SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE 2015

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Kaupunginvaltuusto ja

2

3 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys... 1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Tasapainotusohjelma kaupunginvaltuusto hyväksynyt (sinisellä) Uusi tasapainotusohjelma (vihreällä) Tasapainotusohjelman henkilöstöosa KAUPUNGIN TALOUS V ja TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosan määrärahat Rahoituslaskelma Rahoitusosa SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Savonlinnan kaupungin strategia ja kaupunkitason tuloskortit KÄYTTÖTALOUSOSA... Keskushallinto Perusturvan toimiala Sivistystoimiala Tekninen toimiala Savonlinnan vesi AVUSTUKSET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT INVESTOINTIOSA KONSERNIOSIEN TIEDOT LIITTEET TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE..

4

5 TALOUDELLINEN KEHITYS Lähteet: Valtiovarainministeriön syksyn 2014 suhdannekatsaus ja Kuntaliiton talouskatsaus Yleinen taloudellinen tilanne ja ennuste Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut ovat olleet heikkoja ja erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan talouskehitykseen on Ukrainan kriisi ja siitä seuranneet pakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudesta. Valtiovarainministeriön syksyn suhdeanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Suomen kansantalouden kehitysennusteet vuodelle 2015 ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva vuonna 2014, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän alhaisina, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset ennakoivat vuodelle 2014 heikompaa yksityisen kulutuksen kehittymistä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Talouskasvun arvioidaan vuonna 2015 laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan vuoden 2015 kasvuprosentit painottuvat 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot eivät kasva. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Työmarkkinoiden tilanne tulee vuonna 2015 pysymään edelleen heikkona. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennustejaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. 1

6 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%- muutos) Tuotanto (määrä) -1,5-1,2 0 1,2 1,4 Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,2 1,5 Työlliset (määrä) 0,4-1,1-0,4 0,3 0,6 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 (% -yksikköä) Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Verot/BKT 42, ,4 44,3 44,5 Julkinen menot/bkt 56,3 57,8 58,5 58,2 57,9 Rahoitusjäämä/BKT -2,1-2,3-2,7-2,4-1,7 Julkinen velka/bkt 53 55,9 59,6 61,2 62,1 Vaihtotase/BKT -1,9-2,2-1,5-1,2-1,1 Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus Kuntatalouden näkymät Menokehitys Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2013 loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille , voimassa asti. Sopimus muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousvaikutus on puolet tästä eli 0,4 %, mutta koska jo vuonna 2014 voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitetaan näistä varoista, vuoden 2015 kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousvaikutus on 0,15 %. Huomioiden aiemman sopimuskauden palkkaperintö 0,4 prosenttia, kustannusvaikutus vuonna 2015 on 0,6 prosenttia. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Kuntien palkkakustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee vuonna 2014 kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin ja vuonna 2015 sen arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat vuonna 2014 ja 2015 kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailulla markkinoilla sen tulee antaa tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiöille, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle eli osa kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Karkean arvion mukaan kuntien palkkasumma pienenee muutoksen seurauksena noin 125 milj. eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä investointimenoihin. Vuonna 2014 kuntien palkkasumman arvioidaan vähentyvän ammattikorkeasektorilla tapahtuneiden muutosten myötä noin 130 milj. eurolla. Vuonna 2015 toteutettava ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus poistaa viimeisetkin ammattikorkeakoulut kuntataloudesta. Yhteensä yhtiöittämiset pienentävät kuntien palkkasummaennustetta siten, että muutosprosentti putoaa vuonna ,4 prosenttiin ja vuonna 2015 palkkasumman arvioidaan pysyvän 2

7 ennallaan. Ilman yhtiöittämisistä aiheutuvaa vähennystä palkkasumma kasvaisi molempina vuosina 0,6 1,0 prosenttia. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat vuonna 2014 ja Keskimäärin lasku vuonna 2014 on 0,4 prosenttiyksikköä ja vuonna ,1 prosenttiyksikköä. Sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan on noin 30 prosenttia ajalla ja vuodesta 2018 alkaen sen arvioidaan olevan noin 29,5 prosenttia. Kunta-alan kustannustason nousun arvioidaan vuonna 2014 olevan noin yhden prosentin ja vuonna 2015 sen arvioidaan olevan samalla tasolla. Kokonaistaloudelliset ennusteet Prosenttia: BKT, määrän muutos -1,5-1,2 0 1,2 1,4 1,4 1,4 Palkkasumman muutos 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 2,4 2,5 Ansiotasoindeksin muutos 3,2 2,1 1,4 1,2 1,5 1,8 2 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 7,8 7,5 Kuluttajahintojen muutos 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 1,8 1,8 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,8 0,9 1,1 1,5 1,7 1,9 Valtionosuusindeksin muutos 3,8 3 1,5 0,6 1,5 1,7 1,9 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,6 1,8 1,2 1,1 1,5 1,8 2 Lähde: Tilastokeskus Tulokehitys Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat vuonna ,8 prosenttia, mutta kasvuvauhti on tippunut Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset sekä väestön ikääntyminen. Yhteensä ansiotason arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä vähentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset, kuten työtulo- ja perusvähennyksen muutokset. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Veroperustemuutosten vaikutus kuntien tuloveroihin vuonna 2015 arvioidaan olevan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Ansiotulojen kasvuvauhti pysyy vuonna 2015 vuoden 2014 tasolla noin kahdessa prosentissa, koska palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä. Palkkasumman kasvusta huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy em. on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Kuntien verotus kiristyy vuonna 2015 n. 100 milj. euroa, mikä johtuu heikosta talouskehityksestä ja poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2015 on 19,84 %, korkein tuloveroprosentti on 22,50 ja alhaisin16,50. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta vuonna 2014 on 35,56 %. Yhteisöverotulon arvioidaan kasvavan vuonna ,0 prosenttia, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla vuodelle 2015 työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille, jolloin arvioitu kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on noin 36,36 % ja kunnille tilitettävä osuus olisi 1,47 mrd. euroa, kasvu vuoteen 2014 verrattuna olisi 5,8 %. Kuntien väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna Kiinteistöveron tilitykset nousevat vuonna 2014 kiinteistöverouudistustyön vuoksi yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kasvun arvioidaan olevan noin 3

8 neljä prosenttia enemmän kuin vuonna Vuodelle 2015 on tehty yleisen kiinteistöveron sekä vakituisen asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjen ala- ja ylärajojen korotus, mikä kasvattaa kuntien kiinteistöverotuloja noin 48 milj. euroa. Vaikka tuottoarviosta osa perustuu oletuksiin ja korotuksen vaikutukset jakautuvat hyvin epätasaisesti kuntien kesken, niin hallitus on päättänyt kiinteistöveron tuottoarviota vastaavan erän (48 milj. euroa) vähentämisestä peruspalvelujen valtionosuudesta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta lukien. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen valtionosuuden osalta otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen erotulon erotuksesta 80 %. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alennee vuoden 2014 tasosta 29,57 prosenttia 25,42 prosenttiin. Kuntien omarahoitusosuus vuonna 2015 on 3 522,51 euroa/asukas. Opetus- ja kulttuuriministeriön osalta ei ole käytettävissä laskelmia vuodelle Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma , mrd Toimintatuotot 11,64 11,96 11,9 11,04 Toimintamenot -37,44-38,38-38,78-38,99 Toimintakate -25,8-26,43-26,88-27,95 Verotulot 19,32 20,63 21,15 21,52 Valtionosuudet 8,07 8,28 8,09 7,96 Rahoituserät, etto 0,2 0,21 0,21 0,24 Vuosikate 1,79 2,69 2,56 1,77 Poistot -2,4-2,62-2,72-2,7 Satunnaiset erät, etto 0,25 0,37 1,37 0,3 muuto-% Toimintatuotot 2,1 2,8-0,5-7,2 Toimintamenot 5 2,5 1 0,5 Verotulot 1,3 6,8 2,5 1,8 Valtionosuudet 5,4 2,6-2,3-1,6 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto Savonlinnan kaupungin talous Savonlinnan tasealijäämä vuoden 2013 lopussa oli 14,9 milj. euroa ja lainakanta 99 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Kuudesta ns. kriisikuntakriteeristä kaupunki täytti neljä: tuloveroprosentin korkeus, taseessa alijäämää, omavaraisuusaste alle 50 % ja suhteellinen velkaantuneisuus yli 50 %. Toistuessaan kolmena vuonna peräkkäin neljän kriteerin täyttäminen edellyttää liitosselvitystä. Kaupungin taloudessa tarvitaan edelleen voimakkaita muutoksia talouden tasapainottamiseksi sekä ylivelkaantumisen estämiseksi. Vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion tulos oli ja talouden lisätasapainotuksen jälkeen, missä huomioitiin myös kuntaliitoksen jälkeinen palkkojen harmonisointi euroa, muutetun talousarvion tulos oli

9 Savonlinnan kaupungin talouden tasapainottamiseksi on tehtävä vielä lisätasapainotusohjelma kaupunginvaltuuston ja hyväksymän ja vuoden 2014 talousarviosta päättämisen yhteydessä tarkistaman tasapainotusohjelman sekä hyväksymän vuoden 2014 talousarvion tasapainottamisen lisäksi. Keväällä 2014 on käynnistetty talouden lisätasapainotus 21,5 milj. euroa (kumulatiivinen ajalla ) ja absoluuttisena lukuarvona 4 milj. euroa ajalle Lisätasapainotusohjelman tavoitteena on, että kumulatiivinen alijäämä on katettu vuonna Kasvanut tasapainotustarve johtuu pääosin valtionosuusuudistuksesta sekä valtion kuntataloutta kiristävistä linjauksista. Valtio on leikannut päätöksillään kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta noin 10 milj. euroa vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi valtionosuuslainsäädännön muutos astuessaan voimaan pienentää Savonlinnan kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta n. 1,8 milj. euroa vuodessa. Taidelukion erityistehtävälisän poisto pienentää kaupungin valtionosuustuloa noin 0,4 milj. eurolla vuodessa sekä kiinteistöveroprosenttien alarajojen noston ja eräiden asetuksin säädeltyjen kuntapalvelumaksujen ylärajojen noston kuntien tuloja kasvattavan vaikutuksen leikkaaminen valtiolle n. 0,9 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2015 vähennysten vaikutus on noin 2,6 milj. euroa, vuonna 2016 n. 3 milj. euroa ja vuodesta 2017 lähtien 3,5 milj. euroa. Koulurakentamisen valtionosuuksien poisto johtaa siihen, että lähivuosien välttämättömät koulurakentamis- ja peruskorjausinvestoinnit on kaupungin rahoitettava kokonaan itse tai harkittava niiden toteuttamiseksi muita vaihtoehtoisia toimintatapoja: palveluseteli, vuokraus tai leasingvaihtoehto. Kuntien pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoitteen kiristäminen ja valtiovallan kunnille määräämien muiden lisävelvoitteiden kustannuksia lisäävä vaikutus on kaupungin katettava menoraamin sisällä eli niillä on sama vaikutus kuin tuloleikkauksilla. Ruplan arvon jatkuva heikentyminen sekä Venäjän - Ukrainan kriisitilanteen vaikutukset vähentävät venäläisten matkailua ja ostoksia Itä-Suomessa ja Savonlinnan seudulla, mikä välillisesti heikentää muutenkin heikkoa verotulokasvua. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää myös Sosteri menojen, omaishoidon tuki huomioon ottaen, noin 1,6 milj. euron nettomenojen tasapainotusta vuositasolla. Lisäksi lentoliikenteen tukimenojen nousu vuoden 2013 tasosta noin 0,6 milj. euroa vuosina 2014 ja 2015 tulee pystyä kattamaan taloutta sopeuttamalla. Taloussuunnitelmakauden käyttötalouden laadintaraami (toimintakate) toimialoille oli yhteensä ja investointien nettoraami , mikä pohjautuu valmistelussa olevaan talouden lisätasapainotusohjelmaan Palvelut, talouden tiukentumisesta huolimatta, pystytään järjestämään kaupunkilaisille vähintään tyydyttävinä, suurelta osin hyvinä, mutta edellytyksenä on kaupungin palvelurakenteen ja verkon rationalisointi välittömästi taloussuunnitelmakauden alussa. Tasapainotusohjelman toimenpiteiden tavoitteena on ensisijaisesti palvelutuotannon kustannustehokkuuden lisääminen ja kuntalaisten tuloverotuksen kasvun hillitseminen. Tietyissä kaupungin osissa sopeuttamistoimet tulevat näkymään asiakkaille myös ns. lähipalvelujen vähenemisenä tai lakkaamisena. Savonlinnan kaupungin talousarvioon 2015 ja taloussuunnitelmaan lyövät leimansa kuntatalouden jatkuva tiukkeneminen ja kaupungin siihen vastauksena laatimat ja laadinnassa olevat talouden tasapainotusohjelmat. Verotuloissa on mukana valtuuston päättämät kiinteistöverojen korotukset yhteensä noin 2 milj. euroa. Tuloveron korotusta ei talousarvioon sisälly. Verotuloarvio vuodelle 2015 on 133,8 milj. euroa ja seuraaville vuosille arvioidaan n. 1 % kasvu. Valtionosuustuloarvio vuodelle 2015 on 78,5 milj. euroa, missä vähennystä edelliseen vuoteen on n. 1,1 milj. euroa - 1,4 %. Taloussuunnitelma vuosien 2016 ja 2017 osalta kasvuarvio on 0,4 % ja vuoden 2018 osalta n. 1 %. 5

10 Toimintatuotot ja kulut on talousarviossa ja taloussuunnitelmavuosilta laskettu tasapainotusohjelmien pohjalta muut toimintaan ja talouteen olennaisesti vaikuttavat tekijät ja muutokset huomioon ottaen. Tuotoissa on vuodella 2015 mukana n. 1,3 milj. euron suuruinen kuntaliitoksen yhdistymisavustus, mikä päättyy vuonna Muissa toimintatuotoissa on 1,9 milj. euron suuruinen pysyvien vastaavien myyntivoittoarvio, mitä on tasapainotusohjelmaan nähden pienennetty 1,1 milj. euroa. Muut toimintatuotot on arvioitu realistisesti voimassa olevien maksutaksojen mukaan. Vuodelle 2015 on asetettu tavoite maksutaksojen 6 %:n korotus, joita ei ole huomioitu talousarviossa. Vesilaitoksen osalta taksakorotus on 3 %, ja se on huomioitu talousarviossa. Toimintakuluissa tasapainotusohjelmat ovat sisäänrakennettuna. Sosterin talousarvio ja kaupungin talousarvio vuodelle 2015 ovat Sosterin ostopalvelujen osalta euromääräisesti samansuuruiset. Vuodesta 2015 lähtien kuntien pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoite kasvaa todella merkittävästi. Nyt velvoite koskee vähintään 500 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneita, ja jokaisesta em. pitkäaikaistyöttömästä, joita ei kyetä työllistämään, kunta joutuu maksamaan ns. Kelan sakkomaksuna puolet Kelalle aiheutuvista keskimääräisistä tukimaksuista. Vuoden 2015 alusta velvoite aikaistuu 300 ja yli 1000 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneisiin. Yli 1000 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneista kunnalle aiheutuvan sakkomaksun suuruus on 70 % ja välillä yli päivää työmarkkinatukea saaneista 50 %. Kaupungin maksamat sakkomaksut kasvavat vuoden 2014 muutetun talousarvion tasosta noin 1,1 milj. euroa vuonna Kaupunki käynnisti vuonna Kuntakokeilu hankkeen kautta panostuksen pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitsemiseen. Vuoden 2014 osalta on arvioitu, että toimenpiteillä on saavutettu noin 0,4 milj. euron lasku kaupungin maksamiin Kelan sakkomaksuihin ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on saatu pysähtymään. Kokonaistaloudellisesti toimenpiteillä saavutetaan vuodessa noin 2 milj. euron säästö. Vuonna 2015 kaupunki tulee panostamaan noin 5 milj. euroa (brutto) em. toimenpiteisiin. Työllistäminen on vuoden 2015 talousarviossa budjetoitu keskitetysti perusturvan toimialalle. Tavoitteena on työllistämisen aktiivinen markkinointi alueen yrityksille. Työllistämismäärärahan käyttösuunnitelma on sivulla 11. Investointiohjelma on karsittu vain välttämättömiin ja kaupungin kannalta välttämättömiin hankkeisiin. Nettoinvestoinnit vuonna 2015 ovat 10,5 milj. euroa, mikä on n. 0,5 milj. euroa yli asetetun investointiraamin. Taloussuunnitelmavuosina 2016 ja 2017 nettoinvestointitaso on noin 8 milj. euroa ja vuonna 2018 noin 11 milj. euroa. Tavoitteena on kaupungin velkaantumisen pysäyttäminen ja sen kääntyminen laskuun tasapainotusohjelmakauden lopussa. Paineet investointiohjelman laajentamiseen ovat kuitenkin isot. Investointitason lasku sekä valitseva alhainen korkotaso on laskenut ja laskee korkomenokehityksen vuoden 2013 tasolle. Käyttöomaisuuden poistot lisääntyvät vuositasolla noin 0,4 milj. euroa. Talousarvioesityksen toimintatuotot ovat 56,5 milj. euroa (vähennys vuoden 2014 muutettuun talousarvioon nähden -5,28 %) ja toimintamenot 257,9 milj. euroa (vähennys vuoden 2014 muutettuun talousarvioon -0,15 %). Sisäiset erät ovat mukana. Toimintakate on 201,4 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2014 muutettuun talousarvioon nähden 1,39 %. Vuosikate on euroa ja tilikauden tulos euroa ylijäämäinen. Taloussuunnitelmavuosi 2016 tulee olemaan alijäämäinen noin 3 milj. euroa, mutta sen jälkeen vuosi 2017 on ylijäämäinen 4,8 milj. euroa ja vuosi 2018 noin 4,5 milj. euroa eli talous lähtee kehittymään tasapainotusohjelmien mukaisesti niin, että vuonna 2020 kumulatiivinen alijäämä on katettu. Kuntalain muutos tulee astuessaan voimaan vuoden 2017 alusta lukien kiristämään kuntien kumulatiivisten alijäämien kattamisvelvoitetta neljän suunnitelmakauden mittaiseksi. Tähän muutoksen peilaten kaupungin talouden tasapainotus-ohjelmat ajoittuvat em. lakimuutokseen nähden oikea aikaisesti. 6

11 Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat talouskriteerit Talouskriteerien tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky, vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Kriisikunnan talouskriteerit täyttäisivät kunnat, - joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai - joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten raja-arvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista rajaarvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä euroa Kriisikuntamittarit TP 2012 TP 2013 TPE Vuosikate Ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen Tuloveroprosentti 20,59 21,00 22,00 22,00 22,00 22,00 22,00 Vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo *) Lainakanta/asukas Ylittää maan keskiarvon vähintään 50 % Keskiarvo v. 2012/2261 ja v. 2013/2540 **) (3392) (3810) Taseen alijäämä Taseessa kertynyttä alijäämää Omavaraisuusaste 51,10 49,72 50,07 50,10 49,30 51,06 52,20 Alle 50 % Suhteellinen velkaantuneisuus 50,50 55,68 55,04 55,88 56,10 53,35 51,53 Vähintään 50 % *) vuoden 2012 tuloveroprosentti on liittyvien kuntien painotettu keskiarvo Talousarvion olennaiset riskit Korkomenojen kasvu johtuen velkamäärästä ja lainakorkojen noususta. KORKOTOTEUMA JA ENNUSTE Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 10 vuoden korko, % 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Korkoriskiltä suojaudutaan lainasalkun hallinnalla. Lainakannasta oli 68,7 % pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, joiden keskikorko em. ajankohtana oli 2,551 %. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus oli 31,4 % ja keskikorko 0,927 %.Yleinen korkotaso on tällä hetkellä historiallisen matala. Korkoriski on suurempi tulevina vuosina otettavissa lainoissa. Kuntalainojen korkotasoon vaikuttaa Suomen valtion luottokelpoisuus, mikä vuonna 2015 laski parhaasta luokasta AAA. Arvio on, että kuntarahoittajien varainhankinta ei niin merkittävästi kallistu, jotta se olennaisesti nostaisi kunnille myönnettävien lainojen korkotasoa taloussuunnitelmakaudella. Lainakannan kasvun hillitsemiseksi omaisuuden realisointia ja omaisuuden aktiivisempaa tarkastelua tuottotavoitteen näkökulmasta tehostetaan. Velkaantumista rajoitetaan ottamalla käyttöön rahoitusleasing, vuokraus tai palvelusetelitoimintamalli soveltuvin osin uudisrakentamisessa. 7

12 Verotulot. Verotuloarvio pohjautuu käytettävissä oleviin Verohallinnon ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Maailmantalouden ja euroalueen suuri epävarmuus vaikuttavat vahvasti Suomen paikallistalouteenkin ja sen työllistämismahdollisuuksiin, jotka sekä suoraan että välillisesti ovat yhä enemmän kytköksissä Suomen vientinäkymiin. Myös alueellisesti ja paikallisesti merkittävien yritysten ja yhteisöjen toimipaikka- ja tuotantoratkaisut vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen. Mahdollinen työttömyyden kasvu vähentää ansioverotuloja, ja saattaa lisätä kaupungin työllistämisja sosiaalimenoja. Valtionosuuksien ja valtion kunnille määräämien tehtävien muutokset. Valtionosuuslaskelma pohjautuu Kuntaliiton ennakkotietoihin. Valtio tulee jatkossakin tiukentamaan kuntataloutta entisestään. Sosterin menokehitys etenkin erikoissairaanhoidossa lähinnä kuntayhtymän väestöpohjan pienuudesta sekä tulevista lainsäädännön ja valtiovallan vaatimuksista johtuen. Mahdollisesti tarvittavien korvaavien palvelujen järjestäminen ja hintataso sekä siihen liittyen mahdolliset työpaikka- ja verotulomenetykset Savonlinnassa. Takausten realisoituminen. Kaupungilla on yhteensä noin 31,5 milj. euron takausvastuut, joista noin 88 % on konserniyhteisöjen ja noin 12 % muiden yhteisöjen lainoista. Asunto- ja yritystilavuokrausyhtiöille takauksia on noin 60 %. Vastavakuuksia on noin 11,3 milj. euron arvosta. Tähän mennessä takausvastuita ei ole tullut kaupungin maksettavaksi, mutta pääomitustarvetta on ilmennyt. Uhkana olevasta kannattavan yritystoiminnan sekä työ- ja opiskelupaikkojen vähenemisestä johtuva vuokratilojen käyttöasteen heikkeneminen huonontaa yhtiöiden tuloksellisia toimintaedellytyksiä ja lisää pääomitustarvetta ja takaustappioiden riskiä. Varautumatoimenpiteet Vahvistetaan erityisesti yrityskaavoitusta sekä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta. Tavoitteena on monipuolistaa Savonlinnan kaupungin elinkeinorakennetta elinkenotoimen tavoitekortissa mainituilla toimenpiteillä. Jatketaan professuurivetoisia koulutuksen ja osaamisrakenteen kehittämistoimenpiteitä niin elinkeinoelämän kehittämiseksi kuin myös koulutuksen ja yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen vahvistamiseksi. Tavoitteena on saada professuurien ympärille Tekes- ja Suomen akatemiarahoitteisia tutkijaryhmiä kehittämään alueen elinkeinoelämän innovaatioperustaa. Samalla professorit voisivat vahvistaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen perus- ja jatkotutkintokoulutusmahdollisuuksia. Lisäksi Savonlinnan kaupunki pyrkii olemaan yhteistyössä koulutusyksiköiden kanssa uusien työelämämurrokseen liittyvien koulutusalojen saamiseksi ja entisten säilyttämiseksi. Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään oppisopimuskoulutuksen mahdollistaminen työvoiman rekrytoinnissa. Työllistämistoiminta Savonlinnan työttömyysprosentti oli 14,4 %. Etelä-Savon vastaava luku oli 12,5 % ja koko Suomen 12,0 %. Savonlinnassa on Etelä-Savon vaikein työllisyystilanne. Työttömiä oli syyskuun lopussa 2 327, joista yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta työttömänä olleita oli 644. Kuluvana vuonna kaupungin kustannusosuus n. 1,4 milj. euroa. Vuoden 2015 alusta myös 300 päivää (50 %) ja yli 1000 päivää (70 %) työmarkkinatukea saaneiden kustannukset tulevat kaupungin maksettaviksi n. 2,5 milj. euroa. Henkilöstökulut Kuntajakolain 29 :n mukaan vuosien alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työ-sopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaan tulosta. Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa täsmennetään henkilöstön asemaa turvaavalla siirtosopimuksella. 8

13 Henkilöstösuunnittelu Talousarvion ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää tuottavuuden parantamista ja käytännössä myös henkilöstömenojen vähentämistä ensisijaisesti eläköitymisen ja palveluverkon rationalisoinnin kautta. Tarkoituksena on palvelutoiminnan tehostaminen ja työtehtävien tasainen kohdistuminen siten, että henkilöstöresurssit ovat oikein mitoitettu kaikilla kaupungin palvelutuotannon aloilla. Keskeistä on, että henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat palvelutarvetta ns. tavoiteorganisaatio. Strategiaan liittyvä henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettuihin palveluihin ja palvelurakenteeseen mahdollistaa myös henkilöstötyövuosien määrän pienentymisen ja siten toimintakustannusten alenemisen. Samanaikaisesti tulee varautua henkilöstön eläköitymisestä johtuen uusien työntekijöiden rekrytointiin ensisijaisesti sisäisinä siirtoina ja vasta jos tämä ei mahdollistu, rekrytoidaan uutta henkilöstöä ulkoa. Laadittujen eläköitymissuunnitelmien avulla on mahdollista tarkastella vapautuvien virkojen ja työsopimussuhteiden tehtävien järjestelyjä etukäteen. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että jokainen pysyvästi tai määräaikaisesti vapautuva virka tai työsopimussuhde nähdään ensisijaisesti mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja järjestää toimintoja uudelleen. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan uudelleen sijoittamiseen (toiminnalliset, taloudelliset, terveydelliset yms. syyt) siten, että se tukee työntekijän kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja työssä jaksamista työuran eri vaiheissa sekä työtehtävien taloudellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä koko organisaatiossa. Päävastuu toimialojen talouteen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä ja siten myös henkilöstön hallintaan liittyvistä kysymyksistä on tilivastuullisilla toimialajohtajilla. Talous- ja henkilöstöpalveluissa laaditaan talousarvioon liittyen yhteenveto toimialojen henkilöstösuunnitelmista. Päivitetty henkilöstösuunnitelma saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi puolivuotisraportin yhteydessä. Avustukset Kaupungin myöntämien avustusten myöntämisehtoja ja käytön valvontaa on noudatettava kaupunginhallituksen kesäkuussa 2014 tekemän päätöksen mukaisesti. Toistuvaisavustuksiin ei pääsääntöisesti sitouduta, vaan avustuspäätökset harkitaan vain vuodeksi kerrallaan. Avustuksien hakemiseksi järjestetään yleinen haku. Kukin lautakunta sekä kaupunginhallitus osaltaan päättävät, miten avustukset jaetaan. Avustukset myönnetään kohdeavustuksina. 9

14 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN SITOVUUS Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat: - Määrärahat; toimintatulot ja menot talousarviossa Tuloarviot - Tuloslaskelman määrärahat ja tuloarviot - Määrärahojen kv-sitovat tulostavoitteet - Investointien menot ja tulot - Investointihanketta ei saa toteuttaa ilman valtuuston päätöstä, ellei sille investointiosassa tuloarviossa merkittyä valtionosuutta ole saatu. - Tuloslaskelmaosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan määrärahoja/tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustuottojen ja kulujen erotus. - Rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten erotus (nettolainaus) - Poistojen määrä ei ole kaupunginvaltuustoon nähden sitova suoraan, vaan poistojen tulee olla kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisia. - Nettotulosyksiköillä sitovuustaso on nettotulos (vesilaitos). - Työllisyyskulut ovat sitovia niin, ettei niitä saa käyttösuunnitelmapäätöksellä muuttaa. Nettotulosyksiköitä ovat: Savonlinnan Vesi (taseyksikkö) Hallintokuntaan nähden sitovia ovat: - Käyttösuunnitelmatason menot ja tulot - Lautakunta/aluejohtokuntatason tulostavoitteet - Investoinnit hanketasolla Toimielinten on tehtävä tasapainottamisohjelman mukaiset käyttö- ja investointisuunnitelmat sekä taksojen ja maksujen korotukset. Käyttöomaisuuden myynti: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat talousarvion yleiskatteita, eikä niitä saa käyttää toimintamenojen kattamiseen. Teknisellä lautakunnalla on oikeus siirtää kuntaliitossopimuksessa määriteltyihin kuntaliitosinvestointeihin tarkoitettuja määrärahoja olemassa oleviin muihin investointikohteisiin tai uusiin investointikohteisiin asianomaisen aluejohtokunnan suostumuksella. Talousarvion vertailtavuus Tilinpäätöksen 2013, vuoden 2014 ja vuoden 2015 talousarvion määrärahat ovat vertailukelpoisia. 10

15 SAVONLINNAN KAUPUNKI Työllistäminen 2015 YHTEENVETO ESITYS VUODEN 2015 KAUPUNGIN TOIMIALOJEN TYÖLLISTÄMISESTÄ TOIMIALA Toimialan Palkkatuet*) Tarvittava **) Materiaali ym. Nettokustannus Huom. kiintiö palkkamääräraha kiinteät kulut TA 2015 PERUSTURVAN TOIMIALA nuorten osuus 6 TEKNINEN TOIMIALA nuorten osuus 23 SIVISTYSTOIMIALA nuorten osuus 20 KESKUSHALLINTO nuorten osuus 3 Työllistetyn edelleensijoitus yrityksiin Työllistämiskiintiöt yhteensä nuorten osuus työll.kiintiöstä 52 MÄÄRÄRAHAT Y H T E E N S Ä , HUOM. *) palkkatuet on laskettu 50 %:n mukaisesti palkkauskustannuksista **) palkkausmääräraha sisältää lakisääteiset sos.kulut n. 22,61 % Nuorten osuudeksi on suunniteltu n. 1/3 työllistämiskiintiöstä Velvoitetyöllistettäville ei ole erillistä kiintiötä, vaan heidät on sisällytettävä toimialojen kiintiöihin Sisältää kokeiluluontoisen määrärahan työllistettyjen sijoittamisesta edelleen yrityksiin 11

16 12

17 TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt ja

18 Talouden tasapainottaminen Tasapainotusohjelman tekstiosa Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella brutto netto Vastuuhenkilö: Hannu Kurki Elinkeinopolitiikan tavoitteeksi valtuustokaudella on asetettu 300 työpaikan nettolisäys. Keskeisiä elinkeinopolitiikan panostuskohteita valtuustokaudella ovat kaupunkikeskustan kehittämishanke, Pääskylahden teollisuusalue ja syväsataman siirto Vuohisaareen (6,7 milj., josta avustusosuus 2,43 milj. ). Maa-alueiden hankintaan on varauduttu vuosittain eurolla. Tavoitteena on edistää matkailuinvestointihankkeita sekä kaupan investointihankkeita. Keskeistä näiden hankkeiden eteenpäin menemisessä on kaavoituksen sujuvuus. Savonlinnan yrityspalvelut Oy:ltä ostetaan valtuustokaudella vuosittain 1,2 miljoonalla eurolla palveluita, joiden kautta tavoitteeksi asetettu 300 työpaikan nettolisäys on tarkoitus saavuttaa. Uusien työpaikkojen verotulovaikutus on laskettu siten, että uusissa työpaikoissa keskipalkka olisi jonkin verran Suomen vuoden 2012 mediaanipalkkaa alempi (2776 /kk) eli n euroa kuukaudessa. 300 työpaikan tuottama verotulovaikutus on ko. keskipalkalla ja 15 % efektiivisellä veroasteella n. 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Tasapainotusohjelman tekstiosa Palveluverkko rationalisoidaan brutto netto Vastuuhenkilöt: Markku Kankkunen ja Saara Pesonen KESKUSHALLINTO brutto netto Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut ja toiminnot siirretään esim.terveyskeskukselle. Savonrannan yhteispalvelupiste sekä muut kunnanvirastolla olevat palvelut siirretään Savonrannan koululle ja/tai terveysasemalle tai Palotalolle Rakennusten ylläpitokustannukset euroa säästyvät, mikäli vapautuvat tilat myydään tai vuokrataan. Em. lisäksi selvitetään, voiko tiloihin siirtää muita kaupungin toimintoja. 14

19 PERUSTURVA brutto netto Uuden perhekeskuksen käyttöönotto , lastensuojelulaitos * perhekeskus on keskikaupungin päiväkodilta vapautuviin tiloihin saneerattava lastensuojelulaitos, oman tuotannon paikat lisääntyvät 7 > 14 oman toiminnan hoitopäivän hinta 215, ostopalvelut 260 /pv. Mäntykodin laajennus * kehitysvammaisten asumisyksikkö, laajennuksella vahvistetaan omaa toimintaa paikkamäärän lisääntyessä 10 > 15, ostopalvelun osuus pienenee terveyskeskusvuodeosastopaikkojen (-110) vähentäminen vaiheittain * paikkoja 175 > vähentämistavoite 110 paikkaa * akuutti terveyskeskusvuodeosastohoito sijoittuu sairaalan läheisyyteen * terveyskeskusvuodeosastopaikan hinta /v, tehostetun palveluasumisen /v * Kerimäen terveyskeskuksen vuodeosasto lakkaa * Punkaharjun terveyskeskuksen vuodeosasto lakkaa Itäinen terveysasema * palvelu lopetetaan ja integroidaan pääterveysasemalle mahdollisesti vuoden 2014 aikana Yksiportainen palvelurakenne Savonlinna Yksiportainen palvelurakenne tarkoittaa vanhustenhuollossa siirtymistä laitosasumisesta kotona asumisen tukemiseen sekä tehostetun palveluasumisen kehittämiseen. FCG:n tekemän RAVA-selvityksen mukaan 30 % asiakkaista on liian raskaassa palvelumuodossa. 11,5 % yli 75-vuotiaista on Savonlinnassa nyt joko tehostetussa palveluasumisessa, vuodeosastoilla pitkäaikaishoidossa tai vanhainkodissa, kun ikähoivatyöryhmän tavoite on 9 %. Pääperiaatteet: 1. Kotihoidon tehostaminen - henkilöstön lisäys - kotisairaanhoidon ja kotipalvelun integrointi - kotihoidon sisällöllinen kehittäminen - mobiiliteknologian hyödyntäminen 2. Tehostettu palveluasuminen - omaa palveluasumista lisätään 3. Laitoshoito - laitoshoitopaikkojen vähentäminen vaiheittain, terveyskeskusvuodeosastolla hoidetaan akuuttia, psykogeriatrista hoitoa ja lyhytaikaista kuntoutusta tarvitsevia potilaita Terveyskeskusvuodeosastopaikat vähenevät vaiheittain. Akuutti vuodeosastohoito tarvitsee tuekseen sairaalapalvelut ja toiminta keskitetään aluksi pääterveysasemalle, myöhemmin mahdollisesti sairaalan yhteyteen. Kerimäen ja Punkaharjun vuodeosastot lakkaavat ( paikkaa). Vuodeosastojen ja oppilasasuntoloiden muutosta palveluasumiseksi selvitetään. Vanhainkotipaikkoja on Savonrannalla 20, Punkaharjulla 14 ja Kerimäellä 47. Kerimäen ja Savonrannan vanhainkodit jatkavat laitospaikkoina (67) toistaiseksi, Punkaharjun vanhainkoti Rauhala muutetaan palveluasumisyksiköksi. Laitospaikkoja tarvitaan muutoksen eri vaiheissa Palveluasumisessa haetaan tasapainoa omaan ja ostopalvelutoimintaan siten, että omaa toimintaa on 50 % eli 210 paikkaa ja ostopalvelutoimintaa 50 % eli 210. Omaa toimintaa ehdotetaan lisättäväksi ensisijaisesti Pihlajan vanhainkodin tontille suunniteltavaan uudisrakennukseen ja vanhainkoti Rauhalaan. Kotihoitoa lisätään ja kehitetään, henkilöstömäärä kasvaa.

20 Vuonna 2020 Savonlinnassa on 4982 yli 75-vuotiasta. 420 palveluasumispaikkaa täydennettynä vanhainkotipaikoilla on valtakunnallisen ikähoivatyöryhmän mietinnön mukaan riittävä asumispalvelupaikkojen määrä v yksiportainen palvelurakenne on nyt alustavasti aikataulutettu ja toteutumisen eri vaiheissa tarvitaan useita hallinnollisia päätöksiä. riskinä yksiportaisen palvelurakenteen ja tavoiteltujen kustannussäästöjen toteutumiselle on, jos palvelurakenne jää hajanaiseksi eikä keskeisiä toimintoja sijoiteta järkevästi ja taloudellisesti Kun huomioidaan vuodeosastopaikkojen vähentämisen, kotihoidon vahvistamisen ja palveluasumisen rakenteen muutos, voidaan todeta, että käyttötalousvaikutus on kokonaisuudessaan arviolta noin - 3,5 m. Vuodeosastopaikkojen osittainen korvaaminen tehostetulla palveluasumisella tuo merkittävimmän säästön. Kokonaishoitopaikkamäärä vähenee 139 paikkaa. Paikkamäärä eri palvelumuodoissa nyt ja yksiportaisen palvelurakenteen toteuduttua: palvelumuoto vuodeosastopaikat vanhainkotipaikat palveluasuminen palveluasuminen yhteensä ostot oma paikkamäärä nyt yksiportainen hoitomalli Kehitys eri kaupunginosissa sijainti/palvelumuoto vuodeosastopaikat vanhainkotipaikat palveluasuminen palveluasuminen ostot, paikat oma, paikat Kerimäki 35 > 0 47 >47 0 > 0 Punkaharju 24 > 0 14 > 0 32 > 52 Savonlinna 116 > 65 0 > 0 58 > 158 Savonranta 0 > 0 20 > 20 0 > 0 yhteensä 175 > > > > 210 Yksiportaisen mallin yksityiskohtainen malli tuodaan perusturvalautakunnan kautta kh:n käsiteltäväksi mennessä. 16

21 Yksiportaisen palvelurakenteen aikataulusuunnitelma kotihoito palveluasuminen kotihoidon integroitu kotihoito kotisairaalatoiminnan mobiilivalvonta suunnittelu sisällön kehittäminen käynnistyy oman palveluasumisen suunnittelu kilpailutus oman tehostetun palveluasumisen lisärakentaminen kotisairaala käynnistyy uusi palveluasumisyksikkö toiminnassa kilpailutus, suunnittelu Punkaharjun vanhainkoti Rauhalan muutos palveluasunnoiksi laitoshoito akuutti- ja kuntoutusyksikkö henkilöstö investoinnit Talousarvio pitkäaikaispäätöksiä ei tehdä osasto 2; muutos lyhytaikaista hoitoa antavaksi osastoksi yksiköiden alustava suunnittelu uudelleen sijoittumisen suunnitelma integroitu kotihoito Kerimäen vuodeosaston sulkeminen, noin 35 paikkaa suunnittelu pth osaston henkilöstön uudelleen sijoittuminen Rauhalan vanhainkodin saneeraus palveluasumiseksi Kerimäen tk muutostyöt Rauhala palveluasunnoiksi Punkaharjun vuodeosaston muutos palveluasumiseksi remontti/ uudisrakennus 1)Punkaharjun vuodeosaston muutos 2)uusi palveluasumisyksikkö 3)akuuttiyksikkö Punkaharjun vuodeosasto palveluasunnoiksi palveluasumisen lisärakentaminen akuuttija kuntoutus-yksikkö saneeraus/uudisr. Sln terveyskeskusosastot 1 ja 2 ja 3 lakkaavat yksiköt toiminnassa henkilöstön uudelleen sijoittuminen 17

22 Kiinteistöt: Kerimäen terveyskeskus päiväkäyttöön terveysasemaksi -kirjapitoarvo , -hoitomenot /v Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia (on kuntaliitosinvestointikohde 1,2 M ) Kunnanviraston toimintojen siirto terveyskeskuskiinteistöön Punkaharjun terveyskeskus, jää päiväkäyttöön terveysasemaksi ja 15 palveluasuntoa Kiinteistössä pitää tehdä muutoskorjauksia palveluasuntokäyttöön (630 m 2 ) arvio (vaatii tarkempien suunnitelmien laatimisen kustannuslaskentaa varten) Punkaharju vanhainkoti Rauhala muutostyöt palveluasunnoiksi (590 m 2 ), arvio (vaatii suunnitelmien laatimisen tarkempaan kustannuslaskentaan) Esitetään, että Punkaharjun aluejohtokunta hyväksyy Punkaharjun terveyskeskuksen sekä Punkaharjun vanhainkoti Rauhalan muutostöihin tarvittavan rahoituksen siirron muista Punkaharjun kuntaliitosinvestoinneista. Savonlinnan terveyskeskus -kirjanpitoarvo hoitomenot Pihlajakodin tontti Vanhan rakennuksen purku ja tilalle uusi palveluasunto (4277 m 2 ), investointi n. 10,5 M Tehdään selvitys kaupungin omistamien kiinteistöjen soveltuminen palveluasumiseen, jotka poistuvat nykyisestä käytöstä esim. terveyskeskukset, virastotalot, itäinen terveysasema tms. Selvityksessä huomioidaan kuntaliitossopimus, investoinnit ja taloudellinen tehokkuus. Selvitetään eri vaihtoehdot Pihlajan vanhainkodin tontille suunnitellulle uudisrakennukselle, esim. jo olemassa olevien ja vapautuvien tilojen, myös oppilasasuntoloiden, sopivuudet tehostetun palveluasumisen tiloiksi. 18

23 SIVISTYSTOIMI brutto netto Käytetään 25 oppilaan määrärajan alittumista koulun lakkauttamisperusteena. Tasapainotusohjelmaan sisältyvien kyläkoulukiinteistöjen jatkokäytöstä ja niiden myynnistä otetaan mahdollisimman pian yhteyttä kyläyhdistyksiin. Moinsalmen koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 sekä kiinteistön huono kunto ja siihen liittyvät jatkoinvestoinnit Anttolan koulun 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun alkaen kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -brutto = opetushenkilöstön palkat Kulennoisten koulun 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun alk kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -brutto = opetushenkilöstön palkat Kumpurannan, Louhen, Särkilahden, Juvolan ja Kallislahden koulujen 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun alk uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 Tasapainotusohjelmaan sisältyvistä koulujen lakkauttamisista valtuusto tekee ohjelman hyväksymällä periaatepäätöksen. Kustakin lakkauttamisesta järjestetään sitten aikanaan koulukohtaisesti kuulemiset hyvissä ajoin ennen lopullista ratkaisua. Tasapainotusohjelma on siis kaupungin taloussuunnittelua ja talousarviota ohjaava valtuuston päätös, jota on tietysti valmistelussa noudatettava, mutta se ei ole vielä päätös ohjelmassa mainittujen koulujen lakkauttamisesta. Kumpurannan koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv Kumpurannan koulu Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi >0 14 -> >

24 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 2,7 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 asti arviolta seuraavasti: välitön ja jatkossa n (alv 0 %) Särkilahden koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 sekä kiinteistön huono kunto ja siihen liittyvät jatkoinvestoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv Särkilahden koulu Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi >0 19 -> > >0 17 -> kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,2 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetuskustannukset kasvavat noin , kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto - kuljetuskustannusten kasvu - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta, välitön ja jatkossa n (alv 0 %) 20

25 Juvolan koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto/mlb OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * kouluun ilmoittautumisen jälkeen ennakointi lkv JUVOLAN KOULU Lkv. Esi Yht.1-6 Yht.esi >0 34 -> > >0 31 ->23 36-> >0 29 ->25 29->23 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,6 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto- ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta

26 Kallislahden koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv KALLISLAHDEN KOULU Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi >0 35 -> > >0 28 -> > >0 28 ->25 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,6 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan kuljetuskustannukset kasvavat noin , kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - kuljetuskustannusten kasvu- ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta

27 Louhen koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv Louhen koulu Lkv. Esi Yht > > >0 40 -> kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 4,8 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Louhen kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta välitön korjaustarve noin ja laajemmat vaativat kuntotutkimuksen tekemisen (arvio korjauskustannuksista useita satoja tuhansia euroja) -koulun lakkauttaminen lopettaa koululla olevan Anttolan päiväkodin yhden lapsiryhmän toiminnan => tarvitaan Anttolan päiväkodin laajennus noin 150 m 2 Päiväkodin laajennuksen investointi Anttolan päiväkotiin n Varhaiskasvatuspalvelujen keskittäminen yhteen yksikköön Kerimäellä yhdistetään nykyiset viisi yksikköä mahdollisesti koulukeskukseen -Punkaharjulla tutkitaan mahdollisuutta yhdistää nykyiset kolme yksikköä -brutto = vuokrat ja sisäiset atk-palvelut 23

28 Tekninen toimiala: Kerimäki Vekkula -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta kiireelliset korjaustyöt Nuppula -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta kiireelliset korjaustyöt Siirto koulukeskukseen: tarkempi kustannusarvio vaatii tilaohjelman laatimisen, jota ei ole vielä. Karkea arvio tarvittavasta korjaustyöstä, kun koulukeskuksen tilat muutetaan päiväkotikäyttöön, on 0,5-1,5 M (huom! vaatii tilaohjelman laatimisen) Kerimäen lukion lakkauttaminen alkaen pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on jo lakannut alkaen -opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -Lyseon lukion sivupisteenä alkaen -kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin -brutto = opetushenkilöstön palkat -palkkasumma vastaa noin 6,3 henkilöstötyövuotta Punkaharjun lukion lakkauttaminen alkaen pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on jo lakannut alkaen -opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -Lyseon lukion sivupisteenä alkaen -kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin -brutto = opetushenkilöstön palkat -palkkasumma vastaa noin 7,3 henkilöstötyövuotta Tarkastellaan Oravista ja Ahvensalmelta yläasteelle Enonkoskelle siirtyvien oppilaiden halukkuutta opiskella Mertalan koulussa ja asian osalta kuljetuksen järjestäminen. Tämä mahdollistaisi asiointiliikenteen järjestämistä koulukuljetuksen puitteissa osittain. Sivistystoimenjohtaja ryhtyy toimenpiteisiin kyseisen asian osalta lukuvuoden 2014 alusta. Juvolan koulusta yläasteelle siirtyvät oppilaat saavat koulukuljetuksen myös Savonlinnan yläasteille siirtyessään. Kerimäen nuorisotilan siirtäminen kirjaston yhteyteen ja entisen tilan myynti Punkaharjun nuorisotilan siirtäminen vanhalta kunnantalolta kunnanvirastoon TEKNINEN TOIMI brutto netto Perusturvan ja sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta. 24

29 Tasapainotusohjelman tekstiosa Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) brutto netto Vastuuhenkilöt: Juhani Kerman ja Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Eläköityminen v. Talousjohtaja 2013 Hallintojohtaja (KM) 2013 Kansliapäällikkö Henkilöstöpäällikkö Toimitusjohtaja 0, Monipalvelukeskus 8 henkilön vähennys vuonna 2013 verrattuna talousarvioon, euroa. PERUSTURVA brutto netto SIVISTYSTOIMI brutto netto Perusopetus: Koulunkäyntiavustajamäärän väheneminen (7 htv) alk. Varhaiskasvatus, henkilöstösäästöt alkaen: Keskikaupungin II ryhmiksen lakkauttaminen (Asemantien pk:n valmistuminen): 2 määrääaikaista lastenhoitajaa 1 määräaikainen perhepäivähoitaja Punkaharjun II ryhmiksen lakkauttaminen (vähentynyt päivähoidon tarve): 1 määrääaikainen lastenhoitaja 2 määräaikaista perhepäivähoitajaa Kerimäen perhepäivähoitotyö (vähentynyt päivähoidon tarve): 1 määräaikainen perhepäivähoitaja TEKNINEN TOIMI brutto netto 25

30 Tasapainotusohjelman tekstiosa Palvelujen priorisointi brutto netto Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Hannu Kurki 8 äänestysaluetta yhdistetään lähellä oleviin äänestysalueisiin, jolloin vastaavasti vaalilautakuntien määrä vähenee Elinkeinoelämän tapahtuma-avustukset Henkilöstöetuudet Aluejohtokunnat Äänestysalueiden vähentäminen 8:lla ei aiheuta merkittäviä palveluvaikutuksia. Alueellinen kattavuus säilyy hyvänä ja joka tapauksessa ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut (säästö 2014 alkaen). Elinkeinoelämän tapahtuma-avustusten jakamisesta päättää Savonlinnan matkailu Oy ja Savonlinnan yrityspalvelut Oy lukuun ottamatta Savonlinnan Oopperajuhlien, Retretin ja maatalouden avustuksia. Työnjaosta avustusten jaossa päätetään ja kuulutetaan erikseen (vastuuhenkilö kehitysjohtaja). Avustusten leikkaaminen vaikeuttaa ainakin alkuvaiheessa avustuksia saavien tapahtumien järjestämistä (Säästö 2014 alkaen). Kaikki henkilöstöetuudet käydään läpi vuoden 2013 aikana ja koko kaupunkikonsernin henkilöstön saamat henkilöstöetuudet harmonisoidaan, säästö 2014 alkaen (vastuuhenkilö henkilöstöpäällikkö). Aluejohtokuntien tarpeellisuus arvioidaan valtuustokauden lopulla, minkä jälkeen kaupunginvaltuusto päättää aluejohtokuntien toiminnan jatkamisesta tai niiden korvaamisesta muulla alueellisella toimielimellä (säästö 2017 alkaen). 26

31 PERUSTURVA brutto netto Saara Pesonen Sosiaalinen lomatoiminta, palvelu lopetetaan * lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide, ei merkittävää vaikutusta palveluun Ostopalvelusopimusten (sos. huollolliset asumispalvelut) hinnankorotusesitykset; neuvottelu alkaen * palveluntuottajien kanssa neuvotellaan hinnankorotuksista, ei merkittävää vaikutusta palveluun Henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit, tarkastelu alkaen uusin kriteerein * avustettavia 155 ; vahvistetaan myöntämiskriteerit ja arvioidaan tehdyt päätökset ja niiden toteuma. Vaikutuksena voi olla palvelutason alenema Lasten sijaishuollon painotus perhehoitoon ja oman perhetyön lisäys * perhetyöllä ennaltaehkäistään sijoituksia kodin ulkopuolelle * perhehoito 70 /vrk, ammatillinen perhekoti 260 /vrk Kiviapajan kerhotilasta luovutaan * perusturva on maksanut Kiviapajan kokoontumistilan vuokran * vaikutuksena kokoontumis- ja harrastustoiminnan tilojen uudelleen järjestely Kehitysvammaisten työtoiminnan siirto Savonrannalta Kerimäelle * säästöä henkilöstökustannuksissa, vaikutuksena toiminnan monipuolistuminen Kehitysvammaisten päivätoiminnan ostojen purkua, edellyttää tilajärjestelyjä omassa toiminnassa * tilajärjestelyllä oma toiminta laajenee, ostopalvelun osuus vähenee. palvelun laatu paranee Palveluasumisen ostojen (vanhustenhuolto) vähentäminen * ostopalvelupaikat vähenevät 345 > 210 * oman palveluasumisen paikkamäärä kasvaa 96 > 210 * oman ja ostopalvelutoiminnan paikkamäärä 50%/50% Palveluasumisen ja vanhainkotiasumisen nettokustannukset olivat tilinpäätöstiedoissa vuonna 2006 Savonlinnan kaupungissa ja vuonna , kasvua 76 %. Oman palveluasumistuotannon lisäämisen investointi on tarkoitus toteuttaa leasing-rahoituksella. Oman ja ostopalvelujen välille haetaan tasapainoa (210 ja 210) ja sitä kautta vertailtavuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Oman toiminnan lisäämisellä arvioidaan olevaan vähintään noin euron vuosittainen säästövaikutus. 27

32 SIVISTYSTOIMI brutto netto Markku Kankkunen Galleria Pinnan näyttelytoiminnan määrärahan leikkaaminen ei lakisääteistä toimintaa VAIHTOEHTO Lopetetaan Savonlinnan Teatterin katemaksun maksaminen -ei lakisääteistä toimintaa -verotulot pienenevät arviolta yleinen valtionosuus pienenee arviolta edellyttäen, että kaikki muuttavat pois paikkakunnalta VAIHTOEHTO 2 Teatteritoiminta järjestetään kaupunkikonsernin tiloissa säästetään katemaksusta ja avustuksesta yhteensä Koulujen siivouksen laatutaso 4 pudotetaan tasoon säästötoimenpide -taataan hygieniatason säilyminen Kulttuuripalvelujen avustukset jäädytetään nykytasolle -ei lakisääteistä toimintaa - talousvaikutus: säästö n /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: yhdistysten mahdolliset toiminnan supistamiset Muun koulutuksen avustukset jäädytetään nykytasolle -ei lakisääteistä toimintaa -talousvaikutus: säästö n /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: yhdistysten mahdolliset toiminnan supistamiset Vapaa-aikapalvelujen avustukset jäädytetään nykytasolle - ei lakisääteistä toimintaa - talousvaikutus: säästö n /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: seurojen mahdolliset toiminnan supistamiset Keilahallisopimuksen irtisanominen alkaen ei lakisääteistä toimintaa - ei kuulu kunnan perustehtäviin TEKNINEN TOIMI brutto netto Kari Tikkanen Kunnallistekniset palvelut (liikenneviheralueet, liikennemerkit, pyykkilaiturit sekä juhlien liikennejärjestelyt ja liputus) Puistoja hoidetaan entistä vähemmän, kaupunkikuvan viihtyisyys/kauneus kärsii Viheralueiden hoidon taso laskee hieman. Liikennemerkit, uusittavien merkkien kierto hidastuu palvelutaso laskee hieman. Pyykkilaiturit, ei merkittävää vaikutusta. Juhlien liikennejärjestelyt ja liputus, liputuksen kilpailutuksen myötä mahdollista. 28

33 Tasapainotusohjelman tekstiosa Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) brutto netto Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Talous- ja henkilöstöpalvelut palvelinkulut; siirrytään pilvipalveluun Siirrytään ns. pilvipalvelujen käyttöön, tällöin säästöt syntyvät pienemmistä lisenssimaksuista -, laitekuluista - ja päivityskuluista. PERUSTURVA brutto netto ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi * sosiaalipalvelujen ostopalvelut (vammaishuolto, lastensuojelu) esimerkkinä vammaishuollon avustamisen ostot palvelujen myöntämisen kriteerit, tarkistaminen * palvelujen haku- ja myöntämisprosessit, asumispalvelut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumisen lisääminen tavoitteena työllisyyshankkeiden tavoitteena passiivituen vähentäminen * kunnan ja muiden työnantajien työllistämisen lisääminen * Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden minimointi SIVISTYSTOIMI brutto netto TEKNINEN TOIMI brutto netto Kiinteistöhuollon osto ulkoa: Toimitilapalvelut saa kilpailuttaa huototoiminnan mitoittajan ohjeiden mukaan, huoltoyhtiöt Sähkönkulutus, veden kulutus, valot sammutetaan/atk-laitteet suljetaan huoneista poistuttaessa jne. Haittaa osittain työntekoa ja palvelua. Haahtela-rakennuttajapalvelun käyttö kaikkiin kaupunkikonsernin yhtiöihin ja toimialoihin rakennuttajahankkeisiin ja kilpailutukseen, mm. kilpailuasiakirjat ja niiden haku Prisjärjestelmän kautta (urakoitsija noutaa järjestelmästä). Palvelu paranee, koska hanketiedot saadaan helposti netin kautta urakoitsijoille ja suunnittelijoille. Säästöarvio noin euroa/hanke. Vuohimäen ryhmäpuutarha-alueen markkinointia tehostetaan

34 Tasapainotusohjelman tekstiosa Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi brutto netto Vastuuhenkilö: Hannu Kurki, Timo Nokelainen ja Jukka Oikari Muiden toimitilojen realisointi Perusturvan ja sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta. Tasapainotusohjelman tekstiosa Sosteri brutto netto Saara Pesonen tukipalvelut yksiportainen hoitomalli erikoissairaanhoidon rakennejärjestely *mm. lääkäriryhmä valmistelee esitystä, valmistelu kesken Kertaluontoinen omaisuuden myynti brutto netto Vastuu: Tekninen toimiala Kiinteistöjen, metsän, metsätilojen ja tonttien myynti vuosittain 3 M Ponsi: vuonna 2014 laaditaan Savonlinnan kaupungin talouden ja ympäristön kannalta kestävä metsäpoliittinen ohjelma. Verot brutto netto Vuodelle 2014 sisältyy kunnallisen ansiotuloveron korotus 1,00 % -yksiköllä 22,00 prosenttiin (tulonlisäys euroa). 30

35 TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET vuosina Arvioitu tulolisäys euroa (netto) Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella Vastuuhenkilö: Hannu Kurki Työpaikat, nettolisäys Arvioitu vaikutus verotuloihin Verot Kunnallisverolisäys (2014 alkaen veroprosentti 22) Arvioitu kustannussäästö euroa (netto) Vastuuhenkilöt: Markku Kankkunen ja Saara Pesonen KESKUSHALLINTO Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut ja toiminnot siirretään terveyskeskukselle. Savonrannan yhteispalvelupiste sekä muut kunnanvirastolla olevat palvelut siirretään Savonrannan koululle ja terveysasemalle Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA Uuden perhekeskuksen käyttöönotto Mäntykodin laajennus terveyskeskusvuodeosastopaikkojen (-110) vähentäminen palvelun lopettaminen Itäisellä terveysasemalla, integrointi pääterveysasemalle Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Moinsalmen koulun lakkauttaminen Anttolan 6.luokkalaisten siirtäminen yläkouluun Kulennoisten 6.luokkalaisten siirtäminen yläkouluun Kumpurannan koulun lakkauttaminen Särkilahden koulun lakkauttaminen Juvolan koulun lakkauttaminen Kallislahden koulun lakkauttaminen Louhen koulun lakkauttaminen Varhaiskasvatuksen palvelut saman katon alle: Ryhmiksien lakkauttaminen Kerimäellä ja Punkaharjulla Kerimäen lukion lakkauttaminen Punkaharjun lukion lakkauttaminen Sivistystoimi yhteensä

36 TEKNINEN TOIMI Toimitilapalvelut, säästöarvio koulujen lakkautus (lämmitys katkaistaan, siivous ja ylläpitokorjaukset lopetetaan) päiväkotien lakkautus (kustannussäästöt suuruusluokka-arviota, lämmitys ja muu ylläpito) ei sisällä mahdollisia peruskorjaussäästöjä joita ei tarvitse tehdä Jos uusia tilaratkaisuja tarvitaan ko. laukkautusten takia, niin niiden vaatia kustannuksia ei ole mukana säästöarvioissa Sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta Tekninen toimi yhteensä Palveluverkko ja tilakustannukset rationalisoidaan yhteensä Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) Vastuuhenkilöt: Juhani Kerman ja Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen, ei tilalle (henkilökohtainen valinta v. välillä, on siis tekninen arvio, oletusarvona käytetty 68 v.) Monipalvelukeskus 8 henkilön vähennys vuonna 2013 verrattuna talousarvioon, euroa. Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Koulunkäyntiavustajamäärän väheneminen alk Varhaiskasvatus, henkilöstösäästöt Sivistystoimi yhteensä TEKNINEN TOIMI Tekninen toimi yhteensä Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) yht

37 Palvelujen priorisointi Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO Vaalit: 8 äänestysalueen yhdistäminen muihin Elinkeinotoimen tapahtuma-avustusten lopettaminen (ei oopperajuhlat) Henkilöstöetuuksien tarkistaminen Aluejohtokunnat Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA sosiaalinen lomatoiminta, palvelu lopetetaan ostopalvelusopimusten (sos. huollolliset asumispalvelut) hinnankorotusesitykset; neuvottelu alkaen henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit, tarkastelu alkaen uusin kriteerein lasten sijaishuollon painotus perhehoitoon ja oman perhetyön lisäys Kiviapajan kerhotilasta luovutaan kehitysvammaisten työtoiminnan siirto Savonrannalta Kerimäelle kehitysvammaisten päivätoiminnan ostojen purkua, edellyttää tilajärjestelyjä omassa toiminnassa palveluasumisen ostojen (vanhustenhuolto) vähentäminen Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Lopetetaan Galleria Pinnan näyttelytoiminta Lopetetaan Savonlinnan Teatterin katemaksun maksaminen Teatteri siirtyy Savonlinnasaliin, tämä vaihtoehto on laskelmissa Koulujen siivouksen laatutaso 4 pudotetaan tasoon Keilahallisopimuksen irtisanominen Sivistystoimi yhteensä TEKNINEN TOIMI Kunnallistekniset palvelut (liikenneviheralueet, liikennemerkit, pyykkilaiturit sekä juhlien liikennejärjestelyt ja liputus) Puistoja hoidetaan entistä vähemmän Tekninen toimi yhteensä Palvelujen priorisointi yhteensä

38 Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO Pilvipalvelun käyttöönotto talous- ja henkilöstöhallinto Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi palvelujen myöntämisen kriteerit, tarkistaminen työllisyyshankkeiden tavoitteena passiivituen vähentäminen Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Sivistystoimi yhteensä TEKNINEN TOIMI Toimitilapalvelut Kiinteistöhuollon osto ulkoa Sähkönkulutus, vesi Haahtela-rakennuttajapalvelun käyttö kaikkiin kaupunki konsernin yhtiöihin ja toimialoihin Tekninentoimi yhteensä Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) yhteensä

39 Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi Vastuuhenkilöinä: Hannu Kurki, Timo Nokelainen ja Jukka Oikari (muut kuin peruspalvelukiinteistöt), kustannussäästö arvio (ei ole tarkka laskelma) Toimitilapalvelut Taidemuseon realisointi (säästö yhtiövastikkeet) Vanha pääkirjasto (Nälkälinnan mäki), realisointi Vuohimäen realisointi (rakennukset) Varparannan realisointi Kerimäen nuorisotalon realisointi Teollisuustilojen realisointi, pois toimitilapalvelulta Kaartilan leirikeskus realisointi Kerimäen muut tilat (salkutuksessa), realisointi uusi salkutus palveluverkkotyöryhmän esityksen jälkeen Punkaharjun muut tilat (salkutuksessa), realisointi uusi salkutus palveluverkkotyöryhmän esityksen jälkeen Huom! Kustannusvaikutusarvionti vaatii tarkemmat vaihtoehtolaskelmat tässä esitetyt on vain suuruusluokka-arviota ja ehdotuksia mahdollisista vaihtoehdoista vaatii myös tarvittaessa kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksynnän mitä kuntapalveluita karsitaan Metsäomaisuuden myynti Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi yhteensä

40 Sosteri Sosterin talouden tasapainottamistoimet Sosteri yhteensä Kustannussäästö yhteensä vuosittain Kustannussäästötavoite/kustannussäästö yhteensä Tulonlisäys Kaikki yhteensä Kertaluotoinen omaisuuden myynti Vastuu: Tekninen toimiala Kiinteistöjen, metsän, metsätilojen ja tonttien myynti vuosittain 3 M Kertaluotoinen omaisuuden myynti yhteensä Kustannussäästö yhteensä vuosittain Kustannussäästötavoite/kustannussäästö yhteensä Tulonlisäys Kaikki yhteensä

41 UUSI TASAPAINOTTAMISOHJELMA

42 38

43 Uusi talouden tasapainottamisohjelma , tekstiosa Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella brutto netto Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Elinkeinopolitiikan tavoitteeksi valtuustokaudella on asetettu 300 työpaikan nettolisäys. Tavoite ei ole toteutunut eikä todennäköisesti tule toteutumaan myöskään vuonna Tämän vuoksi tavoitetta on jatkettu vuosille Verotuloarvio (netto) euroa/vuosi Verotuloarvio huomioitu kohdassa verot ja taksat. Palveluverkko rationalisoidaan brutto netto Vastuuhenkilöt: toimialajohtajat KESKUSHALLINTO brutto netto PERUSTURVA brutto netto SIVISTYSTOIMI brutto netto Anttolan koulun 6.luokkalaisten siirtäminen yläkouluun kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla netto = opetushenkilöstön palkat Kulennoisten koulun 6.luokkalaisten siirtäminen yläkouluun kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla netto = opetushenkilöstön palkat Punkaharjun ja Punkasalmen koulujen yhdistäminen yhtenäiskouluksi netto= luottamusrehtorin palkka Kerimäen ja kirkonkylän koulujen yhdistäminen yhtenäiskouluksi alkaen netto= luottamusrehtorin palkka Tasapainotusohjelmaan sisältyvistä koulujen lakkauttamisista valtuusto tekee ohjelman hyväksymällä periaatepäätöksen. Kustakin lakkauttamisesta järjestetään sitten aikanaan koulukohtaisesti kuulemiset hyvissä ajoin ennen lopullista ratkaisua. Tasapainotusohjelma on siis kaupungin taloussuunnittelua ja talousarviota ohjaava valtuuston päätös, jota on tietysti valmistelussa noudatettava, mutta se ei ole vielä päätös ohjelmassa mainittujen koulujen lakkauttamisesta. Kumpurannan koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 OPPILASENNAKOINTI / mlb 39

44 * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen Kumpurannan koulu Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi- 6 Ryhmä kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 2,7 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 asti arviolta seuraavasti: välitön ja jatkossa n (alv 0 %) Särkilahden koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 sekä kiinteistön huono kunto ja siihen liittyvät jatkoinvestoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen Liittyminen Savonlinnan alkaen Särkilahden koulu Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi

45 kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,2 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetuskustannukset kasvavat noin , kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto - kuljetuskustannusten kasvu - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta, välitön ja jatkossa n (alv 0 %) Juvolan koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) koulun lakkauttaminen , oppilaita 24 -kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot *tilastointipäivän mukainen lkv JUVOLAN KOLU Lkv. Esi Yht.1-6 Yht.esi- 6 Ryhmä , , , , , , ,

46 kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,6 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto- ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta Kallislahden koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) koulun lakkauttaminen , oppilaita 23 -kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen KALLISLAHDEN KOULU Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi -6 Ryhmä

47 kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,6 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan kuljetuskustannukset kasvavat noin , kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - kuljetuskustannusten kasvu- ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta Varhaiskasvatuspalvelujen keskittäminen yhteen yksikköön Kerimäellä yhdistetään nykyiset viisi yksikköä mahdollisesti koulukeskukseen -Punkaharjulla tutkitaan mahdollisuutta yhdistää nykyiset kolme yksikköä -brutto = vuokrat ja sisäiset palvelut Kerimäen lukion lakkauttaminen alkaen pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on jo lakannut alkaen -opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -Lyseon lukion sivupisteenä alkaen -kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin -netto = opetushenkilöstön palkat -palkkasumma vastaa noin 6,3 henkilöstötyövuotta Punkaharjun lukion lakkauttaminen alkaen pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on jo lakannut alkaen -opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -Lyseon lukion sivupisteenä alkaen -kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin -netto = opetushenkilöstön palkat -palkkasumma vastaa noin 7,3 henkilöstötyövuotta Kerimäen yhden ryhmiksen (Pikkurilli) lakkauttaminen Nettosäästö koostuu toimintakuluista lukuun ottamatta henkilöstömenoja, koska henkilöstö (kaksi henkilöä) siirtyy muihin varhaiskasvatuksen yksiköihin Kerimäellä. Pihlajaniemen ryhmiksen (Pihlis) lakkauttaminen Nettosäästö koostuu toimintakuluista sisältäen myös henkilöstömenot, koska toinen työntekijöistä on määräaikainen ja toinen sijainen. Keskikaupungin ryhmiksen (Nallukat) lakkauttaminen Nettosäästö koostuu toimintakuluista sisältäen myös henkilöstömenot, koska kahdella työntekijällä on määräaikainen työsuhde. Varhaiskasvatuksen tulosalueella on tavoitteena luopua ryhmäperhepäivähoitokodeista. 43

48 Päivähoitopaikan hinta niissä muodostuu kalliiksi ja ne ovat henkilöstöjärjestelyjen suhteen hankalia. Lasten määrän väheneminen toimintakaudella mahdollistaa em. ryhmisten lakkauttamisen. KAUPUNGINKIRJASTON TASAPAINOTTAMISTOIMET Vaadittujen säästöjen aikaansaamiseksi kirjastopalveluja joudutaan lähivuosina vähentämään. Pääkirjaston palvelut pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Muissa kirjastoissa asiakaspalvelu jatkuu siihen saakka, kun niissä on henkilökuntaa, jolla on kirjastoalan koulutus. Kirjastosta on vuosina siirtynyt eläkkeelle neljä työntekijää ja vuosina siirtyy eläkkeelle todennäköisesti kuusi työntekijää. Jos uusien henkilöiden palkkaamiseen ei myönnetä täyttölupia, kirjaston henkilöstömenot vähenevät huomattavasti. Tarkkaa laskelmaa henkilöstösäästöjen toteutumisesta ei voida tehdä, koska ko. henkilöt eivät ole ilmoittaneet eläkkeelle siirtymisensä ajankohtaa. Mainittakoon, että Savonlinnan kaupunginkirjaston henkilöstömäärä on jo nyt alimitoitettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen mukaan kirjastossa tulee olla henkilöstöä vähintään 1 htv/1000 asukasta. Savonlinnan kaupunginkirjaston vastaava luku on 0,6 htv/ 1000 asukasta. Kirjastoasetuksen mukaan henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto sekä kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Savonlinnan kaupungin-kirjastossa ko. koulutuksen omaavien työntekijöiden osuus henkilökunnasta on 35 %. Lähivuosina Kerimäen ja Punkaharjun kirjastot muutetaan pääosin itsepalveluna toimiviksi lainauspisteiksi. Tiloihin asennetaan kulunvalvontajärjestelmä ja valvontakamerat. Punkaharjun kirjasto siirretään entisen kunnantalon tiloihin, mikäli siirtämiselle on toiminnalliset ja taloudelliset perusteet. Toimitilapalvelu selvittää mennessä mahdollisen remontin kustannukset ja siirron vaikutuksen kiinteistömenoihin. Uusien kirjojen hankinta Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kirjastoihin lopetetaan siinä vaiheessa, kun niissä ei enää ole ammatillista henkilökuntaa. Pääkirjastosta lähetetään muihin kirjastoihin siirtokokoelmia neljä kertaa vuodessa. Jos Punkaharjun kirjasto siirretään entiseen kunnantaloon, yhteispalvelupisteen virkailija järjestää päivittäin kirjat ja lehdet sekä palautukset paikoilleen. Kirjastoauto ajaa nykyisin kahdessa vuorossa. Kirjastoautopalvelut lopetetaan Kirjastoautonkuljettaja siirtyy muihin tehtäviin kirjastotoimessa. 44

49 Yhteensä KIRJASTOAUTO (ei kumulat) Toiminta päättyy Auton kunnossapito- ja polttoainemenot Henkilöstösäästöt (autonkuljettaja-virkailija A jää eläkkeelle) Henkilöstösäästöt (autonkuljettaja-virkailija B jää eläkkeelle) Kirjastoauton muut menot Auton myynti Yhteensä PUNKAHARJUN KIRJASTO Kirjasto muutetaan itsepalvelupisteeksi 2017 ja mahdollisesti siirretään entiseen kunnantaloon Henkilöstösäästöt (kirjastovirkailija A jää eläkkeelle) Henkilöstösäästöt (kirjastovirkailija B jää eläkkeelle) Kirjaston muut menot Remonttikustannukset Vaikutus kiinteistömenoihin Valvontajärjestelmän hankinta Yhteensä KERIMÄEN KIRJASTO Kirjasto muutetaan itsepalvelupisteeksi 2018 Henkilöstösäästöt (järjestelyapulainen jää eläkkeelle) Kirjaston muut menot Valvontajärjestelmän hankinta Yhteensä KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTON LAKKAUTTAMINEN Arvioitu viisi kokousta/vuosi. Kokouspalkkiot, matka- ja nettikorvaukset KERIMÄEN JÄRVIKALASTUSMUSEO Ei lakisääteistä toimintaa. Kalastajatilan vuokrasopimuksen irtisanominen Järvikalastusmuseon lakkauttaminen Toimintakulut PUNKAHARJUN KOTISEUTUMUSEON LAKKAUTTAMINEN Ei lakisääteistä toimintaa. Toimintakulut euroa Sisäiset vuokrat euroa 45

50 PURUVESI-OPISTON YHDISTÄMISESTÄ KAUPUNGILLE TULEVA NETTOSÄÄSTÖ Vaihtoehto 1. Jos uusi järjestäjä ottaa hoitaakseen kaikki toimintakulut (sisältäen Puruvesi-opiston nykyisen vakinaisen henkilöstön) ja saa vastaavasti kaikki toimintatuotot (mm. valtionosuuden ja avustuksen, kurssimaksut), kaupungille tuleva nettosäästö vuositasolla on noin euroa. Säästöä pienentää mahdollinen kaupungin toiminta-avustus uudelle järjestäjälle. TEKNINEN TOIMI brutto netto Toimitilapalvelut, hallien myynti säästää ylläpitokulusta Perusturvan ja sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta. 46

51 Uusi talouden tasapainottamisohjelma , tekstiosa Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) brutto netto KESKUSHALLINTO brutto netto Keskushallinnon tulevan tavoiteorganisaation valmistelussa seuraavat keskushallinnon virat ja työsopimussuhteet jätetään täyttämättä, kun nykyinen työntekijä siirtyy eläkkelle tai muihin työtehtäviin: Kansliapäällikkö Palvelupäällikkö Toimitusjohtaja 0, Projektipäällikkö Henkilöstöpäällikkö Maaseutupäällikkö Monipalvelukeskuksen osalta 3 htv:n vähennys ja tehtävien uudellenjärjestely Keskushallinnon henkilöstösäästöt yhteensä PERUSTURVA brutto netto 0 0 SIVISTYSTOIMI brutto netto Erikoiskirjastonhoitajan henkilöstömenot alkaen (ei täyttölupaa) Kirjastovirkailijan henkilöstömenot alkaen (ei täyttölupaa) Kahden perhepäivähoitajan henkilöstömenot (pph väheneminen) Kolmen (osa-aikaeläkkeellä) perhepäivähoitajan eläköityminen alkaen v Museon henkilöstön eläköityminen hoidetaan sisäisillä tehtävien uudelleenjärjestelyillä: Museoamanueanssin eläköityminen 10/ Museotoimenjohtajan eläköityminen 5/ Museomestarin eläköityminen 1/ Koulunkäyntiohjaajien vähentäminen 3 htv alkean Sivistystoimen henkilöstösäästöt yhteensä TEKNINEN TOIMI brutto netto Teknisen toimen henkilöstösäästöt yhteensä

52 Uusi talouden tasapainottamisohjelma , tekstiosa Palvelujen priorisointi brutto netto KESKUSHALLINTO brutto netto Aluejohtokuntien 3 kpl lakkaaminen tulevan valtuustokauden alusta lukien Kuntaliitosvaraus kuntaliitoksen täytäntöönpanosta johtuviin yllättäviin menoihin poistetaan Osallisuushankkeista kaupungin osuutta vähennetään Avustukset (Retretti) poistetaan, koska näyttelytominta päättynyt Maaseututoimen harkinnan varaisten avustusten leikkaus Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA brutto netto 0 0 SIVISTYSTOIMI brutto netto 0 0 TEKNINEN TOIMI brutto netto Logistiikkapalvelut, Pihlajaniemen palveluliikennettä ei hankita Kaupunkikeskustan kehittämishanke, rahoituspäätös saakka Tiejaoston toimintatapamuutos v alkaen Savonlinnan Vesi, Varma-Vesihanke jatkuu alkuvuoden säästö v Ympäristösuojelupalvelut, Oma Vesi -hanke Savonlinnan vetämänä loppunut v. 2014, hanketta hanllinnoi jatkossa Mikkelin kaupunki Teknisen toimen säästöt yhteensä

53 Uusi talouden tasapainottamisohjelma , tekstiosa Palvelujen tuotantotavat brutto netto KESKUSHALLINTO brutto netto Atk-toimi, ostopalvelua omaksi toiminnaksi Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA brutto netto Lastensuojelu, perhekodit. Oman lastensuojelutoiminnan lisääminen (perhekeskus, perhekuntoutusyksikkö ja perhetyö) vähentävät sijaishuollon ostopalvelujen käyttöä Lastesuojelun ostopalvelut. Perhevalmennus ja erityistyö vähentävät kalliita ostopalveluja Maahanmuuttajapalvelujen uudelleenorganisointi, yhden työntekijän siirtyminen lastensuojeluun Työpaja Telakan auton hankinta vähentää kuljetuspalvelujen ostoa Kehitysvammaisten päivätoiminnan siirto omaksi toiminnaksi Kehitysvammaisten laitoshoidon purkua. Vaalijalan laitoshoidon purku edellyttää investointeja ja uusia asumisratkaisuja Terveyspalvelujen uudelleenorganisointi uudella sote-alueella Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI brutto netto Selvitetään ja valmistellaan koulujen johtamisjärjestelmän muutosmalli Selvitetään palvelusetelin käyttöönottaminen, säästetään investointimenot 7,8 milj. euroa, jos ei maksa enempää kuin oma tuotanto. Sivistystoimi yhteensä TEKNINEN TOIMI brutto netto Kaavoituksen asintuntijapalveluista Metsätilojen hoitokuluista, palkkakuluista ja asiantuntijapalveluista v säästö v säästö v säästö Savonlinnan Vesi, pudistamon säästöt automaation uusimisesta, energia ym Tekninen toimi yhteensä

54 Uusi talouden tasapainottamisohjelma , tekstiosa Sosteri brutto netto Sosterin talouden tasapainottamistoimet, jatko hyväksyttyyn taspainotusohjelmaan Kertaluontoinen omaisuuden myynti brutto netto Vastuu: Tekninen toimiala Kiinteistöjen, metsän, metsätilojen ja tonttien myynti Muutos hyväksyttyyn tasapainotusohjelmaan Verot brutto netto Vuodelle 2015 sisältyy kiinteistöveron korotus Verotulon lisäys työpaikkojen nettolisäyksestä Verot yhteensä Taksojen ja maksujen (ei Vesilaitos) korotus 6 % 50

55 UUDEN TASPAINOTTAMISOHJELMAN NUMEERINEN YHTEENVETO 51

56 UUDET TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET vuosina (netto) Työpaikat nettolisäys Työpaikat Arvioitu vaikutus verotuloihin Palveluverkko rationalisoidaan KESKUSHALLINTO Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Tasapainotusohjelmassa pidetään perusopetuksen osalta 25 oppilaan raja koulun lakkauttamisperusteena. Moinsalmen koulun lakkauttaminen Anttolan 6.luokkalaisten siirtäminen yläkouluun Kulennoisten 6.luokkalaisten siirtäminen yläkouluun Punkaharjun ja Punkasalmen koulu yhtenäiskouluksi Kerimäen yläkoulu ja kirkonkylän koulu yhtenäiskouluksi Kumpurannan koulun lakkauttaminen Särkilahden koulun lakkauttaminen Juvolan koulun lakkauttaminen Kallislahden koulun lakkauttaminen

57 Varhaiskavatuksen palvelut saman katon alle: Ryhmiksien lakkauttaminen Kerimäellä ja Punkaharjulla Kerimäen yhden ryhmiksen (Pikkurilli) lakkauttaminen Pihlajaniemen ryhmiksen (Pihlis) lakkauttaminen Keskikaupungin ryhmiksen (Nallukat) lakkauttaminen Kerimäen lukion lakkauttaminen Punkaharjun lukion lakkauttaminen Kirjastoautopalvelutoiminta päättyy Punkaharjun kirjasto: henkilöstön eläköityminen 2015 ja kirjasto muutetaan itsepalvelupisteeksi 2017 siirretään Punkaharjutaloon Kerimäen kirjasto: henkilöstön eläköityminen 2017 ja kirjasto muutetaan itsepalvelupisteeksi Kulttuurijaoston lakkauttaminen Vapaa-aikajaoston lakkauttaminen Kerimäen Järvikalastusmuseo: Kalastajatilan vuokrasopimuksen irtisanominen ja Järvikalastusmuseon lakkauttaminen tai ulkoistaminen yksityiselle toimijalle Punkaharjun kotiseutumuseon lakkauttaminen Varhaiskasvatuksessa otetaan liitoskuntien hyvät toimintatavat käyttöön Puruvesiopiston säästöt ja toiminnan yhdistäminen Linnalan Opistoon yhdistäminen pyritään käynnistämään syyslukukauden 2015 alusta Sivistystoimi yhteensä TEKNIEN TOIMI Toimitilapalvelut ylläpitokulut, hallien myynti Tekninen toimi yhteensä Palveluverkko rationalisoidaan yhteensä

58 Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) KESKUSHALLINTO Keskushallinnon tehtäväjärjeselyt, kansliapäällikön eläkkeelle siirtyminen Palvelupäällikön viran lakkauttaminen Toimitusjohtajan eläkkeelle siirtyminen Projektipäällikön eläkkeelle siirtyminen Henkilöstöpäällikön eläkkeelle siirtyminen Maaseutupäällikön eläköityminen Monipalvelukeskuksen henkilöstön eläköityminen (3 htv) Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Erikoiskirjastonhoitajan eläköityminen alkaen (ei täyttölupaa) Kirjastovirkailijan työsuhde päättyy , eikä sitä jatketa Kahden perhepäivähoitajan henk.menot (pph väheneminen) Kolmen (osa-aikaeläkkeellä) perhepäivähoitajan eläköityminen alk Koulunkäynninohjaajien vähentäminen (3 htv) Museon henk. eläk. hoidetaan sisäisillä tehtävien uudelleen järjestelyillä: Museoamanuenssin eläköityminen Museotoimenjohtajan eläköityminen Museomestarin eläköityminen Sivistystoimi yhteensä TEKNINEN TOIMI Tekninen toimi yhteesä Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) yht

59 Palvelujen priorisointi KESKUSHALLINTO Aluejohtokunnat, lakkautus euroa Kuntaliitosvaraus poistetaan 2015 alkaen Osallisuushankkeista Avustukset (Retretti) Maaseutoimen avustukset Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA Perusturva yhteensä SIVISTYSTOIMI Sivistystoimi yhteensä TEKNINEN TOIMI Logistiikkapalvelut, Pihlajalahden palveluliikennettä ei hankita Kaupunkikeskustan kehittämishanke rahoituspäätös saakka Tiejaoston toimintatapamuutos Savonlinnan Vesi, Varma-vesihanke päättyy Ympäristösuojelupalvelut, Oma Vesi-hanke Savonlinnan vetämänä loppunut v. 2014, hanketta hallinnoi jatkossa Mikkelin kaupunki Tekninen toimi yhteensä Palvelujen priorisointi yhteensä

60 Palvelujen tuotantotavat KESKUSHALLINTO Atk-toiminta, ostopalvelua omaksi toiminnaksi Keskushallinto yhteensä PERUSTURVA Lastensuojelu, perhekodit Lastensuojelun ostopalvelut Maahanmuuttopalvelujen uudelleenorganisointi Työpajan auton hankinta Kehitysvamm. päivätoiminta omaksi toiminnaksi Kehitysvamm. laitoshoidon purkua Perustrva yhteensä SIVISTYSTOIMI Selvitetään ja valmistellaan koulujen johtamisjärjestelmän muutosmalli Selvitetään palvelusetelin käyttöönottaminen, säästetään investointimenot 7,8 mlij. euroa, jos ei maksa enempää kuin oma tuotanto Sivistystoimi yhteensä TEKNINEN TOIMI Kaavoituksen asiantuntijapalvelut Metsätilat hoitokulut, pakkakuluista ja asinatuntijapalveluista Savonlinnan Vesi, puhdistamo säästöt automaation uusimisesta, energia ym Tekninen toimi yhteensä Palvelujen tuotantotavat yhteensä

61 Sosteri/sote Sosterin talouden tasapainottamistoimet, jatko hyväksyttyyn tasapainotusohjelmaan Sosteri yhteensä Kertaluontoinen omaisuuden myynti Kiinteistöjen, metsän, metsätilojen ja tonttien myynti vuosittain - muutos hyväksyttyyn tasapainotusohjelmaan Kertaluontoinen omaisuuden myynti yhteensä Verot/taksat Kiinteistöveron korotus Verotulonlisäys työpaikkojen lisäyksestä Verot yhteensä Kaupungin maksutaksojen korotus vuonna % (ei vesilaitos) Tasapainotus yhteensä Kaikki yhteensä Kustannussäästö yhteensä vuosittain Kustannussäästö yhteensä Tulonlisäys, verot Kertaluontoinen omaisuuden myynti yhteensä Tulonvähennys hyväksyttyyn tasapainotusohjelmaan Kaikki yhteensä

62 JUUSTOHÖYLÄKARSINNAT TALOUSARVION 2015 TASAPAINOTTAMISEKSI JOTKA TOIMIALAT OVAT KOHDISTANEEET SEURAAVASTI: Keskushallinto 100 Tarkastustoimi v tasoon, toimintakulut Kehittämis- ja elinkeinopalvelut, avustukset tasapainottamistoimenpide maaseututoimi Perusturvan toimiala 211 Sosiaali- ja perhepalvelut - aikuissosiaalityö, henkilöstökulut kehitysvamm. päivä- ja työtoim. ostopalvelut työpaja Telakka, henkilöstökulut Sivistystoimiala 310 Varhaiskasvatus - tulonlisäys henkilöstömenoista Perusopetus - henkilöstömenoista Lukiokoulutus - henkilöstömenoista Tekninen toimiala 400 Hallintopalvelut - palvelujen osto Kunnallistekniset palvelut - palvelujen osto Maankayttöpalvelut - myyntivoittojen lisäys palvelujen osto Toimitilapalvelut - myyntivoittojen lisäys palvelujen osto Savonlinnan Vesi - palvelujen osto Tulonlisäykset yhteensä Menokarsinnat yhteensä Tasapainotus yhteensä

63 TASAPAINOTTAMISOHJELMAN HENKILÖSTÖOSA 59

64 60

65 Talouden tasapainottamisohjelman henkilöstösuunnitelma vuoteen 2020 Talouden tasapainottamisohjelman henkilöstösuunnitelma on laadittu huomioiden esitykset palveluverkkouudistuksesta ja niiden vaikutukset toimialojen henkilöstömäärään. Suunnitelman laadinnassa on eläköitymistä tarkasteltu tilanteessa, jossa henkilö täyttää 68 vuotta siirtyen vanhuuseläkkeelle. Vuoteen 2020 mennessä kaupungin henkilöstöstä täyttää 68 vuotta 76,56 henkilötyövuotta. Vuosittain arvioidaan eläkkeelle siirtyvän henkilöstön määrä täsmällisesti huomioiden kunkin yksilöllinen eläkeikä ja oikeus jatkaa työelämässä 68 ikävuoteen saakka. Henkilöstöstä vuoden 2020 loppuun mennessä noin 230 henkilöä saavuttaa 65 vuoden iän (vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle kaupungin palveluksesta jäätiin keskimäärin 64 vuoden iässä). Taulukossa henkilöstömäärän arvioitu henkilötyövuosikehitys vuosina Henkilöstömäärän kehitys vuosina Henkilöstö yhteensä Määräaikaiset 1237, , , , , , , ,43 103,03 79,54 73,79 66,04 57,54 57,54 57,54 57, Toimialoilla laaditaan helmikuun 2015 loppuun mennessä tavoiteorganisaatio, jossa selvitetään ns. luonnollisen poistuman kautta uudelleen järjestettäväksi jäävien tehtävien hoito, henkilöstön siirtyminen uusiin tehtäviin, tarvittavat pätevyysvaatimukset ja koulutustarpeet. 61

66 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Koko kaupunki TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv Henkilöstö yhteensä, htv 1237, , ,59-25, ,39-8, ,65-9, ,38-23, ,38-13, ,43-10,95 joista määräaikaiset 103,03 79,54 73,79-29,24 66,04-7,75 57,54 0,00 57,54 0,00 57,54 0,00 57,54 0,00 KESKUSHALLINTO TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TP 2013 Tilanne Tarve 2015 Muutos htv Tarve 2016 Muutos htv Tarve 2017 Muutos htv Tarve 2018 Muutos htv Tarve 2019 Muutos htv Tarve 2020 Muutos htv Tarkastustoimi 0,5 0,5 0,5 0 0,5 0 0,5 0 0,5 0 0,5 0 0,5 0 Hallintopalvelut 100,6 89,1 88, ,6-2 86,6 0 85,6 0 82,6 0 76,1 0 Monipalvelukeskus 90,6 80,1 80,1-10,5 78,1-2 78,1 0 77,1-1 74,1-3 67,6-6,5 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 4, ,5 4,5-0,5 4-0, Talous- ja henkilöstöpalvelut 12,5 11,5 11,5-1 11,5 0 11,5 0 11,5 0 11,5 0 11,5 0 Yhteensä 118,1 106,1 105,6-12,5 103,1-2,5 102,6-0,5 101,6-1 98,6-3 92,1-6,5 vakinaiset 117,1 106,1 104,6-12,5 102,1-2,5 102,6-0,5 101,6-1 98,6-3 92,1-6,5 määräaikaiset PERUSTURVAN TOIMIALA TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TP 2013 Tilanne Tarve 2015 Muutos htv Tarve 2016 Muutos htv Tarve 2017 Muutos htv Tarve 2018 Muutos htv Tarve 2019 Muutos htv Tarve 2020 Muutos htv Hallintopalvelut 4 3,3 3,5-0,5 5 1, Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut 100,85 116,6 116,7 15,85 109,5-7,2 102, , , ,5 0 Yhteensä 104,85 119,9 120,2 15,35 114,5-5,7 107, , , ,5 0 vakinaiset 85,85 102,9 109,95 24, ,05 107, , , ,5 0 määräaikaiset ,25-8,75 2,5-7, SIVISTYSTOIMIALA TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv Hallintopalvelut 4,00 3,00 3,00-1,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 Varhaiskasvatus 319,84 312,40 312,40-7,44 312,40 0,00 312,40 0,00 312,40 0,00 312,40 0,00 312,40 0,00 Perusopetus 295,86 287,28 287,28-8,58 287,28 0,00 286,04-1,24 269,77-16,27 269,77 0,00 269,77 0,00 Lukiokoulutus 66,72 63,64 63,64-3,08 63,64 0,00 63,64 0,00 57,64-6,00 57,64 0,00 57,64 0,00 Muu koulutus/puruvesiopisto 9,02 9,02 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 Kulttuuri 33,75 31,75 31,75-2,00 31,75 0,00 30,75-1,00 30,75 0,00 28,75-2,00 28,75 0,00 Vapaa-aika 25,70 24,20 24,20-1,50 24,20 0,00 24,20 0,00 24,20 0,00 24,20 0,00 24,20 0,00 Yhteensä 754,89 731,29 731,29-23,60 731,29 0,00 729,05-2,24 706,78-22,27 704,78-2,00 704,78 0,00 vakinaiset 682,86 673,75 673,75-9,11 673,75 0,00 673,21-0,54 673,21 0,00 671,21-2,00 671,21 0,00 määräaikaiset 72,03 57,54 57,54-14,49 57,54 0,00 57,54 0,00 57,54 0,00 57,54 0,00 57,54 0,00 Joista hankerahoituksella ym. palkatut 24,73 20,30 20,30-4,43 20,30 0,00 20,30 0,00 20,30-28,27 20,30 0,00 20,30 0,00 Kaup. netto-osuus htv palkkamenoista 730,16 710,99 710,99-19,17 710,99 0,00 708,75-2,24 686,48-22,27 684,48-2,00 684,48 0,00 TEKNINEN TOIMIALA TP 2013 Tilanne TA 2015 TS 2016 Tarve Muutos Tarve Muutos TS 2017 TS 2018 Tarve Muutos Tarve Muutos TS 2019 Tarve Muutos TS 2020 Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv ,5 27,5-1,5 27,5 0 27,5 0 27,5 0 27,5 0 27, ,55-4,45 28, ,5-1 27,5 0 27,5 0 27,5 0 27,5 0 27, ,5 3,5 3,5-2 3,5 0 3,5 0 3,5 0 3,5 0 3, ,5-4,5 255, , , , ,05-4,45 vakinaiset ,5 1,5 250, , , , ,05-4,45 määräaikaiset Hallintopalvelut Kunnallistekniset palvelut Maankäyttöpalvelut Toimitilapalvelut - Ruoka- ja siivouspalvelut Savonlinnan Vesi Rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelupalvelut Yhteensä 62

67 KESKUSHALLINTO TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Keskushallinto TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv Tarkastustoimi 0,5 0,5 0,5 0 0,5 0 0,5 0 0,5 0 0,5 0 0,5 0 Hallintopalvelut 100,6 89,1 88, ,6-2 86,6 0 85,6 0 82,6 0 76,1 0 Monipalvelukeskus 90,6 80,1 80,1-10,5 78,1-2 78,1 0 77,1-1 74,1-3 67,6-6,5 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 4, ,5 4,5-0,5 4-0, Talous- ja henkilöstöpalvelut 12,5 11,5 11,5-1 11,5 0 11,5 0 11,5 0 11,5 0 11,5 0 Yhteensä 118,1 106,1 105,6-12,5 103,1-2,5 102,6-0,5 101,6-1 98,6-3 92,1-6,5 vakinaiset 117,1 106,1 104,6-12,5 102,1-2,5 102,6-0,5 101,6-1 98,6-3 92,1-6,5 määräaikaiset TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Tulosalue: Tarkastustoimi TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv tarkastussihteeri 0,5 0,5 0,5 0 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 0,5 0,5 0,5 0 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Tulosalue:Hallintopalvelut TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Nimike htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv kaupunginjohtaja kansliapäällikkö hallintojohtaja kaupunginlakimies sisäinen tarkastaja 1 1 0,5-0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 kaupunginjohtajan sihteeri velkaneuvoja hallintosihteeri pysäköinnintarkastaja Monipalvelukeskus yht. 90,6 80,1 80,1-10,5 78,1-2 78,1 77,1 74,1 67,6 Yhteensä 100,6 89,1 88, ,6-2 86,6 85,6 82,6 76,1 Ed. main. määräaikaiset TP TA 2015 Muutos TS 2016 Muutos etuuskäsittelijä toimistosihteeri (oppisopimus) Määräaikaiset yhteensä Hallintopalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Tulosyksikkö: MonipalvelukeskusTP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Nimike htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv arkistosihteeri atk-suunnittelija etuuskäsittelijä 7,5 0-7,5 0 0 kirjanpitäjä koulusihteeri 8,6 8,6 8,6 8,6 8,6 8,6 7,6-1 6,6-1 laskentasihteeri maankäyttösihteeri maksuliikenteenhoitaja mikrotukihenkilö monistamonhoitaja palkkakirjanpitäjä palkkasihteeri 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 0 5,5 0 talous- ja palkkasihteeri 0,5 0,5 0,5-0,5 0 0 palvelupäällikkö palvelusihteeri pääkirjanpitäjä pääsuunnittelija rakennuttajasihteeri reskontranhoitaja toimistonhoitaja 3 2,5 2,5-0,5 2,5 2,5 2,5 2,5 0 2,5 0 toimistosihteeri 29 28,5 28,5-0,5 27-1, ,5-2,5 toimitilasihteeri vahtimestari 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 0 3,5 0 vesihuoltosihteeri virastovahtimestari Yhteensä 90,6 80,1 80,1-10,5 78,1-2 78,1 77,1-1 74,1-3 67,6-6,5 Ed. main. määräaikaiset TP TA 2015 Muutos TS 2016 Muutos etuuskäsittelijä toimistosihteeri (oppisopimus) Määräaikaiset yhteensä Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: v : -0,5 htv talous- ja palkkasihteeri ja -1,5 htv toimistosihteeri v toimistosihteeri oppisopimus v henkilöstövähennykset - 9,5 htv edellyttää palveluverkkouudistusta 63

68 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Kehittämis- ja elinkeinopalveluttp 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Nimike htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv kehitysjohtaja toimitusjohtaja 0,5 0,5 0, ,5 projektipäällikkö 0 0,5 0,5 0,5 0,5 0-0,5 maaseutusihteeri maaseutupäällikkö Yhteensä 4, ,5 4,5-0,5 4-0, Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: v toimitusjohtaja - 0,5 htv v projektipäällikkö - 0,5 htv TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Talous- ja henkilöstöpalvelut TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Nimike htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv talous- ja strategiajohtaja talousjohtaja taloussuunnittelija talouspäällikkö henkilöstöpäällikkö henkilöstösihteeri palvelussuhdesihteeri laskentasihteeri erityisliikunnanohjaaja 0,3 0,3 0,3 0 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 työsuojelupäällikkö 0,2 0,2 0,2 0 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 työsuojeluvaltuutetut 1,5 1,5 1,5 0 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 pääluottamus- ja luottamusmiehet 2,5 2,5 2,5 0 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 12,5 11,5 11,5-1 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 Ed. main. määräaikaiset TP TA 2015 Muutos TS 2016 Muutos Määräaikaiset yhteensä Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: v talouspäällikkö 2 htv sisäinen rekrytointi, henkilöstövaikutus - 2 htv v henkilöstöpäällikkö 1 htv sisäinen rekrytointi, henkilöstövaikutus -1 htv 64

69 PERUSTURVAN TOIMIALA TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv Hallintopalvelut 4 3,3 3,5-0,5 5 1, Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut 100,85 116,6 116,7 15,85 109,5-7,2 102, , , ,5 0 Yhteensä 104,85 119,9 120,2 15,35 114,5-5,7 107, , , ,5 0 vakinaiset 85,85 102,9 109,95 24, ,05 107, , , ,5 0 määräaikaiset ,25-8,75 2,5-7, Toimiala: Perusturvan toimiala Tulosalue: Hallintopalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv perusturvajohtaja 1 0,3 0,5-0,5 1 0, sosiaalipalvelupäällikkö perusturvasuunnittelija johtava sosiaalityöntekijä johtava ylilääkäri Yhteensä: 4 3,3 3,5-0,5 5 1, Edellä mainituista määräaikaiset TP TA 2015 Muutos TS 2016 Muutos johtava ylilääkäri Määräaikaiset yhteensä Vakinaiset yhteensä 4 3,5 5 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: Toimiala: Perusturvan toimiala Tulosalue: Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja palveluohjaaja etuuskäsittelijä lastenvalvoja perhetyöntekijä perhekeskuksen johtaja erityistyöntekijä, lastensuojelu perhekeskuksenohjaaja vammaispalvelupäällikkö lähihoitaja työpajapäällikkö vastaava ohjaaja kehitysvammatyöntekijä koulukäyntiavustaja (Pohjanlintu) 3, , koulunkäynninohjaaja (Pohjanlintu) 0 1,6 3,5 3,5 3,5 0 3,5 0 3,5 0 3,5 0 3,5 0 maahanmuuttosihteeri vammaispalveluohjaaja työpajaohjaaja henkilökohtainen avustaja 1 0 2,2 1,2 2-0, ryhmäavustaja projektipäällikkö projektityöntekijä Yhteensä 100,85 116,6 116,7 15,85 109,5-7,2 102, , , ,5 0 Edellä mainituista määräaikaiset TP TA 2015 Muutos TS 2016 Muutos projektipäällikkö projektityöntekijä sosiaalityöntekijä palveluohjaaja koulunkäynninohjaaja 1 0 2,25 1,25 2,5 0,25 työpajaohjaaja Määräaikaiset yhteensä ,25-4,75 2,5-7,75 Vakinaiset yhteensä 81,85 99,6 106,45 11, ,55 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: v etuuskäsittelijät siirtyneet perusturvan toimialalle monipalvelukeskuksesta, henkilöstövaikutus 7 htv 65

70 SIVISTYSTOIMIALA Sivistystoimiala TP 2013 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv Hallintopalvelut 4,00 3,00 3,00-1,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 Varhaiskasvatus 319,84 312,40 312,40-7,44 312,40 0,00 312,40 0,00 312,40 0,00 312,40 0,00 312,40 0,00 Perusopetus 295,86 287,28 287,28-8,58 287,28 0,00 286,04-1,24 269,77-16,27 269,77 0,00 269,77 0,00 Lukiokoulutus 66,72 63,64 63,64-3,08 63,64 0,00 63,64 0,00 57,64-6,00 57,64 0,00 57,64 0,00 Muu koulutus/puruvesiopisto 9,02 9,02 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 Kulttuuri 33,75 31,75 31,75-2,00 31,75 0,00 30,75-1,00 30,75 0,00 28,75-2,00 28,75 0,00 Vapaa-aika 25,70 24,20 24,20-1,50 24,20 0,00 24,20 0,00 24,20 0,00 24,20 0,00 24,20 0,00 Yhteensä 754,89 731,29 731,29-23,60 731,29 0,00 729,05-2,24 706,78-22,27 704,78-2,00 704,78 0,00 vakinaiset 682,86 673,75 673,75-9,11 673,75 0,00 673,21-0,54 673,21 0,00 671,21-2,00 671,21 0,00 määräaikaiset 72,03 57,54 57,54-14,49 57,54 0,00 57,54 0,00 57,54 0,00 57,54 0,00 57,54 0,00 Joista hankerahoituksella ym. palkatut24,73 20,30 20,30-4,43 20,30 0,00 20,30 0,00 20,30-28,27 20,30 0,00 20,30 0,00 Kaupungin netto-osuus htv palkkamenoista 730,16 710,99 710,99-19,17 710,99 0,00 708,75-2,24 686,48-22,27 684,48-2,00 684,48 0,00 Toimiala: Sivistystoimen toimiala Tulosalue: Hallintopalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv sivistystoimenjohtaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 opetuspäällikkö 1,00 0,00 0,00-1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 koulusuunnittelija 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 suunnittelija 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 Kaikki Yhteensä 4,00 3,00 3,00-1,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: -1 htv Toimiala: Sivistystoimi Tulosalue: Varhaiskasvatus TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv varhaiskasvatuspäällikkö 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 päiväkodinjohtaja 11,00 11,00 11,00 0,00 11,00 0,00 11,00 0,00 11,00 0,00 11,00 0,00 11,00 0,00 lastentarhanopettaja 71,06 71,12 71,12 0,06 71,12 0,00 71,12 0,00 71,12 0,00 71,12 0,00 71,12 0,00 lastenhoitaja 131,28 133,78 133,78 2,50 133,78 0,00 133,78 0,00 133,78 0,00 133,78 0,00 133,78 0,00 perhepäivähoidonohjaaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 perhepäivähoitaja 78,00 67,50 67,50-10,50 67,50 0,00 67,50 0,00 67,50 0,00 67,50 0,00 67,50 0,00 varhaiskasv. erityisopettaja 0,00 7,00 7,00 7,00 7,00 0,00 7,00 0,00 7,00 0,00 7,00 0,00 7,00 0,00 kiertävä erityislastent.op. 3,00 0,00 0,00-3,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 erityislastentarhanopettaja 4,00 0,00 0,00-4,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 ryhmäavustaja 4,50 3,00 3,00-1,50 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 varhaiskasvatuksen avustaja 0,00 17,00 17,00 17,00 17,00 0,00 17,00 0,00 17,00 0,00 17,00 0,00 17,00 0,00 lähihoitaja 11,00 0,00 0,00-11,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 henkilökohtainen avustaja 3,00 0,00 0,00-3,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 koulukäyntiavustaja 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 koulunkäynninohjaaja 1,00 0,00 0,00-1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 319,84 312,40 312,40-7,44 312,40 0,00 312,40 0,00 312,40 0,00 312,40 0,00 312,40 0,00 Edellä mainituista määräaikaiset TP Muutos 2016 Muutos päiväkodinjohtaja 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 lastentarhanopettaja 0,50 0,00 0,00-0,50 0,00 0,00 lastenhoitaja 0,00 1,00 1,00 1,00 1,00 0,00 perhepäivähoitaja 7,00 7,00 7,00 0,00 7,00 0,00 lähihoitaja 3,00 0,00 0,00-3,00 0,00 0,00 koulukäyntiavustaja 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 koulunkäynninohjaaja 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 henkilökohtainen avustaja 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 ryhmäavustaja 1,00 0,00 0,00-1,00 0,00 0,00 Määräaikaiset yhteensä 11,50 8,00 8,00-3,50 8,00 0,00 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: -7,4 htv perhepäivähoitajaa 66

71 Toimiala: Sivistystoimi Perusopetuksen esiopetus TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv luokanopettaja 1,04 0,90 0,90-0,14 0,90 0,00 0,90 0,00 0,90 0,00 0,90 0,00 0,90 0,00 päätoiminen tuntiopettaja 0,18 0,00 0,00-0,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 koulunkäynninohjaaja 2,02 1,35 1,35-0,67 1,35 0,00 1,35 0,00 1,35 0,00 1,35 0,00 1,35 0,00 Kaikki Yhteensä 3,24 2,25 2,25-0,99 2,25 0,00 2,25 0,00 2,25 0,00 2,25 0,00 2,25 0,00 Edellä mainituista määräaikaiset Muutos 2016 Muutos luokanopettaja 0,07 0,07 0,07 0,00 0,07 0,00 päätoiminen tuntiopettaja 0,18 0,00 0,00-0,18 0,00 0,00 koulunkäynninohjaaja 0,50 0,00 0,00-0,50 0,00 0,00 Määräaikaiset yhteensä 0,75 0,07 0,07-0,68 0,07 0,00 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: Ei mainittavaa muutosta. Toinen puoli on perusopetuksessa. Toimiala: Sivistystoimi Tulosalue: Perusopetus TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv rehtori 7,43 5,98 5,98-1,45 5,98 0,00 5,98 0,00 5,98 0,00 5,98 0,00 5,98 0,00 luokanopettaja 85,57 80,85 80,85-4,72 80,85 0,00 79,61-1,24 70,61-9,00 70,61 0,00 70,61 0,00 lehtori 61,50 59,49 59,49-2,01 59,49 0,00 59,49 0,00 59,49 0,00 59,49 0,00 59,49 0,00 erityisopettaja 10,98 12,59 12,59 1,61 12,59 0,00 12,59 0,00 12,59 0,00 12,59 0,00 12,59 0,00 erityisluokanopettaja 19,69 18,24 18,24-1,45 18,24 0,00 18,24 0,00 18,24 0,00 18,24 0,00 18,24 0,00 päätoiminen tuntiopettaja 33,81 34,68 34,68 0,87 34,68 0,00 34,68 0,00 31,97-2,71 31,97 0,00 31,97 0,00 sivutoiminen tuntiopettaja 3,13 4,95 4,95 1,82 4,95 0,00 4,95 0,00 4,95 0,00 4,95 0,00 4,95 0,00 koulukuraattori 3,00 3,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 koulupsykologi 3,00 3,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 koulunkäynninohjaaja 57,74 56,65 56,65-1,09 56,65 0,00 56,65 0,00 52,09-4,56 52,09 0,00 52,09 0,00 iltapäivätoiminnan ohjaaja 2,09 0,92 0,92-1,17 0,92 0,00 0,92 0,00 0,92 0,00 0,92 0,00 0,92 0,00 lähihoitaja 1,18 1,18 1,18 0,00 1,18 0,00 1,18 0,00 1,18 0,00 1,18 0,00 1,18 0,00 palveluohjaaja 2,00 2,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 ohjaaja 1,50 1,50 1,50 0,00 1,50 0,00 1,50 0,00 1,50 0,00 1,50 0,00 1,50 0,00 Perusopetus yhteensä 292,62 285,03 285,03-7,59 285,03 0,00 283,79-1,24 267,52-16,27 267,52 0,00 267,52 0,00 Kaikki (eo/ip/po) Yhteensä 295,86 287,28 287,28-8,58 287,28 0,00 286,04-1,24 269,77-16,27 269,77 0,00 269,77 0,00 TP Muutos 2016 Muutos joista IP-toiminta valtionosuus 4,98 4,63 4,63-0,35 4,63 0,00 joista Hankkeiden osuus opetus 12,23 11,19 11,19-1,04 11,19 0,00 joista Normaalikoulun osuus opetus 2,52 2,48 2,48-0,04 2,48 0,00 Joista hankerahoituksella ym. palkatut 19,73 18,30 18,30-1,43 18,30 0,00 Kaupungin netto-osuus palkkamenoista 276,13 268,98 268,98-7,15 268,98 0,00 Edellä mainituista määräaikaiset TP Muutos 2016 Muutos rehtori 0, ,70 0 0,00 luokanopettaja ,00 1 0,00 lehtori 0, ,83 0 0,00 erityisopettaja ,00 0 0,00 erityisluokanopettaja ,00 0 0,00 päätoiminen tuntiopettaja 15,04 16,32 16,32 1,28 16,32 0,00 sivutoiminen tuntiopettaja 0,6 0,98 0,98 0,38 0,98 0,00 koulukuraattori ,00 1 0,00 koulupsykologi ,00 1 0,00 koulunkäynninohjaaja 14,69 10,25 10,25-4,44 10,25 0,00 iltapäivätoiminnan ohjaaja 1,59 0,92 0,92-0,67 0,92 0,00 lähihoitaja 0,5 0,5 0,5 0,00 0,5 0,00 palveluohjaaja ,00 0 0,00 ohjaaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 Määräaikaiset yhteensä 41,95 32,97 32,97-8,98 32,97 0,00 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: -8,1 htv 67

72 Toimiala: Sivistystoimi Tulosalue: Lukiokoulutus TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv rehtori 3,57 3,02 3,02-0,55 3,02 0,00 3,02 0,00 3,02 0,00 3,02 0,00 3,02 0,00 lehtori 49,81 46,55 46,55-3,26 46,55 0,00 46,55 0,00 40,55-6,00 40,55 0,00 40,55 0,00 päätoiminen tuntiopettaja 3,94 7,69 7,69 3,75 7,69 0,00 7,69 0,00 7,69 0,00 7,69 0,00 7,69 0,00 sivutoiminen tuntiopettaja 9,16 6,14 6,14-3,02 6,14 0,00 6,14 0,00 6,14 0,00 6,14 0,00 6,14 0,00 erityisopettaja 0,24 0,24 0,24 0,00 0,24 0,00 0,24 0,00 0,24 0,00 0,24 0,00 0,24 0,00 Lukiokoulutus yhteensä 66,72 63,64 63,64-3,08 63,64 0,00 63,64 0,00 57,64-6,00 57,64 0,00 57,64 0,00 Edellä mainituista määräaikaiset TP Muutos 2016 Muutos päätoiminen tuntiopettaja 1,69 2,93 2,93 1,24 2,93 0,00 sivutoiminen tuntiopettaja 1,67 3,1 3,1 1,43 3,1 0,00 Määräaikaiset yhteensä 3,36 6,03 6,03 2,67 6,03 0,00 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: -3,08 htv Toimiala: Sivistystoimi Tulosalue: Vapaa-aika TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv liikuntasihteeri 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 vapaa-aikapäällikkö 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 vapaa-aikaohjaaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 vapaa-ajanohjaaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 nuoriso-ohjaaja 1,00 0,00 0,00-1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 liikunnanohjaaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 erityisliikunnanohjaaja 0,70 0,70 0,70 0,00 0,70 0,00 0,70 0,00 0,70 0,00 0,70 0,00 0,70 0,00 kenttämestari 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 laitosmies 4,00 4,00 3,00-1,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 kentänhoitaja 3,50 3,50 3,50 0,00 3,50 0,00 3,50 0,00 3,50 0,00 3,50 0,00 3,50 0,00 liikuntapaikanhoitaja 3,50 3,00 4,00 0,50 4,00 0,00 4,00 0,00 4,00 0,00 4,00 0,00 4,00 0,00 uinninvalvoja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 uimaopettaja-uinninvalvoja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 uinninvalvoja-uimaopettaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 työnjohtaja-projektisihteeri 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 työvalmentaja (hanke) 2,00 2,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 erityisnuorisotyöntekijä (hanke) 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 etsivä nuorisotyöntekijä(hanke) 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 nuoriso-ohjaaja (hanke) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vapaa-aika yhteensä 25,70 24,20 24,20-1,50 24,20 0,00 24,20 0,00 24,20 0,00 24,20 0,00 24,20 0,00 Edellä mainituista määräaikaiset TP Muutos 2016 Muutos nuoriso-ohjaaja 1,00 0,00 0,00-1,00 0,00 0,00 työvalmentaja 2,00 0,00 0,00-2,00 0,00 0,00 erityisnuorisotyöntekijä (hanke) 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 etsivä nuorisotyöntekijä(hanke) 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 Määräaikaiset yhteensä 5,00 2,00 2,00-3,00 2,00 0,00 Joista hankerahoituksella palkatut yht. 4,00 2,00 2,00-2,00 2,00 0,00 Kaupungin netto-osuus htv palkkamenoista 21,70 22,20 22,20 0,50 22,20 0,00 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: -1,5 htv Toimiala: Sivistystoimi Tulosalue: Kulttuuri Tulosyksikkö: Yleinen kulttuuritoimi TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv kulttuuritoimenjohtaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 kulttuurituottaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 Kulttuuritoimi yhteensä 2,00 2,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 68

73 Toimiala: Sivistystoimi Tulosyksikkö: Kirjastotoimi TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv kirjastotoimenjohtaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 kirjastonjohtaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 osastonjohtaja 3,00 3,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 3,00 0,00 erikoiskirjastonhoitaja 1,00 0,00 0,00-1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 kirjastonhoitaja 1,60 1,60 1,60 0,00 1,60 0,00 1,60 0,00 1,60 0,00 1,60 0,00 1,60 0,00 kirjastovirkailija 8,60 9,15 9,15 0,55 9,15 0,00 9,15 0,00 9,15 0,00 9,15 0,00 9,15 0,00 kirjastoapulainen 0,55 0,00 0,00-0,55 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 kirj.autonkuljettaja/kirj.virk. 2,00 2,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 0,00-2,00 0,00 0,00 palveluvastaava 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 järjestelyapulainen 2,00 2,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 2,00 0,00 Kirjastotoimi yhteensä 21,75 20,75 20,75-1,00 20,75 0,00 20,75 0,00 20,75 0,00 18,75-2,00 18,75 0,00 Edellä mainituista määräaikaiset TP Muutos 2016 Muutos järjestelyapulainen 2,00 2,00 2 0,00 2 0,00 Määräaikaiset yhteensä 2,00 2,00 2,00 0,00 2,00 0,00 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: - 3 htv Toimiala: Sivistystoimi Tulosyksikkö: Museo TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv museotoimenjohtaja 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 asiakkuusvastaava 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 intendentti 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 maakuntamuseotutkija 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 arkeologitutkija 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 museoamanuenssi 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 0,00-1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 konservaattori 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 näyttelymestari 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 museomestari 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 näyttelysuunnittelija hanke ,00 0,00 0,00-1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Museo yhteensä 10,00 9,00 9,00-1,00 9,00 0,00 8,00-1,00 8,00 0,00 8,00 0,00 8,00 0,00 Edellä mainituista määräaikaiset TP Muutos 2016 Muutos 0,00 0,00 näyttelysuunnittelija hanke ,00 0,00 0,00-1,00 0,00 0,00 Määräaikaiset yhteensä 1,00 0,00 0,00-1,00 0,00 0,00 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: - 1 htv hanke Toimiala: Tulosalue: Puruvesi-opisto TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Puruvesi-opisto htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv kansalaisopiston rehtori 1,00 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 1,00 0,00 kansalaisopiston opettaja 1,55 1,55 1,55 0,00 1,55 0,00 1,55 0,00 1,55 0,00 1,55 0,00 1,55 0,00 sivutoiminen tuntiopettaja 6,47 6,47 6,47 0,00 6,47 0,00 6,47 0,00 6,47 0,00 6,47 0,00 6,47 0,00 Puruvesi-opisto yhteensä 9,02 9,02 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 9,02 0,00 Edellä mainituista määräaikaiset Muutos 2016 Muutos sivutoiminen tuntiopettaja 6,47 6,47 6,47 0,00 0-6,47 0,00 0,00 Määräaikaiset yhteensä 6,47 6,47 6,47 0,00 0,00-6,47 TP Muutos 2016 Muutos Kaikki määräaikaiset yhteensä 72,03 57,54 57,54-14,49 57,54 0,00 Kaikki yhteensä 754,89 731,29 731,29-23,60 731,29 0,00 Joista hankerahoituksella palkatut24,73 20,30 20,30-4,43 20,30 0,00 69

74 TEKNINEN TOIMIALA Tekninen toimiala Hallintopalvelut Kunnallistekniset palvelut Maankäyttöpalvelut Toimitilapalvelut - Ruoka- ja siivouspalvelut Savonlinnan Vesi Rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelupalvelut Yhteensä TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv ,5 27,5-1,5 27,5 0 27,5 0 27,5 0 27,5 0 27, ,55-4,45 28, ,5-1 27,5 0 27,5 0 27,5 0 27,5 0 27, ,5 3,5 3,5-2 3,5 0 3,5 0 3,5 0 3,5 0 3, ,5-4,5 255, , , , ,05-4,45 vakinaiset ,5 1,5 250, , , , ,05-4,45 määräaikaiset Toimiala: Tekninen toimiala Tulosalue: Hallintopalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv tekninen johtaja asuntosihteeri logistiikkapäällikkö logistiikkasihteeri hankintapäällikkö hankinta-asiantuntija Yhteensä Toimiala: Tekninen toimiala Tulosalue: Kunnallistekniset palvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv rakennuspäällikkö työpäällikkö kunnossapitopäällikkö kunnossapitomestari 1,5 1,5 1,5 0 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 suunnittelupäällikkö kunnossapitotyöntekijä 2, , kaupunginpuutarhuri puistopuutarhuri katuosaston työntek (1/100% 2/50%) etumies porari torivalvoja/etumies koneasentaja/etumies alueenhoitaja/etumies alueenhoitaja/puistot 8,5 7,5 7,5-1 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 koneenkuljettaja metallimies/kuljettaja autonasentaja 0, , kuorma-autonkuljettaja/etumies kuorma-autonkuljettaja tiehöylänkuljettaja traktorin käyttäjä rakennustyöntekijä Yhteensä Edellä mainituista määräaikaiset Muutos 2016 Muutos alueenhoitaja (oppisopimuskoulutus)1 0 rakennustyöntekijä 1 0 kunnossapitotyöntekijä 0,5 0 Määräaikaiset yhteensä 2,5 0-2,5 Vakinaiset yhteensä 34, Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: 70

75 Toimiala: Tekninen toimiala Tulosalue: Maankäyttöpalvelut Tulosyksikkö: Paikkatieto- ja tiepalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv kiinteistöinsinööri paikkatietoinsinööri paikkatietokäsittelijä kiinteistörekisterinhoitaja mittausinsinööri kartoittaja mittausmies 2/100% 2/50% Yhteensä Toimiala: Tekninen toimiala Tulosalue: Maankäyttöpalvelut Tulosyksikkö: Tontti-, metsätila- ja satamapalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv kaupungingeodeetti maankäyttö- ja satamamestari huoltoalusten päällikkö metsätalousinsinööri metsuri metsätyömies, vanhempi Yhteensä Toimiala: Tekninen toimiala Tulosalue: Maankäyttöpalvelut Tulosyksikkö: Kaavoituspalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv kaavoituspäällikkö asemakaava-arkkitehti kaavoitusarkkitehti asemakaavateknikko kaavoitusavustaja Yhteensä Maankäyttöpalvelut yhteensä: Toimiala: Tekninen toimiala Tulosalue: Rakennusvalvontapalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv rakennustarkastaja tarkastusinsinööri Lvi-tarkastaja Yhteensä Toimiala: Tekninen toimiala Tulosalue: Ympäristösuojelupalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv ympäristöpäällikkö ympäristösuunnittelija ympäristötarkastaja 0,5 0,5 0,5 0 0,5 0 0,5 0,5 0,5 0,5 ympäristövalvoja projektipäällikkö 1-1 jätevesineuvoja 1-1 Yhteensä 5,5 3,5 3,5-2 3,5 0 3,5 3,5 3,5 3,5 Edellä mainituista määräaikaiset: Muutos 2016 Muutos projektipäällikkö jätevesineuvoja Määräaikaiset yhteensä Vakinaiset yhteensä 3,5 3,5 3,5 3,5 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: 71

76 Toimiala: Tekninen toimiala Tulosalue: Toimitilapalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv kiinteistöjohtaja toimitilapäällikkö rakennuttajainsinööri rakennuttaja-arkkitehti 0,5 0,5 0,5 0 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 suunnitteluinsinööri kiinteistötyöpäällikkö rakennusmestari kunnossapitomestari 0,5 0,5 0,5 0 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 lvi-insinööri kiinteistötyönjohtaja korjaustyönjohtaja sähkötyönjohtaja asuntosihteeri ammattimies (putkimies) sähköasentaja kirvesmies maalari rakennusammattimies rakennusalan ammattimies rakennusalan yleisammattimies huoltomies 2 2,5 2,5 0,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 laitosmies/kiinteistönhoitaja talonmies huoltotyöntekijä kiinteistötyöntekijä Yhteensä 29 27,5 27,5-1,5 27,5 27,5 27,5 27,5 27,5 Edellä mainituista määräaikaiset: Muutos 2016 Muutos kiinteistötyöntekijä 1 0 Määräaikaiset yhteensä Vakinaiset yhteensä Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: Tulosalue: Toimitilapalvelut Ruoka- ja siivouspalvelut Tulosyksikkö: Ruoka- ja siivouspalvelut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv ruoka- ja siivouspalveluiden päällikkö ruokapalvelupäällikkö ruokapalveluesimies ruokapalvelusihteeri vastaava ruokapalvelutyöntekijä 28, , ,5-1,5 vast. ruokapalvelutyönt.-siivooja ruokapalvelutyöntekijä-siivooja talonm.-siivooja-vast.ruoanjakaja ruokapalvelutyöntekijä siivousesimies siivouspalveluiden päällikkö siivooja siivooja-ruokapalvelutyöntekijä 14, , ,05-0,95 Yhteensä ,55-4,45 Edellä mainituista määräaikaiset: Muutos 2016 Muutos ruokapalvelutyöntekijä 3,5 0,5 0,5-3 0,5 0 siivooja (oppisopimus) siivooja 2,5 2,5 2,5 2,5 0 vastt.ruokapaltt+sivi+talom vastt.ruokapaltt+sivi+talom Määräaikaiset yhteensä 4, ,5 5 0 Vakinaiset yhteensä 114, , Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: Vuosien henkilöstövähennykset -12,45 htv edellyttävät palveluverkkouudistusta 72

77 Toimiala: Tekninen toimiala Tulosalue: Savonlinnan vesi TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nimike TP 2013 Tilanne Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos Tarve Muutos htv 2016 htv 2017 htv 2018 htv 2019 htv 2020 htv Savonlinnan Veden päällikkö käyttömestari putkimestari verkostoteknikko puhdistamonhoitaja laborantti laitosmies 8, ,5 8 7,5 7,5 7,5 7,5 mittariasentaja putkiasentaja 4,5 5,5 6 1, sähköasentaja elektroniikka-instrumenttiasentaja 1,5 1,5 1,5 0 1, Yhteensä 28, ,5-1 27,5 27,5 27,5 27,5 27,5 Edellä mainituista määräaikaiset Muutos 2016 Muutos laitosmies (oppisopimus) 1 1 Määräaikaiset yhteensä Vakinaiset yhteensä 27,5 27 Henkilöstömuutosten TA-vaikutukset: 73

78 74

79 KAUPUNGIN TALOUS VUONNA 2015 JA TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA

80 76

81 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2013 TA +TAMU TA Erotus Muutos TULOSLASKELMA TA14-TA15 TA2015 % TOIMINTATULOT ,28 Myyntitulot ,16 Maksutulot ,00 Tuet ja avustukset ,49 Vuokratulot ,55 Muut toimintatulot ,94 TOIMINTAMENOT ,15 Henkilöstömenot ,18 Palkat ja palkkiot ,73 Henkilöstökorvaukset ,06 Henkilösivukulut Eläkemenot ,48 Muut henkilösivukulut ,43 Palvelujen ostot ,33 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,61 Avustukset ,18 Vuokramenot ,93 Muut toimintamenot ,31 TOIMINTAKATE ,39 Verotulot ,08 Valtionosuudet ,59 Rahoitustulot ja -menot ,46 Korkotulot ,08 Muut rahoitustulot ,14 Korkomenot ,05 Muut rahoitusmenot ,57 VUOSIKATE ,59 Poistot ja arvonalentumiset ,99 Suunn. mukaiset poistot ,99 Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,52 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,52 Asukasmäärä vuoden lopussa

82 SAVONLINNAN KAUPUNKI TA+TAMU TA TULOSLASKELMA Ulkoinen YHT Muutos % TOIMINTATULOT ,40 Myyntitulot ,31 Maksutulot ,93 Tuet ja avustukset ,49 Vuokratulot ,20 Muut toimintatulot ,55 TOIMINTAMENOT ,06 Henkilöstömenot ,16 Palkat ja palkkiot ,71 Henkilösivukulut Eläkemenot ,48 Muut henkilösivukulut ,33 Henkilöstökorvaukset ,06 Palvelujen ostot ,91 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,69 Avustukset ,18 Vuokramenot ,90 Muut toimintamenot ,41 TOIMINTAKATE ,39 Verotulot ,08 Valtionosuudet ,59 Rahoitustulot ja -menot ,46 Korkotulot ,08 Muut rahoitustulot ,72 Korkomenot ,05 Muut rahoitusmenot ,06 VUOSIKATE ,59 Poistot ja arvonalentumiset ,99 Suunn. mukaiset poistot ,99 TILIKAUDEN TULOS ,52 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,52 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Tuloslaskelma Ulkoinen = dokumentti, joka esittää tilikaudelle kuuluvat ulkoiset tulot ja menot (kassavirta). 78

83 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP TA + TAMU TA TS TS TS TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut/ssky tappio TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

84 SAVONLINNAN KAUPUNKI TULOSLASKELMAOSAN MÄÄRÄRÄRAHAT TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS Ta-mu VEROTULOT Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta VEROTULOT VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus/koko valt.os VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuloslaskelmaosan määrär. yht Kaupunginvaltuustoon nähden sitovuustaso on VEROTULOT, VALTIONOSUUDET, RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VEROTUOJEN ERITTELY VEROTULOT TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Kunnan tulovero Muutos % 11,70 % 3,97 % 0,33 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % Kiinteistövero Muutos % 13,25 % 3,00 % 24,56 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % -9,87 % -6,65 % 18,40 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % VEROTULOT Muutos % 10,29 % 3,29 % 3,08 % 1,06 % 1,26 % 2,19 % Tuloveroprosentit 22,00 % 22,00 % 22,00 % 22,00 % 22,00 % Kiinteistöveroprosentit: Yleinen 1,05 1,19 1,19 1,19 1,19 Vakituiset asuinrakennukset 0,45 0,59 0,59 0,59 0,59 Muut asuinrakennukset 1,05 1,19 1,19 1,19 1,19 Rakentamaton rakennuspaikka - 3,00 3,00 3,00 3,00 Yleishyödyllinen yhteisö 1,05 1,19 1,19 1,19 1,19 Voimalaitos 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 80

85 SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA TA TS TS TS TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rah.osuudet investointimen Pys. vast. hyöd. luovutustulot Toiminnan ja invest. rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähenn Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä Lainanhoitokate 0,61 0,46 0,65 0,54 1,12 1,06 Kassan riittävyys, pv Asukasluku Lainakanta Lainat/asukas

86 SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSOSA RAHOITUSTOIMINTA TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikainen laina INVESTOINNIT TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Investointimenot Rah.osuudet investointimen Pys. vast. hyöd. luovutustulot INVESTOINNIT Yhteensä Pysyvien vastaavien myyntivoitot Vuosikate = tulorahoitus investointeihin Lainakanta Asukasluku Euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus 57,64 56,08 56,31 53,55 51,80 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 TS 2023 INVESTOINNIT suunn.kaudella

87 SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupunkitason strategia Kaupunginvaltuusto

88 84

89 SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Visio Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki. Yleinen strateginen päämäärä Asiakaslähtöisesti palvelunsa järjestävä Savonlinna turvaa alueensa kehitysedellytykset ja hyödyntää vahvuutensa: tuloksellinen elinkeinopolitiikka, osaamisen kehittäminen, ainutlaatuinen luonto, kulttuuri ja Venäjän läheisyys. Strategiset painopistealueet 1) Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Toimintaedellytysten turvaaminen monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille, vahvuuksiimme sopiva, monipuolinen, elinvoimaa edistävä koulutus ja tutkimus, ympärivuotinen kulttuuri- ja matkailutarjonta sekä teknologian kehittäminen koko laajentuneella alueella 2) Laadukkaat kuntapalvelut Asiakaslähtöiset, kantokykyyn perustuvat laadukkaat kuntapalvelut ja taloudellisesti tehokas palvelurakenne, toimivat palvelujen järjestämistavat ja palveluhenkinen prosessiorganisaatio 3) Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 4) Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 5) Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 6) Hyvä työnantaja ja osaava, joustava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 85

90 Kaupunkitason tuloskortit vuodelle Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 1.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii ammattiteatteri omissa tiloissa 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän. Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja -kohteiden kokonaiskävijämäärä Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste 1.3. Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus 1.5. Kaupungin kaupallisten keskusten vetovoimaisuuden vahvistaminen Tilaa vaativan kaupan keskittymä Nojanmaahan sekä Savolan alueen kaupallinen vahvistaminen 1.6. Monipuolinen liike- ja teollisuustonttien sekä yritystilojen tarjonta, jolle toimiva kaavoitus luo edellytyksiä Kaavoituksen- ja maankäytön resurssit Toimialan työpaikkamäärä Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaiheessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestointia Puun raidekuljetusten varmistaminen Laitaatsillassa. Investointikanta Maanhankinta ja kaavoitus Tonttien määrä ja rakennusoikeuden volyymi 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8 Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti 86

91 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuistokonsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Savonlinnan matkailun osaamis- ja Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi koulutuskeskittymästä Suomen johtava Asiantuntijahenkilöstön määrä ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen terveysalan koulutukseen sisältyvien kaupungin/talousalueen hyvinvointia edistävien kehittämishankkeiden mahdollistaminen Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikor- AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa keakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen. Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa 1.15 Edistetään kalastusta, kalastusmatkailua ja kalatuotteiden valmistusta. Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä Maatilojen määrä ja liikevaihto Kalatalouden työpaikat ja liikevaihto. 2. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Laadukkaat kuntapalvelut 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 2.2. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna asukkaan kuntiin Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrän kehitys Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä Palvelurakenteen käyttöönoton seuranta Omaishoidettavien määrä 87

92 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu 2.5. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) Diabetesta sairastavien määrä Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä Huostaanotettujen lasten määrä Päihteiden käytön määrä RAI-mittarin mukainen toimintakyky Liikuntapaikkojen varausten ja käytön määrä Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Prosessiorganisaatio käyttöön v loppuun mennessä 2.6. Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat sote-, koulu- ja yhteispalveluyksiköt 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee 3. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Viihtyisä ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 3.1. Vetovoimainen asumisympäristö Saimaan kansallismaisemissa; monipuolinen asuin- ja järvimaisematonttitarjonta 3.2. Kaupunkikeskustan kehittämishanke painopisteenään Olavinkadun kehittäminen turvalliseksi ja monikäyttöiseksi kauppakaduksi, jonka vetovoimaa Kirkkolahti ja Savola vahvistavat. Kaupungin siisteys (kyselytutkimus joka toinen vuosi) Asuntotonttien määrä Järvimaisematonttien määrä Investoinnit (valtio, kaupunki, yksityiset) Kaavoituksen eteneminen Olavinkadun kehittäminen kytketään Savolan alueen kehittämiseen Juomakelpoisen pohja- ja pintaveden sekä puhtaan vesistöympäristön turvaaminen mm. vesiensuojeluhankkeiden avulla Veden laatu Pohjavesien suojelusuunnitelmien määrä 3.4. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys 3.5. Rinnakkaisväylän 3. vaihe Rakennettu vuonna Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans- Siperiaradalle Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen 88

93 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charter-lennot 3.8. Saimaan väyläyhteyden vahvistaminen Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Rahtitonnit Savonlinnan satamissa Syväsatamaa käyttävien yritysten määrä 3.9. Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie Henkilöliikenne Savonlinna Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen Yksityisteiden kunto Yksityisteiden määrärahat Kevyen liikenteen väylien lisääminen Tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen vaikuttaminen Toteutuneiden väylien määrä Edunvalvontatoimenpiteet Ympärivuotinen kulttuuritarjonta Osallistujamäärät 4. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallisminen monipuolisten vaikuttamis Osallistuvan demokratian kehittätaminen ja viestintä muotojen kautta 4.2 Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta 4.3. Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Viestintäsuunnitelman ja strategian laatiminen ja toteuttaminen Strategiakausittain tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt Turvallisuustilastot Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa 5. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.1. Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli euroon Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin 89

94 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t 5.3. Aktiivinen edunvalvonta Edunvalvontamuistio Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen 6. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Osaamistason parantaminen ja osaamisen laajentaminen sekä henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Strategian toteutuminen 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100% Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Asiakaspalaute 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Palkkojen yhteensovittamiseen tarvittava määräraha on käsiteltävä kaupunginhallituksessa ja tuotava sen jälkeen kaupunginvaltuuston päätettäväksi. 90

95 KESKUSHALLINTO 91

96 92

97 Savonlinnan kaupunki TA 2015 Toimiala KESKUSHALLINTO Palvelusuunnitelman kuvaus Keskushallinnon tehtävänä on tuottaa tarvittavia hallinto-, kehittämis-, elinkeino-, maaseutuelinkeino-, maaseutuhallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisöja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % JET-koulutuksen toteuttaminen (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Mini-Jet koulutuksen toteuttaminen esimiehille Keskustelujen toteutuma 100 %, huomion kiinnittäminen sisältöön. Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. Toimialoilla laaditaan helmikuun loppuun mennessä tavoiteorganisaatio, jossa selvitetään ns. luonnollisen poistuman kautta uudelleen järjestettäväksi jäävien tehtävien hoito, henkilöstön siirtyminen uusiin tehtäviin, tarvittavat pätevyysvaatimukset ja koulutustarpeet. Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista ja kuuntelemista. Toteutetaan 100 %, huomion kiinnittäminen sisältöön Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute Henkilöstön palautejärjestelmän vuoden 2013 tuloksen hyödyntäminen henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa toteuttamalla vuonna 2014 tehtyä kehittämissuunnitelmaa. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen otetaan palvelussa vahvasti huomioon. 93

98 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi laatimalla Sitran johtamisen toimintamallista käyttöönottosuunnitelma ja sen toimeenpanon aloitus. Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Uusitun TVA- ja palkkausjärjestelmän käyttöönotto vuonna

99 Savonlinnan kaupunki TA 2015 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta 100 Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Asiakaslähtöiset, kantokykyyn perustuvat laadukkaat kuntapalvelut ja taloudellisesti tehokas palvelurakenne, toimivat palvelujen järjestämistavat, palveluhenkinen prosessiorganisaatio ja osaava henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen valmistuminen mennessä Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2013 TA 2014 HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Nettomenot/asukas 1,74 0,56 Tarkastuslautakunnan kokoukset, arviointipäivät yms. Talous TP 2013 TA HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Ta-muutos Toimintatulot Muutosprosentti 0,0 % -12,8 % -12,8 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintamenot Muutosprosentti -25,2 % 16,0 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti -52,5 % 81,8 % 29,3 % 4,5 % 4,5 % 4,5 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti -52,5 % 81,8 % 29,3 % 4,5 % 4,5 % 4,5 % Tasapainottamistoimenpide TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS TA-muutos Yhteensä

100 Savonlinnan kaupunki TA 2015 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Keskushallinto Kaupunginhallitus 110 Hallintopalvelut Hallintojohtaja Saku Linnamurto Palvelusuunnitelman kuvaus Hallintopalvelut tukee kaupungin hallinnon päätöksentekoa sekä kaupungin strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Hallintopalvelut tukee ja ohjaa toimialoja sekä konsernin toimintayksiköitä tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitetään Savonlinnan kaupungin tukipalveluja ja päätöksentekojärjestelmää huomioiden kaupungin talouden tasapainottamisohjelman asettamat hallinnon tehostamisvaateet. - Monipalvelukeskuksessa vapautuvat virat, toimet ja sijaisuudet täytetään sisäisesti. - Kerimäen yhteispalvelupisteen sijoittaminen selvitetään Kerimäen kiinteistötarkastelussa. - Kuntaliitossopimusten toteutumisen valvonta 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Onko lakisääteiset palvelut kyetty toteuttamaan vähenevillä resursseilla. Hyvinvointikertomus Palvelukustannusten kehitys 2013 ja 2014 talousarviovuosiin verrattuna. Tukipalvelujen uudelleenorganisointiselvitys ja suunnitelma tehty huomioiden valtakunnallisen sote- uudistuksen paikallistoteutuksen ratkaisut Toimivat lähipalvelut Annettujen palvelusuoritteiden määrä. Palveluvarustukseltaan toimivat yhteispalveluyksiköt. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan yhteispalvelupisteet tarjoavat kuntaliitossopimuksen mukaiset lähipalvelut. 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 4.2.Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta Turvallisuustilastot Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä Savonlinna on keskimääräistä turvallisempi kaupunki Suomessa. 96

101 4.3. Kaupunkia markkinoivan viestinnän rakentaminen Asiakaspalaute Imagon ja positiivisen kuvan luominen Savonlinnasta tekemällä lehdistötiedotusta vähintään 20 kappaletta Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2013 TA 2014 HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Talous TP 2013 TA HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Ta-muutos Toimintatulot Muutosprosentti -12,4 % -2,2 % -7,9 % -23,8 % 2,0 % 2,0 % Toimintamenot Muutosprosentti -7,4 % 2,3 % -2,2 % 1,0 % -1,4 % 2,2 % Toimintakate Muutosprosentti 20,0 % 20,3 % 20,7 % 77,1 % -5,8 % 2,5 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti 19,3 % 19,2 % 19,5 % 76,4 % -5,8 % 2,5 % Tasapainottamistoimenpide TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS TA-muutos Kerimäen yhteispalv.pisteen siirto (80000) Savonrannan yhteispalv.pisteen siirto (30000) Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen Monipalv.kesk. henkilöstön eläköityminen Palvelupääll. viran lakkauttaminen äänestysaluuen yhdistäminen Aluejohtokunnat lakkautus Kuntaliitoskust. määrärahasta Kansliapääll./hallintojoht. työärjestely Atk-toiminta, ostopalveluista Yhteensä

102 Savonlinnan kaupunki TA 2015 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 120 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Kehitysjohtaja Hannu Kurki Palvelusuunnitelman kuvaus Elinkeinopalveluiden operatiivinen toteutus hankitaan Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:ltä ostopalvelusopimuksella. Sopimuksen mukainen vuosittainen korvaus on euroa (alv 0 %) vuodessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitysyhtiön ja kaupungin palveluiden yhteistyön kehittämisen tavoitteena on mahdollisimman saumaton yhden kontaktin palveluperiaatteen toteuttaminen. Sisältää avustuksen Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry:lle. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii ammattiteatteri omissa tiloissa 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän Teknologiateollisuus (koneenrakennus, Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja - kohteiden kokonaiskävijämäärä - Olavinlinna - Oopperajuhlat - Pyhän Olavin päivä - Kansainvälinen luontoelokuvafestivaali - Keskiaikamarkkinat - Jäälinna-tapahtuma - vuodenvaihteen tapahtumakokonaisuus - järvilaivaristeilyt - Retretti - Lusto - Kerimäen kirkko - Puruvesi POP-tapahtuma Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste Toimialan työpaikkamäärä 98 Matkailijamäärä kasvaa vuodesta Kansainvälisten investointien saaminen hankkeisiin. 1 uusi yksityinen matkailuinvestointi Luodaan edellytykset että kärkitapahtumat onnistuvat kävijämäärältään ja taloudellisesti. Korkeatasoinen taidenäyttelytoiminta käynnistyy uudelleen. Tapahtumat saadaan tiiviiseen yhteistyöhön elinkeinomarkkinoinnissa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Savonlinnan kuntataajamien matkailutarjonnan parempi esiintuominen koko kaupunkia koskevissa julkaisuissa ja kaupungin matkailu-infopisteiden konseptien yhtenäistäminen. Kiina yhteistyön avaaminen. Yhteistyösopimus jonkun Kiinan alueen kanssa. Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Tekes-hankekanta kasvaa Kiinan alueen kanssa. T&K -palvelumyynti eli tutkimus- ja tuotekehityspalvelumyynti kasvaa Teknologiapuiston kolmannen laajennusvaiheen valmistelu yhteistyössä Yritystilat Oy:n ja MAMK oy:n kanssa (VASTUUTAHO Savonlinnan yrityspalvelut Oy) Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Tekes-hankekanta kasvaa T&K palvelumyynti kasvaa

103 sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaih eessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestoin tia Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen (Tekninen toimi) (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Tuetaan bioöljytehdasprojektin käynnistymistä käytettävissä olevin keinoin Koivunkuorijalostamo hanke tuottaa toteutettavan liiketoimintamallin (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Ulkomaalaisten yritysten määrä kasvaa vuodesta 2014 Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuodesta 2014 Yritysten vienti Venäjälle kasvaa vuodesta 2014 Promootiotilaisuus Pietarissa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Venäjä ohjelman valmistaminen Uuden ENI ohjelmarahoituksen saaminen Savonlinnan toimijoiden hankkeisiin. 1.8 Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuisto-konsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti Jatko-opiskelijoiden määrä Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä 99 Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja vuoropuhelua pyritään lisäämään Opiskelijamäärät kehittyvät myönteisesti (Itä- Suomen Yliopisto 818 opiskelijaa, Mamk 492 opiskelijaa, Sami 2167 opiskelijaa) SAMI:n toiminnan turvaaminen itsenäisenä yksikkönä. Oman järjestämisluvan saaminen jatkossakin. Tanhuvaaran urheiluohjaajakoulutuksen turvaaminen Savonlinnassa. Nohevan täyttöaste on vähintään 98 % Nohevan toisen vaiheen/kuitulaboratorion laajennuksen kannattavan rakentamisen edellytykset selvitetään

104 tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Savonlinnan matkailun osaamis- ja koulutuskeskittymästä Suomen johtava ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen terveysalan koulutukseen sisältyvien kaupungin/talousalueen hyvinvointia edistävien kehittämishankkeiden mahdollistaminen Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa 1.15 Edistetään kalastusta, kalastusmatkailua ja kalatuotteiden valmistusta. Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Asiantuntijahenkilöstön määrä AMK -koulutuspaikat Savonlinnassa Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä Maatilojen määrä ja liikevaihto, maaseudulla toimivien evl:n alaisten määrä ja liikevaihto. Kalatalouden työpaikat ja liikevaihto. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yritystilat Oy yhteistyössä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Itä-Suomen yliopiston käynnissä olevat kehittämishankkeet, joihin kaupunki osallistuu lisäävät Savonlinnan kampuksen vetovoimaa ja parantavat tutkimustoiminnan edellytyksiä. OKL:n taito- ja taideaineprofiilin vahvistaminen ja hankeprofessuurien rahoituksen jatko. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden volyymi pysyy hankekauden vaihtumisesta huolimatta vähintään nykyisellä tasolla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehittyminen koko alueen ammattikorkeakouluksi jatkuu siten, että koulutuspaikkojen määrä Savonlinnassa pysyy vähintään nykyisellä tasolla Prosessi-insinöörikoulutus alkaa Savonlinnassa. Jatkajien määrä vastaa luopujien määrää. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Haja-asutusalueella yritystoiminta kehittyy myönteisesti. (VASTUUTAHO: Keskushallinto/maaseututoimi, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Järvikalan tuotanto ja jalostusketju menestyy elintarvikemarkkinoilla 100

105 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Prosessiorganisaatio käyttöön v loppuun mennessä Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee Kaupungin toimintaprosessien kehittäminen tuottaa laadukkaampia palveluita asiakkaille. Asiakaslähtöisen prosessiorganisaation valmistelu päätetään ja otetaan käyttöön vuoden 2016 alusta. Vuoden 2015 aikana käynnistetään vuokrataloyhtiöiden fuusioiden valmistelu siten, että Punkaharjun vuokratalot voidaan fuusioida Savonlinnan vuokrataloihin vuoden 2017 alusta lukien. Savonlinnan Yritystilat Oy:n toiminta vakiintuu Selvitetään holding-yhtiömalli selkeyttämään konsernirakennetta. Valmistellaan toimitilapalvelun siirto YH-Itä-Savon hoidettavaksi. Laaditaan Savotekin tulevaisuudesta ohjelma 3. Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen 3.5 Rinnakkaisväylän 3. vaihe 3.6. Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans-Siperiaradalle Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys Rakennettu vuonna 2016 Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen Soveltuvien yritystilojen ja tonttien tarjonta riittävä ja hintataso kohtuullinen Kirkonkylien kehittämissuunnitelmien valmistuminen ja toimeenpanon aloittaminen, aluejohtokuntien omarahoitusosuus Tehokas alueellinen edunvalvontayhteistyö kansanedustajien, maakuntaliiton, lähikaupunkien ja kuntien sekä muiden yhteisorganisaatioiden kanssa ja kautta. ENI - hankkeiden valmistelu siten, että niillä tuetaan rajanylityspaikan kansainvälistymistä. (ENI on Euroopan Unionin raja-alueohjelma) Rajanylityspaikasta maan hallituksen periaatepäätös ja sen kansainvälistäminen vuonna Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charterlennot 3.9. Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie Käynnistetään uuden 3-4 vuotisen julkisen palvelun velvoitteen valmistelu.. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä haetaan keinoja matkustajamäärän kasvattamiseen. Selvitetään miten lentoliikenteen kehitykseen on vaikuttanut elinkeinoelämän osallistuminen liikenteen kehittämiseen sekä mitä vaikutuksia olisi liikenteen loppumisella ja mikä olisi lentokentän tilanne/tulevaisuus, enintään kaupungin osuus 1 milj. euroa/vuosi. Vt 14 jatkohankkeiden suunnittelu käyntiin vuonna Vaikuttaminen henkilöliikenteen saamiseen vuonna

106 3.10. Henkilöliikenne Savonlinna-Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen Radalla liikennöivien junavuorojen määrä 2017 alusta. 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa Markkinointiviestinnän kehittämisvastuu on Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:llä 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.3 Aktiivinen Edunvalvontamuistio edunvalvonta Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen Edunvalvontamuistiossa esitettyjen edunvalvontatehtävien ja hankkeiden toteuttaminen. Syväväylän siirto sisältäen ratasillan toteutuksen varmistuminen vuosille Alueellistaminen ja käräjäoikeuden sekä METLA:n toimintojen turvaaminen. Hankerahoituksen saaminen METLAlle. Selvitetään mahdollisuus kehittää seudullinen edunvalvonnan yhteistyömalli. Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2013 TA 2014 HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Talous TP 2013 TA HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Ta-muutos Toimintatulot Muutosprosentti -60,4 % 10,8 % 10,8 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintamenot Muutosprosentti 11,4 % -7,6 % -7,7 % 1,4 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti 14,0 % -7,9 % -8,0 % 1,4 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti 14,0 % -7,9 % -7,9 % 1,4 % 3,0 % 3,0 % 102

107 Tasapainottamistoimenpide TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS TA-muutos Elinkeinotoimen tapahtuma-avustukset Avustukset Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Osallisuushankkeet Projektipäällikön eläköityminen Toimitusjohtajan eläköityminen Maaseututoimen avustukset 3000 Yhteensä

108 Savonlinnan kaupunki TA 2015 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 130 Talous- ja henkilöstöpalvelut Talousjohtaja Arja Petriläinen Palvelusuunnitelman kuvaus Talouden ja henkilöstöresurssien hallinta palvelujen järjestämisessä ja strategisten päämäärien saavuttamisessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Kuntalaispalaute/ asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Palvelukustannukset euroa/ asukas (tai oppilas tms.) verrattuna asukkaan kuntiin Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys v kaupungin palvelukustannukset keskimäärin vertailuryhmän keskitasoa. Kaupungin ostopalvelujen kokonaismäärä ei kasva ja hintakehitys jää alle yleisen kustannusnousun. Sähköinen laskutus toiminnassa kaikilta osaalueiltaan 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Suunnittelukauden lopussa 2020 suhteellinen velkaantuneisuus on alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli 3150 euron. Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t Tasapainotusohjelma toteutuu ja sitä päivitetään tarvittaessa. Savonlinnan saadaan saaristokunnaksi vuoden 2017 alusta tai saaristo-osakuntalisäjärjestelmä palautetaan. Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan ja määrää vähennetään valtuuston hyväksymän tasapainotusohjelman mukaisesti. 104

109 Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2013 TA 2014 HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Talous TP 2013 TA HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Ta-muutos Toimintatulot Muutosprosentti -0,8 % 8,2 % 8,2 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintamenot Muutosprosentti -2,0 % 2,1 % 2,1 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti -2,7 % -2,0 % -2,0 % 3,7 % 3,7 % 3,7 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti -2,7 % -2,0 % -2,0 % 3,6 % 3,6 % 3,6 % Tasapainottamistoimenpide TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS TA-muutos Pilvipalvelun käyttöönotto talous- ja henkilöstöhallinto Talous- ja strategiajoht. osa-aikaeläke Henkilöstöpäällikön eläköityminen Henkilöstöetuuksien tarkistaminen Palvelujen osto 5000 Yhteensä

110 106

111 PERUSTURVAN TOIMIALA 107

112 108

113 Savonlinnan kaupunki TA 2015 Toimiala PERUSTURVA Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimiala vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Savonlinnan kaupungissa. Kaupunki tuottaa itse aikuissosiaalityön, lastensuojelun, vammais- ja kehitysvammahuollon ja maahanmuuttajien palvelun ja ostaa Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon ja päihdehuollon sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelun. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö säätelee toimintaa ja palvelutuotantoa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisöja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute JET-koulutuksen toteuttaminen (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Mini JET koulutuksen toteuttaminen esimiehille Keskustelujen toteutuma 100 %, huomion kiinnittäminen sisältöön. Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. Toimialoilla laaditaan helmikuun loppuun mennessä tavoiteorganisaatio, jossa selvitetään ns. luonnollisen poistuman kautta uudelleen järjestettäväksi jäävien työtehtävien hoito, henkilöstön siirtyminen uusiin tehtäviin, tarvittavat pätevyysvaatimukset ja koulutustarpeet. Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista. Toteutetaan 100 %, huomion kiinnittäminen sisältöön. Henkilöstön palautejärjestelmän vuoden 2013 tuloksen hyödyntäminen henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa toteuttamalla vuonna 2014 tehtyä kehittämissuunnitelmaa. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen otetaan palvelussa vahvasti huomioon. 109

114 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Sitran johtamisen toimintamallista käyttöönottosuunnitelma ja sen toimeenpanon aloitus Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Uusitun TVA- ja palkkausjärjestelmän käyttöönotto vuonna

115 Savonlinnan kaupunki TA 2015 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 200 Hallintopalvelut Perusturvajohtaja Saara Pesonen Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelu huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Palvelujen kehittämissuunnitelma Hallintopalvelujen kehittäminen, sote - palveluiden järjestäminen ja valmistelu tehtyjen ratkaisujen perusteella Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö ja 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa, Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Sosiaali- ja terveysalalle valmistuvien määrä Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikkamäärä (SAMI ja MAMK) ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Savonlinnassa toimiviin alan koulutusyksiköihin hakeutuvien määrä kasvaa 3 % Alalle valmistuvien rekrytointiin Savonlinnan seudulle panostetaan (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat) Koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikkamäärää Savonlinnassa toimivissa yksiköissä lisätään, Mamk:n osalta lisäys 10 paikkaa Ostopalvelujen hinnat pysyvät vuoden 2014 tasolla Omaa toimintaa lisätään kehitysvammaisten päivätoiminnassa 2.6. Toimivat lähipalvelut (sosiaalija terveyspalvelut) lähipalvelupisteiden määrä, sijainti ja palveluvarustus; terveysasemat ja sosiaalitoimen palvelupisteet Avoterveydenhuollon (lääkäri-, terveydenhoitaja- ja hammashuolto-, neuvola-, kotisairaanhoito- ja sosiaalihuollon lähipalvelupisteissä on asiakasmääriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat) Päivystysasetuksen lieventämiseen vaikuttaminen siten, että päivystystoimintaa voidaan jatkaa päiväaikaisena toimintana. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarve muutokseen vastataan. 111

116 Talous TP 2013 TA HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Ta-muutos Toimintatulot Muutosprosentti -8,0 % 2,2 % 2,2 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintamenot Muutosprosentti -2,3 % 4,6 % 6,3 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti 0,5 % 5,8 % 8,2 % 3,4 % 3,4 % 3,4 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti -0,2 % 5,8 % 8,2 % 3,4 % 3,4 % 3,4 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kiviapajan kerhotilasta luovutaan Hallintopalv. henkilöstökuluista Yhteensä

117 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 211 Sosiaali- ja perhepalvelut Perusturvajohtaja Saara Pesonen Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja perhepalvelut käsittävät aikuissosiaalityön, vammaishuollon, maahanmuuttajien ja lastensuojelupalvelut. Palvelujen kehittämissuunnitelma Oman toiminnan vahvistaminen Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut ja 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä. Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta. turvallisuustilastot; päihdepidätys- ja perheväkivaltatilastot huostaan otettujen lasten määrä päihdepidätysten ja perheväkivaltahälytysten määrä ei kasva uusien huostaanottojen määrä ei kasva 2.1 Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) kuntalaispalaute/asiakas tyytyväisyyskyselyt hyvinvointikertomus palvelukustannukset euroa/asukas Prosessiorganisaatio käyttöön v loppuun mennessä kuntalaispalaute kerätään lastensuojelun perhetyöstä hyvinvointikertomus päivitetään (esim. opinnäytetyö) 500 pv:n listalla olevista henkilöistä on 150 henkilöä kaupungin työllistämistoimenpiteissä vuoden aikana kuljetuspalveluissa sosiaalihuollollisten kuljetusten osuus vahvistuu kehitysvammahuollon laitoshoidon purku Kaupungin toimintaprosessien kehittäminen tuottaa laadukkaampia palveluita asiakkaille. Asiakaslähtöisen prosessiorganisaation valmistelu päätetään ja otetaan käyttöön vuoden 2016 alusta. 113

118 Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2013 TA 2014 HKE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 tt-tukikotitaloudet kuntouttava työtoiminta ,00 300,00 300,00 kuljetuspalveluasiakkaat omaishoidontuen asiakkaat kv asumispalvelupäivät vpl asumispalvelupäivät kv laitoshoitopäivät avohuollon asiakkuudet sijoitetut lapset/nuoret uudet sijoitetut uudet huostaanotot perhehoidossa perhekoti tai laitos ls perhehoitopäivät ls laitoshoitopäivät lastenkoti oma / vrk oma / vrk/ ostot perhekoti/laitos Talous TP 2013 TA HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Ta-muutos Toimintatulot Muutosprosentti 59,0 % 5,1 % 5,1 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintamenot Muutosprosentti 11,3 % 8,0 % 7,6 % 1,2 % -4,2 % 1,2 % Toimintakate Muutosprosentti 4,5 % 8,7 % 8,2 % 1,0 % -5,5 % 1,0 % Suunnitelmapoistot 262 Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti 4,5 % 8,7 % 8,2 % 1,0 % -5,5 % 1,0 % 114

119 Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS TA-muutos Mäntykodin laajennus työllisyyshankkeet, passiivituen minimointi uusi perhekeskus käynnistyy keva-päivätoiminnan ostojen purkua keva-työtoiminta Savonrannalta Kerimäelle henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi lastensuoj. sijaishuollossa painotus perhehoitoon palvelujen myöntämisen kriteerit ostopalvelusopimukset, hintaneuvottelut Lastensuojelu, perhekodit Maahanmuuttopalv. Uudelleenorganisointi Työpajan auton hankinta, säästö kuljetuksissa Keva-päivätoiminta omaksi toiminnaksi Kehitysvamm. laitoshoidon purkua Perhekeskuksen henkilöstömenot Lastesuojelun ostopalvelua omaksi työksi Kuljetuspalv. myöntämiskriteer. tarkistus Toimeentulotuki Yhteensä

120 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 290 Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Perusturvajohtaja Saara Pesonen Palvelusuunnitelman kuvaus Vanhusten huollon ja päihdehuollon palvelut ostetaan palvelutilauksen mukaisesti Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä Palvelujen kehittämissuunnitelma Ikääntyneiden yksiportaisen palvelumallin toimeenpano Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen 2.2. Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne kotona asuvien yli 75- vuotiaiden määrä palvelurakenteen käyttöönotto 91 % yli 75-vuotiasta asuu kotona Kotihoidon aktiivinen kehittäminen Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet toteutuvat Valtakunnallisen tavoitteen saavuttaminen; tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä olevien osuus yli 75-vuotiaista on 9 % (nykytila 11%) Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä omaishoidettavien määrä RAItoimintakykymittaustulokset omaishoidettavien määrä vuoden 2013 tasolla Asiakkaat/potilaat ovat oikeaaikaisen palvelun piirissä Talous TP 2013 TA HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Ta-muutos Toimintatulot Muutosprosentti 9,0 % -19,5 % -19,5 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintamenot Muutosprosentti -4,7 % 17,0 % 17,0 % 3,0 % -12,5 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti -5,3 % 18,8 % 18,8 % 3,0 % -12,9 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti -5,3 % 18,8 % 18,8 % 3,0 % -12,9 % 3,0 % 116

121 Ostot Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito sosiaalipalvelut Yhteensä Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 palveluasumisen ostojen vähentäminen 4,6 m Yhteensä ,6 m 0 117

122 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 291 Terveyspalvelut Perusturvajohtaja Saara Pesonen Palvelusuunnitelman kuvaus Itä-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa terveyspalvelut Savonlinnan kaupungin väestölle Palvelujen kehittämissuunnitelma Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kehittäminen. Huolehditaan yhteisistä prosesseista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Strateginen päämäärä Mittarit Tavoite Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrä laitoshoitopäivien määrä vähenee, hpv 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä aikuistyypin diabetestä sairastavien ja hoidon piirissä olevien määrä diabeteksen hoidon toimintamalli on kysyntää vastaava tupakoivien lasten ja nuorten määrä lasten ja nuorten tupakointi vähenee aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä RAI-toimintakykymittaustulokset tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn toimintamalli on väestön tarpeiden mukainen asiakkaat/potilaat ovat oikea-aikaisen palvelun piirissä ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen 2.6. Toimivat lähipalvelut asiakaspalvelupisteet lähipalvelupisteissä on asiakasmääriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat) vastaanottotoiminnan kehittäminen siten, että se palvelee paremmin paljon palveluita käyttäviä = omalääkärijärjestelmän kehittäminen 118

123 Talous TP 2013 TA HKE 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Ta-muutos Toimintatulot 142 Muutosprosentti Toimintamenot Muutosprosentti 1,5 % -5,4 % -7,3 % 1,1 % -1,4 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti 1,5 % -5,4 % -7,3 % 1,1 % -1,4 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti 1,5 % -5,4 % -7,3 % 1,1 % -1,4 % 3,0 % Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä ostettavat terveydenhoitopalvelut: - perusterveydenhuolto euroa - erikoissairaanhoito euroa Terveyspalveluostot yht euroa Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Terveyskeskusvuodeosastopaikkojen vähent Palvelun lopettaminen itäisellä terveysasemalla Sosterin talouden tasapainotustoimenpiteet Yhteensä

124 120

125 121

126 122

127 123

128 124

129 125