Sähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen
|
|
- Mari Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lausunto Dnro VATT/2/5/ Helsinki Työ ja elinkeinoministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto Sähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen 1. Toimeksianto Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan neljää eri vaihtoehtoa windfall voittojen leikkaamiseksi ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventämiseksi. Nämä vaihtoehdot ovat: Ulkoinen yleishyödyllinen rahasto eri variaatioineen, kuten syöttötariffirahasto Veromalli Yhtiön oma tase eli sisäinen rahasto Teknologiateollisuus ry:n esittämä malli Tässä lausunnossa arvioidaan TEM:n energiaosaston toimeksiannosta eri vaihtoehtojen vaikutuksia sähkön hintaan ja kansantalouteen. Lausunnossa tarkastellaan sekä Kioton sopimuskautta että vuosien välistä aikaa. Lausunnossa esitettyjen laskelmien lähtökohtana on ilmastostrategiassa arvioitu energian tuotantotapojen muutos. 2. Windfall voittojen taustasta Windfall voitot tulivat käsitteenä laajempaan tietoisuuteen EU:n päästökaupan myötä. Päästökauppa lisää sähköntuotannon kustannuksia erityisesti fossiilisia polttoaineita käyttävien tuotantolaitosten osalta. Päästökauppa vaikuttaa sähkön tukkuhintaan, joka muodostuu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kullekin tunnille muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan kalleimman sähköä tuottaneen voimalaitoksen ns. rajatuotantomuodon kustannusten mukaisesti. Voimalaitosten ajojärjestys perustuu pohjoismaisilla markkinoilla laitosten muuttuvien tuotantokustannusten edullisuusjärjestykseen. Käytännössä Tanskan ja Suomen hiililauhde on suuren osan ajasta rajatuotantomuoto, jolloin sähkön markkinahinta muodostuu sen muuttuvien kustannusten mukaisesti. Ilman päästökauppaakin hiililauhdetta
2 edullisemmille tuotantoteknologioille, erityisesti vesi ja ydinvoimalle, syntyy rajakustannushinnoitteluun perustuvilla markkinoilla voittoja. Koska päästökauppa nostaa rajatuotannon kustannuksia, se kasvattaa näiden päästöttömien tuotantomuotojen voittoja, mutta myös hiililauhdetta vähäpäästöisempien tuotantomuotojen voittoja. EU:n päästökauppa nostaa sähkön hintaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, vaikka keskeisimpien tuotantomuotojen, kuten vesi ja ydinvoiman, tuotantokustannukset eivät muutu. Tämän seurauksena sähköntuottajien voitot kasvavat. Näitä lisävoittoja kutsutaan windfall voitoiksi, koska ne syntyvät viranomaispäätöksestä ja ovat luonteeltaan ansiotonta arvonnousua tuotannolle. Windfallvoittoja saavat kaikki tuottajat, jotka myyvät sähkön marginaalihintaa halvemmalla tuotettua sähköä. Sähkömarkkinoista puhuttaessa windfall voitoilla tarkoitetaan yleensä muiden kuin rajatuotantomuotojen voittoja, mutta niillä voidaan myös viitata siihen voittoon, joka syntyy päästöoikeuksien ilmaisen alkujaon myötä. Tämän määritelmän mukaan myös hiililauhteelle voi syntyä windfall voittoa. EU:n päästökaupasta on kuitenkin sovittu, että Kioton kauden jälkeen merkittävä osa päästöoikeuksista tullaan huutokauppaamaan. Tällöin päästöoikeuksien alkujako ei enää aiheuta windfall voittoja. Sillä, perustuuko alkujako ilmaisjakoon vai huutokauppaan ei ole sinänsä merkitystä sähkön hinnoittelun ja syntyvän windfall voiton kannalta. Windfall voittojen verottamisen periaatteellista taustaa on käsitelty useissa eri tutkimuksissa (muun muassa Honkatukia 24 ja Määttä 25) sekä asiaa pohtineessa työryhmässä (KTM 26). Teoriassa windfall voittojen verottamiselle ei ole estettä, koska tällaisten voittojen verottamisella ei ole käyttäytymisvaikutuksia. Käytännössä windfall voittojen tarkka määrittely on kuitenkin lähes mahdotonta, vaihteleehan se sekä sähkön että päästöoikeuksien hinnan vaihtelujen mukaan tunneittain. Mutkikkaaksi verottamisen tekee myös se, että päästökaupalla haetaan ohjausvaikutusta, joka kannustaa investointeja päästöttömiin tuotantomuotoihin, kuten vesivoimaan ja ydinvoimaan. Näiden tuotantomuotojen verottaminen windfall verolla voisi muodostaa vastakkaisen kannustimen, ellei siihen sovellettaisi rajauksia. Jos siis windfall voittoja päätetään verottaa, verottamiseen tulisi pyrkiä käytännöllisistä lähtökohdista huolehtien siitä, että verosta ei aiheudu ei toivottuja kannustinvaikutuksia. 3. Windfall voittojen verotusvaihtoehdot teorian valossa Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan neljää eri vaihtoehtoa windfall voittojen leikkaamiseksi ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventämiseksi. Nämä vaihtoehdot ovat: Ulkoinen yleishyödyllinen rahasto eri variaatioineen, kuten syöttötariffirahasto Veromalli Yhtiön oma tase eli sisäinen rahasto 2
3 Teknologiateollisuus ry:n esittämä malli Käsittelen alla kutakin ehdotuksista erikseen. Rahastomalli Rahastomallin tarkoituksena on käyttää windfall veron kertymää ilmasto ja energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseen ja sähkön hinnan alentamiseen. Eräs tällainen mahdollisuus olisi kanavoida tuotto syöttötariffirahastoon, josta kantaverkkoyhtiö maksaisi tulevan syöttötariffijärjestelmän kustannuksia. Marraskuussa 28 hyväksytyssä ilmasto ja energiastrategiassa päätettiin syöttötariffijärjestelmän käyttöönotosta uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön edistämiseksi. Syöttötariffeja tarvitaan, jotta kustannuksiltaan korkeat sähkön tuotantomuodot kuten tuulivoima tulisivat käyttöön siinä laajuudessa kuin ilmasto ja energiastrategia edellyttää. Syöttötariffit tulevat mitä ilmeisimmin nostamaan sähkön hintaa, jolloin tariffien kattaminen rahastosta pienentäisi hinnan nousupainetta. Sähkön hinnalla on toisaalta kannustinvaikutuksia, ja jos sähkön hinta jää alemmaksi, saattaa sillä olla vaikutuksia esimerkiksi energiansäästötoimien kannattavuuteen. Veromalli Veromallissa windfall veron kertymä jää valtion kassaan, jossa se voidaan käyttää esimerkiksi muun verotuksen alentamiseen. Tällöin se ei alenna sähkön hintaa, ellei verotuottoa korvamerkitä energiainvestointien tukemiseen. Kertymän käyttämistä muun verotuksen alentamiseen voidaan perustella teoreettisesti: kun windfall verosta ei lähtökohtaisesti aiheudu käyttäytymisvaikutuksia, saavutetaan kansantalouden kannalta hyötyä, jos kertymällä lievennetään sellaista verotusta, josta aiheutuu ei toivottuja vaikutuksia. Tärkein tällainen vero on työn ansiotulovero. Korvamerkintää energiainvestointeihin ei ole yhtä helppoa perustella teorian avulla. Investointituet voisivat olla perusteltuja, jos katsotaan, että energiateknologian markkinoilla on esteitä investointien toteuttamiselle. Ilmasto ja energiastrategia sisältää kuitenkin jo nykyisellään vahvoja kannustimia energiainvestoinneille. Energiainvestointien linkki sähkön hintaan on myös jossain määrin epäselvä. Aiempia tämänsuuntaisia ehdotuksia pohtineessa työssä (Honkatukia 24) saatiin viitteitä siitä, että vähäpäästöisen tuotannon tuki voisi laskea sähkön hintaa; tällöin tuotantoa täytyisi kuitenkin tulla markkinoille verrattain paljon. Verokertymän käyttö muiden verojen alentamiseen vaikuttaa siksi kansantalouden kannalta perustelluimmalta vaihtoehdolta. Tasemalli Yhtiön oma tase eli sisäinen rahastomalli olisi lähtökohdiltaan luontevin tapa windfall voittojen käyttöön. Lisäksi siinä ei tulisi ongelmia teollisuuden osakkuussähkön kanssa. Vaihtoehto on kuitenkin käytännössä erittäin vaikea toteuttaa, jonka vuoksi KTM:n ja VM:n työryhmä hylkäsi tämän vaihtoehdon. Tässä lausunnossa yhdytään tähän näkemykseen. 3
4 Teknologiateollisuuden malli Teknologiateollisuuden mallissa sähköpörssi Nordpoolissa sähkön hinta määritettäisiin ilman päästöoikeuksien hintaa ja Nordpool maksaisi fossiilisia polttoaineita käyttäville sähköntuottajille päästöoikeuksia vastaavan korvauksen, jonka jälkeen Nordpool keräisi päästöoikeuksien arvon kantaverkkoyhtiöiden kautta kaikelta myytävältä sähköltä. Järjestelmä alentaisi sähkön hintaa, mutta samalla lisäisi tarvetta korottaa uusiutuvan energian tukia. Mallissa on kuitenkin kaksi suurta ongelmaa. Näistä ehkä tärkein on se, että mallissa päästökaupan ohjausvaikutus ei enää kohdistuisi suoraan runsaspäästöisimpään tuotantomuotoon. Malli siis kylläkin lieventäisi päästökaupan vaikutusta sähkön hintaan, mutta kadottaisi samalla päästökaupan keskeisen ohjausvaikutuksen. Käytännöllisempi ongelma on, että mallin toteuttaminen olisi mahdollista vain yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Kun pohjoismaiset markkinat koko ajan lähentyvät muita eurooppalaisia markkinoita, tulisi malli myydä näillekin. Vaikka ehdotuksella siis epäilemättä voitaisiin vaikuttaa sähkön hintaan, pidän sen toteuttamiskelpoisuutta huonona. 4. Rahastomalli ja veromalli ilmastostrategian valossa Sekä rahastomalli että veromalli ovat toteuttamiskelpoisia ja niillä voidaan periaatteessa arvioida olevan joitakin myönteisiä vaikutuksia. Alla tarkastellaan näitä vaihtoehtoja tarkemmin ilmasto ja energiastrategian toimenpideohjelman jatkona laskentamallilla tehtyjen esimerkkilaskelmien valossa. Laskelmissa lähdetään windfall työryhmän arviosta siitä määrästä windfallvoittoja, joka käytännössä tulisi veron piiriin. Lähtökohtaisesti vero ulotettaisiin vain vanhalla, ennen vuotta 1997 rakennetulle kapasiteetille, koska sen jälkeen syntynyt kapasiteetti voidaan nähdä syntyneen ilmastopolitiikan kannustimien vaikutuksesta. Tällainen rajaus puoltaa paikkaansa siitä näkökulmasta, että windfall vero ei saisi synnyttää ei toivottuja, ilmasto ja energiastrategian vastaisia kannustimia. Määritelmä kuitenkin sulkee verotuksen ulkopuolelle Kioton kaudella syntyvät, päästöoikeuksien ilmaisjaosta johtuvat windfall voitot. Työryhmän arvion mukaan windfall veron kertymä olisi noin 1 miljoonaa euroa vuodessa, jos vero olisi 3 euroa/mwh. Tämä on vähemmän kuin windfall voittoa arvioidaan syntyvän Kioton kaudella. Vuoden jälkeen kertymä kattaisi kuitenkin suuremman osan syntyvästä windfall voitosta. Ehdotuksen mukaan vero ei riippuisi suoraan sähkön hinnasta, mitä pidän realistisena, koska missään tapauksessa windfall voittoa ei käytännössä voida määrittää juuri vuositason keskiarvoja tarkemmin. Lähtökohtaisesti tällaisen windfall veron ei tulisi siirtyä sähkön hintaan, koska se ei vaikuta rajatuotantomuotojen kustannuksiin. Niinpä rahastomallin ja veromallin väliset erot syntyvät windfall veron kertymän eri käyttötavoista. 4
5 Rahastomallia on alla käsitelty siten, että windfall veron kertymä on oletettu palautettavaksi teollisuuden ja palvelujen sähköveron alennuksen kautta. Tämä vastaa syöttötariffin alentamista sähkön käyttäjille. Palautuksen vaikutuksesta sähkön käyttäjien saama hinta laskee, mutta tukkuhinta voi markkinoilla periaatteessa noustakin. Veromallissa windfall veron kertymä käytetään tuloverojen alentamiseen. Kumpikin vaihtoehto on lähtökohtaisesti valtiontalouden kannalta neutraali. Kuviossa 1 on vertailtu kansantuotteen muutoksia energia ja ilmastostrategiassa windfall veroin täydennettyyn strategian toimenpidekokonaisuuteen. Kuvion perusteella windfall veron avulla voidaan kompensoida ilmastostrategiasta aiheutuvia kustannuksia. Verovaihtoehto on rahastovaihtoehtoa tehokkaampi kansantalouden kannalta. Kuvio 1 Kansantuotteen muutos perusuraan nähden Kansantuote,1,2,3,4,5,6,7,8,
6 Kuviossa 2 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia yksityiseen kulutukseen. Kuviosta näkyy selvästi, että tuloveron alennus kohdistuu rahastovaihtoehtoa enemmän kuluttajiin. Kuvio 2 Kulutuskysynnän muutos perusuraan nähden Kotitalouksien kulutus,2,4,6,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 216 Kuviossa 3 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia investointeihin. Molemmat vaihtoehdot vaikuttavat investointeja kannustavasti, joskin hyvin eri tavoin. Tuloveron alentaminen lisää lyhyellä tähtäimellä työvoiman kysyntää, koska se alentaa palkkavaateita. Työllisyyden kasvu vetää myös investoinnit mukanaan, koska se nostaa pääoman tuottoa. Rahastovaihtoehto taas lisää kannattavuutta suoraan, millä silläkin on pääoman tuottoa kasvattava vaikutus. Kuvio 3 Investointien muutos perusuraan nähden Investoinnit 1,5,5 1 1,5 216 Kuviossa 4 tarkastellaan vaihtoehtojen työllisyysvaikutuksia. Työllisyyden oletetaan lähtökohtaisesti sopeutuvan ajan mittaan takaisin perusuran mukaiselle kasvu uralle. Tuloveron alentaminen nopeuttaa tätä sopeutumista selvästi 6
7 ilmastostrategian toimiin verrattuna, kun taas rahastovaihtoehto ei suoraan vaikuta työllisyyteen. Kuvio 4 Työllisyyden muutos perusuraan nähden Työllisyys,5,5,1,15,2,25,3, Kuviossa 5 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia tukkusähkön hintaan. Kuvion perusteella on selvää, että rahastovaihtoehdolla voi olla vaikutuksia sähkön hintaan. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole aivan suoraviivaisia. Kuviossa tarkastellaan tukkuhintaa, joka reagoi kysyntään. Rahastovaihtoehdossa sähkön käyttäjähinnat laskevat, mikä lisää sähkön kysyntää, jolloin tukkuhinta voi jopa lievästi nousta. Sähkön käyttäjien kannalta vaikutus on silti positiivinen käyttäjän maksama hinta laskee. Kuvio 5 Sähkön tukkuhinnan muutos perusuraan nähden Sähkön hinta Kuviossa 6 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia kotimaisiin päästöihin. Laskennassa ei ole oletettu, että sähkön hinnan ja kotimaisen aktiviteetin 7
8 muutoksen vaikutuksia energiankulutukseen ja päästöihin kompensoitaisiin. Niinpä esimerkiksi sähkön hinnan aleneminen näkyy periaatteessa kulutuksen kasvuna. Ero ilmastostrategiaan on kuitenkin merkityksettömän pieni. Kuvio 6 Kotimaisten hiilidioksidipäästöjen muutos perusuraan nähden Hiilidioksidipäästöt Toimialatasolla rahastovaihtoehto lieventää ilmasto ja energiapoliittisen toimenpidekokonaisuuden vaikutuksia paljon sähköä käyttävillä toimialoilla. Verovaihtoehdon lieventävät vaikutukset taas kohdistuvat enemmän työvoimavaltaisille toimialoille. 5. Johtopäätökset Talousteoria puoltaa windfall voittojen verottamista. Käytännössä windfallvoittojen tarkka määrittely on lähes mahdotonta, koska voitto vaihtelee sekä sähkön että päästöoikeuksien hinnan vaihtelujen mukaan tunneittain. Jos windfallvoittoja päätetään verottaa, verottamiseen tulisi pyrkiä käytännöllisistä lähtökohdista huolehtien siitä, että verosta ei aiheudu ei toivottuja kannustinvaikutuksia. Veron kannalta päästöoikeuksien alkujaolla ei ole merkitystä, jos vero toteutetaan windfall työryhmän esittämässä laajuudessa. Esitetyistä neljästä vaihtoehdosta lähemmin on tarkasteltu verovaihtoehtoa ja rahastovaihtoehtoa. Sekä tasevaihtoehto että energiateollisuuden vaihtoehto ovat arvioni mukaan vaikeita toteuttaa jo siitäkin syystä, että ne edellyttäisivät muiden maiden suostumista tällaisiin järjestelyihin. Kun esimerkiksi Ruotsissa windfallvero on jo käytössä, on vaikea uskoa, että nämä ehdotukset saisivat vastakaikua. Verovaihtoehtoa puoltavat teoreettiset lähtökohdat. Windfall vero ei oikein toteutettuna aiheuta käyttäytymisvaikutuksia, mutta sillä voidaan pienentää niitä haittoja, joita muusta verotuksesta on. Puhtaasti kansantalouden kannalta verovaihtoehto olisi siis tehokkain. 8
9 Rahastovaihtoehtoa puoltaa ennen kaikkea se, että sen perusteella voitaisiin vaikuttaa sähkön hintaan. Tehokkuusvaikutuksiltaan rahastovaihtoehto on kuitenkin vaihtoehdoista heikompi. Tämä näkyy myös lausuntoa varten tehdyistä mallisimulaatioista, joissa tuloveron alentamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat selvästi myönteisempiä kuin rahastovaihtoehdon. Kumpikin vaihtoehto on kuitenkin ilmastostrategian peruslähtökohtaa tehokkaampi windfall veron kertymän tuoman lisäpelivaran vuoksi. VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT Juha Honkatukia yksikönjohtaja 9
10 Lähteet Honkatukia, J. (24): Sähköntuotannon voitot päästökaupan yhteydessä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki. Honkatukia, J. ja Forsström, J. (28). Ilmasto ja energiapoliittisten toiminepiteiden vaikutukset energiajärjestelmään ja kansantalouteen. VATTtutkimuksia 139, VATT, Helsinki. Honkatukia, J. (): VATTAGE A Dynamic, Applied General Equilibrium Model of The Finnish Economy. VATT, Helsinki. KTM (26): Päästökaupasta aiheutuvien sähköntuotannon windfall voittojen rajoittaminen. Työryhmän muistio. Määttä, K. (25): Selvitys sähkön hinnannoususta aiheutuvan windfall voiton verotuksesta. KTM selvityksiä 6/25. 1
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
LisätiedotLausunto Euroopan unionin päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista sähkömarkkinoihin
Lausunto Euroopan unionin päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista sähkömarkkinoihin 13.2.2009 Pasi Holm SISÄLLYSLUTTELO 1 Taustaa... 1 2 Arvioinnin lähtökohtia...
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotUraaniveron käyttöönotto Suomessa
Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Pasi Holm* ja Markku Ollikainen** Leena Kerkelä* 4.2.2011 * Pellervon taloustutkimus PTT ** Helsingin yliopisto Toimeksianto - väliraportti 1.12.2010 ja loppuraportti
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotBiokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotMikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008
1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan
LisätiedotSuomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotYhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan
Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN
PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN 6.6.217 SISÄLTÖ Tärkeimmät direktiivimuutokset ja ilmaisjako Vaikutukset energiasektoriin Vaikutukset teollisuuteen
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotAsiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa
Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotPienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014
Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotTieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset
Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja
LisätiedotSähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista
Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotYrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
LisätiedotPäästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka
. Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotPäästökauppadirektiivin uudistus. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Mikko Paloneva
Päästökauppadirektiivin uudistus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Mikko Paloneva Uudistuksen tausta Päästökauppadirektiivi uudistetaan kaudelle 2021-2030 Sopeutetaan päästökauppa 2030-ilmastokehykseen:
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotMinisterin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu
Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotPäästökaupan uudistaminen
Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030/Energian kulutuspiikkien hallinta
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030/Energian kulutuspiikkien hallinta Asiantuntija kuuleminen Ympäristövaliokunta 17.10.2017 Tutkimusprofessori
LisätiedotNäkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen
Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset
LisätiedotEsitys voimalaitosveroksi on perusteeton ja epäonnistunut
SÄHKÖNTUOTANTO LAUSUNTO 1(5) Jukka Leskelä 14.8.2013 Valtiovarainminiteriö valtiovarainministerio@vm.fi Viite: Lausuntopyyntö (VM066:00/2013, 27.6.2013) voimalaitosveroa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotPäästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki
Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotLOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotPäästökaupan toimintaperiaate
EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotValtiovarainvaliokunnalle
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle voimalaitosverolaiksi sekä laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 :n ja verotilistä annetun lain 1 :n muuttamisesta
LisätiedotKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotPäästökauppa selkokielellä
Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa
LisätiedotVoimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta
Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Outi Vilén Laskentatoimen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotÄmmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa
Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotTulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA
Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko
Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen
LisätiedotLähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP
Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa
Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden
LisätiedotTulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto
Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 (22.11.2017) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Taustaa työpaikkojen syntymisestä uusissa energiatekniikoissa
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
Lisätiedot