Itsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti 2013-2017. Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus"

Transkriptio

1 Itsemurhien ehkäisy Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus

2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SMS on perustettu vuonna 1897 ja sen perustehtävä on mielenterveyden edistäminen. Seura toimii: mielenterveyden asiantuntijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana edistää mielenterveyttä ja kehittää ehkäisevää mielenterveystyötä auttaa vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä toteuttaa ja kehittää kansalaistoimintaa toimii kansainvälisessä yhteistyössä Seuran toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys

3 SOS-Kriisikeskus Suomessa on 20 kriisikeskusta. Helsingin SOS-kriisikeskus on perustettu 1970 Itsemurhien ehkäisykeskukseksi ja se sijaitsee Länsi-Pasilassa. Kriisiauttamisen lähtökohta on asiakkaan kokema kriisi tai vaikea elämäntilanne. Kriisivastaanotolla kriisityöntekijät tarjoavat keskusteluapua kriiseistä selviytymisen tueksi yksilöille, pariskunnille ja perheille. SOS-kriisikeskuksessa on 33 työntekijää tällä hetkellä

4 Kriisikeskuksen palvelut Kriisivastaanotolla toteutuvat keskustelut kasvokkain, tarvittaessa tulkin avustuksella. Ryhmätoiminta. Ammatillisesti ohjattua vertaistukea ryhmissä. Hyödyntää samassa tilanteessa olevien keskinäistä kokemusta ja ymmärtämystä. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville. Tukinet tarjoaa henkilökohtaista tukea, keskusteluryhmiä ja tietopalveluita netissä. Rikosuhripäivystys RIKU tarjoaa rikoksen uhriksi joutuneelle, hänen läheiselleen tai rikosasiassa todistavalle tukea ja neuvontaa Koulutetut vapaaehtoiset toimivat päivystäjinä kriisipuhelimessa ja Tukinetissä, henkilökohtaisina tukihenkilöinä tai vertaisryhmäohjaajina Selma oma-apuohjelma kriiseihin, nettipohjainen 8 viikkoa kestävä ohjelma + 3 tukikeskustelua.

5 ITSEMURHAT SUOMESSA Vuosittain Suomessa lähes ihmistä yrittää itsemurhaa. Noin 1000 onnistuu, lähes kaksinkertainen määrä muihin pohjoismaihin verrattuna ja puolitoistakertainen EU-maihin verrattuna. Suomessa itsemurhat ovat vuodesta - 90 vähentyneet, noin kolmasosalla. Itsemurhavaarassa olevien riskiryhmistä suurin on itsemurhaa aiemmin yrittäneet. Aiempi itsemurhayritys lisää itsemurhariskiä kertaiseksi. Enemmistö itsemurhan tehneistä on miehiä, ¾. Miesten itsemurhaluvut ovat laskusuunnassa, naisten kohdalla itsemurhaluvut pysyvät paikoillaan. Helsingissä hoitoon johtaa vuosittain 350 im-yritystä / asukasta kohden. Naisia ja miehiä on yhtä paljon.

6 Vuoden 2013 aikana itsemurhan teki 887 henkilöä, mikä oli 14 enemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt 20 vuodessa yli 40 prosenttia. Miesten itsemurhakuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin naisten. Vuonna 2013 itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä asukasta kohden oli 16,3 tapausta (miehillä 24,9 ja naisilla 8,0). Itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä. Itsemurhat ovat keskeinen kuolemansyy nuorilla vuotiaana kuolleista itsemurhan tehneitä oli yli kolmannes. Itsemurhien osuus nuorten kuolemansyistä on suuri, koska nuorten muu kuolleisuus on vähäistä. Kaikista itsemurhan tehneistä oli alle 25-vuotiaita joka kymmenes. Nuorten miesten itsemurhakuolleisuus on viime vuosina ollut Suomessa laskussa. Sen sijaan nuorten naisten itsemurhakuolleisuudessa ei ole ollut nähtävissä vähenemistä. Suomalaisten nuorten itsemurhakuolleisuus on eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Eurostatin tilastojen mukaan 2011 nuorten itsemurhakuolleisuus oli Suomea korkeampi vain Liettuassa ja Latviassa. Lähde: Tilastokeskus Mielenterveysseura

7 Itsemurha ja itsemurhayritys Itsemurhaa yrittänyt henkilö kokee usein psyykkistä kipua josta ulospääsyyn ei löydä muuta keinoa. Itsemurha ja itsemurhayritys on harvoin selittävissä vain yhdellä syyllä, usein taustalla on vaikea elämäntilanne ja useita syitä. Yksilöllinen haavoittuvuus johon vaikuttaa muun muassa aiemmat traumaattiset kokemukset. Toisinaan kyseessä on impulsiivinen, selittämätön, yllättävä käänne, hetken mielijohde, erityisesti nuorten kohdalla. Suuri osa itsemurhaa yrittäneistä jää vaille psykososiaalista tukea pian itsemurhayrityksen jälkeen. Lisäksi itsemurhaa yrittäneet tuntevat usein häpeää tai kieltää tapahtuneen, mikä usein avun hakemista itse jonka vuoksi itsemurhaa yrittäneiden avun piiriin ohjaaminen on tärkeää Mielenterveysseura

8 Itsemurhalle altistavat tekijät Aiempi itsemurhayritys joka lisää uuden itsemurhayrityksen riskiä kertaisesti. Itsemurhan riskitekijöitä ovat varhaiset traumaattiset kokemukset. Mielenterveyden häiriöt ja etenkin masennus ovat suuria riskitekijöitä itsemurhayritykselle. Masentuneessa mielentilassa emotionaaliset aivot ovat yliaktiiviset ja rationaalisesta toiminnasta vastaavan otsalohkon toiminta vähenee. Itsemurhan laukaisevia tekijöitä voivat olla mm. akuutit kriisitilanteet, traumaattiset menetykset, kiintymyssuhteen häiriö, pettymys, ero tärkeästä ihmisestä, työpaikan menetykset, kokemus henkilökohtaisesta epäonnistumisesta.

9 Itsemurhaa yrittäneet riskiryhmä Suurin riskiryhmä ovat itsemurhaa aiemmin yrittäneet. Usein itsemurhayrityksen jälkeen ainoa henkisen tuen kontakti on yksittäinen psykiatrin konsultaatio ennen kotiutusta sairaalasta. Monet itsemurhaa yrittäneet eivät ole missään kontaktissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiseen, koska ovat esimerkiksi keskeyttäneet yrityksen tai seuraukset eivät vaadi sairaalahoitoa Asiakkaiden kyky ja halu ottaa vastaan apua, varsinkin kun mielikuvat avusta ovat epäselviä, on joskus heikko. Tiedetään että vaikuttavimpia keinoja itsemurhien ehkäisyssä on itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito. Tarvetta akuutille tuelle itsemurhayrityksen jälkeen on erityisesti sille ryhmälle joka ei ole psykiatrisen hoidon tarpeessa vaan muutoin vaikeassa elämäntilanteessa. Kun ihminen on yrittänyt itsemurhaa, kokemus tallentuu aivoihin ns. suisidaaliseksi moodiksi, malliksi siitä, miten toimia erityisissä ahdistavissa tilanteissa. Toiminta aktivoituu, kun vastaavanlainen laukaiseva elämäntilanne tulee eteen Mielenterveysseura

10 Itsemurhaa yrittäneiden akuutille tuelle on tarvetta Usein itsemurhayritykset tai itsetuhoiset ajatukset jäävät käsittelemättä akuutin kriisin yhteydessä. Usea hyötyisi siitä, että voisi tilanteen ollessa ajankohtainen saisi tukea tilanteensa purkamiseen. Tärkeää olisi myös käydä läpi miten asiakas voi toimia itsensä hyväksi ja estää itsemurhayritys. Tiedetään että lyhytkin interventio varhaisessa vaiheessa itsemurhayrityksen jälkeen, voi auttaa ehkäisemään uuden itsemurhayrityksen. Erityisesti asiakkaat jotka eivät ole psykiatrisen hoidon tarpeessa, hyötyisivät nopeasti toteutuvasta matalan kynnyksen psykososiaalisesta tuesta.

11 LINITY Lyhytinterventiomalli Suomessa Viisivuotinen hanke on käynnistynyt interventiomallin tuomiseksi ja jalkauttamiseksi pysyväksi toimintamalliksi Suomeen (RAY-rahoitteinen) ASSIP = Attempted suicide short intervention -> LINITY = Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille Tavoitteet: Tuoda ja implementoida ASSIP -lyhytinterventiomalli Suomeen Itsemurhayritysten ja itsemurhien vähentäminen ja ehkäiseminen Itsemurhaa yrittäneiden jälkihoidon kehittäminen Intensiivinen yhteistyö sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa itsemurhaa yrittäneiden tuen pariin ohjautumiseksi Mallin mukainen asiakastyö itsemurhaa yrittäneiden tukemiseksi syksystä 2013 alkaen Mallin levittäminen ja jalkauttaminen pysyväksi kriisituen muodoksi Suomessa yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa Mielenterveysseura

12 LINITY interventiomallin taustaa Attempted Suicide Short Intervention, ASSIP-interventiomalli on kehitetty Bernin yliopiston psykiatrisella poliklinikalla. Kehittäjät: prof. Konrad Michel ja psykologian lis. Anja Gysin-Maillart. Bernissä mallin mukaista työtä 9 vuotta ja 3 vuotta tutkimusta. Mallissa yhdistyvät toiminnan teoria, kiintymyssuhdeteoria ja kognitiivinen käyttäytymisterapia. Malli perustuu itsemurhaa yrittäneen valmiuksien lisäämiseen oman elämän-tilanteen käsittelyssä, itsemurha-alttiuden ja itsemurhayrityksen mahdollisesti laukaisevien tekijöiden tunnistamiseen. Mallista on Sveitsissä tehty arviointi- ja seurantatutkimus jonka tulokset ovat lupaavia. Interventio on tutkimuksen ja eri mittareiden mukaan vähentänyt itsemurhayrityksiä/ itsemurhia, itsetuhoisia ajatuksia/tekoja ja toivottomuutta. Malli on strukturoitu tukimalli joka koostuu 4 neljästä istunnosta. Tämän lisäksi tarjotaan yhtä istuntoa läheisten tai hoitavan tahon kanssa Mielenterveysseura

13 LINITY- mallin sisältö 4-5 istuntoa 1.Narratiivinen haastattelu, joka videoidaan - asiakas kertoo keskeyttämättä ja omin sanoin itsemurhayritykseen johtaneen tilanteensa 2. Videon katselu - keskustellaan videon herättämistä ajatuksista ja tunteista, itsemurhayritykseen johtaneen toiminnan rakenteesta, laukaisevista tekijöistä ja elämäntilanteen kuormittavuudesta. 3. Kirjoitettu yhteenveto asiakkaan tarinasta -haavoittuvuuskohtien ja varoitusmerkkien tunnistaminen -psykoedukatiivinen esite asiakkaalle 4. Henkilökohtaiset turvataidot - turvataitojen tunnistaminen ja kirjaaminen turvakortille - akuutin tilanteen toimintaohjeet itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi yhteystietoineen 5. Seuranta ja yhteydenpito - säännölliset yhteydenotot 2 vuoden ajan kirjeitse ja sähköpostitse. Tarvittaessa vastaanottokäyntejä tilanteen vaatiessa Mielenterveysseura

14 1. ISTUNTO Narratiivinen haastattelu, tavoitteena on ymmärtää asiakkaan itsemurhakriisiin johtanutta henkilökohtaista tarinaa Työntekijä aloittaa ensimmäisen istunnon esimerkiksi seuraavilla lauseilla: kertoisitko minulle tarinasi omin sanoin? haluaisin että kertoisit minulle, miten päädyin yrittämään itsemurhaa?. Työntekijän tulee antaa asiakkaan puhua tarinansa loppuun ilman keskeytystä. Asiakkaan tarinaa ei tule arvioida, analysoida eikä tulkita Tarina päättyy vasta kun asiakas osoittaa sen lopettamalla tarinansa Vasta sen jälkeen työntekijä voi esittää avoimia kysymyksiä: Voisitko kertoa lisää. Jotta ymmärrän sinua kunnolla, kertoisitko tarkemmin Esityksen nimi / Tekijä 14 Mielenterveysseura

15 Jotkut asiakkaat kertovat tarinansa lyhyesti. Tällöin työntekijä voi esittää asiakkaalle avoimia kysymyksiä, esim: Voisitko kertoa tarkemmin, miten se tapahtui / siitä päivästä Tarinan jälkeen täytetään asiakkaan kanssa itsetuhoisuuden arviointi - lomakkeet Istunnon päätteeksi työntekijä kysyy, miten asiakas voi, tuntuuko että hän jaksaa mennä yksin kotiin ja mitä suunnitelmia asiakkaalle on tuleville päiville? Seuraava tapaaminen pyritään sopimaan jo seuraavalle viikolle Esityksen nimi / Tekijä 15 Mielenterveysseura

16 2. ISTUNTO Toisen istunnon tavoitteena on rekonstruoida asiakkaan tarina katsomalla aiemmin kuvattu video. Tarkoituksena on tunnistaa tärkeitä elämän osa-alueita, jotka liittyvät itsemurhayritykseen. Lisäksi tarkoituksena on itsetuhoisen tilan aktivointi, toimintastrategioiden tunnistaminen tulevaisuudessa, vastaavankaltaisessa tilanteessa. Tänään katsomme viime kerralla tallennetun nauhoitteen kertomastasi tarinasta. Voit pysäyttää tallenteen aina kun haluat ja täydentää tarinaasi tai jos joku kohta tuntui sinusta erityisen tärkeältä. Työntekijä pohtii kertomusta ja tapahtumaa yhdessä asiakkaan kanssa ja selvittää itsemurhakriisin käyttäytymismalleja ja taustoja Sirkulaariset kysymykset: Mitä ajattelisit, jos ystäväsi kertoisi sinulle tämän tarinan?. Istunnon päätteeksi asiakkaalle annetaan mukaan koti-tehtävä Esityksen nimi / Tekijä 16 Mielenterveysseura

17 3. ISTUNTO Ennen istuntoa työntekijä tekee kirjallisen tiivistelmän asiakkaan kertomasta tarinasta. Tiivistelmä kirjoitetaan minä - muodossa. Istunnon aluksi keskustellaan kotitehtävästä ja sen herättämistä ajatuksista ja mahdollisista kysymyksistä. Työntekijä istuu asiakkaan vieressä ja kirjallinen tiivistelmä käydään läpi yhdessä. Tämän jälkeen asiakkaan kanssa tehdään turvakortti, joka sisältää pitkäaikaiset toimintastrategiat ja tavoitteet varoitusmerkit toimintastrategiat alkuvaiheessa ja akuutissa itsemurhakriisissä tärkeimmät elämäntavoitteet Esityksen nimi / Tekijä 17 Mielenterveysseura

18 4.ISTUNTO Viimeisen istunnon tavoitteena on harjoitella työstettyjä toimintastrategioita, tehdä tarvittaessa tarkennuksia turvakorttiin ja suunnitella tulevaisuutta asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakkaalle annetaan mukaan kirjallinen tiivistelmä hänen tarinastaan, turvakortti ja asiakkaalle kerrotaan mahdollisesta viidennestä tapaamisesta läheisen tai muun hoitavan tahon kanssa. Varmistetaan, että jatkohoitosuunnitelma on aktiivinen, että esim. kontakti psyk.polikliniikkaan toimii, psykoterapia on alkanut tms Asiakkaan kanssa myös sovitaan siitä, että hän voi jatkossa olla yhteydessä LINITY-työntekijään Esityksen nimi / Tekijä 18 Mielenterveysseura

19 5. Istunto ja seuranta Asiakkaan niin halutessa on mahdollista järjestää viides tapaaminen siten, että asiakkaan läheisiä tulee mukaan tapaamiseen. Tarkoituksena on saada läheiset tietoiseksi tehdystä turvasuunnitelmasta ja tarkemmin tietoiseksi tapahtuneesta tarkoitus on rikkoa puhumattomuutta. Kolmannes asiakkaista käyttää mahdollisuuden ja tapaamisissa on ollut asiakkaiden puolisoita, lapsia, äitejä ja auttavien tahojen edustajia. Asiakkaat saavat LINITY-työntekijältään seurantakirjeitä kahden vuoden ajan viimeisen käynnin jälkeen. Ensimmäisen vuoden aikana kirjeet lähetetään kolmen kuukauden välein, toisen vuoden aikana puolivuosittain Esityksen nimi / Tekijä 19 Mielenterveysseura

20 Tilanne projektissamme nyt. Asiakastyö käynnistyi elokuussa 2013 Tähän mennessä meillä on ollut noin 180 asiakasta, joista 65% naisia, 35% miehiä, iältään vuotiaita. Yli puolet ohjautuneet Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen kautta Noin 50 % on hoitosuhde, toisella 50 % ei ole hoitosuhdetta/psyk.hoidon tarvetta. Keskustelutuen ja jatkotuen tarvetta kylläkin Linity:n jälkeen. Tutkimus käynnistyi 5/14. Tavoitteena on tehdä Suomessa Sveitsin tutkimusta jäljittelevä tutkimus jotta saadaan sekä tietoa mallin soveltuvuudesta Suomeen että tukimallin vaikutuksista. Pyritään vaikuttamaan hoitokäytäntöihin ja luomaan pysyvät toimintatavat jotta itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito vakiintuu kyseisen lyhytintervention myötä. Tarkoitus on saada LINITY-malli osaksi psykiatrista erikoissairaanhoitoa Mielenterveysseura

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018

Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018 Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT...

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää

Lisätiedot

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,

Lisätiedot

Toiminnan monet ulottuvuudet

Toiminnan monet ulottuvuudet Toiminnan monet ulottuvuudet Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA

Lisätiedot

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan

Lisätiedot

LINITY-menetelmä itsemurhien ehkäisyyn

LINITY-menetelmä itsemurhien ehkäisyyn Perheterapia 1/17 LINITY-menetelmä itsemurhien ehkäisyyn TIIVISTELMÄ Suomen Mielenterveysseurassa toteutetaan vuosina 2013 2017 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama LINITY-hanke, jossa juurrutetaan Suomeen

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet 1 Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tel. +358 9 615 516 mielenterveysseura.fi Ulkoasu: Bond TOIMINNAN MONET ULOTTUVUUDET Suomen Mielenterveysseurassa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma 2016. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma 2016. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry KAINUUN KRIISIKESKUS Toimintasuunnitelma 2016 Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 2. Kainuun kriisikeskuksen toimintasuunnitelma 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 3 2. Kriisikeskustyön

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

Mielenterveyttä rakennetaan oikealla politiikalla hallitusohjelmatavoitteet 2015 2019

Mielenterveyttä rakennetaan oikealla politiikalla hallitusohjelmatavoitteet 2015 2019 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Mielenterveyttä rakennetaan oikealla politiikalla hallitusohjelmatavoitteet 2015 2019 6.5.2015 2 Tiivistelmä Psyykkinen hyvinvointi on yhteiskunnan menestystekijä Väestön hyvä

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Kuntoutus- ja vertaistukiryhmät 2012. Varhaiskuntoutus

Kuntoutus- ja vertaistukiryhmät 2012. Varhaiskuntoutus Kuntoutus- ja vertaistukiryhmät 2012 Varhaiskuntoutus Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä... 3 Hakeminen ryhmiin... 5 Traumaattisen kriisin kokeneet...

Lisätiedot

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh: SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Kriisit ja selviytymisen tukeminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Suomen Mielenterveysseuran rooli lasten ja nuorten mielenterveystyössä AVI, Etelä-Suomi 5.3.2015 Marjo Hannukkala Lasten ja nuorten mielenterveystyön

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015

Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015 Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015 Toiminnan eettinen perusta Tampereen mielenterveysseuran ja kriisikeskus Osviitan yhteiset arvot oikeudenmukaisuus,

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

ITSEMURHAYRITYKSEN JÄLKEEN

ITSEMURHAYRITYKSEN JÄLKEEN ITSEMURHAYRITYKSEN JÄLKEEN Opas itsemurhaa yrittäneiden kohtaamiseen sosiaalialalle Riia Puska Opinnäytetyö, syksy 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSEMURHAKUOLLEISUUDEN KEHITYS SUOMESSA NUORTEN MIESTEN IM-KUOLLEISUUS 1922-2002 Itsetuhoajatukset

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Näkymätön näkyväksi Alkoholi ja itsemurhat Luento 11.03.2010 Itsemurhia ennaltaehkäisevä työ Marianne Takala, kehittämissuunnittelija 044 415 3882, marianne.takala@epshp.fi Pohjanmaa-hanke, Välittäjä 2009

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Ikäihmisten itsemurhat. Seinäjoki 17.5.2011 FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten itsemurhat. Seinäjoki 17.5.2011 FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut Ikäihmisten itsemurhat Seinäjoki 17.5.2011 FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut Esityksen sisällöstä Historiasta Esiintyvyydestä Riskitekijöistä Suojaavista tekijöistä Pohdittavaa Ehkäisystä 17.5.2011

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Kriisikeskusten näkemykset mielenterveyspalveluista ja kriisityön kohteista

Kriisikeskusten näkemykset mielenterveyspalveluista ja kriisityön kohteista Syyskuu 2014 Sirkka-Liisa Kuitunen Jukka Valkonen Kriisikeskusten näkemykset mielenterveyspalveluista ja kriisityön kohteista Johdanto n koordinoiman Kriisikeskusverkoston tietoja ja käsityksiä paikallisista

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. Vuosikirja 2015 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 4 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: PKSSK:n Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito koordinoi

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle. Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme

Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle. Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Kriisiauttamisen lähtökohdat Ensimmäinen suomalaisen kriisikeskuksen SOS-kriisikeskus aloitti toimintansa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön peruskurssi. Mieliseuran esittely Tukihenkilötyö Monimuotoinen vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistyön peruskurssi. Mieliseuran esittely Tukihenkilötyö Monimuotoinen vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön peruskurssi Mieliseuran esittely Tukihenkilötyö Monimuotoinen vapaaehtoistyö SMS Suomen Mielenterveysseura ry mieliseura Tampereen Mielenterveysseura ry Suomen Mielenterveysseuraan kuuluu

Lisätiedot