Sähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen"

Transkriptio

1 Lausunto Dnro VATT/2/5/ Helsinki Työ ja elinkeinoministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto Sähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen 1. Toimeksianto Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan neljää eri vaihtoehtoa windfall voittojen leikkaamiseksi ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventämiseksi. Nämä vaihtoehdot ovat: Ulkoinen yleishyödyllinen rahasto eri variaatioineen, kuten syöttötariffirahasto Veromalli Yhtiön oma tase eli sisäinen rahasto Teknologiateollisuus ry:n esittämä malli Tässä lausunnossa arvioidaan TEM:n energiaosaston toimeksiannosta eri vaihtoehtojen vaikutuksia sähkön hintaan ja kansantalouteen. Lausunnossa tarkastellaan sekä Kioton sopimuskautta että vuosien välistä aikaa. Lausunnossa esitettyjen laskelmien lähtökohtana on ilmastostrategiassa arvioitu energian tuotantotapojen muutos. 2. Windfall voittojen taustasta Windfall voitot tulivat käsitteenä laajempaan tietoisuuteen EU:n päästökaupan myötä. Päästökauppa lisää sähköntuotannon kustannuksia erityisesti fossiilisia polttoaineita käyttävien tuotantolaitosten osalta. Päästökauppa vaikuttaa sähkön tukkuhintaan, joka muodostuu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kullekin tunnille muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan kalleimman sähköä tuottaneen voimalaitoksen ns. rajatuotantomuodon kustannusten mukaisesti. Voimalaitosten ajojärjestys perustuu pohjoismaisilla markkinoilla laitosten muuttuvien tuotantokustannusten edullisuusjärjestykseen. Käytännössä Tanskan ja Suomen hiililauhde on suuren osan ajasta rajatuotantomuoto, jolloin sähkön markkinahinta muodostuu sen muuttuvien kustannusten mukaisesti. Ilman päästökauppaakin hiililauhdetta

2 edullisemmille tuotantoteknologioille, erityisesti vesi ja ydinvoimalle, syntyy rajakustannushinnoitteluun perustuvilla markkinoilla voittoja. Koska päästökauppa nostaa rajatuotannon kustannuksia, se kasvattaa näiden päästöttömien tuotantomuotojen voittoja, mutta myös hiililauhdetta vähäpäästöisempien tuotantomuotojen voittoja. EU:n päästökauppa nostaa sähkön hintaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, vaikka keskeisimpien tuotantomuotojen, kuten vesi ja ydinvoiman, tuotantokustannukset eivät muutu. Tämän seurauksena sähköntuottajien voitot kasvavat. Näitä lisävoittoja kutsutaan windfall voitoiksi, koska ne syntyvät viranomaispäätöksestä ja ovat luonteeltaan ansiotonta arvonnousua tuotannolle. Windfallvoittoja saavat kaikki tuottajat, jotka myyvät sähkön marginaalihintaa halvemmalla tuotettua sähköä. Sähkömarkkinoista puhuttaessa windfall voitoilla tarkoitetaan yleensä muiden kuin rajatuotantomuotojen voittoja, mutta niillä voidaan myös viitata siihen voittoon, joka syntyy päästöoikeuksien ilmaisen alkujaon myötä. Tämän määritelmän mukaan myös hiililauhteelle voi syntyä windfall voittoa. EU:n päästökaupasta on kuitenkin sovittu, että Kioton kauden jälkeen merkittävä osa päästöoikeuksista tullaan huutokauppaamaan. Tällöin päästöoikeuksien alkujako ei enää aiheuta windfall voittoja. Sillä, perustuuko alkujako ilmaisjakoon vai huutokauppaan ei ole sinänsä merkitystä sähkön hinnoittelun ja syntyvän windfall voiton kannalta. Windfall voittojen verottamisen periaatteellista taustaa on käsitelty useissa eri tutkimuksissa (muun muassa Honkatukia 24 ja Määttä 25) sekä asiaa pohtineessa työryhmässä (KTM 26). Teoriassa windfall voittojen verottamiselle ei ole estettä, koska tällaisten voittojen verottamisella ei ole käyttäytymisvaikutuksia. Käytännössä windfall voittojen tarkka määrittely on kuitenkin lähes mahdotonta, vaihteleehan se sekä sähkön että päästöoikeuksien hinnan vaihtelujen mukaan tunneittain. Mutkikkaaksi verottamisen tekee myös se, että päästökaupalla haetaan ohjausvaikutusta, joka kannustaa investointeja päästöttömiin tuotantomuotoihin, kuten vesivoimaan ja ydinvoimaan. Näiden tuotantomuotojen verottaminen windfall verolla voisi muodostaa vastakkaisen kannustimen, ellei siihen sovellettaisi rajauksia. Jos siis windfall voittoja päätetään verottaa, verottamiseen tulisi pyrkiä käytännöllisistä lähtökohdista huolehtien siitä, että verosta ei aiheudu ei toivottuja kannustinvaikutuksia. 3. Windfall voittojen verotusvaihtoehdot teorian valossa Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan neljää eri vaihtoehtoa windfall voittojen leikkaamiseksi ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventämiseksi. Nämä vaihtoehdot ovat: Ulkoinen yleishyödyllinen rahasto eri variaatioineen, kuten syöttötariffirahasto Veromalli Yhtiön oma tase eli sisäinen rahasto 2

3 Teknologiateollisuus ry:n esittämä malli Käsittelen alla kutakin ehdotuksista erikseen. Rahastomalli Rahastomallin tarkoituksena on käyttää windfall veron kertymää ilmasto ja energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseen ja sähkön hinnan alentamiseen. Eräs tällainen mahdollisuus olisi kanavoida tuotto syöttötariffirahastoon, josta kantaverkkoyhtiö maksaisi tulevan syöttötariffijärjestelmän kustannuksia. Marraskuussa 28 hyväksytyssä ilmasto ja energiastrategiassa päätettiin syöttötariffijärjestelmän käyttöönotosta uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön edistämiseksi. Syöttötariffeja tarvitaan, jotta kustannuksiltaan korkeat sähkön tuotantomuodot kuten tuulivoima tulisivat käyttöön siinä laajuudessa kuin ilmasto ja energiastrategia edellyttää. Syöttötariffit tulevat mitä ilmeisimmin nostamaan sähkön hintaa, jolloin tariffien kattaminen rahastosta pienentäisi hinnan nousupainetta. Sähkön hinnalla on toisaalta kannustinvaikutuksia, ja jos sähkön hinta jää alemmaksi, saattaa sillä olla vaikutuksia esimerkiksi energiansäästötoimien kannattavuuteen. Veromalli Veromallissa windfall veron kertymä jää valtion kassaan, jossa se voidaan käyttää esimerkiksi muun verotuksen alentamiseen. Tällöin se ei alenna sähkön hintaa, ellei verotuottoa korvamerkitä energiainvestointien tukemiseen. Kertymän käyttämistä muun verotuksen alentamiseen voidaan perustella teoreettisesti: kun windfall verosta ei lähtökohtaisesti aiheudu käyttäytymisvaikutuksia, saavutetaan kansantalouden kannalta hyötyä, jos kertymällä lievennetään sellaista verotusta, josta aiheutuu ei toivottuja vaikutuksia. Tärkein tällainen vero on työn ansiotulovero. Korvamerkintää energiainvestointeihin ei ole yhtä helppoa perustella teorian avulla. Investointituet voisivat olla perusteltuja, jos katsotaan, että energiateknologian markkinoilla on esteitä investointien toteuttamiselle. Ilmasto ja energiastrategia sisältää kuitenkin jo nykyisellään vahvoja kannustimia energiainvestoinneille. Energiainvestointien linkki sähkön hintaan on myös jossain määrin epäselvä. Aiempia tämänsuuntaisia ehdotuksia pohtineessa työssä (Honkatukia 24) saatiin viitteitä siitä, että vähäpäästöisen tuotannon tuki voisi laskea sähkön hintaa; tällöin tuotantoa täytyisi kuitenkin tulla markkinoille verrattain paljon. Verokertymän käyttö muiden verojen alentamiseen vaikuttaa siksi kansantalouden kannalta perustelluimmalta vaihtoehdolta. Tasemalli Yhtiön oma tase eli sisäinen rahastomalli olisi lähtökohdiltaan luontevin tapa windfall voittojen käyttöön. Lisäksi siinä ei tulisi ongelmia teollisuuden osakkuussähkön kanssa. Vaihtoehto on kuitenkin käytännössä erittäin vaikea toteuttaa, jonka vuoksi KTM:n ja VM:n työryhmä hylkäsi tämän vaihtoehdon. Tässä lausunnossa yhdytään tähän näkemykseen. 3

4 Teknologiateollisuuden malli Teknologiateollisuuden mallissa sähköpörssi Nordpoolissa sähkön hinta määritettäisiin ilman päästöoikeuksien hintaa ja Nordpool maksaisi fossiilisia polttoaineita käyttäville sähköntuottajille päästöoikeuksia vastaavan korvauksen, jonka jälkeen Nordpool keräisi päästöoikeuksien arvon kantaverkkoyhtiöiden kautta kaikelta myytävältä sähköltä. Järjestelmä alentaisi sähkön hintaa, mutta samalla lisäisi tarvetta korottaa uusiutuvan energian tukia. Mallissa on kuitenkin kaksi suurta ongelmaa. Näistä ehkä tärkein on se, että mallissa päästökaupan ohjausvaikutus ei enää kohdistuisi suoraan runsaspäästöisimpään tuotantomuotoon. Malli siis kylläkin lieventäisi päästökaupan vaikutusta sähkön hintaan, mutta kadottaisi samalla päästökaupan keskeisen ohjausvaikutuksen. Käytännöllisempi ongelma on, että mallin toteuttaminen olisi mahdollista vain yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Kun pohjoismaiset markkinat koko ajan lähentyvät muita eurooppalaisia markkinoita, tulisi malli myydä näillekin. Vaikka ehdotuksella siis epäilemättä voitaisiin vaikuttaa sähkön hintaan, pidän sen toteuttamiskelpoisuutta huonona. 4. Rahastomalli ja veromalli ilmastostrategian valossa Sekä rahastomalli että veromalli ovat toteuttamiskelpoisia ja niillä voidaan periaatteessa arvioida olevan joitakin myönteisiä vaikutuksia. Alla tarkastellaan näitä vaihtoehtoja tarkemmin ilmasto ja energiastrategian toimenpideohjelman jatkona laskentamallilla tehtyjen esimerkkilaskelmien valossa. Laskelmissa lähdetään windfall työryhmän arviosta siitä määrästä windfallvoittoja, joka käytännössä tulisi veron piiriin. Lähtökohtaisesti vero ulotettaisiin vain vanhalla, ennen vuotta 1997 rakennetulle kapasiteetille, koska sen jälkeen syntynyt kapasiteetti voidaan nähdä syntyneen ilmastopolitiikan kannustimien vaikutuksesta. Tällainen rajaus puoltaa paikkaansa siitä näkökulmasta, että windfall vero ei saisi synnyttää ei toivottuja, ilmasto ja energiastrategian vastaisia kannustimia. Määritelmä kuitenkin sulkee verotuksen ulkopuolelle Kioton kaudella syntyvät, päästöoikeuksien ilmaisjaosta johtuvat windfall voitot. Työryhmän arvion mukaan windfall veron kertymä olisi noin 1 miljoonaa euroa vuodessa, jos vero olisi 3 euroa/mwh. Tämä on vähemmän kuin windfall voittoa arvioidaan syntyvän Kioton kaudella. Vuoden jälkeen kertymä kattaisi kuitenkin suuremman osan syntyvästä windfall voitosta. Ehdotuksen mukaan vero ei riippuisi suoraan sähkön hinnasta, mitä pidän realistisena, koska missään tapauksessa windfall voittoa ei käytännössä voida määrittää juuri vuositason keskiarvoja tarkemmin. Lähtökohtaisesti tällaisen windfall veron ei tulisi siirtyä sähkön hintaan, koska se ei vaikuta rajatuotantomuotojen kustannuksiin. Niinpä rahastomallin ja veromallin väliset erot syntyvät windfall veron kertymän eri käyttötavoista. 4

5 Rahastomallia on alla käsitelty siten, että windfall veron kertymä on oletettu palautettavaksi teollisuuden ja palvelujen sähköveron alennuksen kautta. Tämä vastaa syöttötariffin alentamista sähkön käyttäjille. Palautuksen vaikutuksesta sähkön käyttäjien saama hinta laskee, mutta tukkuhinta voi markkinoilla periaatteessa noustakin. Veromallissa windfall veron kertymä käytetään tuloverojen alentamiseen. Kumpikin vaihtoehto on lähtökohtaisesti valtiontalouden kannalta neutraali. Kuviossa 1 on vertailtu kansantuotteen muutoksia energia ja ilmastostrategiassa windfall veroin täydennettyyn strategian toimenpidekokonaisuuteen. Kuvion perusteella windfall veron avulla voidaan kompensoida ilmastostrategiasta aiheutuvia kustannuksia. Verovaihtoehto on rahastovaihtoehtoa tehokkaampi kansantalouden kannalta. Kuvio 1 Kansantuotteen muutos perusuraan nähden Kansantuote,1,2,3,4,5,6,7,8,

6 Kuviossa 2 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia yksityiseen kulutukseen. Kuviosta näkyy selvästi, että tuloveron alennus kohdistuu rahastovaihtoehtoa enemmän kuluttajiin. Kuvio 2 Kulutuskysynnän muutos perusuraan nähden Kotitalouksien kulutus,2,4,6,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 216 Kuviossa 3 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia investointeihin. Molemmat vaihtoehdot vaikuttavat investointeja kannustavasti, joskin hyvin eri tavoin. Tuloveron alentaminen lisää lyhyellä tähtäimellä työvoiman kysyntää, koska se alentaa palkkavaateita. Työllisyyden kasvu vetää myös investoinnit mukanaan, koska se nostaa pääoman tuottoa. Rahastovaihtoehto taas lisää kannattavuutta suoraan, millä silläkin on pääoman tuottoa kasvattava vaikutus. Kuvio 3 Investointien muutos perusuraan nähden Investoinnit 1,5,5 1 1,5 216 Kuviossa 4 tarkastellaan vaihtoehtojen työllisyysvaikutuksia. Työllisyyden oletetaan lähtökohtaisesti sopeutuvan ajan mittaan takaisin perusuran mukaiselle kasvu uralle. Tuloveron alentaminen nopeuttaa tätä sopeutumista selvästi 6

7 ilmastostrategian toimiin verrattuna, kun taas rahastovaihtoehto ei suoraan vaikuta työllisyyteen. Kuvio 4 Työllisyyden muutos perusuraan nähden Työllisyys,5,5,1,15,2,25,3, Kuviossa 5 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia tukkusähkön hintaan. Kuvion perusteella on selvää, että rahastovaihtoehdolla voi olla vaikutuksia sähkön hintaan. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole aivan suoraviivaisia. Kuviossa tarkastellaan tukkuhintaa, joka reagoi kysyntään. Rahastovaihtoehdossa sähkön käyttäjähinnat laskevat, mikä lisää sähkön kysyntää, jolloin tukkuhinta voi jopa lievästi nousta. Sähkön käyttäjien kannalta vaikutus on silti positiivinen käyttäjän maksama hinta laskee. Kuvio 5 Sähkön tukkuhinnan muutos perusuraan nähden Sähkön hinta Kuviossa 6 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia kotimaisiin päästöihin. Laskennassa ei ole oletettu, että sähkön hinnan ja kotimaisen aktiviteetin 7

8 muutoksen vaikutuksia energiankulutukseen ja päästöihin kompensoitaisiin. Niinpä esimerkiksi sähkön hinnan aleneminen näkyy periaatteessa kulutuksen kasvuna. Ero ilmastostrategiaan on kuitenkin merkityksettömän pieni. Kuvio 6 Kotimaisten hiilidioksidipäästöjen muutos perusuraan nähden Hiilidioksidipäästöt Toimialatasolla rahastovaihtoehto lieventää ilmasto ja energiapoliittisen toimenpidekokonaisuuden vaikutuksia paljon sähköä käyttävillä toimialoilla. Verovaihtoehdon lieventävät vaikutukset taas kohdistuvat enemmän työvoimavaltaisille toimialoille. 5. Johtopäätökset Talousteoria puoltaa windfall voittojen verottamista. Käytännössä windfallvoittojen tarkka määrittely on lähes mahdotonta, koska voitto vaihtelee sekä sähkön että päästöoikeuksien hinnan vaihtelujen mukaan tunneittain. Jos windfallvoittoja päätetään verottaa, verottamiseen tulisi pyrkiä käytännöllisistä lähtökohdista huolehtien siitä, että verosta ei aiheudu ei toivottuja kannustinvaikutuksia. Veron kannalta päästöoikeuksien alkujaolla ei ole merkitystä, jos vero toteutetaan windfall työryhmän esittämässä laajuudessa. Esitetyistä neljästä vaihtoehdosta lähemmin on tarkasteltu verovaihtoehtoa ja rahastovaihtoehtoa. Sekä tasevaihtoehto että energiateollisuuden vaihtoehto ovat arvioni mukaan vaikeita toteuttaa jo siitäkin syystä, että ne edellyttäisivät muiden maiden suostumista tällaisiin järjestelyihin. Kun esimerkiksi Ruotsissa windfallvero on jo käytössä, on vaikea uskoa, että nämä ehdotukset saisivat vastakaikua. Verovaihtoehtoa puoltavat teoreettiset lähtökohdat. Windfall vero ei oikein toteutettuna aiheuta käyttäytymisvaikutuksia, mutta sillä voidaan pienentää niitä haittoja, joita muusta verotuksesta on. Puhtaasti kansantalouden kannalta verovaihtoehto olisi siis tehokkain. 8

9 Rahastovaihtoehtoa puoltaa ennen kaikkea se, että sen perusteella voitaisiin vaikuttaa sähkön hintaan. Tehokkuusvaikutuksiltaan rahastovaihtoehto on kuitenkin vaihtoehdoista heikompi. Tämä näkyy myös lausuntoa varten tehdyistä mallisimulaatioista, joissa tuloveron alentamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat selvästi myönteisempiä kuin rahastovaihtoehdon. Kumpikin vaihtoehto on kuitenkin ilmastostrategian peruslähtökohtaa tehokkaampi windfall veron kertymän tuoman lisäpelivaran vuoksi. VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT Juha Honkatukia yksikönjohtaja 9

10 Lähteet Honkatukia, J. (24): Sähköntuotannon voitot päästökaupan yhteydessä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki. Honkatukia, J. ja Forsström, J. (28). Ilmasto ja energiapoliittisten toiminepiteiden vaikutukset energiajärjestelmään ja kansantalouteen. VATTtutkimuksia 139, VATT, Helsinki. Honkatukia, J. (): VATTAGE A Dynamic, Applied General Equilibrium Model of The Finnish Economy. VATT, Helsinki. KTM (26): Päästökaupasta aiheutuvien sähköntuotannon windfall voittojen rajoittaminen. Työryhmän muistio. Määttä, K. (25): Selvitys sähkön hinnannoususta aiheutuvan windfall voiton verotuksesta. KTM selvityksiä 6/25. 1

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Esitys voimalaitosveroksi on perusteeton ja epäonnistunut

Esitys voimalaitosveroksi on perusteeton ja epäonnistunut SÄHKÖNTUOTANTO LAUSUNTO 1(5) Jukka Leskelä 14.8.2013 Valtiovarainminiteriö valtiovarainministerio@vm.fi Viite: Lausuntopyyntö (VM066:00/2013, 27.6.2013) voimalaitosveroa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta

Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Outi Vilén Laskentatoimen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Ministeriön terveiset. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät , Mikkeli

Ministeriön terveiset. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät , Mikkeli Ministeriön terveiset Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Agenda Lämmityssektori ja kaukolämpö perusskenaariossa ja Pöyryn taustaselvityksessä Veromuutokset Kivihiilestä

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 359/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Uusilla investoinneilla ilmastoystävällistä energiaa Lappiin Sisältö: 1. Valtiovallan päätökset uusiutuvan energian tukemiseksi 2. Potentiaali Lapissa 3. Mitä on näköpiirissä? Valtiovallan

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti AVAUS Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 15.1.2013 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa Jarno Ilme YLIJOHTAJA Riku Huttunen Verkkovalvonta

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot