MAANPUOLUSTUS KANSALLIS- MIELISYYS EUROOPASSA HAASTATTELU TEEMA. Puolustusvoimain komentaja JARMO LINDBERG
|
|
- Ville-Veikko Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAANPUOLUSTUS MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU 109 SYYSKUU 2014 HAASTATTELU Puolustusvoimain komentaja JARMO LINDBERG TEEMA KANSALLIS- MIELISYYS EUROOPASSA
2 MAANPUOLUSTUS Päätoimittaja: Yksikön johtaja Janne Kuusela Toimituskunta Päätoimittaja Arno Ahosniemi Uutispäätoimittaja Päivi Anttikoski Professori Tuomas Forsberg Eversti Jyrki Heinonen Viestintäjohtaja Max Arhippainen Toimittaja Tuomo Lappalainen Osastopäällikkö Matti Saarelainen Tieto- ja viestintäjohtaja Marjo Timonen Toimitussihteeri: Majuri Jarkko Pirkkalainen Toimituksen sihteeri: Anita Pursiainen Toimitus postiosoite: PL 266, Helsinki käyntiosoite: Maneesikatu 6 puhelin: (toimistoaika maanantai-torstai klo ) sähköposti: maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com Maanpuolustus-lehdessä esitetyt mielipiteet ovat asianomaisten kirjoittajien omia näkemyksiä eikä niiden tarvitse välttämättä edustaa lehden toimituskunnan tai Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kantaa. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneiden osoitteenmuutokset toimituksen postiosoitteella tai telefax tai sähköposti: maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com. Alueellisen maanpuolustuskurssin käyneiden osoitteenmuutokset alueellisille yhdistyksille, yhteystiedot lehden loppuosassa. Maanpuolustus-lehden levikki on kappaletta. Ilmoitushinnat nelivärisenä: 3. kansi (takakannen sisäpuoli) kokosivu ½ sivu 600 ¼ sivu 300 Ilmoittajia pyydetään ottamaan yhteyttä toimituksen sihteeriin. Graafinen suunnittelu ja taitto: Riikka Haahti ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2014 Seuraava Maanpuolustus-lehti ilmestyy joulukuussa. Lehden ilmoitukset tulee olla toimituksen sihteerillä (maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com) lehden lopussa olevan mediakortin mukaisesti.
3 Pääkirjoitus Rivit tiivistyvät Naton ulkopuolisessa maailmassa on jo pitkään pohdittu, onko kylmän sodan olosuhteissa perustetulla puolustusliitolla enää tehtävää ja relevanssia. Naton piirissä tätä keskustelua ei liiemmin ole käyty, sillä jäsenmaille liittokunnan rooli on päivän selvä. Kyse on varautumisesta oman alueen ja väestön puolustamiseen yhteisin voimin kaikissa olosuhteissa. Se, että Neuvostoliitto romahti ja Naton päivittäisessä toiminnassa huomio kohdistui kriisinhallintaan, ei poistanut edellä mainittua perustehtävää. Suvereenit valtiot eivät luovu maanpuolustuksesta, ei edes syvän rauhan tilan vallitessa. Euroopan Nato-maiden maanpuolustus on kuluneen 65 vuoden mittaan niin syvälle ankkuroitu yhteisen puolustuksen kokonaisuuteen, ettei Naton lakkauttaminen ja puolustuksen uudelleen kansallistaminen ole realistinen vaihtoehto. Nyt nähty sota keskellä Eurooppaa ei siis ole palauttanut Naton olemassa olon tarkoitusta. Sen sijaan liittokunnan rivit ovat tiivistyneet, kuten kriisiaikoina on tapana. Naton huippukokous Walesissa välitti mahdollisimman selkeän viestin siitä, että jäsenmaiden aluetta ja väestöä puolustetaan vastaisuudessakin. Sanojen takeeksi sovittiin käytännön toimenpiteistä. Huippukokouksessa keskusteltiin paljon myös puolustusmenoista. Naton suosittelema tavoitetaso kahden prosentin bruttokansantuoteosuudesta on edelleen useille jäsenmaille käytännön mahdottomuus. Venäjän nykyisen toimintalinjan valossa varsinkin itäeurooppalaiset Nato-maat pyrkivät kuitenkin vakavissaan nostamaan puolustusmenoja. Huippukokouksen julkilausuman ensimmäisillä riveillä todetaan, että Venäjän aggressiivinen toiminta Ukrainaa vastaan on perusteellisella tavalla haastanut visiomme yhtenäisestä, vapaasta ja rauhallisesta Euroopasta. Naton ja Venäjän välillä orastanut kumppanuus on toistaiseksi jäissä, mutta laajamittaiseen sotaan Venäjän kanssa Naton ei sentään tarvitse varautua. Voimatasapaino on niin vahvasti kallellaan Naton eduksi, ettei Venäjällä ole valmiuksia Naton haastamiseen sotilaallisesti. Naton todellinen huolenaihe löytyy julkilausuman loppupuolelta, jossa puhutaan Euroopan eteläisen naapuruston yhä lisääntyvän epävakauden potentiaalisesti kauaskantoisista vaikutuksista turvallisuuteen. Samalla on selvää, ettei sotilaallisella puolustusliitolla ole keinoja vakauttaa Afrikan tai Lähi-idän levottomuuksia. Janne Kuusela Päätoimittaja Maanpuolustus 109 1
4 Puheenjohtajalta Arvoisat lukijat Yhdistyksen toiminta jatkuu syyskaudella suunnitelman mukaan. Tässä kuussa valmistellaan yhdistyksen hallituksen piirissä ensi vuoden toiminnan perusteet. Ne tullaan esittelemään teille syyskokouksessa Samassa yhteydessä kuullaan Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä. Yhdysvaltalaisen Center for Strategic & International Studies-tutkimuskeskuksen johtaja ja entinen varapuolustusministeri John Hamre tulee pitämään Max Jakobson Memorial Lecture-sarjaan lukeutuvan esitelmän. Seuraava toimintavuosi aloitetaan jälleen korkeatasoisella ja ajankohtaisella esitelmällä. Kutsut kaikkiin tilaisuuksiin lähetetään erikseen. Tervetuloa Helsingin Yliopistolle sankoin joukoin. Kansainvälinen tilanne puhuttaa ja puhuttelee kaikkia meitä turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneita. Aika ajoin keskusteluissa on esillä maamme puolustuskyvyn uskottavuus. Tässä ydin on luonnollisesti puolustusvoimien suorituskyvyn nykytilassa ja kehitysnäkymissä. Kansanedustaja Kanervan johtama selvitysryhmä on saanut perusteita arvioida nimenomaan puolustuskykymme tätä osiota. Ryhmä jättänee raporttinsa vielä kuluvan syksyn kuluessa. Uskottavaan puolustukseen kuuluu sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi merkittäviä sisäisiin ja ulkoisiin arvioihin vaikuttavia komponentteja. Näitä ovat ainakin yhteiskunnan vakaus ja yleinen maanpuolustustahto, alueiden ja rajojemme valvontakyky sekä valtiollinen päätöksentekokyky. Lisäksi yhteiskunnan taloudellinen kestokyky ja puolustusteollinen pohja sekä huoltovarmuutemme läpi yhteiskunnan vaikuttavat erityisesti varautumiskykyymme ja sitä kautta uskottavuusaspektiin. Myös kansainvälinen yhteistoiminta ja erityisesti sen tuottama lisäarvo on osa uskottavuuttamme. Suomessa käytävissä keskusteluissa pitäisi muistaa käsitellä kaikkia osatekijöitä. On ilmiselvää, että kaikkia puolustuksemme uskottavuuteen vaikuttavia osatekijöitä arvioidaan jatkuvasti. Asiat ovat pääsääntöisesti hyvällä tolalla. Kaikkien eteen pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti töitä mitään komponenttia unohtamatta. Hyvää alkanutta syksyä 2 Maanpuolustus 109 Kari Jordan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja
5 Sisältö 1 Pääkirjoitus 2 Puheenjohtajalta 3 Sisältö HAASTATTELU 4 Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg TEEMA: KANSALLISMIELISYYS EUROOPASSA 12 Hannes Saarinen: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta 18 Sinikukka Saari: Separatismi ulkopolitiikan välineenä 23 David Arter: From England to Scotland with Love 29 Teemu Sinkkonen: Katalonia pelaa uhkapeliä, jossa ei ole voittajia 33 Juuso Stenfors: Yhdessä ilman yhteistä kieltä ARTIKKELIT 37 Karoliina Honkanen: Naton huippukokouksen ennakkotunnelmia 40 Heikki Savola: Obaman turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 44 Jaakko Ylisipola: Puolustuspolitiikkaa SuomiAreenalla 49 Toomas Hendrik Ilves: Security in Northern Europe after the collapse of the Helsinki Final Act KIRJA-ARVIOITA 57 Linnakesaaret. Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa. MAANPUOLUSTUSKURSSIT Erikoiskurssi MPK kokoontuminen Jatkokurssi ja 55. Täydennyskurssi Jatkokurssi Täydennyskurssi Turvallinen Suomi Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta Tuleva toiminta 65 Alueellisten maanpuolustuskurssien neuvottelupäivät Tattoo 2014 Haminassa 66 MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN TOIMINTA 68 KURSSIEN KOKOONTUMISIA 74 ALUEELLISET YHDISTYKSET Maanpuolustus 109 3
6 Puolustusvoimain komentaja JARMO LINDBERG Haastattelu Maanpuolustus-lehteen Janne Kuusela KKuinka arvioitte Suomen turvallisuusympäristön ja sodan kuvan muutosta viime vuosina? Millaisia ajatuksia kuluneen vuoden tapahtumat Ukrainassa ovat teissä herättäneet ja kuinka ne heijastuvat Suomen turvallisuuteen? Ukrainan tilanteen seurauksena sekä idässä että lännessä joukkorakenteita on muuteltu hieman uuteen suuntaan ja normaalien harjoitusten lisäksi on toimeenpantu aika isojakin harjoituksia. 4 Maanpuolustus 109
7 Maanpuolustus 109 5
8 Haastattelu Ilmiselvästi toimintaympäristö Euroopassa on muuttunut. Oma arvioni on, että se ei siitä ihan heti toiseen suuntaan käänny. Toimintaympäristöä tulee muuttamaan myös se, että Nato vetää ISAF-operaation joukot pois ja Afganistaniin jää Resolute Support -missio, joka eroaa suuresti ISAF:sta. Ne rahat ja joukot, jotka on sijoitettu Afganistanin-operaatioon palaavat Eurooppaan. Natossa on todettu, että nyt saavutettua hyvää yhteensopivuutta pyritään ylläpitämään tiivistyvällä harjoittelulla. Naton entisen itäblokin jäsenmaat ovat Ukrainan kriisin myötä ilmaisseet huolensa puolustuksestaan. Tämä johtaa siihen, että artikla 5 -harjoitusten osuus lisääntyy. Yhdysvallat on ilmoittanut panostavansa miljardi dollaria Euroopassa tapahtuvaan harjoitustoimintaan. Kyllä sillä rahalla jo jonkin verran saa lähetettyä joukkoja harjoituksiin. Ilmiselvästi toimintaympäristö Euroopassa on muuttunut. Oma arvioni on, että se ei siitä ihan heti toiseen suuntaan käänny. Tässä yhteydessä Naton huippukokous Cardiffissa on erittäin tärkeä tapahtuma, jossa epäilemättä kaikki Ukrainaan liittyvä on voimakkaasti esillä. Huippukokouksen päätöksiä ei varmastikaan kovin nopeasti toiseen suuntaan käännetä. Sellainen näppituntuma on, että Naton osalta voimme syyskuussa katsoa uutta asetelmaa ja Naton linjaa. Tässä mielessä on todella mielenkiintoista seurata huippukokouksen tuloksia. Toimintaympäristöstä todettakoon vielä se, että mikään tapahtuma ei ole suoraan kohdistunut Suomeen. Näin ollen omilla puolustusvoimillamme ei ole meneillään mitään joukkorakenteen muutosta Ukrainan tilanteen takia. Luonnollisesti seuraamme jatkuvasti tilannetta ja olemme valmiita ketterästi säätelemään valmiuttamme. Tilanteiden nopeat muutokset heijastavat sodankäynnin tapojen ja sodan kuvan muutosta. Aiemmin ajateltiin, että varoitusaikaa tilanteen kehittymisen kriisistä sotaan olisi useasta kuukaudesta vuoteen. Nyt se voi olla joitakin kuukausia tai pahimmillaan vain viikkoja. Lisäksi, kun yleensäkin sodankäynnissä on tavoitteena saada aikaan kitkaa ja hämmennystä, päätöksenteossa voi olla vaikea hahmottaa, olemmeko nyt muodollisesti sodassa vai onko kyse vielä jostain muusta. Taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia painostuskeinoja vaihdellaan tarpeen mukaan. Toisaalta, eivät vanhat ja perinteiset keinot ole 6 Maanpuolustus 109
9 Janne Kuusela: Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg minnekään poistuneet. Niiden rinnalle on tullut uusia keinoja. Perinteisiä sodankäyntitapoja sovelletaan parhaillaan täällä Euroopassa. Niiden lisäksi on tullut voimakas informaatiosodankäynti. Jo niin monissa aikaisemmissa operaatioissa on todettu, että sodan ensimmäinen uhri on totuus ja niin varmasti on käynyt tälläkin kertaa. Uusimpana ilmiönä ovat kybersodankäynti ja verkko-operaatiot. Mutta jos jollakulla on sellainen mielikuva, että sodankäynti olisi siirtynyt tietoverkkoihin ja tulevaisuudessa sota olisi pelkkiä verkko-operaatioita, niin juuri tällä hetkellä se nimenomaan ei siltä näytä. On perinteinen tapa käydä sotaa, jonka rinnalle on tullut uusia keinoja. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano on jo loppusuoralla. Millaisena näette Suomen puolustusvoimien toimintaedellytykset? Mikä on puolustusvoimien tämänhetkinen tila ja mitkä ovat merkittävimmät näköpiirissä olevat haasteet? Uudistuksen suunnitelman mukaisesti loppuun saattamiseen on nyt aikaa vajaa puoli vuotta. Tavoitteet ja säästöt tullaan saavuttamaan. Voidaan todeta, että olemme valtionhallinnon osana tehneet juuri sitä mitä meille on käsketty ja saavuttaneet sen mitä meiltä on edellytetty. Puolustusvoimien koko, toiminnan taso ja resurssit saatetaan tasapainoon. Erityisen tärkeää on, että toiminnan taso palautetaan vuonna Se tarkoittaa, että maasto- ja alusvuorokausien, lentotuntien ja koulutettavien reserviläisten määrät nousevat. Sen myötä ammattilaiset, reserviläiset ja varusmiehet saavat kaikki tehdä sitä, mikä on maanpuolustuksen kannalta tärkeää. Käsketyt leikkaukset olivat 10 prosenttia budjetistamme. Tästä noin puolet saavutettiin leikkaamalla materiaalihankintoja. Osan materiaalin elinkaari on päättymässä lähiaikoina. Maavoimien ilma- ja panssarintorjuntajärjestelmiä, maasto- ja panssariajoneuvoja sekä johtamisjärjestelmän osia vanhenee tämän vuosikymmenen loppupuolella. Samalla otetaan käyttöön maavoimien uusi taistelutapa. Uuden taistelutavan käyttöönotto ja poistuvan materi- aalin korvaaminen tavalla tai toisella on tärkeää. Jos materiaalia ei korvata, niin sitten meille jää joukkoja, joilla ei ole toimintaedellytyksiä. Joukkorakenteeseen tulee reikiä. Olemme ilmoittaneet lisäresurssitarpeeksi vuosikymmenen loppuun mennessä miljoonaa euroa vuositasolla. Sillä ei mitään valtavaa uutta hankita, mutta sillä turvataan puolustusvoimauudistuksessa saavutettu toiminnan taso ja rakenne, millä kyetään toimimaan vuosikymmenen vaihteeseen ja muutama vuosi sen ylitse. Sen jälkeen isot haasteet ovat merivoimien aluskaluston vanheneminen 2020-luvun alkupuolella ja ilmavoimien hävittäjien vanheneminen 2020-luvun puolivälissä. Tärkeitä päätöksiä tullaan tekemään ensi kevään vaalien jälkeisessä hallitusohjelmassa. On ollut havaittavissa poliittista halukkuutta palauttaa leikattua rahoitusta. Puolustusvoimat ei missään vaiheessa ole pyytänyt lähtötason ylitse menevää korotusta, vaan tulemista ikään kuin puoliväliin vastaan. Kun puolustusbudjetista on kymmenen prosenttia leikattu, niin nyt pyydämme viitisen prosenttia takaisin. Edellisessä tehtävässänne sotatalouspäällikkönä vastasitte muun muassa puolustusvoimien uuden Logistiikkalaitoksen perustamisesta. Millaisesta laitoksesta on kyse? Organisatorisesti Logistiikkalaitos on puolustusvoimauudistuksen suurin uudistus. Puolustushaarojen materiaalilaitokset yhdistetään Logistiikkalaitokseksi. Se omistaa muun muassa panssarivaunut, lentokoneet, alukset ja vastaa niiden huollosta ja ylläpidosta. Logistiikkalaitos myös hankkii kaikki yli euron arvoiset hankinnat. Se on henkilöstömäärältään suurempi kuin uudistuksen jälkeiset meri- tai ilmavoimat. Kyse on toimialan historiallisen suuresta muutoksesta. Puolustusvoimille on erittäin tärkeää, että laitos lähtee kunnolla toimimaan, semminkin, kun toimialan henkilöstöä on leikattu 20 prosenttia. Ei riitä, että organisaatiot yhdistetään, vaan myös toimintatapojen tulee muuttua. Uudella organisaatiolla on uudet prosessit, joista haemme tehoja materiaalihankintoihin ja eri puolustushaaroissa tunnistettuja Maanpuolustus 109 7
10 Haastattelu Olen lähestynyt kansainvälistä toimintaa benchmarkingin näkökulmasta. parhaita käytäntöjä puolustusvoimiin kokonaisuutena. Kokemuksia ja tietoa on kerätty myös muilta mailta, jotka ovat tehneet samankaltaisia toimenpiteitä. Millaisina näette kansainvälisen puolustusyhteistyön merkityksen ja mahdollisuudet Suomen puolustukselle? Olen aina kannattanut kansainvälistä yhteistyötä. Mielestäni on tärkeää mennä katsomaan muiden ammattilaisten tapaa hoitaa niitä asioita, mitä meidänkin tehtäviimme kuuluu. Meidän on avoimin mielin haettava parhaita käytäntöjä ja sovellettava niitä mahdollisuuksien mukaan omaan toimintaamme kotimaan torjuntakyvyn parantamiseksi. Olen lähestynyt kansainvälistä toimintaa benchmarkingin näkökulmasta. Mikäli sieltä löytyy jotain helmiä joita on toki jo vuosien varrella aika lailla löytynytkin niin kopioidaan ne häpeilemättä suomalaisiin käytäntöihin ja koulutusoppaisiin. Kotimaan torjuntakykymme on ehdottomasti parantunut tämän avulla. Omalta kohdaltani tämä lähestymistapa jatkuu. Kansainvälisiin harjoituksiin ja kriisinhallintaoperaatioihin osoitettava rahoitus ei ole kasvussa. Itse asiassa kriisinhallintabudjettia on leikattu. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kansainvälisen toiminnan volyymi ole lähivuosina kasvamassa. Meillä on suuria haasteita ylläpitää edes nykyisen tasoista läsnäoloa kansainvälisissä operaatioissa. Harjoituksiin osallistumisprofiilimme näillä resursseilla säilyy nykyisen kaltaisena enkä usko, että siihen suuria muutoksia tulee, vaikka esimerkiksi Naton harjoitusmäärät Euroopassa ovat lisääntymässä. Meidän kannaltamme se merkitsee, että tarjonta on entistä laajempaa ja monipuolisempaa, josta voimme valita omiin tarkoituksiimme parhaiten sopivat harjoitukset. Kyberturvallisuus on nyt näkyvästi esillä niin maailmalla kuin Suomessakin. Kuinka tähän asiaan panostetaan puolustusvoimissa? Kyse ei ole missään nimessä pelkästään puolustusvoimien asiasta, vaan koko yhteiskunnan yh- 8 Maanpuolustus 109
11 Janne Kuusela: Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg teisestä asiasta. Kyberaikaa ei myöskään tarvitse enää odotella, vaan se on jo täällä. On erittäin hyvä, että kansallinen kyberstrategia on tehty eri hallinnonalojen yhteistyönä. Nyt kyse on sen menestyksekkäästä toimeenpanosta. Haasteena on, kuinka paljon siihen panostetaan resursseja. Tämä koskee myös puolustusvoimia, jossa kyberosaaminen taistelee jo kertaalleen leikatuista resursseista muiden materiaali- ja henkilöstötarpeiden kanssa. Kyberissä kyse ei ole pelkästään laitteista tai ohjelmistoista. Niitä on saatavissa halvalla suoran hyllystä. Ponnistelut täytyy kohdistaa osaavien ja motivoituneiden ihmisten rekrytoimiseen luomaan kybertoimintakykyä. Uudessa organisaatiossa meillä on noin 60 henkilön tehtävät tähän liittyen. Haaste on siinä, että kun kyberympäristö koko ajan vauhdilla kehittyy, meidän pitäisi kyetä kohdentamaan rajalliset resurssimme yritämmekö ikään kuin juosta ympäristöämme kiinni, vai jäämmekö yhä enemmän jälkeen. Kokonaisuutta on vaikea määrittää, sillä kyberympäristö on kovin abstrakti. Välillä tulee esiin joku piikki, kuten esimeriksi ulkoministeriöön kohdistunut kyberhyökkäys, jossa havahdumme karuun todellisuuteen. Avainasemassa on lainsäädäntö ja siinä asiassa Puolustusvoimien intressit ovat Suomen rajojen ulkopuolella. Tärkeintä meille on tietenkin kyky suojata omat järjestelmämme, mutta muilta osin intressimme tässä asiassa eivät ole kotimaassa. Meille on ensisijaisen tärkeää saada tietoa siitä mitä ympärillämme tapahtuu. Kun asevoimien viestiliikenne siirtyy kovaa vauhtia radioaalloilta tietoverkkoihin, edellyttää se meiltä kykyä toimia verkoissa omien rajojemme ulkopuolella. Edelleen, jos Suomen rajojen ulkopuolelta kohdistuu meihin verkkohyökkäys tai -operaatio, meillä täytyisi olla kyky selvittää sen alkuperä. Mitä tulee kyberhyökkäyskykyyn, se on tärkeä osa puolustusta siinä missä suojautuminen ja tiedustelukin. Tämä viitekehys on tärkeä ymmärtää oikein. Ei perinteisessäkään sodankäynnissä istuta poterossa kyyryssä kypärä päässä odottelemassa moukaroinnin jatkumista, vaan kyllä siihenkin kuuluu, että isketään takaisin. JARMO LINDBERG Kenraali Jarmo Lindberg on syntynyt vuonna Hän valmistui lentokadettikurssilta vuonna 1982 ja on sen jälkeen palvellut monipuolisesti eri tehtävissä Ilmavoimissa; lentoupseerina ja lentueen päällikkönä Karjalan lennostossa, lentokoulutuspäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa, Hävittäjälentolaivue 21 komentajana Satakunnan lennostossa ja edelleen valmiuspäällikkönä ja operaatiopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Lindberg on ollut vuonna 2005 Lapin lennoston komentaja ja Ilmavoimien komentajana. Pääesikunnassa Lindberg on aikaisemmin toiminut operatiivisen osaston apulaisosastopäällikkönä, valmiuspäällikkönä ja sotatalouspäällikkönä. Lindberg on lentänyt usealla konetyypillä noin 3000 tuntia ja muun muassa ollut ilmavoimien Mig-21 BIS esityslentäjänä neljän vuoden ajan. Lindberg sai koulutuksen F/A-18 C/D Hornet-kalustolle Yhdysvalloissa Lemooressa, ja oli tuomassa ensimmäisiä Hornet-hävittäjiä Suomeen. Maanpuolustus 109 9
12 Haastattelu Minullekin tulee moni kertomaan omista kurssikokemuksistaan ja saamani palaute on ollut erittäin myönteistä. Kuinka luonnehtisitte Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien roolia tänä päivänä? Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit ovat erittäin hieno foorumi tuoda ihmisiä laajasti eri aloilta saamaan tietoa kokonaismaanpuolustuksesta. Konsepti tuntuu edelleen toimivan, kurssit kiinnostavat ihmisiä ja niille on paljon halukkaita tulijoita. Minullekin tulee moni kertomaan omista kurssikokemuksistaan ja saamani palaute on ollut erittäin myönteistä. Kurssien sisältöön ja laaja-alaisuuteen ollaan tyytyväisiä ja tietenkin ennen kaikkea siihen monipuoliseen osallistujajoukkoon, jonka kanssa kurssilla pääsee verkottumaan. Viestini on se, että tässä tulisi olla niin kuin ammunnassakin jälkipito. Ei pidä rajoittua itse kurssiin, vaan jatkaa aktiivista yhteydenpitoa sen jälkeenkin. Olen oman kurssini pääsihteeri ja siten järjestän kurssimme tapaamiset, joka on mieluisa tehtävä. Olen hyvin motivoitunut siihen, sillä kurssillamme on hienoa porukkaa. Joka vuosi olen järjestänyt kurssillemme yhden viikonlopun mittaisen tapaamisen. Viimeksi olimme Ruotsissa juuri kun Ruotsin uusi puolustusselvitys julkistettiin edellisenä päivänä ja saimme siitä heti tuoreeltaan analyysia pääesikunnassa ja ministeriössä. Lisäksi järjestän vuosittain tapaamisen pääkaupunkiseudulla, joka on yhden illan mittainen. Seuraavaksi kutsun kurssin käymään täällä pääesikunnassa, jossa emme olekaan aikaisemmin vierailleet. Kun kurssimme oltermanni on juuri Varsovasta Strasbourgiin siirtynyt Jari Vilén, niin seuraava viikonloppukohteemme onkin Strasbourg. 10 Maanpuolustus 109
13 TEEMA KANSALLIS- MIELISYYS EUROOPASSA Maanpuolustus
14 Teema: Kansallismielisyys Euroopassa KIRJOITTAJA Hannes Saarinen on filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen johtaja Helsingin yliopistossa. Hän on yleisen historian professori ja sitä ennen hoitanut Yleisen historian apulaisprofessorin sekä Yleisen että Euroopan historian professorin virkoja. Saarinen toimi Suomen Saksan instituutin johtaja Berliinissä. Hänen tutkimusaiheitaan ovat muun muassa Saksan, saksankielisten maiden ja Euroopan historia, Suomen ja Saksan suhteiden historia, nationalismi Euroopassa ja kaupunkihistoria (Berliini) Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta Hannes Saarinen Satavuotismuisto on herättänyt kiinnostuksen sodan syistä ja seurauksista. Lisäksi on noussut huoli, onko havaittavissa samankaltaisia ilmiöitä ja voimia, jotka veivät silloisen Euroopan katastrofiin. Vaarantavatko mantereen laidoilla lisääntyneet konfliktit, terrorismi, separatistiset liikkeet ja ylipäätään vahvistunut kansallinen egoismi rauhantilan? Onko ensimmäinen maailmansota pelottavan ajankohtainen kuten saksalainen Der Spiegel kysyy? K 12 Maanpuolustus 109
15 Hannes Saarinen: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta TUTKIJOIDEN NÄKÖKULMIA Franz Ferdinandin murhaajan Gavrilo Principin pidätys Ennen pidätystä Princip yritti tappaa itsensä syanidilla, sitten aseella, jonka lähellä seisoneet ihmiset kiskoivat hänen käsistään ennen laukausta. Onko kuvassa Gavrilo Princip vai paikalla ollut Ferdinand Behr, on edelleen epäselvää. Kuvaan ensimmäisen maailmansodan synnystä vaikuttavat edelleen vahvasti sen lopputulos ja rauhanjärjestelyjen jälkivaikutukset. Usein toistetaan George F. Kennanin näkemystä, jonka mukaan ensimmäinen maailmansota oli 20. vuosisadan the great seminal catastrophy. Se oli hänen mukaansa siihen astisen länsimaisen sivilisaation loppu. Sota mahdollisti kommunistiset ja fasistiset diktatuurit. Vain kaksikymmentä vuotta myöhemmin Hitler pani alulle vielä tuhoisamman toisen maailmansodan. Siten jo Versaillesin rauhansopimuksen pykälässä 231 hyökkääjäksi nimetyn Saksan syyllisyys on pitkään ollut tutkimuksen keskiössä. Edelleen Fritz Fischerillä on kannattajansa, joka saksalaisia lähteitä tulkitsemalla arvioi Saksan maailmanherruuden tavoittamisen olleen ensimmäisen maailmansodan alkusyynä luvun lopulla Niall Ferguson puolestaan provosoi pohtimalla seikkaperäisesti Ison-Britannian vastuuta maailmansodan syttymisestä, mistä hän sai kuulla paljon kritiikkiä. Viime aikoina paljon huomiota herättäneessä tutkimuksessaan The Sleepwalkers Christopher Clark on keskittynyt vertailemaan kaikkien osallisten valtioiden päättäjien toimintaa ja silloin vallinnutta ilmapiiriä. Yhtä ainoata vastuullista hän ei nimeä. Päättäjien ottamat, usein väärin laskemat riskit ja tietämättömyys Maanpuolustus
16 Teema: Kansallismielisyys Euroopassa Nationalistisella ajattelulla on ollut osuutensa ensimmäisen maailmansodan taustatekijänä. muiden, erityisesti vastapuolen aikeista, johtivat moniin virhearviointeihin kohtalokkaine seurauksineen. Muistovuonna kuvaukset taistelujen kulusta, pohdinnat liittosuhteiden mekanismeista, sodan aiheuttamat aineelliset ja moraalisen tuhot sekä ylipäätään sotilaallisten ja taloudellisten resurssien vertailut ovat edelleen keskeisiä tutkijoiden teemoja. Suurta yleisöä kiinnostavat nykyään erityisesti tavallisen rivisotilaan kokemukset ja kotirintaman mielialat. Vuosien sota oli ensimmäinen laaja mediasota, jossa nationalistiset äänensävyt ja patrioottiset vetoomukset hallitsivat julkisuutta. Nykypolitiikassa muistaminen ja siihen kuuluva symboliikka ovat eri asemassa kuin heti sodan jälkeen. Henki on sovinnollinen, Euroopan saavuttamaa rauhaa ja yhteisöllisyyttä korostava. Edellisen vuosisadan vaihteessa erityisesti Balkanin kansallisesti monimutkaista tilannetta luonnehdittiin, eikä syyttä, Euroopan ruutitynnyriksi. Siellä vaikutti lisäksi suurvaltojen valtapiiriajattelu suojelijarooleineen. Clark aloittaakin ensimmäisen maailmansodan tarkastelun sieltä, mistä konflikti sai alkunsa, Balkanilta. Hän kuvaa yksityiskohtaisesti Serbian politiikkaa ja Bosnian serbinationalisteille annettua epäsuoraa tukea. Yksistään jo tästä painotuksesta hän on kohdannut kritiikkiä Belgradissa, missä arkkiherttua Franz Ferdinandin murhaajaa Gavrilo Principiä edelleen kunnioitetaan kansallissankarina. NATIONALISMI Eittämättä nationalistisella ajattelulla on ollut osuutensa ensimmäisen maailmansodan taustatekijänä. Suurvalloilla ei ollut keskenään vuonna 1914 Euroopassa sellaisia akuutteja kansallisia aluekiistoja, joiden vuoksi tieten tahtoen haluttiin sotaa. Ranskassa ei enää vallinnut sotaisaa henkeä Elsass-Lothringenin takia. Tosin sodan puhjettua palautus tuli tavoitteeksi. Iso-Britannian sisäpolitiikkaa hallitsi Irlannin kysymys ja siihen suhtautumisella oli vaikutuksensa myös maan ulkopoliittisiin ratkaisuihin, kuten Clark kirjassaan korostaa. Muualla Euroopassa kansallisten vähemmistöjen, mukaan lukien juutalaisten, oikeudet ja asema herättivät jo kauan laajaa keskustelua. 14 Maanpuolustus 109
17 Hannes Saarinen: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta Pohdittavia yhtymäkohtia nykyaikaan tarjoavat ennen kaikkea 1900-luvun alun Itävalta- Unkari ja Venäjä. Itävallan ja Unkarin vuoden 1867 kompromissi kahdesta tasavertaisesta monarkiasta saman hallitsijan alaisuudessa ei tyydyttänyt muita valtakunnan lukuisia kansallisuuksia, Slaavit olivat näistä yhteenlaskettuna suurin ryhmä. Kilpailevien nationalismien keskuudessa kielikysymys saattoi nousta ylimmäksi kiistanaiheeksi, vaikka taustalla olikin sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta. Kärjistävästi kiistelyyn vaikutti, kun ulkopuolinen kansallisvaltio antoi tukea kansalliselle vähemmistölleen rajan toisella puolella. Italiasta esimerkiksi katse kohdistui Etelä-Tiroliin, Romaniasta Unkarin Transilvaniaan. Historialliset muistot aikaisemmasta valtakunnasta ruokkivat Balkanilla muun muassa Suur-Serbia tai Suur-Bulgaria -ajattelua. Kruununperijä Franz Ferdinand halusi edistää tulevan valtakuntaansa stabilisoimiseksi reformia, jossa kaikki slaavit yhdessä huomioidaan, mutta juuri tämä teki hänet serbinationalistien silmissä viholliseksi. Kansallisuuteen perustuva täydellisen itsenäisyyden vaatimus ei 1910-luvulla ollut vielä laajalle levinnyt esimerkiksi Itävallan tsekkien tai Venäjän Itämeren alueen kansojen keskuudessa, mutta maailmansodan kuluessa aktivismi kasvoi. Tukea tuli nyt myös ulkopuolelta. Siten Saksa yllytti vuodesta 1915 Venäjän länsirajalla asuvia kansallisuuksia kapinointiin ja tunnetusti koulutti suomalaisia aktivisteja jääkäreiksi tässä tarkoituksessa. Britit ja ranskalaiset toimivat vastaavasti arabiväestön keskuudessa Osmanien valtakunnan heikentämiseksi. Venäjällä venäläisyyteen vannova nationalismi ei onnistunut pitämään yhteiskuntaa eikä valtakuntaa koossa. Vanhakantaisempi hallitsijauskollinen, sinänsä ylikansallinen patriotismi menetti otettaan niin Venäjällä kuin Itävalta-Unkarissa. KANSALLINEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Yhdysvaltojen mukaan tulo sotaan ympärysvaltojen puolelle paransi monien Euroopan vähemmistökansojen mahdollisuuksia saada tukea itsenäistymistavoitteilleen. Puolan itsenäisyyden palauttaminen oli ehkä kaikkein keskeisin. Sekä Lenin että Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson, vaikkakin erilaisin poliittisin tarkoitusperin, julistivat kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatetta. Leninin kommunistinen malli johti Venäjän entisen valtakunnan kansojen sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon. Wilsonin idealismi synnytti tulevien konfliktien välttämiseksi suvereenien valtioiden muodostaman löyhän Kansainliiton, johon hänen oma valtionsa ei edes liittynyt. Kansainliitto kariutui pian, mutta jatkuu YK:n muodossa. Maailmansodan jälkeisissä rauhansopimuksissa kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatetta toteutettiin lähinnä voitettujen valtioiden kustannuksella. Ratkaisemalla vanhempia kiistoja luotiin samalla uusia. Saksan ja Itävalta- Unkarin alaisuudesta itsenäistyi Puolan ohella Tsekkoslovakia. Serbia laajeni Jugoslaviaksi. Trianonin rauhansopimus vahvisti Unkarille rajat, joka jätti yli 3 miljoonaa unkarilaista maan rajojen ulkopuolelle. Italia sai Itävallalta toivomansa Etelä-Tirolin ja näin uuden vähemmistön. Idässä uusi Puola sai huomattavan valkovenäläisen ja ukrainalaisen vähemmistön. Tsekkoslovakiaa luotaessa Böömin saksankielisiltä evättiin oikeus liittyä jäljelle jääneeseen Itävaltaan, jolta taasen rauhansopimus kielsi liittymisen Saksaan. Saksan ja Venäjän valtakunnat menettivät maailmansodan jälkeen suuria alueita, kuitenkin sellaisia, joissa pyrkimyksenä oli toteuttaa kansallinen itsemääräämisoikeus. Neuvostoliiton romahdus ja lukuisten neuvostotasavaltojen itsenäistyminen 1990-luvun alussa on eräiden näkemysten mukaan 20. vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi. On hyvä palauttaa mieliin, että tuolloin ainakin lännen suunnalla, mutta myös Kaukasuksella, pitkälti palattiin vuosien tilanteeseen. Venäjästä irtaantuneet kansat ja itsenäistyneet valtiot muistavat tätä aikaa vapautumisena. Ratkaisua kansallisten vähemmistöjen ongelmiin ja kansalaisuusvaihtoehtoihin etsittiin maailmansodan loppuvaiheessa myös kansanäänestyksillä. Slesvigissä (Etelä-Jyllannissa) äänestys johti rajanmuutokseen Tanskan hyväksi. Pieniä vähemmistöjä jäi uudenkin rajan molemmin puolin, mutta mitään vakavaa kiistaa ei lähes sataan vuoteen enää ole syntynyt. Puolan ja Saksan rajalla, voittopuolisesti puolankielisessä Ylä-Sleesiassa, riitaisuus kärjistyi Maanpuolustus
18 16 Maanpuolustus 109
19 Hannes Saarinen: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta aseellisiin selkkauksiin. Niukka enemmistö äänestäjistä oli Saksaan jäämisen puolesta, mutta paikalliset tulokset sallivat muunkin tulkinnan. Ylä-Sleesia jaettiin. Moni esimerkki osoitti, ettei aina väestöllä ollut selkeätä kansallisuuspreferenssiä, mutta kylläkin paikallisesti juurtunut identiteetti. Kieli, uskonto tai etninen tausta eivät aina olleetkaan yksiselitteisen ratkaisun kriteereitä uusia valtionrajoja vedettäessä. VUOSI 1914 JA NYKYAIKA Se, että vuoden 1914 kriisitilanne Serbian ja Itävalta-Unkarin välillä ei ollut rajoitettavissa vaan eskaloitui maailmansodaksi, oli Euroopan viiden suurvallan, Iso-Britannian, Ranskan Venäjän sekä keskusvaltojen, Saksan ja Itävalta-Unkarin vastuulla. Italia ja Osmanien valtakunta olivat tärkeissä sivurooleissa. Suurvalloista Iso-Britannia ja Ranska olivat jo silloin parlamentaarisesti hallittuja, läntisen demokratian edustajia. Näissä maissa sodan voittoa muistetaan edelleen positiivisesti demokratian voittona. Silloista maailmanvalta-asemaa kummallakaan ei enää ole. Voi pohtia, miksi juuri niillä Lähi-idän alueilla, jotka ranskalaiset ja britit olivat ottaneet huostaansa Osmanien valtakunnalta ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja jakaneet keskenään, ei demokratia juurtunut. Tänään näissä itsenäisissä maissa käydään sotia, joiden pysäyttämiseksi tunnetaan vastuuta, mutta johon ei näytä olevan tepsiviä keinoja. Myös Palestiinan yhä ratkaisua odottavalla kysymyksellä on juuria tältä ajalta. Kolme muuta vuoden 1914 Euroopan suurta valtakuntaa, kaikki monarkioita, romahtivat sodan loppuvaiheessa. Yksi näistä, Itävalta-Unkari, hävisi kartalta kokonaan. Bolsevikkien valtaantulo Venäjällä vaikutti kauaskantoisesti maan kohtaloihin. Saksasta tuli läntisten esikuvien mukainen, vaikkakin silloin vain lyhytkestoinen tasavalta. Sitä seurasi äärikansallisen ja aggressiivinen diktatuuri. Nykyisin Saksa on Naton ja EU:n kautta niin vahvasti integroitu länteen, ettei vuoden 1914 ilmapiiriä hallinnut piirityspsykoosi eikä Fritz Fischerin esiintuoma maailmanherruuden tavoittelu olisi enää ajateltavissa. On usein viitattu siihen, että molempien maailmansotien kovien kokemusten jälkeinen rauhanprojekti, yhdentynyt Eurooppa, on onnistunut välttämään aseelliset konfliktit. Vain muutamat ensimmäisen maailmansodan aikana Euroopassa ja sen liepeillä vallinneista kansallisista ja osin uskonnollisistakin ristiriidoista ovat puhjenneet uudelleen esiin. Huomiota ovat herättäneet irlantilaisten ja 1950-luvulla etelätirolilaisten terrori-iskut. Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla kaksi ensimmäisen maailmansodan synnyttämää monikansallista valtiota, Tsekkoslovakia ja Jugoslavia, hajosivat sisältä käsin. Toinen rauhanomaisesti sopimalla, toinen väkivaltaisesti. Juuri Sarajevo kärsi pahiten taisteluissa. Jugoslavian alueella eri vaiheissa käyty sota oli Euroopan verisin toisen maailmansodan jälkeen. Se jäi kuitenkin paikalliseksi. Toisin kuin 1914, Euroopan muut vallat panostivat rauhanturvaamistoimenpiteisiin. Vuoden 2014 tapahtumat Ukrainassa ovat nostaneet esiin huolen kriisin eskaloitumisesta laajemmaksi sotilaalliseksi konfliktiksi. Samalla on syntynyt kuva 1900-luvulla moneen otteeseen vallinneesta valtapiiriajattelusta ja mantereen vastakkaisiin blokkeihin ajautumisesta. Vertailu vuoteen 1914 ei tarjoa ehkä niinkään toimintamalleja nykymaailmalle, mutta kyllä kin varoituksen. Viikkolehti Die Zeit kysyi hiljattain nykyhetkeen peilaten: Voidaanko sodat estää? Toiveensa lehti asetti yhdentyneeseen Eurooppaan. Vai pätevätkö maailmalla yhä, kuten Die Zeit myös muistutti, Thukydideen mainitsemat sotaan ryhtymisen motiivit: pelko, kunnia ja hyöty. Maanpuolustus
20 Teema: Kansallismielisyys Euroopassa KIRJOITTAJA Separatismi ulkopolitiikan välineenä Sinikukka Saari Sinikukka Saari on kansainvälisten suhteiden tohtori (London School of Economics and Political Science, 2007), joka toimii nykyisin Ulkopoliittisen instituutin vanhempana tutkijana. Hän on aiemmin toiminut Mission Analytical Capability -analyytikkona EU:n tarkkailuoperaatiossa Georgiassa. Kirjoittaja on perehtynyt Venäjän ulkopolitiikkaan ja erityisesti Venäjän suhteisiin muihin entisen Neuvostoliiton alueen valtioihin. Venäjän toimet Ukrainassa ja Krimin nopea liittäminen osaksi Venäjää ovat järisyttäneet eurooppalaista kylmän sodan jälkeistä turvallisuusjärjestystä. Maailma ei ole enää sama, totesi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy Krimin seurauksista toukokuussa. Suomessa monet ovat nähneet Ukrainan tapahtumat osoituksena Venäjän politiikan arvaamattomuudesta sekä siitä, että Suomen turvallisuusympäristö on radikaalisti muuttunut. On totta, että Putinin päätös laajentaa Venäjän rajoja julkisesti ja virallisesti oli yllättävää ja uutta. Kuitenkin vähemmistöalueiden haltuunotto ja erottaminen virallisesta emämaasta Venäjän vaikutusvallan turvaamiseksi on jo aiemmin kuulunut Venäjän politiikan keskeiseen keinovalikoimaan. Maanmiesten puolustamista on käytetty Venäjän intervention perusteena entisen Neuvostoliiton alueella aina 1990-luvun alusta saakka. Venäjän politiikan sisältö, päämäärät ja perusteet näyttäisivät siis pysyneen entisenlaisena, mutta toteutuksen muodollisuudet ovat uutta. Ja koska alueellinen liitos tehtiin nyt 18 Maanpuolustus 109
1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotKOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA
KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KAUNAISET SUURVALLAT Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotHISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO
HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO KÄSITTEET Historian käyttö Menneisyyden eri ilmenemismuodot nykyisyydessä Historiapolitiikka Historian poliittista käyttöä
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotNATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä
NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotKoululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?
Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen
LisätiedotKylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne
Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen
LisätiedotPUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille
PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos Majuri Juha Mäkelä EHDOKKAAT 2.3.2008 PRESIDENTIN VAALISSA Gennadi Zjuganov
LisätiedotUKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova
UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotMaanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen
Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Matinen seminaari 16.11.2017 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?
LisätiedotINNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul
INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja
LisätiedotMaanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen
Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Sotatieteiden päivät 25.5.2018 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS
LisätiedotTurvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä
Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät
LisätiedotA8-0375/22. Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina GUE/NGL-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0375/22 22 Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina Johdanto-osan 10 viite ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 päivätyn pohdinta-asiakirjan Euroopan puolustuksen
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotAYYE 9/ HOUSING POLICY
AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotNäin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia
Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)
LisätiedotKieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa
Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa Schildtin lukion kansainvälisyystoiminta on hyvin laajaa, ja tavoitteenamme on tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus kansainvälistyä joko kotikoulussa
LisätiedotPUBLIC. 7261/1/15 REV 1 mn/sj/jk 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7261/1/15 REV 1 LIMITE
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7261/1/15 REV 1 LIMITE PUBLIC PV/CONS 16 RELEX 230 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3379. istunto (ULKOASIAT),
LisätiedotVenäjän turvallisuuspolitiikka
Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.
1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta
Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan
LisätiedotAkateemiset fraasit Tekstiosa
- Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto
13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.
LisätiedotSotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotPUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotBusiness Opening. Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name
- Opening Finnish Norwegian Arvoisa Herra Presidentti Very formal, recipient has a special title that must be used in place of their name Hyvä Herra, Formal, male recipient, name unknown Hyvä Rouva Formal,
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotKANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotAlueellinen yhteistoiminta
Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö
LisätiedotMiten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella
Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,
LisätiedotResurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus
Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat
LisätiedotVallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014
Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotMuutos mahdollisuutena Tuusula Anssi Tuulenmäki
Muutos mahdollisuutena Tuusula 12.9.2017 Anssi Tuulenmäki +358-50-3819772 anssi.tuulenmaki@mindustry.fi www.mindspace.fi Miksi olen Yli-innovaatioaktivisti? 1.Väite; jos et voi muuttaa arkeasi, jos et
LisätiedotEettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela
Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja
LisätiedotUusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen
The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotStrategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE
Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University
LisätiedotArvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,
1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,
LisätiedotCALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!
CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! Monikanavaisen viestinnän mittaaminen: https://www.vapamedia.fi/mittaaminen/
LisätiedotVALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.
LisätiedotLIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.
31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotEsko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotFRAME INNOVATION WORKSHOP Timo Sirviö & Sirpa Ryynänen
FRAME INNOVATION WORKSHOP 16.12.2017 Timo Sirviö & Sirpa Ryynänen archeaology ARKEOLOGIA listaaminen 60 minuuttia + keskustelu 15 minuuttia MIKÄ ONGELMA ON? MITEN SITÄ ON AIEMMIN KOETETTU/YRITETTY RATKAISTA?
LisätiedotLapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:
Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotMOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto
MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotYksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje
- Osoite Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Jeremy
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotSuomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén
Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012
LisätiedotSuomen puolustusjärjestelmä
Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotTIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015
1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti
Lisätiedot