Inarin, Sodankylän ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kemikaalilain valvontasuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Inarin kunta Ympäristöyksikkö Inarin, Sodankylän ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kemikaalilain valvontasuunnitelma vuosille Päivitys vuodelle 2012 Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, ympäristöjaosto

2 2 1. Taustaa 3 2. Suunnitelmallinen valvonta Kunnan kemikaaliviranomaisen tehtävät Kunnan valvontasuunnitelma 4 3. Suunnitelmallinen tarkastus Tarkastusten määrittely Valmistajan tai maahantuojan tarkastus Vähittäismyyntikohteen tarkastus 5 4. Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja riskiluokitus Valmistaja tai maahantuoja Vähittäismyynti 6 Vähittäismyynnin riskinarviointi ja tarkastustiheys 7 Valtakunnallisen valvontasuunnitelman mukainen tarkastustiheys vähittäismyymälöille Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika 9 5. Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi 9 Taulukko 1. Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen kannalta keskeiset kemikaaleja kos kevat säädökset 10 Taulukko 2. Kemikaaleja koskevat vaatimukset 11

3 3 1. Taustaa Valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kemikaalilain ( /491) 7 a :n perusteella Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-keskuk sen ja Suomen ympäristökeskuksen (vuoden 2011 alusta Turvallisuus- ja kemikaaliviras ton) tulee osa na ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa laatia toimialueellaan kemikaalilain valvonnan toimeenpanon ohjaamiseksi ja yhteensovittamiseksi valtakunnallinen kemi kaalilain val vontaohjelma. Kemikaalilain 7 b :n perusteella kunnan kemikaalivalvonta-viranomaisel le säädettyä säännöllistä valvontaa varten kunnan tulee laatia ja hyväksyä kemikaalilain valvonta suunnitelma si ten, että valvonta on laadukasta ja terveyshaittoja, palo- ja räjähdysvaaroja sekä ympä ristöhaittoja eh käisevää. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1907/2006 kemikaalien rekiste röinnistä, ar vioinnista, lupamenettelystä ja rajoituksista (REACH1) tuli voimaan REACH on lyhenne sa noista rekisteröinti (Registration), arviointi (Evaluation) ja lupamenettely (Authorisation). Asetus edel lyttää, että jäsenvaltiot ylläpitävät järjestelmää, jossa suoritetaan virallista valvontaa. Viral lisen valvon nan tarkastusten tulokset, suoritettu valvonta, määrätyt seuraamukset ja muut toimenpiteet on asetuksen mukaan raportoitava komissiolle. Asetus löytyy esimerkiksi osoitteesta neuvonta.fi. 2. Suunnitelmallinen valvonta 2.1. Kunnan kemikaaliviranomaisen tehtävät Kemikaalilain (744/1989) tarkoituksena on ehkäistä ja torjua kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympä ristöhaittoja sekä palo- ja räjähdysvaaroja. Laki koskee kemikaaleja sekä mm. niiden valmistusta, maa hantuontia, markkinoille luovuttamista, jakelua, myyntiä ja muuta luovuttamista. Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävänä on Euroopan kemikaaliviraston valvontafoorumissa päätettyjen valvontahankkeiden lisäksi osallistua muiden valtakunnallisten valvontahankkeiden toteut tamiseen sekä valvoa erityisesti, että 1) markkinoille saatettavat kemikaalit on luokiteltu ja pakattu sekä niiden päällykset on merkitty CLP-asetuksen tai kemikaalilain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti 2) toiminnanharjoittajat ovat toimittaneet kemikaalilain 48 a :n 2 momentissa tarkoitetut tiedot kemikaalituoterekisteriin 3) REACH-asetuksen artiklassa tarkoitettuja tiedottamisvelvoitteita noudatetaan 4) REACH-asetuksen 67 artiklan mukaisia rajoituksia noudatetaan sekä 5) vaarallisen kemikaalin vähittäismyyntiä koskevia kemikaalilain ja sen nojalla annettuja sään nöksiä noudatetaan

4 4 Valtioneuvoston biosidivalmisteista annetun asetuksen (466/2000) 25 :n mukaisesti kunnan valvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa, että: biosidivalmisteiden markkinoille luovuttaminen ja käyttö on kemikaalilain ja ko. asetuk sen (466/2000) mukaista Suojauskemikaaliasetuksen (123/1994) 11 :n mukaisesti kunnan valvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa, että markkinoille tai käyttöön luovutetaan vain sellaisia suojauskemikaaleja, joiden käyttö kemikaa lilain ja suojauskemikaaliasetuksen perusteella on sallittua, ja että suojauskemikaalit on merkit ty suojauskemikaaliasetuksen mukaisesti. Vaarallisen kemikaalin vähittäismyynnistä annetun asetuksen (676/1993) 9 :n mukaisesti kunnan valvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa, vaarallisen kemikaalin myyntiä, muuta luovuttamista ja säilyttämistä myymälässä. Kemikaalilain valvontaohjelmassa vuosille valvonta rajataan koskemaan kunnan kemikaali- valvontaviranomaiselle kemikaaliasetuksen 23 :n sekä vaarallisen kemikaalin vähittäismyynnistä an netun asetuksen 9 :n mukaisia tehtäviä Kunnan valvontasuunnitelma Kemikaalilain voimaan tullut muutos (287/2006) edellyttää, että kunnan tulee laatia ja hyväksyä kemikaalilain valvontasuunnitelma. Tavoitteena on lisätä kemikaalilain edellyttämän kun nallisen valvonnan suunnitelmallisuutta. Kunnan kemikaalilain valvontasuunnitelmassa on otettu huo mioon sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) laatima valtakunnallinen kemikaalilain val vontaohjelma että ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelma. Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet Kemikaalilainsäädännön noudattamista valvotaan sekä kemikaalien valmistajien ja maahantuojien luo na että kemikaalien vähittäismyyntipaikoissa. Vähittäismyynnin valvonta kohdistetaan TUKESin vuo sittain esittämille painopistealueille, joilla valtakunnallisesti on havaittu puutteita. Inarissa ja Utsjoella kemikaalilain valvonta on käynnistynyt valvontakohteiden kartoituksella ja vähit täismyynnin valvonnalla - kohdealueena ns. halpakaupat sekä rakennuskemikaaleja myyvät vähittäis myymälät. Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat Inarin ja Utsjoen yhteistoimintasopimuksessa on määritetty, että kemikaalilain mukaisena kunnan val vontaviranomaisena toimii Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan ym-

5 5 päristöjaosto ja käytännön toiminnasta huolehtii Inarin kunnan ympäristöyksikkö. Ympäristöyksikön henkilöstöresurssit ovat yh teensä 8 htv. Ympäristö- ja terveysvalvonnan tarkastuksiin on resursseja seuraavasti: 2 terveydensuoje lutarkastajaa, 1 ympäristötarkastaja ja 1 terveysvalvonnan johtaja/kunnaneläinlääkäri. Resurssit ovat niukat, joten kemikaalivalvontaan ei voida osoittaa erillisiä henkilöstöresursseja. Valvonnan maksullisuudesta Kemikaalilaissa 287/2006 säädetään, että kunnan valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoitta jalta maksu kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta. Maksullisia ovat myös valvonta suunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kun määräys ten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. 3. Suunnitelmallinen tarkastus 3.1. Tarkastusten määrittely Tarkastuksen sisältö perustuu siihen tehdäänkö tarkastus kemikaalin valmistajan ja maahantuojan luona (sisältää tässä yhteydessä maahantuonti sekä EU:n ulkopuolelta että sisältä sekä REACH asetuksen tar koittamat aineiden ja valmisteiden toimittajat) VaMa vai vähittäismyyntipaikassa VäMy. Kemikaalitarkastusten tavoitteena on valvoa, että kemikaalit on luokiteltu, merkitty ja pakattu oikein. käyttöturvallisuustiedote on laadittu vaaraa aiheuttavista kemikaaleista. kemikaalitiedot vaaraa aiheuttavista kemikaaleista on toimitettu KETU-rekisteriin. erittäin myrkyllisten ja myrkyllisten kemikaalien säilytys ja luovuttaminen vähittäismyyn nistä on asiallista. kemikaalien jakelulaitteiden merkinnät ovat kunnossa. Valvontasuunnitelman mukaisiksi tarkastuksiksi katsotaan valvontaviranomaisen säännölliset ja ennal ta suunnitellut tarkastuskäynnit yrityksissä sekä virastossa tehtävät käyttöturvallisuustiedotteiden, KE TU-ilmoitusten, päällysmerkintöjen ja pakkausten tarkistaminen. Tarkastuksesta tehdään tarkastusker tomus, joka toimitetaan tiedoksi asianomaisille. Tarkastuskertomus voidaan lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille, silloin kuin tarkastuksen yhteydessä todetaan lainsäädännön noudattamisen rik komuksia. Jos tarkastuksella on havaittu epäkohtia ja ne on kehotettu korjaamaan, tehdään yritykseen epäkohtien korjaamisen varmistamiseksi tarvittaessa uusintatarkastus Valmistajan tai maahantuojan tarkastus Valmistajalta ja maahantuojalta saatujen etukäteistietojen perusteella tarkastetaan ennen varsinaista tar kastuskäyntiä, että pakkauksen etiketissä olevat kemikaalin päällysmerkinnät ovat paikkansapitävät ja että kemikaalista on toimitettu tiedot KETU-rekisteriin. Sa-

6 6 malla tarkastetaan mahdollisen turvasulki men tai näkövammaisille tarkoitetun vaaratunnuksen tarve. Jokaisesta tarkastetusta kemikaalista täytetään lomake 1 Valmistajan ja maahantuojan tarkastusloma ke ja tehdään tarkastusmuistio Vähittäismyyntikohteen tarkastus Vähittäismyyntikohtaisesti tarkastetaan vähintään viisi (5) kemikaalia. Tämän lisäksi valvotaan jakelulaitteiston merkintöjä. Jokaisesta tarkastetusta kemikaalista täytetään lomake 2 Vähittäismyyn nin tarkastuslomake, joka toimitetaan tarvittaessa kemikaalin valmistajan tai maahantuojan kotipaik kakunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle toimenpiteitä varten sekä tiedoksi Tuotevalvontakeskuksel le. Tarkastuksesta tehdään tarkastusmuistio. 4. Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja riskiluokitus Kuhunkin valvontakohdetyyppiin kuuluvien yritysten tarkastustiheys määritetään riskiluokituksen pe rusteella. Riskiluokan määritykseen vaikuttaa toiminnan luonne ja laajuus. Tämän vuoksi riskiluokitus ta määritettäessä on huomioitava mm. kemikaaleille altistuva ihmisjoukko ja kemikaalien vaarallisuus Valmistaja tai maahantuoja Valvontakohdetyypin (VaMa) riskiä ja tarkastustiheyttä alentaa: toiminnanharjoittajalla on hyvä kemikaaliasiantuntemus markkinoille saatettavien kemikaalien vakiintunut valikoima edellisessä tarkastuksessa todettujen puutteiden pieni määrä. Valvontakohdetyypin (VaMa) riskiä ja tarkastustiheyttä lisää: yrityksen markkinoille saattamissa kemikaaleissa on vähittäismyynnin tarkastuksissa ha vaittu paljon puutteita yrityksen kemikaaliasiantuntemuksen taso, jos yrityksen päätoimiala on jokin muu kuin kemikaaliala edellisessä tarkastuksessa oli todettu paljon puutteita/virheitä KETU:ssa on paljon korjattavaksi palautettuja ilmoituksia markkinoille saatettavat kemikaalit ovat erityisen vaarallisia (CMR, T+, T, C, herkistävä tai kuuluvat kandidaattilistan aineisiin) toiminnanharjoittajan tuotevalikoima vaihtuu usein kemikaaleja tuodaan maahan Euroopan talousalueen ulkopuolelta, jolloin kemikaalisää dökset lähtömaassa eivät vastaa EU:n säädöksiä kemikaali on valtakunnallisen valvonnan painopisteenä. Tavoitteena on tarkastaa kuluttajakemikaalit (Va2Ma2) kerran vuodessa ja ammattikemikaalit

7 7 (Va1Ma1) viiden vuoden välein Vähittäismyynti Vähittäismyymälän (VäMy) riskiä ja tarkastustiheyttä alentaa: vakiintunut kemikaalivalikoima erikoistumattomassa vähittäiskaupassa, kuten esimerkiksi päi vittäistavarakaupassa. puutteiden pieni määrä edellisellä kerralla. Vähittäismyymälän (VäMy) riskiä ja tarkastustiheyttä lisää: myynnissä on erittäin myrkyllisiä (T+), myrkyllisiä (T) ja syövyttäviä (C) kemikaaleja, jol loin sekä vähittäismyyntiasetuksen kemikaalien säilyttämistä ja luovuttamista koskevia säädöksiä, että turvasuljinta ja näkövammaisille tarkoitettua vaaratunnusta koskevia sää döksiä on tärkeää valvoa. myynnissä on syöpää aiheuttavia kemikaaleja, perimän muutosta aiheuttavia kemikaaleja tai li sääntymiselle vaarallisia kemikaaleja (ns. CMRkemikaalit) myynnissä on herkistäviä kemikaaleja usein vaihtuva tuotevalikoima (tyypillistä esimerkiksi halpamyymälöille). myynnissä yrityksen omia tuotesarjoja (ominaista esimerkiksi erikoismyymälöille). puutteiden suuri määrä edellisellä tarkastuksella (esimerkiksi päällysmerkinnät puuttuivat, suomen/ruotsinkieliset päällysmerkinnät puuttuivat, turvasuljin ja näkövammaisten vaara tunnus puuttui). kemikaali on EU:ssa, Pohjoismaissa tai Suomessa valtakunnallisesti valvonnan painopis tee nä/teema-alueena (esimerkiksi uusiutuneen lainsäädännön ja/tai uusien valvontatehtä vien vuok si). Vähittäismyymälöiden jaottelu: VäMy 1. Erikoistumaton vähittäismyymälä VäMy 2. Erikoismyymälät VäMy1: Erikoistumaton vähittäismyymälä, jossa kemikaalivalikoima on yleensä vakiintunut eikä myynnissä ole myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä kemikaaleja, kuten päivittäistavaramyymälä, jossa elintarvikkeiden, juomien tai tupakan osuus myynnistä on yli puolet, kuten supermarketit, valintamyymälät tavaratalo, jossa kassoja voi olla myös osastolla. VäMy2: Erikoismyymälä tai itsepalvelutavaratalo, jossa myynnissä voi olla myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä tai muuten vaarallisia kemikaaleja, kuten rautakauppa, huoltoasema tai auto- ja veneilytarvikkeiden myymälä, jossa myynnissä on yleensä vaarallisia kemikaaleja, joiden säilytykselle tai luovutukselle voi olla erityisvaati muksia muu kemikaalien vähittäiskauppa (huonekaluliikkeet, kodinkoneliikkeet, puutarha- ja va loku vausalan sekä askartelu- ja harrastekaupat), jossa voi olla myynnissä vaarallisia

8 8 kemi kaaleja tai omalla tuotemerkillä myytäviä tai itse maahantuotuja kemikaaleja tai biosidisia torjunta-aineita tai suojauskemikaaleja itsepalvelu- ja pienoistavaratalot, joissa yli puolet myynnistä koostuu muusta kuin elintar vik keista ja kemikaalivalikoima voi olla usein vaihtuva ( halpamyymälät/-tavaratalot ) realisointi- ja poistomyymälät kemikaalin myynti muualla kuin myymälöissä (internet- ja suoramyynti). Vähittäismyynnin riskinarviointi ja tarkastustiheys Markkinoille luovutettavien kemikaalien vaarallisuus kuvaa tämän valvontakohdetyypin toiminnan laa juutta ja luonnetta. Ensisijaisena kriteerinä riskinarvioinnissa tulisi olla, onko myymälässä myynnissä myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä kemikaaleja. Muita tyypillisiä vähittäismyynnissä olevia vaarallisia kemikaaleja tai kemikaaleja, jotka sisältävät vaarallisia aineita, ovat viemärinavausaineet, tuulilasinpe sunesteet, grillin sytytysnesteet, spraymaalit, lakat, liuottimet sekä erilaiset pesu- ja puhdistusaineet. Useimmat niistä luokitellaan terveys-, ympäristö- ja/tai palovaarallisuuden suhteen, jolloin niissä tulisi myös olla kemikaalilainsäädännön mukainen etiketti ja ne tulisi mahdollisesti (luokituksesta riippuen) varustaa turvasulkimella ja/tai näkövammaisille tarkoitetulla vaaratunnuksella. Vaikka niitä ei luokiteltaisi, voi niiden sisältämien vaarallisten aineiden määrä edellyttää, että niistä oli si tehtävä ilmoitus KETU-rekisteriin. Esimerkkejä vähittäismyynnissä olevista biosidisista torjunta-ai neista ovat hyönteiskarkotteet ja -myrkyt sekä jyrsijöille tarkoitetut myrkyt ja esimerkkinä suojauskemi kaaleista erilaiset puunsuoja-aineet. Valtakunnallisen valvontasuunnitelman mukainen tarkastustiheys vähittäismyymälöille Valvontakohdetyyppi Erikoismyymälä tai itsepalvelutavaratalo Erikoistumaton vähittäismyymälä Tavoite (kertaa/vuosi) 1-0,33 0,2 tai harvemmin Vähittäismyymälät, joissa on myynnissä myrkyllisiä kemikaaleja, tulisi tarkastaa kerran vuodes sa ja todeta säilytysolosuhteiden asianmukaisuus. Muut vähittäismyymälät, kuten rautakaupat ja muut erikoismyymälät, joissa on myynnissä vaa rallisia kemikaaleja, tulisi tarkastaa vähintään kolmen vuoden välein. Erikoistumaton vähittäismyymälä pitäisi tarkastaa ainakin kerran viidessä vuodessa. Pelkästään polttonesteitä jakeleva kylmäasema voidaan tarkastaa vieläkin harvemmin. Kunnassa vähittäismyyntipaikan tarkastustiheys määritellään kohdekohtaisesti ottaen huomioon seuraa vat kemikaalin vaarallisuutta ja valvontakohdetyypin toiminnan luonnetta kuvaavat tekijät:

9 9 Valvontakohteen riskiä ja tarkastustiheyttä lisää myynnissä on erittäin myrkyllisiä (T+), myrkyllisiä (T), joita koskevat vähittäismyyntiase tuksen kemikaalien säilyttämistä ja luovuttamista koskevat säännökset myynnissä on erityisen vaarallisia kemikaaleja, joille edellytetään turvasuljinta tai näkö vammai sille tarkoitettua turvasuljinta myynnissä on kemikaaleja, joihin kohdistuu REACH-asetuksen rajoituksia myynnissä on yrityksen omia tuotesarjoja (ominaista esimerkiksi erikoismyymälöille) usein vaihtuva tuotevalikoima (tyypillistä esimerkiksi halpamyymälöille) edellisellä tarkastuksella todettu paljon puutteita myynnissä on kemikaaleja, jotka ovat valtakunnallisen valvonnan painopisteenä. Valvontakohteen riskiä ja tarkastustiheyttä alentaa vakiintunut tuotevalikoima, kuten esimerkiksi päivittäistavarakaupassa miehittämätön jakeluasema edellisellä tarkastuksella todettu vähän puutteita. Inarin ja Utsjoen alueen kemikaalivalvontakohteet on kartoitettu vuonna 2008 (erillinen kohdeluettelo). Kartoitusta jatketaan ja suunnitelmalliset tarkastukset pyritään käynnistämään vuonna 2011 ao. suunni telman mukaisesti. Kemikaalivalvonta painottuu Inarin ja Utsjoen alueen halpamyymälöihin sekä eräi siin erikoistavaraliikkeisiin. Ympäristöyksikkö varautuu lisäksi hoitamaan tarvittavat ei-suunnitel malliset tarkastukset ( kiireelliset asiat, asiakasvalitukset ym.) Valvontakohdetyypit Kohteet Tarkastustiheys Tarkastukset / kohderyhmä yhteensä kpl STTV:n suositus Valmistaja Va Valmistaja Va Maahantuoja Ma Maahantuoja Ma Vähittäismyymälä VäMy1 13 0,2 - - (erikoistumaton vähittäismyymälä) tai harvemmin Vähittäismyymälä VäMy2 (erikoismyymälä) , tark/vuosi 4.3. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastukseen käytettävän ajan arvioinnissa on käytetty valtakunnallisia oletusarvoja, joita tarvittaessa voidaan nostaa tai laskea valvontakokemusten perusteella: 1) Tarkastuksen valmistajan ja maahantuojan luona, jossa tarkastetaan vähin tään viisi (5) ke mikaa lia, oletetaan edellyttävän 1 työpäivä. Valmistajan ja maahantuojan luona teh-

10 10 tävä tarkastus edel lyttää etukäteisyhteydenottoa toi minnanharjoittajaan ja ennen varsinaista tar kastuskäyntiä toi minnanhar joittajan lähettämään viiteen (5) kemikaaliasiakirja-aineistoon tutustumista ja niiden tarkastamista. Valmistelutyö käsittää myös merkintätietojen vertaa mista KETU-rekisteriin. Tar kastuskertomuksen laatiminen, tarkastuksessa käytettävien tarkastuslomakkeiden täyttäminen sekä tarkastuksen johdosta tehtävät muut jatkotoimen piteet vaikuttavat työaikaan. 2) Tarkastuksen vähittäismyymälässä, jossa tarkastetaan vähintään viisi (5) kemikaalia ja tarvit taessa kemikaalien jakelulaitteistojen merkintöjä, oletetaan edellyttävän vähintään neljä (4) tun tia. Vähittäismyymälässä tapahtuva tarkastus edellyttää yhteydenottoa toiminnanharjoittajaan tarkastuskäynnin sopimiseksi, viidestä (5) kemikaalista mm. merkintätietojen kirjoittamista tar kastuslomakkeeseen ja näiden kemikaalitietojen vastaavuudentarkastamista KETU-rekisteristä, tarkastuskertomuksen laatimista sekä tarkastuksen johdosta tehtäviä mahdollisia muita jatkotoi menpiteitä. 5. Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain ja siitä raportoidaan ympäristöjaostolle. Kun nan tulee toimittaa ympäristöjaoston hyväksymän kemikaalilain valvontasuunnitelman toteutumisen ar vioinnin tulokset lääninhallitukselle vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun men nessä. Arvioinnissa tarkastellaan, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastuk set ovat toteutuneet. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden ta voitteiden osalta tai mahdolliset poikkeamat sekä vaadittavat toimenpiteet (esim. päätökset, resurssitar peet, toiminnan muuttuminen, painopisteiden tarkentaminen), jotta tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastelujaksolla. Toteutumisen arvioinnissa esitetään arvio voimavarojen riittävyydestä suhteessa tar peeseen ja suunniteltuun toimintaan. Taulukko 1. Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen kannalta keskeiset kemikaaleja koskevat säädökset EU-säädökset REACH-asetus (EY) N:o 1907/2006 (konsolidoitu versio), muutokset 552/2009 (liite XVII), 276/2010 (liite XVII) ja 453/2010 (liite II) Kansalliset säädökset Kemikaalilaki 744/1989 muutoksineen Kemikaaliasetus 675/1993 muutoksineen VN:n asetus 647/2009 eräiden vaarallisten aineiden, seosten ja esineiden valmistuksen, markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksista annetuista REACHasetuksen XVII liitteen säännöksistä poikkeamisesta (asbestikuidut, arseeniyhdisteet sekä lyijykarbonaatit ja -sulfaatit) VN:n asetus kemikaalien vähittäismyynnistä 573/2011

11 11 CLP-asetus (EY) N:o 1272/2008, muutokset 790/2009 Pesuaineasetus (EY) N:o 648/2004 (konsolidoitu versio) STM:n asetus kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä 807/2001, muutokset 687/2005, 206/2007, 655/2008 ja 6/2010 STM:n asetus CLP-asetuksen liitteessä VI tarkoitetuista kemikaaleista 5/2010 STM:n asetus vaarallisen kemikaalin päällyksen turvasulkimesta ja näkövammaisille tarkoitetusta vaaratunnuksesta 430/2001 VN:n asetus biosidivalmisteista 466/2000, muutokset 277/2010 STM:n asetus biosidivalmisteiden pakkaamisesta ja merkinnöistä 422/2000 Suojauskemikaaliasetus 123/1994, muutokset 1347/1994, 86/1995, 271/1997, 694/1999. Suojauskemikaaliasetus on kumottu biosidiasetuksella, mutta sitä sovelletaan siirtymäaikana kunnes suojauskemikaalit on hyväksytty biosidilainsäädännön mukaisesti Asetus vaarallisen kemikaalin vähittäismyynnitä 1993 STM:n asetus kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta 553/2008 Taulukko 2. Kemikaaleja koskevat vaatimukset EU-asetukset Etiketti ja sen sisältö CLP-asetus 17 artikla tarkemmin artiklat ja liitteet Pakkaus CLP-asetus 35 artikla turvasuljin ja näkövammaisille tarkoitettu vaaratunnus CLPasetuksen liitteen II osa 3 Tiedottamisvelvoite (KTT) REACH-asetuksen artiklan tiedottamisvelvoitteita noudatetaan, liite II Rajoitukset REACH-asetuksen 67 artikla ja liite XVII Pesu- ja puhdistusaineet Pesuaineasetus 11 artikla ja liite VII (merkinnät) Kansallinen lainsäädäntö kemikaaliasetus 16 tarkemmin STMa 807/2001 ja liitteet kemikaaliasetus 15 turvasuljin ja näkövammaisille tarkoitettu vaaratunnus STMa 430/2001 poikkeuksena lyijymaalit, asbesti, arseeni VNa 647/2009

12 12 Biosidit ja suojauskemikaalit STMa 422/2000 Suojauskemikaaliasetus 123/1994 Ennakkohyväksyntää edellyttävät biosidit ja suojauskemikaalit löytyvät keskusviranomaisten ylläpitämistä rekistereistä ja luetteloist Tietojen toimittaminen kemikaalituoterekisteriin kemikaalilaki 48 a :n 2 momentti ja STMa 553/2008 Etiketin merkinnät vastaavat kemikaalituoterekisteriin toimitettuja tietoja