Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2016

Transkriptio

1 Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 216 Katriina Nummela Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 277/217

2 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 277/217 Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 216 Katriina Nummela

3 Laatija: Katriina Nummela Tarkastaja: Katriina Nummela Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 277/217 Valokuva(t): LUVY ry (Johan Lindholm) Taitto: Sirpa Heikkinen Harriprint Tmi Karkkila 217 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä:

4 Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 811 LOHJA Puh Sähköposti: Katriina Nummela Julkaisuaika 6/217 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 95 Julkaisun nimi Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 216 Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Julkaisu 277/217 Projektinumero 4 Lohjan kaupungin koordinoimaan pohjavesien yhteistarkkailuun vuonna 216 osallistuivat Lohjan kaupungin vesihuolto, ympäristönsuojelu ja kaupunkitekniikka (Ojamonkankaan ja Harjun kaatopaikkojen jälkitarkkailut sekä Suitiantien välivarastointialue), Cembrit Production Oy, Enics Finland Oy, Keski-Lohjan Pesula, Kreate Oy / Muijalan vanha teollisuuskaatopaikka, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Nordic Waterproofing Oy kattohuopatehdas, Peab Industri Oy / MBR Lohjan betoniasema, Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy, Rudus Oy / betonituotetehdas ja Skanska Infra Oy / Ratametsän maankaatopaikka. Pohjaveden tarkkailu perustui eri osapuolten ympäristölupaehtojen mukaisiin tarkkailuohjelmiin. Vuonna 216 mittauksia tehtiin 12 vedenottamolta, Tytyrin kalliopohjavedestä ja 76 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Myllylammen ja Porlan tarkkailualueella vedenottamoiden vedenlaatu oli hyvä. Pohjavesialueella todettiin edellisten vuosien tapaan kohonneita kloridipitoisuuksia. Sekä Ojamonkankaan että Harjun suljettujen kaatopaikkojen vaikutukset oli todettavissa lähialueen pohjavedessä. Kaivolan, Pappilankorven ja Moisionpellon vedenottamoilla raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat koholla, muilta osin vedenlaatu oli hyvä. Paikoin alueen pohjavedestä mitattiin melko korkeita kloridipitoisuuksia. Lempolan, Takaharjun ja Lehmijärven vedenottamoiden vesi oli hyvälaatuista. Tarkkailualueella korkeimmat kloridipitoisuudet todettiin kantatien 1125 läheisyydessä ja teollisuuslaitosten vaikutus näkyi paikallisesti vedenlaadussa mm. lievästi kohonneina metallien pitoisuuksina. Uusniityn vedenottamolla todettiin aiempien vuosien tapaan pieniä pitoisuuksia torjunta-aineita. Tarkkailualueen pohjavedessä oli nähtävissä teollisuuden ja kaatopaikkojen vaikutuksia. Tytyrin kaivosveden laatu täytti talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Pusulan Kylmälähteen vedenottamon ja varavedenottamoiden (Sammatin Kukkusnummi ja Karjalohjan Laivaranta) vedenlaatu oli hyvää vuonna 216. Pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l ylittäneitä kloridipitoisuuksia todettiin Moisionpellon, Pappilankorven ja Uusniityn vedenottamoilla sekä Tytyrin kaivosvedessä. Lievästi kohonneita kloridipitoisuuksia oli Myllylammen, Lempolan, Takaharjun ja Lehmijärven vedenottamoiden raakavedessä. Vuonna 216 tutkittiin kattavasti vedenottamovesien radioaktiivisuus eikä missään tutkitussa kohteessa todettu viitearvon ylittäviä annoksia radioaktiivisuutta. Siloksaanien ja CFC-yhdisteiden määritykset tulivat mukaan VOC-analyysipakettiin vuoden 216 loppupuolella. Yhdisteitä todettiin erittäin pieniä pitoisuuksia yksittäisissä pisteissä eri puolilla pohjavesialuetta. Asiasanat Toimeksiantaja Pohjavesitarkkailu, yhteistarkkailu, pohjaveden laatu, vedenottamot, Lohjanharju, Lohja Yhteistarkkailun osapuolet

5 Sisältö 1 Johdanto Pohjavesialue Perustietoa Pohjaveden laadun riskitekijät Näytteenotto ja analyysimenetelmät Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Näytteenotto vedenottamoilta Vesinäytteiden analysointi Poikkeavien tilanteiden periaatteet Säätila vuonna Tulokset Myllylampi, Porla Lohjanharju Yleistä Vedenottamoiden seuranta Myllylammen vedenottamo Porlan vedenottamo Toiminnanharjoittajien seuranta Enics Finland Oy Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Harjun kaatopaikan kunnostus Yleisseuranta Lohjan vesilaitos, havaintopisteet 3_12 ja 4_ Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Yhteenveto tarkkailualueen Myllylampi, Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista Kaivola Keski-Lohja Yleistä Kaivolan vedenottamon seuranta Toiminnanharjoittajien seuranta Nordic Waterproofing Oy, Lohjan tehdas Keski-Lohjan Pesula tmi Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy Kaivolan pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopisteet PT4 ja 8_ Yhteenveto Kaivola Keski-Lohjan tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Moisionpelto Yleistä Moisionpellon vedenottamon seuranta Moisionpellon pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopisteet M1.12 ja M Yhteenveto Moisionpellon tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pappilankorpi Yleistä Pappilankorven vedenottamon seuranta Pappilankorven pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste OKS Suitiantien puhtaiden maiden välivarasto Yhteenveto Pappilankorven tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Lempola Lempoonsuo Yleistä Lempolan vedenottamon seuranta Lempolan pohjavesialueen seuranta... 43

6 Lohjan vesilaitos, havaintopiste 1_ Yhteenveto Lempola Lempoonsuon tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Takaharju Perttilä Yleistä Takaharjun vedenottamon seuranta Toiminnanharjoittajien seuranta Rudus Oy, betonituotetehdas Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Yhteenveto Takaharju-Perttilä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Lehmijärvi Yleistä Lehmijärven vedenottamon seuranta Lehmijärven pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste SK Lohjan ympäristönsuojelu, havaintopiste SK Yhteenveto Lehmijärven tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Uusniitty-Ratametsä Yleistä Uusniityn vedenottamon seuranta Toiminnanharjoittajien seuranta Cembrit Production Oy Peab Industri Oy / MBR, Lohjan betoniasema Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Skanska Infra Oy, Ratametsän maankaatopaikka Kreate Oy, vanha teollisuuskaatopaikka Yhteenveto Uusniitty-Ratametsä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Lohjanharjun ulkopuoliset vedenottamot Tytyrin kalliopohjavesi Pusulan Kylmälähteen vedenottamo, Keräkankare Sammatin Kukkusnummen varavedenottamo Karjalohjan Laivarannan varavedenottamo Pohjavesien yhteistarkkailun jatkaminen Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet Liite 1. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta...81 Liite 2.1. Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 216, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset. 82 Liite 2.2. Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa Liite 2.3. Vedenottamoiden kalium- ja kloridipitoisuudet...91 Liite 3.1. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna Liite 3.2. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 216 ja pinnankorkeustiedot...93 Liite 4. Vedenlaatumääritykset kohteittain vuoden 216 yhteistarkkailussa...94

7

8 1 Johdanto Pohjaveden yhteistarkkailun avulla on mahdollista saada kokonaiskuva pohjaveden määrästä ja laadusta koko pohjavesialueella. Pohjavedessä mahdollisesti havaittavien haitta-aineiden päästölähteen selvittäminen ja levinneisyyden arviointi helpottuvat, kun tarkkailujen tulokset raportoidaan yhdessä yhteenvetoraportissa. Kustannussäästöjä saadaan näytteenoton keskittämisellä samoihin ajankohtiin ja käyttämällä yhteisiä havaintoputkia eri toiminnanharjoittajien kesken, mikäli toiminnot sijaitsevat lähellä toisiaan. Lohjan alueen yhteistarkkailussa noudatetaan Lohjan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) teettämän Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelman periaatteita (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 24). Tavoitteena on kattaa kaupungin pohjavesialueiden tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet. Yhteistarkkailussa ovat mukana seuraavat tahot: Lohjan kaupungin vesihuolto: vedenoton vaikutuksien, vedenottamoiden valuma-alueiden riskien ja vedenlaadun seuranta, vedenottolupiin liittyvä seuranta Lohjan kaupungin ympäristönsuojelu: muiden kuin lupavelvollisten riskien seuranta, kunnan tiedontarve pohjaveden laadusta Toiminnanharjoittajat: ympäristö- ja maa-ainesottolupien tarkkailuvelvoitteiden täyttäminen Vedenottamoiden ja vesijohtoverkoston vedenlaatua seurataan Lohjan kaupungin terveysvalvonnan hyväksymän vesilaitoksen talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Tähän raporttiin on sisällytetty pohjavedenottamoilta vuonna 216 otettujen näytteiden tulokset. Lohjan kaupungin koordinoima yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 25 syksyllä. Tarkkailussa oli vuoden 216 lopulla mukana 16 tahoa tai toiminnanharjoittajaa: Cembrit Production Oy, kuitusementtilevytehdas Enics Finland Oy, elektroniikkatehdas Keski-Lohjan Pesula Tmi, pesulatoiminta Kreate Oy, Muijalan vanha teollisuuskaatopaikka Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, metallin kierrätystoiminta Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Lohjan kaupunki, Rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka, Suitiantien välivarastointialue Lohjan kaupunki, Rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka, Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Lohjan kaupunki, Rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka, Harjun kaatopaikan kunnostus Lohjan vesihuolto, pohjavedenottamot Lohjan ympäristönsuojelu, yleisseuranta Nordic Waterproofing Oy, kattohuopatehdas Peab Industri Oy / MBR, Lohjan betoniasema Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy, jätehuoltotoiminta, välivarastointi Rudus Oy, betonituotetehdas Skanska Infra Oy, Ratametsän maankaatopaikka Vuoden 216 tarkkailututkimuksen on toteuttanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenotoista ovat vastanneet sertifioidut ympäristönäytteenottajat (erikoistumispätevyyden ala: vesi- ja vesistönäytteet). Vesianalyyseistä on vastannut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25. Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä verkkosivuilta Ennen yhteistarkkailun aloittamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin osaltaan hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Tässä yhteenvetoraportissa on esitetty vuosien aikana yhteistarkkailun puitteissa tuotettuja pohjaveden mittaus- ja analyysituloksia. Terveysvalvonnan vedenottamoiden raakavesien tutkimukset on tehty erikseen, tässä yhteenvedossa tarkastellaan pääasiassa vuoden 216 tuloksia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 7

9 Havaintopisteiden sijaintikartat on koottu erilliseksi liitteeksi, joka toimitetaan toiminnanharjoittajien lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 2 Pohjavesialue 2.1 Perustietoa Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää, joka kulkee Hankoniemeltä Lohjan ja Hyvinkään kautta Lahteen ja edelleen Itä-Suomeen. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen: A ja B (kartta liitteessä 1). Uusitun vesienhoitolain mukaisesti Lohjanharjun pohjavesialue on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi 1E-luokan alueeksi, joka on suoraan riippuvainen pintavesi- ja maaekosysteemeistä. Pohjavesialueen pinta-ala on 31,7 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 13,8 km² (Arola & Rantala 211). Muodostumisalue sijoittuu Salpausselän keskiosiin, jossa vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset ulottuvat maan pintaan asti. Muodostuman liepeillä karkeammat kerrokset ovat vettä heikosti läpäisevien savi- ja silttikerrosten peittämiä, mikä johtaa paineellisen pohjaveden esiintymiseen joillakin alueilla. Ensimmäinen Salpausselän reunamuodostuma on syntynyt keskimäärin 8 metriä meren pinnan yläpuolella sijaitsevien kallioiden väliin. Kallionpinta nousee alueella lounaasta kohti koillista ja muodostuma on korkeimmillaan Lohjan asemalta koilliseen sijaitsevalla alueella, jossa selänne kohoaa 117 metrin korkeuteen. Matalimmillaan ( m mpy) alueen kallion pinnan taso on Pappilanselän alueelta kaakkoon suuntautuvassa kalliopainanteessa. (Kajander & Huuhko 24) Lohjanharjun muodostuma on ympäristöönsä pohjavettä purkava. Yhteistarkkailualueella pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen kohti Lohjanjärveä ja Lehmijärveä, mutta kaakkoisreunalla pohjavedet purkautuvat kaakkoon. Pohjavedenjakaja siis kulkee alueella pitkittäin, Salpausselän suuntaisesti. Lisäksi kalliokynnykset ohjailevat pohjaveden virtausta paikallisesti. (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 24) Lohjanharjun arvioitu kokonaisantoisuus on 11 m³/vrk ja alueella on 12 pohjavedenottamoa, joista yhdeksän on Lohjan vesilaitoksen käytössä ja kolme on yksityisiä. Lisäksi Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä. Lohjan alueen kuntaliitosten myötä vesilaitos ottaa vettä myös Pusulan Keräkankareen Kylmälähteen ottamolta ja varavedenottamoina toimivat Sammatin Kukkusnummen sekä Karjalohjan Laivarannan vedenottamot. Tässä yhteenvedossa on käsitelty myös näiden kolmen ottamon raakavesituloksia. Lohjan vesilaitoksen vedenottamoiden ja Tytyristä pumpatun veden suhteelliset osuudet kokonaisvesimäärästä on esitetty kuvassa 1. Vuorokausikeskiarvona kaupunkilaisten käyttöön otettiin vuonna 216 noin m³ pohjavettä, josta noin 1 65 m³ oli Tytyrin kalliopohjavettä (liitteet 3a ja 3b). Lohjan alueen vedenottamoille ja vesitorneille on vuonna 216 laadittu WSP-suunnitelma (Water Safety Plan), jossa on käsitelty vedenottoon liittyviä riskejä. Lohjan vesilaitoksen vedenottamot m³/kk Myllylampi Tytyrin kaivos 21 % Myllylampi 16 % Porla Kaivola Porla 4 % Moision Pappilan Lempola Takaharju Lehmijärvi Uusniitty Kylmälähde Tytyrin Kylmälähde 7 % Uusniitty 3 % Lehmijärvi 13 % Takaharju 9 % Lempola 13 % Kaivola 9 % Moision pelto 4 % Pappilan korpi 1 % Kuva 1. Lohjan vesilaitoksen vuonna 216 toimittama vesi, keskimääräinen vedenotto kuukausittain ja vedenottamoiden suhteelliset osuudet koko vuoden vesimäärästä. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

10 2.2 Pohjaveden laadun riskitekijät Pohjavesialueella harjoitettavan toiminnan seurauksena pohjavesi saattaa likaantua vähitellen tai äkillisesti esim. onnettomuuden seurauksena. Vuonna 211 valmistuneessa Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa riskikohteet on luokiteltu sijaintiriskin ja päästöriskin perusteella kolmeen luokkaan, jolloin kokonaisriski vedenottamon alueen pohjavedenlaadulle ilmaistaan ei-merkittävänä, vähäisenä tai merkittävänä. Sijaintiriskiin vaikuttavat kohteen sijainti pohjavesialueen ja vedenottamoiden suhteen, maalajit sekä pintaveden valumasuunnat ja imeytyminen. Päästöriskissä huomioidaan kohteessa käytettävät haitta-aineet, aineiden liukenemis- ja kulkeutumisominaisuudet sekä varastointiolosuhteet. (Arola & Rantala 211) 3 Näytteenotto ja analyysimenetelmät 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Havaintoputken vedenpinnan korkeus mitattiin putken suulta ennen huuhtelutoimenpiteitä ja näytteenottoa. Pohjaveden pinnantaso laskettiin mitatun syvyystiedon ja pohjavesiputken yläpään tarkan korkotiedon avulla. Tulokset ovat N2-korkeusjärjestelmän (TM35FIN) mukaiset (aiemmin käytettiin N6-järjestelmää). Pohja-veden pintaa kuvaavissa käyrissä saman alueen putket on saatettu hajauttaa eri kuviin, jos korkotasoerot ovat olleet suuria. Vesipinnan vaihtelut on näin saatu selkeämmin näkyviin. Pohjavesinäytteenotossa noudatettiin voimassa olevaa kansainvälistä standardia (ISO ) ja kansallisia ohjeistuksia (Rintala & Suokko 28). Ennen näytteenottoa vettä pyrittiin pumppaamaan vähintään kolme kertaa havaintoputken vesitilavuuden verran tai veden kirkastumiseen saakka, yleensä noin 2 3 min/putki. Näytteet otettiin pääsääntöisesti pumppaamalla ja paikan päällä mitattiin lämpötila sekä tehtiin aistinvaraiset havainnot vedestä. Öljyhiilivetymäärityksiä varten näytteet otettiin ensimmäisenä pohjavesikerroksen yläosasta. Huonosti toimivien, antoisuudeltaan heikkojen putkien osalta tyhjentäminen tehtiin mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja näytteenotossa käytettiin uppopumpun lisäksi myös pohjavesinoutimia. Myös hyvin syvien pohjavesiputkien näytteenotossa saatettiin käyttää noudinta. Kaivoista ja porakaivoista vesinäyte otettiin hanasta tai muuten soveltuvalla tavalla (kaivosta suoraan näyteastiaan). 3.2 Näytteenotto vedenottamoilta Vedenottamoille on laadittu yhdessä terveysvalvontaviranomaisten kanssa valvontatutkimusohjelma, jonka mukaisesti ottamoiden raakaveden laatua seurattiin. Näytteenotosta vastasi vesilaitoksen henkilökunta. 3.3 Vesinäytteiden analysointi Vesianalyyseistä vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25). Akkreditoituja alihankintalaboratorioita käytettiin mm. öljyhiilivety- ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet) määrityksissä. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C₁₀ C₄₀ jaoteltuna keskitisleisiin (C₁₀ C₂₁) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C₂₁ C₄₀). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet) laaja määritys käsitti sekä halogenoidut että ei-halogenoidut yhdisteet. Siloksaanien ja CFC-yhdisteiden määritykset otettiin mukaan laajaan VOC-pakettiin vuoden 216 loppupuolella. Torjunta-aineiden monijäämämenetelmä käsitti kaasukromatografisella GC/MSD-menetelmällä esille saatavat yhdisteet ja/tai nestekromatografisella LC/MSD-menetelmällä analysoitavat yhdisteet. Metallit määritettiin pääsääntöisesti liukoisina pitoisuuksina, eli analyysi tehtiin suodatetusta (,45 µm) pohjavesinäytteestä. Kaikki analyysitulokset ja tiedot analyysimenetelmistä, määritysrajoista sekä mittausepävarmuuksista on toimitettu luvanhaltijoiden lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 3.4 Poikkeavien tilanteiden periaatteet Laboratoriolla on laatujärjestelmän mukaiset ohjeet ja pohjavesinäytteenotossa on erilliset toimintamenetelmiä koskevat ohjeet poikkeavista tilanteista. Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista tai talousveden laatusuositukset tai -vaatimukset ylittyvät, ilmoitetaan poikkeamasta välittömästi analyysituloksen valmistuttua toiminnanharjoittajalle ja toiminnanharjoittajan kanssa sovitta- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 9

11 valla tavalla Lohjan kaupungin ympäristönsuojelun viranomaisille. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Vähimmäistoimenpide on uusintanäytteiden otto ja tilanteen seuranta. 4 Säätila vuonna 216 Vuoden 216 keskilämpötila Lohjan Porlan havaintoasemalla oli 6,1 C, mikä oli,6 astetta enemmän kuin pitkän ajan ( ) keskimääräinen vertailulämpötila 5,5 C. Tammikuu oli tavanomaista kylmempi kuukausi, mutta helmikuu taas harvinaisen lauha. Kevät oli tavanomaista hieman lämpimämpi ja kesäkuukausien lämpötilat olivat lähellä keskimääräisiä lämpötiloja. Loka-marraskuussa oli poikkeuksellisen kylmiä jaksoja, muutoin loppuvuodesta oli normaalia lauhempaa. (Ilmatieteen laitos 216) Vuoden 216 kokonaissademäärä Porlan havaintoasemalla oli 64 mm, mikä oli 8 mm vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja 84 % vertailukauden ( ) keskimääräisestä sademäärästä (723 mm). Talvella pysyvämpi lumipeite saatiin etelässä vasta joulun jälkeen, tammikuussa etelärannikolla tuli runsaita lumisateita sulan meren vaikutuksesta. Helmikuu oli runsassateinen, sen sijaan maalis- ja toukokuu olivat poikkeuksellisen kuivia. Kesällä satoi normaalisti ja paikoin oli rankkasateita. Syksy ja loppuvuosi taas olivat keskimääräistä vähäsateisempia. Marraskuussa Etelä-Suomessa satoi lunta, joka suli jouluksi pois. Lohjan Porlan kuukausittaiset sademäärät ja keskilämpötilat on esitetty kuvassa 2 vuoden 216 osalta ja kuvassa 3 vuosilta mm Lohja Porla, sademäärät ja lämpötilat tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu C sademäärä sadevertailu keskilämpötila vertailulämpötila Kuva 2. Sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuonna 216. mm Sademäärä ja lämpötila Lohjalla (Porla) tammi.12 maalis.12 heinä.12 syys.12 tammi.13 maalis.13 heinä.13 syys.13 tammi.14 maalis.14 heinä.14 syys.14 tammi.15 maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 sademäärä keskilämpötila C Kuva 3. Kuukauden keskimääräiset sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla v Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

12 5 Tulokset Tulokset on käsitelty vedenottamoiden arvioitujen valuma-alueiden mukaisesti. Yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien tai tahojen havaintopisteistä määritetyt analyysit on taulukoitu liitteessä 4. Analyysitulosten valmistuttua testausselosteet on toimitettu toiminnanharjoittajille ja viranomaisille. Lisäksi kaikki yhteistarkkailuun kuuluvat tulokset on koottu erilliseen koosteeseen, joka toimitetaan em. tahoille. Vedenottamoiden raakavedestä määritetyt analyysit ovat liitteissä 2a, 2b ja 2c. Pohjaveden laatua on verrattu STM:n asetusten 41/21 (pienten yksiköiden talousvesikaivot) tai STM:n asetuksen 1352/215 (vesilaitosvedet) ohjearvoihin sekä pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (VNa 341/29). 5.1 Myllylampi, Porla Lohjanharju Yleistä Tarkkailualueella on kaksi vedenottamoa, Myllylampi ja Porla, joiden lisäksi yhteistarkkailussa vuonna 216 olivat mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön havaintopisteet, Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan tarkkailu sekä Ojamonkankaan ja Harjun kaatopaikkojen kunnostukseen liittyvät pohjavesitarkkailut. Lohjan vesilaitos tarkkaili Myllylammen vedenottamon lähialueella pohjaveden laatua kahdesta havaintopisteestä. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan merkittävimpiä riskejä alueen pohjavedelle aiheuttavat vanhat öljysäiliöt, asutus ja viemärit, huoltoasematoiminta, vanhat kaatopaikat, teollisuus- ja yritystoiminta, maantiekuljetukset ja teiden suolaus. Vähäisen riskin kohde on mm. pieneläinten hautausmaa. Alueella on polttoaineen jakeluasemien maaperäkunnostuksiin ja ympäristölupiin liittyvää määräaikaista pohjaveden tarkkailua, joka ei ole mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa Vedenottamoiden seuranta Myllylammen vedenottamo Myllylammen pohjavedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella keskellä omakotitaloaluetta, Lohjanharjun rinteessä. Myllylammen vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 59/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 2 m³/vrk. Vuonna 216 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 1 31 m³/vrk, mikä oli noin 2 m³/vrk vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin liitteiden 2a, 2b, 2c ja 4 mukaisesti. Myllylammen vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan neljästä pohjavesiputkesta (havaintopisteet 65, 66, 77 ja 4_12) neljä kertaa vuodessa. Lisäksi havaintopisteestä 3_12 mitataan kerran vuodessa pinnankorkeus näytteenoton yhteydessä. Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 4. mmpy, N2 41, Pinnankorkeudet, Myllylampi mmpy, N2 5, Pinnankorkeudet, Myllylampi 4, 49, 39, 38, 37, helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo , 47, 46, 45, helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 3_12 4_12 Kuva 4. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Myllylammen vedenottamon alueella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 11

13 Myllylammen vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Lisäksi marras- ja joulukuussa otettiin uusintanäytteet bakteerimääritysten osalta vedessä todettujen koliformisten bakteerien (1 pmy/1 ml) takia. Uusintanäytteissä ei todettu koliformisia bakteereja. Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Lisäksi lokakuussa 216 vedenottamon vedestä tutkittiin radon ja radioaktiivisuus. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen seurantaa jatkettiin kolmen kuukauden välein. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b ja 2c. Vedenottamon tulokset Toukokuussa 216 tutkittujen ominaisuuksien osalta Myllylammen ottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 määritetyt kloridipitoisuudet 2 21 mg/l alittivat vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Kloridipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC) todettiin erittäin pieni pitoisuus (,5 µg/l) trikloorieteeniä ja talousvedelle annettu enimmäispitoisuus 1 µg/l alittui selvästi (enimmäispitoisuus annettu tri- ja tetrakloorieteenin yhteispitoisuudelle). Myllylammen vedenottamolta on aiemmin tutkittu VOC-yhdisteet vuosina 28, 29, 211, 214 ja 215, jolloin on todettu,5 4 µg/l trikloorieteeniä. Vuonna 216 tutkittiin veden radioaktiivisuus, ja viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi Porlan vedenottamo Porlan vedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan lounaispuolella, Myllylammen kaupunginosan omakotialueen ja Lohjanjärven välisellä ranta-alueella. Porlan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu päivättyyn Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämään lupaan 52/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 8 m³/vrk. Vedenottamo oli pitkään varavedenottamona, mutta keväällä 29 ottamo otettiin säännölliseen käyttöön. Vuonna 216 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 276 m³/vrk, mikä oli saman verran kuin edellisenä vuonna. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin liitteiden 2a, 2b, 2c ja 4 mukaisesti. Porlan vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1462, 1784, 179) neljä kertaa vuodessa. Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 5. Vuonna 213 ottamo ei ollut alkuvuodesta käytössä ja vettä pumpattiin verkostoon kesäkuusta eteenpäin. Tämä näkyy pohjaveden pintojen painetason laskuna marraskuun 213 mittauskierroksesta alkaen (kuva 5). mmpy, N2 39, Pinnankorkeudet, Porla mmol/l 1, Porla 38,,8 37,,6 36,,4 35, 34, helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo ,2, tammi.12 tammi.13 tammi.14 tammi.15 Kokonaiskovuus tammi.16 Kuva 5. Pohjaveden pinnankorkeudet ja raakaveden kokonaiskovuudet vuosina Porlan vedenottamolla. Porlan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Lisäksi lokakuussa 216 vedenottamon vedestä tutkittiin radon ja radioaktiivisuus. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella , toukokuun jälkeen tihennettyä seurantaa ei jatkettu. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b ja 2c. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

14 Vedenottamon tulokset Toukokuussa 216 tutkittujen ominaisuuksien osalta Porlan ottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Määritetyt kloridipitoisuudet (14 15 mg/l) alittivat vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Vuonna 216 tutkittiin veden radioaktiivisuus, ja viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi Toiminnanharjoittajien seuranta Enics Finland Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Enics Finland Oy:n Lohjan elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistava tehdas on toiminut vuodesta 28 lähtien Gunnarlassa, joka sijaitsee Lohjanharjun 1E-luokan pohjavesialueella ( A). Pohjaveteen aiheutuvat riskit tehtaan alueella voivat aiheutua kemikaalien huolimattomasta käsittelystä tai onnettomuuden seurauksena tapahtuvan päästön vuoksi. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan tehtaan kemikaalien varastointi ja käsittely aiheuttavat merkittävän kokonaisriskin Porlan vedenottamon pohjaveden laadulle. Riskiä pienentävät kemikaalivarastojen ja tuotannon sijaitseminen sisätiloissa sekä asfaltoidut piha-alueet. Haitallisten aineiden pääsy orsi- ja pohjaveteen on käytännössä mahdollista vain suojarakenteiden tai viemäriverkon vaurioiden seurauksena (Ihonen & Onnila 26). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Porlan vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä Gunnarlan tehtaasta pohjoisluoteeseen ja Myllylammen vedenottamo noin 1,5 km tehtaasta länsiluoteen suuntaan sekä golfkentän vedenottamo noin 1,4 km tehtaasta etelään. Pohjaveden virtaussuunta on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamon suuntaan. Orsiveden virtaussuunnan on arvioitu kulkevan lounaaseen golfkentän vedenottamolle päin. Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Enics Finland Oy:n Lohjan tehtaan tarkkailu vuonna 216 toteutettiin Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan antaman ympäristölupapäätöksen Dnro 411/11.1./213 mukaisesti. Pohjaveden tarkkailu tehtiin aiemmin hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti kahdesta pohjavesiputkesta (2.6, 3.6) ja yhdestä orsivesiputkesta (4.6). Pinnankorkeuden mittaukset ja vedenlaadun määritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Perusseurantaan kuuluvat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset hiilivedyt). Tulokset Pohjaveden tarkkailunäytteet otettiin vuonna 216 touko- ja marraskuussa. Tuloksia on esitetty taulukossa 1 sekä kuvissa 6 7. Vuonna 216 pohjavesitarkkailussa tutkitut vedenlaadun ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle annetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Näytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä (C₁₀ C₄₀). VOC-yhdisteistä todettiin marraskuussa 216 pienet pitoisuudet heksametyylisyklotrisiloksaania D3, oktametyylisyklotetrasiloksaania D4 ja dekametyylisyklopentasilok-saania D5, joille ei ole annettu enimmäispitoisuutta talousvesiasetuksessa. Siloksaaneja ei ole aiemmin analysoitu tässä tarkkailussa, ne on otettu mukaan laajaan VOC-pakettiin vuoden 216 aikana. Siloksaanit ovat tyypillisiä mm. henkilökohtaisissa hygieniatuotteissa. Aiempina vuosina orsivedessä on todettu p-isopropyylitolueenia ja terpeeniyhdisteitä, vuosina 215 ja 216 näitä ei ole todettu. Havaintopisteen 3.6 sähkönjohtavuus oli noususuunnassa vuosina , jonka jälkeen nousuvauhti on ollut pientä (kuva 7). Sähkönjohtavuutta voivat nostaa mm. kloridi ja sulfaatti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 13

15 Taulukko 1. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä. Enics Finland Oy Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet touko 16 marras 16 touko 16 marras pohjavesi <5 <5 ei todettu *D3: 2 µg/l, D4: 2 µg/l, D5: 6 µg/l 3.6 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 4.6 orsivesi <5 <5 ei todettu ei todettu * siloksaaneja mmpy, N2 Pinnankorkeudet, pohjavesi, Gunnarla mmpy, N2 Pinnankorkeudet, orsivesi, Gunnarla Kuva 6. Pinnankorkeudet Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä vuosina ms/m Sähkönjohtavuus, Gunnarla 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, ph, Gunnarla Kuva 7. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä vuosina Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Toiminnan ja riskien kuvaus Tynninharjulla sijaitseva Ojamonkankaan kaatopaikka on ollut käytössä vuosina , jolloin sinne läjitettiin noin 24 m³ jätettä. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 6 6 m² ja jätetäytön paksuus vaihtelee,6 2,7 m. Jätetäytön helposti hajoava orgaaninen materiaali on jo hajonnut ja kaatopaikkakelpoisuustutkimuksen mukaan jäte luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella. Lohjan kaupunki on kunnostanut kaatopaikka-alueen vuosina Vanhan kaatopaikan pohjaveteen aiheuttamat riskit vähenivät kunnostuksen valmistuttua. Kunnostuksen tarkoitus oli saada kaatopaikan sisäiset vedet hallintaan pintarakenteiden ja vesien viemäröintien avulla. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan kunnostetun kaatopaikan kokonaisriski Myllylammen vedenottamon pohjaveden laadulle on vähäinen. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

16 Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Kaatopaikka-alue sijaitsee 1E-luokan pohjavesialueella ( A). Myllylammen vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä koillisessa. Myös pohjaveden virtaussuunta on koilliseen, kohti vedenottamoa (ympäristölupapäätös UUS-28-Y , YS 192). Maaperä jätetäytön alla on hiekkaa tai silttistä hiekkaa, paikoin esiintyy myös savea. Pohjaveden pinta on yli 1 m syvemmällä kuin jätetäytön alapinta. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen , Dnro UUS-28-Y , No YS 192 mukaisesti kaatopaikan sisäisen veden, pohjaveden ja viemäriin johdettavan veden sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailusta laadittiin erillinen tarkkailuohjelma (Ramboll Finland Oy, Ojamonkankaan kaatopaikan tarkkailuohjelma nro , ), jonka mukaisesti tarkkailua suoritettiin vuosina Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi huhtikuussa 215 jälkitarkkailuohjelman (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a15/214), jonka mukaisesti pohjavesitarkkailu on suoritettu vuodesta 215 lähtien. Tässä Lohjan pohjavesien yhteistarkkailun yhteenvedossa käsitellään tulokset pohjaveden osalta. Kaatopaikan jälkitarkkailuohjelman mukaan pohjaveden pinnankorkeuksia tarkkaillaan havaintopisteistä 1.5, 1/9, 2/9 ja 3/9 kaksi kertaa vuodessa ja vedenlaatua keväällä pisteistä 1.5, 1/9 ja 3/9 sekä syksyllä pisteistä 1.5, 1/9, 2/9 ja 3/9 liitteen 4 mukaisesti. Vuonna 216 määritettäviä vedenlaatutekijöitä olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, happipitoisuus, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, TOC, sulfaatti, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, öljyhiilivedyt, VOC-yhdisteet, fenoliset yhdisteet ja liukoiset metallit (Fe, Zn, Cd, Co, Cr, Cu, Ni). Tulokset Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostuksen jälkitarkkailutuloksia on esitetty taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvissa Kloridipitoisuudet olivat koholla (14 35 mg/l) kaikissa havaintopisteissä, loppuvuodesta 216 Cl-pitoisuus nousi pisteissä 1/9 ja 1.5. Pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi pisteissä 1/9 ja 3/9. Havaintopisteen 1.5 sulfaattipitoisuus laski vuoden 216 aikana pitoisuuteen 3 mg/l, vuotta aiemmin oli mitattu jopa 13 mg/l sulfaattipitoisuus (kuva 1). Pisteessä 2/9 todettiin nouseva sulfaattipitoisuuden suunta, ympäristönlaatunormi 15 mg/l kuitenkin alittui. Kaatopaikan tarkkailussa sulfaatti lähti nousuun vuonna 212, eikä selkeää syytä pitoisuuden nousuun ole tullut esille. Ammoniumtypen pitoisuus havaintopisteessä 3/9 oli µg/l ja talousveden laatusuosituspitoisuus 4 µg/l ylittyi keväällä 216. Pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l ylittyi molemmilla mittauskerroilla. Ammoniumtypen pitoisuus pisteessä 3/9 oli hienoisessa laskusuunnassa ja muiden havaintopisteiden ammoniumtypen pitoisuudet olivat matalia (kuva 12). Orgaanisen kokonaishiilen (TOC) pitoisuus kohosi keväällä 216 pitoisuuteen 39 mg C/l pisteessä 3/9, syksyllä pitoisuus oli jo selvästi laskusuunnassa (kuva 13). Aiemmin mitatut TOC-pitoisuudet ovat olleet 3,6 7,3 mg C/l. Havaintopisteen 3/9 liukoisen kadmiumin (Cd) ja koboltin (Co) pitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin (taulukko 2). Samassa pisteessä liukoisen nikkelin (Ni) ja kuparin (Cu) pitoisuudet olivat koholla, mutta ympäristönlaatunormit eivät ylittyneet (kuvat 14 ja 15). Tulokset olivat muutoin samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin, mutta kadmiumin ja kuparin pitoisuudet nousivat loppuvuodesta 216. Havaintopisteen 1/9 liukoisten metallien pitoisuudet olivat rautaa ja kromia lukuun ottamatta pienemmät kuin etäämmällä sijaitsevassa pisteessä 3/9. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin taulukon 3 mukaisesti. Aiempinakin vuosina todettua 1,2-dikloorietaania oli havaintopisteessä 3/9 sekä keväällä että syksyllä 2 µg/l, mikä ylitti pohjaveden ympäristölaatunormin 1,5 µg/l, mutta alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 3 µg/l. Pisteessä 3/9 todettiin,1,2 µg/l bentseeniä ja talousveden enimmäispitoisuus 1, µg/l sekä pohjaveden ympäristönlaatunormi,5 µg/l alittuivat. Trikloorieteeniä todettiin määritysrajan alittavat pitoisuudet pisteissä 1/9 ja 3/9 sekä pieni pitoisuus pisteessä 1.5. Havaintopisteessä 3/9 todettiin vinyylikloridia määritysrajan alittava pitoisuus ja pisteessä 1.5 erittäin pieni pitoisuus cis-1,2-dikloorieteeniä. Bensiinin lisäainetta MTBE:tä todettiin aiempien vuosien tapaan (,6 68 µg/l) ja havaintopisteiden 2/9 ja 3/9 pitoisuudet ylittivät ympäristönlaatunormin 7,5 µg/l. MTBE on erittäin vesiliukoinen ja hitaasti biohajoava, joten se voi kulkeutua veteen liuenneena kauas päästölähteestä. Yhdisteen päästöt ympäristöön tapahtuvat bensiinin jakelun, varastoinnin ja käytön yhteydessä (Tidenberg ym. 29), joten todennäköisesti päästölähde sijaitsee kaatopaikka-alueen ulkopuolella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 15

17 Vuoden 216 loppupuolella laajaan VOC-pakettiin lisättiin mm. CFC-yhdisteet (freonit) ja siloksaanit. Havaintopisteistä 1/9 ja 3/9 todettiin pienet pitoisuudet CFC-yhdisteitä (CFC-11 ja CFC-12), joille ei ole annettu enimmäispitoisuutta talousvesiasetuksessa. CFC-yhdisteitä eli freoneita on käytetty ilmastointi- ja jäähdytinlaitteissa sekä aerosolipakkauksissa. Yhdisteet ovat hyvin pysyviä ja niiden käyttöä on rajoitettu, sillä freonit vaikuttavat ilmakehän otsonikerrokseen. Pisteessä 2/9 todettiin 7 µg/l dodekametyylisykloheksasiloksaania D6, jolle ei ole annettu enimmäispitoisuutta talousvesiasetuksessa. Siloksaanit ovat tyypillisiä mm. henkilökohtaisissa hygieniatuotteissa. Kaatopaikka-alueen pohjavedessä ei todettu öljyhiilivetyjä vuonna 216. Havaintopisteessä 3/9 todettiin fenolisiin yhdisteisiin kuuluvaa bisfenoli A:ta pieni pitoisuus (,75 µg/l). Muissa pisteissä ei todettu fenolisia yhdisteitä. Bisfenoli A on mm. polykarbonaattimuovin raaka-aine ja sitä on todettu lisäksi erilaisissa lämpöpapereissa ja kassakuiteissa. Bisfenoli A:ta ei ole tutkittu kovin laajasti pohjavedestä ja koska näytteenottovälineissäkin on muoviosia, tulokset ovat suuntaa-antavia. Yhdiste vaikuttaa ihmisessä häiritsemällä normaalia hormonitasapainoa (Rajasärkkä 212). Ojamonkankaan kunnostetun kaatopaikan vaikutus näkyy voimakkaimmin havaintopisteen 3/9 vedenlaadussa. Näytteidenoton yhteydessä pohjavedessä todettiin selvä tai voimakas kaatopaikan haju tässä pisteessä. Taulukko 2. Liukoisten metallien pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 216. Metallit, µg/l talousveden laatu 1/9 3/9 216 / ympäristönormi loka.16 loka.16 Kadmium, Cd 5 /,4,6 <,2,83 4,2 Koboltti, Co - / 2,26,1 4,3 3,6 Kromi, Cr 5 / 1,37,39 <,5,5 Kupari, Cu 2 / 2,8,8 2,4 19 Nikkeli, Ni 2 /1 7,1 2,6 7,1 8 Rauta, Fe 2 / <3 Sinkki, Zn - / Taulukko 3. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 216. VOC-yhdisteet, µg/l talousveden laatuvaatimus 1/9 2/9 3/ / ymp.normi loka.16 loka.16 loka.16 loka.16 Cis-1,2-dikloorieteeni - / 25 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu <,1 trikloorieteeni summapit. <,2,2 ei todettu <,2 ei todettu,3 tetrakloorieteeni 1 / 5 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu vinyylikloridi,5 /,15 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu <,1 ei todettu ei todettu 1,2-dikloorietaani 3, / 1,5 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu 2 2 ei todettu bentseeni 1, /,5 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu,1,2 ei todettu MTBE - / 7,5 µg/l 1, ei todettu CFC-11 ei määritetty <,1 ei todettu ei määritetty ei todettu ei todettu CFC-12 ei määritetty,1 ei todettu ei määritetty,1 ei todettu D6 ei määritetty ei todettu 7 ei määritetty ei todettu ei todettu mmpy, N2 58,5 58, 57,5 57, 56,5 56, 55,5 55, 54,5 Pinnankorkeudet, Ojamonkangas mg/l 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Liuennut happi huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 1/9 2/9 3/ /9 2/9 3/9 1.5 Kuva 8. Pinnankorkeudet ja liuenneen hapen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

18 ms/m 9 Sähkönjohtavuus 7,5 ph 8 7 7, 6 5 6, , 2 5,5 huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 1/9 2/9 3/ /9 2/9 3/9 1.5 Kuva 9. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina mg/l Kloridi mg/l Sulfaatti huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 1/9 2/9 3/ /9 2/9 3/9 1.5 Kuva 1. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina mmol/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kokonaiskovuus mmol/l 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Alkaliteetti huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 1/9 2/9 3/ /9 2/9 3/9 1.5 Kuva 11. Kokonaiskovuudet ja alkaliteettiarvot Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 17

19 µg/l 25 Ammoniumtyppi µg/l 14 Nitraattityppi huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 1/9 2/9 3/ /9 2/9 3/9 1.5 Kuva 12. Ammoniumtypen ja nitraattitypen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina µg/l 7 Kokonaisfosfori mgc/l 4 Orgaaninen kokonaishiili, TOC huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 1/9 2/9 3/ /9 2/9 3/9 1.5 Kuva 13. Kokonaisfosforin ja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina µg/l huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 MTBE huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 µg/l huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 Nikkeli huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 1/9 2/9 3/9 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 14. Bensiinin lisäaineen MTBE:n ja liukoisen nikkelin pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

20 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, µg/l huhti.12 Kadmium loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 1/9 3/9 ymp.laatunormi 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, µg/l huhti.12 Koboltti loka.12 huhti.13 loka.13 huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 huhti.16 loka.16 1/9 3/9 ymp.laatunormi µg/l huhti.12 loka.12 huhti.13 loka.13 Kupari huhti.14 loka.14 huhti.15 loka.15 1/9 2/9 3/9 1.5 ymp.laatunormi huhti.16 loka.16 Kuva 15. Liukoisen kadmiumin, koboltin ja kuparin pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina Harjun kaatopaikan kunnostus Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjanharjulla sijaitseva Harjun kaatopaikka on ollut käytössä 195- ja 196 -luvuilla, jolloin sinne on tuotu yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä myöhemmin täyttömaata. Kaatopaikka sijaitsee Lohjanharjun lähivirkistysalueella, valtatien 25 luoteispuolella, tien välittömässä läheisyydessä. Vuonna 213 Lohjan kaupungin teettämän kunnostuksen jälkeen jätetäytön pinta-alaksi jäi noin 3 75 m² ja jätetäytön paksuus on suurimmillaan yhdeksän metriä. Kaatopaikkaa kunnostettiin vuonna 213 massanvaihdolla tienrakentamisen yhteydessä ja jäljelle jäänyt kaatopaikka on tarkoitus kunnostaa peittämällä jätetäyttö tiiviillä pintarakenteella. Vanhan kaatopaikan pohjaveteen aiheuttamat riskit vähenevät kunnostuksen valmistuttua. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan Harjun kaatopaikan kokonaisriski Porlan vedenottamon pohjaveden laadulle on merkittävä. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Kaatopaikka-alue sijaitsee 1E-luokan pohjavesialueella ( A). Myllylammen vedenottamo sijaitsee Harjun kaatopaikalta noin 9 m etäisyydellä lännen/luoteen suunnassa ja Porlan vedenottamo noin 7 m etäisyydellä pohjoisen/luoteen suunnassa. Pohjaveden virtaussuunta on luoteeseen eli kaatopaikalta kohti Lohjanjärveä ja vedenottamoita. Maaperä jätetäytön ulkopuolella on hiekkaa tai hiekkaista soraa. Jätetäyttö on peitetty,2-2, metrin paksuisella maakerroksella. Pohjaveden pinta on m syvyydessä maanpinnan alapuolella. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Lohjan kaupungille päätöksen Nro 83/216/1 Dnro ESA- VI/31/4.8/213 Harjun vanhan kaatopaikan kunnostamisesta. Päätöksen mukaan pohjaveden laatua on seurattava kolmesta pohjaveden havaintopisteestä. Tarkkailusta laadittiin erillinen tarkkailuohjelma (Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a125/216), jonka mukaisesti tarkkailu aloitettiin elokuussa 216. Kaatopaikan tarkkailuohjelman mukaan pohjavesinäytteet otettiin vuoden 216 aikana kaksi kertaa elo- ja joulukuussa havaintopisteistä (17, RF1-15 ja 2_16) liitteen 4 mukaisesti. Vuonna 216 määritettäviä vedenlaatutekijöitä olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, happipitoisuus, väri, sameus, COD Mn, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, sulfaatti, kloridi, fluoridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, öljyhiilivedyt, VOCyhdisteet, fenoliset yhdisteet, PAH-yhdisteet, torjunta-aineet ja liukoiset metallit (Al, As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Pb, Mo, Ni, Sb, V, Zn). Tulokset Harjun kaatopaikan kunnostukseen liittyviä tarkkailutuloksia on esitetty taulukoissa 4 9 sekä kuvissa 16 ja 17. Havaintopisteet 17 ja RF1-15 sijaitsevat vanhan kaatopaikan lähialueella ja uusin putki 2_16 sijaitsee kaatopaikan ja Myllylammen vedenottamon välillä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 19

21 Korkeimmat kloridipitoisuudet mg/l todettiin havaintopisteessä RF1-15; pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l oli lähellä, mutta alittui. Tarkkailussa olevien pisteiden sulfaattipitoisuudet olivat melko matalia (12 24 mg/l). Korkeimmat kokonaistypen pitoisuudet (3,2 3,8 mg/l) todettiin kaatopaikan ja vedenottamon välisestä pisteestä 2_16. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat matalia kaikissa pisteissä. Kokonaisfosforin pitoisuudet (5 ja 31 µg/l) olivat koholla elokuussa 216 havaintopisteissä 17 ja 2_16, mutta joulukuun näytteenotossa kaikkien pisteiden fosforipitoisuudet olivat melko matalia. Vuonna 216 mitatut hapettuvuuden (COD Mn ) pitoisuudet alittivat selvästi talousveden enimmäispitoisuuden 5 mg O₂/l. Kaikkien pisteiden fluoridipitoisuus alitti menetelmän määritysrajan,2 mg/l. Kaatopaikan lähellä sijaitsevissa havaintopisteissä (17 ja RF1-15) todettiin kohonneita liukoisen bariumin, kadmiumin, koboltin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuuksia (taulukko 4). Joulukuussa 216 pisteen 17 liukoisen lyijyn pitoisuus 27 µg/l ylitti talousveden enimmäispitoisuuden 1 µg/l ja kuparin pitoisuus 29 µg/l ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 2 µg/l. Havaintopisteen 2_16 liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin hyvin pieniä pitoisuuksia elokuussa 216. Havaintopisteessä 17 oli määritysrajan alittanut pitoisuus tetrahydrofuraania (taulukko 5). Yhdistettä käytetään mm. lääkeaineiden, PVC-sideaineiden ja -pinnoitteiden, painovärien, lakkojen, maalien, liimojen, hartsien ja kasettinauhojen valmistuksessa. Toisessa kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevassa pisteessä RF1-15 todettiin erittäin pieni pitoisuus trikloorieteeniä, talousveden enimmäispitoisuus (1 µg/l) ja pohjaveden ympäristönlaatunormi (5 µg/l) tri- ja tetrakloorieteenin yhteispitoisuudelle alittuivat selvästi. Kaatopaikan ja vedenottamon välillä sijainneesta havaintopisteestä 2_16 analysoitiin pienet pitoisuudet etyyli-tert.butyylieetteriä (ETBE) ja alfa-pineeniä. ETBE:tä käytetään mm. bensiinin lisäaineena ja alfa-pineeni on tärpätin pääkomponentti. Joulukuun 216 näytteissä ei todettu VOC-yhdisteitä. Kaatopaikan lähellä sijaitsevissa havaintopisteissä todettiin öljyhiilivetyjä vuonna 216 (taulukko 6): elokuussa pisteessä RF1-15 todettiin 6 µg/l öljyhiilivetyjä (C₁₀ C₄₀) ja joulukuussa pisteessä 17 todettiin 23 µg/l öljyhiilivetyjä (C₁₀ C₄₀), öljyn koostumus oli pääasiassa raskaita jakeita (C₂₁ C₄₀). Pohjaveden ympäristönlaatunormi 5 µg/l ylittyi molemmilla kerroilla. Havaintopisteessä 2_16 ei todettu vuoden 216 aikana öljyhiilivetyjä. Fenolisista yhdisteistä todettiin elokuussa kahdessa pisteessä pienet pitoisuudet bisfenoli A:ta (taulukko 7), näin pienet pitoisuudet voivat olla peräisin myös näytteenottovälineiden kontaminaatiosta. Havaintopisteessä RF1-15 todettiin pieni pitoisuus fenolia. Fenolia käytetään nykyisin kemianteollisuudessa ja aikaisemmin mm. desinfiointiaineena. Joulukuussa 216 ei todettu missään pisteessä fenolisia yhdisteitä. PAH-yhdisteitä todettiin yhdessä pisteessä (17) elokuussa 216 (taulukko 8). Bentso(a)pyreenin pitoisuus sekä bentso(ghi)peryleenin ja indeno(123-cd)pyreenin summapitoisuus alittivat talousveden enimmäispitoisuuden ja pohjaveden ympäristönlaatunormin. Muissa pisteissä ei todettu PAH-yhdisteitä, kuten ei myöskään joulukuussa missään tarkkailupisteessä. Torjunta-aineet tutkittiin elokuussa ja pisteessä 17 todettiin N,N-dietyyli-m-toluamidia (DEET), joka on hyönteiskarkotteissa käytetty tehoaine. Havaintopisteessä 2_16 todettiin 2,6-diklooribentsamidia (BAM), joka on rikkakasvien torjunta-aineina käytettyjen klooritiamidin ja diklobeniilin hajoamistuote. Yhdiste on vesiliukoinen ja erittäin pysyvä anaerobisissa olosuhteissa. Todetut torjunta-aineiden pitoisuudet alittivat sekä talousveden enimmäispitoisuuden,1 µg/l että pohjaveden ympäristönlaatunormin,1 µg/l. Harjun vanhan kaatopaikan vaikutus näkyy selvimmin havaintopisteiden 17 ja RF1-15 vedenlaadussa. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

22 Taulukko 4. Liukoisten metallien pitoisuudet Harjun kaatopaikan tarkkailussa vuonna 216. Punaisella merkitty pohjaveden ympäristönlaatunormin tai talousveden enimmäispitoisuuden ylitykset, sinisellä kohonneet pitoisuudet. Metallit, µg/l talousveden laatu 17 2_16 RF1-15 Harjun kp / ympäristönormi elo.16 joulu.16 elo.16 joulu.16 elo.16 joulu.16 Alumiini, Al 2 / <3 <3 <3 <3 Antimoni, Sb 5 / 2,5 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Arseeni, As 1 / 5,4,3,3,2 <,1,1 Barium, Ba 7 (WHO 211) 5 6 9,1 9, Kadmium, Cd 5 /,4,16,21 <,2,2,2,3 Koboltti, Co - / 2,19,13,22,1,69,55 Kromi, Cr 5 / 1,82,63,5,8,21,24 Kupari, Cu 2 / 2 1,2 29,4,5,9,6 Lyijy, Pb 1 / 5 1,6 27 <,1 <,1 <,1 <,1 Molybdeeni, Mo 7 (WHO 211),3,4,1,1 1,2,9 Nikkeli, Ni 2 /1 1,,8,6,5 9,3 6,9 Rauta, Fe 2 / - <3 <3 <3 <3 <3 <3 Sinkki, Zn - / <2 6 3 Vanadiini, V - <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 Taulukko 5. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet Harjun kaatopaikan tarkkailussa vuonna 216. VOC-yhdisteet, µg/l talousveden laatuvaatimus 17 2_16 RF / ymp.normi elo.16 joulu.16 elo.16 joulu.16 elo.16 joulu.16 Trikloorieteeni summapit. ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu <,2 ei todettu Tetrakloorieteeni 1 / 5 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu Tetrahydrofuraani <5 ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ETBE ei todettu ei todettu 1, ei todettu ei todettu ei todettu Alfa-pineeni ei todettu ei todettu <,5 ei todettu ei todettu ei todettu Taulukko 6. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet Harjun kaatopaikan tarkkailussa vuonna 216. Öljyhiilivedyt, µg/l 17 2_16 RF1-15 Harjun kp elo.16 joulu.16 elo.16 joulu.16 elo.16 joulu.16 Keskitisleet (C₁₀ C₂₁) <5 <5 <5 <5 <5 <5 Raskaat öljyjakeet (C₂₁ C₄₀) <5 2 <5 <5 <5 <5 Yht. öljyhiilivedyt (C₁₀ C₄₀) <5 23 <5 <5 6 <5 Taulukko 7. Fenolisten yhdisteiden pitoisuudet Harjun kaatopaikan tarkkailussa vuonna 216. Fenoliset yhdisteet, µg/l 17 2_16 RF1-15 Harjun kp elo.16 joulu.16 elo.16 joulu.16 elo.16 joulu.16 bisfenoli A,13 ei todettu,19 ei todettu ei todettu ei todettu Fenoli ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu,32 ei todettu Taulukko 8. Harjun kaatopaikkatarkkailussa todetut PAH-yhdisteet elokuussa 216. PAH- yhdisteet, µg/l Harjun kp 17 µg/l Talousveden enimmäispitoisuus STMa 1352/215 Pohjaveden ymp.laatunormi Vna 341/29 Bentso(a)pyreeni,28,1 µg/l,5 µg/l Fenantreeni,9 Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni,5 Bentso(k)fluoranteeni,1 µg/l,5 µg/l Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni,4 STMa 1352/215 mukainen summapitoisuus,9,1 µg/l,5 µg/l PAH-yhdisteet yhteensä,21 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 21

23 Taulukko 9. Harjun kaatopaikkatarkkailussa todetut torjunta-aineet elokuussa 216. Torjunta-aineet, µg/l Harjun kp, elokuu 216 talousveden laatu / ympäristönormi 17 2_16 RF1-15 BAM (2,6-dibentsoamidi),1 /,1 ei todettu,3 ei todettu DEET (N,N-dietyyli-m-toluamidi),1 /,1,16 ei todettu ei todettu mmpy, N2 5, 49, 48, 47, 46, 45, 44, 43, 42, Pinnankorkeudet ms/m Sähkönjohtavuus 7,5 7, 6,5 6, 5,5 ph 17 2_16 RF _16 RF _16 RF1-15 Kuva 16. Pinnankorkeudet, sähkönjohtavuus ja ph Harjun kaatopaikan tarkkailussa vuonna 216. mg/l Kloridi mg/l Sulfaatti mg/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kokonaistyppi touko.11 marras _16 RF _16 RF _16 RF1-15 Kuva 17. Kloridin, sulfaatin ja kokonaistypen pitoisuudet Harjun kaatopaikan tarkkailussa vuonna Yleisseuranta Lohjan vesilaitos, havaintopisteet 3_12 ja 4_12 Myllylammen vedenottamon ja Ojamonkankaan väliselle alueelle asennettiin Lohjan vesilaitoksen toimeksiannosta loppuvuodesta 212 kaksi havaintoputkea 3_12 ja 4_12. Havaintopiste 3_12 sijaitsee noin 85 m ja havaintopiste 4_12 noin 23 m etäisyydellä lounaan suunnassa Myllylammen vedenottamolta. Pohjaveden virtaus on havaintopisteiltä vedenottamolle päin. Havaintopisteiden pohjavedestä määritettiin toukokuussa 216 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, kloridi, öljyhiilivedyt (C₁₀ C₄₀) ja VOC-yhdisteet. Tulokset Molempien havaintopisteiden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 4 ja ph, kloridi- sekä happipitoisuudet kuvassa 18. Toukokuussa 216 kummassakaan pohjavesipisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Havaintopisteen 3_12 kloridipitoisuus oli vain 4,5 mg/l ja lähempänä vedenottamoa sijaitsevan havaintopisteen 4_12 kloridipitoisuus oli 22 mg/l. Mitatut kloridipitoisuudet alittivat pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Pisteen 3_12 kloridipitoisuus oli laskenut selvästi edellisenä vuonna mitatusta pitoisuudesta (17 mg/l). Havaintopisteen 4_12 sähkönjohtavuus (7 ms/m) oli melko korkea. Sähkönjohtavuutta voi nostaa kloridin lisäksi mm. sulfaatti, natrium, kalium tai kalsium. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

24 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 ph 3_12 4_12 mg/l Kloridi 3_12 4_12 mg O₂/l Liuennut happi 3_12 4_12 Kuva 18. Lohjan vesilaitoksen Myllylammen vedenottamon tarkkailualueen havaintopisteiden ph, kloridi- ja happipitoisuudet Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Toiminnan ja riskien kuvaus Pohjaveden yleistä tilaa kuvaavat seurantapisteet PT2 ja PT3 sijaitsevat Lohjanharjun 1E-luokan pohjavesialueella ( A). Seurannassa mukana on myös orsivesipiste PT5, joka sijaitsee samalla paikalla kuin pohjavesipiste PT2. Havaintopisteen PT2 luoteispuolella noin 15 m etäisyydellä sijaitsee 196-luvulla toimintansa lopettanut Harjun kaatopaikka, josta kunnostettiin vuoden 213 aikana tiealueella oleva osa eli noin neljäsosa. Loppuosa kaatopaikasta kunnostetaan vuosien aikana. Kaatopaikalle on toimitettu oletettavasti sekä yhdyskunta- että teollisuusjätettä ja kaatopaikka-alue oli osittain jäänyt valtatien 25 alle (Kivimäki 21). Hautausmaa-alue on pisteestä PT2 noin 25 m etäisyydellä idän suunnassa ja valtatie 25 kulkee noin 1 m etäisyydellä. Havaintopiste PT3 sijaitsee Tynninharjulla pienteollisuusalueella alle 2 m etäisyydellä valtatiestä 25. Ympäristöyksikön tarkkailussa on myös havaintopiste SK5, joka sijaitsee Muijalassa Lohjanharjun 1E-luokan pohjavesialueella ( B) aivan kantatien 1125 läheisyydessä. Tämän pisteen tuloksia on käsitelty myös kohdassa Lehmijärven pohjavesialueen seuranta. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pohjaveden virtaussuunta havaintopisteestä PT2 on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamoille päin. Porlan ottamolle on matkaa noin 8 m ja Myllylammen ottamolle noin 1,1 km. Havaintopiste PT3 sijaitsee noin 1,7 km etäisyydellä etelään Myllylammen vedenottamosta, lähellä arvioidun valuma-alueen rajaa. Alueiden maaperä on hyvin vettä johtavaa. Pohjavesiseuranta Havaintopisteiden PT2, PT3 ja PT5 pinnankorkeudet mitattiin helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Vedenlaatu tutkittiin toukokuussa, jolloin pisteistä PT2 ja PT3 määritettiin lämpötila, ulkonäkö, haju, sameus, sähkönjohtavuus, ph, happi, kokonaiskovuus, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, liukoinen kalium, lyijy ja sinkki sekä VOC-yhdisteet. Öljyhiilivedyt määritettiin orsivesipisteen PT5 vedestä. Analyysit on koottu liitteen 4 taulukkoon. Tulokset Pohjaveden laatua tutkittiin toukokuussa 216, pinnankorkeuksia mitattiin neljä kertaa vuodessa. Tuloksia on esitetty taulukossa 1 ja kuvissa Liukoisen lyijyn ja sinkin pitoisuudet jäivät menetelmän määritysrajojen alapuolelle Harjun kaatopaikan eteläpuolella sijaitsevassa havaintopisteessä PT2 ja Tynninharjun teollisuusalueen pisteessä PT3 (taulukko 1). Liukoisen kaliumin pitoisuus oli hieman suurempi Tynninharjun pisteessä, mutta molemmat mitatut pitoisuudet olivat matalia. Havaintopisteen PT2 ammoniumtypen pitoisuus (82 µg/l) oli lievästi koholla, mutta ammoniumtypen pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l alittui (kuva 22). Harjun vanhan kaatopaikan tai Metsolan hautausmaan vaikutus saattaa näkyä tämän pisteen vedenlaadussa. Toukokuussa 216 vieressä kulkevan Lohjanharjuntien (VT25) pohjavesisuojaustyöt olivat käynnissä. Orsivesipisteessä PT5 ei todettu öljyhiilivetyjä, eikä havaintopisteissä PT2 tai PT3 todettu VOC-yhdisteitä vuonna 216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 23

25 Toukokuussa 216 havaintopisteen PT3 kloridipitoisuus 57 mg/l ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta talousveden laatusuositus 25 mg/l alittui. Pitoisuus oli noussut edellisestä vuodesta lähemmäksi aiempien vuosien tasoa (kuva 21). Pisteessä PT2 oli ainoastaan 3,2 mg/l kloridia. Lohjan alueella siirryttiin talvikaudella kaliumformiaatin käyttöön liukkaudentorjunnassa, mikä on vähentänyt perinteisen tiesuolan käyttöä. Taulukko 1. Liukoisten metallien pitoisuudet Lohjan ympäristönsuojelun seurannassa. Metallit / puolimetallit yksikkö Talousveden laatu / ympäristönormi PT2 toukokuu 16 PT3 toukokuu 16 Kalium, K mg/l 1,3 3,4 Lyijy, Pb µg/l 1 / 5 <,5 <,5 Sinkki, Zn µg/l - / 6 <5, <5, mmpy N2 55,5 54,5 53,5 52,5 51,5 5,5 49,5 48,5 47,5 Pinnankorkeudet, Lohjanharju helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 mg O₂/l Liuennut happi PT2 PT3 PT5 PT2 PT3 Kuva 19. Pinnankorkeudet ja liuenneen hapen pitoisuudet Lohjan ympäristönsuojelun havaintopisteissä vuosina ,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 ph PT2 PT3 SK5 ms/m Sähkönjohtavuus PT2 PT3 SK5 Kuva 2. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet Lohjan ympäristönsuojelun havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

26 mg/l 25 Kloridi mmol/l 2,5 Kokonaiskovuus 2 2, 15 1,5 1 1, 5,5, PT2 PT3 SK5 PT2 PT3 Kuva 21. Kloridipitoisuudet ja kokonaiskovuudet Lohjan ympäristönsuojelun havaintopisteissä vuosina µg/l Nitraattityppi, NO₃-N µg/l Ammoniumtyppi, NH₄-N PT2 PT3 PT2 PT3 Kuva 22. Nitraatti- ja ammoniumtypen pitoisuudet Lohjan ympäristönsuojelun havaintopisteissä vuosina Yhteenveto tarkkailualueen Myllylampi, Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Myllylampi/Porla Lohjanharju tarkkailualueella seurattiin vuonna 216 pohjaveden pinnankorkeuksia 21 havaintopisteestä, joista kaksi oli orsivesipisteitä. Myllylammen ja Porlan vedenottamoiden läheisyydessä pinnankorkeudet laskivat muutamasta sentistä noin kymmeneen cm vuoden 216 aikana, vedenotto oli suhteellisen tasaista läpi vuoden (liite 3B). Pinnankorkeuksissa ei ollut suuria muutoksia vuoteen 215 verrattuna. Tarkkailualueella kaikkien havaintopisteiden pinnankorkeudet laskivat lievästi loppuvuotta 216 kohti. Poikkeuksellisesti Ojamonkankaan tarkkailualueella todettiin alkuvuodesta lähes kaikkien havaintopisteiden osalta voimakas pinnankorkeuksien nousu, kun toukokuun 216 pohjavesi oli cm korkeammalla kuin marraskuussa 215, tälläkin alueella pinnankorkeudet laskivat loppuvuotta kohti. Myös orsivesipisteiden pinnat olivat matalimmillaan loppuvuodesta 216. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 216 pohjaveden laatua 15 havaintopisteestä, joista kaksi oli orsivesipistettä. Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan tarkkailussa vuonna 216 todettiin pieniä pitoisuuksia VOC-yhdisteisiin kuuluvia siloksaaneja. Siloksaanit ovat tyypillisiä mm. henkilökohtaisissa hygieniatuotteissa, eikä niitä ole aiemmin analysoitu tässä tarkkailussa. Tehtaan pohjavesitarkkailussa ei todettu öljyhiilivetyjä. Ojamonkankaan kunnostetun kaatopaikan läheisyydessä kahden havaintopisteen kloridipitoisuudet ylittivät lievästi ympäristönlaatunormin 25 mg/l ja yhden pisteen sulfaattipitoisuus oli kohonnut, muttei ylittänyt ympäristönlaatunormia 15 mg/l. Ammoniumtypen osalta pohjaveden ympäristönlaatunormi (2 µg/l) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 25

27 ylittyi yhdessä pisteessä ja pitoisuudet olivat lähellä talousveden enimmäispitoisuutta (4 µg/l). Samassa pisteessä ylittyi myös kadmiumin ja koboltin pohjaveden ympäristönlaatunormit, lisäksi nikkelin ja kuparin pitoisuudet olivat kohonneet. Kaikissa havaintopisteissä todettiin pieniä pitoisuuksia VOC-yhdisteitä ja yhdessä pisteessä 1,2-dikloorietaanin pohjaveden ympäristönlaatunormi 1,5 µg/l ylittyi, mutta talousveden enimmäispitoisuus 3 µg/l alittui. Edellisten vuosien tapaan kolmessa havaintopisteessä todettiin bensiinin lisäainetta MTBE:tä,6 68 µg/l ja ympäristönlaatunormi 7,5 µg/l ylittyi kahdessa pisteessä. Yhdiste ei todennäköisesti liity kaatopaikan päästöihin, sillä MTBE:tä on käytetty Suomessa vasta vuodesta 1991 lähtien. Muita todettuja VOC-yhdisteitä olivat cis-1,2-dikloorieteeni, trikloorieteeni, vinyylikloridi, bentseeni ja freonit (CFC-yhdisteet) sekä siloksaani D6. Fenolisista yhdisteistä todettiin bisfenoli A:ta pieni pitoisuus yhdessä havaintopisteessä. Harjun kaatopaikan tarkkailussa todettiin lievästi kohonneita kloridipitoisuuksia, mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l alittui kaikissa havaintopisteissä. Yhden pisteen liukoisen lyijyn pitoisuus ylitti talousveden enimmäispitoisuuden (1 µg/l) ja kuparin pitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin (2 µg/l). Kaatopaikan läheisyydessä todettiin myös kohonneita liukoisen bariumin, kadmiumin, koboltin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuuksia, mutta pohjaveden ympäristönlaatunormit eivät ylittyneet. Kaikissa tarkkailupisteissä todettiin erittäin pieniä pitoisuuksia VOC-yhdisteitä (tetrahydrofuraani, trikloorieteeni, ETBE ja alfa-pineeni). Kahdessa pisteessä todettiin öljyhiilivetyjä (C₁₀ C₄₀) 6 23 µg/l. Fenolisista yhdisteistä todettiin fenolia ja bisfenoli A:ta vähäisiä määriä. Yhdessä pisteessä todettiin PAH-yhdisteitä, mutta talousveden enimmäispitoisuudet ja pohjaveden ympäristönlaatunormit alittuivat. Torjunta-aineista todettiin N,N-dietyyli-m-toluamidia (DEET) ja 2,6-diklooribentsamidia (BAM) kahdessa eri havaintopisteessä, molempien pitoisuudet alittivat sekä talousveden enimmäispitoisuuden,1 µg/l että pohjaveden ympäristönlaatunormin,1 µg/l. Lohjan vesilaitoksen kahdessa havaintopisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä tai VOC-yhdisteitä. Toisen havaintopisteen kloridipitoisuus oli koholla (22 mg/l), mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l alittui. Lohjan ympäristönsuojelun seurannassa ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Tynninharjun alueen havaintopisteessä kloridin pitoisuus 57 mg/l ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Harjun osittain kunnostetun kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevan pohjavesipisteen ammoniumtypen pitoisuus oli kohonnut, muttei ylittänyt ympäristönlaatunormia. Vedenottamoiden vedenlaatu Alueella seurattiin kahden vedenottamon (Myllylampi ja Porla) raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Myllylammen vedenottamolla vuonna 216 mitatut veden kloridipitoisuudet olivat 2 21 mg/l, pitoisuudet alittivat vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC) todettiin erittäin pieni pitoisuus (,5 µg/l) trikloorieteeniä ja talousvedelle annettu enimmäispitoisuus 1 µg/l alittui selvästi. Vuonna 216 vedessä ei todettu talousveden laatuvaatimuksen (,1 msv/vuosi) ylittävää määrää radioaktiivisuutta. Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Porlan vedenottamon veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 vedessä ei todettu talousveden laatuvaatimuksen (,1 msv/vuosi) ylittävää määrää radioaktiivisuutta. Vedestä ei tutkittu orgaanisia haitta-aineita. 5.2 Kaivola Keski-Lohja Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Kaivolan vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Toiminnanharjoittajista yhteistarkkailussa vuonna 216 olivat mukana Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehdas, Keski-Lohjan Pesula ja Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy. Lisäksi Lohjan vesilaitos oli mukana pohjaveden laadun seurannassa. Suurimmat riskit alueen pohjavedelle muodostavat teollisuus- ja yritystoiminta (varikko, pesula ym.), asutus ja viemärit sekä öljysäiliöt (Arola & Rantala 211). Vähäisen riskin kohde on mm. suurjännitepalosta vuonna 21 aiheutunut maaperän pilaantuminen. Alueella on suoritettu öljyvahingon pilaaman maaperän kunnostusta. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

28 5.2.2 Kaivolan vedenottamon seuranta Kaivolan vedenottamo sijaitsee kalliopainanteessa ja oletettavasti alueelta ei ole hydraulista yhteyttä muuhun pohjavesialueeseen. Alueen pohjaveden virtaus suuntautuu etelään purkautuen Kruotinojaan. Vedenottamon kohdalla vettä johtavien kerrosten päällä on savea tai silttiä (Arola & Rantala 211). Kaivolan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 6/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 1 2 m³/vrk. Vuonna 216 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 77 m³/vrk, mikä on 66 m³/vrk vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin liitteiden 2a, 2b, 2c ja 4 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1774, 1776, 1777) neljä kertaa vuodessa. Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 23. mmpy N2 41, Pinnankorkeudet, Kaivola µg/l 5, Kaivola 39, 4, 37, 3, 35, 2, 33, 31, helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo ,, tammi.12 tammi.13 tammi.14 tammi.15 Pb tammi.16 Kuva 23. Pohjaveden pinnankorkeudet ja raakaveden lyijypitoisuudet vuosina Kaivolan vedenottamolla. Kaivolan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Lisäksi lokakuussa 216 vedenottamon vedestä tutkittiin radon ja radioaktiivisuus. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen tihennettyä seurantaa ei jatkettu. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b ja 2c. Vedenottamon tulokset Kaivolan vedenottamon vedessä todettiin toukokuussa 216 rautaa 36 µg/l ja mangaania 1 µg/l, pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuositukset (Fe: 2 µg/l ja Mn 5 µg/l). Raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat aiemminkin ylittäneet suosituspitoisuudet ja pitoisuudet olivat samansuuruiset kuin edellisenä vuonna. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Määritetyt kloridipitoisuudet 7,1 9,2 mg/l olivat melko matalia. Lokakuussa 216 tutkittiin veden radioaktiivisuus, ja viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi Toiminnanharjoittajien seuranta Nordic Waterproofing Oy, Lohjan tehdas Toiminnan ja riskien kuvaus Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehdas sijaitsee Keskilohjan teollisuuskortteleiden alueella, joka on pientalovaltaisen asutuksen ympäröimä. Tehtaalla valmistetaan bitumikermejä ja kattolaattoja sekä teiden ja katujen bitumikumipaikkausmassoja. Kattohuopatehdas on toiminut paikalla vuodesta 1954 lähtien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 27

29 Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan tehtaan tuottamat bitumijalostetuotteet, nestekaasuvarasto ja öljysäiliöt aiheuttavat vähäisen kokonaisriskin Kaivolan vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt ja TVOC. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta itä-kaakkoon. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee noin 2,2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta itä-koilliseen. Moisionpellon vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä pohjoiseen. Pohjaveden pinta on alueella melko lähellä maanpintaa. Tehdas sijaitsee osittain Kaivolan vedenottamon arvioidulla valuma-alueella lähellä Kaivolan ja Moisionpellon vedenottamoiden välistä pohjavedenjakajaa. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti Kaivolan vedenottamolle päin, virtausyhteys Moisionpellon ottamolle on mahdollinen mutta epätodennäköinen (ympäristölupapäätös / , Dnro 628/67/679/26). Maaperä on hienoa hiekkaa tai silttiä. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Nordic Waterproofing Oy kattoteollisuustehtaan tarkkailu perustui Lohjan ympäristölautakunnan päivättyyn ympäristölupapäätökseen 128 Dnro 628/67/679/26. Yrityksen toiminta-alueella tarkkaillaan kolmen pohjavesiputken (LE1/4, LE2/4 ja LE6/11) vedenkorkeutta ja veden laatua kerran vuodessa toukokuussa liitteen 4 mukaisesti. Havaintopiste LE1/4 on myös Keski-Lohjan Pesulan tarkkailussa taustapisteenä. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet) sekä lämpötila, ulkonäkö, haju, ph, sameus, sähkönjohtavuus ja liukoiset metallit (Al, Cd, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, Zn). Tulokset Pohjaveden tarkkailunäytteet otettiin vuonna 216 toukokuussa. Tuloksia on esitetty taulukoissa 11 ja 12 sekä kuvissa Vuonna 216 kattohuopatehtaan tarkkailussa ei todettu öljyhiilivetyjä tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, VOC-yhdisteitä. Havaintopisteen LE2/4 pohjaveden lämpötila on korkeampi kuin luonnontilaisessa pohjavedessä, mikä johtuu pisteen sijainnista tehdasalueella (kuva 26). Havaintopisteessä LE6/11 on todettu jokaisella mittauskerralla (vuodesta 211 lähtien) suuret liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet (kuva 25). Vuonna 216 rautapitoisuus oli 9 5 µg/l, mikä ylitti talousvedelle annetun suosituspitoisuuden 2 µg/l. Liukoisen mangaanin pitoisuus oli 48 µg/l ylittäen selkeästi talousveden suosituspitoisuuden 5 µg/l. Muiden mitattujen liukoisten metallien pitoisuudet olivat melko matalia taulukon 5 mukaisesti eikä yhtä kohonneita rauta- tai mangaanipitoisuuksia todettu havaintopisteissä LE1/4 tai LE2/4. Pohjavedessä esiintyvä rauta ei ole terveydelle haitallista sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. Käyttöveden korkea rautapitoisuus aiheuttaa teknisiä ja esteettisiä haittoja. Pohjavesissä mangaania esiintyy usein samanaikaisesti raudan kanssa. WHO:n (211) esittämä terveysperusteinen ohjearvo mangaanille on 4 µg/l. Uusimman tiedon mukaan suurina annoksina mangaani saattaa aiheuttaa neurotoksisia oireita jopa 1 µg/l -pitoisuuden ylittyessä (THL:n tiedote ). Mangaanin vaikutukset talousveteen ovat myös tekniset ja esteettiset. Taulukko 11. Liukoisten metallien pitoisuudet Lohjan kattohuopatehtaan tarkkailussa vuonna 216. Metallit, µg/l toukokuu 216 talousveden laatu / ymp.laatunormi LE1/4 LE2/4 LE6/11 Alumiini, Al 2 / - 7 <3 <3 Kadmium, Cd 5 /,4 <,2,4 <,2 Kromi, Cr 5 / 1,7,5,16 Kupari, Cu 2 / 2 1,9,7 <,2 Molybdeeni, Mo 7 (WHO 28),3 5,1,1 Mangaani, Mn 5 / -, Nikkeli, Ni 2 /1 1, 1,7 1,3 Lyijy, Pb 1 / 5 <,1 <,1 <,1 Rauta, Fe 2 / - <3 <3 95 Sinkki, Zn - / 6 <2 < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

30 Taulukko 12. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Lohjan kattohuopatehtaan tarkkailussa vuonna 216. Kattohuopatehdas, 216 LE1/4 LE2/4 LE6/11 Öljyhiilivedyt µg/l <5 <5 <5 VOC-yhdisteet µg/l ei todettu ei todettu ei todettu mmpy, N2 55, Pinnankorkeudet 8, ph ms/m 5 Sähkönjohtavuus 54,5 54, 53,5 53, 52,5 52, 7,5 7, 6,5 6, LE1/4 LE2/4 LE6/11 LE1/4 LE2/4 LE6/11 LE1/4 LE2/4 LE6/11 Kuva 24. Pohjaveden pinnankorkeudet, ph ja sähkönjohtavuus Lohjan kattohuopatehtaan tarkkailussa vuosina µg/l Kupari, Cu LE1/4 LE2/4 LE6/11 µg/l Rauta, Fe LE1/4 LE2/4 LE6/11 µg/l Mangaani, Mn LE1/4 LE2/4 LE6/11 Kuva 25. Liukoisen kuparin, raudan ja mangaanin pitoisuudet Lohjan kattohuopatehtaan tarkkailussa vuosina µg/l Molybdeeni, Mo µg/l Nikkeli, Ni C Pohjaveden lämpötila LE1/4 LE2/4 LE6/11 LE1/4 LE2/4 LE6/11 LE1/4 LE2/4 LE6/11 Kuva 26. Liukoisen molybdeenin ja nikkelin pitoisuudet sekä pohjaveden lämpötilat Lohjan kattohuopatehtaan tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 29

31 Keski-Lohjan Pesula tmi Toiminnan ja riskien kuvaus Keski-Lohjan Pesula sijaitsee teollisuusalueella junaradan kaakkoispuolella, lähellä pientalovaltaista asutusta. Pesulassa suoritetaan vesipesua ja kemiallista pesua erilaisille tekstiileille, työvaatteille ja matoille. Yritys on toiminut kiinteistöllä vuodesta 1982 lähtien, mutta kiinteistöllä on ollut pesulatoimintaa jo 196-luvulta saakka ja tätä ennen paikalla toimi tapettitehdas. Pesulan toiminnat sijoittuvat sisätiloihin ja käytössä on vesipesuun tarkoitettuja pesuaineita, valkaisuaineita, tahranpoistoaineita sekä kemiallisessa pesussa perkloorietyleeniä (tetrakloorieteeni). Nykyään kemiallinen pesu toimii täysin suljetussa systeemissä. Kiinteistöllä on öljylämmitys ja pesulatoiminnassa tarvittava höyry saadaan öljykattilasta. Suoja-altaalla varustetut muoviset 1,5 m³ öljysäiliöt (2 kpl) sijaitsevat maan päällä erillisessä tilassa. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan pesulassa käytettävät kemikaalit ja pesuaineet sekä öljysäiliöt aiheuttavat riskin Kaivolan vedenottamon pohjaveden laadulle. Koska pohjaveden pinta on suhteellisen lähellä maanpintaa ja pohjaveden virtaus on vedenottamolle päin, on kokonaisriski arvioitu merkittäväksi. Toiminnan indikaattoriaineita ovat TVOC, TOC ja liuotinyhdisteet. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pesulakiinteistö sijaitsee Lohjanharjun 1E luokan pohjavesialueella ( B). Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä kaakossa. Moisionpellon vedenottokaivot sijaitsevat noin 1,5 km etäisyydellä pohjoisessa. Pohjaveden pinta on alueella melko lähellä maanpintaa. Pohjaveden virtaussuunta on kohti Kruotinojaa ja Kaivolan vedenottamon suuntaan. Alueen pohjavesi on paineellista. Maaperä on silttistä hiekkaa tai savea. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Keski-Lohjan Pesulan tarkkailu vuonna 216 perustui Lohjan ympäristölautakunnan annettuun ympäristölupapäätökseen 196 Dnro 424/67/678/25. Pohjavesitarkkailu toteutettiin erillisen tarkkailuohjelman (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 216) mukaisesti ja kiinteistölle asennettiin uusi pohjaveden havaintoputki. Pesulan toiminnan vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan kolmesta pisteestä (LE1/4, 15_5 ja 3_15). Havaintoputki LE1/4 on kattohuopatehtaan tarkkailuputki ja toimii tässä tarkkailussa taustapisteenä. Kaikista havaintopisteistä mitataan kaksi kertaa vuodessa pohjaveden korkeus ja veden laatua seurataan liitteen 4 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet) sekä lämpötila, ulkonäkö, haju, ph ja sähkönjohtavuus. Tulokset Pesulan tarkkailupisteiden pinnankorkeuksien ja vedenlaadun tuloksia on esitetty taulukossa 13 ja kuvassa 27. Vuonna 216 pesulan tarkkailussa ei todettu öljyhiilivetyjä tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, VOCyhdisteitä. Pesulan kiinteistöllä sijaitsevista putkista tutkittiin öljyhiilivedyt pisteestä 15_5 ja VOC-yhdisteet pisteestä 3_15. Havaintopiste 15_5 oli asennettu määräsyvyyteen savimuodostuman yläpuolelle ja putken vesi edusti orsivettä. Vuonna 216 asennettu havaintoputki 3_15 kairattiin kallioon saakka ja siiviläosuus sijaitsee alemmassa vesikerroksessa. Tästä putkesta määritettiin VOC-yhdisteet, sillä pesulan toiminnassa käytetty tetrakloorieteeni on vettä raskaampi yhdiste. Taulukko 13. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Keski-Lohjan Pesulan tarkkailussa vuonna 216. LE1/4 15_5 3_15 Keski-Lohjan Pesula, 216 heinä.16 heinä.16 Öljyhiilivedyt µg/l <5 <5 <5 <5 VOC-yhdisteet µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

32 mmpy N2 54, 53, 52, 51, 5, 49, 48, Pinnankorkeudet, Keski-Lohjan Pesula 3_15 15_5 LE1/4 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 ph LE1/4 3_15 ms/ m Sähkönjohtavuus LE1/4 3_15 Kuva 27. Pohjaveden pinnankorkeudet, ph- ja sähkönjohtavuusarvot Keski-Lohjan Pesulan tarkkailussa vuonna Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjan Puhtaanapito Ky:n toimipaikka sijaitsee Pappilankorven teollisuusalueella. Toimintaan kuuluu ongelmajätteiden välivarastointia, energiajätteen siirtokuormausta, jätteiden lajittelua lavoille ja kontteihin, hiekanerotuskaivojen hiekan vastaanottoa sekä kaluston huoltoa ja pesua. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan lajitteluaseman vaarallisten jätteiden välivarastointi, lämmitysöljysäiliöt sekä kuljetuskaluston pesupaikan ja huoltohallin viemäriin johdettavat jätevedet aiheuttavat merkittävän kokonaisriskin Kaivolan vedenottamon pohjaveden laadulle. Riskiä pienentävät säiliöiden ja konttien alla olevat valuma-altaat ja asfaltoidut piha-alueet. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt ja BTEX-yhdisteet. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin 58 m etäisyydellä toimipaikasta etelä-kaakkoon. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä kohteesta koilliseen ja Moisionpellon vedenottamo on noin 1,4 km päässä luoteessa. Toimipaikka sijaitsee Lohjanharjun 1E-luokan pohjavesialueella ( B) lähellä arvioitua Kaivolan ja Moisionpellon vedenottamoiden valuma-alueiden rajaa. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti Kaivolan vedenottamolle päin. Maaperä on täytemaan alapuolella silttiä ja savea. Pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy:n tarkkailu perustui Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päivättyyn päätökseen Nro 44/213/1, Dnro ESAVI/1/4.8/212. Päätöksen mukaan yrityksen toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun on tarkkailtava valvontaviranomaisen tarkastaman suunnitelman mukaisesti (Pohjaveden tarkkailusuunnitelma, / Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry). Pohjavesinäytteet otettiin syyskuussa 21 asennetusta havaintoputkesta 8_1, joka sijaitsee toiminta-alueen Kaivolan vedenottamon puoleisella reunalla. Näytteistä analysoidaan kerran vuodessa toukokuussa liitteen 4 mukaisesti lämpötila, ulkonäkö, haju, ph, sähkönjohtavuus, hapettuvuus (COD Mn ), öljyhiilivedyt ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC). Tulokset Pinnankorkeuden ja vedenlaadun tuloksia on esitetty kuvissa 28 ja 29. Havaintopisteessä 8_1 ei todettu öljyhiilivetyjä vuonna 216. Kemiallisen hapenkulutuksen eli hapettuvuuden arvo (COD Mn ) 1,6 mg O₂/l oli laskenut edellisestä vuodesta. Pitoisuus alitti selvästi talousvedelle annetun laatusuosituksen 5 mg O₂/l. Hapettuvuusarvo kertoo vedessä olevasta eloperäisestä aineesta, joka voi olla humusta, jätevettä tai luonnonhuuhtoumaa. Myös orgaanisen hiilen kokonaismäärä 2,8 mg/l oli matala. Sähkönjohtavuus on ollut hienoisessa laskusuunnassa viimeisen viiden vuoden aikana (kuva 29). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 31

33 mmpy, N2 52,5 51,5 5,5 49,5 48,5 47,5 46,5 45,5 Pinnankorkeudet, Peltomaa ja vesilaitoksen PT4 C Pohjaveden lämpötila 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 8_1 PT4 8_1 Kuva 28. Pohjaveden pinnankorkeudet ja lämpötila Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy:n alueella vuosina ms/m 5 4 ph ja sähkönjohtavuus ph 8,5 8, mgo2/l 6 5 Hapettuvuus CODMn ja orgaaninen kokonaishiili TOC mgc/l 12, 1, ,5 7, 6, , 6, 4, 2, 6,, Sähkönj. ph CODMn TOC Kuva 29. Vedenlaadun määritystuloksia Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy:n havaintopisteessä vuosina Kaivolan pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopisteet PT4 ja 8_1 Havaintopiste PT4 sijaitsee 48 m lännessä Kaivolan vedenottamolta katsottuna. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta alueella on luoteesta kohti vedenottamoa (Arola & Rantala 211). Tämän havaintopisteen tarkkailulla voidaan seurata vedenottamon vaikutusalueen luoteisosaa, jossa on autojen huoltoon, pesulaan ja teollisuuteen liittyvää riskitoimintaa. Havaintopisteen PT4 pohjavedestä määritettiin toukokuussa 216 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, kloridi ja VOC-yhdisteet sekä liukoiset metallit (As, Cd, Cr, Cu, K, Pb, Ni, Zn). Vesilaitos seuraa joka toinen vuosi havaintopisteen 8_1 kloridi- ja VOC-yhdisteiden pitoisuuksia (parilliset vuodet). Toukokuussa 216 määritettiin lämpötila, ulkonäkö, haju, Cl ja VOC-yhdisteet. Havaintopiste on sama kuin Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy:n tarkkailupiste. Tulokset Havaintopisteiden 8_1 ja PT4 pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 28 ja liukoisten metallien pitoisuudet taulukossa 14. Kummassakaan havaintopisteessä ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä). Pisteen PT4 metallipitoisuudet olivat matalia lukuun ottamatta arseenin pitoisuutta 6 µg/l, mikä ylitti lievästi pohjaveden ympäristönlaatunormin 5 µg/l. Kloridipitoisuus 23 mg/l oli koholla pisteessä PT4, mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l alittui (kuva 3). Pisteen 8_1 kloridipitoisuus 2,8 mg/l oli matala. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

34 Taulukko 14. Liukoisten metallien pitoisuudet vesilaitoksen Kaivolan tarkkailualueen seurannassa vuonna 216. Liukoiset metallit µg/l Talousveden laatu / ymp.-laatunormi PT4 toukokuu 216 Arseeni, As 1 / 5 6 Kadmium, Cd 5 /,4 <,3 Kalium, K 2,9 Kromi, Cr 5 / 1 <1, Kupari, Cu 2 / 2 <1, Lyijy, Pb 1 / 5 <,5 Nikkeli, Ni 2 /1 <1, Sinkki, Zn - / 6 <5, 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 ph mg/l Kloridi mg O₂/l Liuennut happi PT4 PT4 8_1 PT4 Kuva 3. Lohjan vesilaitoksen Kaivolan vedenottamon tarkkailualueen havaintopisteiden ph, kloridi- ja happipitoisuudet Yhteenveto Kaivola Keski-Lohjan tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Kaivola Keski-Lohjan tarkkailualueella seurattiin vuonna 216 pohjaveden pinnankorkeuksia kymmenestä havaintopisteestä, joista yksi oli orsivesipiste. Kaivolan vedenottamon läheisyydessä pohjaveden pinnankorkeudet nousivat loppuvuotta kohti, marraskuussa 216 pinnantasot olivat 5 6 cm korkeammalla tasolla kuin alkuvuodesta. Vedenottomäärät olivat suurimmillaan alkuvuodesta, erityisesti maaliskuussa (liite 3b). Tarkkailualueen havaintopisteiden pinnankorkeudet olivat pääosin samalla tasolla vuonna 216 kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Pohjaveden laatu Tarkkailualueella mitattiin vuonna 216 pohjaveden laatua seitsemästä havaintopisteestä, joista yksi edusti orsivettä. Lohjan vesilaitoksen havaintopisteissä ei todettu VOC-yhdisteitä. Yhden pisteen kloridipitoisuus 23 mg/l alitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l ja liukoisen arseenin pitoisuus ylitti lievästi pohjaveden ympäristönlaatunormin 5 µg/l. Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehtaan tarkkailussa ei todettu missään havaintopisteessä VOC-yhdisteitä eikä öljyhiilivetyjä. Liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet ylittivät yhdessä pisteessä talousvedelle annetut suosituspitoisuudet. Muut määritetyt metallipitoisuudet olivat matalia. Keski-Lohjan Pesulan tarkkailussa ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy:n havaintopisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 33

35 Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Kaivolan vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Kaivolan vedenottamon raakavedessä todettiin talousveden laatusuositukset ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 vedessä ei todettu talousveden laatuvaatimuksen (,1 msv/vuosi) ylittävää määrää radioaktiivisuutta. Vedestä ei tutkittu orgaanisia haitta-aineita. 5.3 Moisionpelto Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Moisionpellon vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailussa ei ole mukana toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuja, mutta vesilaitos seuraa pohjaveden laatua kahdesta havaintopisteestä. Alue on laaja ja sisältää lukuisia riskikohteita. Suurimmat riskit pohjavedelle ovat vanhat huoltoasemat, yritystoiminta (mm. autonhuoltoa ja -pesua, maali- ja liuotinaineiden käsittelyä) ja varikkotoiminta, vanhat kaatopaikat, rautatie- ja maantiekuljetukset sekä teiden suolaus, öljysäiliöt, asutus ja viemärit (Arola & Rantala 211). Gasum Oy on selvittänyt tarkemmin pohjavesiolosuhteita Lohjan Moisionpellon vedenottamon alueella vuonna 29 painokairauksin sekä asentamalla uusia pohjaveden havaintoputkia liittyen vuonna 212 toteutettuun kaasuputken rakentamisprojektiin. Rakentamiseen liittyvässä pohjavesitarkkailussa Moisionpellon vedenottokaivoissa vuonna 213 ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä, mutta yhdessä pohjaveden havaintopisteessä todettiin pienet pitoisuudet bensiinin lisäaineita MTBE:tä ja TAME:a. Kloridipitoisuudet olivat melko korkeita (21 78 mg/l) sekä vedenottokaivoissa että pohjavesipisteissä Moisionpellon vedenottamon seuranta Moisionpellon vedenottamo sijaitsee Lohjanjärven rannassa Salpausselkämuodostuman alarinteessä. Vedenottamolle kertyy vesiä Pappilanselän pohjukasta kaakkoon suuntautuvan kallioruhjeen kautta. Ruhje kerää pohjavettä ympäristöstään laajalta alueelta. Lisäksi alueelle virtaa pohjavettä Salpausselkämuodostuman pitkittäissuunnassa koillisesta. Alueen pohjavesi on paineellista (Kajander & Huuhko 24). Vedenottamo ottaa vetensä viidestä eri kaivosta. Moisionpellon vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 48/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 1 2 m³/vrk. Vuonna 216 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 342 m³/vrk, mikä oli saman verran kuin vuonna 215. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin liitteiden 2a, 2b, 2c ja 4 mukaisesti. Moision vedenottokaivojen alueella tarkkaillaan pohjaveden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (havaintopisteet 4, 1381, 1382, 1384) neljä kertaa vuodessa. Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 31. Havaintoputki 1384 on ylivuotoputki eli pohjaveden painetaso on ollut vähintään putkenpään (+38,71, N2) tasolla. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

36 mmpy, N2 49, Pinnankorkeudet, Moisionpelto mmpy, N2 43, Pinnankorkeudet, Moisionpelto 48, 42, 47, 41, 46, 4, 45, helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 4 M1.12 M , helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo Kuva 31. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Moisionpellon vedenottamon seurannassa. Moisionpellon vedenottamon vesi johdetaan Tytyrin vesilaitokselle raudan ja mangaanin saostamiseksi. Laitoksella otetiin lokakuussa 215 käyttöön UV-puhdistuslaitteisto, jonka kautta Moisionpellon pohjavesi kulkee ennen jakelua verkostoon. Vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuussa 216 Moisionpellon raakavedestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen seurantaa jatkettiin kolmen kuukauden välein. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b ja 2c. Vedenottamon tulokset Moisionpellon raakavesinäytteen kloridipitoisuus toukokuussa 216 oli 5 mg/l ja pitoisuus ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alitti talousvedelle annetun laatusuosituksen 25 mg/l. Vuonna 216 tihennetyssä seurannassa mitatut Cl-pitoisuudet olivat melko korkeita, mg/l. Veden rautapitoisuus 43 µg/l ylitti laatusuositusarvon 2 µg/l, myös mangaanipitoisuus 12 µg/l oli suosituspitoisuuden 5 µg/l yläpuolella. Raakaveden rauta ja mangaani saostetaan Tytyrin vesilaitoksella ennen jakelua verkostoon. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta vedenlaatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 Moisionpellon vedestä ei tutkittu orgaanisia haittaaineita eikä veden radioaktiivisuutta Moisionpellon pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopisteet M1.12 ja M3.12 Havaintoputket M1.12 ja M3.12 kuuluivat Gasumin maakaasuputken rakentamiseen liittyvään pohjavesitarkkailuun, joka päättyi vuonna 213. Havaintopiste M1.12 sijaitsee noin 38 m etäisyydellä lähimmästä Moisionpellon vedenottokaivosta kaakkoon ja piste M3.12 on noin 6 m etäisyydellä idän suunnassa. Molemmilta havaintopisteiltä pohjaveden virtaus on vedenottokaivojen suuntaan. Havaintopisteiden tarkkailulla voidaan seurata Pappilankorven teollisuusalueen vaikutusta pohjaveden laatuun, alueella on mm. ajoneuvojen huoltoon ja varikkotoimintaan liittyvää riskitoimintaa (Arola & Rantala 211). Havaintopisteiden pohjavedestä määritettiin toukokuussa 216 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, kloridi ja VOC-yhdisteet. Tulokset Havaintopisteessä M1.12 todettiin edellisvuoden tapaan pieni pitoisuus (,8 µg/l) bensiinin lisäainetta MTBE:tä ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 7,5 µg/l alittui. Pohjavesipisteessä M3.12 ei todettu VOCyhdisteitä. Molemmissa havaintopisteissä todettiin melko korkeat kloridipitoisuudet (54 mg/l), pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin (kuva 32). Kerran vuodessa mitatut pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 31. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 35

37 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 ph M1.12 M3.12 OKS1 mg/l Kloridi M1.12 M3.12 OKS1 mg O₂/l Liuennut happi M1.12 M3.12 OKS1 Kuva 32. Lohjan vesilaitoksen Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden tarkkailualueiden havaintopisteiden ph, kloridi- ja happipitoisuudet Yhteenveto Moisionpellon tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Moisionpellon tarkkailualueella seurattiin vuonna 216 pohjaveden pinnankorkeuksia kuudesta havaintopisteestä. Moisionpellon vedenottokaivojen alueella pohjaveden pinnankorkeudet olivat elokuussa matalimmillaan. Kauempana vedenottopisteistä pinnankorkeudet olivat marraskuussa matalimmillaan. Vedenotto oli suurinta tammikuussa ja loppukeväästä, pienimmät ottomäärät taas olivat syys-marraskuussa 216. Alueen pohjaveden pinnankorkeudet eivät poikenneet aiempien vuosien tasosta. Moisionpellon alueen pohjavesi on paineellista ja havaintopiste 1384 on ns. ylivuotoputki eli pohjaveden pinnantaso nousee maanpinnan yläpuolelle. Pohjaveden laatu Tarkkailualueella mitattiin vuonna 216 pohjaveden laatua kahdesta havaintopisteestä. Lohjan vesilaitoksen seurannassa Moisionpellon alueen pohjavedessä todettiin pieni pitoisuus bensiinin lisäainetta MTBE:tä sekä kohonneita kloridipitoisuuksia (kahdessa pisteessä 54 mg/l). Kloridipitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Moisionpellon vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Vuonna 216 Moisionpellon raakaveden kloridipitoisuudet olivat mg/l, pitoisuudet ylittivät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Lisäksi toukokuussa 216 mitattujen raudan ja mangaanin pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuosituspitoisuudet. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Raakavedestä ei tutkittu vuonna 216 orgaanisia haitta-aineita eikä veden radioaktiivisuutta. 5.4 Pappilankorpi Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Pappilankorven vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailussa on mukana Lohjan kaupungin kunnallistekniikan Suitiantien välivarastointialue. Lisäksi Lohjan vesilaitoksen toimesta seurattiin yhden pohjavesipisteen vedenlaatua. Rudus Oy Ab:n betoniasemalla on alueella pohjavesitarkkailua, joka ei ole mukana yhteistarkkailussa. Suurimmat riskit pohjavedelle aiheuttavat yritystoiminta (metalliteollisuus), rautatie- ja maantiekuljetukset, teiden suolaus, öljysäiliöt, asutus ja viemärit (Arola & Rantala 211). Vähäisen riskin kohteita ovat mm lumenkaatopaikka ja betoniasema. Öljyvahingon seurauksena alueella on suoritettu maaperän kunnostusta. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

38 5.4.2 Pappilankorven vedenottamon seuranta Pappilankorven vedenottamo sijoittuu Munkkaanojan laaksossa sijaitsevaan pitkittäisharjumuodostumaan. Vedenottamon kohdalla vettä johtavat maakerrokset ovat paksujen savikerrosten alla 15 2 metrin syvyydessä. Alueen pohjavesi on paineellista (Kajander & Huuhko 24). Pappilankorven vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 57/1987/1 ja päivättyyn lupaan 87/199/1, luvan mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 1 8 m³/vrk. Vuonna 216 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 98 m³/vrk, mikä oli 16 m³/vrk vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Veden laatumääritykset tehtiin liitteiden 2a, 2b, 2c ja 4 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 83, OKS1, 1465) neljä kertaa vuodessa. Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 33. Havaintoputki 83 on ylivuotoputki eli pohjaveden painetaso on ollut vähintään putkenpään (+37,65 N2) tasolla. 5, mmpy N2 Pinnankorkeudet, Pappilankorpi 4, mmpy N2 Pinnankorkeudet, Pappilankorpi 49, 39, 48, 38, 47, helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 OKS1 37, helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo Kuva 33. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Pappilankorven vedenottamon seurannassa. Pappilankorven vedenottamon vesi johdetaan Tytyrin vesilaitokselle raudan ja mangaanin saostamiseksi. Laitoksella otetiin lokakuussa 215 käyttöön UV-puhdistuslaitteisto, jonka kautta Pappilankorven pohjavesi kulkee ennen jakelua verkostoon. Vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuussa 216 Pappilankorven vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen seurantaa jatkettiin kolmen kuukauden välein. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b ja 2c. Vedenottamon tulokset Pappilankorven raakavesinäytteen kloridipitoisuus toukokuussa 216 oli 53 mg/l ja pitoisuus ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alitti talousvedelle annetun laatusuosituksen 25 mg/l. Vuonna 216 tihennetyssä seurannassa mitatut Cl-pitoisuudet olivat melko korkeita, mg/l. Pitoisuudet olivat samansuuruiset kuin Moisionpellon vedenottamolta mitatut. Veden rautapitoisuus 33 µg/l ylitti laatusuositusarvon 2 µg/l, myös mangaanipitoisuus 1 µg/l oli suosituspitoisuuden 5 µg/l yläpuolella. Raakaveden rauta ja mangaani saostetaan Tytyrin vesilaitoksella ennen jakelua verkostoon. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta vedenlaatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 Pappilankorven vedestä ei tutkittu orgaanisia haittaaineita eikä veden radioaktiivisuutta Pappilankorven pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste OKS1 Pappilankorven vedenottamon valuma-alueella lähellä ajoneuvohuoltoon liittyvää yritystoimintaa sijaitsevasta pohjaveden havaintopisteestä OKS1 otettiin vedenlaatunäyte toukokuussa 216. Pohjaveden virtaus on havaintopisteeltä vedenottamolle päin ja etäisyyttä on noin 1 km. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 37

39 Pohjavesinäytteestä määritettiin pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, happipitoisuus, ph, sähkönjohtavuus, kloridi ja VOC-yhdisteet. Tulokset Havaintopisteen OKS1 näytteessä ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Toukokuussa 216 mitattu pohjaveden kloridipitoisuus (48 mg/l) oli melko korkea ja ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi. Kloridipitoisuus oli kuitenkin pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Havaintopisteen OKS1 pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 33 sekä ph, kloridi- ja happipitoisuudet kuvassa Suitiantien puhtaiden maiden välivarasto Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjan kaupunki käyttää Suitiantien varrella olevaa 5 m² maapohjaista aluetta puhtaiden ylijäämämaiden välivarastointiin ja puutarhajätteen kompostointiin. Ylijäämämaat tuodaan kaupungin työmailta. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan välivarastointialue ei aiheuta merkittävää kokonaisriskiä Pappilankorven vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt ja metallit. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pappilankorven pohjavedenottamo sijaitsee noin 4 m välivarastointialueelta kaakkoon. Alue sijaitsee vedenottamon suoja-alueen reunalla. Pohjaveden virtaussuunta on varastokentältä kohti vedenottamoa. Havaintoputken kohdalla maaperä on ylemmissä kerroksissa savea ja silttiä, kallion ja moreenikerroksen yläpuolella on hiekkaa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Suitiantien puhtaiden maiden välivarastoalueen pohjavesitarkkailu suoritettiin ympäristöluvan , Dnro 292/67/678/29 ja päivitetyn tarkkailuohjelman (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a97/213) mukaisesti havaintopisteistä 5942 ja 3_13. Näytteet otettiin touko- ja marraskuussa. Vedenlaatumääritykset on esitetty liitteessä 4. Vuosi 216 oli laaja tarkkailuvuosi, jolloin syyskierroksella tehdään normaalia laajemmat analyysit. Laaja tarkkailu toistuu joka kolmannen vuoden syksyllä (seuraavan kerran vuonna 219). Pohjavedestä analysoitiin keväällä 216 ulkonäkö, haju, lämpötila, sameus, ph, sähkönjohtavuus, väriluku, happi, kokonaiskovuus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kloridi, TOC, liukoiset metallit (Cr, Fe, Mn, Zn) ja öljyhiilivedyt. Syksyllä 216 määritettiin edellisten lisäksi kokonaisfosfori, sulfaatti, liukoiset metallit (Al, As, Cd, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb) ja VOC-yhdisteet. Tulokset Suitiantien välivarastointialueen vedenlaadun ja pinnankorkeuden tuloksia on esitetty taulukossa 15 ja kuvissa Havaintopisteen 3_13 kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat edelleen noususuunnassa vuonna 216. Kokonaiskovuuden nousu taittui, mitatut pitoisuudet olivat 1,3 mmol/l (kuva 36). Havaintopiste sijaitsee lumenkaatopaikan ja välivarastointialueen vaikutusalueella ja pisteestä mitatut kloridipitoisuudet mg/l ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin (25 mg/l). Lähempänä Suitiantietä sijaitsevassa havaintopisteessä sen sijaan kloridipitoisuudet olivat matalia (alle 5,5 mg/l). Alueelle tyypillisesti raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat koholla. Molemmissa pohjavesipisteissä todettiin talousvesisuosituksen (5 µg/l) ylittävä pitoisuus liukoista mangaania. Liukoisen raudan pitoisuus ylitti suosituspitoisuuden (2 µg/l) havaintopisteessä 3_13 (taulukko 15). Muiden liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia. Pohjavesi oli niukkahappista, mikä voi lisätä metallien liukoisuutta veteen. Orgaanisen hiilen kokonaismäärät (TOC) olivat matalia (kuva 37). Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) kuvaa veden sisältämiä orgaanisia aineita ja pilaantumattoman pohjaveden TOC-arvo on yleensä,5 mg/l, ellei vedessä ole humusta (Talousvesiasetuksen soveltamisohje 215). Pohjaveden ammoniumtypen pitoisuudet (3 4 µg/l) olivat samaa suuruusluokkaa kuin aiempinakin vuosina ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l alittui selkeästi. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

40 Rautaa ja mangaania sekä yhden pisteen kloridia lukuun ottamatta tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset sekä pohjaveden ympäristönlaatunormit. Vuoden 216 näytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä. VOC-yhdisteistä todettiin pisteessä 5942 pieni pitoisuus diklooridifluorimetaania (CFC-12), jolle ei ole annettu enimmäispitoisuutta talousvesiasetuksessa. CFC-yhdisteitä eli freoneja ei ole aiemmin analysoitu tässä tarkkailussa, ne on otettu mukaan laajaan VOC-pakettiin vuoden 216 aikana. Freoneita on käytetty ilmastointi- ja jäähdytinlaitteissa sekä aerosolipakkauksissa. Yhdisteet ovat hyvin pysyviä ja niiden käyttöä on rajoitettu, sillä freonit vaikuttavat ilmakehän otsonikerrokseen. Laajaan tarkkailuun kuuluvan sulfaatin (19 21 mg/l) pitoisuudet olivat saman suuruisia kuin kolme vuotta aiemmin, marraskuussa 213. Kokonaisfosforin pitoisuudet (54 96 µg/l) olivat laskeneet, varsinkin havaintopisteessä 3_13. Taulukko 15. Liukoisten metallien, öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Suitiantien välivarastointialueen tarkkailussa vuonna 216. talousveden Suitiantien _13 laatu / välivarastointialue yksikkö ymp.normi Alumiini, Al µg/l 2 / - <3 <3 Antimoni, Sb µg/l 5 / 2,5 <1 <1 Arseeni, As µg/l 1 / 5 3,6 1, Elohopea, Hg µg/l 1 /,6 <,3 <,3 Kadmium, Cd µg/l 5 /,4 <,2 <,2 Kromi, Cr µg/l 5 / 1 <,5 <,5 <,5 <,5 Kupari, Cu µg/l 2 / 2 <,2 <,2 Lyijy, Pb µg/l 1 / 5 <,1 <,1 Mangaani, Mn µg/l 5 / Nikkeli, Ni µg/l 2 /1,4 <,1 Rauta, Fe µg/l 2 / Sinkki, Zn µg/l - / <2 <2 Öljyhiilivedyt µg/l - / 5 <5 <5 VOC-yhdisteet µg/l CFC-12:,4 ei todettu mmpy N2 41, 4,5 4, 39,5 39, Pinnankorkeudet, Suitiantie C Pohjaveden lämpötila 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 38,5 38, _13 5,5 5, 3_ Kuva 34. Pohjaveden pinnankorkeudet ja lämpötilat Suitiantien välivarastointialueen tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 39

41 8,5 8, 7,5 7, 6,5 ph ms/m Sähkönjohtavuus 3_ _ Kuva 35. ph- ja sähkönjohtavuusarvot Suitiantien välivarastointialueen tarkkailussa vuosina mmol/l 1,4 Kokonaiskovuus mg/l 5 Kloridi µg/l 5 Ammoniumtyppi 1,2 1,, ,6,4,2, _ _ _ Kuva 36. Kokonaiskovuudet, kloridin ja ammoniumtypen pitoisuudet Suitiantien välivarastointialueen tarkkailussa vuosina µg/l 2 Liukoinen rauta, Fe µg/l 3 Liukoinen mangaani, Mn mg C/l 1 TOC, orgaaninen kokonaishiili _ _ _ Kuva 37. Liukoisen raudan ja mangaanin sekä orgaanisen kokonaishiilen (TOC) pitoisuudet Suitiantien tarkkailussa vuosina Yhteenveto Pappilankorven tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Pappilankorven tarkkailualueella pohjaveden pinnankorkeuksia seurattiin kuudesta havaintopisteestä. Pappilankorven vedenottamon läheisyydessä pohjaveden pinnankorkeudet olivat tasaisia koko vuoden 216, loppuvuodesta oli havaittavassa lievää pinnakorkeuden nousua. Vuonna 216 Pappilankorven vedenottomäärät olivat selvästi pienemmät kuin vuotta aikaisemmin, loppuvuoden ottomäärät olivat melko vähäisiä. Kauempana vedenottamosta pinnankorkeudet pysyivät koko vuoden melko tasaisina ja pinnat laskivat aivan loppuvuodesta. Alueen pohjavesi on paineellista ja havaintopiste 83 on ns. ylivuotoputki eli pohjaveden pinnantaso nousee maanpinnan yläpuolelle. 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

42 Pohjaveden laatu Pappilankorven alueella mitattiin vuonna 216 pohjaveden laatua kolmesta havaintopisteestä. Suitiantien välivarastointialueen pohjaveden raudan ja mangaanin pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuositukset, muutoin liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia. Yhden pisteen kloridipitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin. Pohjavedessä ei todettu öljyhiilivetyjä. VOC-yhdisteistä todettiin yhdessä pisteessä pieni pitoisuus freonia (CFC-12). Lohjan vesilaitoksen seurannassa Venteläntien ja ratapihan välisellä alueella ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), mutta pohjaveden kloridipitoisuus (48 mg/l) ylitti ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Pappilankorven vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Vuonna 216 Pappilankorven raakaveden kloridipitoisuudet olivat mg/l, pitoisuudet ylittivät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Lisäksi toukokuussa 216 mitattujen raudan ja mangaanin pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuosituspitoisuudet. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Raakavedestä ei tutkittu vuonna 216 orgaanisia haitta-aineita eikä veden radioaktiivisuutta. 5.5 Lempola Lempoonsuo Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Lempolan ja Bonne Juomat Oy:n vedenottamot, joista Lempolan ottamon pinnankorkeuden seuranta on mukana yhteistarkkailussa. Lohjan vesilaitoksen toimesta seurattiin yhden pohjavesipisteen vedenlaatua. Suurimmat riskit pohjavedelle aiheuttavat vanha kaatopaikka, maantiekuljetukset, teiden suolaus, öljysäiliöt, asutus ja viemärit (Arola & Rantala 211). Vähäisen riskin kohteena on Lempolan vanha ampumarata, jota on kunnostettu kauppapuiston alueella vuosina Maaperästä on kunnostettu öljyllä, PCB:llä sekä metalleilla pilaantuneita maita. Ampumaradan lisäksi kohteessa on ollut varikko- ja pienteollisuustoimintaa Lempolan vedenottamon seuranta Lempolan vedenottamon valuma-aluetta rajaavat kallioselänteet lähes koko matkalla. Vedenottamon kohdalla maaperä on melko hienorakeinen. Ottamon lounaispuoleisilla pelloilla vettä johtavia maakerroksia peittää savi (Kajander & Huuhko 24). Lempolan vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 128/1963/1, luvassa ei ole määritelty pumppausrajoitusta. Suoja-alueen lupa on 2/1979A, päivätty Vuonna 216 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 1 3 m³/vrk, mikä on 67 m³/vrk enemmän kuin vuotta aiemmin. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteiden 2a, 2b, 2c ja 4 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (havaintopisteet 11, 12, 13 ja 14) neljä kertaa vuodessa. Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 38. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 41

43 mmpy N2 38, 37, 36, 35, 34, 33, 32, 31, 3, 29, 28, 27, Pinnankorkeudet, Lempola µg/l 5, 4, 3, 2, 1,, Lempola elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 touko.9 touko.1 touko Ni Kuva 38. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina ja nikkelin pitoisuudet vuodesta 29 Lempolan vedenottamolla. Lempolan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa) vuonna 216. Lisäksi elokuussa otettiin uusintanäyte bakteerimäärityksen osalta veden kohonneiden heterotrofisten pesäkkeiden lukumäärän (17 pmy/ml) takia. Uusintanäytteissä mikrobipitoisuus oli laskenut lähelle normaalia tasoa. Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Lisäksi lokakuussa 216 vedenottamon vedestä tutkittiin radon ja radioaktiivisuus. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen seurantaa jatkettiin kolmen kuukauden välein. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b ja 2c. Vedenottamon tulokset Lempolan vedenottamon veden laatu täytti tutkittujen ominaisuuksien osalta hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 ei määritetty orgaanisia haitta-aineita, mutta vedestä tutkittiin radioaktiivisuus, jonka viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi. Vuonna 216 määritetyt kloridipitoisuudet olivat 18 2 mg/l, vuosina vedenottamon kloridipitoisuudet ovat olleet mg/l. Kuvaan 39 on koottu moottoritien läheisyydessä sijaitsevien vedenottamoiden kloridipitoisuudet vuodesta 29 lähtien sekä vuodesta 215 eteenpäin mitatut kaliumin pitoisuudet. mg/l huhti.9 Vedenottamot, kloridipitoisuudet huhti.1 huhti.11 huhti.12 huhti.13 huhti.14 huhti.15 huhti.16 Uusniitty Takaharju Lehmijärvi Lempola mg/l 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 Kaliumpitoisuudet heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 Uusniitty Takaharju Lehmijärvi Lempola Kuva 39. Moottoritien (VT1) läheisyydessä sijaitsevien vedenottamoiden raakaveden kloridipitoisuudet vuodesta 29 lähtien ja kaliumpitoisuudet vuodesta 215 lähtien. 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

44 5.5.3 Lempolan pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste 1_16 Lempolan vedenottamon vaikutusalueelle asennettiin kesäkuussa 216 uusi havaintoputki 1_16, josta otettiin näytteet heinäkuussa. Havaintopiste sijaitsee noin 3 m etäisyydellä vedenottamolta itään päin ja Lempolan vanhan kaatopaikan ja vedenottamon puolessa välissä. Pohjaveden virtaussuunta alueella on kaatopaikalta havaintopisteen suuntaan ja vedenottamolle päin (Kivimäki 21). Havaintopisteen pohjavedestä määritettiin heinäkuussa 216 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, kloridi, liukoiset metallit (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Zn) ja VOCyhdisteet sekä sameus, NO₂+NO₃-N, liukoinen rauta ja DOC (liuennut orgaaninen hiili). Tulokset Havaintopisteen pohjaveden pinnantaso oli +54,41 (N2) heinäkuussa 216. Liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia (taulukko 16) eikä näytteessä todettu VOC-yhdisteitä. Kloridipitoisuus 8,9 mg/l alitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Havaintopisteen ph, kloridi- ja happipitoisuudet on esitetty kuvassa 4. Pohjaveden nitraatti- ja nitriittitypen summa 23 µg/l oli pienempi kuin Lempolan vedenottamon raakaveden vastaava pitoisuus 72 µg/l. Liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuus,8 mg C/l oli matala. Taulukko 16. Liukoisten metallien pitoisuudet Lempolan alueen seurannassa vuonna 216. Liukoiset metallit µg/l Talousveden laatu / ymp.-laatunormi 1_16 heinäkuu 216 Antimoni, Sb 5 / 2,5 <1 Arseeni, As 1 / 5 1,4 Elohopea, Hg 1 /,6 <,3 Kadmium, Cd 5 /,4 <,2 Kromi, Cr 5 / 1,65 Kupari, Cu 2 / 2 <,2 Lyijy, Pb 1 / 5 <,1 Molybdeeni, Mo 7 (WHO 28) 1 Nikkeli, Ni 2 /1,2 Rauta, Fe 2 / - <25 Sinkki, Zn - / 6 <2 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 ph mg/l Kloridi mg O₂/l Liuennut happi KaivoL1 SK6 1_16 KaivoL1 SK6 1_16 KaivoL1 SK6 1_16 Kuva 4. Lohjan vesilaitoksen Lempolan ja Lehmijärven vedenottamoiden tarkkailualueiden havaintopisteiden ph, kloridi- ja happipitoisuudet. Lemolan alueella KaivoL1 oli seurannassa ennen havaintoputken 1_16 asentamista. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 43

45 5.5.4 Yhteenveto Lempola Lempoonsuon tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Lempola Lempoonsuon tarkkailualueella seurattiin vuonna 216 pohjaveden pinnankorkeuksia viidestä havaintopisteestä. Vedenottamon läheisyydessä pohjaveden pinnankorkeudet nousivat loppuvuotta kohti. Vedenotto oli suurinta alkuvuodesta, varsinkin tammi- ja toukokuussa. Pohjaveden laatu Lempolan alueella otettiin vedenlaatunäytteet yhdestä havaintopisteestä vanhan kaatopaikan ja vedenottamon väliseltä alueelta. Lohjan vesilaitoksen seurannassa kloridin pitoisuus alitti selvästi pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Pohjavedessä ei todettu VOC-yhdisteitä ja määritettyjen liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia. Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Lempolan vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Lempolan vedenottamon vedenlaatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vedenottamoveden kloridipitoisuudet olivat 18 2 mg/l vuoden 216 mittauksissa. Vedessä ei todettu talousveden laatuvaatimuksen (,1 msv/vuosi) ylittävää määrää radioaktiivisuutta. Vedestä ei tutkittu orgaanisia haitta-aineita vuonna Takaharju Perttilä Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Takaharjun vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Toiminnanharjoittajista pohjaveden yhteistarkkailussa mukana ovat Rudus Oy:n betonituotetehdas ja Lehmijärven Romu ja Rauta Oy. Lohjan vesilaitoksen seurannassa on havaintopiste PS9, josta vuosina ei saatu näytteitä putkessa olleen jatkuvatoimisen mittauksen takia. Tämä piste kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen Lohjanharjun pohjaveden kloridiseurantaprojektiin, jossa on mukana useita pohjaveden havaintopisteitä moottoritien läheisyydessä. Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan pohjavesitarkkailu päättyi loppuvuodesta 212. Valtatiellä 1 (E18) Takaharjun valuma-alueella tarkkailtiin vuosina moottoritien rakennusprojektiin liittyen metallien (mm. Pb, Hg, Cd, Cr), hiilivetyjen ja eräiden VOC-yhdisteiden pitoisuuksia (Onnila & Takala 211). Valtatien läheisyydessä (mm havaintopisteissä PS4, PS7 ja PS8) kloridipitoisuudet olivat paikoin erittäin korkeita ja havaintopisteessä SK9 todettiin lyijyä 2 1 µg/l. Kohonneiden kloridipitoisuuksien mahdollisten syiden kartoittamiseksi tehtiin syksyllä 211 selvitys mm. pohjavesisuojauksista Lempolan, Takaharjun ja Lehmijärven vedenottamoiden läheisyydessä (Koljonen & Onnila 211). Myös Liikennevirasto on selvittänyt valtateiden 1 ja 25 vaikutuksia Lohjanharju B:n pohjaveteen (Lindroos & Nystén 215). Suurimmat riskit Takaharjun alueen pohjavedelle muodostavat maantiekuljetukset, teiden suolaus, maaainestenotto, huoltoasematoiminta, teollisuus- ja yritystoiminta (Arola & Rantala 211) Takaharjun vedenottamon seuranta Takaharjun vedenottamon valuma-alue rajautuu koillisessa ja lounaassa kallioihin. Salpausselän keskiselänteen tuntumassa sijaitseva todennäköinen vedenjakaja muodostaa valuma-alueen kaakkoisrajan. Pohjaveden muodostuminen on alueella tehokasta vähäisen rakentamisen ja imeytymistä lisäävien sorakuoppien takia, tosin vedenottamon pohjoispuolelle valmistui loppuvuodesta 25 moottoritie. Vedenottamon kohdalla vettä johtavat maakerrokset sijaitsevat savikerroksen alla (Kajander & Huuhko 24). 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

46 Takaharjun vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 52/1971 (suoja-alue KHO ), jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 1 2 m³/vrk. Vuonna 216 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 736 m³/vrk, mikä on noin 4 m³/vrk enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteiden 2a, 2b, 2c ja 4 mukaisesti. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 59, 66t ja 7) neljä kertaa vuodessa. Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 41. Havaintopisteen 7 pinnankorkeudet ovat 5 1 m korkeammalla tasolla kuin vedenottamon lähietäisyydellä sijaitsevissa putkissa (59, 66t), todennäköisesti kyseessä on orsivesi. mmpy N2 63, 62, 61, 6, 59, Pinnankorkeudet, Takaharju kuiva kuiva elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 7 putki 7 kuiva loppuvuonna 216, pohja tasolla +6,36 mmpy N2 57, 56, 55, 54, 53, 52, 51, Pinnankorkeudet, Takaharju elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo t Kuva 41. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Takaharjun vedenottamon alueella. Takaharjun vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Lisäksi lokakuussa 216 vedenottamon vedestä tutkittiin radon ja radioaktiivisuus. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen seurantaa jatkettiin kolmen kuukauden välein. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b ja 2c. Vedenottamon tulokset Takaharjun vedenottamon veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 ei määritetty orgaanisia haitta-aineita, mutta vedestä tutkittiin radioaktiivisuus, jonka viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi. Vuonna 216 määritetyt kloridipitoisuudet olivat 2 21 mg/l. Ottamon kloridipitoisuudet ovat olleet hienoisessa noususuunnassa vuodesta 29 lähtien, vesijohtomateriaalien syöpymiseksi annettu talousveden suosituspitoisuus 25 mg/l on kuitenkin alittunut. Kloridipitoisuudet vuodesta 26 lähtien on esitetty kuvassa 42 ja vuodesta 29 lähtien verrattuna muiden vedenottamoiden kloridipitoisuuksiin kuvassa 39. mg/l Takaharjun vedenottamo µg/l 5, 4, 3, 2, 1,, Takaharju touko.6 marras.6 touko.7 marras.7 touko.8 marras.8 touko.9 marras.9 touko.1 marras.1 touko.11 marras.11 Cl Ni Kuva 42. Takaharjun vedenottamon raakaveden kloridipitoisuudet vuosina ja nikkelipitoisuudet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 45

47 5.6.3 Toiminnanharjoittajien seuranta Rudus Oy, betonituotetehdas Toiminnan ja riskien kuvaus Rudus Oy:llä on ollut maa-aineksen ottotoimintaa Immulan kylän alueella entisen valtatien 25, nykyisen kantatien 1125 varrella ja alue on maisemoitu. Tehtaalla valmistetaan betoniputkia, -kaivonrenkaita ja -elementtikaivoja. Toiminta käsittää betonituotteiden valmistusta sisätiloissa. Betonin sideaineena käytetään yleissementtiä tai sr-sementtiä, lentotuhkaa ei nykyään enää käytetä. Laitoksella käsitellään tai varastoidaan pieniä määriä erilaisia kemikaaleja. Lisäksi tehtaalla käytetään erilaisia rasvoja ja öljyjä, jotka varastoidaan sisällä tuotantohallissa. Tehdas siirtyi syyskuussa 29 maakaasun käyttöön, tätä aiemmin lämmitys tapahtui kevyellä polttoöljyllä. Toiminnasta syntyvää betonijätettä välivarastoidaan laitosalueella ja betonilietettä käsitellään erillisissä altaissa. Prosessivedet johdetaan viemäriin. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan tehtaan käyttämät kemikaalit (betonin lisäaineet, muottiöljyt, huokostin- ja nesteytinaineet) sekä tankkauspiste aiheuttavat vähäisen kokonaisriskin Takaharjun vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt ja rasvat. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Alue sijaitsee vedenjakaja-alueella, josta on mahdollinen virtausyhteys luoteen suunnassa 6 m etäisyydellä sijaitsevalle Takaharjun vedenottamolle. Todennäköinen pohjaveden virtaussuunta laitoksen alueella on etelä-lounaaseen. Maaperän vedenläpäisevyys on hyvä. Pohjaveden pinta on noin 2 metrin syvyydessä. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Rudus Oy:n tarkkailu perustui Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan antamaan päätökseen , Dnro 399/11.1./213. Vesinäytteitä otettiin vuonna 216 neljästä pohjaveden havaintopisteestä 4.7, 5.7, 6.7 ja SK8 kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti ja seurattavat vedenlaatutekijät ovat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, sulfaatti, kadmium, kromi, kupari, lyijy, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet. Tulokset Betonituotetehtaan pohjavesitarkkailun tuloksia on esitetty taulukoissa ja kuvissa Havaintopisteen 5.7 vesi on ollut kymmenen vuoden seurannan aikana muita pisteitä happamampaa (kuva 44), vuonna 216 mitatut ph-arvot täyttivät talousveden tavoitetason 6,5 9,5. Tuotantoalueen vaikutus näkyi selkeimmin havaintopisteessä 6.7, jossa todettiin korkeimmat sähkönjohtavuuden, sulfaatin ja liukoisen kromin sekä kuparin pitoisuudet. Sulfaatin ympäristönlaatunormi 15 mg/l alittui selkeästi molemmilla mittauskerroilla, mutta liukoisen kromin pitoisuus oli pohjaveden ympäristönlaatunormin 1 µg/l tasolla ja kuparin pitoisuus alitti ympäristönlaatunormin 2 µg/l (taulukko 18). Muiden liukoisten metallien pitoisuudet tehdasalueella olivat matalia taulukon 18 mukaisesti. Betonituotetehtaan alueen havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä vuonna 216. VOC-yhdisteistä todettiin havaintopisteessä 4.7 pieni pitoisuus trikloorifluorimetaania (CFC-11), jolle ei ole annettu enimmäispitoisuutta talousvesiasetuksessa (taulukko 17). CFC-yhdisteitä eli freoneja ei ole aiemmin analysoitu tässä tarkkailussa, ne on otettu mukaan laajaan VOC-pakettiin vuoden 216 aikana. Freoneita on käytetty ilmastointi- ja jäähdytinlaitteissa sekä aerosolipakkauksissa. Yhdisteet ovat hyvin pysyviä ja niiden käyttöä on rajoitettu, sillä freonit vaikuttavat ilmakehän otsonikerrokseen. Muissa havaintopisteissä ei todettu VOCyhdisteitä. 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

48 Taulukko 17. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet betonituotetehtaan tarkkailussa vuonna 216. Rudus Oy öljyhiilivedyt C₁₀ C₄₀, µg/l VOC-yhdisteet 4.7 pohjavesi <5 <5 ei todettu *CFC-11,2 µg/l 5.7 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 6.7 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu SK8 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu * trikloorifluorimetaani Taulukko 18. Liukoisten metallien pitoisuudet betonituotetehtaan tarkkailussa vuonna 216. Rudus Oy Kadmium Cd, µg/l Kromi Cr, µg/l Kupari Cu, µg/l Lyijy Pb, µg/l 4.7 pohjavesi <,2 <,2,45,54 <,2 <,2 <,1 <,1 5.7 pohjavesi <,2 <,2,17,26,2,3 <,1 <,1 6.7 pohjavesi <,2 <,2 9,1 11,4 7,5 <,1 <,1 SK8 pohjavesi <,2 <,2,56,96 <,2 <,2 <,1 <,1 Laatuvaatimus / ymp.laatunormi 5 µg/l /,4 µg/l 5 µg/l / 1 µg/l 2 µg/l / 2 µg/l 1 µg/l / 5 µg/l mmpy N2 72, 71,5 71, 7,5 7, Pinnankorkeudet SK 8 C Pohjaveden lämpötila SK 8 µg/l Kupari SK 8 Kuva 43. Pohjaveden pinnankorkeudet, lämpötilat ja liukoisen kuparin pitoisuudet betonituotetehtaan tarkkailussa vuosina , ph ms/m 3 Sähkönjohtavuus 7, , 15 6, , SK SK 8 Kuva 44. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet betonituotetehtaan tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 47

49 µg/l 25 Kromi mg/l 6 Sulfaatti SK SK 8 Kuva 45. Liukoisen kromin ja sulfaatin pitoisuudet betonituotetehtaan tarkkailussa vuosina Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n toiminta käsittää metallijätteen ja -romun kierrätystoimintaa. Kaapeliromusta ja sekalaisesta rautaromusta jalostetaan mm. murskaamalla ja granuloimalla raaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Kohteessa varastoidaan mm. tinajätettä, kupari- ja alumiinikappaleita, rautaromua sekä teräslankakaapeleita. Kiinteistöllä on katetussa suoja-altaassa öljysäiliö. Piha-alueen hulevedet johdetaan kolmen keruukaivon kautta kiinteistön pohjoisreunalla sijaitsevaan öljynerottimeen, josta vedet johdetaan pohjoispuoliseen ojaan. Piha-alueen maaperän lyijyllä, sinkillä ja kuparilla pilaantuneita pintakerroksia on kunnostettu massanvaihdolla vuosina 21 ja 211 (Päätalo & Karjalainen 211). Kunnostuksen jälkeen piha on asfaltoitu. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan alueella käsiteltävät ja varastoitavat metallijakeet sekä öljysäiliö ja tankkauspiste aiheuttavat vähäisen kokonaisriskin Takaharjun/Lehmijärven vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat öljyt ja rasvat, liuottimet, metallit, PCB, PVC ja dioksiinit. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Takaharjun vedenottamo sijaitsee noin 7 metrin etäisyydellä lounaassa ja Lehmijärven ottamo on noin 9 metrin päässä idässä. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n toiminta-alue sijaitsee noin 2 metrin etäisyydellä Takaharjun vedenottamon arvioidusta valuma-alueesta. Takaharjun vedenottamolle ei oletettavasti ole hydraulista yhteyttä, mutta Lehmijärven suuntaan yhteys mahdollisesti on olemassa. Riippuen Lehmijärven vedenottamon pumppausmääristä, pohjaveden virtaussuunta on mahdollisesti koilliseen. Maaperä on melko heikosti vettä läpäisevää, pääasiassa savea. Pohjaveden pinta on maanpinnasta noin 5 metrin syvyydellä savikerroksen alapuolella ja alueen pohjavesi on paineellista. Kaupunki toimittaa vesijohtovettä Kaivo3:een silloin, kun alueen pohjaveden pinta on niin alhaalla, että vesi kaivossa ei riitä. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tarkkailu perustui Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristölupapäätökseen , 1, Dnro 186/11.1./213. Luvan mukaisesti yritys tarkkailee alueensa veden laatua yhdestä pintavesipisteestä ja kahdesta pohjavesipisteestä (Kaivo2 ja Kaivo3) siten, että tuotantoalueella sijaitsevasta kaivosta (Kaivo2) otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa ja etäämmällä sijaitsevasta kaivosta (Kaivo3) joka kolmas vuosi toukokuussa alkaen vuodesta 216. Vuonna 216 tarkkailtiin tuotantoalueen kaivon (Kaivo2) veden pinnankorkeutta ja vedenlaatua kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa liitteen 4 mukaisesti. Lisäksi tutkittiin talousvesikaivon (Kaivo3) vedenlaatu toukokuussa 216. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat ulkonäkö, haju, lämpötila, O₂, sameus, sähkönjohtavuus, ph, hapettuvuus (COD Mn ), sulfaatti, liukoiset metallit (Al, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mo, Ni, Pb, Sn, Zn), öljyhiilivedyt ja PAH-yhdisteet. 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

50 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n pohjavesitarkkailusta vuosilta on tehty yhteenveto sisältäen ehdotuksen tarkkailuohjelman päivittämisestä (Kivimäki & Nummela 212). Tulokset Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueen pohjaveden tarkkailutuloksia on esitetty taulukossa 19 sekä kuvissa Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tuotantoalueen pohjaveden ph oli keväällä 216 lievästi hapanta ja talousvedelle asetettu tavoitetaso (6,5 9,5) alittui, mutta loppuvuodesta ph oli noussut arvoon 6,8 (kuva 46). Happamissa olosuhteissa metallien liukoisuus veteen lisääntyy. Tuotantoalueella lievästi kohonneita metallipitoisuuksia olivat koboltin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuudet (taulukko 19), eikä suuria muutoksia edelliseen vuoteen ollut. Alumiinin ja raudan pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuositukset, 2 µg/l. Liukoisen kuparin pitoisuudet (17 32 µg/l) taas ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin 2 µg/l. Talousvesikaivossa liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia. Alueen maaperä on savea ja oletettavasti ainakin osa alumiini- ja rautapitoisuuksista on luontaista taustaa. Luonnonoloissa maaperän happamuus edesauttaa alumiinin liukenemista pohjaveteen. Raudan enimmäispitoisuus on asetettu teknisten ja esteettisten haittojen perusteella. Se ei aiheuta terveyshaittoja sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. Kemiallisen hapenkulutuksen eli hapettuvuuden COD Mn pitoisuudet tuotantoalueen kaivossa ylittivät vuonna 216 talousveden laatusuositusarvon 5 mg O₂/l (kuva 48), hapettuvuus on ollut korkea samassa pisteessä aikaisempinakin vuosina. Hapettuvuusarvo kertoo vedessä olevasta orgaanisesta aineksesta, humuksesta. Sekä tuotantoalueen että talousvesikaivon sulfaattipitoisuus oli matala, alle 12 mg/l vuonna 216. Tuotantoalueen havaintopisteissä ei todettu PAH-yhdisteitä vuonna 216. Sen sijaan pintavedessä ja tuotantoalueen kaivossa todettiin keväällä 216 öljyhiilivetyjä 5 8 µg/l, muttei enää syksyllä. Talousvesikaivon veden ph 6,4 alitti lievästi talousvedelle annetun tavoitetason (6,5 9,5). Muut tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle kaivovedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset sekä pohjaveden ympäristönlaatunormit. Metallipitoisuudet olivat matalia ja veden happipitoisuus oli hyvä, 11,6 mg/l. Taulukko 19. Liukoisten metallien pitoisuudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tarkkailussa vuonna 216. Metallit, µg/l Talousveden laatu / KAIVO2 KAIVO3 pohjaveden ymp.normi toukokuu 216 marraskuu 216 toukokuu 216 Alumiini, Al 2 / Kadmium, Cd 5 /,4,6,4 <,2 Koboltti, Co - / 2 1,5,75,16 Kromi, Cr 5 / 1 1,8 1,7,1 Kupari, Cu 2 / ,6 Lyijy, Pb 1 / 5 3, 2,2 <,1 Molybdeeni, Mo 7 (WHO 28) <,1,3 <,1 Nikkeli, Ni 2 /1 4,8 2,7,7 Rauta, Fe 2 / <3 Sinkki, Zn - / Tina, Sn - / - <1 <1 <1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 49

51 mmpy N2 68, Pinnankorkeudet 7,5 ph ms/m 25 Sähkönjohtavuus 67, 66, 7, 6,5 6, , 5,5 5 64, 5, kaivo 2 kaivo 3 Kaivo2 Kaivo3 Kaivo2 Kaivo3 Kuva 46. Pohjaveden pinnankorkeudet, ph-arvot ja sähkönjohtavuus Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tarkkailussa vuosina µg/l Sinkki µg/l Lyijy µg/l Kupari Kaivo2 Kaivo3 Kaivo2 Kaivo3 Kaivo2 Kaivo3 Kuva 47. Liukoisen sinkin, lyijyn ja kuparin pitoisuudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tarkkailussa vuosina µg/l Alumiini Kaivo2 Kaivo3 µg/l Rauta Kaivo2 Kaivo3 mgo₂/l Kemiallinen hapenkulutus CODMn Kaivo2 Kaivo3 Kuva 48. Liukoisen alumiinin ja raudan sekä COD Mn :n pitoisuudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

52 µg/l 2 Koboltti µg/l 7 Nikkeli µg/l,4 Kadmium 1,5 6 5, ,2,5 2 1,1 Kaivo2 Kaivo3 Kaivo2 Kaivo3 Kaivo2 Kaivo3 Kuva 49. Liukoisen koboltin, nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tarkkailussa vuosina Yhteenveto Takaharju-Perttilä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Takaharju Perttilä tarkkailualueella seurattiin vuonna 216 pohjaveden pinnankorkeuksia yhdeksästä havaintopisteestä. Takaharjun vedenottamon läheisyydessä pohjaveden pinnankorkeudet olivat korkeimmillaan elokuussa ja matalimmillaan toukokuussa. Pohjavesipisteiden pinnantasot olivat 1,2 1,6 m korkeammalla loppuvuodesta verrattuna alkuvuoden tasoon. Orsivesipiste oli suurimman osan vuotta kuivana. Vedenotto oli suurinta tammi-toukokuun aikana ja pienietä elo-syyskuussa 216. Kauempana vedenottamosta tarkkailualueella pinnankorkeudet pysyivät tasaisina vuoden 216 aikana, paitsi Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tarkkailussa, jossa pinnankorkeuksiin vaikuttaa merkittävästi kaivon tyhjennyspumppaus ennen näytteenottoa. Pohjaveden laatu Takaharjun alueella mitattiin vuonna 216 pohjaveden laatua kuudesta havaintopisteestä. Rudus Oy:n betonituotetehtaan tarkkailussa yhden pisteen liukoisen kromin pitoisuus oli pohjaveden ympäristönlaatunormin 1 µg/l tasolla ja pitoisuus jäi selkeästi talousveden enimmäispitoisuuden 5 µg/l alapuolelle. Samassa pisteessä todettiin lievästi kohonneet sulfaatin ja kuparin pitoisuudet, mutta pohjaveden ympäristönlaatunormit alittuivat selvästi. Muiden liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia. Tehtaan tarkkailussa ei todettu öljyhiilivetyjä. VOC-yhdisteistä todettiin yhdessä pisteessä pieni pitoisuus freonia (CFC-11). Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella pohjavesi oli lievästi hapanta. Tuotantoalueen havaintopisteessä liukoisen kuparin pitoisuudet ylittivät selvästi pohjaveden ympäristönlaatunormin 2 µg/l. Myös liukoisen alumiinin ja raudan pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuosituksen 2 µg/l, mikä on ollut tyypillistä alueen seurannassa aikaisemminkin. Lievästi kohonneita metallipitoisuuksia olivat koboltin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuudet. Tuotantoalueen pohjavedessä todettiin keväällä 216 pieni pitoisuus öljyhiilivetyjä, mutta ei PAH-yhdisteitä. Vedenottamon veden laatu Takaharjun vedenottamon raakaveden laatua seurattiin Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Takaharjun vedenottamon vedenlaatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vedenottamoveden kloridipitoisuudet olivat 2 21 mg/l vuoden 216 mittauksissa. Vedessä ei todettu talousveden laatuvaatimuksen (,1 msv/vuosi) ylittävää määrää radioaktiivisuutta. Vedestä ei tutkittu orgaanisia haitta-aineita vuonna 216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 51

53 5.7 Lehmijärvi Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Lehmijärven vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Lisäksi yhteistarkkailussa on mukana Lohjan kaupungin ympäristönsuojelun havaintopiste SK5 ja Lohjan vesilaitoksen pohjavesipiste SK6. Alueella on yhteistarkkailun lisäksi Valtatie 1:n rakentamiseen, maa-ainesottoon sekä pilaantuneen maaperän kunnostukseen liittyvää pohjaveden tarkkailua. Valtatie 1:n tarkkailussa pohjaveden laatua on seurattu moottoritien avaamisen jälkeen (vuodesta 25) useasta havaintopisteestä (Onnila & Koljonen 216). Moottoritien vaikutusalueella kloridipitoisuudet olivat ajoittain hyvinkin korkeita (korkeimmillaan 27 mg/l). Merkittävimpiä riskejä Lehmijärven tarkkailualueen pohjavedelle aiheuttavat huoltoasema- ja yritystoiminta, vanha kaatopaikka, maa-ainestenotto, maantiekuljetukset ja teiden suolaus (Arola & Rantala 211). Lehmijärven alueella sijaitseva Partek Oy Ab oli mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa vuonna 25. Toiminta on loppunut alueella ja Uudenmaan ympäristökeskus antoi Partek Oy Ab:lle luvan lopettaa pohjavesitarkkailun (No YS 166/ ) Lehmijärven vedenottamon seuranta Lehmijärven vedenottamo sijaitsee Salpausselän alarinteessä. Ottamon kohdalla on kallioruhje, joka on täyttynyt vettä johtavilla maalajeilla. Ottamon pohjoispuolella Kydönpellon alueella vettä johtavia maakerroksia peittävät savikerrokset ja pohjavesi on paineellista. Lehmijärven pohjukasta etelään suuntautuva kalliopainanne kerää pohjavettä Lehmijärven vedenottamolle laajalta alueelta, jonka katkaisevat kallioharjanteet koillisessa ja lounaassa. Salpausselän keskiselänteelle muodostuu maalajien virtausvastuksen vuoksi vedenjakaja, jolta pohjavettä virtaa myös muodostuman kaakkoisreunalle. (Kajander & Huuhko 24). Lehmijärven vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 3/199/1 (suoja-alue päivätty lupa 79/1993/2), jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 2 m³/vrk. Vuonna 216 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 1 4 m³/vrk, mikä on 16 m³/vrk vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteiden 2a, 2b, 2c ja 4 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta havaintopisteestä (SK6, 13/89 ja 28/89) neljä kertaa vuodessa. Vuosien pohjaveden pinnankorkeustulokset on esitetty kuvassa 5. mmpy, N2 73, Pinnankorkeudet, Lehmijärvi mmpy, N2 64, Pinnankorkeudet, Lehmijärvi 72, 63, 71, 62, 7, 61, 69, elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 SK6 6, elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 13/89 28/89 Kuva 5. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Lehmijärven vedenottamon tarkkailussa. Lehmijärven vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Lisäksi lokakuussa 216 vedenottamon vedestä tutkittiin radon ja radioaktiivisuus. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja touko- 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

54 kuun jälkeen seurantaa jatkettiin kolmen kuukauden välein. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b ja 2c. Vedenottamon tulokset Tutkittujen ominaisuuksien osalta Lehmijärven ottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 ei määritetty orgaanisia haitta-aineita, mutta vedestä tutkittiin radioaktiivisuus, jonka viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi. Vuonna 216 mitatut veden kloridipitoisuudet olivat mg/l. Vuosina mitatut kloridipitoisuudet olivat selvästi korkeammat: mg/l. Kloridipitoisuudet vuodesta 26 lähtien on esitetty kuvassa 51 ja vuodesta 29 lähtien verrattuna muiden vedenottamoiden kloridipitoisuuksiin kuvassa 39. mg/l Lehmijärven vedenottamo mg/l Lehmijärvi touko.6 marras.6 touko.7 marras.7 touko.8 marras.8 touko.9 marras.9 touko.1 marras.1 touko.11 marras Cl Na Kuva 51. Lehmijärven vedenottamon raakaveden kloridipitoisuudet vuosina ja natriumpitoisuudet vuodesta 212 lähtien Lehmijärven pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste SK6 Lehmijärven vedenottamon suoja-alueen reunalla, aivan kantatien 1125 läheisyydessä sijaitsee pohjaveden havaintopiste SK6. Havaintopisteen lounais-, etelä- ja itäpuolella on mm. autonhuoltoa, polttoaineiden jakelua ja pienyritystoimintaa. Pohjaveden virtaus on havaintopisteeltä vedenottamolle päin ja etäisyyttä on noin 4 m. Havaintopisteen pohjavedestä määritettiin toukokuussa 216 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi ja kloridi sekä VOC-yhdisteet. VOC-yhdisteet määritetään joka toinen vuosi, parillisina vuosina. Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 5 ja ph, kloridi- sekä happipitoisuudet kuvassa 4. Kloridipitoisuus 38 mg/l oli laskusuunnassa verrattuna edellisiin vuosiin, mutta ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. VOC-yhdisteistä todettiin bensiinin lisäaineita MTBE:tä 2 µg/l ja TAME:a,9 µg/l, molempien yhdisteiden pohjaveden ympäristönlaatunormi alittui. Ympäristönlaatunormi MTBE:lle on 7,5 µg/l ja TAME:lle 6 µg/l Lohjan ympäristönsuojelu, havaintopiste SK5 Havaintopiste SK5 sijaitsee Muijalassa kantatien 1125 ja toimintansa lopettaneen painotalon läheisyydessä, Lehmijärven vedenottamon valuma-alueen reunalla, oletettavasti vedenjakaja-alueella. Lehmijärven vedenottamo on noin 2, km etäisyydellä länsi-lounaan suunnassa ja Uusniityn ottamo noin 85 m etäisyydellä idän suunnassa. Oletettu pohjaveden virtaussuunta havaintopisteeltä on kohti Lehmijärven vedenottamoa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 53

55 Tulokset Pohjavesinäyte otettiin toukokuussa 216. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat aistinvaraisten kenttämääritysten (ulkonäkö, haju) lisäksi lämpötila, ph, sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus. Tuloksia on esitetty kuvissa 2 21 luvussa Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu. Kuten aiempinakin vuosina havaintopisteen SK5 kloridipitoisuus oli korkea (18 mg/l) ja ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta talousveden laatusuositus 25 mg/l alittui. Havaintopisteen SK5 pinnankorkeudet ja kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 52. mmpy N2 83, 82, 81, 8, Pinnankorkeudet, Muijala SK5 mg/l Kloridi touko.9 marras.9 touko.1 marras.1 touko.11 marras.11 SK5 Kuva 52. Muijalan havaintopisteen pinnankorkeudet vuosina ja kloridipitoisuudet vuodesta 29 lähtien Yhteenveto Lehmijärven tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Lehmijärven tarkkailualueella seurattiin vuonna 216 pohjaveden pinnankorkeuksia neljästä havaintopisteestä. Lehmijärven vedenottamon läheisyydessä pohjaveden pinnankorkeudet nousivat loppuvuotta kohti, pinnantasot olivat marraskuussa 44 6 cm korkeammalla kuin helmikuussa 216. Vedenotto oli suurimmillaan tammi-toukokuun aikana. Kauempana vedenottamosta pinnankorkeudet nousivat elokuulle saakka ja loppuvuodesta pinnantaso lähti laskusuuntaan. Pohjaveden laatu Vedenottamon vaikutusalueella mitattiin pohjaveden laatua vuonna 216 kahdesta havaintopisteestä, molemmat pisteet sijaitsivat kantatien 1125 läheisyydessä. Kloridipitoisuudet kantatien 1125 vieressä sijaitsevissa havaintopisteissä olivat vielä paikoin korkeita (38 mg/l ja 18 mg/l) ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi, mutta talousveden laatusuositus 25 mg/l alittui. Kantatien 1125 läheisyys vaikuttaa pohjaveden kloridipitoisuuteen. Yhdessä pisteessä todettiin VOC-yhdisteisiin kuuvia bensiinin lisäaineita (MTBE, TAME), joiden pitoisuudet alittivat pohjaveden ympäristönlaatunormit. Vedenottamon veden laatu Lehmijärven vedenottamon veden laatua seurattiin Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Lehmijärven vedenottamon vedenlaatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vedenottamoveden kloridipitoisuudet olivat mg/l vuoden 216 mittauksissa. Vedessä ei todettu talousveden laatuvaatimuksen (,1 msv/vuosi) ylittävää määrää radioaktiivisuutta. Vedestä ei tutkittu orgaanisia haitta-aineita vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

56 5.8 Uusniitty-Ratametsä Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Uusniityn vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Toiminnanharjoittajista pohjaveden yhteistarkkailussa mukana ovat Cembrit Production Oy:n kuitusementtilevytehdas, Peab Industri Oy / MBR Lohjan betoniasema, Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiasema, Skanska Infra Oy:n Ratametsän maankaatopaikka ja Kreate Oy:n vanha teollisuuskaatopaikka. Suurimpia pohjaveden riskitekijöitä ovat teollisuus- ja yritystoiminta, rautatie- ja maantiekuljetukset, teiden suolaus, vanhat kaatopaikat sekä jossain määrin öljysäiliöt, asutus ja viemärit (Arola & Rantala 211) Uusniityn vedenottamon seuranta Uusniityn vedenottamo sijaitsee kallioylänteiden välissä olevassa pienessä painanteessa, johon kerääntyy ympäristöstä pohjavettä (Kajander & Huuhko 24). Vedenottamon raakavedessä havaittiin syksyllä 25 torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia. Ottamo ei ollut käytössä loppuvuoden 25 ja elokuun 28 välisenä aikana. Vuonna 28 tehtyjen torjunta-aineanalyysien perusteella vedenottamo otettiin käyttöön loppuvuodesta 28. Uusniityn vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden lupaan 52/1974, luvassa määritetystä ottomäärästä ei ole tietoa. Vuonna 216 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 235 m³/vrk, mikä on 57 m³/vrk enemmän kuin edellisenä vuonna. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteiden 2a, 2b, 2c ja 4 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan pohjaveden korkeutta viidestä havaintopisteestä (putket 71.1, 71, 72, 73 ja 74) neljä kertaa vuodessa. Vuonna 216 havaintoputket 71 ja 73 olivat kaikilla mittauskerroilla kuivia. Vuosien pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 53. mmpy N2 84, 83, Pinnankorkeudet, Uusniitty µg/l 5, 4, 3, Uusniitty 82, 2, 81, 1, 8, elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo , Cr Kuva 53. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina ja kromin pitoisuudet vuodesta 213 Uusniityn vedenottamolla. Havaintopisteet 71 ja 73 ovat olleet useimmiten kuivia, putken pohjan korko putkessa 71 on +81,99 ja putkessa ,52. Uusniityn vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Lisäksi lokakuussa 216 vedenottamon vedestä tutkittiin radon ja radioaktiivisuus. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen seurantaa jatkettiin kolmen kuukauden välein. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b ja 2c. Vedenottamon tulokset Vuonna 216 mitatut Uusniityn veden kloridipitoisuudet olivat mg/l, pitoisuudet jatkoivat laskusuuntaansa edellisestä vuodesta. Kloridipitoisuudet ylittivät vielä vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittivat talousveden enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 55

57 Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta vedenlaatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vedenottamon sulfaattipitoisuudet ovat nousseet vuonna 29 mitatusta pitoisuudesta 16 mg/l vuoden 212 pitoisuuteen 57 mg/l (kuva 54), mutta tämän jälkeen pitoisuus on lähtenyt laskuun, eikä pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l ole ylittynyt. Vuonna 216 mitattu sulfaattipitoisuus oli 29 mg/l. Lokakuussa 216 tutkittiin veden radioaktiivisuus, ja viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi. Uusniityn vedenottamon vedestä analysoitiin vuonna 216 samoja torjunta-aineita ja samansuuruisia pitoisuuksia kuin edellisinä vuosina. Torjunta-aineista todettiin atratsiinia,96 µg/l, atratsiinin hajoamistuotteita (DEA,28 µg/l, DEDIA,13 µg/l, DIA,29 µg/l), terbutylatsiinia,28 µg/l, terbutylatsiinin hajoamistuotetta <,1 µg/l ja simatsiinia,23 µg/l. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on,1 µg/l, mikä alittui kaikkien todettujen yhdisteiden osalta, vaikkakin atratsiinin pitoisuus oli lähellä enimmäispitoisuutta. Määritettyjen torjunta-aineiden yhteispitoisuus oli,22 µg/l, mikä alittaa selkeästi talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,5 µg/l. mg/l touko.9 marras.9 touko.1 Uusniityn vedenottamo marras.1 touko.11 marras.11 mg/l touko.9 touko.1 Uusniitty touko.11 Cl SO₄ Na Kuva 54. Uusniityn vedenottamon raakaveden sulfaatti-, kloridi ja natriumpitoisuudet vuodesta 29 lähtien Toiminnanharjoittajien seuranta Cembrit Production Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Cembrit Production Oy:n kuitusementtilevytehdas ja pintakäsittelylaitos sijaitsevat Lohjanharjulla Muijalassa. Pintakäsittely-yksikkö toimi vuosina erillisessä tehdasrakennuksessa, tämä toiminta loppui syyskuussa 214. Alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta ja rakennuskaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta. Tuotantolaitos valmistaa ja pinnoittaa rakennuslevyjä kuitusementistä rakennusten ulko- ja sisäverhoukseen. Tuotannon raaka-aineena käytetään sementtiä, selluloosaa ja mineraalisia täyteaineita sekä pigmenttejä. Tehdas siirtyi prosessivesien osalta suljettuun kiertoon vuoden 2 alussa. Prosessivedet johdetaan öljynerotusyksikköön, josta sekä öljy että vesi kierrätetään uudestaan prosessiin. Öljynerotusyksikkö tyhjennetään ja huolletaan säännöllisesti. Saniteettijätevedet johdetaan viemäriverkkoon. Piha-alueen sadevedet on viemäröity lähiojan kautta Ratametsän altaalle. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan tuotantolaitoksella käytettävät kemikaalit ja raaka-aineet (sementti, kalkkifilleri, kiille, alumiinisilikaatti, selluloosa, erilaiset pigmentit, pieniä määriä liuottimia ja voiteluöljyjä) aiheuttavat merkittävän kokonaisriskin Uusniityn vedenottamon pohjaveden laadulle. Riskiä pienentävät mm. kemikaalien varoaltaat. Vuoden 26 jälkeen laitos ei ole käyttänyt raskasta polttoöljyä tai nestekaasua. Toiminnan indikaattoriaineita ovat käytetyt kemikaalit, mineraaliöljyt ja rasvat. 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

58 Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Uusniityn vedenottamo sijaitsee noin 3 m etäisyydellä tehdasalueelta etelään. Alueella esiintyy pohjoiskoillinen etelä-lounas -suuntainen kallioselänne, joka ohjaa tehdasalueen läntisen osan pohjaveden virtauksen kohti Uusniityn vedenottamoa. Pohjavedenpinnan noustessa virtaus voi ohjautua myös kaakkoon. Maakerrosten paksuus alueella vaihtelee noin 8 metristä lähes 3 metriin. Maaperä koostuu pääasiassa lajittuneista hiekka- ja sorakerroksista. Pohjavedenpinta on tehdasalueella 8 14 m syvyydellä maanpinnasta. (Kivimäki 29) Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Cembrit Production Oy:n tarkkailu perustui Lohjan ympäristölautakunnan päivättyyn ympäristölupapäätökseen 1, Dnro 3/67/678/28 ja sen perusteella päivitettyyn pohjavesitarkkailuohjelmaan (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, ). Tarkkailuohjelman mukaisesti tehtaan toiminta-alueella tarkkailtiin pohjaveden laatua havaintopisteitä 1/1, 2/1, 3/1, MIN A ja MIN D kaksi kertaa vuodessa. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat aistinvaraiset määritykset (haju, ulkonäkö), lämpötila, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, ph, happi, sameus, sulfaatti, kloridi, liukoinen orgaaninen hiili (DOC), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, liukoiset metallit (Al, Ca, Cd, Cr, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Pb, Ti, Zn), öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet). Cembrit Production Oy:n pohjavesitarkkailusta vuosilta on tehty yhteenveto vuonna 214 (Nummela 214). Tulokset Cembrit Production Oy:n tehdasalueen pohjaveden mittaustuloksia vuodelta 216 on esitetty taulukoissa 2 21 sekä kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti touko- ja marras-/joulukuussa. Havaintopisteessä 2/1 todettujen kohonneiden pitoisuuksien takia otettiin joulukuussa uusintanäyte. Cembritin tarkkailupisteistä matalimmat kloridipitoisuudet (17 21 mg/l) todettiin kantatien 1125 läheisyydessä sijaitsevassa havaintopisteessä 1/1 vuonna 216 (kuva 6). Ennen vuotta 215 tässä pisteessä todettiin korkeita kloridipitoisuuksia (yli 1 mg/l) vuosittain. Tiesuolauksessa on natriumkloridi korvattu ainakin osittain kaliumformiaatilla ja tämä näkyy kantatien varressa sijaitsevan havaintopisteen kloridipitoisuuksien laskuna. Vuonna 216 tehdasalueen havaintopisteiden 2/1, 3/1, MIN A ja MIN D kloridipitoisuudet (25 82 mg/l) ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Uusniityn vedenottamon raakaveden Cl-pitoisuudet olivat mg/l. Tehdasalueen sulfaattipitoisuudet olivat matalia havaintopisteissä 1/1 ja MIN D (12 19 mg/l). Havaintopisteessä MIN A sulfaattipitoisuus oli kohonnut (64 82 mg/l), kuten myös pisteen 3/1 pitoisuus loppuvuodesta (47 mg/l). Havaintopisteen 2/1 sulfaattipitoisuus nousi jo kevään mittauskierroksella korkealle, vuonna 216 mitatut pitoisuudet olivat mg/l. Sekä pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l että talousveden suosituspitoisuus 25 mg/l ylittyivät. Toukokuussa 216 Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄-pitoisuus oli 29 mg/l, pitoisuus on ollut jo neljän vuoden ajan laskusuunnassa (kuva 54). Muijalan alueen sulfaattipitoisuudet alkoivat nousta vuosien aikana, eikä selkeää syytä ole saatu selville. Loppuvuodesta 216 ammoniumtypen pitoisuus nousi selvästi havaintopisteessä 2/1, marras-joulukuussa mitatut pitoisuudet olivat µg/l ja talousveden enimmäispitoisuus 4 µg/l ylittyi selvästi. Pisteen MIN D ammoniumtypen pitoisuus oli 54 µg/l molemmilla mittauskerroilla ja muiden havaintopisteiden NH₄N- pitoisuudet olivat matalia. Nitraattitypen pitoisuudet olivat keväällä 216 korkeat tehdasalueen pisteissä 2/1 ja 3/1 (9,8 ja 6,6 mg/l), mutta pitoisuudet laskivat marraskuun mittaukseen mennessä. Nitraattitypen enimmäispitoisuus talousvedessä on 11 µg/l. Havaintopisteessä 2/1 liukoisen kromin pitoisuus (36 µg/l) ylitti keväällä pohjaveden ympäristönlaatunormin 1 µg/l, mutta talousveden enimmäispitoisuus 5 µg/l alittui. Marraskuussa tämän pisteen kromin ja myös kalsiumin pitoisuudet laskivat huomattavan paljon. Sen sijaan marraskuussa nousi merkittävästi liukoisen alumiinin, kaliumin, raudan, molybdeenin ja natriumin pitoisuudet (taulukko 2). Alumiinin pitoisuudet ylittivät talousvedelle annetun laatusuosituspitoisuuden 2 µg/l. Todetut alkuaineet ja metallit voivat olla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 57

59 peräisin tuotannon kuitusementistä ja pigmenttiaineista, joita kulkee suljetussa prosessivesikierrossa (Kivimäki 21). Havaintopisteen 2/1 liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuus DOC (14 mg/l) nousi selvästi loppuvuodesta 216. Muiden havaintopisteiden DOC-pitoisuudet olivat melko matalia (< 1, 4,7 mg/l). DOC-määritys kuvaa veteen liuenneiden orgaanisten aineiden kokonaismäärää ja pilaantumattoman pohjaveden orgaanisen hiilen kokonaismäärä on yleensä,5 1, mg/l. Pisteen 2/1 alkaliteetin, ph:n ja sähkönjohtavuuden arvot nousivat merkittävästi loppuvuoden mittauksissa (kuvat 57 ja 58). Samaan aikaan pohjaveden lämpötila nousi ja liuenneen hapen pitoisuus laski. Merkittävien pohjaveden laadunmuutosten takia toiminnanharjoittaja on selvittänyt yhdessä ympäristöviranomaisten ja vesilaitoksen kanssa. Selvitystyö on kesken ja alueella suoritetaan kevään 217 aikana tihennettyä pohjaveden tarkkailua. VOC-yhdisteistä todettiin vuoden 216 aikana pienet pitoisuudet tetrakloorieteeniä edellisvuosien tapaan havaintopisteissä 1/1, 3/1 ja MINA; talousveden enimmäispitoisuus (1 µg/l) ja pohjaveden ympäristönlaatunormi (5 µg/l) tri- ja tetrakloorieteenin yhteispitoisuudelle alittui selvästi. Lisäksi pisteessä 3/1 todettiin pienet pitoisuudet cis-1,2-dikloorieteeniä ja trikloorieteeniä. Havaintopisteessä 2/1 todettiin 7 9 µg/l asetonia, lisäksi pienet pitoisuudet cis-1,2-dikloorieteeniä, trikloorieteeniä ja dimetyylisulfidia DMS (taulukko 21). Asetonia on todettu myös tehtaan prosessivedessä. Tehdasalueella käsiteltiin ja varastoitiin pieniä määriä liuottimia entisen korjaamon ja trukinpesupaikan alueella ja kloorattujen hiilivetyyhdisteiden käyttö lopetettiin 197-luvun lopussa. Oy Minerit Ab:n tehtaan toiminnan pohjavesitarkkailussa todettiin vuosina havaintoputkessa MIN C (sijaitsee samalla paikalla kuin nykyinen havaintoputki 3/1) jokaisella määrityskerralla merkkejä tetrakloorieteenistä, mutta pitoisuus oli 1 µg/l (Kivimäki 29). Keväällä 216 tehtaan tarkkailussa ei todettu öljyhiilivetyjä. Loppuvuodesta 216 havaintopisteessä 3/1 todettiin pieni pitoisuus (6 µg/l) raskaisiin öljyhiilivetyihin (C₂₁ C₄₀) kuuluvia jakeita, pohjaveden ympäristönlaatunormi öljyjakeille (C₁₀ C₄₀) on 5 µg/l. Taulukko 2. Liukoisten metallien pitoisuudet Cembrit Production Oy:n tarkkailussa vuonna 216. Punaisella merkitty pohjaveden ympäristönlaatunormin tai talousveden enimmäispitoisuuden ylitykset, sinisellä kohonneet pitoisuudet. Metallit Talousv. laatu / 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D /puolimetallit yksikkö ymp.normi touko 16 marras 16 touko 16 marras 16 joulu 16 touko 16 joulu 16 touko 16 marras 16 touko 16 marras 16 Alumiini, Al µg/l 2 / < <1 <1 <1 <1 <1 <1 Kadmium, Cd µg/l 5 /,4 <,3 <,3 <,3,74,35 <,3 <,3 <,3,31 <,3 <,3 Kalium, K mg/l 1,2 1, ,7 1,8 4,3 14 2,6 2,9 Kalsium, Ca mg/l 7, , Kromi, Cr µg/l 5 / 1 <1, <1, 36 <1, <1, <1, <1, 1,4 1,1 <1, <1, Lyijy, Pb µg/l 1 / 5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 Magnesium, Mg mg/l 2,2 2,9 13,71,52 5, 8, 12 5,8 8,1 9,4 Mangaani, Mn µg/l 5 / - <1, <1, <1, 3,5 2,2 <1, 2,3 <1, <1, Molybdeeni, Mo µg/l 7 (WHO 211) <1, <1, <1, <1, ,6 2,5 Natrium, Na mg/l 2 / Rauta, Fe µg/l 2 / < <1 <1 <1 <1 <1 <1 Sinkki, Zn µg/l - / 6 <5, <5, <5, <5, <5, <5, <5, <5, <5, <5, <5, Titaani, Ti µg/l 2,6 3,1 <1, <1, <1, <1, <1, <1, <1, <1, <1, Taulukko 21. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Cembrit Production Oy:n tarkkailussa vuonna 216. Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet, µg/l Cembrit Production Oy touko 16 marras 16 touko 16 marras 16 joulu 16 1/1 <5 <5 tetrakloorieteeni <,2 tetrakloorieteeni,1 2/1 <5 <5 / <5* ei todettu Asetoni 9 3/1 <5 6* tetrakloorieteeni,5 MIN A <5 <5 tetrakloorieteeni <,2 tetrakloorieteeni,5 Asetoni 7 µg/l, cis-1,2-dikloorieteeni <,1, trikloorieteeni <,1, tetrakloorieteeni <,1, DMS <2 ** cis-1,2-dikloorieteeni <,1, trikloorieteeni <,1, tetrakloorieteeni <,1 MIN D <5 <5 ei todettu ei todettu * ** DMS=dimetyylisulfidi 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

60 mmpy N2 85, 84, 83, 82, 81, 8, Pinnankorkeudet, Cembrit elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 tammi.16 heinä.16 loka.16 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D mg/l kalium K 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 55. Pohjaveden pinnankorkeudet ja liukoisen kaliumin pitoisuudet Cembrit Production Oy:n tarkkailussa vuosina C Pohjaveden lämpötila 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D mg/l 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Liuennut happi 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 56. Pohjaveden lämpötilat ja happipitoisuudet Cembrit Production Oy:n tarkkailussa vuosina ,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 ph ms/m Sähkönjohtavuus 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 57. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet Cembrit Production Oy:n tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 59

61 mmol/l Alkaliteetti 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D mg/l DOC, liuennut orgaaninen hiili 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 58. Alkaliteettiarvot ja liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuudet Cembrit Production Oy:n tarkkailussa vuosina mg/l Sulfaatti mg/l kalsium Ca 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 59. Sulfaatin ja liukoisen kalsiumin pitoisuudet Cembrit Production Oy:n tarkkailussa vuosina mg/l Kloridi mg/l natrium Na 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 6. Kloridin ja liukoisen natriumin pitoisuudet Cembrit Production Oy:n tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

62 µg/l NO₃-N, nitraattityppi 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D µg/l Kromi Cr 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 61. Nitraattitypen ja liukoisen kromin pitoisuudet Cembrit Production Oy:n havaintopisteissä vuosina Peab Industri Oy / MBR, Lohjan betoniasema Toiminnan ja riskien kuvaus Peab Industri Oy:n MBR:n betoniasema sijaitsee Lohjanharjulla Muijalassa. Alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Yritys on erikoistunut valmisbetonin tuotantoon. Valmistusprosessissa kiviaines, sidosaineet, vesi ja lisäaineet sekoitetaan betonimassaksi, joka lastataan kuljetusautoon ja kuljetetaan työkohteeseen. Betonimyllyn ja kaluston pesusta syntyvät jätevedet (noin 25 l/d) kierrätetään takaisin pesuvedeksi. Sosiaalitilan jätevedet johdetaan viemäriverkostoon ja lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan betoniasemalla käytettävät lisäaineet ja kemikaalit, kaluston pesu sekä lämmitysöljysäiliö aiheuttavat merkittävän kokonaisriskin Uusniityn vedenottamon pohjaveden laadulle. Riskiä pienentävät mm. öljysäiliön valuma-allas ja uudistettu pesupaikka. Toiminnan indikaattoriaineita ovat betonin lisäaineet, mineraaliöljyt ja rasvat. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Maasto on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja, soraa ja hiekkaa. Betoniasema sijaitsee 21 m etäisyydellä Uusniityn vedenottamosta koilliseen, vedenottamon valuma-alueetta rajaavalla kallioharjanteella. Pohjaveden virtaus suuntautuu kalliota pitkin vedenottamolle päin (Arola & Rantala 211). Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Peab Industri Oy / MBR:n Lohjan betoniaseman vuoden 215 tarkkailu perustui Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan päätökseen betoniaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta 11 Dnro 42/67/679/28. Päätöksen mukaisesti betoniaseman toiminta-alueella tarkkailtiin pohjaveden laatua havaintopisteitä PM2, LemA3 ja 6.8 kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Lisäksi betoniaseman itäpuolelle valuvia vesiä seurataan ojaan purkavan putken päästä otettavin pintavesinäyttein. Havaintopiste LemA3 on myös Lemminkäisen asfalttiaseman tarkkailussa oleva putki. Vedenlaatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat ulkonäkö, haju, lämpötila, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, sulfaatti, kalsium, kadmium, kromi, lyijy, öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet). Peab Industri Oy / MBR:n Lohjan betoniaseman pohja- ja pintavesitarkkailusta vuosina on tehty yhteenveto vuonna 214 (Nummela 214). Tulokset Betoniaseman alueen mittaustuloksia on esitetty taulukoissa ja kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin touko- ja marraskuussa 216. Betoniaseman alueella sulfaattipitoisuudet olivat laskusuunnassa, eikä pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l ylittynyt vuoden 216 pohjavesitarkkailussa. Havaintopisteiden LemA3 ja 6.8 sulfaattipitoisuudet (11 14 mg/l) olivat kuitenkin vielä koholla. Toukokuussa 216 Uusniityn vedenottamon raakaveden Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 61

63 SO₄-pitoisuus oli 29 mg/l, pitoisuus on ollut useamman vuoden laskusuunnassa (kuva 54). Pohjaveden sulfaattipitoisuudet kohosivat Uusniityn alueella vuoden 27 jälkeen paikoin muidenkin toimijoiden seurantapisteissä. Betoniaseman tarkkailussa vuonna 216 määritetyt liukoiset kromipitoisuudet olivat melko matalia, korkein mitattu pitoisuus 2,7 µg/l oli havaintopisteessä LemA3 (taulukko 22). Alueella vuosina määritetyt korkeat (maksimissaan 1 µg/l) kromipitoisuudet laskivat jo vuoden 28 aikana alle 2 µg/l -pitoisuuteen. Kaikkien tarkkailupisteiden liukoisen lyijyn pitoisuudet olivat matalia (alle määritysrajan). Suurimmat liukoisen kadmiumin pitoisuudet olivat pisteessä 6.8, pohjaveden ympäristönlaatunormi,4 µg/l kuitenkin alittui selvästi. Liukoisen kalsiumin analysointi betoniaseman tarkkailussa aloitettiin vuonna 216 Lohjan ympäristönsuojelun esityksestä. Korkeimmat Ca-pitoisuudet todettiin pisteessä 6.8 (39 45 mg/l) ja matalimmat pisteessä LemA3 (11 mg/l). Vuonna 216 betoniaseman pohjavesitarkkailussa ei todettu öljyhiilivetyjä. Keväällä 216 todettiin havaintopisteessä 6.8 erittäin pieni pitoisuus tetrakloorieteeniä; talousveden enimmäispitoisuus (1 µg/l) ja pohjaveden ympäristönlaatunormi (5 µg/l) tri- ja tetrakloorieteenin yhteispitoisuudelle alittuivat selvästi. (taulukko 23). Pieniä pitoisuuksia tetrakloorieteeniä on todettu säännöllisesti lähialueella muissa tarkkailuissa. Muita VOC-yhdisteitä ei betoniaseman tarkkailussa todettu. Taulukko 22. Liukoisten metallien pitoisuudet Lohjan betoniaseman tarkkailussa vuonna 216. MBR, Lohjan Kadmium Cd, µg/l Lyijy Pb, µg/l Kromi Cr, µg/l Kalsium Ca, mg/l betoniasema touko 16 marras 16 touko 16 marras 16 touko 16 marras 16 touko 16 marras 16 PM2 pohjavesi,5,6 <,1 <,1,83 1,3 19 LemA3 pohjavesi <,3 <,3 <,5 <,5 <1, 2, pohjavesi,13,14 <,1 <,1 1,2 1, Laatuvaatimus Ymp.laatunormi 5 µg/l,4 µg/l 1 µg/l 5 µg/l 5 µg/l 1 µg/l Taulukko 23. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Lohjan betoniaseman tarkkailussa vuonna 216. MBR, Lohjan Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet, µg/l betoniasema touko 16 marras 16 touko 16 marras 16 PM2 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu LemA3 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 6.8 pohjavesi <5 <5 tetrakloorieteeni <,2 ei todettu mmpy N2 83,5 Pinnankorkeudet µg/l,4,3 Kadmium mg/l 5 4 Kalsium 83,, ,5,1, 1 PM2 LEMA3 6.8 PM2 LemA3 PM2 LEMA3 6.8 Kuva 62. Pohjaveden pinnankorkeudet, liukoisen kadmiumin ja kalsiumin pitoisuudet Lohjan betoniaseman tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

64 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 ph ms/m Sähkönjohtavuus PM2 LEMA3 6.8 PM2 LEMA3 6.8 Kuva 63. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet Lohjan betoniaseman tarkkailussa vuosina µg/l 5 Kromi mg/l 5 Sulfaatti PM2 LEMA3 6.8 PM2 LEMA3 6.8 Kuva 64. Liukoisen kromin ja sulfaatin pitoisuudet Lohjan betoniaseman tarkkailussa vuosina Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Toiminnan ja riskien kuvaus Lemminkäinen Infra Oy:n Lohjan asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaamo sijaitsevat Lohjanharjulla Muijalassa. Alueella on ollut myös louheen murskausta sekä louhintatoimintaa. Toiminta-alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Taajamaosayleiskaavassa alue on merkitty TVY-alueeksi, jolla tarkoitetaan varastoaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan asfalttiaseman toiminta, kierrätysasfaltin murskaus ja tankkauspiste aiheuttavat vähäisen kokonaisriskin Uusniityn vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineiksi on mainittu mineraaliöljyt, TOC, As, Zn, V, Cu, fenolit, syanidit ja PAH-yhdisteet. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Uusniityn vedenottamo sijaitsee noin 4 m etäisyydellä lounaassa Lemminkäisen asfalttiaseman alueesta. Kalliokiviaineksen louhinta- ja murskausalue sijaitsi pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella kalliomäellä. Asfalttiasema sijaitsee 1E-luokan pohjavesialueella ( B), mutta ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella eikä vedenottamon valuma-alueella. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti kaakkoon. Maaperä on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja, soraa ja hiekkaa. Asfalttiaseman alueella maaperä on vettä heikosti läpäisevää. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) on antanut päätöksen nro 1/21/2 Dnro ESA- VI/11/4.8/21, joka koskee asfalttiaseman ja kierrätysasfaltin murskaamon toimintojen olennaista muutosta ja louheen murskaamistoimintaa. Tämän luvan mukaisesti pohjavettä on tarkkailtu vuodesta 21 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 63

65 lähtien. Asfalttiasema on saanut AVI:lta myös päätökset nro 54/211/2 Dnro ESAVI/49/4.8/211 ja nro 24/213/1 Dnro ESAVI/75/4.8/213, jotka koskevat toiminta-ajan muuttamista ja vastaanotettavan, murskattavan, varastoitavan ja hyödynnettävän jäteasfaltin määrän kasvattamista. Asfalttiaseman toiminta-alueella tarkkailtiin vuonna 216 kolmesta pohjaveden havaintopisteestä LemA3, LemA4 ja LemA5 sekä yhdestä porakaivosta (Arvolan Kaivo) vedenlaatua kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa. Lisäksi mitattiin pohjaveden pinnankorkeus neljä kertaa vuodessa. Tarkkailuun kuuluu myös huleveden laadun seuranta kerran vuodessa. Vuonna 216 ei saatu hulevesinäytettä kaivon kuivuuden takia. Pohjaveden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, kloridi, sulfaatti, mangaani, rauta, hapettuvuus (COD Mn ), TOC, nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, E.coli, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet. Havaintopiste LemA3 on sama kuin Peab Industri Oy / MBR:n Lohjan betoniaseman tarkkailussa oleva havaintopiste. Arvolan porakaivo kuuluu myös Ratametsän maankaatopaikan laajaan tarkkailuun joka kolmas vuosi. Lemminkäinen Infra Oy:n Lohjan louhinta- ja murskausalueen pohjavesitarkkailusta vuosilta on tehty yhteenveto vuonna 29 (Nummela 29). Tulokset Asfalttiaseman alueen pohjaveden mittaustuloksia on esitetty taulukossa 24 sekä kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin ympäristölupapäätöksen mukaisesti touko- ja marraskuussa. Pohjaveden pinnankorkeudet mitattiin neljä kertaa vuoden aikana. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet vuonna 216 olivat laskusuunnassa, mutta edelleen korkeat havaintopisteissä LemA4 ja LemA5 (18 31 mg/l) ja molemmissa pisteissä ylittyi pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l (kuva 69). Talousveden laatusuositus 25 mg/l ylittyi kerran pisteessä LemA4. Havaintopisteen LemA3 sulfaattipitoisuudet (11 13 mg/l) olivat koholla, mutta alittivat pohjaveden ympäristönlaatunormin 15 mg/l. Arvolan porakaivon sulfaattipitoisuudet olivat matalia. Toukokuussa 216 Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄-pitoisuus oli 29 mg/l ja pitoisuus oli laskusuunnassa (kuva 54). Pohjaveden sulfaattipitoisuudet ovat kohonneet Uusniityn alueella vuoden 27 jälkeen paikoin muidenkin toimijoiden seurantapisteissä eikä selkeää syytä pitoisuuksien nousuun ole selvinnyt. Havaintopisteen LemA5 kloridipitoisuudet (24 26 mg/l) olivat lähellä pohjaveden ympäristönlaatunormia 25 mg/l. Arvolan porakaivosta mitatut Cl-pitoisuudet olivat mg/l. Pisteiden LemA3 ja LemA4 kloridipitoisuudet olivat lievästi kohonneet (9 17 mg/l). Pohjaveden kohonneet sulfaatti- ja kloridipitoisuudet vaikuttavat osaltaan pohjavesipisteiden kohonneisiin sähkönjohtavuuden arvoihin (56 8 ms/m). Talousvedelle annettu enimmäisarvo sähkönjohtavuudelle on 25 ms/m ja talousvettä voidaan pitää hyvänä, jos sähkönjohtavuus alittaa 4 ms/m. Porakaivoveden sähkönjohtavuus oli noin 33 ms/m. Liukoisen raudan pitoisuudet olivat matalia kaikissa havaintopisteissä vuonna 216. Korkeimmat liukoisen mangaanin pitoisuudet mitattiin havaintopisteessä LemA4 (53 85 µg/l) ja LemA5 (27 12 µg/l), muiden pisteiden Mn-pitoisuudet olivat matalia (kuva 71) ja talousvedelle annettu laatusuosituspitoisuus 5 µg/l alittui. Suurimmat kokonaiskovuuden pitoisuudet mitattiin havaintopisteissä LemA4 ja LemA5 (2, 3,6 mmol/l). Kokonaiskovuus kuvaa veteen liuennutta magnesiumia ja kalsiumia. Havaintopisteen LemA3 alkaliteetti (2, 3,2 mmol/l) oli edellisten vuosien tasolla. Asfalttiaseman tarkkailupisteiden nitraattitypen pitoisuudet vuonna 216 olivat melko matalia (kuva 68). Havaintopisteen LemA5 nitraattitypen pitoisuus nousi pitoisuudesta 47 µg/l marraskuussa 216 mitattuun pitoisuuteen 21 µg/l. Muiden havaintopisteiden pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 29 havaintopisteessä LemA5 todetut korkeat nitraattitypen pitoisuudet (max 16 µg/l) laskivat vuoden 212 aikana matalalle tasolle. Typpiyhdisteitä voi kulkeutua pohjaveteen mm. maataloudesta, jätevesistä tai räjähdysaineista. Edellisten vuosien tapaan korkeimmat hapettuvuuden (COD Mn : 5,6 6,8 mg O₂/l) ja orgaanisen kokonaishiilen (TOC: mg C/l) arvot mitattiin havaintopisteessä LemA5 ja hapettuvuuden osalta talousveden laatusuositus 5, mg O₂/l ylittyi (kuva 7). Orgaanisen hiilen kohonnut pitoisuus kertoo orgaanisen aineksen tai yhdisteiden esiintymisestä vedessä. Asfalttiaseman alueen pohjavedessä ei todettu E. coli -bakteereja vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

66 Vuonna 216 asfalttiaseman pohjavesitarkkailussa ei todettu öljyhiilivetyjä. VOC- yhdisteistä todettiin porakaivon vedessä pieni pitoisuus oktametyylisyklotetrasiloksaania D4, jolle ei ole annettu enimmäispitoisuutta talousvesiasetuksessa. Siloksaaneja ei ole aiemmin analysoitu tässä tarkkailussa, ne on otettu mukaan laajaan VOC-pakettiin vuoden 216 aikana. Siloksaanit ovat tyypillisiä mm. henkilökohtaisissa hygieniatuotteissa. Asfalttiaseman tarkkailussa ei todettu muita VOC-yhdisteitä (taulukko 24). Taulukko 24. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet asfalttiaseman tarkkailussa vuonna 216. Lemminkäinen Infra Oy, Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet, µg/l asfalttiasema touko 16 marras 16 touko 16 marras 16 LemA3 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu LemA4 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu LemA5 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu Arvolan porakaivo <5 <5 ei todettu D4, 1 µg/l *oktametyylisyklotetrasiloksaani mmpy N2 Pinnankorkeudet, LemA3 mmpy N2 Pinnankorkeudet, LemA4 mmpy N2 Pinnankorkeudet, LemA5 84, 8, 75, 83, 79, 74, 82, 78, 73, 81, helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 LemA3 77, helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 LemA4 72, helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14 elo.14 helmi.15 elo.15 helmi.16 elo.16 LemA5 Kuva 65. Pohjaveden pinnankorkeudet Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman tarkkailussa vuosina , 8,5 ph ms/m 2 Sähkönjohtavuus 8, 7,5 15 7, 6,5 1 6, 5,5 5 5, LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kuva 66. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 65

67 mmol/l Kokonaiskovuus LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola mmol/l 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Alkaliteetti LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kuva 67. Kokonaiskovuudet ja alkaliteettiarvot asfalttiaseman tarkkailussa vuosina mg/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Nitraattityppi µg/l Ammoniumtyppi LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kuva 68. Nitraattitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet asfalttiaseman tarkkailussa vuosina mg/l 7 Kloridi mg /l 7 Sulfaatti LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kuva 69. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet asfalttiaseman tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

68 mg C/l Orgaaninen kokonaishiili, TOC LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola mg O₂/l Hapettuvuus, CODMn LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kuva 7. Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuudet ja COD Mn -arvot asfalttiaseman tarkkailussa vuosina µg/l 25 Rauta, liukoinen µg/l 1 Mangaani, liukoinen LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kuva 71. Liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet asfalttiaseman tarkkailussa vuosina Skanska Infra Oy, Ratametsän maankaatopaikka Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjalla Nummenkylässä sijaitsee Ratametsän maankaatopaikka sekä kantojen ja risujen käsittelyalue, toiminnot sijoittuvat vuonna 2 tyhjennetyn Ratametsän jätevesialtaan alueelle. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt alueen kunnostustyön loppuraportin syksyllä 22 ja ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta alueella on aloitettu syksyllä 25. Ratametsän allasta on tarkoitus täyttää rakennustoiminnasta tulevilla puhtailla ylijäämämailla. Maankaatopaikan käsittelytoiminnasta vastasi Niska & Nyyssönen Oy vuoteen 21 saakka, jonka jälkeen Soraset Yhtiöt Oy otti vastuun. Soraset Yhtiöt Oy fuusioitui toukokuussa 212 Skanska Infra Oy:öön, joka on vastannut vuosina Ratametsän maankaatopaikan pohjavesitarkkailusta. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan maankaatopaikka ja risujen sekä kantojen käsittelyalue aiheuttaa vähäisen kokonaisriskin Uusniityn vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt ja raskasmetallit. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Ratametsän maankaatopaikka sijaitsee osittain Lohjanharjun pohjavesialueella B, noin 4 metrin päässä Uusniityn pohjavedenottamosta itään. Vedenottamon ja maankaatopaikan välillä on todennäköisesti lounais- / koillissuuntainen kalliokynnys, joka jakaa pohjaveden virtausta alueella. Osa tästä kalliokynnyksestä on louhittu pois vuonna 28 ja louhosalue on tarkoitus täyttää maankaatopaikan rakentamisen yhteydessä. Pohjaveden päävirtaus Muijalan alueella on Lohjanharjun suuntainen koillisesta lounaaseen. Nummenkylän kohdalla virtausta on myös koilliseen Iso-Myllylammen suuntaan. Alueen maasto on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 67

69 Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Ratametsän maankaatopaikkatoimintaan liittyvä pohjavesitarkkailu vuonna 216 perustui päivättyyn päätökseen Dnro UUS-22-Y , No YS 463. Ratametsän maankaatopaikkatoiminta on saanut uudemman ympäristöluvan Dnro UUS-28-Y No YS 236, mutta koska luvasta on valitettu ja maankaatopaikan laajentamiseen liittyvä ympäristölupahakemus on vireillä, noudatettiin pohjavesitarkkailussa vanhaa päätöstä. Vedenlaatua on seurattu kerran vuodessa syksyn ylivalumakaudella pohjaveden havaintopisteestä P1_nnoy ja yhdestä pintavesipisteestä. Luvan mukaan joka kolmas vuosi tarkkailu toteutetaan laajan analyysivalikoiman mukaisesti, jolloin tarkkailuun kuuluu myös Arvolan porakaivo (havaintopiste Kaivo), joka on Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman pohjavesitarkkailussa joka vuosi. Seuraava laaja vuosi on 217. Pohjaveden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Pohjavedestä seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaiskovuus, alkaliteetti, happi, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), öljyhiilivedyt, rauta, kromi, lyijy ja sinkki. Tulokset Ratametsän alueen pohjaveden mittaustuloksia on esitetty taulukossa 25 sekä kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin marraskuussa havaintopisteestä P1_nnoy. Pohjavesipisteen vesi oli niukkahappista (,9 mg O₂/l) ja hapettuvuuden (COD Mn ) pitoisuus,62 mg O₂/l oli matala. Tarkkailupisteen P1_nnoy kloridipitoisuus 5,7 mg/l oli matala. Liukoisen raudan pitoisuus 59 µg/l ylitti talousvesisuosituksen 2 µg/l (taulukko 25). Liukoisen sinkin pitoisuus oli laskenut selvästi verrattuna edellisen vuoden mittaukseen (kuva 73), eikä pohjaveden ympäristönlaatunormi 6 µg/l enää ylittynyt. Liukoisen kromin ja lyijyn pitoisuudet olivat matalia. Pohjavedessä ei todettu marraskuussa 216 öljyhiilivetyjä (C₁₀ C₄₀). Havaintopiste P1_nnoy sijaitsee alueella, jonne Ratametsän sade- ja hulevedet purkautuvat, joten pintavesien vaikutukset tässä pisteessä ovat mahdollisia. Taulukko 25. Liukoisten metallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet Ratametsän pohjavesitarkkailussa vuonna 216. Ratametsä metallit, µg/l Talousveden laatu / ymp.normi P1_nnoy marras 16 Kromi, Cr 5 / 1 <,5 Lyijy, Pb 1 / 5 <,1 Rauta, Fe 2 / - 59 Sinkki, Zn - / 6 3 Öljyhiilivedyt (C₁₀ C₄₀) - / 5 <5 mmpy N2 58, 57, 56, Pinnankorkeudet mg O₂/l Liuennut happi oc Pohjaveden lämpötila 55, P1_NNOy P1_nnoy P1_nnoy Kuva 72. Pohjaveden pinnankorkeudet, happipitoisuudet ja lämpötila Ratametsän maankaatopaikan tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

70 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, ph ms/m Sähkönjohtavuus µg/l P1_nnoy, sinkki ja rauta P1_nnoy Kaivo P1_nnoy Kaivo *Zn/liu *Fe/liu Kuva 73. ph-arvot, sähkönjohtavuudet, liukoisen raudan ja sinkin pitoisuudet Ratametsän maankaatopaikan tarkkailussa vuosina mmol/l 1,2 Kokonaiskovuus mmol/l 1,2 Alkaliteetti mg/l 25 Kloridi 1, 1, 2,8,6,4,8,6,4 15 1,2,2 5,, P1_nnoy P1_nnoy P1_nnoy Kuva 74. Kokonaiskovuudet, alkaliteettiarvot ja kloridipitoisuudet Ratametsän maankaatopaikan tarkkailussa vuosina Kreate Oy, vanha teollisuuskaatopaikka Toiminnan ja riskien kuvaus Partek Oy Ab:n kateainetehtaan vanha teollisuuskaatopaikka sijaitsee Muijalassa Ratametsän alueen eteläpuolella, kaatopaikan uudelleen sulkeminen on tällä hetkellä käynnissä. Tilavuudeltaan yli 22 m³ teollisuuskaatopaikka toimi vuosina , aluetta laajennettiin kahdesti 199-luvulla. Kaatopaikalle on viety rakennusteollisuuden jätteitä, prosessiveden lietettä ja kiinteää asbestijätettä. Kaatopaikkaa muotoillaan ja pintakerrokset tehdään puhtailla ylijäämämailla. Lopuksi alueelle tehdään istutuksia. Vanhan teollisuuskaatopaikan sulkemistoiminnasta vastasi Niska & Nyyssönen Oy vuoteen 21 saakka, jonka jälkeen Soraset Yhtiöt Oy otti vastuun. Soraset Yhtiöt Oy fuusioitui toukokuussa 212 Skanska Infra Oy:öön, joka vastasi vuosina pohjavesitarkkailusta. Vuoden 215 alusta lähtien Kreate Oy on hallinnoinut aluetta ja vastaa tällä hetkellä vesien tarkkailusta. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan kateainetehtaan vanha teollisuuskaatopaikka aiheuttaa merkittävän kokonaisriskin Uusniityn vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat ravinteet, metallit, liuottimet, PCB, PAH-yhdisteet ja öljyt. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Partekin vanhan teollisuuskaatopaikan pohjoisosa ulottuu pohjavesialueen rajalle ja Uusniityn vedenottamo sijaitsee noin 2 m etäisyydellä luoteessa / pohjoisessa. Vedenottamon ja kaatopaikan välillä on todennäköisesti lounais- / koillissuuntainen kalliokynnys, joka jakaa pohjaveden virtausta alueella. Pohjaveden päävirtaus Muijalan alueella on Lohjanharjun suuntainen koillisesta lounaaseen. Nummenkylän kohdalla virtausta on myös koilliseen Iso-Myllylammen suuntaan. Alueen maasto on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 69

71 Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Partekin vanhan teollisuuskaatopaikan uudelleen sulkemistoimintaan liittyvä pohjavesitarkkailu vuonna 216 perustui Uudenmaan ympäristökeskuksen päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro UUS- 26-Y , No YS Päätöksen mukaan vedenlaatua tarkkaillaan sulkemistoiminnan aikana kaksi kertaa vuodessa pohjaveden havaintopisteestä 76 ja yhdestä pintavesipisteestä. Havaintoputki 76 jäi maamassojen alle loppuvuodesta 212 ja paikalle asennettiin huhtikuussa 213 uusi havaintoputki 76B. Toiminnanharjoittaja on vapaaehtoisesti tutkinut joka kolmas vuosi läheisen porakaivon (Kaivo2) vedenlaadun. Seuraavan kerran porakaivon vesi tulisi tutkittavaksi vuonna 217. Vuonna 216 pohjaveden laatumääritykset tehtiin touko- ja marraskuussa liitteen 4 mukaisesti. Pohjavedestä seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaiskovuus, alkaliteetti, happi, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), ammoniumtyppi, mangaani, rauta, AOX ja sulfaatti sekä VOC-yhdisteet. VOC-yhdisteet määritettiin Uudenmaan ELY-keskuksen määräyksestä, sillä AOXpitoisuudet olivat olleet koholla. Tulokset Muijalan teollisuuskaatopaikan pohjavesitarkkailun mittaustuloksia on esitetty taulukossa 26 ja kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin vuonna 216 touko- ja marraskuussa havaintopisteestä 76B. Vanhan teollisuuskaatopaikan tarkkailussa havaintopisteen 76B hapettuvuus COD Mn (8,3 11 mg O₂/l) oli koholla ja talousveden laatusuositus 5, mg O₂/l ylittyi (kuva 76). Liukoisen mangaanin pitoisuus ylitti talousveden suosituspitoisuuden 5 µg/l (taulukko 24), raudan pitoisuus oli matala. Vuonna 216 ammoniumtypen pitoisuudet (15 18 µg/l) alittivat pohjaveden ympäristönlaatunormin 2 µg/l. Sulfaattipitoisuus on ollut viimeisimmän neljän vuoden ajan koholla ja vuonna 216 mitatut pitoisuudet olivat mg/l. Pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l kuitenkin alittui. Kloridipitoisuudet olivat matalia, 6 7 mg/l ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l alittui selvästi. Pohjaveden kokonaiskovuuden ja alkaliteetin pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä vuosina (kuva 77). Kokonaiskovuus kuvaa veteen liuennutta magnesiumia ja kalsiumia. Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä happoja vastaan. AOX-pitoisuudet olivat edelleen melko korkeat ja samaa suuruusluokkaa kuin kahtena aikaisempana vuonna (kuva 78). AOX-pitoisuus kuvaa orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneiden halogeenien (mm. Cl ja Br) määrää. AOX-pitoisuutta voivat nostaa useat halogeenejä sisältävät yhdisteet, kuten dioksiinit, furaanit, kloorifenolit, PCB-yhdisteet, torjunta-aineet ja palonesto-aineet jne. Vuonna 216 kaatopaikan tarkkailussa analysoitiin VOC-yhdisteet, eikä niitä todettu, sen sijaan Uusniityn alueella on todettu torjunta-aineita mm. vedenottamon vedessä. Taulukko 26. Liukoisten metallien, AOX- ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Muijalan vanhan teollisuuskaatopaikan tarkkailussa vuonna 216. Kreate Oy µg/l touko 16 marras 16 Mangaani, Mn 5 / Rauta, Fe 2 / - <25 <25 AOX-yhdisteet 59 8 VOC-yhdisteet Talousveden laatu / ymp.normi ei todettu 76B 7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

72 mmpy N2 76, 75, 74, 73, Pinnankorkeudet 76 76B mg O₂/l Happi 76 76B C Pohjaveden lämpötila 76 76B Kuva 75. Pohjaveden pinnankorkeudet, liuenneen hapen pitoisuudet ja lämpötilat Muijalan teollisuuskaatopaikan tarkkailussa vuosina , 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, ph ms/m Sähkönjohtavuus mg/l Hapettuvuus 76, CODMn 76B, CODMn 76 76B Kaivo B Kaivo2 Kaivo2, CODMn Kuva 76. ph-arvot, sähkönjohtavuudet ja COD Mn - pitoisuudet Muijalan teollisuuskaatopaikan tarkkailussa vuosina mmol/l 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kokonaiskovuus mmol/l 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Alkaliteetti µg/l Ammoniumtyppi 76B Kaivo2 76B Kaivo2 76B Kaivo2 Kuva 77. Kokonaiskovuuden, alkaliteetin ja ammoniumtypen pitoisuudet Muijalan teollisuuskaatopaikan tarkkailussa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 71

73 µg/l 12 AOX mg/l 12 Sulfaatti mg/l 25 Kloridi / 76B Kaivo B 76B Kaivo2 Kuva 78. AOX-, sulfaatti- ja kloridipitoisuudet Muijalan teollisuuskaatopaikan tarkkailussa vuosina Yhteenveto Uusniitty-Ratametsä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Uusniitty Ratametsä tarkkailualueella seurattiin vuonna 216 pohjaveden pinnankorkeuksia 17 havaintopisteestä, joista yksi piste on mukana kahdessa eri tarkkailussa. Uusniityn vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet olivat alkuvuodesta korkeammalla kuin loppuvuodesta 216. Marraskuussa pinnantasot olivat 7 95 cm matalammalla kuin toukokuussa. Vedenotto lisääntyi selkeästi kesäkuussa, mikä vaikutti loppuvuoden pinnankorkeuksiin. Kauempana vedenottamosta pinnankorkeudet olivat yleisesti matalammalla tasolla loppuvuodesta kuin toukokuussa, poikkeuksena Cembritin tehtaan eteläpihan alueella pinnankorkeus nousi loppuvuotta kohti. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 216 pohjaveden laatua 13 havaintopisteestä, joista yksi piste (LemA3) kuului samanaikaisesti kahden eri toiminnanharjoittajan tarkkailuihin. Uusniityn tarkkailualueen korkeimmat sulfaattipitoisuudet vuonna 216 olivat Cembritin tehdasalueella ja asfalttiaseman koillisreunalla, molemmissa tarkkailuissa yhdessä havaintopisteessä ylittyi talousveden suosituspitoisuus 25 mg/l. Pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l ylittyi asfalttiaseman itäosan kahdessa havaintopisteessä. Kohonneita sulfaatin pitoisuuksia mitattiin Cembritin tehdasalueella, betoniasemalla, asfalttiasemalla ja vanhan teollisuuskaatopaikan tarkkailupisteissä. Useimmissa pohjaveden tarkkailupisteistä pitoisuudet olivat edelleen laskusuunnassa tai samansuuruiset kuin vuotta aiemmin, mutta myös yksittäisiä pitoisuuksien nousuja todettiin. Vuonna 216 SO₄-pitoisuudet Cembrit Production Oy:n tarkkailussa olivat mg/l, betoniaseman alueella mg/l, asfalttiaseman alueella mg/l ja vanhan teollisuuskaatopaikan tarkkailupisteessä mg/l. Porakaivon sulfaattipitoisuudet olivat matalia. Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄-pitoisuus oli vuoden 216 toukokuussa 29 mg/l, mikä oli laskusuunnassa neljään aiempaan vuoteen verrattuna. Uusniityn alueen pohjaveden kloridipitoisuudet olivat edelleen laskusuunnassa vuonna 216: Cembritin tehdasalueella mg/l, Lemminkäisen asfalttiaseman seurannassa 9 27 mg/l ja Ratametsän alueella alle 7 mg/l. Ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi neljässä havaintopisteessä ja kahdessa pisteessä pitoisuudet olivat laatunormin tasolla. Korkeimmat pitoisuudet olivat Cembritin tehdasalueella. Vuonna 216 lähellä kantatietä 1125 sijaitsevasta pisteestä mitatut kloridipitoisuudet olivat matalia. Betoniaseman tarkkailussa ei analysoitu kloridipitoisuuksia. Uusniityn vedenottamoveden kloridipitoisuudet vuonna 216 olivat mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 25 mg/l. Cembritin tehdasalueella liukoisen kromin, molybdeenin, kaliumin, kalsiumin ja natriumin pitoisuudet olivat selkeästi koholla yhdessä pisteessä ja lievemmin kohonneita kahdessa muussa pisteessä vuonna 216. Yhden pisteen liukoisen kromin pitoisuus (36 µg/l) keväällä ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 1 µg/l ja alumiinin pitoisuudet (32 42 µg/l) talousveden enimmäispitoisuuden 2 µg/l. Loppuvuodesta kohon- 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

74 neiden metallipitoisuuksien takia pohjavettä seurataan alkuvuodesta 217 lisänäytteenotoin. Betoniaseman alueella mitattujen liukoisten metallien pitoisuudet olivat melko matalia. Asfalttiaseman, Ratametsän alueen ja vanhan teollisuuskaatopaikan seurannassa liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet paikoin ylittivät talousveden laatusuosituspitoisuudet. Uusniityn alueella todettiin yhdessä pisteessä Cembritin tehdasalueella öljyhiilivetyjä loppuvuodesta 216. Muissa havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä vuoden 216 aikana. Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC) todettiin Cembritin tehdasalueella neljässä eri havaintopisteessä tetrakloorieteeniä. Pitoisuudet olivat pieniä ja talousveden enimmäispitoisuus ja pohjaveden ympäristönlaatunormi alittuivat selkeästi. Lisäksi todettiin kahdessa pisteessä pienet pitoisuudet cis-1,2-dikloorieteeniä ja trikloorieteeniä sekä yhdessä pisteessä dimetyylisulfidia DMS ja asetonia. Peab Industri Oy:n betoniaseman alueella todettiin yhdessä pisteessä myös pieni pitoisuus tetrakloorieteeniä. Lemminkäisen asfalttiaseman tarkkailussa todettiin porakaivon vedessä pieni pitoisuus siloksaaneja, jotka ovat tyypillisiä yhdisteitä kuluttajakemikaaleissa. Vanhan teollisuuskaatopaikan havaintopisteessä ei todettu VOC-yhdisteitä, mutta AOX-pitoisuudet olivat melko korkeat (59 8 µg/l), mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden (mm. kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. AOX-pitoisuutta voivat nostaa mm. alueella todetut torjunta-aineet tai dioksiinit, furaanit, PCB-yhdisteet tai muut halogeeneja sisältävät yhdisteet. Vedenottamon veden laatu Uusniityn vedenottamon raakaveden laatua seurattiin Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Uusniityn vedenottamon raakaveden kloridipitoisuudet ovat olleet korkeita ainakin vuodesta 29 lähtien. Vuonna 216 mitatut kloridipitoisuudet olivat mg/l, pitoisuudet ylittivät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Vedenottamon sulfaattipitoisuudet nousivat korkeimmillaan pitoisuuteen 57 mg/l vuosina , jonka jälkeen veden sulfaattipitoisuus alkoi laskea ja vuonna 216 mitattu pitoisuus oli 29 mg/l. Edellisvuoden tapaan Uusniityn vedenottamon vedessä todettiin torjunta-aineista atratsiinia, atratsiinin hajoamistuotteita (DEA, DIA, DEDIA), terbutylatsiinia ja terbutylatsiinin desetyylijohdannaista sekä simatsiinia. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on,1 µg/l, mikä alittui kaikkien yhdisteiden osalta. Todetuista torjunta-aineista atratsiinin pitoisuus oli suurin (,96 µg/l). Määritettyjen torjunta-aineiden yhteispitoisuus oli,22 µg/l, mikä alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,5 µg/l. Uusniityn vedenottamon vedenlaatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vedessä ei todettu talousveden laatuvaatimuksen (,1 msv/vuosi) ylittävää määrää radioaktiivisuutta. 5.9 Lohjanharjun ulkopuoliset vedenottamot Tytyrin kalliopohjavesi Tytyrin kalliopohjavesi pumpataan Nordkalkin kaivoksesta Pitkäniemen ja Solheimin pumppaamoilta 18 m ja 21 m syvyydestä Lohjan vesilaitoksen toimesta (Arola & Rantala 211). Vedenotto perustuu Länsi- Suomen vesioikeuden myöntämään lupaan 58/199/1, jonka mukaan vettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 3 3 m³/vrk (Talousveden valvontatutkimusohjelma 211). Vuonna 216 kaivoksesta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin m³/vrk, mikä oli keskimäärin 87 m³/vrk vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vesi johdetaan Tytyrin vesilaitoksen hiekkasuodatuksen kautta Keski-Lohjan alueen verkostoon. Laitoksella otetiin lokakuussa 215 käyttöön UV-puhdistuslaitteisto. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Tytyrin kaivoksesta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa. Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Lisäksi lokakuussa 216 vesilaitoksen lähtevästä vedestä tutkittiin radon ja radioaktiivisuus. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen seurantaa jatkettiin kolmen kuukauden välein. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b, 2c ja 4. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 73

75 Vedenlaadun tulokset Toukokuussa 216 tutkittujen ominaisuuksien osalta Tytyrin kalliopohjaveden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 mitatut veden kloridipitoisuudet mg/l ylittivät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Vuosina kloridipitoisuus on vaihdellut mg/l. Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC) todettiin erittäin pienet pitoisuudet trikloorieteeniä (,8 µg/l) ja 1,2-dikloorieteeniä (,8 µg/l). Talousvedelle annettu tri- ja tetrakloorieteenin enimmäispitoisuus 1 µg/l alittui selvästi. Tytyrin kalliopohjavedestä on aiemmin tutkittu VOC-yhdisteet vuosina 28, 29, 211, 214 ja 215, jolloin on todettu pieniä pitoisuuksia mm. di-, tri- ja tetrakloorieteeniä. Lokakuussa 216 tutkittiin vesilaitokselta lähtevän veden radioaktiivisuus, ja viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi Pusulan Kylmälähteen vedenottamo, Keräkankare Kylmälähteen vedenottamo sijaitsee Keräkankareen 1E-luokan pohjavesialueella (1546) ja ottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa. Vesioikeuden luvan mukaan vettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 8 m³/vrk. Vuonna 216 ottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 561 m³/vrk, mikä oli keskimäärin 26 m³/vrk enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteessä 3a. Raakavesi alkaloidaan johtamalla vesi ottamolla sijaitsevan kalkkikivisuodattimen läpi. Tämän jälkeen vesi johdetaan UV-desinfiointilaitteiston läpi verkostoon Pusulan ja Huhdin ylävesisäiliöiden kautta. Veden jakelualue on Saukkola, Nummi ja Pusula sekä Sammatti ja Karjalohja. Kylmälähteen vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Lisäksi lokakuussa 216 vedenottamon vedestä tutkittiin radon ja radioaktiivisuus. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen tihennettyä seurantaa ei jatkettu. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b, 2c ja 4. Vedenottamon tulokset Veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Veden kloridipitoisuudet olivat melko matalia (5,9 6,2 mg/l). Lokakuussa 216 tutkittiin veden radioaktiivisuus, ja viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi Sammatin Kukkusnummen varavedenottamo Kukkusnummen vedenottamo sijaitsee Sammatin 1-luokan pohjavesialueella (17371). Ottamo on rakennettu vuonna 1991 ja käytössä on 1 siiviläputkikaivo. Vedenottokapasiteetti on 23 m³/vrk ja vesioikeuden luvan mukaan vettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 42 m³/vrk. Vettä ei käsitellä ennen mahdollista jakelua verkostoon. Vuonna 216 Kukkusnummen varaottamolta ei pumpattu lainkaan vettä verkostoon. Varavedenottamolla vedenlaadun ja häiriötilanteissa nopean käyttöönoton turvaamiseksi juoksutetaan vettä kerran viikossa noin 2 m³. Kukkusnummen varavedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet vuonna 216 kahdeksan kertaa (tammi-heinäkuussa ja joulukuussa). Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen tihennettyä seurantaa ei jatkettu. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b, 2c ja 4. Vedenottamon tulokset Veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Raakaveden kloridipitoisuudet 8,6 9,2 mg/l alittivat vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun tavoitetason 25 mg/l. 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

76 5.9.4 Karjalohjan Laivarannan varavedenottamo Laivarannan varavedenottamo sijaitsee Pukkilanharjun 1-luokan pohjavesialueella (12231) ja ottamolla on 1 siiviläputkikaivo. Ottamolle ei ole haettu vesioikeuden lupaa. Vettä ei käsitellä ennen mahdollista jakelua verkostoon. Vuonna 216 varavedenottamo oli käytössä muutaman viikon ajan elokuussa. Edellisen kerran ottamo on ollut jatkuvasti toiminnassa vuonna 213, jolloin vedenottomäärä oli noin 19 m³/d. Tämän jälkeen verkostoon on pumpattu vain satunnaisesti vettä lyhyitä ajanjaksoja. Varavedenottamolla vedenlaadun ja häiriötilanteissa nopean käyttöönoton turvaamiseksi juoksutetaan vettä kerran viikossa noin 2 m³. Laivarannan varavedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa) vuonna 216. Toukokuun 216 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Lisäksi lokakuussa 216 vedenottamon vedestä tutkittiin radon ja radioaktiivisuus. Kaliumin ja kloridin pitoisuuksia seurattiin tihennetysti talvikaudella ja toukokuun jälkeen tihennettyä seurantaa ei jatkettu. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a, 2b, 2c ja 4. Vedenottamon tulokset Veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 216 ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Veden kloridipitoisuudet 8 11 mg/l alittivat vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun tavoitetason 25 mg/l. Lokakuussa 216 tutkittiin veden radioaktiivisuus, ja viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi. 6 Pohjavesien yhteistarkkailun jatkaminen Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 25 lopulla. Yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 216 Lohjan kaupungin ympäristönsuojelu, Lohjan kaupungin Palvelutuotanto / Rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka (kolme velvoitetarkkailua) ja vesihuolto sekä 11 toiminnanharjoittajaa (11 velvoitetarkkailua). Tarkkailututkimus toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Tulosten tarkasteluun on otettu mukaan terveysvalvontaviranomaisten edellyttämien vedenottamoiden tarkkailujen tulokset. Kuntaliitosten myötä Lohjan vesilaitoksen vedenottamoiden määrä on lisääntynyt, ja yhteenvedossa ovat mukana Pusulan Keräkankareella sijaitseva Kylmälähteen vedenottamo sekä Sammatin Kukkusnummen ja Karjalohjan Laivarannan varavedenottamot. Yhteistarkkailun jatkaminen ja kehittäminen on perusteltua monien riskitoimintojen sijoittuessa tärkeälle pohjavesialueelle ja useiden vedenottamoiden vaikutusalueelle. Yhteistarkkailun avulla saadaan kokonaiskuva pohjaveden tilasta ja mahdollisesti vedenottoa uhkaavista tekijöistä. Myllylammen/Porlan alueella Tynninharjulla pohjavedessä on todettu paikoin kohonneita pitoisuuksia bensiinin lisäainetta MTBE:tä, jonka kulkeutuminen lähimpien vedenottamoiden suuntaan on mahdollista. Ojamonkankaan vanhan kaatopaikan ja Myllylammen vedenottamon välisen alueen pohjaveden laatua on tärkeää seurata jatkossakin. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa ehdotetaan alueen MTBE-päästöjen selvittämistä (Arola & Rantala 211). Uusniityn vedenottamon vaikutusalueella on monia riskitoimintoja ja pohjaveteen jo päässeiden päästöjen jatkuva seuranta on tärkeää. Torjunta-ainejäämiä on aiemmin havaittu Moisionpellon ja Pappilankorven sekä Uusniityn alueilla. Myös Porlan ottamolla, Tytyrin kaivosvedessä ja Laivarannan varavedenottamolla on todettu pieniä pitoisuuksia torjunta-aineyhdisteitä. Tilannetta on hyvä seurata ajoittain, vaikka pitoisuudet pääosin ovatkin pieniä. Pohjaveden AOX-pitoisuus (adsorboituneet orgaaniset halogeeniyhdisteet, yleensä Cl ja Br) oli koholla Uusniityn/Ratametsän vanhan teollisuuskaatopaikan alueella. AOX-pitoisuutta nostavat kloorattujen hiilivetyjen lisäksi mm. kloorifenolit ja torjunta-aineet (Arola & Rantala 211). Vuonna 216 VOC-analyysipakettiin lisättiin joukko uusia yhdisteitä, mm. freonit ja siloksaanit, joita löytyikin pieniä pitoisuuksia eri puolilta pohjavesialuetta. Näiden uusien yhdisteiden analysoiminen keskeisimpien vedenottamoiden vedestä olisi hyvä tehdä lähitulevaisuudessa. Pohjaveden kloridipitoisuudet olivat edelleen paikoin kohonneita kantatien 1125, valtatien 25 ja moottoritien E18 läheisyydessä sekä usealla vedenottamolla. Vedenottamoilla aloitettua kloridin ja kaliumin seurantaa on hyvä jatkaa, sillä teiden suolauksessa käytetään perinteisen suolan lisäksi kaliumkloridia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 75

77 Lohjan alueen pohjavesien yhteistarkkailua jatketaan vuonna 217 mukana olevien toiminnanharjoittajien ja tahojen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Vuoden 216 aikana yhteistarkkailuun liittyi kaksi uutta kohdetta, Keski-Lohjan Pesula ja Harjun vanhan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä tarkkailu. Suurin osa vuonna 216 yhteistarkkailussa mukana olleista pohjaveden havaintoputkista toimi hyvin. Mukana on edelleen muutamia heikosti toimivia tai hyvin syviä putkia, joista näytteenotto vaatii enemmän aikaa kuin normaalisti toimivista putkista. 7 Yhteenveto Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Pohjaveden yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 25 ja vuosi 216 oli 11. täysi tarkkailuvuosi. Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää ja se on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi 1E-luokan pohjavesialueeksi. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen ( A ja B). Pohjavesialueen pinta-ala on 31,7 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 13,8 km². Tuloksia tarkasteltaessa alue on jaettu kahdeksaan tarkkailualueeseen, joista kussakin on vähintään yksi pohjavedenottamo. Yhteenvedossa on käsitelty myös Lohjanharjun ulkopuolisten, Lohjan kaupunkiin kuntaliitosten myötä liittyneiden vedenottamoiden valvontatarkkailunäytteiden tulokset. Vuonna 216 yhteistarkkailuun osallistuivat Lohjan kaupungista vesihuolto, ympäristönsuojelu sekä kaupunkitekniikka (kolmella kohteella). Tarkkailuvelvollista toiminnanharjoittajia oli mukana kaikkiaan 11. Yhteensä toteutettiin 16 eri ympäristöluvan tai tarkkailuohjelman mukaista pohjavesitarkkailua. Tarkkailuohjelmat ovat hyvin erilaisia ja vaihtelevan laajuisia johtuen toimintojen erilaisuudesta. Kuitenkin mittausten ja näytteenoton rytmitys on pyritty saamaan yhtenäiseksi. Mittauksia tehtiin yhdeksältä pohjavedenottamolta, Tytyrin kaivoksesta pumpatusta kalliopohjavedestä, kolmelta Lohjanharjun ulkopuoliselta vedenottamolta ja 79 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Pohjaveden laatua verrattiin talousveden kemiallisiin ja mikrobiologisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin (STM:n asetus 1352/215 ja kaivovesiasetus STMa 41/21) sekä pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (VNa 341/29). Lohjan alueella vuosi 216 oli hieman keskimääräistä lämpimämpi. Vuoden kokonaissademäärä jäi vähän keskimääräistä pienemmäksi. Tammikuu 216 oli kylmä ja runsasluminen. Keväällä oli poikkeuksellisen kuivia jaksoja, mutta kesän aikana saatiin normaalisti sateita. Loppuvuosi oli taas keskimääräistä vähäsateisempaa. Myllylampi/Porla Lohjanharju tarkkailualueella Myllylammen vedenottamon veden kloridipitoisuudet (2 21 mg/l) olivat edellisen vuoden tasolla ja talousveden tavoitetaso 25 mg/l alittui. VOC-yhdisteistä todettiin erittäin pieni pitoisuus trikloorieteeniä. Veden radioaktiivisuuden viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi. Tutkittujen ominaisuuksien osalta vedenottamon vedenlaatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Myös Porlan vedenottamon vesi oli hyvälaatuista tutkittujen ominaisuuksien osalta. Tarkkailualueella todettiin kohonneita pohjaveden kloridipitoisuuksia Ojamonkankaan vanhan kaatopaikan neljässä havaintopisteessä (14 35 mg/l), Harjun vanhan kaatopaikan kahdessa pisteessä (16 25 mg/l), Lohjan vesilaitoksen toisessa havaintopisteessä (22 mg/l) ja ympäristöyksikön Tynninharjun havaintopisteessä (57 mg/l). Kolmessa havaintopisteessä kloridipitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mikä oli saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Ojamonkankaan kunnostetun kaatopaikan seurannassa todettiin haihtuvia orgaanisia VOC-yhdisteitä (1,2-dikloorietaani, MTBE, cis-1,2-dikloorieteeni, trikloorieteeni, vinyylikloridi, bentseeni ja CFC-yhdisteet ja siloksaani D6). Bensiinin lisäaineen MTBE:n pitoisuudet ylittivät kahdessa pisteessä pohjaveden ympäristönlaatunormin 7,5 µg/l ja 1,2-dikloorietaanin pitoisuus ylitti yhdessä pisteessä normiarvon 1,5 µg/l. Yhdenkään yhdisteen pitoisuus ei ylittänyt talousvedelle annettuja enimmäispitoisuuksia. Yhden pisteen liukoisten metallien (Cd, Co) ja ammoniumtypen pitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin, lisäksi kuparin ja nikkelin pitoisuudet olivat koholla. Öljyhiilivetyjä ei todettu missään tarkkailualueen havaintopisteessä. 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

78 Harjun kaatopaikan tarkkailussa liukoisen lyijyn ja kuparin pitoisuudet ylittivät ympäristönlaatunormin, lyijyn pitoisuus ylitti myös talousveden enimmäispitoisuuden 1 µg/l. Kaatopaikan tarkkailussa todettiin myös kohonneita liukoisen bariumin, kadmiumin, koboltin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuuksia, mutta pohjaveden ympäristönlaatunormit eivät ylittyneet. Tarkkailupisteissä todettiin erittäin pieniä pitoisuuksia VOC-yhdisteitä (tetrahydrofuraani, trikloorieteeni, ETBE ja alfa-pineeni). Kahdessa pisteessä todettiin öljyhiilivetyjä (C₁₀ C₄₀) 6 23 µg/l ja fenolisista yhdisteistä todettiin fenolia ja bisfenoli A:ta vähäisiä määriä. Yhdessä pisteessä todettiin PAH-yhdisteitä, mutta talousveden enimmäispitoisuudet ja pohjaveden ympäristönlaatunormit alittuivat. Torjunta-aineista todettiin N,N-dietyyli-m-toluamidia (DEET) ja 2,6-diklooribentsamidia (BAM) kahdessa eri havaintopisteessä, molempien pitoisuudet alittivat sekä talousveden enimmäispitoisuuden,1 µg/l että pohjaveden ympäristönlaatunormin,1 µg/l. Kaivola Keskilohjan tarkkailualueella Kaivolan vedenottamon vesi oli rautaa ja mangaania lukuun ottamatta hyvälaatuista. Raudan ja mangaanin pitoisuudet ylittivät talousveden suosituspitoisuudet. Veden radioaktiivisuuden viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi. Lohjan vesilaitoksen havaintopisteessä kloridipitoisuus alitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l ja liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia arseenia lukuun ottamatta. Liukoisen arseenin pitoisuus ylitti lievästi pohjaveden ympäristönlaatunormin 5 µg/l. Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehtaan yhdessä havaintopisteessä todettiin korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet. Keski-Lohjan Pesulan eikä Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy:n tarkkailuissa ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Moisionpellon tarkkailualueella vuonna 216 mitatut vedenottamon veden kloridipitoisuudet mg/l ylittivät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l ja raudan sekä mangaanin pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuosituspitoisuudet. Lohjan vesilaitoksen seurannassa todettiin pieni pitoisuus bensiinin lisäainetta MTBE:tä sekä selvästi kohonneita kloridipitoisuuksia kahdessa pisteessä (54 mg/l). Pappilankorven tarkkailualueella vedenottamon veden kloridipitoisuudet mg/l ylittivät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, vedessä todettiin myös laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania. Lohjan vesilaitoksen Venteläntien havaintopisteen kloridipitoisuus 48 mg/l ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Myös Suitiantien välivarastointialueen tarkkailussa kloridipitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l sekä pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittivät talousveden suositusarvot, mikä on tyypillistä savipeitteisillä alueilla. Tarkkailualueella VOC-yhdisteistä todettiin yhdessä pisteessä pieni pitoisuus freonia (CFC-12), muualla ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Lempola Lempoonsuon tarkkailualueella Lempolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Veden radioaktiivisuuden viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi. Vanhan kaatopaikan ja vedenottamon välillä sijaitsevassa pohjavesipisteessä ei todettu VOC-yhdisteitä ja liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia. Vedenottamon raakaveden ja pohjavesipisteen kloridipitoisuudet alittivat ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Takaharju Perttilä tarkkailualueella Takaharjun vedenottamon vesi oli tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälaatuista eikä vedessä todettu radioaktiivisuutta. Rudus Oy:n betonituotetehtaan alueella liukoisen kromin pitoisuus oli lähellä pohjaveden ympäristönlaatunormia. VOC-yhdisteistä todettiin yhdessä pisteessä pieni pitoisuus freonia (CFC-11). Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella liukoisen alumiinin, raudan ja kuparin pitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormit tai talousveden suosituspitoisuuden. Lievästi kohonneita metallipitoisuuksia alueen tarkkailuissa todettiin koboltin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuuksissa. Tuotantoalueella todettiin kerran pieni pitoisuus öljyhiilivetyjä. Lehmijärven tarkkailualueella vedenottamon vesi oli tutkittujen ominaisuuksien osalta hyvälaatuista eikä raakavedessä todettu radioaktiivisuutta. Kantatien 1125 varrella sijaitsevien pohjaveden havaintopisteiden kloridipitoisuudet olivat kohonneita (38 mg/l ja 18 mg/l), pitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta laatusuositus 25 mg/l alittui. Myös vedenottamon kloridipitoisuudet alittivat tavoitepitoisuuden 25 mg/l. Yhdessä pohjavesipisteessä todettiin VOC-yhdisteisiin kuuvia bensiinin lisäaineita (MTBE, TAME), joiden pitoisuudet alittivat pohjaveden ympäristönlaatunormit. Uusniitty Ratametsän tarkkailualueella vedenottamon vedestä analysoitiin torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia ja terbutylatsiinia, näiden hajoamistuotteita ja simatsiinia. Todetut aineet ovat rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä. Talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat, atratsiinin pitoisuus oli korkein Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 77

79 todetuista torjunta-aineista, mutta talousveden enimmäispitoisuus,1 µg/l alittui. Uusniityn vedenottamon veden kloridipitoisuudet mg/l ylittivät talousveden tavoitetason 25 mg/l. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta vesi oli hyvälaatuista. Veden radioaktiivisuuden viitteellinen annos alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,1 msv/vuosi. Tarkkailualueen pohjaveden kloridipitoisuudet olivat vuonna 216 laskusuunnassa: neljän havaintopisteen kloridipitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l eikä kantatien 1125 läheisyydessä enää todettu korkeita kloridipitoisuuksia. Sulfaattipitoisuudet ylittivät talousveden laatusuosituksen 25 mg/l kahdessa havaintopisteessä, lisäksi pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l ylittyi yhdessä pisteessä. Pohjaveden kohonneita metallipitoisuuksia todettiin Cembritin tehdasalueella (alumiini, kromi, molybdeeni, kalium, kalsium ja natrium). Asfalttiaseman, Ratametsän alueen ja vanhan teollisuuskaatopaikan alueella liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet paikoin ylittivät talousveden laatusuosituspitoisuudet. Pohjaveden ympäristönlaatunormi ylittyi kerran kromin kohdalla ja talousveden suosituspitoisuus ylittyi yhdessä pisteessä alumiinin osalta. VOC-yhdisteistä todettiin tetrakloorieteeniä pieniä pitoisuuksia Cembritin ja betoniaseman alueella. Lisäksi todettiin pieniä pitoisuuksia cis-1,2-dikloorieteeniä, trikloorieteeniä, dimetyylisulfidia DMS, asetonia ja siloksaania. Cembritin tehdasalueella todettiin yhdessä pisteessä öljyhiilivetyjä loppuvuodesta 216. Tarkkailualueen muissa havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä vuoden 216 aikana. Vanhan teollisuuskaatopaikan seurannassa todettiin kohonneet AOX-pitoisuudet (59 8 µg/l), mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden (klooria tai bromia sisältävät orgaaniset yhdisteet, mm. dioksiinit, kloorifenolit tai torjunta-aineet) esiintymiseen pohjavedessä. Tytyrin kaivoksesta pumpatun kalliopohjaveden kloridipitoisuudet mg/l ylittivät talousveden tavoitetason 25 mg/l. VOC-yhdisteistä todettiin pienet pitoisuudet trikloorieteeniä ja 1,2-dikloorieteeniä. Kloridia lukuun ottamatta tutkittujen ominaisuuksien vedenlaatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset eikä vesilaitokselta lähtevässä vedessä todettu radioaktiivisuutta. Pusulan keräkankareella sijaitsevan Kylmälähteen vedenottamon, Sammatin Kukkusnummen varavedenottamon ja Karjalohjan Laivarannan varavedenottamon vedet täyttivät tutkittujen ominaisuuksien osalta hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

80 Lähdeluettelo Arola, T. & Rantala, J Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Golder Associates Oy. 74 s. + liitteet. Eerikäinen, A. & Jylhä-Ollila, M. 24. Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelma. Lohjan kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Moniste 14 s. + liitteet. Ihonen, M. & Onnila, P. 26. Elcoteq SE, Lohja Plant, Ympäristötekninen maaperätutkimus sisältäen YSA 13 :n mukaisen selvityksen pohjavesiolosuhteista, Moniste nro 2293, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Ilmatieteen laitos, 216. Vuoden 216 kuukausikatsaukset verkossa: luettu maalikuun 217 aikana. International Standard ISO International Standard. Water quality Sampling Part 11: Guidance on sampling of groundwaters. 23 p. + annexes. Kajander, S. & Huuhko, J. 24. Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Moniste 41 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. 29. Maaperän ja pohjaveden nykytila Cembrit Oy:n Lohjan tuotantolaitoksella Yhteenveto maaperä- ja pohjavesiselvityksistä Tutkimusraportti 167/29, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 43 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. 21. Maaperä ja pohjavesitutkimus Cembrit Oy:n Lohjan tehdasalueella , Tutkimusraportti 2/21, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 3 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. 21. Lohjan kaupungin vanhat kaatopaikat Riskianalyysin päivitys. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 37 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. & Nummela, K Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n pohjaveden tarkkailu vuosina Tutkimusraportti 355/212. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 42 s. Koljonen J. & Onnila, P VT1 Lohja Lohjanharju, Pohjaveden laadun lisäselvitykset. Ramboll Finland Oy. 16 s. + liitteet. Lindroos, N. & Nystén, T I Salpausselän pohjaveden kloridipitoisuuksien muutokset ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 11/ s. + liitteet. Nummela, K Cembrit Production Oy:n pohja- ja pintavesitarkkailujen yhteenveto vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 44/ s. + liitteet. Nummela, K Lohjan betoniaseman pohja- ja pintavesitarkkailun yhteenveto vuosilta , Peab Industri Oy / MBR Lohjan betoniasema. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 466/ s. + liitteet. Nummela, K. 29. Nummenkylän louhinta- ja murskausalueen pohjavesitarkkailun yhteenveto vuosilta 21 28, Lemminkäinen Infra Oy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 15/ s. + liitteet. Onnila, P. & Koljonen, J VT1 Lohja Lohjanharju, Pohjaveden laadun seuranta 215. Ramboll Finland Oy. 12 s. + liitteet. Onnila, P. & Takala, M VT1 Lohja Lohjanharju, Pintavesi- ja pohjavesitarkkailu Ramboll Finland Oy. 22 s. + liitteet. Päätalo, K. & Karjalainen, E Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Pilaantuneen maaperän kunnostus, Kydönpellontie 66 A, Lohja. Ramboll Finland Oy. Loppuraportti Rajasärkkä J Bisfenoli A jokapäiväinen kemikaalimme. Ympäristö ja terveys -lehti 1:212. Rintala, J. ja Suokko, T. 28. Pohjavesinäytteenotto Nykytila ja kehitystarpeet. Suomen ympäristö 48 / 28. Suomen ympäristökeskus. 56 s. + liitteet. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1352/215 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 41/21 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Talousveden valvontatutkimusohjelma Lohjan kaupungin vedenottamoille alkaen, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, kunnallistekniikka, Vesi- ja viemärilaitos Talousvesiasetuksen soveltamisohje, Osa III, Enimmäisarvojen perusteet. 5/215. VALVIRA, Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontavirasto. Tidenberg S., Taipale T. ja Gustafsson J. 29. MTBE ja TAME pohjavesiriskinä Suomessa. Suomen ympäristö 29 / 29. Suomen ympäristökeskus. 8 s. + liitteet. Valtioneuvoston asetus 341/29 vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta WHO, World Health Organization Guidelines for Drinking-water Quality. Fourth Edition, ISBN: p. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 79

81 Liitteet Liite 1. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta Liite 2.1. Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 216, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Liite 2.2. Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa 216 Liite 2.3. Vedenottamoiden kalium- ja kloridipitoisuudet Liite 3.1. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna 216 Liite 3.2. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 216 ja pinnankorkeustiedot Liite 4. Vedenlaatumääritykset kohteittain vuoden 216 yhteistarkkailussa 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

82 Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta Liite 1. (1/1) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 81

83 Liite 2.1. (1/7) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 216, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Myllylampi: vedenottamo NäytePvm *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,1 8, ,2 8, , 8, ,7 8, ,7 8, ,7 8, ,2 8, ,4 8, ,8 8, ,9 8, , 8, ,2 8, ms/m 4 Myllylampi *Sähkönj. *ph 8,5 8, 3 7,5 2 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Porla: vedenottamo NäytePvm *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,9 7, ,7 7, ,3 7, ,8 7, , 7, ,5 7, ,5 7, ,5 7, ,5 7, ,2 7, ,3 7, ,5 7,4 ms/m 4 Porla *Sähkönj. *ph 8,5 8, 3 7,5 2 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

84 Liite 2.1. (2/7) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 216, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Kaivola: vedenottamo NäytePvm *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,2 7, ,5 7, ,2 7, ,9 7, ,1 7, ,3 7, ,8 7, ,3 7, ,5 7, ,4 7, ,6 7, ,8 7,2 ms/m 4 Kaivola *Sähkönj. *ph 8,5 8, 3 7,5 2 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Moisionpelto: vedenottamo *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,5 7, ,8 7, ,1 7, ,8 7, ,6 7, ,3 7, ,4 7, ,8 7, ,9 7, ,5 7, ,5 7, ,1 7,5 ms/m Moisionpelto *Sähkönj. *ph 8,5 8, 7,5 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 83

85 Liite 2.1. (3/7) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 216, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Pappilankorpi: vedenottamo *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,9 7, ,7 7, ,4 7, ,2 7, , 7, ,4 7, ,4 7, ,4 7, ,8 7, ,7 7, , 7, , 7,4 ms/m Pappilankorpi *Sähkönj. *ph 8,5 8, 7,5 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lempola: vedenottamo *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,9 7, ,1 7, ,9 7, ,5 7, ,4 7, ,9 7, ,2 7, ,3 7, ,4 7, ,3 7, ,6 7, ,7 7,2 ms/m 4 Lempola *Sähkönj. *ph 8,5 8, 3 7,5 2 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

86 Liite 2.1. (4/7) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 216, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Takaharju: vedenottamo *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,8 7, ,9 7, ,3 7, ,4 7, ,6 7, ,4 7, , 7, ,2 7, ,5 7, ,3 7, ,9 7, ,7 7,1 ms/m 4 Takaharju *Sähkönj. *ph 8,5 8, 3 7,5 2 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lehmijärvi: vedenottamo *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,4 7, ,3 7, ,5 7, ,5 7, ,7 7, ,8 7, ,6 7, ,8 7, ,7 7, ,6 7, ,5 7, ,8 7,6 ms/m 4 Lehmijärvi *Sähkönj. *ph 8,5 8, 3 7,5 2 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 85

87 Liite 2.1. (5/7) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 216, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Uusniitty: vedenottamo *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,6 7, ,5 7, ,7 7, ,4 7, ,1 7, ,9 7, ,9 7, ,7 7, ,6 7, ,8 7, ,4 7, ,1 7,2 ms/m 4 Uusniitty *Sähkönj. *ph 8,5 8, 3 7,5 2 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Tytyri: kaivosvesi *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,2 8, , 8, , 8, ,5 8, ,8 8, ,8 8, ,9 8, , 8, ,7 8, ,7 8, ,9 8, ,9 8,2 ms/m Tytyri, kaivosvesi *Sähkönj. *ph 8,5 8, 7,5 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

88 Liite 2.1. (6/7) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 216, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Kylmälähde (Pusula): vedenottamo *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,8 8, ,6 8, ,5 8, ,1 8, ,2 8, ,5 8, ,5 8, ,5 8, ,7 8, ,5 8, ,4 8, ,5 8,3 ms/m Kylmälähde *Sähkönj. *ph 8,5 8, 7,5 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kukkusnummi (Sammatti): varavedenottamo *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,7 7, ,7 7, ,5 7, ,3 7, ,5 7, ,8 7, ,1 7, ,9 7,3 ms/m Kukkusnummi *Sähkönj. *ph 8,5 8, 7,5 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 87

89 Liite 2.1. (7/7) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 216, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Laivaranta (Karjalohja): varavedenottamo *Mikr.22oC *koli36 *E.coli *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/1 ml pmy/1 ml ms/m ,8 7, ,5 7, ,5 7, ,9 7, ,2 7, ,8 7, ,7 7, ,4 7, ,5 7, ,2 7, ,7 6, ,2 7,1 ms/m 4 Laivaranta *Sähkönj. *ph 8,5 8, 3 7,5 2 7, 1 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

90 Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa 216 Liite 2.2. (1/2) Vedenlaatumääritykset, toukokuu 216 Myllylampi Porla Kaivola Moisionpelto Pappilankorpi Lempola Haju ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua Maku ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua STMa 1352/215 ohjearvo s=suositus v=vaatimus käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia Ulkonäkö kirkas, väritön kirkas, väritön kellertävä kellertävä kellertävä kirkas, väritön E.coli (36 C) pmy/1 ml pmy/1 ml (v) Enterokokit pmy/1 ml pmy/1 ml (v) Koliformiset (36 C) pmy/1 ml pmy/1 ml (s) Mikrobit (22 C) pmy/ml ei epätavallisia muutoksia ph 8, 7,4 7,1 7,4 7,4 7,2 6,5-9,5 (tavoite) Sähkönjohtavuus ms/m 25,7 22, 33,1 38, ,4 25 ms/m (tavoite) mg/l 8,7 7,2 2,5 4, 4, 8,8 Alkaliteetti mmol/l 1,4 1,1 2,4 1,4 1,3,9 Kok.kovuus mmol/l 1,,84 1,5 1,4 1,4,84 CODMn mg O /l <1 <1 <1 <1 <1 <1 5 mg O /l (s) NH -N µg/l <5 < ,4 <5 4 µg/l (s) NO -N µg/l µg/l (v) NO -N µg/l <2 <2 <2 <2 <2 <2 15 µg/l (v) Cl mg/l , / 25 mg/l (s) SO mg/l / 15 mg/l (s) Al µg/l <3 <3 <3 <3 <3 <3 2 µg/l (s) As µg/l 1,6 1,2 1,7 1,2 1,1,6 1 µg/l (v) Cd µg/l <,2 <,2 <,2,6 <,2 <,2 5, µg/l (v) Cr µg/l,51,38,1,6,6,29 5 µg/l (v) Cu µg/l <,2 1,2 3,9 1,1 1,3 4,7 2 µg/l (v) F mg/l <,2 <,2 <,2 <,2 <,2 <,2 1,5 mg/l (v) Fe µg/l <25 < <25 2 µg/l (s) Hg µg/l <,3 <,3 <,3 <,3 <,3 <,3 1, µg/l (v) K mg/l 2,2 1,8 2,7 3,3 3, 1,8 Mn µg/l <5 < <5 5 µg/l (s) Na mg/l 11 7, ,4 2 mg/l (s) Ni µg/l <,1,1,9 1,2 1,3 2,5 2 µg/l (v) Pb µg/l <,1,2,7 <,1 <,1,2 1 µg/l (v) Radon * Bq/l 5 4 <3 3 3 Bq/l (s) Radioaktiivisuus * msv/vuosi <,5 <,5 <,5 <,5,1 msv/vuosi (v) Torjunta-aineet Yksittäiset torjunta-aineet,1 µg/l (v) torjunta-aineet yhteensä,5 µg/l (v) VOC-yhdisteet Trikloorieteeni,5 µg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht 1 µg/l (v) * radonin ja radioaktiivisuuden määritykset tehty lokakuussa 216 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 89

91 Liite 2.2. (2/2) Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa 216 Vedenlaatumääritykset, toukokuu 216 Takaharju Lehmijärvi Uusniitty Tytyri, kaivosvesi (tuleva) Kylmälähde, Pusula Kukkusnummi, Sammatti varaottamo Haju ei hajua ei hajua ei hajua lievä vieras haju ei hajua ei hajua ei hajua Maku ei makua ei makua ei makua lievä vieras maku ei makua ei makua ei makua Laivaranta, Karjalohja varaottamo STMa 1352/215 ohjearvo s=suositus v=vaatimus käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia Ulkonäkö kirkas, väritön kirkas, väritön kirkas, väritön kellertävä kirkas, väritön kirkas, väritön kirkas, väritön E.coli (36 C) pmy/1 ml pmy/1 ml (v) Enterokokit pmy/1 ml pmy/1 ml (v) Koliformiset (36 C) pmy/1 ml pmy/1 ml (s) Mikrobit (22 C) pmy/ml ei epätavallisia muutoksia ph 7, 7,5 7,1 8,2 8,4 7,1 7, 6,5-9,5 (tavoite) Sähkönjohtavuus ms/m 22,6 18,7 29,1 35,8 11,2 15,5 18,2 25 ms/m (tavoite) mg/l 9,3 11,4 1,1 1,9 11,5 9,6 4, Alkaliteetti mmol/l 1,1,81 1, 1,9,7,96,92 Kok.kovuus mmol/l,84,64,72 1,3,45,6,67 CODMn mg O /l <1 <1 <1 1,3 <1 <1 <1 5 mg O /l (s) NH -N µg/l <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 4 µg/l (s) NO -N µg/l µg/l (v) NO -N µg/l <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 15 µg/l (v) Cl mg/l ,9 8, / 25 mg/l (s) SO mg/l ,6 9, / 15 mg/l (s) Al µg/l <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 2 µg/l (s) As µg/l,7 1,4 <,1 3,4,5,6,2 1 µg/l (v) Cd µg/l <,2 <,2 <,2 <,2 <,2 <,2 <,2 5, µg/l (v) Cr µg/l,47,47,58 <,5,21,29,5 5 µg/l (v) Cu µg/l ,2 4,2 8,1,5 3 2 µg/l (v) F mg/l <,2 <,2 <,2 <,2 <,2 <,2 <,2 1,5 mg/l (v) Fe µg/l <25 <25 <25 <25 <25 <25 <25 2 µg/l (s) Hg µg/l <,3 <,3 <,3 <,3 <,3 <,3 <,3 1, µg/l (v) K mg/l 1,8 1,5 1,5 3, 1,1 1,6 2,6 Mn µg/l <5 <5 <5 11 <5 <5 5,6 5 µg/l (s) Na mg/l 8, ,4 6,3 8,5 2 mg/l (s) Ni µg/l 1,1,4,2,3 <,1 1,3 2,5 2 µg/l (v) Pb µg/l,1,2,2 <,1 <,1 <,1,1 1 µg/l (v) Radon * Bq/l 3 4 <3 <3 (lähtevä vesi) Bq/l (s) Radioaktiivisuus * msv/vuosi <,5 <,5 <,5 <,5 (lähtevä vesi) <,5 <,5,1 msv/vuosi (v) Torjunta-aineet Atratsiini,96 µg/l, DEA,28 µg/l, DEDIA,13 µg/l, DIA,29 µg/l, Terbutylatsiini,28 µg/l, Terbutylatsiinidesetyyli <,1 µg/l Simatsiini,23 µg/l Yksittäiset torjunta-aineet,1 µg/l (v) torjunta-aineet yhteensä,5 µg/l (v) VOC-yhdisteet * radonin ja radioaktiivisuuden määritykset tehty lokakuussa 216 Trikloorieteeni,8 µg/l cis-1,2-dikloorieteeni,8 µg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht 1 µg/l (v) 9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/ maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Kaivola K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Myllylampi K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Porla K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Moisionpelto K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Pappilankorpi K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Lempola K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Takaharju K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Lehmijärvi K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Uusniitty K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Tytyri K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Kylmälähde K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Kukkusnummi K Cl maalis.15 heinä.15 syys.15 tammi.16 maalis.16 heinä.16 syys.16 tammi.17 maalis.17 mg/l Laivaranta K Cl Liite 2.3. (1/1) Vedenottamoiden kalium- ja kloridipitoisuudet

93 Liite 3.1. (1/1) Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna m³ Myllylampi Porla Kaivola Moisionpelto Pappilankorpi Lempola Takaharju Lehmijärvi Uusniitty Kylmälähde Tytyrin kaivos Yhteensä pumppaus, m³ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu yhteensä, m³ keskiarvo, m³/kk keskiarvo, m³/vrk m³ Lohjan vesilaitos, vedenotto v Myllylampi Porla Kaivola Moision- pelto Pappilan-korpi Lempola Takaharju Lehmijärvi Uusniitty Kylmälähde Tytyrin kaivos tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/ , 37,5 38, 38,5 39, 39,5 4, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Myllylampi pumppaus ,5 35, 35,5 36, 36,5 37, 37,5 38, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Porla pumppaus , 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39, 4, 41, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Kaivola pumppaus , 29, 3, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Lempola pumppaus , 39,5 4, 4,5 41, 41,5 42, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Moisionpelto pumppaus , 37,5 38, 38,5 39, 39,5 4, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Pappilankorpi pumppaus ,5 52, 52,5 53, 53,5 54, 54, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Takaharju pumppaus , 6,5 61, 61,5 62, 62,5 63, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Lehmijärvi pumppaus 13/89 28/89 8, 8,5 81, 81,5 82, 82,5 83, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Uusniitty pumppaus tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu m³ Kaivosvesi pumppaus Liite 3.2. (1/1) Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 216 ja pinnankorkeustiedot

95 Liite 4. (1/2) Vedenlaatumääritykset kohteittain vuoden 216 yhteistarkkailussa laatumääritys vedestä (x) = ei kaikista havaintopisteistä k = kertaluonteisesti Cembrit Production Oy Enics Finland Oy Keski-Lohjan Pesula Kreate Oy, Partekin vanha kaatopaikka Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Lohjan kaupunki, Ojamonkankaan kaatopaikka Lohjan kaupunki, Suitiantie välivarast. Lohjan kaupunki, Harjun kaatopaikka laatumääritys vedestä (x) = ei kaikista havaintopisteistä k = kertaluonteisesti Al x x x x Al Alkaliteetti x x x x x Alkaliteetti AOX x AOX As x x As Ba x Ba Ca x Ca Cd x x (x) x x Cd Cl x x x x x x Cl Co x (x) x Co CODMn x x x x CODMn Cr x x (x) x x Cr Cu x (x) x x Cu DOC x DOC E.coli x E.coli Enterokokit Enterokokit F x F Fe x x x x (x) x x Fe Fenoliset yhdisteet x x Fenoliset yhdisteet Haju x x x x x x x x x Haju Hg x Hg K x K Kokonaisfosfori x x x Kokonaisfosfori Kokonaiskovuus x x x x Kokonaiskovuus Kokonaistyppi x x x Kokonaistyppi Kolimuot. bakt (36 C) Kolimuot. bakt (36 C) Lämpötila x x x x x x x x x Lämpötila Maku Maku Mg x Mg Mikr22 C (pesäke lkm) Mikr22 C (pesäke lkm) Mn x x x x Mn Mo x x x Mo Na x Na NH -N x x x x x x NH -N Ni x (x) x x Ni NO -N x x NO -N NO -N x x x NO -N x x (x) x x x PAH -yhdisteet (x) x PAH -yhdisteet Pb x x x x Pb ph x x (x) x x x x x x ph Pinnankorkeus x x x x x x x x x Pinnankorkeus Radon Radon Radioaktiivisuus Radioaktiivisuus Sameus x x x x x x x Sameus Sb x x Sb Sn x Sn SO x x x x x x x SO Sähkönjohtavuus x x (x) x x x x x x Sähkönjohtavuus Ti x Ti TOC x x x TOC Torjunta-aineet x Torjunta-aineet Ulkonäkö x x x x x x x x x Ulkonäkö V x V VOC-yhdisteet x x (x) x x x x x VOC-yhdisteet Väriluku x x x x Väriluku Zn x x (x) x x Zn Öljyhiilivedyt x x (x) (x) x x (x) x Öljyhiilivedyt 94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217

96 Liite 4. (2/2) Vedenlaatumääritykset kohteittain vuoden 216 yhteistarkkailussa laatumääritys vedestä (x) = ei kaikista havaintopisteistä k = kertaluonteisesti Lohjan ympäristöyksikkö / yleisseuranta Nordic Waterproofing Oy, Kattoteollisuus Peab Industri Oy / MBR, Lohjan betoniasema Peltomaa, Lohjan Puhtaanapito Ky Rudus Oy, betonituotetehdas Skanska Infra Oy, Ratametsän maankaatopaikka Vesilaitos, ennakoiva tarkkailu Vedenottamot, laaja määritys laatumääritys vedestä (x) = ei kaikista havaintopisteistä k = kertaluonteisesti Al x x Al Alkaliteetti x x Alkaliteetti AOX AOX As (x) x As Ba Ba Ca x Ca Cd x x x (x) x Cd Cl x x x x Cl Co Co CODMn x x x x CODMn Cr x x x x (x) x Cr Cu x x (x) x Cu DOC (x) DOC E.coli x E.coli Enterokokit x Enterokokit F x F Fe x x (x) x Fe Fenoliset yhdisteet Fenoliset yhdisteet Haju x x x x x x x x Haju Hg (x) x Hg K x (x) x K Kokonaisfosfori Kokonaisfosfori Kokonaiskovuus x x x Kokonaiskovuus Kokonaistyppi Kokonaistyppi Kolimuot. bakt (36 C) x Kolimuot. bakt (36 C) Lämpötila x x x x x x x Lämpötila Maku x Maku Mg Mg Mikr22 C (pesäke lkm) x Mikr22 C (pesäke lkm) Mn x x Mn Mo x (x) Mo Na x Na NH -N x x NH -N Ni x (x) x Ni NO -N x (x) x NO -N NO -N x (x) x NO -N x x x x PAH -yhdisteet PAH -yhdisteet Pb x x x x x (x) x Pb ph x x x x x x x x ph Pinnankorkeus x x x x x x x Pinnankorkeus Radon x Radon Radioaktiivisuus x Radioaktiivisuus Sameus x x x x x (x) Sameus Sb (x) Sb Sn Sn SO x x x SO Sähkönjohtavuus x x x x x x x x Sähkönjohtavuus Ti Ti TOC x TOC Torjunta-aineet (x) Torjunta-aineet Ulkonäkö x x x x x x x x Ulkonäkö V V VOC-yhdisteet x x x x x (x) VOC-yhdisteet Väriluku x x x Väriluku Zn x x x (x) Zn Öljyhiilivedyt (x) x x x x x (x) Öljyhiilivedyt Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 277/217 95

97 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, 811 Lohja Puh ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)