Lausunto Euroopan unionin päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista sähkömarkkinoihin
|
|
- Mari Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lausunto Euroopan unionin päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista sähkömarkkinoihin Pasi Holm
2 SISÄLLYSLUTTELO 1 Taustaa Arvioinnin lähtökohtia Ehdotettujen mallien vaikutukset sähkön hintaan Päästöoikeuksien allokaatio, tarve ja hinta Päästöoikeuden hinnan vaikutus sähkön hintaan Windfall-voiton leikkuutapojen arviointia Palautusmalli, ulkoinen yleishyödyllinen rahastomalli ja veromalli Valtiotaloudelliset vaikutukset Energiataloudelliset vaikutukset Kansantaloudelliset vaikutukset Toteuttamiskelpoisuus Yhtiön oma tase eli sisäinen rahasto Valtiontaloudelliset vaikutukset Energiataloudelliset vaikutukset Kansantaloudelliset vaikutukset Toteuttamiskelpoisuus Teknologiateollisuus ry.n esittämä malli Valtiontaloudelliset vaikutukset Energiataloudelliset vaikutukset Kansantaloudelliset vaikutukset Toteuttamiskelpoisuus... 9 Viitteet Yhteystiedot... 11
3 1 Taustaa Termin windfall-voitto (englanniksi windfall gains) alkuperä on brittiläisessä imperiumissa. Kenelläkään ei ollut oikeutta hyödyntää kruunun omistamia metsiä omiin tarkoitusperiinsä. Poikkeuksen teki kuitenkin oikeus hyödyntää metsistä tuulten kaatamia puita windfall. Koska tuulenkaatojen ilmaantuminen on satunnaista ja riippumaton ihmisten toimista, myös heidän saamansa hyöty tuulenkaadoista oli satunnainen luonnon lahja. Sanan etymologian mukaisesti windfall-voitto viittaa taloustieteessä juuri taloudenpitäjien satunnaisiin ja ansioitta saavuttamiin voittoihin. Sähkömarkkinoilla on ilmastopolitiikan synnyttämää windfall-voittoa. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa sähkön tukkuhintaan, koska marginaalisähkö tuotetaan hiilellä (kuvio 1). Kuvio 1. Sähkön hinta ja windfall-voiton määrittely Kulutus Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Sähkön hinta päästökauppatilanteessa Windfall-voitto Sähkön hinta ilman päästökauppaa Hiililauhde Öljylauhde Kaasuturbiinit Vesivoima Ydinvoima CHP Tuotanto TWh Päästöoikeuden hinnan siirtyessä sähkön hintaan ei-fossiilisten tuotantomuotojen, kuten vesi- ja ydinvoiman, voitto kasvaa kohonneen sähkönhinnan vuoksi. Tämä lisävoitto voidaan tulkita politiikan luomaksi onnekkaaksi voiton lisäksi, eikä tuottajien omin toimin hankituksi voitoksi, ja sen vuoksi sitä voi kutsua windfall-voitoksi. Sen sijaan päästöoikeuksien ilmainen alkujako ei tarkasti ottaen ole windfall-voittoa, vaan päästöoikeuksien ilmaisjakoa suosivan poliittisen valinnan tuoma tukiainen hiilivoimalle. 1/11
4 Vesi- ja ydinvoiman windfall-voittojen leikkaamista on perusteltu tulonjako- oikeudenmukaisuus ja kilpailukykyargumentein. Hallituksen ministeripoliittinen valiokunta käsittely neljää eri vaihtoehtoa windfall-voittojen leikkaamiseksi. Nämä ovat veromalli, ulkoinen yleishyödyllinen rahastomalli, yhtiön oma sisäinen rahasto sekä teknologiateollisuus ry:n esittämä malli. Seuraavassa arvioidaan näiden vaihtoehtojen kansantaloudellisia, energiataloudellisia ja valtiontaloudellisia näkökohtia sekä toteutettavuutta Kioto-kaudella ja Kioto-kauden jälkeisenä aikana 2013 eteenpäin. 2 Arvioinnin lähtökohtia 2.1 Ehdotettujen mallien vaikutukset sähkön hintaan Vero- ja yleishyödyllisen rahastomallin mukaisen windfall-veron kohdistaminen ydinvoimaan ja ennen 1997 rakennettuun vesivoimaan ei vaikuta sähkön hintaan Kioto-kaudella eikä sen jälkeisellä kaudella. Vesivoiman kapasiteetti on kiinteä ja ydinvoiman kapasiteetti on poliittisten päätösten rajoittama. Kumpikin tuotantomuoto tuottaa perusvoimaa, jonka tuotanto pyritään pitämään koko ajan vakaana; kysynnän vaihteluihin vastataan toisilla tuotantomuodoilla. Windfall-vero ei luo voimalaitoksille kannustimia muuttaa tuotantoaan, koska tuotannon lasku vain laskisi niiden voittoa kilpailullisilla sähkömarkkinoilla. Tämän vuoksi sähkön marginaalituotantomuodossa ei tapahdu muutoksia, eikä sähkön hinta muutu windfall-veron vuoksi. Tulos on riippumaton päästöoikeuksien alkujakotavasta: windfall-vero ei vaikuta sähkön hintaan Kioto-kaudella tai sen jälkeisellä kaudella. Sisäisessä rahastomallissa windfall-vero kohdistuu yrityksen tulokseen, ei tuotettuun sähkön määrään. Täten windfall-vero toimii kuten voittovero, joka ei vaikuta yrityksen optimaaliseen toimintaan. Myöskään tässä mallissa windfall-vero ei aiheuta vaikutuksia sähkön hintaan. Teknologiateollisuuden ehdotus on luonteeltaan varsin alustava, eikä ehdotuksen vaikutuksia voida käytettävissä olevan tiedon nojalla arvioida luotettavasti. Ehdotuksen mukaan päästöoikeus- ja sähkömarkkinat erotetaan toisistaan. Pörssi maksaa hiilisähkön tuottajille päästöoikeuskustannuksia vastaavan hintalisän ja laskuttaa sen kansallisilta kantaverkkoyhtiöiltä, jotka perivät kustannukset kaikilta sähkön käyttäjiltä. Nyt hiilen marginaalisähkön kustannukset jakautuvat kaikille käyttäjille ja sähkön hinta laskee nykyjärjestelmään verrattuna. 2.2 Päästöoikeuksien allokaatio, tarve ja hinta Taulukossa 1 esitetään arvio päästökauppasektorin päästöoikeuksien tarpeesta Kioto-kaudella. Arvioissa otetaan huomioon nykyinen taloudellinen taantuma. Taantuman odotetaan jatkuvan aina vuoden 2010 loppuun, minkä jälkeen kansainvälinen talous alkaa elpyä. Jos arvioidaan, että kauden keskimääräinen päästöoikeuksien vaje on vuoden 2008 kaltainen, eli 165,5 Mt, on koko kauden kumulatiivinen vaje 837,5 Mt. Vaje on merkittävä, mutta selvästi alhaisempi kuin trendikasvun mukainen vaje ilman taantumaa, 929 Mt. 2/11
5 Taulukko 1. Päästöoikeuksien arvioitu kysyntä taantuma-skenaariossa Arvio II kauppakaudelle Sähkön kok. tuotanto (a), TWh - Fossiilisilla polttoaineilla, TWh CO 2 -päästöt, MtCO 2 - Sähköntuotanto - Muut kuin sähköntuot. polttolaitokset - Muu teollisuus ja muut maat (b) Yhteensä Allokoidut päästöoikeudet Päästöoikeuksien ylijäämä Kauppakauden kumuloituva ylijäämä (a) Sähköntuotannon osalta tarkastelussa ovat mukana: Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, UK ja Unkari. (b) Muita maita ovat: Irlanti, Kypros, Latvia, Liettua, Malta ja Viro. Näiden maiden sähköntuotantotietoja ei ole laskelmissa. EU-maista Bulgaria ja Romania puuttuvat laskelmista kokonaan. Lähde: Aatola ym Päästöoikeuksien tarve voidaan liittää arvioon päästöoikeuksien hinnasta kuvion 2 avulla. Kuvio 2 havainnollistaa Kioto-kauden forward-hintaa. Se on ollut keskimäärin euron luokkaa, mutta se laski kansainvälisen taloudellisen laman vuoksi vuoden 2008 lopussa noin 12 euroon. Vajeen pienentymisen ja markkinoiden ennakoinnin nojalla voidaan päätellä, että Kioto-kauden keskimääräinen hinta tuskin ylittää 30 euroa ja jää siten alhaisemmaksi kuin useissa arvioissa on ennakoitu.. Jo tehtyjen päätösten mukaan Euroopan unioni kasvattaa päästövähennystavoitettaan % Kiotokauden jälkeisellä periodilla. Seuraavassa oletetaan, että päästökauppasektori kantaa tästä vähennyksestä saman suhteellisen osuuden kuin Kioto-kauden vähennyksestäkin. Tällöin päästöoikeuksia tulisi jaettavaksi huutokauppaa ja ilmaisjakoa varten yhteensä % vähemmän kuin Kioto-kaudelle, eli Mt nykyisen 1850 Mt:n sijaan. Hintakehityksen arviointia hankaloittavat uuden ilmastosopimuksen mahdollinen syntyminen ja luonne, päästökaupan mahdollinen laajentuminen Euroopan unionin ulkopuolelle. Euroopan unionin laskelmissa Kiotokauden jälkeiselle kaudelle on käytetty suhteellisen laajaa hinta-arviota: euroa. Tästä haarukasta valitaan odotusarvohinnaksi 45 euroa. 3/11
6 Kuvio 2. Kioto-kauden päästöoikeuden hinnan kehitys /tco Päästöoikeuden hinnan vaikutus sähkön hintaan Päästöoikeuden hinnan siirtymistä (pass through rate) sähkön hintaan on arvioitu useissa eurooppalaisissa tutkimuksissa. Varsin yleinen arvio siirtymäksi on 70%, ja sitä käytetään myös tässä arviossa. Jos oletetaan, että Kioto-kauden lopussa päästöoikeuksien hinta nousee 30 euroon, niin sähkön nykyiseen hintaan (50 /MWh) tulee lisäyspainetta 7 /MWh ja hinta nousee tasolle 57 /MWh (ks. Holm 2008, 21). Jos arvioidaan, että sähkön tukkuhinta ilman päästökauppa on noin 40 MWh, niin vesi- ja ydinvoiman windfall-voitto Kioto-kauden lopussa on karkeasti 17 kertaa 33 TWh, eli 560 miljoonaa euroa. Kioto-kauden jälkeisellä periodilla päästöoikeuden hinta nousee odotusarvotasolle 45 /MWh. Päästöoikeuden hinnan 15 euron noususta 70% siirtyy sähkön hintaan 10.5 /MWh, joten sähkön hinta olisi (muiden tekijöiden säilyessä ennallaan) noin 67.5 /MWh. Tällä sähkön hinnan tasolla vesi- ja ydinvoiman windfall-voitto on karkeasti arvioiden 900 miljoonaa euroa. 4/11
7 3 Windfall-voiton leikkuutapojen arviointia Seuraava arvio nojaa yllä esitettyihin lähtökohtiin. Koska palautusmalli, ulkoinen yleishyödyllinen rahastomalli ja veromalli liittyvät läheisesti toisiinsa ja niiden arviointi edellyttää keskinäistä vertailua, ne käsitellään yhdessä. Sisäinen rahastomalli ja teknologiateollisuuden esittämä malli esitellään erikseen. 3.1 Palautusmalli, ulkoinen yleishyödyllinen rahastomalli ja veromalli Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa windfall-voittovero kerättäisiin valtiollisena yksikköverona tai rahastomaksuna, joka kohdistetaan kunkin voimalaitoksen tehoon tai tuottamaan sähkön määrään. Mallit eroavat kerätyn veron käytön suhteen: yleisessä veromallissa varat kohdistetaan budjetin rahoitukseen, yleishyödyllisessä rahastomallissa varat käytettäisiin energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti ja palautusmallissa rahastomaksun maksaneilla yrityksillä olisi etuoikeus maksamiinsa varoihin. Palautusmalli poikkeaa selvemmin kahdesta muusta mallista, koska siinä varat ohjataan selkeämmin takaisin niille yrityksille, joista windfall-voittoja on leikattu. Mallit eroavat siten varojen käytön, mutta ei keruutavan suhteen. Keruutapa ei vaikuta sähkön hintaan pohjoismaisessa sähköpörssissä, kuten yllä todettiin Valtiotaloudelliset vaikutukset Kioto-kauden lopussa windfall-voitoksi arvioitiin 560 miljoonaa euroa. VM:n ja KTM:n muistion arviot windfall-veron tai rahastomaksun tuotosta voidaan suhteuttaa tähän voittoon taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Veron tai rahastomaksun peruste ja tuotto suhteessa arvioituun windfall-voittoon Veron/rahastomaksun peruste Veron/rahastomaksun tuotto Veron/rahastomaksun osuus windfall-voitosta 1 /MWh 33 M 5.8 % 3 /MWh 100 M 17.8 % 5 /Mwh 165 M 29.5 % 10 /MWh 330 M 58.9 % Valtiotaloudelliset vaikutukset riippuvat suoraan valitusta vero- tai rahastomaksun määrästä. Esimerkiksi 3 /MWh veron/maksun peruste verottaisi yllä karkeasti lasketusta windfall-voitosta varovaiset 18 % ja sen nostaminen tasolle 5 /MWh leikkaisi voitoista noin 30 %. 5/11
8 3.1.2 Energiataloudelliset vaikutukset Windfall-voiton verotuksella ei ole suoria energiataloudellisia vaikutuksia. Samoin kuin ei ole perusteita olettaa sähkön hinnan muuttuvan, ei ole syytä olettaa sähkön tuotannonkaan muuttuvan. VM:n ja KTM:n mietinnössä esitetään ajatus, että korvamerkitsemällä verotulokertymä energiapolitiikan tavoitteisiin joko palautus- tai yleishyödyllisen mallin avulla voidaan edistää sellaisia energiainvestointeja tai toimia, jolla hiilivapaasti tuotetun sähkön määrä nousisi Suomessa niin merkittävästi, että sähkön hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä laskee. Jotta tällä ajatuksella voidaan perustella rahastomallia, tulee kaksi ehtoa toteutua. Ensiksi, julkisella vallalla tulee olla parempaa markkinatietoa tuottavista investoinneista kuin sähkömarkkinoiden toimijoilla, tai sitten hankkeiden yksityistaloudellinen kannattavuus poikkeaa yhteiskuntataloudellisesta kannattavuudesta. Toiseksi, rahastolla saavutettavan tuotannon lisäyksen tulee kuitenkin tällöin olla niin merkittävä, että hiililauhde rajatuotantomuotona syrjäytyy merkittävässä määrin. Windfall-veron ja rahastomaksun tuotto on kuitenkin kaavailtu maltilliseksi. Veron tai rahastomaksun tuoton jäädessä alhaiseksi, kuten mietinnössä korostetaan, ei ole perusteita olettaa niin mittavaa sähkön tuotannon kasvua Suomessa, että se vaikuttaisi sähkön määrään ja hintaan suurella pohjoismaisella sähkömarkkinalla Kansantaloudelliset vaikutukset Koska windfall-veron ja rahastomaksun kerääminen ei vaikuta sähkön hintaan, niistä ei koidu suoraan merkittäviä kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Välilliset vaikutukset syntyvät ennen muuta teollisuuden osakkuussähkön omakustannushinnan noususta sekä tavasta, jolla kerätty vero tai rahastomaksu käytetään. Alhaisella veron ja maksun tasolla sekä mahdollisella energiaveron kompensaatiolla teollisuudelle koituva kustannusrasitus voidaan eliminoida. Korkeat maksut sen sijaan kasvattavat osakkuussähkön hintaa ja teollisuuden kustannuksia. Windfall-veron tai maksun tuoton kohdentaminen muualle kansantalouteen on toinen välillisten vaikutusten lähde. Ehdotettu veromalli ja rahastomallit eroavat juuri tämän seikan suhteen. Yleishyödyllinen rahastomalli tarkoittaa rahastomaksun korvamerkintää yhteiskunnan energiapoliittisiin tavoitteisiin, palautusmalli puolestaan priorisoi windfall-maksun alaisten yritysten omat tavoitteet. Taloustieteellinen tehokkuustarkastelu ei anna tukea korvamerkinnälle. Koska vertailua budjetin muiden kohteiden rahoittamiseen ei tapahdu, korvamerkintä saattaa johtaa joko liialliseen tai liian alhaiseen varojen käyttöön korvamerkittyyn tarkoitukseen. Sanottua voidaan havainnollistaa ilmastopolitiikalla, jolla yleishyödyllistä rahastoa perustellaan. Pääosa ilmastopoliittisista toimista rahoitetaan budjetin kautta. On esimerkiksi mahdollista, että muutaman vuoden kuluttua toimet liikenteen tai maatalouden piirissä tuottavat suuremman vähennyksen Suomen CO2 päästöihin kuin investointi energiaan. Mikäli rahastointimallissa investointiehdot kattavat vain energiainvestoinnit, kerättyjen windfall-maksujen kohdentaminen tällaiseen parhaaseen vaihtoehtoon ei ole mahdollista, mutta varojen tullessa budjettiin, vapaus kohdentaa ne parhaaseen käyttöön säilyy. Juuri varojen käytön 6/11
9 tehokkuuden vuoksi budjettiin tuloutettavan veron kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittävämmät kuin yleishyödyllisen rahastomallin. Edellä myös arvioitiin, ettei windfall-veron ohjaaminen energian tuotantoon kasvata tuotantoa siinä määrin, että se vaikuttaisi sähkön hintaan, joten tämä vaikutus ei tee yleishyödyllistä rahastoa kansantaloudellisesti vaikuttavammaksi kuin budjettiin tuloutettava vero. Palautusmalli jää kansantaloudellisilta vaikutuksiltaan yleishyödyllistä mallia heikommaksi Toteuttamiskelpoisuus Windfall-veron kerääminen valtion budjettiin on mutkaton ja helposti toteutettavissa. Veron keräämisen hallinnolliset kustannukset jäävät alhaiseksi. Yleisen rahastomallin toteuttaminen ja rahastomaksun keruu on myös mutkatonta, joten toisin kuin tehokkuuden osalta toteuttamiskelpoisuuden suhteen vero ja rahastomallit eivät juuri eroa toisistaan. Sen sijaan palautusmalliin toteuttamiseen liittyy runsaasti käytännön ongelmia, joten ei liene toteuttamiskelpoinen toisin kuin veromalli ja yleishyödyllinen rahastomalli. 3.2 Yhtiön oma tase eli sisäinen rahasto Yrityksen sisäinen rahastointimalli perustuu ideaan, jossa leikattu windfall-vero rahastoidaan yhtiön sisällä. Rahasto olisi sidottu ja sen käyttötarkoitus tarkoin rajattu määräyksin ja rajoituksin Valtiontaloudelliset vaikutukset Windfall-veron jäädessä yrityksen omaan rahastoon, tulovaikutuksia valtiontalouteen ei synny. Valtio kantaa rahastoinnin määräysten noudattamisen seurannan ja valvonnan kustannukset Energiataloudelliset vaikutukset Sisäisessä rahastossa varat jäävät yrityksen omaan käyttöön ja ne ovat investoitavissa rahaston ehtojen mukaisesti energiantuotantoon. Näiltä osin vaikutukset ovat samankaltaiset kuin yllä veron ja yleishyödyllisen rahaston tapauksessa mutta vain tietyin ehdoin. Yrityksen investointitarpeiden tulisi ajoittua samaan aikaan kuin rahaston purkuvelvoite. Lisäksi yrityksen kaavaileman investoinnin tulisi olla yhtä tuottoisa kuin paras saatavilla oleva energian alan investointikohde kansantaloudessa. Vaarana siis on, että rahasto ei johda yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin edellä käsitellyt vero- ja yleishyödyllisen rahaston mallit. 7/11
10 3.2.3 Kansantaloudelliset vaikutukset Sisäisen rahaston malli ei vaikuta sähkön hintaan, joten välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia sisäisestä rahastointimallista ei synny. Epäsuoria vaikutuksia syntyy energiataloudellisista vaikutuksista ja osuussähkön kautta tulevista vaikutuksista. Epäsuorat energiataloudelliset vaikutukset saattavat jäädä pienemmiksi kuin vero- ja yleishyödyllisen rahaston mallissa syistä, joita edellä käsiteltiin palautusmallin yhteydessä Täten myös kansantaloudelliset vaikutukset jäävät vero- ja yleishyödyllisen rahaston malleja vähäisemmiksi. Sisäisen rahaston malli ei kuitenkaan kasvata osakkuussähkön kustannusrasitetta eikä heikennä osakkuussähköä käyttävän teollisuuden kilpailukykyä Toteuttamiskelpoisuus Yhtiön oma sisäinen rahasto on monessa mielessä ongelmallinen, kuten VM:n ja KTM:n selvityksessä todetaan. Windfall-veron kerääminen rahastomaksuna yrityksen tuloksen nojalla on hankalaa, koska windfall-voiton osuus tuloksesta on vaikea määrittää. Se johtaa myös rahastointia koskeviin monimutkaisiin määräyksiin. 3.3 Teknologiateollisuus ry.n esittämä malli Teknologiateollisuus ry:n esittämä malli sisältää ehdotuksen pohjoismaisen sähköpörssin toimintaperiaatteen muuttamisesta. Tiedot ehdotuksesta ovat yleisluontoiset ja tässä esitetty arvio perustuu lähinnä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätösesityksen mukaiseen tulkintaan. Teknologiateollisuus ry:n ehdotuksessa sähkön tuotanto ja päästöoikeuskauppa erotetaan toisistaan. Ehdotuksen ytimessä on idea jakaa hiilen päästökauppakustannus kaikkien sähkön käyttäjien kesken ja määrittää sähkön rajatuotantomuoto tämän kaikille kohdistetun, alhaisemman hiilikustannuserän pohjalta. Ehdotus leikkaa windfall-voittoja, laskee sähkön hintaa, mutta samalla parantaa hiilellä tuotetun sähkön kilpailukykyä. Ehdotuksen toteuttaminen on riippuvainen muiden pohjoismaiden valmiudesta sähköpörssin toiminnan muutoksiin ja siten tässä vaiheessa varsin spekulatiivinen Valtiontaloudelliset vaikutukset Kun windfall-veron sijaan sähköpörssin toimintaperiaatteita muutetaan, valtiontalouteen ei kerry windfall-verotuloja. 8/11
11 3.3.2 Energiataloudelliset vaikutukset Ehdotus ei sisällä erityisiä lisätoimia energian tuotannon lisäämiseksi. Mikäli energiataloudellisia vaikutuksia syntyy, ne tulevat epäsuorasti, sähkön tukkuhinnan hinnoitteluperiaatteiden ja kuluttajahinnan muutosten myötä. Kun sähkön kuluttajahinta laskee, sähkön kysyntä kasvaa ja kannustimet sähkön säästämiseen laskevat. Merkittävää kuitenkin on se, että energian tuotantomuotojen sisällä hiilellä tuotetun sähkön kilpailukyky paranee, koska hiililauhteen päästökauppakustannukset peritään kaikilta käyttäjiltä Kansantaloudelliset vaikutukset Kansantaloudelliset vaikutukset syntyvät sähkön hinnan muutoksesta, energiasektorin päästöjen kasvusta sekä vaikutuksista osuussähköllä tuotettuun hintaan. Osuussähkön käyttäjien kustannukset kasvavat, kuten edellisissäkin vaihtoehdoissa. Alhaisempi sähkön hinta kasvattaa taloudellista aktiviteettia muissa sektoreissa, mutta hiilivapaiden sähköntuotantotapojen kannattavuus laskee ja sen myötä investointialttius. Kokonaisvaikutus riippuu siitä, kumpi näistä vaikutuksista dominoi. Joka tapauksessa talouden kannustimet hiilivapaan sähköntuotannon lisäämiseen heikkenevät, koska päästökaupan tuotantoa ohjaavaa vaikutusta on vaimennettu merkittävästi Toteuttamiskelpoisuus Teknologiateollisuus ry:n ehdotus riippuu ratkaisevasti muiden pohjoismaiden ja Euroopan unionin reaktioista. Hiililauhteen aseman paraneminen hyödyttää ennen muuta Tanskan ja Suomen hiilivoimaloita, joten vaikutukset eri pohjoismaissa ovat epäsuhtaiset. Suomi ei voi yksin edetä tällä tiellä, joten ehdotusta tuskin voidaan onnistu lyhyellä aikavälillä. 9/11
12 Viitteet Aatola, P., Ollikainen M. ja Ollikka, K Euroopan unionin päästöoikeusmarkkinat Kiotokaudesta Post-Kiotoon. PTT-Katsaus 29, Holm P Päästökaupan vaikutukset Suomen ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle. PTT- Katsaus 29, /11
13 Yhteystiedot Pasi Holm toimitusjohtaja Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Eerikinkatu 28 A, HELSINKI puh faksi (09) professori Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos PL 27, HELSINGIN YLIOPISTO puh. (09) tai faksi (09) /11
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
LisätiedotPäästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting
Implementation of EU Emissions Trading in Estonia practical seminar on requirements at installation level December 7th, 2005 Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotSähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen
Lausunto Dnro VATT/2/5/ Helsinki 13.2. Työ ja elinkeinoministeriö Kirjaamo PL 32 23 Valtioneuvosto Sähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen 1.
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008
1 (6) KOMISSION ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI MERKITTÄVIMMÄT PÄÄKOHDAT Ehdotus päästökaupan muutosdirektiiviksi vuosille 2013 2020 Päästöoikeuksien maakohtaisesta taakanjaosta ja kansallisista päästöoikeuksien
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotKULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100
KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 07.2.2017 2016/0231(COD) TARKISTUKSET 269-283 Mietintöluonnos Gerben-Jan Gerbrandy (PE592.423v02-00)
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotIrlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010
Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
LisätiedotVerot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?
Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotL 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti
L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotYrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotTerveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009
Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotMiksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa? 1. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa. 2. Vuonna
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotPäästökauppa selkokielellä
Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotKustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotEU:n päästökauppa: kokemuksia ja tulevaa
Lähienergian aamukahvit 4.9.2018 EU:n päästökauppa: kokemuksia ja tulevaa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Johdanto Päästökauppa EU:n ilmastopolitiikan
LisätiedotPanimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-
LisätiedotUlkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito
Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN
PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN 6.6.217 SISÄLTÖ Tärkeimmät direktiivimuutokset ja ilmaisjako Vaikutukset energiasektoriin Vaikutukset teollisuuteen
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotKUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA
KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,
LisätiedotEhdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotRUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008
RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotPanimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotEnergiateollisuus ry. Syysseminaari
Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia
LisätiedotVuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015
Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka
LisätiedotSuomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia
Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)
LisätiedotEurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
LisätiedotSuhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014
Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
Lisätiedot