuntee sähköalalla käytettävät erilaiset johtotiet ja osaa asentaa niihin johdot, kaapelit sekä sähkökalusteet. Asennustyötä tehdessään hän valitsee ja käyttää erilaisia liitostekniikoita sekä ottaa huomioon kotelointi- ja tilaluokitukset sekä käyttöolosuhteet. Hän osaa laatia rakennus-, kone- ja sähköpiirustuksia. Elektroniikka Opiskelija rakentaa ohjeiden mukaan elektroniikan peruskytkentöjä tuntemistaan komponenteista. Hän arvioi laitteen tai kytkennän toimivuutta mitattujen arvojen tai laskettujen arvojen perusteella verraten niitä ohje- tai tavoitearvoihin. Hän osaa laatia piirikaavioita. Tietotekniikka Opiskelija tuottaa ja muokkaa tekstiä, taulukoita sekä kuvia ja liittää nämä yhdeksi dokumentiksi. Hän osaa käyttää sähköpostia tiedonvälitykseen. Opiskelija lisää perusoheislaitteen tietokoneeseen ja suorittaa sille sen vaatimat liitäntä- ja ohjelmistoasennukset sekä asentaa ohjeen mukaan opiskelussa tarvittavat ohjelmistot. Sähkötekniikka Opiskelija rakentaa ohjeiden mukaan sähkötekniikan peruskytkentöjä tuntemistaan komponenteista. Hän arvioi laitteen tai kytkennän toimivuutta mitattujen arvojen tai laskettujen arvojen perusteella verraten niitä ohje- tai tavoitearvoihin. Hän osaa laatia piirikaavioita NÄYTTÖYMPÄRISTÖ Opintokokonaisuuden näyttöjä voidaan toteuttaa niissä tiloissa ja niillä laitteilla, joita käytetään sähköalan perustyötehtävissä. Näytössä käytetään alan materiaaleja ja huoltodokumentteja. Näytöt annetaan pääsään-

15 15 töisesti yksilösuorituksena, ellei tehtävä edellytä pari- tai ryhmätyöskentelyä. Näytön suorituspaikan on täytettävä sähkö- ja työturvallisuusmääräykset. NÄYTÖN ARVIOINTI Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit TYYDYTTÄVÄ (T1) HYVÄ (H2) KIITETTÄVÄ (K3) Opiskelija Opiskelija Opiskelija Työprosessin hallinta tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja työn jäädessä kesken etsii tilanteeseen ratkaisuja ja hakee tarvittaessa apua. työskentelee työaikoja noudattaen työryhmän jäsenenä teollisuuden laatujärjestelmän mukaisesti sekä ottaa vastuun tekemästään työstä. osaa arvioida itseään ja työtään. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tietotekniikka tuottaa ja muotoilee tekstiä. käyttää tietoverkkoa tiedonhankintaan. asentaa ja ottaa käyttöön oheislaitteen ohjelmistoineen. tuottaa ja muotoilee taulukoita. asentaa opiskelussa tarvittavia ohjelmia ohjeiden käyttää sähköpostia. kytkee oheislaitteen toimivaan tietokoneeseen ja ottaa sen käyttöön. Sähkötekniikka ja elektroniikka käyttää ohjeistettuna ESD-suojausta. osaa mittaamalla ja tuloksia analysoimalla todeta peruskomponenttien toiminnan vaikutukset virtapiirissä. mittaa resistanssia, virtaa ja jännitettä yleismittarilla. laatii autettuna piirikaavioita. laatii piirikaavioita käsin ja tietokoneella. osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen. huomioi työskennellessään ESD-suojauksen. mittaa jännitettä oskilloskoopilla.

16 16 liittää juottamalla komponentteja tai johtoja piirilevyyn ja irrottaa niitä vahinkoa aiheuttamatta. selvittää oskilloskooppia apuna käyttäen jännitteen amplitudin, jaksonajan ja taajuuden. Asennustekniikka valitsee työkalut työkohteen tekee perusvalaistuskytkennän sekä valitsee siihen asennustarvikkeet ja raaka-aineet. huoltaa ja kunnostaa omat työkalunsa. huolehtii omista ja yhteisistä työkaluista. tekee lisäykset ja muutokset rakennus-, koneenja sähköpiirustuksiin. valitsee ja käsittelee raakaaineita käyttötarkoituksen mukaisesti. kiinnittää laitteet ja johdot ohjeiden mukaisesti. käyttää asianmukaista työasua työkohteen pystyy tarvittaessa valmistamaan suoja- tai kiinnitystarvikkeet. purkaa ja kokoaa yksinkertaisen laitteen kokoonpanokuvaa hyväksi käyttäen. valitsevat työkalut käyttötarkoituksen mukaisesti. liittää materiaaleja yhteen eri menetelmin. suoriutuu ohjeita seuraten sellaisista työtehtävistä, joihin on saanut opetuksen. valitsevat asennustarvikkeet työkohteen piirtää rakennus-, koneen- ja sähköpiirustuksia käsin ja tietokoneella. Työn perustana olevan tiedon hallinta Sähkötekniikka ja elek-troniikka käyttää hyväkseen Ohmin ja Kirchhoffin lakeja rakentaessaan elektroniikkakytkentöjä. tuntevat yksinkertaiset peruskytkennät. tuntevat sähkön tuottamismenetelmät ja jakelun rakenteet. tuntee releen, muuntajan ja oikosulkumoottorin toiminnan. osaa laskea vahvistimien vahvistuksen. osaa käsitellä matemaattisesti perussuureiden riippuvuussuhteita.

17 17 tietävät peruskomponenttien ominaisuudet. tuntee sähkömagnetismin vaikutuksen sähkölaitteen toimintaan. tuntevat peruskomponenttien piirrosmerkit. tietää, kuinka peruskomponentit toimivat. tuntee puoli- ja kokoaaltotasasuuntauksen eron. tuntee peruskytkentöjen sovellukset. tietää ESD-suojauksen merkityksen. Asennustekniikka tulkitsee rakennusten tasokuvia. tulkitsee yksinkertaisia sähköpiirustuksia. tuntee rakennusalan materiaalit. tunnistavat erilaiset piirustustyypit. tuntee kotelointi- ja tilaluokat. tuntee sähköalan raakaaineiden ja asennustarvikkeiden nimikkeet sekä kykenee tulkitsemaan niiden kauppanimikkeet. tuntevat erilaiset kiinnitystarvikkeet. tuntee käyttöolosuhteet. tulkitsee rakennus-, koneenja sähköpiirustuksia. tuntevat teollisen tuotantoautomaatiojärjestelmän periaatteet. osaa tarkastaa suojamaadoituksen tekemästään asennustyöstä. noudattaa sähkö- ja työturvallisuusohjeita. osaa tarkastaa suojamaadoituksen katkeamattomuuden. tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet. osaa tarkastaa ja lukita työkohteen jännitteettömyyden sekä asettaa tarvittavat varoituskilvet. osaa tarkastaa työkohteen jännitteettömyyden. tuntee sähköverkon rakenteen sähköturvallisuuden kannalta. tuntee erilaiset suojausmenetelmät. osaa tarkastaa suojamaadoituksen tekemästään asennustyöstä.

18 18 tuntee sähköverkon rakenteen sähköturvallisuuden kannalta. tuntee erilaiset suojausmenetelmät. osaa tarkastaa suojamaadoituksen tekemästään asennustyöstä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot käyttäytyy moitteettomasti. pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä. käyttää tarvikkeista sähköalan termejä vuorovaikutustilanteissa ja ottaa vastuun tekemästään työstä. noudattaa työaikoja. toimii aktiivisesti ja kannustavasti työryhmässä. suorittaa loppuun annetut työtehtävät tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. TUTKINNON OSAN NÄYTÖN ARVIOINTI Näytön arvioinnissa käytämme kansallista arviointiaineistoa, joka saadaan osoitteesta:

19 19 TUTKINNONOSA Arvioinnin toteutus Opetuksen järjestäminen Tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit Sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp Opiskelija oppii toimimaan työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen varastointi, kuljetus sekä käsittely. Opiskelija oppii tekemään S 2 pätevyyden puitteissa sähköasennustöitä pienkiinteistöissä, asentamaan sähkömoottorikäyttöjä, kytkemään jakokeskuksia, korjaamaan pienkoneita ja ottamaan ne käyttöön sekä antamaan asiakkaalle käyttökoulutuksen. Nämä työt hän suorittaa noudattaen voimassa olevan standardin (SFS 6002)- mukaisia sähkötyöturvallisuusmääräyksiä. Opiskelija osaa asentaa ohjauskaapelit ja kytkeä instrumentoinnin peruslaitteistoa, virittää ja säätää anturit ja toimilaitteet sekä ohjelmoida logiikan. Hän oppii tulkitsemaan projekteihin liittyviä asennuspiirustuksia, piirikaavioita, mekaniikan piirustuksia ja muita dokumentteja sekä suunnittelemaan itsenäisesti pienehköjä asennuskohteita. Opiskelija ymmärtää kone- ja sähköturvallisuuden merkityksen asiakkaille luovutettavissa asennustöissä koneissa ja laitteissa. Keskeisiä sisältöjä ovat: Sähkötyöturvallisuus- ja laatujulkaisujen käyttö sähköalan työtehtävissä Asennusten työsuunnitelmien tulkitseminen Putkitus-, johdotus- ja kalustotyöt Sähkömoottoriasennukset Jakokeskusten kytkeminen ja saneeraus Sähköpienkoneiden korjaus Automaatiojärjestelmien kaapelointi Instrumenttiasennukset Antureiden ja toimilaitteiden viritys sekä releohjaukset Ohjelmoitavat logiikat sekä automaatiojärjestelmien käyttöönottotyöt Hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennukset Sähköturvallisuus- ja laatujärjestelmät ja niihin liittyvät julkaisut Asennusten varmentaminen, käyttöönottotarkastukset sekä käytönopastus Ammattiosaamisen näyttö Osa Toteutus Ajoitus Tutkinnon osan arviointi Muu arviointi Ammattiosaamisen Käytännön Sähköasennustekniikka, Työskentely 2. v näytöillä arvioidaan harjoitustyöt koulun työkoh- keskeisenä kokonaisuutena: 15 osp teissa Teoriakokeet Sähköasennustekniikka Automaatio Näytöt toteutetaan työssäoppimisjaksolla ja/tai oppilaitoksessa. Opintokokonaisuus voidaan näyttää yhdellä näytöllä. Arvioinnista vastaa ammattiaineiden opettaja. Työkokeet Omat projektit Työturvallisuuskortti Sähkötyöturvallisuuskortti Tulityökortti Ensiapukoulutus Automaatio, 15 osp Asiakastyöt Työssäoppiminen Harjoitustyöt 3. v

20 20 ARVIOINTIKRITEERISTÖ Tutkinnon osa Laajuus Yleistavoitteet Opintojaksot / toteutus Pakollinen tutkinnon osa Sähkö- ja automaatioasennukset 30 osp Opiskelija oppii toimimaan työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen varastointi, kuljetus sekä käsittely. Opiskelija oppii tekemään pienkiinteistöjen sähköasennustöitä ja tekemään asentamalleen kohteelle käyttöönottotarkastuksen, asentamaan sähkömoottorikäyttöjä, ottamaan ne käyttöön sekä antamaan asiakkaalle käyttökoulutuksen. Hän oppii tulkitsemaan projekteihin liittyviä piirikaavioita, mekaniikan piirustuksia ja muita dokumentteja sekä suunnittelemaan itsenäisesti pienehköjä sähköasennuskohteita. Hän oppii asentamaan ja kytkemään järjestelmän ohjauspiirit. Opiskelija ymmärtää kone- ja sähköturvallisuuden merkityksen asiakkaille toimitettavissa asennustöissä. Sähköasennustekniikka 15 osp 2-3 vuosi Automaatio 15 osp 2 3 vuosi Kytkennät muihin tutkinnon osiin Ennen tätä tutkinnon osaa on suoritettava: - sähköalan perusosaaminen Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen valitsee ohjattuna tilanteeseen sopivan työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi. tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta. selviytyy työtehtävästä oma-aloitteisesti. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Tuloksellinen toiminta (yrittäjyys) toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. arvioi ohjattuna omaa työtään. arvioi omaa työtään. arvioi omaa työtään laatuvaatimuksiin perustuen. työskentelee välttäen turhaa hävikkiä. pyrkii työssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen. työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti.

21 21 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden ja materiaalin hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti. käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna. valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edessä. käyttää ja huoltaa työvälineitä omaaloitteisesti ohjeiden mukaisesti. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja kustannustehokkaasti. 3 Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen tunnistaa sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmien ja kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit. osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. paikantaa sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmista ja kaavioista eri komponentit. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. hyödyntää työssään sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmia ja kaavioita. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioonottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään. noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen. ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta. noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi. havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä. käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä. varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet. osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön. Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisussa. selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee omatoimi- työskentelee innovatii-

22 22 sesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta. visesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön. kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa. on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. Ammattietiikka käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja. käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen neuvottelee mahdollisista poikkeamista. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja energiatekniikan työmaalla tai muussa mahdollisimman hyvin sähkö- ja energiatekniikan työmaaolosuhteita vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.

23 23 TUTKINNONOSA Arvioinnin toteutus Opetuksen järjestäminen Tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit Sähkö- ja energiatekniikka 30 osp Opiskelija tietää tuotannon ja sähkönjakelun periaatteen Suomessa sähkön siirron voimalaitokselta kuluttajalle sekä siirto- ja jakeluverkoissa käytettävät pääkomponentit. Osaa asennuksissa tarvittavia piirustuksia työssään erilaisissa asennuskohteissa sekä näiden pohjalta suunnitella työtään. Pystyy toteuttamaan pienimuotoisen kohteen alkaen piirustusten laatimisesta päättyen asiakkaan käytönopastukseen käyttöohjeita apuna käyttäen. Osaa asentaa erilaisia pinta- ja uppovalaisimia valmistajan ohjeiden mukaan sekä neuvoa asiakasta valaistusvoimakkuuden ja värisävyjen suhteen, tuntee tavallisimmat valaistuksen ohjaustavat. Osaa asentaa sähkölämmityksen valmistajan ohjeiden mukaan ja hallitsee eri lämmitysmuotojen lämmönsäätöjärjestelmät sekä mitoittaa tehontarpeen pienehköön tilaan. Osaa sähkölaiteasennuksissa käyttää hyväksi arvokilven tietoja. Tuntee pienjänniteilmajohtoverkon rakenteen ja hallitsee suojavälineiden käytön. Tietää pylvään pystyttämisen eri maaperään, siinä käytettävät komponentit, harusvaijereiden asennukset, linja- ja päätemaadoitukset sekä johdon vedon ja asentamisen pylväälle. Tietää 0,4 kv maakaapelityypit ja asennustavat. Ammattiosaamisen näyttö Osa Toteutus Ajoitus Tutkinnon osan arviointi Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan keskeisenä kokonaisuutena: Näytöt toteutetaan työssäoppimisjaksolla ja/tai oppilaitoksessa. Opintokokonaisuus voidaan näyttää yhdellä näytöllä. Arvioinnista vastaa ammattiaineiden opettaja. Muu arviointi Käytännön harjoitustyöt Teoriakokeet Työkokeet Pienjänniteverkostoasennustyöt 6 osp Kiinteistöjen sähköasennustyöt 24 osp Työskentely koulun työkohteissa Asiakastyöt Työssäoppiminen Harjoitustyöt 2-3. v 2-3. v

24 24 TUTKINNON OSAN NÄYTÖN ARVIOINTI Näytön arvioinnissa käytämme kansallista arviointiaineistoa, joka saadaan osoitteesta: ARVIOINTIKRITEERISTÖ Tutkinnon osa Laajuus Opintojaksot / toteutus Pakollinen tutkinnon osa Sähkö- ja energiatekniikka 30 osp Pienjänniteverkostoasennustyöt 6 osp 2-3 vuosi Kiinteistöjen sähköasennustyöt 24 osp 2-3 vuosi Kytkennät muihin tutkinnon osiin Ennen tätä tutkinnon osaa on suoritettava: Sähköalan perusosaaminen Sähkö- ja automaatioasennukset Arviointi 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Tuloksellinen toiminta (yrittäjyys) valitsee ohjattuna tilanteeseen sopivan työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta. toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden arvioi ohjattuna omaa työtään. työskentelee välttäen turhaa hävikkiä. valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. selviytyy työtehtävästä oma-aloitteisesti. toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden arvioi omaa työtään. pyrkii työssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. arvioi omaa työtään laatuvaatimuksiin perustuen. työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti.

25 25 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden ja materiaalin hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti. käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna. valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edessä. käyttää ja huoltaa työvälineitä omaaloitteisesti ohjeiden mukaisesti. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja kustannustehokkaasti. 3 Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen tunnistaa sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmien ja kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit. osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. paikantaa sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmista ja kaavioista eri komponentit. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. hyödyntää työssään sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmia ja kaavioita. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioonottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään. noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen. ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta. noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi. havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä. käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä. varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet. osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön. Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiselviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjeselviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelma-

26 26 Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka den ratkaisussa. kirjoja hyödyntäen. tilanteista. toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta. toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön. kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon. toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa. on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. neuvottelee mahdollisista poikkeamista. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja energiatekniikan työmaalla tai muussa mahdollisimman hyvin sähkö- ja energiatekniikan työmaaolosuhteita vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia

27 27 TUTKINNON OSAN NÄYTÖN ARVIOINTI Näytön arvioinnissa käytämme kansallista arviointiaineistoa, joka löytyy osoitteesta: TUTKINNONOSA Arvioinnin toteutus Opetuksen järjestäminen Tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit 5.2. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 30 osp Ammattiosaamisen näyttö Toteutus Ajoitus Tutkinnon osan arviointi Muu arviointi Sähköverkostoasennukset 15 osp Opiskelija tietää voimalaitostyyppien toimintaperiaatteet ja sähköenergian siirron ja jakelun sekä tietää miten sähköenergian hinta muodostuu. Tuntee myös energiatehokkuuden merkityksen luonnon kannalta. opiskelija osaa lukea laitosten pääkaavioita ja johdotuspiirustuksia ja tietää kytkin- ja muuntoasemien toimintaperiaatteet ja suojaustavat. Toimii työryhmän jäsenenä työ- ja sähkötyöturvallisuusmääräysten mukaisesti. Osaa pylväsrakenne-, ilmajohto- ja maakaapeliasennukset sekä niihin liittyvät piirustukset ja materiaalit Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät 10 osp Näytöt toteutetaan työssäoppimisjaksolla ja/tai oppilaitoksessa. Opintokokonaisuus voidaan näyttää yhdellä näytöllä. Arvioinnista vastaa ammattiaineiden opettaja. Asennuskohteiden suunnitelmat Työskentely koulun työkohteissa Asiakastyöt Työssäoppiminen Harjoitustyöt Työkokeet Teoriakokeet Käytännön harjoitustyöt 2.v 3. v Opiskelija oppii toimimaan työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen varastointi, kuljetus sekä käsittely. Opiskelija oppii tekemään LVI-laitteisiin liittyviä sähköasennuksia pientalon lämmitys- ja säätöjärjestelmässä ja vesikiertolämmityksen säätöjärjestelmässä. Keskeisiä sisältöjä ovat: LVI-kaaviot ja säätölaitepiirrustukset Asennusten työsuunnitelmien tulkitseminen Antureiden ja toimilaitteiden piirustukset ja ohjeet Kaapeli- ja liitinmerkinnät Vaihtoehtoiset energiamuodot 7 osp Opiskelija oppii toimimaan 3.v työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen varastointi, kuljetus sekä käsittely. Opiskelija tutustuu erilaisiin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin kuten aurinko- tuuli- ja aaltoenergia sekä maasta, vedestä ja meren sedimenttikerroksesta saatava lämpöenergia. Hän oppii myös tekemään aurinko- ja tuulienergialaitteisiin liittyviä sähköasennuksia sekä säätölaiteasennuksia. Keskeisiä sisältöjä ovat: Aurinkokennoasennukset ja tuulivoima-asennukset, hake- ja pellettilämmitys ja siihen liittyvät laitteet, piirustukset ja asennusohjeet. Aalto- ja vuorovesivoima Asennusten työsuunnitelmien tulkitseminen Laitteistojen energiatehokkuuden arvioiminen pienimuotoisella tutkimustyöllä Laitteistojen valinta pientalokohteisiin rakennuksen käyttötarpeen mukaan Energian säästötavat

28 28 Tutkinnon osa Laajuus Yleistavoitteet Valinnainen tutkinnon osa Sähköverkostoasennukset 15 osp Opiskelija oppii toimimaan työyhteisön vastuullisena jäsenenä ja toimimaan ammattialalla vaadittavalla tavalla. Tähän kuuluu keskeisesti dokumenttien, työkalujen ja materiaalien asianmukainen varastointi, kuljetus sekä käsittely. Toteutus Kytkennät muihin tutkinnon osiin 2 v Ennen tätä tutkinnon osaa on suoritettava: sähköalan perusosaaminen sähkö- ja automaatioasennukset ARVIOINTIKRITEERISTÖ 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Tuloksellinen toiminta (yrittäjyys) valitsee ohjattuna tilanteeseen sopivan työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta. toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden arvioi ohjattuna omaa työtään. työskentelee välttäen turhaa hävikkiä. valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. selviytyy työtehtävästä oma-aloitteisesti. toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden arvioi omaa työtään. pyrkii työssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. arvioi omaa työtään laatuvaatimuksiin perustuen. työskentelee kustannus- ja materiaalitehokkaasti. 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden ja materiaalin hallinta työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti. käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna. arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edessä. käyttää ja huoltaa työvälineitä omaaloitteisesti ohjeiden mukaisesti. valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja ankäyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet. käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolelli-

29 29 nettujen dokumenttien ja ohjeiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. sesti ja kustannustehokkaasti. 3 Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten tulkitseminen Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen tunnistaa sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmien ja kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit. osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. paikantaa sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmista ja kaavioista eri komponentit. osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. hyödyntää työssään sähkö- ja/tai automaatiosuunnitelmia ja kaavioita. osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioonottaminen asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään. noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen. ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta. noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet. kehittää toimintaansa turvallisemmaksi. havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä. käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä. varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet. osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön. Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisussa. selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta. työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken. toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön. kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa. on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. Ammattietiikka käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja. käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen neuvottelee mahdollisista poikkeamista.