SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017 TALOUSARVIO VUODELLE 2014"

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVIO VUODELLE 2014 Kaupunginjohtajan esitys

2

3 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys Työllisyys lisätty s Tasapainotusohjelman tekstiosa... 9 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus KAUPUNGIN TALOUS V ja TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosan määrärahat Rahoituslaskelma Rahoitusosa SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Savonlinnan kaupungin strategia ja kaupunkitason tuloskortit KÄYTTÖTALOUSOSA... Keskushallinto Perusturvan toimiala 211 Sos.- ja perhepalv. henkilöstöresurssi muuttunut s Perusturvan toimialalle lisätty Sosterin palvelukortti s. 75 Sivistystoimiala Henkilöstöresurssi s. 84, 320 Perusopetus henkilöstöresurssi s Tekninen toimiala Savonlinnan vesi AVUSTUKSET Sivistystoimiala muuttunut s HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Lisätty alkaen s INVESTOINTIOSA KONSERNIOSIEN TIEDOT LIITTEET LIITTEISIIN LISÄTTY Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne s. 197 Määrärahat toimialoittain s. 209 Määrärahat käyttötalousosa s. 210 Maaomaisuuden realisointisuunnitelma s. 219 Kiinteistörealisointisuunnitelma s. 220

4

5 TALOUDELLINEN KEHITYS Yleisen ja kuntatalouden kehitys Pääasiallinen lähde: valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syksy 2013/ Euroalueen taantuma päättynee tänä vuonna, mutta jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnon kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankauppa kasvaa poikkeuksellisen hitaasti. Tänä vuonna Suomen BKT supistuu n. 0,5 prosenttia. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 %:iin ja pysyy yli 8 % myös lähivuodet. Kun kokonaistuotanto alenee kahtena vuonna peräkkäin, julkinen talous - etenkin valtion ja kuntien talous - pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkinen velka kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Valtiontalouden alijäämäksi vuonna 2013 ennakoidaan 9 mrd. euroa, ja tilanne paranee vain hitaasti lähivuosina eli kokonaisalijäämä kasvaa rajusti. Vuonna 2012 kuntatalouden alijäämä oli 1,1 % suhteessa BKT:hen, ja edellisvuodesta rahoitusasema heikkeni noin miljardilla eurolla. Tilanne on huonontunut nopeasti, sillä vielä v kuntatalous oli lähellä tasapainoa. Edes 1990-luvun alun laman oloissa kuntien rahoitusasema ei heikentynyt näin voimakkaasti. Kokonaismenojen nousu hidastui viiteen prosenttiin, mutta verotulojen ja valtionosuuksien kasvu hidastui vielä enemmän ja jäi 3,5 prosenttiin. Kuntien velan määrä nousi noin 1,5 mrd. eurolla. Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän edellisvuotta reippaammin, vaikka keskeisten veropohjien kasvu hidastuu selvästi. Verokertymää nostavat kertaluontoisesti lähinnä verovuoden 2012 jako-osuuksien oikaisu runsaalla 200 milj. eurolla ja tilitystekniset muutokset. Kuntien saamien valtionosuuksien kasvu sen sijaan hidastuu valtiontalouden sopeutustoimien seurauksena 2,5 prosenttiin. Kuntien kulutusmenojen nousun arvioidaan hidastuvan edellisvuodesta. Paikallishallinnon investointimenot ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina, mutta v niiden ei ennusteta kasvavan edes nimellisesti. Kuntatalous pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä v ja lähivuosina velkaantuminen jatkuu. Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan katsauksessa optimistisesti kasvavan keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 % ja eläketulojen 5 %. Huom.: v yleiskorotus 20 eur/kk nostaa palkkoja selvästi alle 1 %. Ennusteeseen ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista, mutta korotuspaineet todetaan tuntuviksi. Valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan hitaasti, vain 1,5 % vuodessa. Kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimia asteittain tehtävät kuntien valtionosuuksien vähennykset. Hallitusohjelmassa ja budjettikehysriihessä päätetyt vuosina toteutettavat leikkaukset ovat vuositasolla 756 milj. euroa vuonna 2013, milj. euroa vuonna 2014 ja milj. euroa vuonna Lisäksi vuoden 2015 alusta kuntien velvoitteet pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä kasvavat noin kolminkertaisiksi nykyisistä. 1

6 Maan hallitus on osana julkistalouden tasapainottamiseen tähtäävää rakennepoliittista ohjelmaansa linjannut, että kuntasektorin nettomenoja on leikattava kahdella miljardilla eurolla. Kunnille asetettuja tehtäviä on tarkoitus karsia 1 mrd. euron edestä ja toinen miljardi kuntien on säästettävä muista menoistaan ja/tai korotettava verojaan. Hallitus julkistaa marraskuun 2013 loppuun mennessä listan kunnilta karsittavista tehtävistä. Savonlinnan kaupungin talous: talousarvion ja suunnitelman perusteita Kerimäen ja Punkaharjun kunnat liittyivät vuoden 2013 alusta Savonlinnan kaupunkiin, joten myös vuoden 2012 tilinpäätöstietoja käsitellään yhdistettynä. Vuosikate säilyi 1,1 milj. euroa ylijäämäisenä, mutta tilikauden 2012 tulos oli 8 milj. euroa alijäämäinen lähinnä sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen voimakkaasta kasvusta sekä kertaluontoisista alas kirjauksista johtuen. Alijäämää taseessa oli vuoden lopussa 11,4 milj. euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi kiivaan investointitahdin vuoksi 21 milj. eurolla 87,4 milj. euroon. Vuoden 2013 alkuperäisen talousarvion tulos oli runsaat 0,4 milj. euroa alijäämäinen, mutta lähtötilanne vuoteen 2013 oli budjettia laadittaessa arvioitua heikompi edellisvuoden mittavan tulosalijäämän ja lainakannan johdosta. Kun Suomen valtiontalous, kuntatalous ja kaupungin oma talous vuonna 2012 ja edelleen kuluvana vuonna ovat jatkuvasti tiukentuneet, laadittiin pitemmälle meneväksi ja konkreettisemmaksi jatkoksi talousarvioon sisältyneelle ohjelmalle - keväällä 2013 vuosille kaupungin talouden tasapainotusohjelma, jonka valtuusto hyväksyi Uuden ohjelman mukainen toimintamenojen nettokarsinta on 32 milj. euroa kauden aikana. Tasapainotusohjelman toteuttamista on ryhdytty valmistelemaan heti sen hyväksymisen jälkeen ja siinä vuodelle 2013 kohdennettuja toimenpiteitä toteuttamaan. Tasapainotusohjelma sisältyy talousarviokirjaan 2014 ja siinä vuosille kohdennetut säästöt ja tulonlisäykset on otettu talousarvion ja suunnitelman laadinnan pohjaksi. Kaupungin vuoden 2013 talous on toteutumassa pääosin talousarvion mukaisesti, mutta ennakoitua heikompi lähtötilanne, valtionosuuksien jääminen arvioitua pienemmiksi, budjetoitujen myyntivoittojen saamatta jääminen ja toimintakatteesta noin 55 % muodostavien Sosteri-menojen lopullisen toteuman epävarmuus johtavat ennustamaan noin 3 milj. euron vuosikatetta ja lähes 4 milj. euron tulosalijäämää. Tällöin alijäämää olisi taseessa vuoden 2013 lopussa noin 15 milj. euroa. Lainakannan ennakoidaan nousevan 102 milj. euroon eli euroon asukasta kohti. Savonlinnan kaupungin talousarvioon 2014 ja taloussuunnitelmaan lyövät leimansa kuntatalouden jatkuva tiukentuminen ja kaupungin siihen vastauksena laatima talouden tasapainotusohjelma. Verotuloissa on vuodelle 2014 tasapainotusohjelman mukaisesti 1 prosenttiyksikön ansiotuloveron korotus tuloja lisäävä vaikutus noin 5 milj. euroa sekä kiinteistöverojen korotus vaikutukseltaan runsaat 1 milj. euroa. Muuten veroprosentteja ei suunnittelukaudella ole tarkoitus nostaa. Kiinteistöjen verotusarvon nosto on otettu kiinteistöverotuloissa huomioon, samoin ansiotuloveroissa tasapainotusohjelmassa tavoitellun työpaikkojen nettolisäyksen vaikutus ja lisäksi 0,3 % verotulokasvu. Verotuloiksi v 2014 arvioidaan lähes 131 milj. euroa ja seuraaville vuosille ennakoidaan noin 1 % kasvua. Vuonna 2016 kuntien yhteisövero-osuutta alennetaan 5 prosenttiyksiköllä, mikä Savonlinnassa merkitsee lähes 1 milj. euron vähennystä. Valtionosuudet v 2014 ovat ensimmäisen kerran nykyisen valtionosuusjärjestelmän aikana vähenemässä edellisvuodesta. Kuntien valtionosuusleikkausten vaikutus Savonlinnassa väkiluvun suhteessa on v 2014: 2,4 milj. euroa, v 2015; 3,6 milj. euroa, v 2016: 3,9 milj. euroa ja v 2017: 4,2 milj. euroa. Valtionosuuksien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa lähivuosina lakimääräisten valtionosuusperusteiden johdosta, mutta kasvu on hidasta ja selvästi ennakoitua nettotoimintamenojen lisääntymistä vähäisempää. Jäteveron tuotosta osa hyvitetään kunnille vuodesta 2014 alkaen peruspalvelujen valtionosuudessa; Savonlinnalle runsaat 0,4 milj. euroa. Valtionosuuksiksi vuonna 2014 arvioidaan 79,8 milj. euroa. 2

7 Toimintatuotot ja kulut ovat talousarviossa ja suunnitelmassa laskettu tasapainotusohjelman pohjalta muut toimintaan ja talouteen vaikuttavat olennaiset tekijät ja muutokset huomioon ottaen. Tuotoissa kuntaliitoksen yhdistymisavustus lähes 1,3 milj. euroa/v päättyy vuonna Muissa toimintatuotoissa tasapainotusohjelman mukaisen 3 milj. euron myyntivoittotulojen saaminen on varsin epävarmaa. Muuten toimintatuotot on arvioitu realistisesti, myös maksujen ja taksojen korotukset huomioon ottaen. Toimintakuluissa tasapainotusohjelma on ns. sisäänrakennettuna, mutta erityisesti Sosterille tasapainotusohjelmassa kohdennettujen 10 milj. euron säästöjen toteutuminen on epävarmaa. Sosterin omasta talousarvio- ja suunnitelmavalmistelusta ei vielä ole käytettävissä tietoja, joten kaupungin Sosteri-menot on vuoden 2014 talousarviovalmistelussa laskettu 3 % korotuksella nykyisistä kaupungin v 2013 talousarvion Sosteri-menoista, ja saadusta tulosta on vähennetty Sosterille tasapainotusohjelmassa kohdennettu vuotuinen kustannussäästö 1,65 milj. euroa. Vuodesta 2015 lähtien kuntien pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoite kasvaa todella merkittävästi. Nyt ja vielä vuonna 2014 velvoite koskee vähintään 500 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneita, ja jokaisesta em. pitkäaikaistyöttömästä, jota ei kyetä työllistämään, kunta joutuu maksamaan ns. Kela-sakkomaksuna puolet Kelalle aiheutuvista keskimääräisistä pitkäaikaistyöttömien tukimaksuista. Vuoden 2015 alusta velvoite aikaistuu 300 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneisiin ja kohonnee sataan prosenttiin keskimääräisistä pitkäaikaistyöttömien Kela-tuista. Kun kaupungin työllistämistoiminnan ja Kela-sakkomaksujen nettomeno vuonna 2013 on vajaat 2 milj. euroa, se noin kolminkertaistuu vuonna 2015, ellei jo vuonna 2014 ennakoivasti entistä voimakkaammin panosteta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Niin tehdäänkin. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisrahoitus kaupungin talousarviossa nousee bruttona 3 milj. eurolla ja nettona 1,2 milj. eurolla. Kela-sakkojen arvioidaan vastaavasti vähenevän ensi vuonna 0,4 milj. eurolla, jolloin työllistämiskulujen nettokasvuksi tulee 0,8 milj. euroa. Tällä lisäpanostuksella aiemman ohella arvioidaan voitavan vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä Savonlinnassa vuonna 2015 siten, että työllistämisvelvoitteen rankasta kiristymisestä kaupungille aiheutuva lisämeno v jää 1,2 milj. euroon, kuin se ilman ponnekkaita ennakoivia vähentämistoimenpiteitä olisi yli 3 milj. euroa. Työllistäminen on vuoden 2014 talousarviossa budjetoitu keskitetysti perusturvan toimialalle, jossa Kela-sakkomaksutkin ovat. Investointiohjelma on karsittu vain välttämättömiin ja kaupungin elinvoimaisuutta edistäviin hankkeisiin. Nettoinvestointimenot ovat kuitenkin 17 milj. euroa vuonna 2014 ja 13,7 milj. euroa vuonna Sen jälkeen ne ohjelman mukaan selvästi vähenevät. Kaupungin lainakanta on nousemassa 12 milj. eurolla vuonna 2014 ja edelleen 11,1 milj. eurolla vuonna Investointiohjelman supistumisen myötä ja edellyttäen, että tasapainotusohjelma toteutuu - lainamäärän kasvu lähes pysähtyisi vuonna 2016 ja lainakanta kääntyisi laskuun vuodesta 2017 lähtien. Paineet investointiohjelman laajentamiseen ovat kuitenkin isot. Lainakannan huomattavasta kasvusta johtuen myös korkomenot nousevat selvästi. Käyttöomaisuuden poistot lisääntyvät investointien myötä ja osin myös valtuuston keväällä 2013 hyväksymän, kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän uuden poistosuunnitelman vuoksi. Vuoden 2014 talousarvioesityksessä toimintatulot ovat 59,9 milj. euroa (+ 2,8 % talousarviosta 2013) ja toimintamenot 259,9 milj. euroa (+ 2,0 %). Toimintakatteeksi muodostuu 200 milj. euroa (kasvu 1,8 %). Vuosikate on vajaat 8,3 milj. euroa ja tilikauden tulos niukasti positiivinen. Vuosista 2015 ja 2016 näyttää näillä taloussuunnitteluperusteilla tulevan tulokseltaan selvästi alijäämäisiä, joskin vuodelle 2015 laskettu 2,7 milj. euron alijäämä puolittuisi vuonna 2016 ja vuodesta 2017 lähtien talous olisi selvästi ylijäämäinen, jolloin päästäisiin kattamaan vanhoja alijäämiä, kuten tasapainotusohjelmassa oli tavoitteena. Valtiovalta on kuitenkin aikeissa kiristää kuntien alijäämien kattamisvelvoitetta enintään neljän vuoden suunnittelukauden mittaiseksi. Savonlinnassa se merkitsisi sitä, että vuosien 2015 ja 2016 alijäämät tulisi kääntää ylijäämiksi, jolloin myös 2017 ja 2018 tulokset edelleen paranisivat. Tuo kattamisvelvoitteen tiukennus ei koske vielä nyt laadittavaa taloussuunnitelmaa Valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma riittää nyt täyttämään muodollisen tasapainottamisvelvoitteen. Jatkossa valtion ja kuntatalous näyttää yhä kiristyvän, mikä sekin saattaa johtaa tasapainotusohjelman tarkistamistarpeeseen. 3

8 Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat talouskriteerit Talouskriteerien tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky, vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Kriisikunnan talouskriteerit täyttäisivät kunnat, - joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai - joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten rajaarvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä euroa Kriisikuntamittarit TP 2012 TA Vuosikate Ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen Tuloveroprosentti 20,59 21,00 22,00 22,00 22,00 22,00 Vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo 19,38 *) Lainakanta/asukas Ylittää maan keskiarvon (2 261) vähintään 50 % Taseen alijäämä Taseessa kertynyttä alijäämää Omavaraisuusaste 50,99 51,11 45,51 43,10 42,55 44,63 Alle 50 % Suhteellinen velkaantuneisuus 50,62 51,79 56,90 60,89 60,94 57,15 Vähintään 50 % *) vuoden 2012 tuloveroprosentti on liittyvien kuntien painotettu keskiarvo Tunnusluvuissa ei ole huomioitu v rahoituslaskelman mukaista rahoitusleasingia, eikä myöskään tulevien vuosien mahdollisia rahoitusleasingeja. Savonlinnassa oli asukkaita , muutos tilanteeseen on -165 henkilöä. 4

9 Ikäjakaumat Kerimäki-Punkaharju-Savonlinna Talousarvion olennaiset riskit Korkomenojen kasvu johtuen velkamäärästä ja lainakorkojen noususta. KORKOTOTEUMA JA -ENNUSTE Vuoden keskikorko-% e2013 e2014 e2015 Lyhyet korot 1,4 0,6 0,3 0,4 0,5 (euribor 3 kk) Pitkät korot 3,0 1,9 1,8 1,9 2,0 (valtion obligaatiot 10 v) Korkoriskiltä suojaudutaan lainasalkun hallinnalla. Lainakannasta oli 79 % pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja. Kaupungin lainojen keskikorko on nyt 2,45 %. Yleinen korkotaso on tällä hetkellä historiallisen matala. Korkoriski on suurempi tulevina vuosina otettavissa lainoissa. Kuntalainojen korkotasoon vaikuttaa olennaisesti Suomen valtion luottokelpoisuus. Mikäli se putoaa nykyisestä parhaasta luokasta AAA, kallistuu kuntarahoittajienkin varainhankinta merkittävästi, jolloin kunnille myönnettävien lainojen korkotaso selvästi nousee. Lainakannan kasvun hillitsemiseksi omaisuuden realisointia ja omaisuuden aktiivisempaa tarkastelua tuottotavoitteen näkökulmasta tehostetaan. Velkaantumista rajoitetaan ottamalla käyttöön rahoitusleasing soveltuvin osin uudisrakentamisessa. Verotulot. Verotuloarvio pohjautuu käytettävissä oleviin Verohallinnon ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Maailmantalouden ja euroalueen suuri epävarmuus vaikuttavat vahvasti Suomen paikallistalouteenkin ja sen työllistämismahdollisuuksiin, jotka sekä suoraan että välillisesti ovat yhä enemmän kytköksissä Suomen 5

10 vientinäkymiin. Myös alueellisesti ja paikallisesti merkittävien yritysten ja yhteisöjen toimipaikka- ja tuotantoratkaisut vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen. Mahdollinen työttömyyden kasvu vähentää ansioverotuloja, ja saattaa lisätä kaupungin työllistämis- ja sosiaalimenoja. Valtionosuuksien ja valtion kunnille määräämien tehtävien muutokset. Valtionosuuslaskelma pohjautuu Kuntaliiton ennakkotietoihin. Maan hallitus on linjannut kuntien valtionosuuksien kehityksen lähivuosiksi ja osana kunnille kohdentuvaa 2 miljardin euron säästövelvoitetta ilmoittanut vähentävänsä kunnille määräämiään tehtäviä. Mikäli valtiontalouden tila eurotalouden mahdollisen heikkenemisen myötä kuitenkin edelleen huononee, valtiovalta saattaa joutua tiukentamaan kuntataloutta entisestään. Sosterin menokehitys etenkin erikoissairaanhoidossa lähinnä kuntayhtymän väestöpohjan pienuudesta sekä tulevista lainsäädännön ja valtiovallan vaatimuksista johtuen. Mahdollisesti tarvittavien korvaavien palvelujen järjestäminen ja hintataso sekä siihen liittyen mahdolliset työpaikka- ja verotulomenetykset Savonlinnassa. Takausten realisoituminen. Kaupungilla on yhteensä noin 31,5 milj. euron takausvastuut, joista noin 27,5 milj. euroa konserniyhteisöjen ja noin 4 milj. euroa muiden yhteisöjen lainoista. Asunto- ja yritystilavuokrausyhtiöille takauksia on 18,6 milj. euroa. Vastavakuuksia on noin 11,3 milj. euron arvosta. Tähän mennessä takausvastuita ei ole tullut kaupungin maksettavaksi, mutta pääomitustarvetta on ilmennyt. Uhkana olevasta kannattavan yritystoiminnan sekä työ- ja opiskelupaikkojen vähenemisestä johtuva vuokratilojen käyttöasteen heikkeneminen huonontaa yhtiöiden tuloksellisia toimintaedellytyksiä ja lisää pääomitustarvetta ja takaustappioiden riskiä. Varautumatoimenpiteet Vahvistetaan erityisesti yrityskaavoitusta sekä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta myös uudet avaukset huomioonottavaksi. Tavoitteena on monipuolistaa Savonlinnan kaupungin elinkeinorakennetta elinkenotoimen tavoitekortissa mainituilla toimenpiteillä. Pyritään aktiivisella elinkeinopolitiikalla sitouttamaan teolliset veturiyritykset Savonlinnaan. Jatketaan professuurivetoisia koulutuksen ja osaamisrakenteen kehittämistoimenpiteitä niin elinkeinoelämän kehittämiseksi kuin myös koulutuksen ja yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen vahvistamiseksi. Tavoitteena on saada professuurien ympärille tekes- ja Suomen akatemiarahoitteisia tutkijaryhmiä kehittämään alueen elinkeinoelämän innovaatioperustaa. Samalla professorit voisivat vahvistaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksen perus- ja jatkotutkintokoulutusmahdollisuuksia. Lisäksi Savonlinnan kaupunki pyrkii olemaan yhteistyössä koulutusyksiköiden kanssa uusien työelämämurrokseen liittyvien koulutusalojen saamiseksi Savonlinnaan. Samoin kaupunki on aktiivinen alueellistettavien valtion toimintojen kaupunkiin saamiseksi. Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään oppisopimuskoulutuksen mahdollistaminen työvoiman rekrytoinnissa. Työllistämistoiminta Savonlinnan työttömyysprosentti oli 13,5. Etelä-Savon vastaava luku oli 11,7 ja koko Suomen 9,9. Savonlinnan työttömyysprosentti oli 15,3. Savonlinnassa on Etelä-Savon vaikein työllisyystilanne. Kaupungin työttömyysaste 13,5 % on maakunnan korkein ja useita prosenttiyksikköjä maan keskimääräistä pahempi. Työttömiä oli elokuun lopussa 2 211, joista yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta työttömänä olleita oli 607. Rakennetyöttömiä (ns. vaikeasti työllistyvät) on Savonlinnan työttömistä yli Yli 500 päivää Kelan työmarkkinatukea saaneita oli syyskuun lopussa 348. Kuluvana vuonna kaupungin kustannusosuus Kelan työmarkkinatuesta on yli 1,2 milj. euroa. Vuoden 2015 alusta myös 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden kustannukset tulevat kaupungin maksettaviksi, ja kustannukset moninkertaistuvat. 6

11 Vuonna 2014 kaupunki lisää omaa pitkäaikaistyöttömien työllistämistään. Työllistämistoiminnan kehittämisellä pyritään vähentämään erityisesti vuonna 2015 kaupungille koituvia lisäkustannuksia. Tavoitteena on samalla ehkäistä syrjäytymistä ja voimaannuttaa työttömiä. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen pienentää jossain määrin myös toimeentulotuki- sekä muita sosiaali- ja terveydenhoito-menoja. Lisäksi kaupungilla on lukuisia työllistämishankkeiksi sopivia tehtäviä, joihin ei normaalia budjettirahoitusta voida osoittaa. Viime keväänä perustetun kaupungin työllistämistyöryhmän tehtävänä oli etsiä kaupungin organisaatiosta työllistämistöiksi sopivia ns. tekemättömiä töitä (esim. ympäristönhoitotyöt, rakennusten korjaus, kunnostustyöt ja erilaiset palvelut). Toimialoilta löytyikin tehtäviä yli sadalle työllistettävälle. Kaupungin säästötavoitteen saavuttamiseksi työllistämistavoitteeksi vuodelle 2014 on määritelty 150, joka on jaettu toimialoille (perusturva 20, tekninen toimi 60, sivistystoimi 60 ja keskushallinto 10). Toimialan johto määrittelee työllistettävien kiintiön jakautumisen kunkin toimialan sisällä eri tehtäviin. Työllistämisen edellytyksenä on työnsuunnittelijoiden ja ohjaajien palkkaaminen ensin, mihin on jo osittain varauduttu valtuuston kuluvalle vuodelle hyväksymällä lisämäärärahalla. Työllistämiseen sisällytetään myös koulutusta. Kaupungin yhteistyöyhteisöjen työllistämisellä tavoitellaan sadan pitkäaikaistyöttömän työllistämistä. Osa pitkäaikaistyöttömistä ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan tai kokeiluun, jotka eivät edellytä työsuhdetta. Kaupunki käynnistää myös oman työpajan, joka tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa. Kaupungilla on sopimukset yli 20 järjestön kanssa kuntouttavan työtoiminnan tuottamisesta. Koska paikkoja tarvitaan enemmän, etsitään syksyn aikana lisää sopimuskumppaneita. Valtio korvaa kunnille kuntouttavan työtoiminnan suorat kustannukset. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen palkkauskustannukset ovat v noin 4,1 milj. euroa. Työllistäminen kohdistuu ensisijaisesti Kelan työmarkkinatukea 500 päivää saaneisiin, joista on mahdollista saada 1. vuodelta korkeinta korotettua palkkatukea (n euroa/kk) ja 2. vuodelta perustukea (n. 700 euroa/kk). Palkkatukien osuudeksi on arvioitu 2,1 milj. euroa. Työllistämisen ansiosta Kela-sakkojen arvioidaan ensi vuonna jäävän noin 0,8 milj. euroon (vähennys 0,4 milj. euroa). Kaikkiaan työllistämisen nettokustannuksiksi v arvioidaan noin 2,8 milj. euroa, mikä on lähes 0,8 milj. euroa enemmän kuin v

12 Työllisyysraha (sis. sivukulut 23,27 %) TA 2014 KESKUSHALLINTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate PERUSTURVA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate SIVISTYSTOIMI Toimintatuotot 0 Toimintakulut 0 Toimintakate 0 TEKNINEN TOIMI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KAIKKI YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Perusturvan toimialalle sisältyy kuntakokeiluna työllisyysrahoin palkatut. Toimintatuotot Toimintakulut Netto Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen varatut määrärahat SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI

13 Talouden tasapainottaminen Tasapainotusohjelman tekstiosa Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella brutto netto Vastuuhenkilö: Hannu Kurki Elinkeinopolitiikan tavoitteeksi valtuustokaudella on asetettu 300 työpaikan nettolisäys. Keskeisiä elinkeinopolitiikan panostuskohteita valtuustokaudella ovat kaupunkikeskustan kehittämishanke, Pääskylahden teollisuusalue ja syväsataman siirto Vuohisaareen (6,7 milj., josta avustusosuus 2,43 milj. ). Maa-alueiden hankintaan on varauduttu vuosittain eurolla. Tavoitteena on edistää matkailuinvestointihankkeita sekä kaupan investointihankkeita. Keskeistä näiden hankkeiden eteenpäin menemisessä on kaavoituksen sujuvuus. Savonlinnan yrityspalvelut Oy:ltä ostetaan valtuustokaudella vuosittain 1,2 miljoonalla eurolla palveluita, joiden kautta tavoitteeksi asetettu 300 työpaikan nettolisäys on tarkoitus saavuttaa. Uusien työpaikkojen verotulovaikutus on laskettu siten, että uusissa työpaikoissa keskipalkka olisi jonkin verran Suomen vuoden 2012 mediaanipalkkaa alempi (2776 /kk) eli n euroa kuukaudessa. 300 työpaikan tuottama verotulovaikutus on ko. keskipalkalla ja 15 % efektiivisellä veroasteella n. 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Tasapainotusohjelman tekstiosa Palveluverkko rationalisoidaan brutto netto Vastuuhenkilöt: Markku Kankkunen ja Saara Pesonen KESKUSHALLINTO brutto netto Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut ja toiminnot siirretään esim.terveyskeskukselle. Savonrannan yhteispalvelupiste sekä muut kunnanvirastolla olevat palvelut siirretään Savonrannan koululle ja/tai terveysasemalle Rakennusten ylläpitokustannukset euroa säästyvät, mikäli vapautuvat tilat myydään tai vuokrataan. Em. lisäksi selvitetään, voiko tiloihin siirtää muita kaupungin toimintoja. 9

14 PERUSTURVA brutto netto Uuden perhekeskuksen käyttöönotto , lastensuojelulaitos * perhekeskus on keskikaupungin päiväkodilta vapautuviin tiloihin saneerattava lastensuojelulaitos, oman tuotannon paikat lisääntyvät 7 > 14 oman toiminnan hoitopäivän hinta 215, ostopalvelut 260 /pv. Mäntykodin laajennus * kehitysvammaisten asumisyksikkö, laajennuksella vahvistetaan omaa toimintaa paikkamäärän lisääntyessä 10 > 15, ostopalvelun osuus pienenee terveyskeskusvuodeosastopaikkojen (-110) vähentäminen vaiheittain * paikkoja 175 > vähentämistavoite 110 paikkaa * akuutti terveyskeskusvuodeosastohoito sijoittuu sairaalan läheisyyteen * terveyskeskusvuodeosastopaikan hinta /v, tehostetun palveluasumisen /v * Kerimäen terveyskeskuksen vuodeosasto lakkaa * Punkaharjun terveyskeskuksen vuodeosasto lakkaa Itäinen terveysasema * palvelu lopetetaan ja integroidaan pääterveysasemalle mahdollisesti vuoden 2014 aikana Yksiportainen palvelurakenne Savonlinna Yksiportainen palvelurakenne tarkoittaa vanhustenhuollossa siirtymistä laitosasumisesta kotona asumisen tukemiseen sekä tehostetun palveluasumisen kehittämiseen. FCG:n tekemän RAVA-selvityksen mukaan 30 % asiakkaista on liian raskaassa palvelumuodossa. 11,5 % yli 75-vuotiaista on Savonlinnassa nyt joko tehostetussa palveluasumisessa, vuodeosastoilla pitkäaikaishoidossa tai vanhainkodissa, kun ikähoivatyöryhmän tavoite on 9 %. Pääperiaatteet: 1. Kotihoidon tehostaminen - henkilöstön lisäys - kotisairaanhoidon ja kotipalvelun integrointi - kotihoidon sisällöllinen kehittäminen - mobiiliteknologian hyödyntäminen 2. Tehostettu palveluasuminen - omaa palveluasumista lisätään 3. Laitoshoito - laitoshoitopaikkojen vähentäminen vaiheittain, terveyskeskusvuodeosastolla hoidetaan akuuttia, psykogeriatrista hoitoa ja lyhytaikaista kuntoutusta tarvitsevia potilaita Terveyskeskusvuodeosastopaikat vähenevät vaiheittain. Akuutti vuodeosastohoito tarvitsee tuekseen sairaalapalvelut ja toiminta keskitetään aluksi pääterveysasemalle, myöhemmin mahdollisesti sairaalan yhteyteen. Kerimäen ja Punkaharjun vuodeosastot lakkaavat ( paikkaa). Vuodeosastojen muutosta palveluasumiseksi selvitetään. Vanhainkotipaikkoja on Savonrannalla 20, Punkaharjulla 14 ja Kerimäellä 47. Kerimäen ja Savonrannan vanhainkodit jatkavat laitospaikkoina (67) toistaiseksi, Punkaharjun vanhainkoti Rauhala muutetaan palveluasumisyksiköksi. Laitospaikkoja tarvitaan muutoksen eri vaiheissa Palveluasumisessa haetaan tasapainoa omaan ja ostopalvelutoimintaan siten, että omaa toimintaa on 50 % eli 210 paikkaa ja ostopalvelutoimintaa 50 % eli 210. Omaa toimintaa ehdotetaan lisättäväksi ensisijaisesti Pihlajan vanhainkodin tontille suunniteltavaan uudisrakennukseen ja vanhainkoti Rauhalaan. Kotihoitoa lisätään ja kehitetään, henkilöstömäärä kasvaa.

15 Vuonna 2020 Savonlinnassa on 4982 yli 75-vuotiasta. 420 palveluasumispaikkaa täydennettynä vanhainkotipaikoilla on valtakunnallisen ikähoivatyöryhmän mietinnön mukaan riittävä asumispalvelupaikkojen määrä v yksiportainen palvelurakenne on nyt alustavasti aikataulutettu ja toteutumisen eri vaiheissa tarvitaan useita hallinnollisia päätöksiä. riskinä yksiportaisen palvelurakenteen ja tavoiteltujen kustannussäästöjen toteutumiselle on, jos palvelurakenne jää hajanaiseksi eikä keskeisiä toimintoja sijoiteta järkevästi ja taloudellisesti Kun huomioidaan vuodeosastopaikkojen vähentämisen, kotihoidon vahvistamisen ja palveluasumisen rakenteen muutos, voidaan todeta, että käyttötalousvaikutus on kokonaisuudessaan arviolta noin - 3,5 m. Vuodeosastopaikkojen osittainen korvaaminen tehostetulla palveluasumisella tuo merkittävimmän säästön. Kokonaishoitopaikkamäärä vähenee 139 paikkaa. Paikkamäärä eri palvelumuodoissa nyt ja yksiportaisen palvelurakenteen toteuduttua: palvelumuoto vuodeosastopaikat vanhainkotipaikat palveluasuminen palveluasuminen yhteensä ostot oma paikkamäärä nyt yksiportainen hoitomalli Kehitys eri kaupunginosissa sijainti/palvelumuoto vuodeosastopaikat vanhainkotipaikat palveluasuminen palveluasuminen ostot, paikat oma, paikat Kerimäki 35 > 0 47 >47 0 > 0 Punkaharju 24 > 0 14 > 0 32 > 52 Savonlinna 116 > 65 0 > 0 58 > 158 Savonranta 0 > 0 20 > 20 0 > 0 yhteensä 175 > > > >

16 Yksiportaisen palvelurakenteen aikataulusuunnitelma kotihoito palveluasuminen kotihoidon integroitu kotihoito kotisairaalatoiminnan mobiilivalvonta suunnittelu sisällön kehittäminen käynnistyy oman palveluasumisen suunnittelu kilpailutus oman tehostetun palveluasumisen lisärakentaminen kotisairaala käynnistyy uusi palveluasumisyksikkö toiminnassa kilpailutus, suunnittelu Punkaharjun vanhainkoti Rauhalan muutos palveluasunnoiksi laitoshoito akuutti- ja kuntoutusyksikkö henkilöstö investoinnit Talousarvio pitkäaikaispäätöksiä ei tehdä osasto 2; muutos lyhytaikaista hoitoa antavaksi osastoksi yksiköiden alustava suunnittelu uudelleen sijoittumisen suunnitelma integroitu kotihoito Kerimäen vuodeosaston sulkeminen, noin 35 paikkaa suunnittelu pth osaston henkilöstön uudelleen sijoittuminen Rauhalan vanhainkodin saneeraus palveluasumiseksi Kerimäen tk muutostyöt Rauhala palveluasunnoiksi Punkaharjun vuodeosaston muutos palveluasumiseksi remontti/ uudisrakennus 1)Punkaharjun vuodeosaston muutos 2)uusi palveluasumisyksikkö 3)akuuttiyksikkö Punkaharjun vuodeosasto palveluasunnoiksi palveluasumisen lisärakentaminen akuuttija kuntoutus-yksikkö saneeraus/uudisr. Sln terveyskeskusosastot 1 ja 2 ja 3 lakkaavat yksiköt toiminnassa henkilöstön uudelleen sijoittuminen 12

17 Kiinteistöt: Kerimäen terveyskeskus päiväkäyttöön terveysasemaksi -kirjapitoarvo , -hoitomenot /v Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia (on kuntaliitosinvestointikohde 1,2 M ) Kunnanviraston toimintojen siirto terveyskeskuskiinteistöön Punkaharjun terveyskeskus, jää päiväkäyttöön terveysasemaksi ja 15 palveluasuntoa Kiinteistössä pitää tehdä muutoskorjauksia palveluasuntokäyttöön (630 m 2 ) arvio (vaatii tarkempien suunnitelmien laatimisen kustannuslaskentaa varten) Punkaharju vanhainkoti Rauhala muutostyöt palveluasunnoiksi (590 m 2 ), arvio (vaatii suunnitelmien laatimisen tarkempaan kustannuslaskentaan) Esitetään, että Punkaharjun aluejohtokunta hyväksyy Punkaharjun terveyskeskuksen sekä Punkaharjun vanhainkoti Rauhalan muutostöihin tarvittavan rahoituksen siirron muista Punkaharjun kuntaliitosinvestoinneista. Savonlinnan terveyskeskus -kirjanpitoarvo hoitomenot Pihlajakodin tontti Vanhan rakennuksen purku ja tilalle uusi palveluasunto (4277 m 2 ), investointi n. 10,5 M 13

18 SIVISTYSTOIMI brutto netto Käytetään 25 oppilaan määrärajan alittumista koulun lakkauttamisperusteena. Tasapainotusohjelmaan sisältyvien kyläkoulukiinteistöjen jatkokäytöstä ja niiden myynnistä otetaan mahdollisimman pian yhteyttä kyläyhdistyksiin. Moinsalmen koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 sekä kiinteistön huono kunto ja siihen liittyvät jatkoinvestoinnit Anttolan koulun 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun alkaen kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -brutto = opetushenkilöstön palkat Kulennoisten koulun 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun alk kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -brutto = opetushenkilöstön palkat Kumpurannan, Louhen, Särkilahden, Juvolan ja Kallislahden koulujen 6.-luokkalaisten siirtäminen yläkouluun alk uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -kantakaupungin koulurakenne, jolloin alakoulussa ovat luokat 1-5 Tasapainotusohjelmaan sisältyvistä koulujen lakkauttamisista valtuusto tekee ohjelman hyväksymällä periaatepäätöksen. Kustakin lakkauttamisesta järjestetään sitten aikanaan koulukohtaisesti kuulemiset hyvissä ajoin ennen lopullista ratkaisua. Tasapainotusohjelma on siis kaupungin taloussuunnittelua ja talousarviota ohjaava valtuuston päätös, jota on tietysti valmistelussa noudatettava, mutta se ei ole vielä päätös ohjelmassa mainittujen koulujen lakkauttamisesta. Kumpurannan koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv Kumpurannan koulu Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi >0 14 -> >

19 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 2,7 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 asti arviolta seuraavasti: välitön ja jatkossa n (alv 0 %) Särkilahden koulun lakkauttaminen alkaen oppilasmäärä alle 25 sekä kiinteistön huono kunto ja siihen liittyvät jatkoinvestoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv Särkilahden koulu Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi >0 19 -> > >0 17 -> kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,2 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetuskustannukset kasvavat noin , kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto - kuljetuskustannusten kasvu - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta, välitön ja jatkossa n (alv 0 %) 15

20 Juvolan koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto/mlb OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * kouluun ilmoittautumisen jälkeen ennakointi lkv JUVOLAN KOULU Lkv. Esi Yht.1-6 Yht.esi >0 34 -> > >0 31 ->23 36-> >0 29 ->25 29->23 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,6 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen -netto = brutto- ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta

21 Kallislahden koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv KALLISLAHDEN KOULU Lkv. Esi Yht. 1-6 Yht.esi >0 35 -> > >0 28 -> > >0 28 ->25 -kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 3,6 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan kuljetuskustannukset kasvavat noin , kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - kuljetuskustannusten kasvu- ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä arviolta

22 Louhen koulun lakkauttaminen, kun oppilasmäärä putoaa alle 25 (Kaupungin valtuuston päätös ) kouluverkon tiivistäminen sekä kiinteistöön liittyvät investoinnit Savonlinnan sivistysvirasto MLB OPPILASENNAKOINTI * väestötiedot (Mervin pohjasta koottua tietoa) * tilastointipäivän mukainen * ennakointi kouluun ilmoittautumisen mukaisesti lkv Louhen koulu Lkv. Esi Yht > > >0 40 -> kantakaupungin koulurakenteen mukaisesti 6.-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun -uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalla -oppilaskohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -brutto = opetushenkilöstön palkat, sis. atk-palvelut, siivous ja vuokrat -koulun lakkauttaminen vähentää opetushenkilöstöä 4,8 henkilötyövuotta -koulumatkakuljetukset TA 2013 mukaan koulumatkakuljetusten kustannuksissa ei merkittävää muutosta, kun oppilaat siirtyvät toiseen kouluun Tekninen toimiala: -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Louhen kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta välitön korjaustarve noin ja laajemmat vaativat kuntotutkimuksen tekemisen (arvio korjauskustannuksista useita satoja tuhansia euroja) -koulun lakkauttaminen lopettaa koululla olevan Anttolan päiväkodin yhden lapsiryhmän toiminnan => tarvitaan Anttolan päiväkodin laajennus noin 150 m 2 Päiväkodin laajennuksen investointi Anttolan päiväkotiin n Varhaiskasvatuspalvelujen keskittäminen yhteen yksikköön Kerimäellä yhdistetään nykyiset viisi yksikköä mahdollisesti koulukeskukseen -Punkaharjulla tutkitaan mahdollisuutta yhdistää nykyiset kolme yksikköä -brutto = vuokrat ja sisäiset atk-palvelut 18

23 Tekninen toimiala: Kerimäki Vekkula -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta kiireelliset korjaustyöt Nuppula -kirjapitoarvo , eli kertapoistokirjaus , jos poistetaan käytöstä -hoitomenot /v, josta n /v, jos kiinteistö jää lämpimäksi ja tyhjilleen netto = brutto - ylläpitokulut tyhjillään Kiinteistössä pitää tehdä ylläpitokorjauksia 2017 mennessä, arviolta kiireelliset korjaustyöt Siirto koulukeskukseen: tarkempi kustannusarvio vaatii tilaohjelman laatimisen, jota ei ole vielä. Karkea arvio tarvittavasta korjaustyöstä, kun koulukeskuksen tilat muutetaan päiväkotikäyttöön, on 0,5-1,5 M (huom! vaatii tilaohjelman laatimisen) Kerimäen lukion lakkauttaminen alkaen pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on jo lakannut alkaen -opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -Lyseon lukion sivupisteenä alkaen -kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin -brutto = opetushenkilöstön palkat -palkkasumma vastaa noin 6,3 henkilöstötyövuotta Punkaharjun lukion lakkauttaminen alkaen pienten lukioiden lisävaltionosuusrahoitus on jo lakannut alkaen -opiskelijakohtaiset kustannukset ovat pienissä yksiköissä suuret -Lyseon lukion sivupisteenä alkaen -kurssitarjonnan monipuolisuus isoissa lukioissa palvelee opiskelijoita monipuolisemmin -brutto = opetushenkilöstön palkat -palkkasumma vastaa noin 7,3 henkilöstötyövuotta Tarkastellaan Oravista ja Ahvensalmelta yläasteelle Enonkoskelle siirtyvien oppilaiden halukkuutta opiskella Mertalan koulussa ja asian osalta kuljetuksen järjestäminen. Tämä mahdollistaisi asiointiliikenteen järjestämistä koulukuljetuksen puitteissa osittain. Sivistystoimenjohtaja ryhtyy toimenpiteisiin kyseisen asian osalta lukuvuoden 2014 alusta. Juvolan koulusta yläasteelle siirtyvät oppilaat saavat koulukuljetuksen myös Savonlinnan yläasteille siirtyessään. Kerimäen nuorisotilan siirtäminen kirjaston yhteyteen ja entisen tilan myynti Punkaharjun nuorisotilan siirtäminen vanhalta kunnantalolta kunnanvirastoon TEKNINEN TOIMI brutto netto Perusturvan ja sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta. 19

24 Tasapainotusohjelman tekstiosa Henkilöstösäästöt (muut kuin palveluverkosta ja priorisoinnista johtuvat) brutto netto Vastuuhenkilöt: Juhani Kerman ja Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Eläköityminen v. Talousjohtaja 2013 Hallintojohtaja (KM) 2013 Kansliapäällikkö Henkilöstöpäällikkö Toimitusjohtaja 0, Monipalvelukeskus 8 henkilön vähennys vuonna 2013 verrattuna talousarvioon, euroa. PERUSTURVA brutto netto SIVISTYSTOIMI brutto netto Perusopetus: Koulunkäyntiavustajamäärän väheneminen (7 ) alk. Varhaiskasvatus, henkilöstösäästöt alkaen: Keskikaupungin II ryhmiksen lakkauttaminen (Asemantien pk:n valmistuminen): 2 määrääaikaista lastenhoitajaa 1 määräaikainen perhepäivähoitaja Punkaharjun II ryhmiksen lakkauttaminen (vähentynyt päivähoidon tarve): 1 määrääaikainen lastenhoitaja 2 määräaikaista perhepäivähoitajaa Kerimäen perhepäivähoitotyö (vähentynyt päivähoidon tarve): 1 määräaikainen perhepäivähoitaja TEKNINEN TOIMI brutto netto 20

25 Tasapainotusohjelman tekstiosa Palvelujen priorisointi brutto netto Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Hannu Kurki 8 äänestysaluetta yhdistetään lähellä oleviin äänestysalueisiin, jolloin vastaavasti vaalilautakuntien määrä vähenee Elinkeinoelämän tapahtuma-avustukset Henkilöstöetuudet Aluejohtokunnat Etelä-Savon maakuntaliiton maksuosuus kohtuullistetaan Äänestysalueiden vähentäminen 8:lla ei aiheuta merkittäviä palveluvaikutuksia. Alueellinen kattavuus säilyy hyvänä ja joka tapauksessa ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut (säästö 2014 alkaen). Elinkeinoelämän tapahtuma- avustusten jako kanavoidaan Savonlinnan matkailu Oy:n ja Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n kautta tapahtuvaksi lukuun ottamatta Savonlinnan Oopperajuhlien ja maatalouden avustuksia (vastuuhenkilö kehitysjohtaja). Avustusten leikkaaminen vaikeuttaa ainakin alkuvaiheessa avustuksia saavien tapahtumien järjestämistä (säästö 2014 alkaen). Kaikki henkilöstöetuudet käydään läpi vuoden 2013 aikana ja koko kaupunkikonsernin henkilöstön saamat henkilöstöetuudet harmonisoidaan, säästö 2014 alkaen (vastuuhenkilö henkilöstöpäällikkö). Aluejohtokuntien tarpeellisuus arvioidaan valtuustokauden lopulla, minkä jälkeen kaupunginvaltuusto päättää aluejohtokuntien toiminnan jatkamisesta tai niiden korvaamisesta muulla alueellisella toimielimellä (säästö 2017 alkaen). Maakuntaliiton jäsenmaksun suuruutta on verrattu ympäröiviin maakuntiin. Halvin jäsenmaksu on Pohjois- Savossa, jolla tasolla Savonlinnan jäsenmaksu olisi n euroa nykytasoa alempana. Tavoitteeksi on asetettu jäsenmaksun pienentäminen lähelle Pohjois- Savon tasoa (säästö 2014 alkaen). 21

26 PERUSTURVA brutto netto Saara Pesonen Sosiaalinen lomatoiminta, palvelu lopetetaan * lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide, ei merkittävää vaikutusta palveluun Ostopalvelusopimusten (sos. huollolliset asumispalvelut) hinnankorotusesitykset; neuvottelu alkaen * palveluntuottajien kanssa neuvotellaan hinnankorotuksista, ei merkittävää vaikutusta palveluun Henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit, tarkastelu alkaen uusin kriteerein * avustettavia 155 ; vahvistetaan myöntämiskriteerit ja arvioidaan tehdyt päätökset ja niiden toteuma. Vaikutuksena voi olla palvelutason alenema Lasten sijaishuollon painotus perhehoitoon ja oman perhetyön lisäys * perhetyöllä ennaltaehkäistään sijoituksia kodin ulkopuolelle * perhehoito 70 /vrk, ammatillinen perhekoti 260 /vrk Kiviapajan kerhotilasta luovutaan * perusturva on maksanut Kiviapajan kokoontumistilan vuokran * vaikutuksena kokoontumis- ja harrastustoiminnan tilojen uudelleen järjestely Kehitysvammaisten työtoiminnan siirto Savonrannalta Kerimäelle * säästöä henkilöstökustannuksissa, vaikutuksena toiminnan monipuolistuminen Kehitysvammaisten päivätoiminnan ostojen purkua, edellyttää tilajärjestelyjä omassa toiminnassa * tilajärjestelyllä oma toiminta laajenee, ostopalvelun osuus vähenee. palvelun laatu paranee Palveluasumisen ostojen (vanhustenhuolto) vähentäminen * ostopalvelupaikat vähenevät 345 > 210 * oman palveluasumisen paikkamäärä kasvaa 96 > 210 * oman ja ostopalvelutoiminnan paikkamäärä 50%/50% Palveluasumisen ja vanhainkotiasumisen nettokustannukset olivat tilinpäätöstiedoissa vuonna 2006 Savonlinnan kaupungissa ja vuonna , kasvua 76 %. Oman palveluasumistuotannon lisäämisen investointi on tarkoitus toteuttaa leasing-rahoituksella. Oman ja ostopalvelujen välille haetaan tasapainoa (210 ja 210) ja sitä kautta vertailtavuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Oman toiminnan lisäämisellä arvioidaan olevaan vähintään noin euron vuosittainen säästövaikutus. 22

27 SIVISTYSTOIMI brutto netto Markku Kankkunen Galleria Pinnan näyttelytoiminnan määrärahan leikkaaminen ei lakisääteistä toimintaa VAIHTOEHTO Lopetetaan Savonlinnan Teatterin katemaksun maksaminen -ei lakisääteistä toimintaa -verotulot pienenevät arviolta yleinen valtionosuus pienenee arviolta edellyttäen, että kaikki muuttavat pois paikkakunnalta VAIHTOEHTO 2 Teatteritoiminta järjestetään kaupunkikonsernin tiloissa säästetään katemaksusta ja avustuksesta yhteensä Koulujen siivouksen laatutaso 4 pudotetaan tasoon säästötoimenpide -taataan hygieniatason säilyminen Kulttuuripalvelujen avustukset jäädytetään nykytasolle -ei lakisääteistä toimintaa - talousvaikutus: säästö n /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: yhdistysten mahdolliset toiminnan supistamiset Muun koulutuksen avustukset jäädytetään nykytasolle -ei lakisääteistä toimintaa -talousvaikutus: säästö n /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: yhdistysten mahdolliset toiminnan supistamiset Vapaa-aikapalvelujen avustukset jäädytetään nykytasolle - ei lakisääteistä toimintaa - talousvaikutus: säästö n /vuosi mikäli menojen kasvu on 2% - palveluvaikutus: seurojen mahdolliset toiminnan supistamiset Keilahallisopimuksen irtisanominen alkaen ei lakisääteistä toimintaa - ei kuulu kunnan perustehtäviin TEKNINEN TOIMI brutto netto Kari Tikkanen Kunnallistekniset palvelut (liikenneviheralueet, liikennemerkit, pyykkilaiturit sekä juhlien liikennejärjestelyt ja liputus) Puistoja hoidetaan entistä vähemmän, kaupunkikuvan viihtyisyys/kauneus kärsii Viheralueiden hoidon taso laskee hieman. Liikennemerkit, uusittavien merkkien kierto hidastuu palvelutaso laskee hieman. Pyykkilaiturit, ei merkittävää vaikutusta. Juhlien liikennejärjestelyt ja liputus, liputuksen kilpailutuksen myötä mahdollista. 23

28 Tasapainotusohjelman tekstiosa Palvelujen tuotantotavat (virkamiesvalmistelu) brutto netto Vastuuhenkilö: Saku Linnamurto KESKUSHALLINTO brutto netto Talous- ja henkilöstöpalvelut palvelinkulut; siirrytään pilvipalveluun Siirrytään ns. pilvipalvelujen käyttöön, tällöin säästöt syntyvät pienemmistä lisenssimaksuista -, laitekuluista - ja päivityskuluista. PERUSTURVA brutto netto ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi * sosiaalipalvelujen ostopalvelut (vammaishuolto, lastensuojelu) esimerkkinä vammaishuollon avustamisen ostot palvelujen myöntämisen kriteerit, tarkistaminen * palvelujen haku- ja myöntämisprosessit, asumispalvelut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumisen lisääminen tavoitteena työllisyyshankkeiden tavoitteena passiivituen vähentäminen * kunnan ja muiden työnantajien työllistämisen lisääminen * Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden minimointi SIVISTYSTOIMI brutto netto TEKNINEN TOIMI brutto netto Kiinteistöhuollon osto ulkoa: Toimitilapalvelut saa kilpailuttaa huototoiminnan mitoittajan ohjeiden mukaan, huoltoyhtiöt Sähkönkulutus, veden kulutus, valot sammutetaan/atk-laitteet suljetaan huoneista poistuttaessa jne. Haittaa osittain työntekoa ja palvelua. Haahtela-rakennuttajapalvelun käyttö kaikkiin kaupunkikonsernin yhtiöihin ja toimialoihin rakennuttajahankkeisiin ja kilpailutukseen, mm. kilpailuasiakirjat ja niiden haku Prisjärjestelmän kautta (urakoitsija noutaa järjestelmästä). Palvelu paranee, koska hanketiedot saadaan helposti netin kautta urakoitsijoille ja suunnittelijoille. Säästöarvio noin euroa/hanke. Vuohimäen ryhmäpuutarha-alueen markkinointia tehostetaan

29 Tasapainotusohjelman tekstiosa Toimitilojen vähentäminen ja omaisuuden realisointi brutto netto Vastuuhenkilö: Hannu Kurki, Timo Nokelainen ja Jukka Oikari Muiden toimitilojen realisointi Perusturvan ja sivistystoimen teksteissä on huomioitu myös toimitilapalvelun tekstit ja kustannukset lakkautettavien kiinteistöjen osalta. Tasapainotusohjelman tekstiosa Sosteri brutto netto Saara Pesonen tukipalvelut yksiportainen hoitomalli erikoissairaanhoidon rakennejärjestely *mm. lääkäriryhmä valmistelee esitystä, valmistelu kesken Kertaluontoinen omaisuuden myynti brutto netto Vastuu: Tekninen toimiala Kiinteistöjen, metsän, metsätilojen ja tonttien myynti vuosittain 3 M Verot brutto netto Vuodelle 2014 sisältyy kunnallisen ansiotuloveron korotus 1,00 % -yksiköllä 22,00 prosenttiin (tulonlisäys euroa) sekä kiinteistöverokorotuksia euroa. 25

30 Henkilöstökulut Kuntajakolain 29 :n mukaan vuosien alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetulla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaan tulosta. Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa täsmennetään henkilöstön asemaa turvaavalla siirtosopimuksella. Henkilöstösuunnittelu Talousarvion ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää tuottavuuden parantamista ja käytännössä myös henkilöstömenojen vähentämistä. Tarkoituksena on palvelutoiminnan tehostaminen ja työtehtävien tasainen kohdistuminen siten, että henkilöstöresurssit ovat oikein mitoitettu kaikilla kaupungin palvelutuotannon aloilla. Keskeistä on, että henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat palvelutarvetta. Strategiaan liittyvä henkilöstön osaamisen selvittäminen suhteessa tuotettuihin palveluihin ja palvelurakenteeseen mahdollistaa myös henkilöstötyövuosien määrän pienentymisen ja siten toimintakustannusten alenemisen. Samanaikaisesti tulee varautua henkilöstön eläköitymisestä johtuen uusien työntekijöiden rekrytointiin ja siten myös ns. kirjoittamattoman tieto-taidon siirtoon kaupungin eri tehtäväalueilla. Henkilökunnan moniosaaminen huomioidaan henkilöresurssimitoituksessa. Laadittujen eläköitymissuunnitelmien avulla on mahdollista tarkastella vapautuvien virkojen ja työsopimussuhteiden tehtävien järjestelyjä etukäteen. Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää, että jokainen pysyvästi tai määräaikaisesti vapautuva virka tai työsopimussuhde nähdään ensisijaisesti mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja järjestää toimintoja uudelleen. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan uudelleen sijoittamiseen (toiminnalliset, taloudelliset, terveydelliset yms. syyt) siten, että se tukee työntekijän kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja työssä jaksamista työuran eri vaiheissa sekä työtehtävien taloudellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä koko organisaatiossa. Päävastuu toimialojen talouteen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä ja siten myös henkilöstön hallintaan liittyvistä kysymyksistä on tilivastuullisilla toimialajohtajilla. Talous- ja henkilöstöpalveluissa laaditaan talousarvioon liittyen yhteenveto toimialojen henkilöstösuunnitelmista. Päivitetty henkilöstösuunnitelma saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi puolivuotisraportin yhteydessä. Avustukset Kaupungin myöntämien avustusten myöntämisehtoja ja käytön valvontaa on noudatettava yhdistymishallituksen päätöksen mukaisesti. Kaupungin maksamiin avustuksiin käytetään määrätietoista tarveharkintaa. Toistuvaisavustuksiin ei pääsääntöisesti sitouduta, vaan avustuspäätökset harkitaan vain vuodeksi kerrallaan. Avustuksien hakemiseksi järjestetään yleinen haku. Kukin lautakunta sekä kaupunginhallitus osaltaan päättävät, miten avustukset jaetaan. Avustukset myönnetään kohdeavustuksina. Ennen avustuksen maksamista on avustuksen saajan esitettävä suunnitelma avustuksen käytöstä. Vähintään euron suuruisten avustusten osalta noudatetaan neuvotteluohjausmenettelyä. Menettelyssä toimiala käy kerran vuodessa avustettavan tahon kanssa neuvottelun, jossa käydään läpi tavoitteet tulevalle vuodelle sekä edellisen vuoden tilinpäätös ja toteutuneet tavoitteet. Avustuksen saajan kanssa laaditaan sopimus avustuksen käytöstä ja ehdoista. Avustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa hyvää kirjanpitotapaa noudattaen siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata. Savonlinnan kaupungilla on oikeus tarvittaessa tarkastaa avustuksen saajan kirjanpito ja tositteet avustuksen käytön asianmukaisuuden selvittämiseksi. Avustuksen saajan on tehtävä erillinen kirjallinen selvitys myönnetyn avus- 26

31 tuksen käytöstä. Kaupunki ottaa osana sisäistä valvontaa joka vuosi 2 4 avustuksensaajaa tarkastettavaksi avustuksen käytöstä. Mikäli avustuksen saaja käyttää avustuksen sellaiseen tarkoitukseen, johon sitä ei saa käyttää tai ei toimita Savonlinnan kaupungille tässä mainittuja selvityksiä, Savonlinnan kaupunki vaatii avustuksen tai osan siitä palautettavaksi takaisin. Kuntaliitossopimuksen mukaan avustuskäytännöt yhtenäistetään siten, että ne ovat yhtenevät koko uuden kunnan alueella lähtien. Kuntien maksamien avustusten taso turvataan tasolle harmonisoinnista huolimatta. Talousarvioon sisältyy avustuksia xxxxxxxx euroa. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN SITOVUUS Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat: - Määrärahat; toimintatulot ja menot talousarviossa Tuloarviot - Tuloslaskelman määrärahat ja tuloarviot - Määrärahojen kv-sitovat tulostavoitteet - Investointien menot ja tulot - Investointihanketta ei saa toteuttaa ilman valtuuston päätöstä, ellei sille investointiosassa tuloarviossa merkittyä valtionosuutta ole saatu. - Tuloslaskelmaosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan määrärahoja/tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustuottojen ja kulujen erotus. - Rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten erotus (nettolainaus) - Poistojen määrä ei ole kaupunginvaltuustoon nähden sitova suoraan, vaan poistojen tulee olla kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisia. - Nettotulosyksiköillä sitovuustaso on nettotulos (vesilaitos). - Työllisyyskulut ovat sitovia niin, ettei niitä saa käyttösuunnitelmapäätöksellä muuttaa. Nettotulosyksiköitä ovat: Savonlinnan Vesi (taseyksikkö) Hallintokuntaan nähden sitovia ovat: - Käyttösuunnitelmatason menot ja tulot - Lautakunta/aluejohtokuntatason tulostavoitteet - Investoinnit hanketasolla Toimielinten on tehtävä tasapainottamisohjelman mukaiset käyttö- ja investointisuunnitelmat sekä taksojen ja maksujen korotukset. Käyttöomaisuuden myynti: Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat talousarvion yleiskatteita, eikä niitä saa käyttää toimintamenojen kattamiseen. Talousarvion vertailtavuus Vuoden 2012 tilinpäätökset on yhdistetty määrärahatasolla, siten vuoden 2012 tilinpäätöksen 2013 talousarvion ja vuoden 2014 talousarvion määrärahat ovat olennaisilta osin vertailukelpoisia. Kuntien erilaisten määrärahojen ja kustannuspaikkojen vuoksi määrärahavertailu voi joiltakin osin poiketa 2012 tilinpäätöksen kohdalla. 27

32 Taloussuunnitelman sitovuus: Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, talousarviovuosi 2014, on edellä mainitulla tavalla sitova. Muut suunnitelmavuodet ovat ohjeellisesti sitovia. Taloussuunnitelma ei sisällä talousarvion kaltaista valtuutta käyttää taloussuunnitelmassa toimintaan osoitettuja määrärahoja, vaan tällainen valtuus voidaan antaa vain talousarviossa tai valtuuston erillisellä päätöksellä. Tasapainottamistoimenpiteiden osalta taloussuunnitelma on sitova. Määrärahakohtaisten sitovien tulostavoitteiden yhteydessä mainittu vastuuhenkilö tarkoittaa tulostavoitteen toteutumisesta ja määrärahan käytöstä vastuussa olevaa henkilöä. Kuitenkin siten, että konserniyhtiöiden johdolla on vastuu asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Samoin terveydenhuoltopiirin osalta vastuu on terveydenhuoltopiirin johdolla sekä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n johdolla, niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Siten terveyspiirin johto vastaa siitä, että terveyspiiri pysyy Savonlinnan kaupungin antamassa menokehyksessä. Teknisellä lautakunnalla on oikeus siirtää kuntaliitossopimuksessa määriteltyihin kuntaliitosinvestointeihin tarkoitettuja määrärahoja olemassa oleviin muihin investointikohteisiin tai uusiin investointikohteisiin asianomaisen aluejohtokunnan suostumuksella. 28

33 KAUPUNGIN TALOUS VUONNA 2014 JA TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLA

34 30

35 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2012 TA +TAMU TA Erotus Muutos TULOSLASKELMA Yhdistelty TA13-TA14 TA2014 % TOIMINTATULOT ,41 Myyntitulot ,55 Maksutulot ,52 Tuet ja avustukset ,84 Vuokratulot ,06 Muut toimintatulot ,07 TOIMINTAMENOT ,95 Henkilöstömenot ,78 Palkat ja palkkiot ,94 Henkilöstökorvaukset ,04 Henkilösivukulut Eläkemenot ,10 Muut henkilösivukulut ,04 Palvelujen ostot ,19 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,67 Avustukset ,67 Vuokramenot ,26 Muut toimintamenot ,10 TOIMINTAKATE ,81 Verotulot ,94 Valtionosuudet ,03 Rahoitustulot ja -menot ,24 Korkotulot ,37 Muut rahoitustulot ,38 Korkomenot ,22 Muut rahoitusmenot ,47 VUOSIKATE ,10 Poistot ja arvonalentumiset ,68 Suunn. mukaiset poistot ,68 Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut/ssky tappio TILIKAUDEN TULOS ,68 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,68 Asukasmäärä vuoden lopussa

36 SAVONLINNAN KAUPUNKI TA+TAMU TA TULOSLASKELMA Ulkoinen YHT Muutos % TOIMINTATULOT ,80 Myyntitulot ,27 Maksutulot ,42 Tuet ja avustukset ,84 Vuokratulot ,19 Muut toimintatulot ,81 TOIMINTAMENOT ,10 Henkilöstömenot ,78 Palkat ja palkkiot ,90 Henkilösivukulut Eläkemenot ,10 Muut henkilösivukulut ,07 Henkilöstökorvaukset ,04 Palvelujen ostot ,60 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,81 Avustukset ,67 Vuokramenot ,07 Muut toimintamenot ,40 TOIMINTAKATE ,81 Verotulot ,94 Valtionosuudet ,03 Rahoitustulot ja -menot ,24 Korkotulot ,37 Muut rahoitustulot ,96 Korkomenot ,22 Muut rahoitusmenot ,21 VUOSIKATE ,10 Poistot ja arvonalentumiset ,23 Suunn. mukaiset poistot ,84 TILIKAUDEN TULOS ,13 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,68 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euro/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Tuloslaskelma Ulkoinen = dokumentti, joka esittää tilikaudelle kuuluvat ulkoiset tulot ja menot (kassavirta). 32

37 SAVONLINNAN KAUPUNKI TP 2012 TA + TAMU TA TS TS TS TULOSLASKELMA Yhdistelty TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut/ssky tappio TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

38 SAVONLINNAN KAUPUNKI TULOSLASKELMAOSAN MÄÄRÄRÄRAHAT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS Ta-mu VEROTULOT Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta VEROTULOT VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus/koko valt.os VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Tuloslaskelmaosan määrär. yht Kaupunginvaltuustoon nähden sitovuustaso on VEROTULOT, VALTIONOSUUDET, RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VEROTUOJEN ERITTELY VEROTULOT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnan tulovero Muutos % 5,34 % 4,73 % 5,27 % -100,00 % #JAKO/0! #JAKO/0! Kiinteistövero Muutos % 5,77 % 5,30 % 16,36 % -100,00 % #JAKO/0! #JAKO/0! Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % -24,87 % 9,51 % 2,25 % -100,00 % #JAKO/0! #JAKO/0! VEROTULOT Muutos % 3,24 % 5,02 % 5,94 % 1,00 % 0,74 % 1,00 % Tuloveroprosentit 21,00 % 22,00 % 22,00 % 22,00 % 22,00 % Kiinteistöveroprosentit: Yleinen 1,05 1,15 1,15 1,15 1,15 Vakituiset asuinrakennukset 0,45 0,52 0,52 0,52 0,52 Muut asuinrakennukset 1,05 1,12 1,12 1,12 1,12 Yleishyödyllinen yhteisö 1,05 1,15 1,15 1,15 1,15 Voimalaitos 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 34

39 SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA TP 2012 TA TA TS TS TS Yhdistelty TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Keskener. hankkeiden korj Rah.osuudet investointimen Pys. vast. hyöd. luovutustulot Toiminnan ja invest. rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähenn Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä Lainanhoitokate 0,30 0,71 0,51 0,70 0,86 1,42 Kassan riittävyys, pv Asukasluku Lainakanta Lainat/asukas

40 SAVONLINNAN KAUPUNKI RAHOITUSOSA RAHOITUSTOIMINTA TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikainen laina INVESTOINNIT TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Investointimenot Rah.osuudet investointimen Pys. vast. hyöd. luovutustulot INVESTOINNIT Yhteensä Pysyvien vastaavien myyntivoitot Vuosikate = tulorahoitus investointeihin Lainakanta Asukasluku Euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus 51,18 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 INVESTOINNIT suunn.kaudella

41 SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupunkitason strategia Kaupunginvaltuusto

42 38

43 SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Visio Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki. Yleinen strateginen päämäärä Asiakaslähtöisesti palvelunsa järjestävä Savonlinna turvaa alueensa kehitysedellytykset ja hyödyntää vahvuutensa: tuloksellinen elinkeinopolitiikka, osaamisen kehittäminen, ainutlaatuinen luonto, kulttuuri ja Venäjän läheisyys. Strategiset painopistealueet 1) Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Toimintaedellytysten turvaaminen monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille, vahvuuksiimme sopiva, monipuolinen, elinvoimaa edistävä koulutus ja tutkimus, ympärivuotinen kulttuuri- ja matkailutarjonta sekä teknologian kehittäminen koko laajentuneella alueella 2) Laadukkaat kuntapalvelut Asiakaslähtöiset, kantokykyyn perustuvat laadukkaat kuntapalvelut ja taloudellisesti tehokas palvelurakenne, toimivat palvelujen järjestämistavat ja palveluhenkinen prosessiorganisaatio 3) Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 4) Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 5) Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 6) Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 39

44 Kaupunkitason tuloskortit vuodelle Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 1.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii teatteri Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja -kohteiden kokonaiskävijämäärä - Olavinlinna - Oopperajuhlat - Pyhän Olavin päivä - Syystulet - Jäälinna-tapahtuma - vuodenvaihteen tapahtumakokonaisuus - järvilaivaristeilyt - Retretti - Lusto - Kerimäen kirkko - Puruvesi POP-tapahtuma 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän. Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste 1.3. Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus 1.5. Kaupungin kaupallisten keskusten vetovoimaisuuden vahvistaminen Tilaa vaativan kaupan keskittymä Nojanmaahan sekä Savolan alueen kaupallinen vahvistaminen 1.6. Monipuolinen liike- ja teollisuustonttien sekä yritystilojen tarjonta, jolle toimiva kaavoitus luo edellytyksiä Kaavoituksen- ja maankäytön resurssit 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella Toimialan työpaikkamäärä Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaiheessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestointia Investointikanta Maanhankinta ja kaavoitus Tonttien määrä ja rakennusoikeuden volyymi Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen 40

45 1.8 Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuistokonsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Savonlinnan matkailun osaamis- ja koulutuskeskittymästä Suomen johtava ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Asiantuntijahenkilöstön määrä Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä Maatilojen määrä ja liikevaihto 2. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Laadukkaat kuntapalvelut 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna asukkaan kuntiin 41

46 2.2. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu 2.5. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrän kehitys Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä Palvelurakenteen käyttöönoton seuranta Omaishoidettavien määrä Diabetesta sairastavien määrä Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä Huostaanotettujen lasten määrä Päihteiden käytön määrä RAI-mittarin mukainen toimintakyky Liikuntapaikkojen varausten ja käytön määrä Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Prosessiorganisaatio käyttöön v loppuun mennessä 2.6. Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat sote-, koulu- ja yhteispalveluyksiköt 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee 3. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Viihtyisä ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 3.1. Vetovoimainen asumisympäristö Saimaan kansallismaisemissa; monipuolinen asuin- ja järvimaisematonttitarjonta Kaupungin siisteys (kyselytutkimus joka toinen vuosi) Asuntotonttien määrä Järvimaisematonttien määrä 3.2. Kaupunkikeskustan kehittämishanke painopisteenään Olavinkadun Kaavoituksen eteneminen Investoinnit (valtio, kaupunki, yksityiset) kehittäminen turvalliseksi ja monikäyttöiseksi kauppakaduksi, jonka vetovoimaa Kirkkolahti ja Savola vahvistavat 3.3. Juomakelpoisen pohja- ja pintaveden sekä puhtaan vesistöympäristön turvaaminen mm. vesiensuojeluhankkeiden avulla Veden laatu Pohjavesien suojelusuunnitelmien määrä 3.4. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys 3.5. Rinnakkaisväylän 3. vaihe Rakennettu vuonna

47 3.6. Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans- Siperiaradalle Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charter-lennot 3.8. Saimaan väyläyhteyden vahvistaminen Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Rahtitonnit Savonlinnan satamissa Syväsatamaa käyttävien yritysten määrä 3.9. Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie Henkilöliikenne Savonlinna Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen Yksityisteiden kunto Yksityisteiden määrärahat Kevyen liikenteen väylien lisääminen Tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen vaikuttaminen Toteutuneiden väylien määrä Edunvalvontatoimenpiteet Ympärivuotinen kulttuuritarjonta Osallistujamäärät 4. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallisminen monipuolisten vaikuttamis Osallistuvan demokratian kehittätaminen ja viestintä muotojen kautta 4.2 Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta 4.3. Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Viestintäsuunnitelman ja strategian laatiminen ja toteuttaminen Strategiakausittain tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt Nuorisovaltuuston perustaminen Turvallisuustilastot Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa 43

48 5. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.1. Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli euroon Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t 5.3. Aktiivinen edunvalvonta Edunvalvontamuistio Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen 6. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100% Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Asiakaspalaute 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen 44

49 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä 45

50 46

51 KESKUSHALLINTO 47

52 48

53 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala KESKUSHALLINTO Palvelusuunnitelman kuvaus Keskushallinnon tehtävänä on tuottaa tarvittavia hallinto-, kehittämis-, elinkeino-, maaseutuelinkeino-, maaseutuhallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen JET-koulutuksen toteuttaminen (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Keskustelujen toteutuma 100 % Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisöja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen 49 Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista. Toteutetaan 100 %. Toteutetaan yhteistyössä Kevan kanssa jo syksyllä Tulosten käsittely joryssä marraskuussa, samoin yksi esimiesvalmennus ja käsittely yt-toimikunnassa. Työyhteisökohtaiset käsittelyt ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen joulu-tammikuussa, jonka jälkeen toimenpiteiden täytäntöönpano. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen otetaan palvelussa vahvasti huomioon. Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi.

54 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Valmistellaan uudistettava palkkausjärjestelmä käyttöönotettavaksi. Henkilöstöresurssit Keskushallinto Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tarkastustoimi 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Hallintopalvelut 102,7 92,6 90,6 88,6 85,1 Monipalvelukeskus 92,7 82,6 80,6 78,6 75,1 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 Talous- ja henkilöstöpalvelut 11,23 11,23 11,23 11,23 11,23 Yhteensä 118,93 108,83 106,83 104,83 101,33 vakinaiset 115,93 108,83 määräaikaiset 3,00 50

55 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta 100 Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen valmistuminen mennessä Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Nettomenot/asukas 0,56 Tarkastuslautakunnan kokoukset, arviointipäivät yms. Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! 0,0 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 26,9 % 10,9 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 117,5 % 47,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 117,5 % 47,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Tarkastussihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 51

56 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Keskushallinto Kaupunginhallitus 110 Hallintopalvelut kansliapäällikkö Antti Erämaa Palvelusuunnitelman kuvaus Hallintopalvelut tukee kaupungin hallinnon päätöksentekoa sekä kaupungin strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Hallintopalvelut tukee ja ohjaa toimialoja sekä konsernin toimintayksiköitä tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitetään Savonlinnan kaupungin tukipalveluja ja päätöksentekojärjestelmää huomioiden kaupungin talouden tasapainottamisohjelman asettamat hallinnon tehostamisvaateet. - Monipalvelukeskuksessa vapautuvat virat, toimet ja sijaisuudet täytetään sisäisesti. - Kahdeksan äänestysaluetta yhdistetään läheisiin äänestysalueisiin. - Kerimäen yhteispalvelupiste siirretään kunnantalolta terveyskeskukselle. - Savonrannan yhteispalvelupiste siirretään kunnantalolta koululle tai terveysasemalle taikka paloasemalle. - Aluejohtokuntien tarpeellisuus arvioidaan valtuustokauden lopulla. - Etelä-Savon maakuntaliiton maksuosuutta pyritään kohtuullistamaan. - Henkilöstön eläköityminen hyödynnetään talouden tasapainottamisessa. 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt, kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas verrattuna asukkaan kuntiin Tukipalvelujen uudelleen organisointi osana asiakaslähtöisen prosessiorganisaation käyttöönottoa, tavoitteena ottaa uudistettu organisaatio käyttöön vuoden 2016 alussa. Hallintosäännön uudistus, hallintosääntö muutetaan vastaamaan uutta hallintokäytäntöä ja organisaatiota. TVT- suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen - Puhelinjärjestelmän uusiminen - Verkkolaskutusjärjestelmän käyttöönotto - Pilvipalvelujen käyttöönotto - Sisäisen viestinnän välineeksi otetaan Microsoft Lync. Palvelujen kustannukset ( /as) verrattuna asukkaan kaupunkeihin ovat keskimääräistä edullisempia Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat yhteispalveluyksiköt. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan yhteispalvelupisteet tarjoavat kuntaliitossopimuksen mukaiset lähipalvelut. 52

57 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 4.2.Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta Turvallisuustilastot Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä Savonlinna on keskimääräistä turvallisempi kaupunki Suomessa Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa Konserniviestintämalli, jossa hyödynnetään konsernin viestintäresurssit. Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot M uutosprosentti #JAKO/0! -9,2 % -13,5 % 2,3 % -20,6 % 3,0 % Toimintamenot M uutosprosentti #JAKO/0! -4,2 % -9,6 % 2,8 % 2,5 % 0,2 % Toimintakate M uutosprosentti #JAKO/0! 18,8 % 8,3 % 4,6 % 85,6 % -4,0 % Suunnitelmapoistot M uutosprosentti Yli-/alijäämä M uutosprosentti #JAKO/0! 19,0 % 8,6 % 4,5 % 84,2 % -4,0 % Henkilöstöresurssit Tulosalue: Hallintopalvelut Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kaupunginjohtaja Kansliapäällikkö Hallintojohtaja Kaupunginlakimies Sisäinen tarkastaja Kaupunginjohtajan sihteeri Velkaneuvoja Hallintosihteeri Pysäköinnintarkastaja Monipalvelukeskus yht. 92,7 82,6 80,6 78,6 75,1 Yhteensä 102,7 92,6 90,6 88,6 85,1 53

58 Edellä mainituista määräaikaiset Pysäköinnintarkastaja 1 Määräaikaiset yhteensä 1 Tulosyksikkö: Monipalvelukeskus Nyky- TA TA TA TA tilanne Nimike Apulaiskanslisti Arkistosihteeri Atk-suunnittelija/mikrotukihenkilö Etuuskäsittelijä Keskusarkistonhoitaja Kirjanpitäjä 7, Koulusihteeri 8,6 8,6 8,6 8,6 7,6 Laskentasihteeri 1, Maankäyttösihteeri Maksuliikenteenhoitaja Monistamonhoitaja Palkkakirjanpitäjä Palkkasihteeri 6 5,5 5,5 5,5 5,5 Talous- ja palkkasihteeri 0,5 0,5 0,5 Palvelupäällikkö Palvelusihteeri 9, Pääkirjanpitäjä Pääsuunnittelija Rakennuttajasihteeri Reskontranhoitaja Toimistonhoitaja Toimistosihteeri 27,5 27, ,5 24 Toimitilasihteeri Vahtimestari 3,5 4, Vesihuoltosihteeri Virastovahtimestari Yhteensä 92,7 82,6 80,6 78,6 75,1 Edellä mainituista määräaikaiset Toimistosihteeri Palvelusihteeri

59 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 120 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Kehitysjohtaja Hannu Kurki Palvelusuunnitelman kuvaus Elinkeinopalveluiden operatiivinen toteutus hankitaan Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:lle ostopalvelusopimuksella. Sopimuksen mukainen vuosittainen korvaus on euroa (alv 0 %) vuodessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitysyhtiön ja kaupungin palveluiden yhteistyön kehittämisen tavoitteena on mahdollisimman saumaton yhden kontaktin palveluperiaatteen toteuttaminen. Sisältää avustuksen Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii teatteri 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja - kohteiden kokonaiskävijämäärä - Olavinlinna - Oopperajuhlat - Pyhän Olavin päivä - Syystulet - Jäälinna-tapahtuma - vuodenvaihteen tapahtumakokonaisuus - järvilaivaristeilyt - Retretti - Lusto - Kerimäen kirkko - Puruvesi POP-tapahtuma Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste Toimialan työpaikkamäärä matkailijamäärä kasvaa vuodesta Uusi yksityinen matkailu investointi Luodaan edellytykset että kärkitapahtumat onnistuvat kävijämäärältään ja taloudellisesti. Korkeatasoinen taidenäyttelytoiminta käynnistyy uudelleen. Tapahtumat saadaan tiiviiseen yhteistyöhön elinkeinomarkkinoinnissa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Tekes-hankekanta kasvaa T&K-palvelumyynti eli tutkimus- ja tuotekehityspalvelumyynti kasvaa Kuitulaboratorion laajennus yhteistyössä Yritystilat Oy:n kanssa (VASTUUTAHO Savonlinnan yrityspalvelut Oy) Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Tekes-hankekanta kasvaa T&K palvelumyynti kasvaa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yyrityspalvelut Oy) 55

60 materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8 Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuisto-konsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaih eessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestoin tia Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen (Tekninen toimi) Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Bioöljytehdasprojekti käynnistyy Koivunkuorijalostamo hanke tuottaa toteutettavan liiketoimintamallin (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Ulkomaalaisten yritysten määrä kasvaa vuodesta 2013 Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuodesta 2013 Yritysten vienti venäjälle kasvaa vuodesta 2013 (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja vuoropuhelua pyritään lisäämään Opiskelijamäärät kehittyvät myönteisesti (tä- Suomen Yliopisto 822 opiskelijaa, Mamk, Sami) Nohevan täyttöaste on vähintään 98 % Nohevan toisen vaiheen kannattavan rakentamisen edellytykset selvitetään (VASTUUTAHO Savonlinnan Yritystilat Oy yhteistyössä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) 56

61 1.10. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Savonlinnan matkailun osaamis- ja koulutuskeskittymästä Suomen johtava ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Asiantuntijahenkilöstön määrä AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä Maatilojen määrä ja liikevaihto Itä-Suomen yliopiston käynnissä olevat kehittämishankkeet, joihin kaupunki osallistuu lisäävät Savonlinnan kampuksen vetovoimaa ja parantavat tutkimustoiminnan edellytyksiä Tutkimus- ja kehittämishankkeiden volyymi pysyy hankekauden vaihtumisesta huolimatta vähintään nykyisellä tasolla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehittyminen koko alueen ammattikorkeakouluksi jatkuu siten, että koulutuspaikkojen määrä Savonlinnassa pysyy vähintään nykyisellä tasolla Jatkajien määrä vastaa luopujien määrää. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Haja-asutus alueella yritystoiminta kehittyy myönteisesti. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Prosessiorganisaatio käyttöön v loppuun mennessä Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee Organisaatiouudistuksen rakenne ja luonnos hallintosäännöstä ovat valmiita vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 aikana käynnistetään vuokrataloyhtiöiden fuusioiden valmistelu. Savonlinnan Yritystilat Oy:n toiminta vakiintuu 3. Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys Soveltuvien yritystilojen ja tonttien tarjonta riittävä ja hintataso kohtuullinen Kirkonkylien kehittämissuunnitelmien valmistuminen, aluejohtokuntien omarahoitusosuus 57

62 3.5 Rinnakkaisväylän 3. vaihe 3.6. Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans-Siperiaradalle Rakennettu vuonna 2016 Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen Tehokas alueellinen edunvalvontayhteistyö kansanedustajien, maakuntaliiton, lähikaupunkien ja kuntien sekä muiden yhteisorganisaatioiden kanssa ja kautta. ENI - hankkeiden valmistelu siten, että niillä tuetaan rajanylityspaikan kansainvälistymistä. (ENI on Euroopan Unionin raja-alueohjelma) Venäjäohjelma valmistuu 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charterlennot Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Uuden kaksivuotisen kilpailutuksen mukainen lentoliikenne käynnistyy. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä haetaan keinoja matkustajamäärän kasvattamiseen Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Henkilöliikenne Savonlinna-Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie 71 Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Suorat, toimivat, hyvähenkiset yhteydet valtionhallintoon. Asioiden/hankkeiden asettaminen selvään tärkeysjärjestykseen. 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa Markkinointiviestinnän kehittämisvastuu on Savonlinnan yrityspalvelut Oy:llä 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.3 Aktiivinen Edunvalvontamuistio edunvalvonta Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen Edunvalvontamuistiossa esitettyjen edunvalvontatehtävien ja hankkeiden toteuttaminen 58

63 Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! 0,0 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 1,6 % 0,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 1,6 % 0,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 1,6 % 0,5 % 2,9 % 3,0 % 3,0 % Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kehitysjohtaja Toimitusjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Maaseutusihteeri Maaseutupäällikkö Yhteensä 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 59

64 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 130 Talous- ja henkilöstöpalvelut Talous- ja strategiajohtaja Kari Rannanpiha Palvelusuunnitelman kuvaus Talouden ja henkilöstöresurssien hallinta palvelujen järjestämisessä ja strategisten päämäärien saavuttamisessa Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Kuntalaispalaute/ asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/ asukas (tai oppilas tms.) verrattuna asukkaan kuntiin Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys v kaupungin palvelukustannukset keskimäärin vertailuryhmän keskitasoa. Kaupungin ostopalvelujen kokonaismäärä ei kasva ja hintakehitys jää alle yleisen kustannusnousun. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti siirrytään ns. pilvipalvelujen käyttöön. Syntyvä säästö eur on otettu huomioon talousarviossa. Sähköinen laskutus toiminnassa 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli euroon. Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t Tasapainotusohjelma toteutuu. Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan ja määrää vähennetään tasapainotusohjelman mukaisesti. 60

65 Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! 4,3 % -1,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 3,5 % -0,4 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 2,9 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 2,9 % 0,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 Talous- ja strategiajohtaja Taloussuunnittelija Talouspäällikkö Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Palvelussuhdesihteeri TS 2017 Laskentasihteeri Erityisliikunnanohjaaja 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Työsuojelupäällikkö 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Työsuojeluvaltuutettu 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 Pääluottamusmiehet yht. 1,48 1,48 1,48 1,48 1,48 Yhteensä 11,23 11,23 11,23 11,23 11,23 61

66 62

67 PERUSTURVAN TOIMIALA 63

68 64

69 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala PERUSTURVA Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimiala vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Savonlinnan kaupungissa. Kaupunki tuottaa itse aikuissosiaalityön, lastensuojelun, vammais- ja kehitysvammahuollon ja maahanmuuttajien palvelun ja ostaa Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon ja päihdehuollon sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelun. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö säätelee toimintaa ja palvelutuotantoa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamis-tason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute JET-koulutuksen toteuttaminen (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Keskustelujen toteutuma 100 %. Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista. Toteutetaan 100 %. Toteutetaan yhteistyössä Kevan kanssa jo syksyllä Tulosten käsittely joryssä marraskuussa, samoin yksi esimiesvalmennus ja käsittely yt-toimikunnassa. Työyhteisökohtaiset käsittelyt ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen joulu-tammikuussa, jonka jälkeen toimenpiteiden täytäntöönpano. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen otetaan palvelussa vahvasti huomioon. 65

70 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Paremmat mahdolli-suudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoit-teiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi. Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Valmistellaan uudistettava palkkausjärjestelmä käyttöönotettavaksi. 66

71 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 200 Hallintopalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelu huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Palvelujen kehittämissuunnitelma Hallintopalvelujen kehittäminen, sote - palveluiden järjestäminen ja valmistelu tehtyjen ratkaisujen perusteella Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa, Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. Sosiaali- ja terveysalalle valmistuvien määrä Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikkamäärä (SAMI ja MAMK) Savonlinnassa toimiviin alan koulutusyksiköihin hakeutuvien määrä kasvaa 3 % Alalle valmistuvien rekrytointiin Savonlinnan seudulle panostetaan (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät ja - ohjaajat) Koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikkamäärää Savonlinnassa toimivissa yksiköissä lisätään, Mamk:n osalta lisäys 25 paikkaa. 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu 2.6. Toimivat lähipalvelut (sosiaalija terveyspalvelut) Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Lähipalvelupisteiden määrä, sijainti ja palveluvarustus; terveysasemat ja sosiaalitoimen palvelupisteet Ostopalvelujen hinnat pysyvät vuoden 2013 tasolla Omaa toimintaa lisätään (perhekeskus, perhetyö, työtoiminta, vanhusten palvelut) Oma sote-alue Savonlinnan seudulle Avoterveydenhuollon (lääkäri-, terveydenhoitaja- ja hammashuolto-, neuvola-, kotisairaanhoito- ja sosiaalihuollon lähipalvelupisteissä on asiakasmääriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat) 67

72 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! -8,4 % -8,4 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! -0,4 % -0,4 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 3,6 % 3,6 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 3,6 % 3,6 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kiviapajan kerhotilasta luovutaan Yhteensä Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 perusturvajohtaja sosiaalipalvelupäällikkö perusturvasuunnittelija johtava ylilääkäri yhteensä TS

73 Savonlinnan kaupunki TA 2014 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 211 Sosiaali- ja perhepalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja perhepalvelut käsittävät aikuissosiaalityön, vammaishuollon, maahanmuuttajien ja lastensuojelupalvelut. Palvelujen kehittämissuunnitelma Oman toiminnan vahvistaminen Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/asukas Kuntalaispalaute kerätään lastensuojelun perhetyöstä. Hyvinvointikertomus päivitetään (esim. opinnäytetyö). Laaditaan vertailu samankokoisten kaupunkien kesken. Kaupungin työllisyydenhoidon toimintamalli otetaan käyttöön. 500 pv:n listalla olevista henkilöistä on 150 henkilöä kaupungin työllistämistoimenpiteissä vuoden aikana. Kaupungin oma työpajatoiminta laajenee. Lastenkoti/perhekeskus käynnistyy Kuljetuspalveluissa sosiaalihuollollisten kuljetusten osuus vahvistuu. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävä palvelumalli vakiintuu. Kehitysvammahuollon laitoshoidon purku 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä. Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta. Turvallisuustilastot; päihdepidätys- ja perheväkivaltatilastot Huostaan otettujen lasten määrä Päihdepidätysten ja perheväkivaltahälytysten määrä ei kasva. Uusien huostaanottojen määrä ei kasva. 69

74 Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 tt-tukikotitaloudet kuntouttava työtoiminta ,00 300,00 300,00 300,00 kuljetuspalveluasiakkaat omaishoidontuen asiakkaat kv asumispalvelupäivät vpl asumispalvelupäivät kv laitoshoitopäivät avohuollon asiakkuudet sijoitetut lapset/nuoret uudet sijoitetut uudet huostaanotot perhehoidossa perhekoti tai laitos ls perhehoitopäivät ls laitoshoitopäivät lastenkoti oma / vrk oma 215 / vrk/ ostot perhekoti/laitos 260 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! -2,1 % 37,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 4,6 % 16,7 % 2,5 % 2,3 % 2,6 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 5,8 % 13,1 % 2,4 % 2,2 % 2,6 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 5,8 % 13,1 % 2,4 % 2,2 % 2,6 % 70

75 Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Mäntykodin laajennus työllisyyshankkeet, passiivituen minimointi uusi perhekeskus käynnistyy keva-päivätoiminnan ostojen purkua keva-työtoiminta Savonrannalta Kerimäelle henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi lastensuojelun sijaishuollossa painotus perhehoitoon palvelujen myöntämisen kriteerit ostopalvelusopimukset, hintaneuvottelut Yhteensä Henkilöstöresurssit Nimike Nykytilanne TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 johtava sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja palveluohjaaja lastenvalvoja perhetyöntekijä perhekeskuksen johtaja vammaispalvelupäällikkö lähihoitaja vastaava ohjaaja kehitysvammatyöntekijä koulunkäyntiavustaja maahanmuuttosihteeri ohjaaja työtoiminnan ohjaaja henkilökohtainen avustaja projektipäällikkö projektityöntekijä erityistyöntekijä lastensuojelussa Etuuskäsittelijä 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 109,5 121,5 116,5 109,5 109,5 71

76 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 290 Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Vanhusten huollon ja päihdehuollon palvelut ostetaan palvelutilauksen mukaisesti Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä Palvelujen kehittämissuunnitelma Ikääntyneiden yksiportaisen palvelumallin toimeenpano Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen 2.2. Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden määrä Palvelurakenteen käyttöönotto Omaishoidettavien määrä RAI-toimintakykymittaustulokset (RAI on toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille) 91 % yli 75-vuotiasta asuu kotona Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuvat Valtakunnallisen tavoitteen saavuttaminen; tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä olevien osuus yli 75-vuotiaista on 9 % (nykytila 11%). Omaishoidettavien määrä vuoden 2013 tasolla Asiakkaat/potilaat ovat oikeaaikaisen palvelun piirissä Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! 12,6 % 12,6 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 0,2 % 0,2 % 2,0 % 2,0 % -1,9 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! -0,3 % -0,3 % 1,9 % 1,9 % -2,1 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! -0,3 % -0,3 % 1,9 % 1,9 % -2,1 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 palveluasumisen ostojen vähentäminen 4,6 m Yhteensä ,6 m 72

77 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 291 Terveyspalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Itä-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa terveyspalvelut Savonlinnan kaupungin väestölle Palvelujen kehittämissuunnitelma Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kehittäminen. Huolehditaan yhteisistä prosesseista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Strateginen päämäärä Mittarit Tavoite Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrä Laitoshoitopäivien määrä vähenee, hpv 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä Aikuistyypin diabetestä sairastavien ja hoidon piirissä olevien määrä Diabeteksen hoidon toimintamalli on kysyntää vastaava. Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Lasten ja nuorten tupakointi vähenee. Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn toimintamalli on väestön tarpeiden mukainen. RAI-toimintakykymittaustulokset (RAI on toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille) Asiakkaat/potilaat ovat oikeaaikaisen palvelun piirissä Toimivat lähipalvelut Asiakaspalvelupisteet Lähipalvelupisteissä on asiakasmääriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat). 73

78 Talous TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Muutosprosentti #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintamenot Muutosprosentti #JAKO/0! 1,1 % 1,1 % 0,2 % -3,5 % -4,1 % Toimintakate Muutosprosentti #JAKO/0! 1,1 % 1,1 % 0,2 % -3,5 % -4,1 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti Yli-/alijäämä Muutosprosentti #JAKO/0! 1,1 % 1,1 % 0,2 % -3,5 % -4,1 % Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2016 terveyskeskusvuodeosastopaikkojen vähentäminen Palvelun lopettaminen itäisellä terveysasemalla talouden tasapainotustoimenpiteet Yhteensä

79 75

80 76

81 77

82 78

83 79

SAVONLINNAN KAUPUNGIN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2013-2019

SAVONLINNAN KAUPUNGIN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2013-2019 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2013-2019 Tasapainotusohjelman tekstiosa Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella brutto netto Vastuuhenkilö: Hannu Kurki Elinkeinopolitiikan tavoitteeksi

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2013-2019

SAVONLINNAN KAUPUNGIN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2013-2019 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2013-2019 Kaupunginvaltuusto 2.7.2013 186 kanslia O:/strategiat Tasapainotusohjelman tekstiosa Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella brutto netto

Lisätiedot

kanslia O:/strategiat SIVISTYSTOIMIALAN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2015-2020

kanslia O:/strategiat SIVISTYSTOIMIALAN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2015-2020 kanslia O:/strategiat SIVISTYSTOIMIALAN TASAPAINOTTAMISOHJELMA VUOSILLE 2015-2020 Tasapainotusohjelman tekstiosa Palveluverkko rationalisoidaan SIVISTYSTOIMI brutto netto Punkaharjun ja Punkasalmen koulujen

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017 TALOUSARVIO VUODELLE 2014

SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2017 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 Kaupunginhallituksen esitys 5.11.2013 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Lisätiedot

Verot 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Verot 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 1 TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET vuosina 2013-2020 totetumaraportti Arvioitu tulolisäys euroa (netto) Työpaikat, nettolisäys valtuustokaudella 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Vastuuhenkilö: Hannu

Lisätiedot

Kuntaliitossopimuksen mukaan: Lakisääteiset peruspalvelut turvataan lähipalveluina kuntalaisille kuntakeskuksissa.

Kuntaliitossopimuksen mukaan: Lakisääteiset peruspalvelut turvataan lähipalveluina kuntalaisille kuntakeskuksissa. Kouluverkko Sivistyslautakunnan iltakoulu 16.1.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen, Marja-Liisa Brunou, Aila Kosunen, Minna Rautiainen, Riitta Kitunen, Sirpa Malinen Kuntaliitossopimuksen mukaan: Lakisääteiset

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2018 TALOUSARVIO VUODELLE 2015

SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2018 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2018 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Kaupunginvaltuusto 15.12.2014 ja 22.12.2014 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2018 TALOUSARVIO VUODELLE 2015

SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2018 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SAVONLINNAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2018 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Kaupunginvaltuusto 15.12.2014 ja 22.12.2014 SAVONLINNAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Lisätiedot

OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA

OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA 1. Tausta ja selvityksen toteutus Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti talousarviossaan vuodelle 2014, että vuonna 2014 selvitetään kaupungin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Päiväkoti- ja kouluverkosta Kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan iltakoulu 10.2.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen

Päiväkoti- ja kouluverkosta Kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan iltakoulu 10.2.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen Päiväkoti- ja kouluverkosta Kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan iltakoulu 10.2.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen 11.2.2014 muutettu dioja 7 ja 23 iltakoulun keskustelun

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen

KUNTALIITOS. TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen KUNTALIITOS SAVONLINNA, PUUMALA, PUNKAHARJU JA KERIMÄKI TALOUS/TASE JA TASEEN TUNNUSLUVUT Avaavan taseen muodostaminen Toimintaa jatkavan kunnan avaavan taseen muodostamisessa noudatetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti TALOUDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TEKNINEN TOIMI Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti Eurotavoitteen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Tilinpäätös 2014

Savonlinnan kaupunki Tilinpäätös 2014 Savonlinnan kaupunki Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Kaupunginjohtaja Janne Laine Painopisteet 2014 1. talouden tasapainottaminen 2. elinkeinojen kehittäminen 3.kaupunkikeskustan kehittäminen 4. palveluiden

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Sosiaali- ja terveysltk 146 16.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 154 30.09.2014 HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 713/02.02.00/2014 SOSTE 16.09.2014 146 Valmistelijat talouspäällik

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Aluejohtokunta Kerimäki 27 10.03.2015. Kerimäen aluejohtokunnan lausunto Kerimäen alueen tilaselvitykseen 93/01.019/2014 ALJKmäki 27

Aluejohtokunta Kerimäki 27 10.03.2015. Kerimäen aluejohtokunnan lausunto Kerimäen alueen tilaselvitykseen 93/01.019/2014 ALJKmäki 27 Kerimäen aluejohtokunnan lausunto Kerimäen alueen tilaselvitykseen 93/01.019/2014 ALJKmäki 27 Selostus: Kaupunginhallitus on kokouksessaan 2.3.2015 käsitellyt Kerimäen alueen kiinteistöjen tilaselvitystä.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju

Kuntien yhdistyminen. Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Kuntien yhdistyminen Savonlinna- Kerimäki-Punkaharju Savonlinnan seudun kuntavisio Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saaristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot