Itsemurhayrityksen ja itsetuhoisten ajatusten puheeksiotto ja muutama sana itsemurhien uutisoinnista

Transkriptio

1 Itsemurhayrityksen ja itsetuhoisten ajatusten puheeksiotto ja muutama sana itsemurhien uutisoinnista Suomen Mielenterveysseura Itsemurhien ehkäisykeskus

2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SMS on perustettu vuonna Skyddsföreningen för Sinnessjuka Turvayhdistys mielenvikaisia varten -nimisen järjestön tehtävänä oli avustaa mielisairaaloista kotiutettavia toipilaita sekä välittää mielenterveystietoa. Vuonna 1919 seuran nimeksi muutettiin Stifelsen för Psykisk Hälsa Sielunterveysseura. Toimintaa suunnattiin entistä vahvemmin valistustyöhön. Ehkäisevän työn merkitys tuli näkyviin nimenmuutoksessa vuonna 1939, jolloin seurasta tuli Hermo- ja mielitautien vastustamisyhdistys. Nykyinen nimi Suomen Mielenterveysseura on vuodelta Seura: toimii mielenterveyden asiantuntijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana edistää mielenterveyttä ja kehittää ehkäisevää mielenterveystyötä auttaa vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä toteuttaa ja kehittää kansalaistoimintaa toimii kansainvälisessä yhteistyössä Seuran toiminnan rahoittaa STEA Veikkauksen varoilla Psyk. laitoshoito, avohoito (mielenterveystoimisto), perheterapiakoulutus, perheneuvola, sairaanhoitajien psykiatrinen koulutus, kriisityö, ammatillinen nettiauttaminen eri muodoissaan ovat kaikki Seuran Suomeen tuomia ja toimintoina kehittämiä

3 SOS-Kriisikeskus Helsingin SOS-kriisikeskus on perustettu 1970 Itsemurhien ehkäisykeskukseksi ja se sijaitsee Länsi-Pasilassa. SOS-kriisikeskuksessa on 35 työntekijää tällä hetkellä. Kriisityöntekijät ovat kriisityöhön koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Kriisivastaanotolla kriisityöntekijät tarjoavat keskusteluapua kriiseistä selviytymisen tueksi yksilöille, pariskunnille ja perheille (n käyntiä/vuosi). Noin 1/3 asiakkaista on ulkomaalaisia, isolta osin turvapaikanhakijoita. Valtakunnallinen kriisipuhelinkoordinaatio ( soittoa, keskustelua, 9 itsetuhoista soittajaa/vrk), ryhmätoiminnat, Tukinet, Sekasin-chat ( keskustelua/vuosi, 20%:ssa itsetuhoisuus syynä yhteydenottoon), Rikosuhripäivystys. Kaikkiaan Suomessa on 22 kriisikeskusta

4 Itsemurhien ehkäisykeskus Aloittanut Helsingissä ja Kuopion kriisikeskuksen toimipisteessä Keskuksen tavoitteena on ehkäistä itsemurhia tarjoamalla tukea ja apua itsemurhaa yrittäneille, vakavasti itsetuhoisuudesta kärsiville ja heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille. Linity-asiakastyö itsemurhaa yrittäneille Ryhmätoiminnat: Vertaistukiryhmiä itsemurhan kautta läheisensä menettäneille. Avoin ryhmä itsemurhaa yrittäneiden vanhemmille. Ryhmiä järjestetään intensiiviryhminä eri puolilla Suomea tai viikoittain kokoontuvina ryhminä. Koulutusta ammattilaisille ( mm. sos.-ja terveydenhuolto, pelastuslaitokset, koulut, oppilaitokset.) Vaikuttamistyö

5 Itsemurhat Suomessa iso kuva IE-keskus MK

6

7 Itsemurhat Suomessa vieläkin paljon Vuonna 2016 itsemurhan teki 787 henkilöä (1,5 kertaa Tanskaan verrattuna) - samana vuonna tieliikenteessä kuoli 258 henkilöä Useiden arvioiden mukaan Itsemurhayritysten ja itsemurhaa yrittäneiden määrä kasvaa koko ajan. Arvioidaan, että jokaisen itsemurhan tehneen ja itsemurhaa yrittäneen ympärillä vakavasti traumatisoituu keskimäärin 6-12 ihmistä: 1000 (kuolemaa) x 30 (yritystä) x 6 (läheistä) on jo ihmistä. Vuosittain Suomessa arviolta ihmistä yrittää itsemurhaa. Ei ole olemassa mitään luotettavaa tilastoa itsemurhayritysten määrästä. Itsemurhaa yrittäneisiin ei ryhmänä ole kiinnitetty huomiota. Tarkkaa tilastointia itsemurhayritysten määrästä ei ole, eikä voikaan olla IE-keskus MK

8 YLE:n grafiikkaa

9 Itsensä vahingoittamisen vuoksi sairaalahoitoon päätyneet nuoret Linity/ Harri S

10 Itsemurha-ajatusten yleisyydestä - Itsemurhaa on joskus ajatellut 17 30% väestöstä. - Vuositasolla 2 10% on miettinyt itsemurhaa. - Eli itsetuhoiset ajatukset, vaikka ovatkin merkki siitä, että apua olisi ehkä hyvä saada, eivät sellaisenaan ole kovin harvinaisia

11 Itsemurhaa yrittäneet riskiryhmä Kun ihminen on yrittänyt itsemurhaa, kokemus tallentuu aivoihin ns. suisidaaliseksi moodiksi, malliksi siitä, miten toimia erityisissä ahdistavissa tilanteissa. Toiminta aktivoituu, kun vastaavanlainen laukaiseva elämäntilanne tulee eteen. Mitä useampi yritys, sitä pienempi triggeri ja mitä useampi yritys, sitä todennäköisempi kuolema tai vaikea vammautuminen Monet itsemurhaa yrittäneet eivät ole missään kontaktissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiseen, koska ovat esimerkiksi keskeyttäneet yrityksen tai seuraukset eivät vaadi sairaalahoitoa. Usein keskustelutuen saaminen ei järjesty riittävän nopeasti itsemurhayrityksen jälkeen, jonot ovat pitkiä ja akuutti psykososiaalinen tuki jää saamatta tai viivästyy. Lisäksi itsemurhaa yrittäneet tuntevat usein häpeää tai kieltävät tai pois-selittävät tapahtuneen, mikä usein estää avun hakemista itse tämän vuoksi itsemurhaa yrittäneiden avun piiriin ohjaaminen nopeasti olisi tärkeää

12 Viiden vuoden seurantatutkimus (J. Suokas, J. Lönnqvist, 1991) -Yhteensä 1018 intoksikaatiopotilasta hoidettiin vuoden 1983 aikana Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. -Viiden vuoden seurantajakso: 3,2% tehnyt itsemurhan (itsemurhakuolleisuus oli 589/ ). -Ensimmäisen vuoden aikana itsemurhakuolleisuus oli 1 768/ , mikä on 50-kertainen verrattuna Helsingin koko väestöön. -Riskitekijöitä olivat mies-sukupuoli, mielenterveyden häiriöt, aiemmat itsemurhayritykset, ei-impulsiivinen aiempi itsemurhayritys, kohtalainen tai hyvin vakava yrityksen letaliteetti ja vakava intentio kuolla. Kun yrityksen letaliteetti arvioitiin erittäin vakavaksi tai/ja halu kuolla voimakkaaksi oli (im)kuolleisuus 5 vuoden seurannan aikana 21 prosenttia

13 Rautalankaa -Ajatus itsemurhasta ei tapa. -Siirtyminen toiminnan tasolle itsetuhoisuudessa nostaa riskin kokonaan eri tasolle. -Toiminta tappaa. -Mitä voimakkaampi on halu kuolla ja mitä vaarallisempi ensimmäinen yritys on, sitä vaarallisemmasta tilanteesta on kyse. -Riski on suurin 2 vuoden ajan ja on koholla 5 ja jopa 10 vuotta

14 Itsemurhariskin arvioiminen, puheeksi ottaminen

15 Itsetuhoisuuden riskitekijöitä: Aiempi itsemurhayritys Mielenterveydenhäiriö, erityisesti masennus Miessukupuoli Yksin asuminen Koulukiusattu tai koulukiusaaja Taloudelliset ongelmat, velkaantuminen, työttömyys Aiempi itsemurha tai sen yritys perheessä Niin aikuisiin kuin lapsiinkin kohdistuva fyysinen, henkinen tai seksuaalinen väkivalta Perheen kehno vuorovaikutus, johon sisältyy myös lapsen kaltoinkohtelu ja/tai huolenpidon puute Vanhempien/huoltajien ero / kuolema Toistuvat muutot uusiin paikkoihin lapsuuden aikana Emotionaalisesti epäsuotuisa ympäristö, jossa lapsi torjutaan, häntä laiminlyödään tai hänet hylätään Vanhemman psyykkinen sairaus tai psyykkiset häiriöt

16 Suojaavat tekijät: läheiset suhteet perheenjäseniin, perheen tuki kohtuullisen vakaa ympäristö ympäristö, jossa itsemurhan toteuttaminen on vaikeaa hyvät sosiaaliset valmiudet vahva itsearvostus, luottamus itseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja tulevaisuuteensa tunne siitä, että on tarpeellinen kyky hakea apua silloin, kun vaikeudet kasvavat liian suuriksi, esimerkiksi koulussa halu pyytää neuvoja tärkeisiin päätöksiin, avoimuus toisten ihmisten kokemuksille ja ratkaisuille, uusille ideoille ja taidoille hyvä itsekontrolli ja impulssien sietokyky hyvät ystävät, lemmikit mahdollisuus kuulua johonkin sosiaaliseen yhteisöön, esimerkiksi yhdistystoiminnan ja harrastusten kautta mahdollisuus harrastuksiin hyvät suhteet ikätovereihin, opettajiin ja muihin aikuisiin

17 Itsemurhariskin arviointi Vain yksi kysymys riittää: Onko sinulla itsemurha-ajatuksia? Oletko miettinyt itsesi tappamista? Onko kuolemasta tullut sinulle vaihtoehto? Hyvä tietää myös: Onko aikaisempia itsemurhayrityksiä? Mikä on suunnitelman konkretian aste? Onko läheinen tehnyt itsemurhan? Vain kysymällä itsetuhoisuudesta suoraan voidaan riskiä arvioida Mielenterveysseura

18 Itsemurhariskin arviointi, kliinisempi ote. - -onko aikaisempia yrityksiä? (50 %) -somaattinen sairaus (50 %) -päihteiden ongelmallista käyttöä ja/tai mielenterveysongelmia (40-80 %) -malli, periytyvyys tai tartunta -menetelmien saatavuus -laukaisevat tekijät -toivottomuusaste (hopelesnes scale) Oikeastaan me emme pelkää kysyä, pelkäämme vastausta

19 Itsetuhoisen kohtaamisesta 1) Sammuttaminen Itsemurhaa suunnittelevan henkilön kannalta on vahingollista, mikäli ympäristö sivuuttaa ongelman tai yrittää olla välittämättä itsemurhapuheista. Tällainen suhtautuminen on viesti siitä, etteivät muut kuuntele tai usko, ettei kukaan välitä. 2) Kilahtaminen Yhtä lailla epäedullista on, jos ympäristö järkyttyy, menee paniikkiin, sählää tai vaivautuu itsemurhapuheista. Itsetuhoista eivät moralisointi tai saarnat auta. Itsetuhoinen ihminen ajattelee irrationaalisesti, jolloin on myös hyödytöntä ympäristön alkaa taistella, väitellä tai hieroa kauppaa tämän kanssa. LÄHETTEET, asiakas siirretään eteenpäin jollekin Linity / Marena Kukkonen

20 Itsemurhauhan kohtaaminen Ota itsemurha puhuvan kertomus todesta, älä mitätöi hänen tunnetilaansa. Pysy rauhallisena se rauhoittaa asiakasta ja oma harkintakyky säilyy paremmin Ole turvallinen ja aktiivinen, anna aikaa. Auta itsetuhoista puhumaan vaikeista tunteista - myös vihasta ja syyllisyydestä. Kestä nämä tunteet. Älä kysy miksi. Kuuntele, anna tilaa. Älä jää keskustelemaan itsemurhasta, tavasta, letaliteetista, älä kiistele, keskity tunteisiin, kysy niistä. Kysy onko itsemurhaa pohtiva pystynyt nukkumaan ja syömään. Kysy onko hoitosuhde, tiedetäänkö siellä itsetuhoisuudesta. Puhu varovasti itsemurhasta ja sen vaikutuksesta esimerkiksi läheisiin ( varo syyllistämästä) Vastuuttaminen syyllistäminen, vaikea balanssi Jos itsetuhoinen uhkailee itsemurhalla, ilmaise että vastuu on hänellä itsellään Tunnista ja siedä omia tunteitasi. Puhu kollegan / työnohjaajan kanssa mahdollisimman pian. Palaa omiin tunteisiisi ja ajatuksiisi työnohjauksessa. Estä toiminta, estä pääsy välineisiin, hälytä apua (112)

21 Itsetuhoista auttaa, jos. Osoittaa aitoa huolenpitoaja halua kuunnella Olen erittäin huolissani sinusta, Minulle on tärkeää kaikki, mitä sanot, Haluan tietää, mitä ajattelet, Haluan auttaa ja ymmärtää, Minulle on tärkeää tavata sinua huomenna jne. Esittää kysymyksiä, on suora ja huolehtivainen eikä moralisoi tai suutu. Tuntuuko sinusta niin pahalta, että haluaisit kuolla?, Ovatko kuolemantoiveet niin voimakkaita, että olet ajatellut tehdä itsellesi jotakin?, Tuntuuko sinusta siltä, että voisit yrittää itsemurhaa?, Oletko suunnitellut, miten pääsisit pahasta olostasi?, Oletko koskaan yrittänyt itsemurhaa?, Tunnetko ketään, joka olisi tehnyt itsemurhan tai yrittänyt sitä?, Oletko jo tehnyt valmisteluja itsemurhasuunnitelman toteuttamiseksi?. Hakee apua ja lupaa, ettei jätä itsetuhoista yksin. Et ole yksin. Autan sinua saamaan tarvitsemasi avun ja tuen. HUOM! Mikäli henkilöllä on voimakas halu kuolla ja/tai konkreettisia itsemurhasuunnitelmia, on hänet syytä ohjata ja mieluiten saattaa ammattiauttajan luokse. Itsemurhaa yrittänyt tarvitsee aina psykiatrista konsultaatiota. Tällöinkin on hyvä sopia uudesta tapaamisesta olet ehkä ensimmäinen, jolle itsetuhoisuudesta on uskallettu kertoa

22 Kuka auttaa. -Tutkimuksen (Schools and Suicide 2006) mukaan vaikeuksiin joutunut nuori puhuu mieluummin ystävilleen kuin perheenjäsenilleen, ja perheenjäsenilleen mieluummin kuin ammattiauttajille. Poikien mielestä ykkösvalinta kysymykseen kenelle puhuisit? Onkin en kenellekään -Kun vaarassa oleva on muodostanut luottamussuhteen johonkuhun, kehen hyvänsä, on joskus paljon tehokkaampaa hyödyntää täysipainoisesti tuota luottamussuhdetta ja antaa taustatukea sille henkilölle, johon itsetuhoinen tukeutuu, kuin koettaa ohjata hänet jonkun muun puheille, vaikka tämä toinen ihminen olisikin niin sanottu asiantuntija. (Perret- Catipovic 1999)

23 Vastatunteet! Itsemurha tai itsemurhan yritys koskettaa suomalaista vuosittain. Melkein kaikilla meillä on historiassaan kosketuspintaa itsetuhoisuuteen liittyen lähes jokainen aikuinen suomalainen tietää jonkun, joka on tehnyt itsemurhan tai yrittänyt sitä! Jokainen, joka kohtaa itsemurhaa miettiviä tai sitä yrittäneitä ihmisiä, joutuu kohtaamaan heti tai viiveellä melkoisen kirjon erilaisia voimakkaita negatiivisia tunteita ja kaaosta. Oma suhde itsetuhoisuuteen ilmiönä olisi hyvä olla melko selvillä, omat traumaattisen kokemukset purettuna. Voimakkaimmillaan työntekijän omat tunteet tekevät kohtaamisen missään aidossa mielessä mahdottoman. Esim voimakas viha, pelko, ärtymys, inho jne. Itsemurhaa yrittäneet kertovat usein auttajien ja läheistenkin reaktioista. Ethän sä edes voi kuolla tällä tavalla!, Huomiota tällä vaan haet., olisi meillä täällä oikeitakin potilaita, Yrität manipuloida muita

24 Media, itsemurhien ja tuhoisuuden uutisointi

25 Nuori Werther Tutkimukset: itsemurhien uutisointi voi lisätä itsemurhien lukumäärää. Mitä enemmän, yksityiskohtaisemmin ja toistuvammin itsemurhista uutisoidaan, sitä enemmän kasvavat itsemurhien määrät. Niille henkilöille, joilla on itsemurhaajatuksia, uutisointi voi toimia laukaisevana tekijänä. Tekotavan ja yksityiskohtien kertominen, lisää matkimiskäyttäytymistä. Erityisesti julkisuuden henkilön itsemurhan uutisointi voi lisätä matkimisen riskiä entisestään. Ilmiö on tunnettu pitkään ja sitä kutsutaan Werther-efektiksi vuonna 1774 julkaistun Nuoren Wertherin kärsimykset -kirjan päähenkilön mukaan. Kirjassa Werther tappaa itsensä, ja tarinan on väitetty yllyttäneen lukuisia nuoria tekemään itsemurhan. Siksi kirja oli kielletty useissa maissa 1800-luvulla. Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten uutisoidaan ja laajemmin, miten itsemurhista puhutaan, mitä niistä ajatellaan!

26 Itsemurhan uutisoinnista (WHO:n/IASP:n ohjeistus) -Painota, että itsemurhalla on aina monia taustatekijöitä. Ei helppoja yleistyksiä! -Älä normalisoi tai dramatisoi itsemurhaa. -Painota, että itsemurha on ehkäistävissä. -Vältä myyttejä, kuten ihmiset, jotka puhuvat itsemurhasta, eivät tee sitä. -Ota läheisten tunteet huomioon ja kunnioita niitä. -Kerro, mistä saa apua. Älä mainitse itsemurhan (tai sen yrityksen) tekotapaa ja -paikkaa. -Älä sijoita uutista näkyvälle paikalle. -Älä käytä sensaatiohakuisia kuvia (mm. tekotavasta/paikasta/uhrista). -Ole erityisen varovainen, kun uutisoit julkisuuden henkilön kuolemasta

27 Wien, itsemurhat ja yritykset metroliikenteessä

28 Papageno Tutkimukset: Jakamalla selviytymistarinoita, ohjeistamalla mediaa, suunta voisi olla toinen. itsemurhakriisistä selviytyneiden tarinat voivat vähentää itsetuhoista ajattelua ja itsemurhien lukumäärää. (Etzersdorfer, -91; Niederkrotenthaler 2015, 2016) Papageno on Mozartin Taikahuilu-oopperan (1791) hahmo, joka on lähellä tappaa itsensä luullessaan menettäneensä rakkaansa Papagenan. Kolme ystävää saavat puhumalla autettua hänet pois onnettomasta tilastaan, itsemurha lakkaa olemasta vaihtoehto, Papageno soittaa kellopeliään, Papagena, Papagenon rakastettu ilmaantuu takaisin

29 Kiitos!