MAANPUOLUSTUS KANSALLIS- MIELISYYS EUROOPASSA HAASTATTELU TEEMA. Puolustusvoimain komentaja JARMO LINDBERG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANPUOLUSTUS KANSALLIS- MIELISYYS EUROOPASSA HAASTATTELU TEEMA. Puolustusvoimain komentaja JARMO LINDBERG"

Transkriptio

1 MAANPUOLUSTUS MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU 109 SYYSKUU 2014 HAASTATTELU Puolustusvoimain komentaja JARMO LINDBERG TEEMA KANSALLIS- MIELISYYS EUROOPASSA

2 MAANPUOLUSTUS Päätoimittaja: Yksikön johtaja Janne Kuusela Toimituskunta Päätoimittaja Arno Ahosniemi Uutispäätoimittaja Päivi Anttikoski Professori Tuomas Forsberg Eversti Jyrki Heinonen Viestintäjohtaja Max Arhippainen Toimittaja Tuomo Lappalainen Osastopäällikkö Matti Saarelainen Tieto- ja viestintäjohtaja Marjo Timonen Toimitussihteeri: Majuri Jarkko Pirkkalainen Toimituksen sihteeri: Anita Pursiainen Toimitus postiosoite: PL 266, Helsinki käyntiosoite: Maneesikatu 6 puhelin: (toimistoaika maanantai-torstai klo ) sähköposti: Maanpuolustus-lehdessä esitetyt mielipiteet ovat asianomaisten kirjoittajien omia näkemyksiä eikä niiden tarvitse välttämättä edustaa lehden toimituskunnan tai Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kantaa. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneiden osoitteenmuutokset toimituksen postiosoitteella tai telefax tai sähköposti: Alueellisen maanpuolustuskurssin käyneiden osoitteenmuutokset alueellisille yhdistyksille, yhteystiedot lehden loppuosassa. Maanpuolustus-lehden levikki on kappaletta. Ilmoitushinnat nelivärisenä: 3. kansi (takakannen sisäpuoli) kokosivu ½ sivu 600 ¼ sivu 300 Ilmoittajia pyydetään ottamaan yhteyttä toimituksen sihteeriin. Graafinen suunnittelu ja taitto: Riikka Haahti ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2014 Seuraava Maanpuolustus-lehti ilmestyy joulukuussa. Lehden ilmoitukset tulee olla toimituksen sihteerillä lehden lopussa olevan mediakortin mukaisesti.

3 Pääkirjoitus Rivit tiivistyvät Naton ulkopuolisessa maailmassa on jo pitkään pohdittu, onko kylmän sodan olosuhteissa perustetulla puolustusliitolla enää tehtävää ja relevanssia. Naton piirissä tätä keskustelua ei liiemmin ole käyty, sillä jäsenmaille liittokunnan rooli on päivän selvä. Kyse on varautumisesta oman alueen ja väestön puolustamiseen yhteisin voimin kaikissa olosuhteissa. Se, että Neuvostoliitto romahti ja Naton päivittäisessä toiminnassa huomio kohdistui kriisinhallintaan, ei poistanut edellä mainittua perustehtävää. Suvereenit valtiot eivät luovu maanpuolustuksesta, ei edes syvän rauhan tilan vallitessa. Euroopan Nato-maiden maanpuolustus on kuluneen 65 vuoden mittaan niin syvälle ankkuroitu yhteisen puolustuksen kokonaisuuteen, ettei Naton lakkauttaminen ja puolustuksen uudelleen kansallistaminen ole realistinen vaihtoehto. Nyt nähty sota keskellä Eurooppaa ei siis ole palauttanut Naton olemassa olon tarkoitusta. Sen sijaan liittokunnan rivit ovat tiivistyneet, kuten kriisiaikoina on tapana. Naton huippukokous Walesissa välitti mahdollisimman selkeän viestin siitä, että jäsenmaiden aluetta ja väestöä puolustetaan vastaisuudessakin. Sanojen takeeksi sovittiin käytännön toimenpiteistä. Huippukokouksessa keskusteltiin paljon myös puolustusmenoista. Naton suosittelema tavoitetaso kahden prosentin bruttokansantuoteosuudesta on edelleen useille jäsenmaille käytännön mahdottomuus. Venäjän nykyisen toimintalinjan valossa varsinkin itäeurooppalaiset Nato-maat pyrkivät kuitenkin vakavissaan nostamaan puolustusmenoja. Huippukokouksen julkilausuman ensimmäisillä riveillä todetaan, että Venäjän aggressiivinen toiminta Ukrainaa vastaan on perusteellisella tavalla haastanut visiomme yhtenäisestä, vapaasta ja rauhallisesta Euroopasta. Naton ja Venäjän välillä orastanut kumppanuus on toistaiseksi jäissä, mutta laajamittaiseen sotaan Venäjän kanssa Naton ei sentään tarvitse varautua. Voimatasapaino on niin vahvasti kallellaan Naton eduksi, ettei Venäjällä ole valmiuksia Naton haastamiseen sotilaallisesti. Naton todellinen huolenaihe löytyy julkilausuman loppupuolelta, jossa puhutaan Euroopan eteläisen naapuruston yhä lisääntyvän epävakauden potentiaalisesti kauaskantoisista vaikutuksista turvallisuuteen. Samalla on selvää, ettei sotilaallisella puolustusliitolla ole keinoja vakauttaa Afrikan tai Lähi-idän levottomuuksia. Janne Kuusela Päätoimittaja Maanpuolustus 109 1

4 Puheenjohtajalta Arvoisat lukijat Yhdistyksen toiminta jatkuu syyskaudella suunnitelman mukaan. Tässä kuussa valmistellaan yhdistyksen hallituksen piirissä ensi vuoden toiminnan perusteet. Ne tullaan esittelemään teille syyskokouksessa Samassa yhteydessä kuullaan Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä. Yhdysvaltalaisen Center for Strategic & International Studies-tutkimuskeskuksen johtaja ja entinen varapuolustusministeri John Hamre tulee pitämään Max Jakobson Memorial Lecture-sarjaan lukeutuvan esitelmän. Seuraava toimintavuosi aloitetaan jälleen korkeatasoisella ja ajankohtaisella esitelmällä. Kutsut kaikkiin tilaisuuksiin lähetetään erikseen. Tervetuloa Helsingin Yliopistolle sankoin joukoin. Kansainvälinen tilanne puhuttaa ja puhuttelee kaikkia meitä turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneita. Aika ajoin keskusteluissa on esillä maamme puolustuskyvyn uskottavuus. Tässä ydin on luonnollisesti puolustusvoimien suorituskyvyn nykytilassa ja kehitysnäkymissä. Kansanedustaja Kanervan johtama selvitysryhmä on saanut perusteita arvioida nimenomaan puolustuskykymme tätä osiota. Ryhmä jättänee raporttinsa vielä kuluvan syksyn kuluessa. Uskottavaan puolustukseen kuuluu sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi merkittäviä sisäisiin ja ulkoisiin arvioihin vaikuttavia komponentteja. Näitä ovat ainakin yhteiskunnan vakaus ja yleinen maanpuolustustahto, alueiden ja rajojemme valvontakyky sekä valtiollinen päätöksentekokyky. Lisäksi yhteiskunnan taloudellinen kestokyky ja puolustusteollinen pohja sekä huoltovarmuutemme läpi yhteiskunnan vaikuttavat erityisesti varautumiskykyymme ja sitä kautta uskottavuusaspektiin. Myös kansainvälinen yhteistoiminta ja erityisesti sen tuottama lisäarvo on osa uskottavuuttamme. Suomessa käytävissä keskusteluissa pitäisi muistaa käsitellä kaikkia osatekijöitä. On ilmiselvää, että kaikkia puolustuksemme uskottavuuteen vaikuttavia osatekijöitä arvioidaan jatkuvasti. Asiat ovat pääsääntöisesti hyvällä tolalla. Kaikkien eteen pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti töitä mitään komponenttia unohtamatta. Hyvää alkanutta syksyä 2 Maanpuolustus 109 Kari Jordan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja

5 Sisältö 1 Pääkirjoitus 2 Puheenjohtajalta 3 Sisältö HAASTATTELU 4 Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg TEEMA: KANSALLISMIELISYYS EUROOPASSA 12 Hannes Saarinen: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta 18 Sinikukka Saari: Separatismi ulkopolitiikan välineenä 23 David Arter: From England to Scotland with Love 29 Teemu Sinkkonen: Katalonia pelaa uhkapeliä, jossa ei ole voittajia 33 Juuso Stenfors: Yhdessä ilman yhteistä kieltä ARTIKKELIT 37 Karoliina Honkanen: Naton huippukokouksen ennakkotunnelmia 40 Heikki Savola: Obaman turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 44 Jaakko Ylisipola: Puolustuspolitiikkaa SuomiAreenalla 49 Toomas Hendrik Ilves: Security in Northern Europe after the collapse of the Helsinki Final Act KIRJA-ARVIOITA 57 Linnakesaaret. Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa. MAANPUOLUSTUSKURSSIT Erikoiskurssi MPK kokoontuminen Jatkokurssi ja 55. Täydennyskurssi Jatkokurssi Täydennyskurssi Turvallinen Suomi Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta Tuleva toiminta 65 Alueellisten maanpuolustuskurssien neuvottelupäivät Tattoo 2014 Haminassa 66 MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN TOIMINTA 68 KURSSIEN KOKOONTUMISIA 74 ALUEELLISET YHDISTYKSET Maanpuolustus 109 3

6 Puolustusvoimain komentaja JARMO LINDBERG Haastattelu Maanpuolustus-lehteen Janne Kuusela KKuinka arvioitte Suomen turvallisuusympäristön ja sodan kuvan muutosta viime vuosina? Millaisia ajatuksia kuluneen vuoden tapahtumat Ukrainassa ovat teissä herättäneet ja kuinka ne heijastuvat Suomen turvallisuuteen? Ukrainan tilanteen seurauksena sekä idässä että lännessä joukkorakenteita on muuteltu hieman uuteen suuntaan ja normaalien harjoitusten lisäksi on toimeenpantu aika isojakin harjoituksia. 4 Maanpuolustus 109

7 Maanpuolustus 109 5

8 Haastattelu Ilmiselvästi toimintaympäristö Euroopassa on muuttunut. Oma arvioni on, että se ei siitä ihan heti toiseen suuntaan käänny. Toimintaympäristöä tulee muuttamaan myös se, että Nato vetää ISAF-operaation joukot pois ja Afganistaniin jää Resolute Support -missio, joka eroaa suuresti ISAF:sta. Ne rahat ja joukot, jotka on sijoitettu Afganistanin-operaatioon palaavat Eurooppaan. Natossa on todettu, että nyt saavutettua hyvää yhteensopivuutta pyritään ylläpitämään tiivistyvällä harjoittelulla. Naton entisen itäblokin jäsenmaat ovat Ukrainan kriisin myötä ilmaisseet huolensa puolustuksestaan. Tämä johtaa siihen, että artikla 5 -harjoitusten osuus lisääntyy. Yhdysvallat on ilmoittanut panostavansa miljardi dollaria Euroopassa tapahtuvaan harjoitustoimintaan. Kyllä sillä rahalla jo jonkin verran saa lähetettyä joukkoja harjoituksiin. Ilmiselvästi toimintaympäristö Euroopassa on muuttunut. Oma arvioni on, että se ei siitä ihan heti toiseen suuntaan käänny. Tässä yhteydessä Naton huippukokous Cardiffissa on erittäin tärkeä tapahtuma, jossa epäilemättä kaikki Ukrainaan liittyvä on voimakkaasti esillä. Huippukokouksen päätöksiä ei varmastikaan kovin nopeasti toiseen suuntaan käännetä. Sellainen näppituntuma on, että Naton osalta voimme syyskuussa katsoa uutta asetelmaa ja Naton linjaa. Tässä mielessä on todella mielenkiintoista seurata huippukokouksen tuloksia. Toimintaympäristöstä todettakoon vielä se, että mikään tapahtuma ei ole suoraan kohdistunut Suomeen. Näin ollen omilla puolustusvoimillamme ei ole meneillään mitään joukkorakenteen muutosta Ukrainan tilanteen takia. Luonnollisesti seuraamme jatkuvasti tilannetta ja olemme valmiita ketterästi säätelemään valmiuttamme. Tilanteiden nopeat muutokset heijastavat sodankäynnin tapojen ja sodan kuvan muutosta. Aiemmin ajateltiin, että varoitusaikaa tilanteen kehittymisen kriisistä sotaan olisi useasta kuukaudesta vuoteen. Nyt se voi olla joitakin kuukausia tai pahimmillaan vain viikkoja. Lisäksi, kun yleensäkin sodankäynnissä on tavoitteena saada aikaan kitkaa ja hämmennystä, päätöksenteossa voi olla vaikea hahmottaa, olemmeko nyt muodollisesti sodassa vai onko kyse vielä jostain muusta. Taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia painostuskeinoja vaihdellaan tarpeen mukaan. Toisaalta, eivät vanhat ja perinteiset keinot ole 6 Maanpuolustus 109

9 Janne Kuusela: Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg minnekään poistuneet. Niiden rinnalle on tullut uusia keinoja. Perinteisiä sodankäyntitapoja sovelletaan parhaillaan täällä Euroopassa. Niiden lisäksi on tullut voimakas informaatiosodankäynti. Jo niin monissa aikaisemmissa operaatioissa on todettu, että sodan ensimmäinen uhri on totuus ja niin varmasti on käynyt tälläkin kertaa. Uusimpana ilmiönä ovat kybersodankäynti ja verkko-operaatiot. Mutta jos jollakulla on sellainen mielikuva, että sodankäynti olisi siirtynyt tietoverkkoihin ja tulevaisuudessa sota olisi pelkkiä verkko-operaatioita, niin juuri tällä hetkellä se nimenomaan ei siltä näytä. On perinteinen tapa käydä sotaa, jonka rinnalle on tullut uusia keinoja. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano on jo loppusuoralla. Millaisena näette Suomen puolustusvoimien toimintaedellytykset? Mikä on puolustusvoimien tämänhetkinen tila ja mitkä ovat merkittävimmät näköpiirissä olevat haasteet? Uudistuksen suunnitelman mukaisesti loppuun saattamiseen on nyt aikaa vajaa puoli vuotta. Tavoitteet ja säästöt tullaan saavuttamaan. Voidaan todeta, että olemme valtionhallinnon osana tehneet juuri sitä mitä meille on käsketty ja saavuttaneet sen mitä meiltä on edellytetty. Puolustusvoimien koko, toiminnan taso ja resurssit saatetaan tasapainoon. Erityisen tärkeää on, että toiminnan taso palautetaan vuonna Se tarkoittaa, että maasto- ja alusvuorokausien, lentotuntien ja koulutettavien reserviläisten määrät nousevat. Sen myötä ammattilaiset, reserviläiset ja varusmiehet saavat kaikki tehdä sitä, mikä on maanpuolustuksen kannalta tärkeää. Käsketyt leikkaukset olivat 10 prosenttia budjetistamme. Tästä noin puolet saavutettiin leikkaamalla materiaalihankintoja. Osan materiaalin elinkaari on päättymässä lähiaikoina. Maavoimien ilma- ja panssarintorjuntajärjestelmiä, maasto- ja panssariajoneuvoja sekä johtamisjärjestelmän osia vanhenee tämän vuosikymmenen loppupuolella. Samalla otetaan käyttöön maavoimien uusi taistelutapa. Uuden taistelutavan käyttöönotto ja poistuvan materi- aalin korvaaminen tavalla tai toisella on tärkeää. Jos materiaalia ei korvata, niin sitten meille jää joukkoja, joilla ei ole toimintaedellytyksiä. Joukkorakenteeseen tulee reikiä. Olemme ilmoittaneet lisäresurssitarpeeksi vuosikymmenen loppuun mennessä miljoonaa euroa vuositasolla. Sillä ei mitään valtavaa uutta hankita, mutta sillä turvataan puolustusvoimauudistuksessa saavutettu toiminnan taso ja rakenne, millä kyetään toimimaan vuosikymmenen vaihteeseen ja muutama vuosi sen ylitse. Sen jälkeen isot haasteet ovat merivoimien aluskaluston vanheneminen 2020-luvun alkupuolella ja ilmavoimien hävittäjien vanheneminen 2020-luvun puolivälissä. Tärkeitä päätöksiä tullaan tekemään ensi kevään vaalien jälkeisessä hallitusohjelmassa. On ollut havaittavissa poliittista halukkuutta palauttaa leikattua rahoitusta. Puolustusvoimat ei missään vaiheessa ole pyytänyt lähtötason ylitse menevää korotusta, vaan tulemista ikään kuin puoliväliin vastaan. Kun puolustusbudjetista on kymmenen prosenttia leikattu, niin nyt pyydämme viitisen prosenttia takaisin. Edellisessä tehtävässänne sotatalouspäällikkönä vastasitte muun muassa puolustusvoimien uuden Logistiikkalaitoksen perustamisesta. Millaisesta laitoksesta on kyse? Organisatorisesti Logistiikkalaitos on puolustusvoimauudistuksen suurin uudistus. Puolustushaarojen materiaalilaitokset yhdistetään Logistiikkalaitokseksi. Se omistaa muun muassa panssarivaunut, lentokoneet, alukset ja vastaa niiden huollosta ja ylläpidosta. Logistiikkalaitos myös hankkii kaikki yli euron arvoiset hankinnat. Se on henkilöstömäärältään suurempi kuin uudistuksen jälkeiset meri- tai ilmavoimat. Kyse on toimialan historiallisen suuresta muutoksesta. Puolustusvoimille on erittäin tärkeää, että laitos lähtee kunnolla toimimaan, semminkin, kun toimialan henkilöstöä on leikattu 20 prosenttia. Ei riitä, että organisaatiot yhdistetään, vaan myös toimintatapojen tulee muuttua. Uudella organisaatiolla on uudet prosessit, joista haemme tehoja materiaalihankintoihin ja eri puolustushaaroissa tunnistettuja Maanpuolustus 109 7

10 Haastattelu Olen lähestynyt kansainvälistä toimintaa benchmarkingin näkökulmasta. parhaita käytäntöjä puolustusvoimiin kokonaisuutena. Kokemuksia ja tietoa on kerätty myös muilta mailta, jotka ovat tehneet samankaltaisia toimenpiteitä. Millaisina näette kansainvälisen puolustusyhteistyön merkityksen ja mahdollisuudet Suomen puolustukselle? Olen aina kannattanut kansainvälistä yhteistyötä. Mielestäni on tärkeää mennä katsomaan muiden ammattilaisten tapaa hoitaa niitä asioita, mitä meidänkin tehtäviimme kuuluu. Meidän on avoimin mielin haettava parhaita käytäntöjä ja sovellettava niitä mahdollisuuksien mukaan omaan toimintaamme kotimaan torjuntakyvyn parantamiseksi. Olen lähestynyt kansainvälistä toimintaa benchmarkingin näkökulmasta. Mikäli sieltä löytyy jotain helmiä joita on toki jo vuosien varrella aika lailla löytynytkin niin kopioidaan ne häpeilemättä suomalaisiin käytäntöihin ja koulutusoppaisiin. Kotimaan torjuntakykymme on ehdottomasti parantunut tämän avulla. Omalta kohdaltani tämä lähestymistapa jatkuu. Kansainvälisiin harjoituksiin ja kriisinhallintaoperaatioihin osoitettava rahoitus ei ole kasvussa. Itse asiassa kriisinhallintabudjettia on leikattu. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kansainvälisen toiminnan volyymi ole lähivuosina kasvamassa. Meillä on suuria haasteita ylläpitää edes nykyisen tasoista läsnäoloa kansainvälisissä operaatioissa. Harjoituksiin osallistumisprofiilimme näillä resursseilla säilyy nykyisen kaltaisena enkä usko, että siihen suuria muutoksia tulee, vaikka esimerkiksi Naton harjoitusmäärät Euroopassa ovat lisääntymässä. Meidän kannaltamme se merkitsee, että tarjonta on entistä laajempaa ja monipuolisempaa, josta voimme valita omiin tarkoituksiimme parhaiten sopivat harjoitukset. Kyberturvallisuus on nyt näkyvästi esillä niin maailmalla kuin Suomessakin. Kuinka tähän asiaan panostetaan puolustusvoimissa? Kyse ei ole missään nimessä pelkästään puolustusvoimien asiasta, vaan koko yhteiskunnan yh- 8 Maanpuolustus 109

11 Janne Kuusela: Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg teisestä asiasta. Kyberaikaa ei myöskään tarvitse enää odotella, vaan se on jo täällä. On erittäin hyvä, että kansallinen kyberstrategia on tehty eri hallinnonalojen yhteistyönä. Nyt kyse on sen menestyksekkäästä toimeenpanosta. Haasteena on, kuinka paljon siihen panostetaan resursseja. Tämä koskee myös puolustusvoimia, jossa kyberosaaminen taistelee jo kertaalleen leikatuista resursseista muiden materiaali- ja henkilöstötarpeiden kanssa. Kyberissä kyse ei ole pelkästään laitteista tai ohjelmistoista. Niitä on saatavissa halvalla suoran hyllystä. Ponnistelut täytyy kohdistaa osaavien ja motivoituneiden ihmisten rekrytoimiseen luomaan kybertoimintakykyä. Uudessa organisaatiossa meillä on noin 60 henkilön tehtävät tähän liittyen. Haaste on siinä, että kun kyberympäristö koko ajan vauhdilla kehittyy, meidän pitäisi kyetä kohdentamaan rajalliset resurssimme yritämmekö ikään kuin juosta ympäristöämme kiinni, vai jäämmekö yhä enemmän jälkeen. Kokonaisuutta on vaikea määrittää, sillä kyberympäristö on kovin abstrakti. Välillä tulee esiin joku piikki, kuten esimeriksi ulkoministeriöön kohdistunut kyberhyökkäys, jossa havahdumme karuun todellisuuteen. Avainasemassa on lainsäädäntö ja siinä asiassa Puolustusvoimien intressit ovat Suomen rajojen ulkopuolella. Tärkeintä meille on tietenkin kyky suojata omat järjestelmämme, mutta muilta osin intressimme tässä asiassa eivät ole kotimaassa. Meille on ensisijaisen tärkeää saada tietoa siitä mitä ympärillämme tapahtuu. Kun asevoimien viestiliikenne siirtyy kovaa vauhtia radioaalloilta tietoverkkoihin, edellyttää se meiltä kykyä toimia verkoissa omien rajojemme ulkopuolella. Edelleen, jos Suomen rajojen ulkopuolelta kohdistuu meihin verkkohyökkäys tai -operaatio, meillä täytyisi olla kyky selvittää sen alkuperä. Mitä tulee kyberhyökkäyskykyyn, se on tärkeä osa puolustusta siinä missä suojautuminen ja tiedustelukin. Tämä viitekehys on tärkeä ymmärtää oikein. Ei perinteisessäkään sodankäynnissä istuta poterossa kyyryssä kypärä päässä odottelemassa moukaroinnin jatkumista, vaan kyllä siihenkin kuuluu, että isketään takaisin. JARMO LINDBERG Kenraali Jarmo Lindberg on syntynyt vuonna Hän valmistui lentokadettikurssilta vuonna 1982 ja on sen jälkeen palvellut monipuolisesti eri tehtävissä Ilmavoimissa; lentoupseerina ja lentueen päällikkönä Karjalan lennostossa, lentokoulutuspäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa, Hävittäjälentolaivue 21 komentajana Satakunnan lennostossa ja edelleen valmiuspäällikkönä ja operaatiopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Lindberg on ollut vuonna 2005 Lapin lennoston komentaja ja Ilmavoimien komentajana. Pääesikunnassa Lindberg on aikaisemmin toiminut operatiivisen osaston apulaisosastopäällikkönä, valmiuspäällikkönä ja sotatalouspäällikkönä. Lindberg on lentänyt usealla konetyypillä noin 3000 tuntia ja muun muassa ollut ilmavoimien Mig-21 BIS esityslentäjänä neljän vuoden ajan. Lindberg sai koulutuksen F/A-18 C/D Hornet-kalustolle Yhdysvalloissa Lemooressa, ja oli tuomassa ensimmäisiä Hornet-hävittäjiä Suomeen. Maanpuolustus 109 9

12 Haastattelu Minullekin tulee moni kertomaan omista kurssikokemuksistaan ja saamani palaute on ollut erittäin myönteistä. Kuinka luonnehtisitte Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien roolia tänä päivänä? Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit ovat erittäin hieno foorumi tuoda ihmisiä laajasti eri aloilta saamaan tietoa kokonaismaanpuolustuksesta. Konsepti tuntuu edelleen toimivan, kurssit kiinnostavat ihmisiä ja niille on paljon halukkaita tulijoita. Minullekin tulee moni kertomaan omista kurssikokemuksistaan ja saamani palaute on ollut erittäin myönteistä. Kurssien sisältöön ja laaja-alaisuuteen ollaan tyytyväisiä ja tietenkin ennen kaikkea siihen monipuoliseen osallistujajoukkoon, jonka kanssa kurssilla pääsee verkottumaan. Viestini on se, että tässä tulisi olla niin kuin ammunnassakin jälkipito. Ei pidä rajoittua itse kurssiin, vaan jatkaa aktiivista yhteydenpitoa sen jälkeenkin. Olen oman kurssini pääsihteeri ja siten järjestän kurssimme tapaamiset, joka on mieluisa tehtävä. Olen hyvin motivoitunut siihen, sillä kurssillamme on hienoa porukkaa. Joka vuosi olen järjestänyt kurssillemme yhden viikonlopun mittaisen tapaamisen. Viimeksi olimme Ruotsissa juuri kun Ruotsin uusi puolustusselvitys julkistettiin edellisenä päivänä ja saimme siitä heti tuoreeltaan analyysia pääesikunnassa ja ministeriössä. Lisäksi järjestän vuosittain tapaamisen pääkaupunkiseudulla, joka on yhden illan mittainen. Seuraavaksi kutsun kurssin käymään täällä pääesikunnassa, jossa emme olekaan aikaisemmin vierailleet. Kun kurssimme oltermanni on juuri Varsovasta Strasbourgiin siirtynyt Jari Vilén, niin seuraava viikonloppukohteemme onkin Strasbourg. 10 Maanpuolustus 109

13 TEEMA KANSALLIS- MIELISYYS EUROOPASSA Maanpuolustus

14 Teema: Kansallismielisyys Euroopassa KIRJOITTAJA Hannes Saarinen on filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen johtaja Helsingin yliopistossa. Hän on yleisen historian professori ja sitä ennen hoitanut Yleisen historian apulaisprofessorin sekä Yleisen että Euroopan historian professorin virkoja. Saarinen toimi Suomen Saksan instituutin johtaja Berliinissä. Hänen tutkimusaiheitaan ovat muun muassa Saksan, saksankielisten maiden ja Euroopan historia, Suomen ja Saksan suhteiden historia, nationalismi Euroopassa ja kaupunkihistoria (Berliini) Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta Hannes Saarinen Satavuotismuisto on herättänyt kiinnostuksen sodan syistä ja seurauksista. Lisäksi on noussut huoli, onko havaittavissa samankaltaisia ilmiöitä ja voimia, jotka veivät silloisen Euroopan katastrofiin. Vaarantavatko mantereen laidoilla lisääntyneet konfliktit, terrorismi, separatistiset liikkeet ja ylipäätään vahvistunut kansallinen egoismi rauhantilan? Onko ensimmäinen maailmansota pelottavan ajankohtainen kuten saksalainen Der Spiegel kysyy? K 12 Maanpuolustus 109

15 Hannes Saarinen: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta TUTKIJOIDEN NÄKÖKULMIA Franz Ferdinandin murhaajan Gavrilo Principin pidätys Ennen pidätystä Princip yritti tappaa itsensä syanidilla, sitten aseella, jonka lähellä seisoneet ihmiset kiskoivat hänen käsistään ennen laukausta. Onko kuvassa Gavrilo Princip vai paikalla ollut Ferdinand Behr, on edelleen epäselvää. Kuvaan ensimmäisen maailmansodan synnystä vaikuttavat edelleen vahvasti sen lopputulos ja rauhanjärjestelyjen jälkivaikutukset. Usein toistetaan George F. Kennanin näkemystä, jonka mukaan ensimmäinen maailmansota oli 20. vuosisadan the great seminal catastrophy. Se oli hänen mukaansa siihen astisen länsimaisen sivilisaation loppu. Sota mahdollisti kommunistiset ja fasistiset diktatuurit. Vain kaksikymmentä vuotta myöhemmin Hitler pani alulle vielä tuhoisamman toisen maailmansodan. Siten jo Versaillesin rauhansopimuksen pykälässä 231 hyökkääjäksi nimetyn Saksan syyllisyys on pitkään ollut tutkimuksen keskiössä. Edelleen Fritz Fischerillä on kannattajansa, joka saksalaisia lähteitä tulkitsemalla arvioi Saksan maailmanherruuden tavoittamisen olleen ensimmäisen maailmansodan alkusyynä luvun lopulla Niall Ferguson puolestaan provosoi pohtimalla seikkaperäisesti Ison-Britannian vastuuta maailmansodan syttymisestä, mistä hän sai kuulla paljon kritiikkiä. Viime aikoina paljon huomiota herättäneessä tutkimuksessaan The Sleepwalkers Christopher Clark on keskittynyt vertailemaan kaikkien osallisten valtioiden päättäjien toimintaa ja silloin vallinnutta ilmapiiriä. Yhtä ainoata vastuullista hän ei nimeä. Päättäjien ottamat, usein väärin laskemat riskit ja tietämättömyys Maanpuolustus

16 Teema: Kansallismielisyys Euroopassa Nationalistisella ajattelulla on ollut osuutensa ensimmäisen maailmansodan taustatekijänä. muiden, erityisesti vastapuolen aikeista, johtivat moniin virhearviointeihin kohtalokkaine seurauksineen. Muistovuonna kuvaukset taistelujen kulusta, pohdinnat liittosuhteiden mekanismeista, sodan aiheuttamat aineelliset ja moraalisen tuhot sekä ylipäätään sotilaallisten ja taloudellisten resurssien vertailut ovat edelleen keskeisiä tutkijoiden teemoja. Suurta yleisöä kiinnostavat nykyään erityisesti tavallisen rivisotilaan kokemukset ja kotirintaman mielialat. Vuosien sota oli ensimmäinen laaja mediasota, jossa nationalistiset äänensävyt ja patrioottiset vetoomukset hallitsivat julkisuutta. Nykypolitiikassa muistaminen ja siihen kuuluva symboliikka ovat eri asemassa kuin heti sodan jälkeen. Henki on sovinnollinen, Euroopan saavuttamaa rauhaa ja yhteisöllisyyttä korostava. Edellisen vuosisadan vaihteessa erityisesti Balkanin kansallisesti monimutkaista tilannetta luonnehdittiin, eikä syyttä, Euroopan ruutitynnyriksi. Siellä vaikutti lisäksi suurvaltojen valtapiiriajattelu suojelijarooleineen. Clark aloittaakin ensimmäisen maailmansodan tarkastelun sieltä, mistä konflikti sai alkunsa, Balkanilta. Hän kuvaa yksityiskohtaisesti Serbian politiikkaa ja Bosnian serbinationalisteille annettua epäsuoraa tukea. Yksistään jo tästä painotuksesta hän on kohdannut kritiikkiä Belgradissa, missä arkkiherttua Franz Ferdinandin murhaajaa Gavrilo Principiä edelleen kunnioitetaan kansallissankarina. NATIONALISMI Eittämättä nationalistisella ajattelulla on ollut osuutensa ensimmäisen maailmansodan taustatekijänä. Suurvalloilla ei ollut keskenään vuonna 1914 Euroopassa sellaisia akuutteja kansallisia aluekiistoja, joiden vuoksi tieten tahtoen haluttiin sotaa. Ranskassa ei enää vallinnut sotaisaa henkeä Elsass-Lothringenin takia. Tosin sodan puhjettua palautus tuli tavoitteeksi. Iso-Britannian sisäpolitiikkaa hallitsi Irlannin kysymys ja siihen suhtautumisella oli vaikutuksensa myös maan ulkopoliittisiin ratkaisuihin, kuten Clark kirjassaan korostaa. Muualla Euroopassa kansallisten vähemmistöjen, mukaan lukien juutalaisten, oikeudet ja asema herättivät jo kauan laajaa keskustelua. 14 Maanpuolustus 109

17 Hannes Saarinen: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta Pohdittavia yhtymäkohtia nykyaikaan tarjoavat ennen kaikkea 1900-luvun alun Itävalta- Unkari ja Venäjä. Itävallan ja Unkarin vuoden 1867 kompromissi kahdesta tasavertaisesta monarkiasta saman hallitsijan alaisuudessa ei tyydyttänyt muita valtakunnan lukuisia kansallisuuksia, Slaavit olivat näistä yhteenlaskettuna suurin ryhmä. Kilpailevien nationalismien keskuudessa kielikysymys saattoi nousta ylimmäksi kiistanaiheeksi, vaikka taustalla olikin sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta. Kärjistävästi kiistelyyn vaikutti, kun ulkopuolinen kansallisvaltio antoi tukea kansalliselle vähemmistölleen rajan toisella puolella. Italiasta esimerkiksi katse kohdistui Etelä-Tiroliin, Romaniasta Unkarin Transilvaniaan. Historialliset muistot aikaisemmasta valtakunnasta ruokkivat Balkanilla muun muassa Suur-Serbia tai Suur-Bulgaria -ajattelua. Kruununperijä Franz Ferdinand halusi edistää tulevan valtakuntaansa stabilisoimiseksi reformia, jossa kaikki slaavit yhdessä huomioidaan, mutta juuri tämä teki hänet serbinationalistien silmissä viholliseksi. Kansallisuuteen perustuva täydellisen itsenäisyyden vaatimus ei 1910-luvulla ollut vielä laajalle levinnyt esimerkiksi Itävallan tsekkien tai Venäjän Itämeren alueen kansojen keskuudessa, mutta maailmansodan kuluessa aktivismi kasvoi. Tukea tuli nyt myös ulkopuolelta. Siten Saksa yllytti vuodesta 1915 Venäjän länsirajalla asuvia kansallisuuksia kapinointiin ja tunnetusti koulutti suomalaisia aktivisteja jääkäreiksi tässä tarkoituksessa. Britit ja ranskalaiset toimivat vastaavasti arabiväestön keskuudessa Osmanien valtakunnan heikentämiseksi. Venäjällä venäläisyyteen vannova nationalismi ei onnistunut pitämään yhteiskuntaa eikä valtakuntaa koossa. Vanhakantaisempi hallitsijauskollinen, sinänsä ylikansallinen patriotismi menetti otettaan niin Venäjällä kuin Itävalta-Unkarissa. KANSALLINEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Yhdysvaltojen mukaan tulo sotaan ympärysvaltojen puolelle paransi monien Euroopan vähemmistökansojen mahdollisuuksia saada tukea itsenäistymistavoitteilleen. Puolan itsenäisyyden palauttaminen oli ehkä kaikkein keskeisin. Sekä Lenin että Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson, vaikkakin erilaisin poliittisin tarkoitusperin, julistivat kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatetta. Leninin kommunistinen malli johti Venäjän entisen valtakunnan kansojen sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon. Wilsonin idealismi synnytti tulevien konfliktien välttämiseksi suvereenien valtioiden muodostaman löyhän Kansainliiton, johon hänen oma valtionsa ei edes liittynyt. Kansainliitto kariutui pian, mutta jatkuu YK:n muodossa. Maailmansodan jälkeisissä rauhansopimuksissa kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatetta toteutettiin lähinnä voitettujen valtioiden kustannuksella. Ratkaisemalla vanhempia kiistoja luotiin samalla uusia. Saksan ja Itävalta- Unkarin alaisuudesta itsenäistyi Puolan ohella Tsekkoslovakia. Serbia laajeni Jugoslaviaksi. Trianonin rauhansopimus vahvisti Unkarille rajat, joka jätti yli 3 miljoonaa unkarilaista maan rajojen ulkopuolelle. Italia sai Itävallalta toivomansa Etelä-Tirolin ja näin uuden vähemmistön. Idässä uusi Puola sai huomattavan valkovenäläisen ja ukrainalaisen vähemmistön. Tsekkoslovakiaa luotaessa Böömin saksankielisiltä evättiin oikeus liittyä jäljelle jääneeseen Itävaltaan, jolta taasen rauhansopimus kielsi liittymisen Saksaan. Saksan ja Venäjän valtakunnat menettivät maailmansodan jälkeen suuria alueita, kuitenkin sellaisia, joissa pyrkimyksenä oli toteuttaa kansallinen itsemääräämisoikeus. Neuvostoliiton romahdus ja lukuisten neuvostotasavaltojen itsenäistyminen 1990-luvun alussa on eräiden näkemysten mukaan 20. vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi. On hyvä palauttaa mieliin, että tuolloin ainakin lännen suunnalla, mutta myös Kaukasuksella, pitkälti palattiin vuosien tilanteeseen. Venäjästä irtaantuneet kansat ja itsenäistyneet valtiot muistavat tätä aikaa vapautumisena. Ratkaisua kansallisten vähemmistöjen ongelmiin ja kansalaisuusvaihtoehtoihin etsittiin maailmansodan loppuvaiheessa myös kansanäänestyksillä. Slesvigissä (Etelä-Jyllannissa) äänestys johti rajanmuutokseen Tanskan hyväksi. Pieniä vähemmistöjä jäi uudenkin rajan molemmin puolin, mutta mitään vakavaa kiistaa ei lähes sataan vuoteen enää ole syntynyt. Puolan ja Saksan rajalla, voittopuolisesti puolankielisessä Ylä-Sleesiassa, riitaisuus kärjistyi Maanpuolustus

18 16 Maanpuolustus 109

19 Hannes Saarinen: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta aseellisiin selkkauksiin. Niukka enemmistö äänestäjistä oli Saksaan jäämisen puolesta, mutta paikalliset tulokset sallivat muunkin tulkinnan. Ylä-Sleesia jaettiin. Moni esimerkki osoitti, ettei aina väestöllä ollut selkeätä kansallisuuspreferenssiä, mutta kylläkin paikallisesti juurtunut identiteetti. Kieli, uskonto tai etninen tausta eivät aina olleetkaan yksiselitteisen ratkaisun kriteereitä uusia valtionrajoja vedettäessä. VUOSI 1914 JA NYKYAIKA Se, että vuoden 1914 kriisitilanne Serbian ja Itävalta-Unkarin välillä ei ollut rajoitettavissa vaan eskaloitui maailmansodaksi, oli Euroopan viiden suurvallan, Iso-Britannian, Ranskan Venäjän sekä keskusvaltojen, Saksan ja Itävalta-Unkarin vastuulla. Italia ja Osmanien valtakunta olivat tärkeissä sivurooleissa. Suurvalloista Iso-Britannia ja Ranska olivat jo silloin parlamentaarisesti hallittuja, läntisen demokratian edustajia. Näissä maissa sodan voittoa muistetaan edelleen positiivisesti demokratian voittona. Silloista maailmanvalta-asemaa kummallakaan ei enää ole. Voi pohtia, miksi juuri niillä Lähi-idän alueilla, jotka ranskalaiset ja britit olivat ottaneet huostaansa Osmanien valtakunnalta ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja jakaneet keskenään, ei demokratia juurtunut. Tänään näissä itsenäisissä maissa käydään sotia, joiden pysäyttämiseksi tunnetaan vastuuta, mutta johon ei näytä olevan tepsiviä keinoja. Myös Palestiinan yhä ratkaisua odottavalla kysymyksellä on juuria tältä ajalta. Kolme muuta vuoden 1914 Euroopan suurta valtakuntaa, kaikki monarkioita, romahtivat sodan loppuvaiheessa. Yksi näistä, Itävalta-Unkari, hävisi kartalta kokonaan. Bolsevikkien valtaantulo Venäjällä vaikutti kauaskantoisesti maan kohtaloihin. Saksasta tuli läntisten esikuvien mukainen, vaikkakin silloin vain lyhytkestoinen tasavalta. Sitä seurasi äärikansallisen ja aggressiivinen diktatuuri. Nykyisin Saksa on Naton ja EU:n kautta niin vahvasti integroitu länteen, ettei vuoden 1914 ilmapiiriä hallinnut piirityspsykoosi eikä Fritz Fischerin esiintuoma maailmanherruuden tavoittelu olisi enää ajateltavissa. On usein viitattu siihen, että molempien maailmansotien kovien kokemusten jälkeinen rauhanprojekti, yhdentynyt Eurooppa, on onnistunut välttämään aseelliset konfliktit. Vain muutamat ensimmäisen maailmansodan aikana Euroopassa ja sen liepeillä vallinneista kansallisista ja osin uskonnollisistakin ristiriidoista ovat puhjenneet uudelleen esiin. Huomiota ovat herättäneet irlantilaisten ja 1950-luvulla etelätirolilaisten terrori-iskut. Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla kaksi ensimmäisen maailmansodan synnyttämää monikansallista valtiota, Tsekkoslovakia ja Jugoslavia, hajosivat sisältä käsin. Toinen rauhanomaisesti sopimalla, toinen väkivaltaisesti. Juuri Sarajevo kärsi pahiten taisteluissa. Jugoslavian alueella eri vaiheissa käyty sota oli Euroopan verisin toisen maailmansodan jälkeen. Se jäi kuitenkin paikalliseksi. Toisin kuin 1914, Euroopan muut vallat panostivat rauhanturvaamistoimenpiteisiin. Vuoden 2014 tapahtumat Ukrainassa ovat nostaneet esiin huolen kriisin eskaloitumisesta laajemmaksi sotilaalliseksi konfliktiksi. Samalla on syntynyt kuva 1900-luvulla moneen otteeseen vallinneesta valtapiiriajattelusta ja mantereen vastakkaisiin blokkeihin ajautumisesta. Vertailu vuoteen 1914 ei tarjoa ehkä niinkään toimintamalleja nykymaailmalle, mutta kyllä kin varoituksen. Viikkolehti Die Zeit kysyi hiljattain nykyhetkeen peilaten: Voidaanko sodat estää? Toiveensa lehti asetti yhdentyneeseen Eurooppaan. Vai pätevätkö maailmalla yhä, kuten Die Zeit myös muistutti, Thukydideen mainitsemat sotaan ryhtymisen motiivit: pelko, kunnia ja hyöty. Maanpuolustus

20 Teema: Kansallismielisyys Euroopassa KIRJOITTAJA Separatismi ulkopolitiikan välineenä Sinikukka Saari Sinikukka Saari on kansainvälisten suhteiden tohtori (London School of Economics and Political Science, 2007), joka toimii nykyisin Ulkopoliittisen instituutin vanhempana tutkijana. Hän on aiemmin toiminut Mission Analytical Capability -analyytikkona EU:n tarkkailuoperaatiossa Georgiassa. Kirjoittaja on perehtynyt Venäjän ulkopolitiikkaan ja erityisesti Venäjän suhteisiin muihin entisen Neuvostoliiton alueen valtioihin. Venäjän toimet Ukrainassa ja Krimin nopea liittäminen osaksi Venäjää ovat järisyttäneet eurooppalaista kylmän sodan jälkeistä turvallisuusjärjestystä. Maailma ei ole enää sama, totesi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy Krimin seurauksista toukokuussa. Suomessa monet ovat nähneet Ukrainan tapahtumat osoituksena Venäjän politiikan arvaamattomuudesta sekä siitä, että Suomen turvallisuusympäristö on radikaalisti muuttunut. On totta, että Putinin päätös laajentaa Venäjän rajoja julkisesti ja virallisesti oli yllättävää ja uutta. Kuitenkin vähemmistöalueiden haltuunotto ja erottaminen virallisesta emämaasta Venäjän vaikutusvallan turvaamiseksi on jo aiemmin kuulunut Venäjän politiikan keskeiseen keinovalikoimaan. Maanmiesten puolustamista on käytetty Venäjän intervention perusteena entisen Neuvostoliiton alueella aina 1990-luvun alusta saakka. Venäjän politiikan sisältö, päämäärät ja perusteet näyttäisivät siis pysyneen entisenlaisena, mutta toteutuksen muodollisuudet ovat uutta. Ja koska alueellinen liitos tehtiin nyt 18 Maanpuolustus 109

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Menestyjäksi elinikäisellä oppimisella webinaari 12.12.2011 Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? MITEN

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN KEHITYS JA SUOMI

VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN KEHITYS JA SUOMI MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU STRATEGIAN LAITOS JULKAISUSARJA 2: TUTKIMUSSELOSTEITA No 47 NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY DEPARTMENT OF STRATEGIC AND DEFENCE STUDIES SERIES 2: RESEARCH REPORTS No 47 VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Taustaa: Energia ulkosuhteissa Onnistuneen energiapolitiikan keskeisimmät kriteerit ovat saatavuus (ulkosuhteet), hinta (talous) ja ympäristö Talouden

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa FT Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yleinen historia Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten Akatemiaklubi

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA

EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA EXPERT SURVEY OF THE NEWS MEDIA THE SHORENSTEIN CENTER ON THE PRESS, POLITICS & PUBLIC POLICY JOHN F. KENNEDY SCHOOL OF GOVERNMENT, HARVARD UNIVERSITY, CAMBRIDGE, MA 0238 PIPPA_NORRIS@HARVARD.EDU. FAX:

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Kohti yhteistä valtiokonsernia

Kohti yhteistä valtiokonsernia Kohti yhteistä valtiokonsernia 18.11.2011 Seppo Määttä KTT, HTM 040-741 8520 1 Valtion konsernistrategia Mitä tulee saada aikaan Valtion konserniohjaus Miten aikaansaannosten toteutumista johdetaan 2 Mitä

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

FOREX.COM MANAGED ACCOUNT (hallittutili) TILINAVAUSOHJE

FOREX.COM MANAGED ACCOUNT (hallittutili) TILINAVAUSOHJE FOREX.COM MANAGED ACCOUNT (hallittutili) TILINAVAUSOHJE Markkinoija: Oy TriCapital Ltd support@tricapitalfx.com 1 Sisällysluettelo: 3. tilityypin valinta 4. nimi, osoite ja yhteystiedot 5. syntymäaika

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Tietoturva ja johdon vastuu

Tietoturva ja johdon vastuu Tietoturva ja johdon vastuu Jan Lindberg & Mika J. Lehtimäki 21.1.2014 18.10.2011 1 Esityksen rakenne Tietoturvalainsäädännön nykytila Vahingonkorvausvastuun rakenne Vastuu yhtiölle Vastuu kolmansille

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB

ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB VALTIONEUVOSTON KANSLIA Valtioneuvoston kielipalvelu SELVITYS 29.11.2007 ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB 1. Alku- ja lopputervehdys 1.1 Vastaanottajan nimi ei ole tiedossa -

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot