LIELAHTI, TEIVAALANTIE 3-5 JA TEIVAANKATU 2-8, TEOLLI- SUUSKORTTELIN MUUTTAMINEN ASUINKÄYTTÖÖN KAAVA NRO 8586

Transkriptio

1 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS LIELAHTI, TEIVAALANTIE 3-5 JA TEIVAANKATU 2-8, TEOLLI- SUUSKORTTELIN MUUTTAMINEN ASUINKÄYTTÖÖN KAAVA NRO 8586 Asemakaavaluonnoksen selostus, joka koskee 7. päivänä huhtikuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: 1

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo kaavan liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 7 2. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavan vireilletulo (MRL 6 2mom) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 25 2

3 TIIVISTELMÄ Yleistä Asemakaavan muutos koskee Tampereen Lielahden kaupunginosassa sijaitsevan korttelin 2534 tontteja 1, 2, 4 ja 5 sekä katualuetta. Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee noin kuusi kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Lielahden liikekeskuksen tuntumassa, Lielahden kaupunginosassa, osoitteessa Teivaalantie 3-5 ja Teivaankatu 2-8. Alue sijoittuu 2000-luvun alun uusien Lielahden Prisman ja Lielahtitalon naapuriin. Teivaalantien pohjoispuolella on Lielahden koulukortteli. Tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakentaa kaava-alueelle laaditun viitesuunnitelman mukaan Lielahden alakeskusten keskustatoimintoja ja palveluita tukevia asuinrakennuksia. Kaavoittajan tavoitteena on selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydentämisrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt tonttien Lielahti , 2, 4 ja 5 omistajat (diaarinumerotre:488/ /2015 pvm ). Kaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) julkisen nähtäville asettamisen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin viisi viranomaislausuntoa/kommenttia sekä neljä osallisten laatimaa mielipidettä, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä 5. OASista saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. tarpeeseen varmistaa alueen liikenneturvallisuus. Esille tuotiin myös, että alueelle on tarpeen laatia hulevesisuunnitelma kaavahankkeen yhteydessä. Mahdollinen tonttijohtojen lisärakentaminen ja vastaavasti käyttämättömiksi jäävien tonttijohtojen poistaminen todettiin asemakaavan edunsaajalle tulevaksi kustannukseksi. Osallisten puolesta todettiin, että alueen koheneminen asuinrakentamisen keinoin on positiivista kehitystä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota mm. riittävään polkupyöräpaikkojen määrään, ja toivottiin lisäkerroksia suunniteltuihin rakennuksiin. Kaavaluonnos on päivätty , ja se asetetaan julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia mielipiteitä ja kaupungin ao. hallintokunnilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Saatuun palautteeseen laaditaan kirjalliset vastineet. Kaavan nähtävillä olon aikana järjestetään avointen ovien tilaisuus, jossa esitellään kaavan sisältöä. Suunnitelmaa tarkennetaan luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella edelleen kaavaehdotukseksi, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyy julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan tarvittavat vastineet, jonka jälkeen kaavaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan hyväksyttäväksi. 3

4 Suunnittelun lähtökohdat ja tehdyt selvitykset Aloitteen asemakaavamuutoksesta on tehnyt tonttien Lielahti , 2, 4 ja 5 omistajat yhteistyössä NCC Rakennus Oy kanssa. Suunnittelun yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut / Ramboll Teivaalantie asemakaava nro 8586, Asemakaavan muutoksen meluselvitys / Ramboll Teivaankadun ja korttelin 2534 asemakaavamuutoksen nro 8586 hulevesiselvitys / Ramboll Ympäristötekniset tutkimukset NCC Rakennus Oy, Teivaankatu / Vahanen Alueen kehitysvaiheet Kaavan jatkosuunnittelun aikana voidaan tarvittaessa laatia myös muita selvityksiä. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavassa korttelin Liehti-2534 nykyisille tonteille 1, 2, 4 ja 5 muodostuu Lielahden alakeskusten keskustatoimintoja ja palveluita tukevia asuinrakennuksia. Korttelin 2534 tontit 6-11 osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja (AK-36). Tonteilla 6,8,9,10 ja 11 kerrosluku on kahdeksan (VIII) ja tontilla 7 kuusi (VI). Rakennusoikeus on yhteensä k-m 2 (e=1,64). Rakennusalat on osoitettu tonttikohtaisesti. Tonttien 7-9 ja 9-11 rakennusalan ulkopuolelle saadaan rakentaa asuntokohtaiseen oleskelupihaan liittyviä tai yhteiskäyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia kerrosalan puitteissa. Tonttien 10 ja 11 alueelle osoitetaan autokatoksen rakennusala (a-20), autokatos on toteuttava viherkattoisena. Tontti 12 osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-2), jolle saa sijoittaa korttelin 2534 autopaikkoja. Alueelle saadaan rakentaa maanalainen autojen säilytyspaikka ja se n päälle pysäköimispaikka (p ma/a). Kortteliin länsiosaan osoitetaan myös kaksi autokatoksen rakennusalaa (a-20). Rakennusalojen yhteydessä oleva merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään rakennusalalla osoitetun dba-luvun mukainen (32 dba) sekä merkintä, joka osoittaa rakennusalan sivun jonka puoleisten parvekkeiden tai terassien tulee olla lasitettuja (las). Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 130 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti ja yksi jokaista 200 vuokra-asuntotilan kerrosalaneliömetriä kohti. Myös jokaista 100 liike-, toimisto- ja palvelutilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Jokaista 220 senioriasumisen kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti. Näistä vähintään puolet on rakennettava katetuiksi. Jokaista 40 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka ja näistä vähintään puolet on rakennettava katetuiksi. Rakennusalojen väliin jäävälle alueelle osoitetaan leikkiä ja oleskelua varten varattu korttelin tonttien yhteiseen käyttöön tarkoitettu, osittain istutettava alueen osa ja tonttien välille on järjestettävä sisäiset kevyen liikenteen kulkuyhteydet (le-14). Korttelin keskiosaan sijoittuu ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jonka kautta johdetaan ja viivytetään korttelien hulevesiä allas- ja ojarakentein (hule-31). Korttelin vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto (hule-9). Korttelialueen maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (pi- 4

5 ma-1). Rakennuksia ja rakenteita purettaessa pilaantuneet rakenteet on käsiteltävä ja/tai poistettava alueelta viranomaisten hyväksymällä tavalla (pirak-1). Teivaankuja ja Antti Possin kuja osoitetaan katualueiksi. Teivaalantie osoitetaan katualueen rajan osana, jonka kohdalta ei saa järjestää ajo-neuvoliittymää. Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa sijoittuu korttelialueen sisälle. Korttelin läpi osoitetaan ohjeellisena kaksi pelastustiekäyttöön soveltuvaksi rakennettavaa alueen osaa (ptie). Asemakaavaa koskeviin yleismääräyksiin kuuluu ohjeita rakennuksista, porrashuoneista, pysäköintipaikoista sekä hulevesien käsittelystä, aidoista ja piha-alueiden toteutuksesta. Asemakaavan pinta-ala on m 2. Tästä korttelialuetta (AK-36, LPA-2) on m 2 ja katualuetta 3627 m 2. rakennusoikeutta kaavalla muodostuu k-m 2, e=1.64. Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Koska katualuetta siirtyy osaksi korttelialuetta, edellyttää kaavan hyväksyminen maankäyttösopimusta. Viranomaismenettelyt Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta liitemateriaaleineen pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Ehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen käsittelyn jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 5

6 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavan muutos koskee Tampereen Lielahden kaupunginosassa sijaitsevan korttelin 2534 tontteja 1, 2, 4 ja 5 sekä katualuetta. Asemakaavalla no 8586 muodostuu: Tampereen Lielahden kaupunginosassa sijaitseva kortteli 2534 asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä katualueeksi. Kaavan tilaaja: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, projektiarkkitehti Jouko Seppänen. Kaavan laatija: Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, Tampere projektipäällikkö arkkitehti Mikko Siitonen Vireilletulo: Dno TRE: TRE:488/ /2015 pvm Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin kuusi kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, Lielahden liikekeskuksen tuntumassa, Lielahden kaupunginosassa, osoitteessa Teivaalantie 3-5 ja Teivaankatu 2-8. Alue sijoittuu 2000-luvun alun uusien Lielahden Prisman ja Lielahtitalon naapuriin. Teivaalantien pohjoispuolella on Lielahden koulukortteli. Kaava-alueen ja lähivaikutusalueen rajaus osoitekartalla 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus LIELAHTI , 2,4 JA 5 TEIVAALANTIE 3-5 JA TEIVAANKATU 2-8, TEOLLISUUSKORTTELIN MUUTTAMINEN ASUINKÄYTTÖÖN KAAVA NRO

7 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunginosa: Lielahti ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Kaupunginosa: Lielahti Lielahden alakeskusten keskustatoimintoja ja palveluita tukevia asuinrakennuksia. TONTTIJAOLLA MUODOSTUU KAUPUNGINOSA: Lielahti Kortteli nro 2534 tontit nro Luettelo kaavan liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava Viitesuunnitelma (Arkkitehdit A3 Oy) Asemakaavan seurantalomake 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute (alkuperäiskopiot) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut / Ramboll Teivaalantie asemakaava nro 8586, Asemakaavan muutoksen meluselvitys / Ramboll Teivaankadun ja korttelin 2534 asemakaavamuutoksen nro 8586 hulevesiselvitys / Ramboll Ympäristötekniset tutkimukset NCC Rakennus Oy, Teivaankatu / Vahanen Alueen kehitysvaiheet 7

8 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue Alue sijaitsee noin kuusi kilometriä luoteeseen Tampereen kaupungin keskustasta, Lielahden liikekeskuksen tuntumassa, Lielahden kaupunginosassa osoitteessa Teivaankatu 2-8 ja Teivaalantie 3-5. Asemakaavan muutosta koskevan alueen kiinteistötunnus on ,2,4 ja 5. Toiminnoiltaan kortteli on pienteollisuusaluetta. Tarkastelualue Kaava-alueen ympäristö on Lielahden teollisuusalueesta liikekeskittymäksi ja paikalliseksi alakeskukseksi luvuilla muuttunutta 1-2 kerroksisten laajojen hallien aluetta. Korttelin länsipuolella sijaitsee vuonna 2014 valmistunut Lielahtitalo. Korttelin pohjoispuolelle sijoittuu Lielahden ja Harjuntaustan koulujen yleisten rakennusten aluetta sekä urheilukenttä puistoalueineen. Eteläpuoleisella naapuritontilla sijaitsee Lielahden Prisma. Kaava-alueen ja lähivaikutusalueen rajaukset Ilmakuva kaava-alueesta Luonnonympäristö Kasvillisuus Suunnittelualue on maanpinnanmuodoiltaan tasaista eikä alueella sijaitse kasvillisuudeltaan luonnontilaisia osia. Teivaalantien vartta reunustaa osalta korttelialuetta puurivistö ja korttelialueen sisäosissa kasvaa jonkin verran puustoa. Pohja- ja pintavedet Alue kuuluu Näsijärven valuma-alueeseen. Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Lielahden kaupallisten palvelujen keskittymä rajautuu kantatien 65 ja pohjoispuolella sijaitsevien asuntoalueiden väliin. Alun perin Lielahden suurteollisuuden kupeeseen 1970-luvulta alkaen rakentunut pienteollisuusalue on muuntunut Tampereen läntisen kaupungin kauppakeskittymäksi. Alueella sijaitsee useita vähittäiskaupan suuryksikköjä. Rakennukset ovat melko suuria teolli- 8

9 suushalleja tai varastoja, mutta joukossa on myös alun perin liikerakennuksiksi tarkoitettuja ja 90- luvuilla rakennettuja rakennuksia. Rakentamattomat tontin osat on pääsääntöisesti asfaltoitu pysäköintialueiksi. Alueen pääväylistä Lielahdenkadulla ja Enqvistinkadulla on ajoratojen ja kevyenliikenteen väylien välisillä alueilla istutettuja vyöhykkeitä ja koristepuita. Tällä hetkellä vireillä olevia merkittäviä kaupunkikehittämisen hankkeita ovat Niemenrannan asuntoalue, Lentävänniemen täydennysrakentaminen sekä Hiedanrannan tehdasalueen muuttaminen uudeksi kaupunginosaksi. Välittömästi suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Lielahden merkittävämpänä julkisena rakennuksena toimiva Lielahtikeskus, joka sisältää sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Kaupunki- ja katukuva Lielahti on yksi Tampereen kaupungin neljästä alakeskuksesta, jonne on sijoittunut merkittävä määrä vähittäistavarakaupan suuryksikköjä ja palvelutoimintoja. Työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueet sijoittuvat hieman etäämmälle ydinalueella sijaitsevasta kaupallisesta keskittymästä. Idän suunnasta alue rajautuu Näsijärveen ja etelässä kantatietä 65 myötäilevään Epilänharjuun. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat Lielahden kauppakeskittymän pohjoispuolella. Alueen liikenne on vilkasta ja se muodostuu suurelta osin asiointiliikenteestä mutta myös läpikulkuliikenteestä kaupungin luoteisen suuralueen asuinalueille. Lielahden rakennukset ovat pääosin matalia yksija kaksikerroksisia hallirakennuksia. Rakennuskanta Asemakaavan muutosta koskevalla suunnittelualueella on neljä yksikerroksista teollisuus- /varastorakennusta. Kiinteistöt ovat kuuluneet G. A. Serlachius Oy:n omistukseen luvuilla, ja ne ovat muodostuneet samasta kantatilasta nimeltä Possila. G. A. Serlachius Oy:ltä alue siirtyi Metsä-Serlalle vuonna Kiinteistöillä on toiminut autokorjaamoja, autokauppoja, konepajoja sekä muita pieniä teollisuusyrityksiä. Kiinteistöt eivät tiettävästi ole olleet G. A. Serlachius Oy:n tai M-real Oy:n aikana sellutehtaan käytössä. Kiinteistöillä ei tiettävästi ole omia öljynerotuskaivoja tai öljysäiliöitä. Asuminen ja väestö Suunnittelualueella ei ole asuinkäytössä olevia rakennuksia. Lähimpiä asuinalueita ovat suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Ryydynpohjan ja Lintulammin sekä itäpuolella sijaitseva Hiedanrannan kaupunginosa. Palvelut Lielahti on pääosin yksityisten kaupan toimijoiden aluetta mutta alueella on myös teollista toimintaa harjoittavia yrityksiä. Suurimittakaavainen teollisuus on Lielahdessa kuitenkin väistymästä pois muiden toimintojen tieltä. Alueen julkiset palvelut on keskitetty vuonna 2014 valmistuneeseen Lielahtikeskukseen (terveysasema, kirjasto, lastenneuvola). Lielahden koulu sijaitsee suunnittelualueen kaakkoispuolella Lielahdenkadun varrella. Liikenne Liikennöinti suuntautuu kantatieltä 65 (Paasikiventie) Enqvistinkadun ja Lielahdenkadun kautta alueelle. Teivaalantie erkanee Lielahdenkadulta itään Lielahtikeskuksen pohjoiskulmasta. Paasikiventietä pitkin on suora yhteys Tampereen keskustaan ja lähimmille valtateille mm. Vaasan ja Jyväskylän suuntiin. Lielahdenkatu on alueen pääkatu, jota pitkin pääsee Lielahden pohjoispuolella sijaitseville asuinalueille Lentävänniemeen ja Niemeen sekä Niemenrannan alueelle. Linja-autoliikenne kulkee Lielahdenkatua ja Teivaalantietä pitkin. Lähimmät pysäkit sijaitsevat idässä Lielahtikeskuksen läheisyydessä sekä lännessä Viirapuistonkadun ja Teivaalantien risteyksessä. Molemmille pysäkeille on suunnittelualueelta matkaa noin 100 metriä. Tekninen huolto Suunnittelualue on liitetty alueellisiin vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostoihin. 9

10 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole kaavoituksessa huomioon otettavia arvokkaita rakennuksia ja kulttuuriympäristöjä eikä muinaismuistoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelta on tehty maaperätutkimuksia ja alueelta otettu maaperänäytteitä. Tutkimuksessa näytepisteistä havaittiin kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kuparia, kobolttia ja arseenia. Alueelta tulee poistaa maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvotason. Maaperän pilaantuneisuutta ei ole tutkittu rakennusten kohdalta, mikä tulee varmistaa rakennusten purkamisen jälkeen. Lielahdenkadun ja Teivaanlantien risteysalue on vilkkaasti liikennöity ja alueelta voi kantautua liikennemelua suunnittelualueelle Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. NCC Asuminen on maanomistajien valtuuttamana tehnyt aloitteen kaavamuutoksesta. Kaupungin ja yksityisen maanomistajan välillä laaditaan ennen asemakaavaehdotuksen kaupunginhallituksen käsittelyä MRL 91 b :n tarkoittama maankäyttösopimus. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan vahvistetun maakuntakaavan mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Alueelle on merkitty myös viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan taajamiin liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysalueverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Pirkanmaan uusi maakuntakaava Pirkanmaa 2040 on valmisteilla ja maankaavaluonnos oli nähtävillä Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan valmistunutta maakuntakaavaehdotusta ja päätti lähettää sen lausunnolle viranomaisille ja keskeisille sidosryhmille. Kaavaa ei kuitenkaan vielä aseteta nähtäville vaan kaavaehdotus valmistellaan kaksivaiheisesti. Suunnittelualue on maakuntakaavaehdotuksessa merkitty alakeskuksen alueeksi. Ruudutus tarkoittaa tiivistettävää joukkoliikennevyöhykettä. Hiekanvärisellä A-merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Punainen C-merkintä, Keskustatoimintojen alueet: Merkinnällä osoitetaan valtakunnan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydinkaupunkiseudun alakeskukset. Merkinnällä osoitetaan näiden keskusten keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikkaja muiden toimintojen alueet niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. 10

11 Vasemmalla ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ja oikealla maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta Yleiskaava Lielahden osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen Lielahden osayleiskaava, jossa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP-4). Ote Lielahden osayleiskaavakartasta 1, maankäyttö. 11

12 Ote Lielahden osayleiskaavakartasta 2. Asemakaavalla poiketaan voimassa olevasta osayleiskaavasta, joten hanketta on verrattava osayleiskaavan lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan kortteli 2534 on pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP), jonka tonttitehokkuus e= 0,5. Teivaankatu on katualuetta, jolle on merkitty johtorasitteita. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 12

13 Muut suunnitelmat Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja kaupunkien yhdessä laatima Rakennesuunnitelma esittää tavoitteenaan kaava-alueen viereen joukkoliikenteen solmupistettä seutukeskukseen. Kohdassa risteävät Raitiotien 1. ja 2. vaihe ja seudullinen runkobussi. Kaava-alue on uuden merkittävästi kehitettävän asuinalueen rajalla. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2040 Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 Tampereen kaupunki on käynnistänyt kantakaupungin yleiskaavan laatimisen vuonna Kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat hyväksyneet syksyllä 2015 selvityksiin ja laajaan vuorovaikutukseen perustuvat tavoitteet, joiden pohjalta valmistellaan yleiskaavan luonnos ja myöhemmin valtuustokauden loppuun mennessä lopullinen hyväksyttävä yleiskaava. 13

14 Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2014 tavoitteet (2015) Muut suunnitelmat ja selvitykset Viitesuunnitelma (Arkkitehdit A3 Oy, ) Teivaanlantie 3-5 ja Teivaankatu 2-8 korttelialueen suunnittelun pohjaksi on laadittu alustava viitesuunnitelma, jonka mukaan kaava-alueelle on tarkoitus rakentaa Lielahden alakeskuksen keskustatoimintoja ja palveluita tukevia asuinrakennuksia. Tampereen Teivaankadun ja Teivaalantien liikennetarkastelut (Ramboll, esitys ja muistio ) Suunnittelualueelle laaditussa liikennetarkastelussa on selvitetty alueen nykytilanteen mukaiset liikenteelliset lähtökohdat ja laadittu liikenne-ennusteet ja toimivuustarkastelut viitesuunnitelman 14

15 mukaiselle rakentamiselle. Tarkastelussa on huomioitu sekä joukkoliikenne että jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Asemakaava nro 8586, Tampere Asemakaavan muutoksen meluselvitys (Ramboll ) Suunnittelualueelle on laadittu meluselvitys melun laskentamallin avulla ja siinä on tarkasteltu ympäristömelun osalta liikenteen meluvaikutuksia. Teivaankadun ja korttelin 2534 asemakaavamuutoksen nro 8586 hulevesiselvitys (Ramboll, tammikuu 2016) Suunnittelukohteen rakentamisen tueksi tehdyssä hulevesiselvityksessä on tarkasteltu alueen hulevesien hallinnan erityispiirteitä sekä määritetty sinne soveltuvat hulevesien hallintaratkaisut sekä niiden tilantarve kaavoituksessa. Ympäristötekniset tutkimukset NCC Rakennus Oy, Teivaankatu (Vahanen ) Selvityksessä on tutkittu kaavoitettavan alueen maaperän pilaantuneisuutta sekä arvioitu puhdistustarvetta Tonttijako Tontti on merkitty tonttirekisteriin , tontti on merkitty tonttirekisteriin , tontti on merkitty tonttirekisteriin ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Rakennusjärjestys ja pohjakartta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontinomistajien aloitteesta. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa kaava-alueelle Lielahden alakeskusten keskustatoimintoja ja palveluita tukevia asuinrakennuksia. Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavamuutoksesta on tehnyt tonttien Lielahti , 2, 4 ja 5 omistajat yhteistyössä NCC Rakennus Oy kanssa. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia tässä hankkeessa ovat mm.: Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Lielahden yrittäjät Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kauko- 15

16 lämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Länsi-Alvari Ryydynpohjan Omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan Osallisten luetteloa voidaan täydentää suunnittelutyön aikana Kaavan vireilletulo (MRL 6 2mom) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) julkisen nähtäville asettamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi viranomaislausuntoa/kommenttia sekä neljä osallisten laatimaa mielipidettä, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä 5. OASista saadussa palautteessa kiinnitettiin huomiota mm. tarpeeseen varmistaa alueen liikenneturvallisuus (Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, Kiinteistökehitys). Osallisten puolesta todettiin, että alueen koheneminen asuinrakentamisen keinoin on positiivista kehitystä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota mm. riittävään polkupyöräpaikkojen määrään, ja toivottiin lisäkerroksia suunniteltuihin rakennuksiin. Myös yksi lisätaho ilmoittautui osalliseksi (Ryydynpohjan Omakotiyhdistys ry). Valmisteluvaiheessa tutkittiin aloitusvaiheessa saatu palaute. Suunnitteluaineisto kehitettiin hankkeessa mukana olevien osapuolten kanssa yhteistyössä kaavaluonnokseksi. Kaavaluonnos on päivätty , ja se asetetaan julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia mielipiteitä ja kaupungin ao. hallintokunnilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Saatuun palautteeseen laaditaan kirjalliset vastineet. Kaavan nähtävillä olon aikana järjestetään avointen ovien tilaisuus, jossa esitellään kaavan sisältöä. Asemakaavatyön aikana aineistojen nähtävillä oloista julkaistaan kuulutukset kaupungin ilmoituslehdissä. Aineisto on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B, josta saa opastusta kaavan valmisteluun liittyvistä asioista. Aineisto on lisäksi nähtävillä kaavoituksen Internet-sivuilla osoitteessa: Suunnitelmaa tarkennetaan luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella edelleen kaavaehdotukseksi, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyy julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen selostuksessa tai sen vastineluettelossa sekä asian päätöksessä kerrotaan, kuinka saatu palaute on otettu huomioon suunnittelussa. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Muistutukset käsitellään lain säätämässä järjestyksessä. Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan tarvittavat vastineet, jonka jälkeen kaavaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan hyväksyttäväksi Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu viranomaiskommentit/lausunnot Kiinteistötoimelta, Tilakeskukselta, Tampereen Vesi liikelaitokselta, Tampereen Infra Suunnittelupalveluilta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. 16

17 Palautteessa esitettiin seuraavia kommentteja: Kiinteistötoimella ei ollut kommentoitavaa, koska maininta maankäyttösopimuksen laatimisesta löytyi OAS:sta. Kaavatyön yhteydessä tulisi huomioida ja tutkia Teivaalantien liikenneturvallisuus koulun kohdalla. Ratkaisusta riippuen suojateitä hidasteineen ja välikorokkeineen tarvitaan nykyisillä risteysalueilla. Kaavahankkeeseen on laadittava hulevesisuunnitelma, koska kohde sijaitsee alueelle, jolla esiintyy hulevesitulvia. Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta liitemateriaaleineen pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Ehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen käsittelyn jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakentaa viitesuunnitelman mukaan kaavaalueelle Lielahden alakeskuksen keskustatoimintoja ja palveluja tukevaa asuinrakentamista. Asemakaavoituksella otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja toteuttamisen osalta pyritään kaupunkikuvalliseen laatuun, toimintojen luontevaan sijoittumiseen sekä houkuttelevaan, esteettömään ja turvalliseen kevyen liikenteen liikkumisympäristöön Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessin aikana on tarkistettu suunnittelualueen ja sen vaikutusalueen kaupunkikuvallista tavoitteen asettelua. Viitesuunnitelmaa on esitelty kaupunkikuvatoimikunnalle , jonka pohjalta on tarkistettu rakennusten kerroslukumääriä ja sijoittumista korttelialueella. Samaten meluselvityksen tulokset ovat vaikuttaneet Teivaalantien varren rakennusten muotoiluun ja sijoittamiseen. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Mitoitus poistettava kaava pinta-ala m2 rak.oik. kem2 TP katualue 6101 yht kaavaluonnos pinta-ala m2 rak.oik. kem2 AK LPA katualue 3627 yht e= e= 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alakeskuksen keskustaan sijoittuvan asuinkerrostalokorttelin yleisilmettä ohjataan kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeistuksella. Kaavamääräyksillä on osoitettu korkeiden rakennusten merkitys Lielahden kaukonäkymässä sekä korostettu laadukkaan yhteiskäyttöisen piha-alueen toteuttamista. 17

18 4.3 Aluevaraukset Korttelialueet AK -36 Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja. Asemakaavan muutoksella kortteliin on osoitettu kuusi tonttia, joille on mahdollista rakentaa asuinkerrostaloja. Asumiseen varattua rakennusoikeutta on k-m 2. Tonteilla 6,8,9,10 ja 11 kerrosluku on kahdeksan (VIII) ja tontilla 7 kuusi (VI). Kaava mahdollistaa enintään 5% sallitusta kerrosalasta käytettäväksi liike- ja palvelutiloina, tontilla 11 10% sallitusta kerrosalasta. Rakennusalan ulkopuolelle saadaan rakentaa asuntokohtaiseen oleskelupihaan liittyviä tai yhteiskäyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia kerrosalan puitteissa. Näitä piharakennuksia ja korttelitupia varten rakennusoikeutta on 310 k-m 2. Korttelin keskeltä on osoitettu yhteiseen käyttöön leikkiä ja oleskelua varten osittain istutettava alueen osa. Korttelin Teivaalantien puoleiselta sivulta ei saa järjestää ajoneuvoliittymiä tonteille. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 130 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti ja yksi jokaista 200 vuokra-asuntotilan kerrosalaneliömetriä kohti. Myös jokaista 100 liike-, toimisto- ja palvelutilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Jokaista 220 senioriasumisen kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava yksi jokaista 100 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti. Näistä vähintään puolet on rakennettava katetuiksi. Jokaista 40 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka ja näistä vähintään puolet on rakennettava katetuiksi. LPA-2 Autopaikkojen korttelialue Autopaikkarivien väliin ja niiden ympärille on istutettava puita ja pensaita, ellei autopaikkoja kateta. Osalle autopaikkojen korttelialueesta saa rakentaa maanalaisen autojen säilytyspaikan ja sen päälle pysäköimispaikan. Maanalaisia pysäköintitiloja saa rakentaa rakennusoikeuden estämättä niille osoitetuille rakennusaloille. Autopaikkojen korttelialueen asuinkerrostalojen korttelialueeseen rajautuvalle sivulle tulee toteuttaa vehreä kasviseinämä tai vehreä katosrakenne Muut alueet Katualue Korttelin luoteisreunaan sijoittuu katualue, joka on kaavassa nimetty Teivaankujaksi ja kaakkoisreunaan katualue, joka on nimetty Antti Possin kujaksi. 4.4 Kaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaava-alue sijoittuu Tampereen alakeskukseen olemassa olevien infrarakenteiden ja joukkoliikenteen yhteyteen. Kaavamuutos tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita parantamalla ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä sekä kehittämällä Lielahden alakeskusta monipuolisena asumisen ja palvelujen alueena. Maakuntakaavan tavoitteet Asemakaava noudattaa maakuntakaavan tavoitteita. Valmisteilla olevassa Pirkanmaan uudessa maakuntakaavassa alue on osoitettu alakeskuksen alueeksi. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Asemakaavalla tuetaan maakuntakaavan Lielahden alakeskuksen tavoitteita osoittamalla lisää asukkaita alakeskuksen keskeiselle paikalle. 18

19 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Koska asemakaavalla poiketaan voimassa olevasta osayleiskaavasta, tarkastellaan asemakaavan vaikutuksia myös suhteessa MRL 39 :n mukaisiin yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Suunnittelualueen käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueena poikkeaa oikeusvaikutteisessa Lielahden osayleiskaavassa osoitetusta toimisto- ja työpaikka-alueen maankäytöstä (TP-4) mutta on linjassa valmisteilla olevan Kantakaupungin yleiskaava 2040 tavoitteiden kanssa. MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Asemakaavalla muodostetaan toimivaa, taloudellista ja ekologisesti kestävää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan tavoitteiden mukainen rakentaminen on valmisteilla olevan yleiskaavan kokonaisrakenteen tarkoittamaa alueidenkäyttöä ja nivoutuu Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämislinjauksiin. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaavalla osoitettu asumisen kortteli nivoutuu luontevaksi osaksi olevaa kaupunkirakennetta ja alakeskuksen palvelukeskittymän (Lielahtikeskus ja koulu) välittömään läheisyyteen. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Suunnittelualue kuuluu kehittyvään Lielahden alakeskusta- alueeseen. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen tuo lisää käyttäjiä lähietäisyydellä sijaitseville palveluille. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Suunnittelualuetta palvelee olemassa oleva katuverkko, kevyen liikenteen verkko, joukkoliikennejärjestelmä ja kunnallistekniikka. Kaavamuutos parantaa kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä ja turvallisuutta. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Alueelle ei osoiteta ympäristön turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavia toimintoja. Liikenneturvallisuus on otettu asemakaavassa huomioon tontin sisällä ja lähivaikutusalueella. Korttelialueen pysäköinti on keskitetty alueen reunoille siten, että tontilla liikkuminen on toiminnallisesti selkeää, turvallista ja esteettömyyden vaatimukset täyttävää. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaavamuutos vähentää teollisuustoiminnan pinta-alaa ja työpaikkoja mutta lisää palvelutoimintojen kysyntää osoittamalla lisää asukkaita alakeskuksen tärkeimmän julkisen palvelupisteen välittömään läheisyyteen. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen Alueelle suunnitellun rakentamisen myötä kaava-alueen mahdollisesti pilaantuneet maat ja rakenteet puhdistetaan. Osoittamalla uutta asumista toimivan joukkoliikenteen välittömään läheisyyteen vähennetään myös tarvetta käyttää omaa autoa, mikä vähentää liikennemääriä ja päästöjä. 19

20 MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen Kaava-alueella ei ole erityisiä rakennetun ympäristön, maiseman eikä luonnon arvoja. Korkeiden asuinrakennusten näkyvyys kaupunkikuvassa ja kaukomaisemassa on suuri. Toteuttamalla alue arkkitehtonisesti korkeatasoisella tavalla parannetaan huomattavasti kaupunkimaisemaa. MRL 39.2 kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Korttelialueen keskelle toteutetaan asuinkorttelin yhteiskäyttöinen oleskelu- ja leikkipiha. Yhteiskäyttöpiha mahdollistaa vehreän ja laadukkaan virkistyskäyttöön optimoidun pihan toteuttamisen korttelin asukkaille. Johtopäätös: Yleiskaavallisen tarkastelun perusteella asemakaavaluonnoksen osoittama muutos on mahdollinen. Lisäksi muutos on samansuuntainen vireillä olevan kantakaupungin yleiskaava tavoitteiden kanssa Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kortteli 2534 täydentyy ja tiivistyy uudisrakentamisen valmistuessa. Kaavamuutos tukee Lielahden alakeskuksen kehittämistä ja lisää viereisen Lielahtikeskuksen palvelujen lähikäyttäjien määrää merkittävästi. Teivaalantien katumiljöö muuttuu suunnittelualueen kohdalta kaupunkimaisemmaksi sekä umpikorttelin oloiseksi. Korttelin 2534 uudisrakentaminen näkyy Lielahden kaukonäkymässä ympärillä olevien matalien rakennusten vuoksi. Kortteli näkyy ja osoittaa Lielahden keskusta-alueen sijaintia sekä tukee Lielahtikeskuksen alueellista asemaa tuomalla sen viereen tehokasta ja ympäröiville alueille näkyvää rakentamista. Asuminen ja väestö Kaava-alueelle on mahdollista toteuttaa asuntojen kokojakaumasta riippuen n uutta asuntoa. Uusien asukkaiden määrä on vastaavasti noin Työpaikat ja elinkeinotoiminto Kaavan toteuttaminen vähentää pienteollisuuden työpaikkoja, mutta mahdollistaa sosiaali-, liikeja toimistotilojen toteuttamisen asuinkerrostalojen yhteyteen. Koko korttelialueelle on mahdollista sijoittaa sosiaali-, liike- ja toimistotiloja 5 % sallitusta kerrosalasta lukuun ottamatta tonttia , jolle on mahdollista sijoittaa edellä mainittuja tiloja 10 % sallitusta kerrosalasta. Liikenne Kaava-alue liittyy olemassa olevaan liikenneverkkoon. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet kaava-alueelta ovat hyvät. Mikäli keskusta-lentävänniemi -raitiotielinja toteutuu, alueen saavutettavuus joukkoliikenteellä paranee entisestään. Lielahtikeskukseen ja Prismaan suuntautuvasta huolto- ja muusta ajosta aiheutuvia haittoja on pyritty minimoimaan rajaamalla oleskelupihaa asuin- ja talousrakennuksilla sekä parvekelasitusta koskevalla kaavamääräyksellä. Uuden asuinkorttelin vaikutus ajoneuvoliikenteen toimivuuteen on hyvin pieni. Teivaankadun katkaisu parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Tekninen huolto Kaava-alue on liitettävissä jo olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon, joka kulkee pääosin ympäröivien katualueiden alla. 20

21 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonympäristö Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, koska alue on nykyäänkin pääosin rakennettua korttelimaata. Rakentamisen myötä korttelin keskelle tulee asuinkorttelin vehreä yhteiskäyttöpiha. Hulevedet Hulevesien hallintaperiaatteet on selvitetty kaavoituksen yhteydessä. Korttelialueen rakennetun ja vettä läpäisemättömän pinnan määrä vähenee, kun korttelialueen keskelle toteutetaan asuintonttien yhteiskäyttöpiha jota hyödynnetään myös hulevesien hallinnassa. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Melu Teivaalantiehen rajautuvilla kerrostaloilla Teivaalantien puoleiset julkisivut ovat enimmillään noi db, mikä ei vielä edellytä julkisivulle kaavamääräystä. Mitoitusvuoden 2040 käyttäminen edellyttäisi Teivaalantien puoleisille julkisivuille korkeintaan 32 db kaavamääräystä. Muilla julkisivuilla kaavamääräys ei ole tarpeen. Asuinviihtyvyyden lisäämiseksi tulisi mahdollisimman monen asunnon avautua myös hiljaisen julkisivun puolelle. Rakennusten massoittelu on suunniteltu siten, että niissä on melun suuntaan "korvakkeet", minkä taakse muodostuu julkisivulle hiljaisempi katvealue. Parvekkeet ja terassit tulee lasittaa Teivaalantien varren taloissa sekä Antti Possin kujan eteläpäässä olevassa talossa, missä lasitustarve voidaan perustella myös esim. Lielahtikeskuksen tavara- ja huoltoliikenteellä. Pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueelta on tehty maaperätutkimuksia ja alueelta otettu maaperänäytteitä. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kahdesta näytepisteestä eivät aiheuta maaperän puhdistustarvetta. Maa-aineksia, joissa on todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia yhdisteitä, voidaan käyttää kiinteistön sisäisesti. Kiinteistön ulkopuolelle vietäessä, maa-ainekset tulee toimittaa jätteenkäsittelykeskukseen jolla on lupa ottaa vastaan metalleilla pilaantuneita maa-aineksia. Maaperän pilaantuneisuutta ei ole tutkittu rakennusten kohdalta, mikä tulee varmistaa rakennusten purkamisen jälkeen. 21

22 4.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 22

23 23

24 24

25 4.7 Nimistö Asemakaavalla syntyy kaksi uutta katua, Teivaankuja sekä Antti Possin kuja. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Koska katualuetta siirtyy osaksi korttelialuetta, edellyttää kaavan hyväksyminen maankäyttösopimusta. Rakentamisen aikatauluun vaikuttaa yksityisen toteuttajatahon tilanne. Asemakaavan suunnittelun pohjana on käytetty kaavaselostuksen liitteenä 3 olevaa viitesuunnitelmaa, joka havainnollistaa alueen toteuttamistapaa ja kaava-alueen ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Asemakaava mahdollistaa myös viitesuunnitelmasta poikkeavan ratkaisun. Tarkempi toteutussuunnittelu tehdään rakennussuunnitteluvaiheessa. Kaava-alueen rakentamista seuraa rakennusvalvonta. 25