Sähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen"

Transkriptio

1 Lausunto Dnro VATT/2/5/ Helsinki Työ ja elinkeinoministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto Sähköntuotannon windfall voittojen leikkaaminen ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventäminen 1. Toimeksianto Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan neljää eri vaihtoehtoa windfall voittojen leikkaamiseksi ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventämiseksi. Nämä vaihtoehdot ovat: Ulkoinen yleishyödyllinen rahasto eri variaatioineen, kuten syöttötariffirahasto Veromalli Yhtiön oma tase eli sisäinen rahasto Teknologiateollisuus ry:n esittämä malli Tässä lausunnossa arvioidaan TEM:n energiaosaston toimeksiannosta eri vaihtoehtojen vaikutuksia sähkön hintaan ja kansantalouteen. Lausunnossa tarkastellaan sekä Kioton sopimuskautta että vuosien välistä aikaa. Lausunnossa esitettyjen laskelmien lähtökohtana on ilmastostrategiassa arvioitu energian tuotantotapojen muutos. 2. Windfall voittojen taustasta Windfall voitot tulivat käsitteenä laajempaan tietoisuuteen EU:n päästökaupan myötä. Päästökauppa lisää sähköntuotannon kustannuksia erityisesti fossiilisia polttoaineita käyttävien tuotantolaitosten osalta. Päästökauppa vaikuttaa sähkön tukkuhintaan, joka muodostuu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kullekin tunnille muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan kalleimman sähköä tuottaneen voimalaitoksen ns. rajatuotantomuodon kustannusten mukaisesti. Voimalaitosten ajojärjestys perustuu pohjoismaisilla markkinoilla laitosten muuttuvien tuotantokustannusten edullisuusjärjestykseen. Käytännössä Tanskan ja Suomen hiililauhde on suuren osan ajasta rajatuotantomuoto, jolloin sähkön markkinahinta muodostuu sen muuttuvien kustannusten mukaisesti. Ilman päästökauppaakin hiililauhdetta

2 edullisemmille tuotantoteknologioille, erityisesti vesi ja ydinvoimalle, syntyy rajakustannushinnoitteluun perustuvilla markkinoilla voittoja. Koska päästökauppa nostaa rajatuotannon kustannuksia, se kasvattaa näiden päästöttömien tuotantomuotojen voittoja, mutta myös hiililauhdetta vähäpäästöisempien tuotantomuotojen voittoja. EU:n päästökauppa nostaa sähkön hintaa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, vaikka keskeisimpien tuotantomuotojen, kuten vesi ja ydinvoiman, tuotantokustannukset eivät muutu. Tämän seurauksena sähköntuottajien voitot kasvavat. Näitä lisävoittoja kutsutaan windfall voitoiksi, koska ne syntyvät viranomaispäätöksestä ja ovat luonteeltaan ansiotonta arvonnousua tuotannolle. Windfallvoittoja saavat kaikki tuottajat, jotka myyvät sähkön marginaalihintaa halvemmalla tuotettua sähköä. Sähkömarkkinoista puhuttaessa windfall voitoilla tarkoitetaan yleensä muiden kuin rajatuotantomuotojen voittoja, mutta niillä voidaan myös viitata siihen voittoon, joka syntyy päästöoikeuksien ilmaisen alkujaon myötä. Tämän määritelmän mukaan myös hiililauhteelle voi syntyä windfall voittoa. EU:n päästökaupasta on kuitenkin sovittu, että Kioton kauden jälkeen merkittävä osa päästöoikeuksista tullaan huutokauppaamaan. Tällöin päästöoikeuksien alkujako ei enää aiheuta windfall voittoja. Sillä, perustuuko alkujako ilmaisjakoon vai huutokauppaan ei ole sinänsä merkitystä sähkön hinnoittelun ja syntyvän windfall voiton kannalta. Windfall voittojen verottamisen periaatteellista taustaa on käsitelty useissa eri tutkimuksissa (muun muassa Honkatukia 24 ja Määttä 25) sekä asiaa pohtineessa työryhmässä (KTM 26). Teoriassa windfall voittojen verottamiselle ei ole estettä, koska tällaisten voittojen verottamisella ei ole käyttäytymisvaikutuksia. Käytännössä windfall voittojen tarkka määrittely on kuitenkin lähes mahdotonta, vaihteleehan se sekä sähkön että päästöoikeuksien hinnan vaihtelujen mukaan tunneittain. Mutkikkaaksi verottamisen tekee myös se, että päästökaupalla haetaan ohjausvaikutusta, joka kannustaa investointeja päästöttömiin tuotantomuotoihin, kuten vesivoimaan ja ydinvoimaan. Näiden tuotantomuotojen verottaminen windfall verolla voisi muodostaa vastakkaisen kannustimen, ellei siihen sovellettaisi rajauksia. Jos siis windfall voittoja päätetään verottaa, verottamiseen tulisi pyrkiä käytännöllisistä lähtökohdista huolehtien siitä, että verosta ei aiheudu ei toivottuja kannustinvaikutuksia. 3. Windfall voittojen verotusvaihtoehdot teorian valossa Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan neljää eri vaihtoehtoa windfall voittojen leikkaamiseksi ja päästökaupan sähkönhintavaikutusten lieventämiseksi. Nämä vaihtoehdot ovat: Ulkoinen yleishyödyllinen rahasto eri variaatioineen, kuten syöttötariffirahasto Veromalli Yhtiön oma tase eli sisäinen rahasto 2

3 Teknologiateollisuus ry:n esittämä malli Käsittelen alla kutakin ehdotuksista erikseen. Rahastomalli Rahastomallin tarkoituksena on käyttää windfall veron kertymää ilmasto ja energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseen ja sähkön hinnan alentamiseen. Eräs tällainen mahdollisuus olisi kanavoida tuotto syöttötariffirahastoon, josta kantaverkkoyhtiö maksaisi tulevan syöttötariffijärjestelmän kustannuksia. Marraskuussa 28 hyväksytyssä ilmasto ja energiastrategiassa päätettiin syöttötariffijärjestelmän käyttöönotosta uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön edistämiseksi. Syöttötariffeja tarvitaan, jotta kustannuksiltaan korkeat sähkön tuotantomuodot kuten tuulivoima tulisivat käyttöön siinä laajuudessa kuin ilmasto ja energiastrategia edellyttää. Syöttötariffit tulevat mitä ilmeisimmin nostamaan sähkön hintaa, jolloin tariffien kattaminen rahastosta pienentäisi hinnan nousupainetta. Sähkön hinnalla on toisaalta kannustinvaikutuksia, ja jos sähkön hinta jää alemmaksi, saattaa sillä olla vaikutuksia esimerkiksi energiansäästötoimien kannattavuuteen. Veromalli Veromallissa windfall veron kertymä jää valtion kassaan, jossa se voidaan käyttää esimerkiksi muun verotuksen alentamiseen. Tällöin se ei alenna sähkön hintaa, ellei verotuottoa korvamerkitä energiainvestointien tukemiseen. Kertymän käyttämistä muun verotuksen alentamiseen voidaan perustella teoreettisesti: kun windfall verosta ei lähtökohtaisesti aiheudu käyttäytymisvaikutuksia, saavutetaan kansantalouden kannalta hyötyä, jos kertymällä lievennetään sellaista verotusta, josta aiheutuu ei toivottuja vaikutuksia. Tärkein tällainen vero on työn ansiotulovero. Korvamerkintää energiainvestointeihin ei ole yhtä helppoa perustella teorian avulla. Investointituet voisivat olla perusteltuja, jos katsotaan, että energiateknologian markkinoilla on esteitä investointien toteuttamiselle. Ilmasto ja energiastrategia sisältää kuitenkin jo nykyisellään vahvoja kannustimia energiainvestoinneille. Energiainvestointien linkki sähkön hintaan on myös jossain määrin epäselvä. Aiempia tämänsuuntaisia ehdotuksia pohtineessa työssä (Honkatukia 24) saatiin viitteitä siitä, että vähäpäästöisen tuotannon tuki voisi laskea sähkön hintaa; tällöin tuotantoa täytyisi kuitenkin tulla markkinoille verrattain paljon. Verokertymän käyttö muiden verojen alentamiseen vaikuttaa siksi kansantalouden kannalta perustelluimmalta vaihtoehdolta. Tasemalli Yhtiön oma tase eli sisäinen rahastomalli olisi lähtökohdiltaan luontevin tapa windfall voittojen käyttöön. Lisäksi siinä ei tulisi ongelmia teollisuuden osakkuussähkön kanssa. Vaihtoehto on kuitenkin käytännössä erittäin vaikea toteuttaa, jonka vuoksi KTM:n ja VM:n työryhmä hylkäsi tämän vaihtoehdon. Tässä lausunnossa yhdytään tähän näkemykseen. 3

4 Teknologiateollisuuden malli Teknologiateollisuuden mallissa sähköpörssi Nordpoolissa sähkön hinta määritettäisiin ilman päästöoikeuksien hintaa ja Nordpool maksaisi fossiilisia polttoaineita käyttäville sähköntuottajille päästöoikeuksia vastaavan korvauksen, jonka jälkeen Nordpool keräisi päästöoikeuksien arvon kantaverkkoyhtiöiden kautta kaikelta myytävältä sähköltä. Järjestelmä alentaisi sähkön hintaa, mutta samalla lisäisi tarvetta korottaa uusiutuvan energian tukia. Mallissa on kuitenkin kaksi suurta ongelmaa. Näistä ehkä tärkein on se, että mallissa päästökaupan ohjausvaikutus ei enää kohdistuisi suoraan runsaspäästöisimpään tuotantomuotoon. Malli siis kylläkin lieventäisi päästökaupan vaikutusta sähkön hintaan, mutta kadottaisi samalla päästökaupan keskeisen ohjausvaikutuksen. Käytännöllisempi ongelma on, että mallin toteuttaminen olisi mahdollista vain yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Kun pohjoismaiset markkinat koko ajan lähentyvät muita eurooppalaisia markkinoita, tulisi malli myydä näillekin. Vaikka ehdotuksella siis epäilemättä voitaisiin vaikuttaa sähkön hintaan, pidän sen toteuttamiskelpoisuutta huonona. 4. Rahastomalli ja veromalli ilmastostrategian valossa Sekä rahastomalli että veromalli ovat toteuttamiskelpoisia ja niillä voidaan periaatteessa arvioida olevan joitakin myönteisiä vaikutuksia. Alla tarkastellaan näitä vaihtoehtoja tarkemmin ilmasto ja energiastrategian toimenpideohjelman jatkona laskentamallilla tehtyjen esimerkkilaskelmien valossa. Laskelmissa lähdetään windfall työryhmän arviosta siitä määrästä windfallvoittoja, joka käytännössä tulisi veron piiriin. Lähtökohtaisesti vero ulotettaisiin vain vanhalla, ennen vuotta 1997 rakennetulle kapasiteetille, koska sen jälkeen syntynyt kapasiteetti voidaan nähdä syntyneen ilmastopolitiikan kannustimien vaikutuksesta. Tällainen rajaus puoltaa paikkaansa siitä näkökulmasta, että windfall vero ei saisi synnyttää ei toivottuja, ilmasto ja energiastrategian vastaisia kannustimia. Määritelmä kuitenkin sulkee verotuksen ulkopuolelle Kioton kaudella syntyvät, päästöoikeuksien ilmaisjaosta johtuvat windfall voitot. Työryhmän arvion mukaan windfall veron kertymä olisi noin 1 miljoonaa euroa vuodessa, jos vero olisi 3 euroa/mwh. Tämä on vähemmän kuin windfall voittoa arvioidaan syntyvän Kioton kaudella. Vuoden jälkeen kertymä kattaisi kuitenkin suuremman osan syntyvästä windfall voitosta. Ehdotuksen mukaan vero ei riippuisi suoraan sähkön hinnasta, mitä pidän realistisena, koska missään tapauksessa windfall voittoa ei käytännössä voida määrittää juuri vuositason keskiarvoja tarkemmin. Lähtökohtaisesti tällaisen windfall veron ei tulisi siirtyä sähkön hintaan, koska se ei vaikuta rajatuotantomuotojen kustannuksiin. Niinpä rahastomallin ja veromallin väliset erot syntyvät windfall veron kertymän eri käyttötavoista. 4

5 Rahastomallia on alla käsitelty siten, että windfall veron kertymä on oletettu palautettavaksi teollisuuden ja palvelujen sähköveron alennuksen kautta. Tämä vastaa syöttötariffin alentamista sähkön käyttäjille. Palautuksen vaikutuksesta sähkön käyttäjien saama hinta laskee, mutta tukkuhinta voi markkinoilla periaatteessa noustakin. Veromallissa windfall veron kertymä käytetään tuloverojen alentamiseen. Kumpikin vaihtoehto on lähtökohtaisesti valtiontalouden kannalta neutraali. Kuviossa 1 on vertailtu kansantuotteen muutoksia energia ja ilmastostrategiassa windfall veroin täydennettyyn strategian toimenpidekokonaisuuteen. Kuvion perusteella windfall veron avulla voidaan kompensoida ilmastostrategiasta aiheutuvia kustannuksia. Verovaihtoehto on rahastovaihtoehtoa tehokkaampi kansantalouden kannalta. Kuvio 1 Kansantuotteen muutos perusuraan nähden Kansantuote,1,2,3,4,5,6,7,8,

6 Kuviossa 2 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia yksityiseen kulutukseen. Kuviosta näkyy selvästi, että tuloveron alennus kohdistuu rahastovaihtoehtoa enemmän kuluttajiin. Kuvio 2 Kulutuskysynnän muutos perusuraan nähden Kotitalouksien kulutus,2,4,6,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 216 Kuviossa 3 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia investointeihin. Molemmat vaihtoehdot vaikuttavat investointeja kannustavasti, joskin hyvin eri tavoin. Tuloveron alentaminen lisää lyhyellä tähtäimellä työvoiman kysyntää, koska se alentaa palkkavaateita. Työllisyyden kasvu vetää myös investoinnit mukanaan, koska se nostaa pääoman tuottoa. Rahastovaihtoehto taas lisää kannattavuutta suoraan, millä silläkin on pääoman tuottoa kasvattava vaikutus. Kuvio 3 Investointien muutos perusuraan nähden Investoinnit 1,5,5 1 1,5 216 Kuviossa 4 tarkastellaan vaihtoehtojen työllisyysvaikutuksia. Työllisyyden oletetaan lähtökohtaisesti sopeutuvan ajan mittaan takaisin perusuran mukaiselle kasvu uralle. Tuloveron alentaminen nopeuttaa tätä sopeutumista selvästi 6

7 ilmastostrategian toimiin verrattuna, kun taas rahastovaihtoehto ei suoraan vaikuta työllisyyteen. Kuvio 4 Työllisyyden muutos perusuraan nähden Työllisyys,5,5,1,15,2,25,3, Kuviossa 5 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia tukkusähkön hintaan. Kuvion perusteella on selvää, että rahastovaihtoehdolla voi olla vaikutuksia sähkön hintaan. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole aivan suoraviivaisia. Kuviossa tarkastellaan tukkuhintaa, joka reagoi kysyntään. Rahastovaihtoehdossa sähkön käyttäjähinnat laskevat, mikä lisää sähkön kysyntää, jolloin tukkuhinta voi jopa lievästi nousta. Sähkön käyttäjien kannalta vaikutus on silti positiivinen käyttäjän maksama hinta laskee. Kuvio 5 Sähkön tukkuhinnan muutos perusuraan nähden Sähkön hinta Kuviossa 6 tarkastellaan vaihtoehtojen vaikutuksia kotimaisiin päästöihin. Laskennassa ei ole oletettu, että sähkön hinnan ja kotimaisen aktiviteetin 7

8 muutoksen vaikutuksia energiankulutukseen ja päästöihin kompensoitaisiin. Niinpä esimerkiksi sähkön hinnan aleneminen näkyy periaatteessa kulutuksen kasvuna. Ero ilmastostrategiaan on kuitenkin merkityksettömän pieni. Kuvio 6 Kotimaisten hiilidioksidipäästöjen muutos perusuraan nähden Hiilidioksidipäästöt Toimialatasolla rahastovaihtoehto lieventää ilmasto ja energiapoliittisen toimenpidekokonaisuuden vaikutuksia paljon sähköä käyttävillä toimialoilla. Verovaihtoehdon lieventävät vaikutukset taas kohdistuvat enemmän työvoimavaltaisille toimialoille. 5. Johtopäätökset Talousteoria puoltaa windfall voittojen verottamista. Käytännössä windfallvoittojen tarkka määrittely on lähes mahdotonta, koska voitto vaihtelee sekä sähkön että päästöoikeuksien hinnan vaihtelujen mukaan tunneittain. Jos windfallvoittoja päätetään verottaa, verottamiseen tulisi pyrkiä käytännöllisistä lähtökohdista huolehtien siitä, että verosta ei aiheudu ei toivottuja kannustinvaikutuksia. Veron kannalta päästöoikeuksien alkujaolla ei ole merkitystä, jos vero toteutetaan windfall työryhmän esittämässä laajuudessa. Esitetyistä neljästä vaihtoehdosta lähemmin on tarkasteltu verovaihtoehtoa ja rahastovaihtoehtoa. Sekä tasevaihtoehto että energiateollisuuden vaihtoehto ovat arvioni mukaan vaikeita toteuttaa jo siitäkin syystä, että ne edellyttäisivät muiden maiden suostumista tällaisiin järjestelyihin. Kun esimerkiksi Ruotsissa windfallvero on jo käytössä, on vaikea uskoa, että nämä ehdotukset saisivat vastakaikua. Verovaihtoehtoa puoltavat teoreettiset lähtökohdat. Windfall vero ei oikein toteutettuna aiheuta käyttäytymisvaikutuksia, mutta sillä voidaan pienentää niitä haittoja, joita muusta verotuksesta on. Puhtaasti kansantalouden kannalta verovaihtoehto olisi siis tehokkain. 8

9 Rahastovaihtoehtoa puoltaa ennen kaikkea se, että sen perusteella voitaisiin vaikuttaa sähkön hintaan. Tehokkuusvaikutuksiltaan rahastovaihtoehto on kuitenkin vaihtoehdoista heikompi. Tämä näkyy myös lausuntoa varten tehdyistä mallisimulaatioista, joissa tuloveron alentamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat selvästi myönteisempiä kuin rahastovaihtoehdon. Kumpikin vaihtoehto on kuitenkin ilmastostrategian peruslähtökohtaa tehokkaampi windfall veron kertymän tuoman lisäpelivaran vuoksi. VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT Juha Honkatukia yksikönjohtaja 9

10 Lähteet Honkatukia, J. (24): Sähköntuotannon voitot päästökaupan yhteydessä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki. Honkatukia, J. ja Forsström, J. (28). Ilmasto ja energiapoliittisten toiminepiteiden vaikutukset energiajärjestelmään ja kansantalouteen. VATTtutkimuksia 139, VATT, Helsinki. Honkatukia, J. (): VATTAGE A Dynamic, Applied General Equilibrium Model of The Finnish Economy. VATT, Helsinki. KTM (26): Päästökaupasta aiheutuvien sähköntuotannon windfall voittojen rajoittaminen. Työryhmän muistio. Määttä, K. (25): Selvitys sähkön hinnannoususta aiheutuvan windfall voiton verotuksesta. KTM selvityksiä 6/25. 1

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Lausunto Euroopan unionin päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista sähkömarkkinoihin

Lausunto Euroopan unionin päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista sähkömarkkinoihin Lausunto Euroopan unionin päästökaupan aiheuttamien windfall-voittojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista sähkömarkkinoihin 13.2.2009 Pasi Holm SISÄLLYSLUTTELO 1 Taustaa... 1 2 Arvioinnin lähtökohtia...

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Uraaniveron käyttöönotto Suomessa

Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Pasi Holm* ja Markku Ollikainen** Leena Kerkelä* 4.2.2011 * Pellervon taloustutkimus PTT ** Helsingin yliopisto Toimeksianto - väliraportti 1.12.2010 ja loppuraportti

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Esitys voimalaitosveroksi on perusteeton ja epäonnistunut

Esitys voimalaitosveroksi on perusteeton ja epäonnistunut SÄHKÖNTUOTANTO LAUSUNTO 1(5) Jukka Leskelä 14.8.2013 Valtiovarainminiteriö valtiovarainministerio@vm.fi Viite: Lausuntopyyntö (VM066:00/2013, 27.6.2013) voimalaitosveroa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka . Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 31.1.2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Tutkimukset165. Energia- ja ilmastopoliittisen toimenpidekokonaisuuden. vuoden 2013 jälkeisessä päästökauppajärjestelmässä

Tutkimukset165. Energia- ja ilmastopoliittisen toimenpidekokonaisuuden. vuoden 2013 jälkeisessä päästökauppajärjestelmässä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset165 Energia- ja ilmastopoliittisen toimenpidekokonaisuuden vaikutukset energiajärjestelmään ja kansantalouteen vuoden 213 jälkeisessä päästökauppajärjestelmässä

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi.

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi TEM269:00/2008

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot