Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2013

Transkriptio

1 Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 213 Katriina Nummela Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 248/214

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 248/214 Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 213 Katriina Nummela Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 Laatija: Katriina Nummela Tarkastaja: Heini Loikkanen Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 248/214 Valokuva(t): LUVY ry (Johan Lindholm) Julkaisu on saatavana myös internetistä: Harriprint Tmi Karkkila 214 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Pohjavesialue Perustietoa Pohjaveden laadun riskitekijät Näytteenotto ja analyysimenetelmät Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Vesinäytteiden analysointi Poikkeavien tilanteiden periaatteet Säätila vuonna Tulokset Myllylampi / Porla Lohjanharju Yleistä Vedenottamoiden seuranta Myllylammen vedenottamo Porlan vedenottamo Toiminnanharjoittajien seuranta Enics Finland Oy Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Yleisseuranta Lohjan vesilaitos, Antinkujan ja Kalkkitien havaintopisteet Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Yhteenveto tarkkailualueen Myllylampi / Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista Kaivola Keskilohja Yleistä Kaivolan vedenottamon seuranta Toiminnanharjoittajien seuranta Nordic Waterproofing Oy Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky Kaivolan pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste PT Yhteenveto Kaivola Keskilohjan tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista... 3

6 5.3 Moisionpelto Yleistä Moisionpellon vedenottamon seuranta Pappilankorpi Yleistä Pappilankorven vedenottamon seuranta Pappilankorven pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste OKS Suitiantien puhtaiden maiden välivarasto Yhteenveto Moisionpellon ja Pappilankorven tarkkailualueiden pohjaveden mittaustuloksista Lempola Lempoonsuo Yleistä Lempolan vedenottamon seuranta Lempolan pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste KaivoL Yhteenveto Lempola Lempoonsuon tarkkailualueen pohjaveden mittaustukoksista Takaharju Perttilä Yleistä Takaharjun vedenottamon seuranta Toiminnanharjoittajien seuranta Rudus Betonituote Oy Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Takaharjun pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste PS Yhteenveto Takaharju Perttilä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Lehmijärvi Yleistä Lehmijärven vedenottamon seuranta Lehmijärven pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste SK Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelun havaintopiste SK Yhteenveto Lehmijärven tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista. 52

7 5.8 Uusniitty Ratametsä Yleistä Uusniityn vedenottamon seuranta Uusniityn pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste Toiminnanharjoittajien seuranta Cembrit Production Oy Peab Industri Oy/ MBR, Lohjan betoniasema Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Skanska Infra Oy, Ratametsän maankaatopaikka ja vanha teollisuuskaatopaikka Yhteenveto Uusniitty Ratametsä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjavesien yhteistarkkailun jatkaminen ja kehittäminen Yhteenveto Kirjallisuuslähteet Liitteet Liite 1. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta Liite 2a. Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 213, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset... 8 Liite 2b. Vedenottamoiden analyysitulokset huhtikuussa Liite 3a. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna Liite 3b. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 213 ja pinnankorkeustietoja Liite 4. Vedenlaatumääritykset kohteittain vuoden 213 yhteistarkkailussa Kuvailulehti... 89

8

9 1 Johdanto Vuonna 2 annettu EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi on pantu täytäntöön lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/24) sekä asetuksella vesienhoitoalueista (133/24). Vuonna 26 tuli voimaan valtioneuvoston asetus 14/26 vesienhoidon järjestämisestä, jota muutettiin asetuksella 341/29. Uudessa asetuksessa vahvistettiin mm. pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiin käytettävät ympäristönlaatunormit. Lisäksi valtioneuvoston asetusta 122/26 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista muutettiin asetuksella 342/29, jonka tarkoitus on suojella pinta- ja pohjavesiä asettamalla tiettyjen aineiden ja aineryhmien päästökielto pohjaveteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (26/118/EY) pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta edellyttää pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurantaa ja pohjavesien suojelua. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus järjestää pohjavesien seurannan vesienhoitoalueella. Lohjan kaupungin vesilaitoksen Myllylammen ja Lehmijärven pohjavedenottamot on sisällytetty Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesitarkkailuohjelmaan. Ottamoilla suoritetaan sekä määrällistä että kemiallista perusseurantaa. Määrällistä seurantaa suoritetaan mittaamalla pohjaveden pinnan korkeuksia sopivista havaintoputkista, ja kemiallinen seuranta toteutuu valvontatutkimusohjelman parametrein. Vesien suojelussa ja hoidossa pyritään siihen, että pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vähintään hyvä vuoteen 215 mennessä. Tavoitteena on estää pohjavesien pilaantuminen ja turvata hyvälaatuisen pohjaveden riittävä saanti. Vuonna 212 voimaan tulleessa vesilaissa (587/211) säädetään mm. pohjaveden ottamisesta, vedenottamon suoja-alueesta ja ottamistoiminnan luvanvaraisuudesta. Ympäristönsuojelulain (86/2) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (luku 1, 8 ) kieltää ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden päästämisen pohjaveteen, eikä pohjaveden laatu saa huonontua tai käydä terveydelle vaaralliseksi. Kuntia edellytetään (luku 3, 25 ) huolehtimaan alueillaan ympäristön tilan seurannasta ja tiedottamaan siitä tarvittavassa laajuudessa. Pohjavesien osalta tämä tarkoittaa mm. riskikohteiden seurantaa. Vesihuoltolain (119/21, 15 ) mukaan vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua sekä veden hävikkiä laitoksen verkostossa. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Alueen pohjaveden tarkkailussa ovat mukana seuraavat tahot: Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos: vedenoton vaikutuksien, vedenottamoiden valuma-alueiden riskien ja vedenlaadun seuranta, vedenottolupien edellyttämien ehtojen täyttäminen Lohjan ympäristöyksikkö: muiden kuin lupavelvollisten riskien seuranta, kunnan tiedontarve pohjaveden laadusta Toiminnanharjoittajat: ympäristö- ja maa-ainesottolupien tarkkailuvelvoitteiden täyttäminen Lohjanharjun pohjavesialueen veden laatua vedenottamoilla ja vesijohtoverkossa seurataan kattavasti myös Lohjan kaupungin terveysvalvonnan hyväksymässä vesilaitoksen talousveden valvontatutkimusohjelmassa. Tähän raporttiin on sisällytetty talousveden valvontatutkimusohjelman tulokset Lohjanharjun pohjavedenottamoilta otetuista näytteistä vuodelta 213. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 7

10 Pohjaveden yhteistarkkailun avulla saadaan kokonaiskuva pohjaveden määrästä ja laadusta koko pohjavesialueella. Pohjavedessä mahdollisesti havaittavien haitta-aineiden päästölähteen selvittäminen ja levinneisyyden arviointi helpottuvat, kun tarkkailujen tulokset raportoidaan yhdessä yhteenvetoraportissa. Tarkkailuun liittymällä eri osapuolet voivat myös saada kustannussäästöjä, kun mahdolliset päällekkäisyydet näytteenotossa voidaan poistaa ja olemassa olevia havaintoputkia voidaan hyödyntää eri tahojen kesken. Yhteistarkkailussa noudatetaan Lohjan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) teettämän Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelman periaatteita (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 24). Lohjan kaupungin koordinoima yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 25 syksyllä. Tarkkailussa oli vuoden 213 lopulla mukana 13 tahoa tai toiminnanharjoittajaa: Cembrit Production Oy, kuitusementtilevytehdas Enics Finland Oy, elektroniikkatehdas Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, metallin kierrätystoiminta Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Lohjan tekninen toimi / kunnallistekniikka, Suitiantien välivarastointialue Lohjan tekninen toimi / kunnallistekniikka, Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Lohjan vesi- ja viemärilaitos, pohjavedenottamot Lohjan ympäristöyksikkö, yleisseuranta Nordic Waterproofing Oy, kattohuopatehdas Peab Industri Oy / MBR, Lohjan betoniasema Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky, jätehuoltotoiminta, välivarastointi Rudus Betonituote Oy, betonituotetehdas Skanska Infra Oy, Muijalan kaatopaikat (Ratametsä ja vanha teollisuuskaatopaikka) Vuoden 213 tarkkailututkimuksen on toteuttanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenotosta on vastannut sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden alat vesi- ja vesistönäytteet / näytteet maaperästä ja kiinteistä jätteistä). Vesianalyyseistä on vastannut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25. Ennen yhteistarkkailun aloittamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin osaltaan hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Tässä esitettävässä yhteenvetoraportissa on esitetty vuosien aikana yhteistarkkailun puitteissa tuotettuja pohjaveden mittaus- ja analyysituloksia. Terveysvalvonnan vedenottamoiden raakavesien tutkimukset tehdään erikseen, tässä yhteenvedossa tarkastellaan pääasiassa vuoden 213 tuloksia. Havaintopisteiden sijaintikartat on koottu erilliseksi liitteeksi, joka toimitetaan toiminnanharjoittajien lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 2 Pohjavesialue 2.1 Perustietoa Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää, joka kulkee Hankoniemeltä Lohjan ja Hyvinkään kautta Lahteen ja edelleen Itä-Suomeen. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen: A ja B (kartta liitteessä 1). Pohjavesialueen pinta-ala on 31,7 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 13,8 km² (Arola & Rantala 211). Muodostumisalue 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

11 sijoittuu Salpausselän keskiosiin, jossa vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset ulottuvat maan pintaan asti. Muodostuman liepeillä karkeammat kerrokset ovat vettä heikosti läpäisevien savi- ja silttikerrosten peittämiä, mikä johtaa paineellisen pohjaveden esiintymiseen joillakin alueilla. Ensimmäinen Salpausselän reunamuodostuma on syntynyt keskimäärin 8 metriä meren pinnan yläpuolella sijaitsevien kallioiden väliin. Kallionpinta nousee alueella lounaasta kohti koillista ja muodostuma on korkeimmillaan Lohjan asemalta koilliseen sijaitsevalla alueella, jossa selänne kohoaa 117 metrin korkeuteen. Matalimmillaan ( m mpy) alueen kallion pinnan taso on Pappilanselän alueelta kaakkoon suuntautuvassa kalliopainanteessa. (Kajander & Huuhko 24) Lohjanharjun muodostuma on ympäristöönsä pohjavettä purkava. Yhteistarkkailualueella pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen kohti Lohjanjärveä ja Lehmijärveä, mutta kaakkoisreunalla pohjavedet purkautuvat kaakkoon. Pohjavedenjakaja siis kulkee alueella pitkittäin, Salpausselän suuntaisesti. Lisäksi kalliokynnykset ohjailevat pohjaveden virtausta paikallisesti (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 24). Lohjanharjun arvioitu kokonaisantoisuus on 11 m³/vrk ja alueella on 12 pohjavedenottamoa, joista yhdeksän oli Lohjan vesilaitoksen käytössä ja kolme oli yksityisiä. Lisäksi Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä. Lohjanharjun vedenottamoiden ja Tytyristä pumpatun veden suhteelliset osuudet kokonaisvesimäärästä on esitetty kuvassa 1. Vuorokausikeskiarvona kaupunkilaisten käyttöön otettiin vuonna 213 noin 7 5 m³ pohjavettä, josta noin 1 8 m³ oli Tytyrin kalliopohjavettä (liitteet 3a ja 3b). Aiemmin varavedenottamona toimineesta Porlan ottamosta otettiin vettä kuuden kuukauden ajan vuonna 213. LOHJAN VESILAITOKSEN VEDENOTTAMOT VUONNA 213 Kaivos 23 % Myllylampi 18 % Porla 4 % Uusniitty 3 % Kaivola 11 % Lehmijärvi 13 % Takaharju 1 % Lempola 12 % Moisionpelto 4 % Pappilankorpi 2 % Kuva 1. Lohjan vesilaitoksen toimittama vesi, suhteelliset osuudet vedenottamoittain vuonna Pohjaveden laadun riskitekijät Pohjavesialueella harjoitettavan toiminnan seurauksena pohjavesi saattaa likaantua vähitellen tai äkillisesti esim. onnettomuuden seurauksena. Vuonna 211 valmistuneessa Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa riskikohteet on luokiteltu sijaintiriskin ja päästöriskin perusteella kolmeen luokkaan, jolloin kokonaisriski vedenottamon alueen pohjavedenlaadulle Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 9

12 ilmaistaan ei-merkittävänä, vähäisenä tai merkittävänä. Sijaintiriskiin vaikuttavat kohteen sijainti pohjavesialueen ja vedenottamoiden suhteen, maalajit sekä pintaveden valumasuunnat ja imeytyminen. Päästöriskissä huomioidaan kohteessa käytettävät haitta-aineet, aineiden liukenemis- ja kulkeutumisominaisuudet sekä varastointiolosuhteet. (Arola & Rantala 211) 3 Näytteenotto ja analyysimenetelmät 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Havaintoputken vedenpinnan korkeus mitattiin ennen huuhtelutoimenpiteitä ja näytteenottoa putken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus laskettiin mitatun syvyystiedon ja pohjavesiputken yläpään tarkan korkotiedon avulla. Tulokset ovat N2-korkeusjärjestelmän (TM35FIN) mukaiset (aiemmin käytettiin N6-järjestelmää). Pohjaveden pintaa kuvaavissa käyrissä saman alueen putket on saatettu hajauttaa eri kuviin, jos korkotasoerot ovat olleet suuria. Vesipinnan vaihtelut on näin saatu selkeämmin näkyviin. Pohjavesinäytteenotossa noudatettiin voimassa olevaa kansainvälistä standardia (ISO ) ja kansallisia ohjeistuksia (Rintala & Suokko 28). Ennen näytteenottoa vettä pyrittiin pumppaamaan vähintään kolme kertaa havaintoputken vesitilavuuden verran tai veden kirkastumiseen saakka, yleensä noin 2 3 min/putki. Näytteet otettiin pääsääntöisesti pumppaamalla ja paikan päällä mitattiin lämpötila sekä tehtiin aistinvaraiset havainnot vedestä. Öljyhiilivetymäärityksiä varten näytteet otettiin ensimmäisenä pohjavesikerroksen yläosasta. Huonosti toimivien, antoisuudeltaan heikkojen putkien osalta tyhjentäminen tehtiin mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja näytteenotossa käytettiin uppopumpun lisäksi myös pohjavesinoutimia. Myös hyvin syvien pohjavesiputkien näytteenotossa saatettiin käyttää noudinta. Kaivoista ja porakaivoista vesinäyte otettiin hanasta tai muuten soveltuvalla tavalla (kaivosta suoraan näyteastiaan). 3.2 Vesinäytteiden analysointi Vesianalyyseistä vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25). Akkreditoituja alihankintalaboratorioita käytettiin mm. öljyhiilivety- ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet, liuottimet) määrityksissä. Öljyhiilivetymääritys sisälsi hiilivetyjakeet C₁₀ C₄₀ jaoteltuna keskitisleisiin (C₁₀ C₂₁) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C₂₁ C₄₀). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet) laaja määritys käsitti sekä halogenoidut että ei-halogenoidut yhdisteet. Torjunta-aineiden monijäämämenetelmä käsitti kaasukromatografisella GC/MSD-menetelmällä esille saatavat yhdisteet ja/tai nestekromatografisella LC/ MSD-menetelmällä analysoitavat yhdisteet. Metallit määritettiin pääsääntöisesti liukoisina pitoisuuksina, eli analyysi tehtiin suodatetusta (,45 µm) pohjavesinäytteestä. Kaikki analyysitulokset ja tiedot analyysimenetelmistä, määritysrajoista sekä mittausepävarmuuksista on toimitettu luvanhaltijoiden lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 3.3 Poikkeavien tilanteiden periaatteet Laboratoriolla on laatujärjestelmän mukaiset ohjeet ja pohjavesinäytteenotossa on erilliset toimintamenetelmiä koskevat ohjeet poikkeavista tilanteista. Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista tai talousveden laatusuositukset tai -vaatimukset ylittyvät, ilmoitetaan poikkeamasta välittömästi analyysituloksen valmistuttua toiminnanharjoittajalle ja toiminnanharjoittajan kanssa sovittavalla tavalla Lohjan kaupungin ympäristöyksikön viranomaisille. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Vähimmäistoimenpide on uusintanäytteiden otto ja tilanteen seuranta. 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

13 4 Säätila vuonna 213 Vuoden 213 keskilämpötila Lohjan Porlan havaintoasemalla oli 6,3 C, mikä oli lähes asteen enemmän kuin pitkän ajan ( ) keskimääräinen vertailulämpötila 5,5 C. Alkuvuodesta 213 oli melko lauhaa ja lumista etelässä. Maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja lumipeite pääsi sulamaan vasta huhtikuussa. Touko-kesäkuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä ja loppuvuosi oli sateinen sekä lauha. (Ilmatieteen laitos 213) Vuoden 213 kokonaissademäärä Porlan havaintoasemalla oli 66 mm, mikä oli lähes 2 mm vähemmän kuin vuotta aiemmin ja myös pienempi kuin vertailukauden ( ) keskimääräinen sademäärä (723 mm). Edellisen kerran koko vuoden sadekertymä oli yhtä matala vuonna 26, jolloin sadetta kertyi alle 6 mm Porlan havaintoasemalla. Vuonna 213 Lohjalla keskimääräistä sateisempaa oli loka- ja marraskuussa. Lohjan Porlan kuukausittaiset sademäärät ja keskilämpötilat on esitetty kuvassa 2 vuoden 213 osalta ja kuvassa 3 vuosilta mm Lohja Porla, sademäärät ja lämpötilat 213 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu C sademäärä sadevertailu keskilämpötila vertailulämpötila Kuva 2. Sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuonna 213. mm Sademäärä ja lämpötila Lohjalla (Porla) sademäärä keskilämpötila tammi.9 maalis.9 heinä.9 syys.9 tammi.1 maalis.1 heinä.1 syys.1 tammi.11 maalis.11 heinä.11 syys.11 tammi.12 maalis.12 heinä.12 syys.12 tammi.13 maalis.13 heinä.13 syys.13 C Kuva 3. Kuukauden keskimääräiset sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 11

14 5 Tulokset Tulokset on käsitelty vedenottamoiden arvioitujen valuma-alueiden mukaisesti. Yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien tai tahojen havaintopisteistä määritetyt analyysit on lueteltu liitteessä 4. Analyysitulosten valmistuttua testausselosteet on toimitettu toiminnanharjoittajille ja viranomaisille. Lisäksi kaikki yhteistarkkailuun kuuluvat tulokset on koottu erilliseen koosteeseen, joka toimitetaan em. tahoille. Vedenottamoiden raakavedestä määritetyt analyysit ovat liitteissä 2a ja 2b. Pohjaveden laatua on verrattu STM:n asetusten 41/21 (pienten yksiköiden talousvesikaivot) tai 461/2 (vesilaitosvedet) ohjearvoihin sekä pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (VNa 341/29). 5.1 Myllylampi / Porla Lohjanharju Yleistä Tarkkailualueella on kaksi vedenottamoa, Myllylampi ja Porla, joiden lisäksi yhteistarkkailussa vuonna 213 olivat mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön havaintopisteet, Enics Finland Oy:n velvoitetarkkailuun liittyvät pohjaveden havaintopisteet Gunnarlan tehtaalla ja Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesitarkkailu. Lohjan vesilaitos tarkkaili Myllylammen vedenottamon lähialueella pohjaveden laatua kahdesta havaintopisteestä. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan merkittävimpiä riskejä alueen pohjavedelle aiheuttavat vanhat öljysäiliöt, asutus ja viemärit, huoltoasematoiminta, vanhat kaatopaikat, teollisuus- ja yritystoiminta, maantiekuljetukset ja teiden suolaus. Vähäisen riskin kohde on mm. pieneläinten hautausmaa. Alueella on polttoaineen jakeluasemien maaperäkunnostuksiin ja ympäristölupiin liittyvää määräaikaista pohjaveden tarkkailua, joka ei ole mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa Vedenottamoiden seuranta Myllylammen vedenottamo Myllylammen pohjavedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella keskellä omakotitaloaluetta, Lohjanharjun rinteessä. Myllylammen vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 59/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 2 m³/vrk. Vuonna 213 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin m³/vrk, mikä on noin 5 m³/vrk enemmän kuin vuotta aiemmin. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin liitteiden 2a ja 4 mukaisesti. Myllylammen vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan neljästä pohjavesiputkesta (havaintopisteet 65, 66, 77 ja 4_12). Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 4. Myllylammen vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Huhtikuun 213 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

15 mmpy, N2 41, Pinnankorkeudet, Myllylampi mmpy, N2 49, Pinnankorkeudet, Myllylampi 4, 48, 39, 47, 3_12 4_12 38, 46, 37, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 45, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 4. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Myllylammen vedenottamon alueella. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Huhtikuussa 213 tutkittujen ominaisuuksien osalta Myllylammen ottamon veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). Veden kloridipitoisuus 23 mg/l oli lähellä vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettua enimmäispitoisuutta 25 mg/l. Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita Porlan vedenottamo Porlan vedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan lounaispuolella, Myllylammen kaupunginosan omakotialueen ja Lohjanjärven välisellä ranta-alueella. Porlan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu päivättyyn Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämään lupaan 52/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 8 m³/vrk. Vedenottamo oli pitkään varavedenottamona, mutta keväällä 29 ottamo otettiin käyttöön. Vuonna 213 ottamo oli käytössä kuuden kuukauden aikana (kesä-, heinä-, elo-, loka-, marras- ja joulukuu), jolloin vedenottamolta pumpattiin vettä keskimäärin 289 m³/vrk. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin kesä-, heinä-, elo-, loka, marras- ja joulukuussa liitteen 2a mukaisesti. Porlan vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1462, 1784, 179). Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 5. Vuonna 29 vettä pumpattiin suuremmat määrät kuin sitä seuraavina vuosina, mikä näkyi kyseisen vuoden pohjaveden pintojen painetason laskuna (kuva 4). mmpy, N2 39, Pinnankorkeudet, Porla 38, 37, 36, 35, , helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 5. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Porlan vedenottamon alueella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 13

16 Porlan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kahdeksan kertaa vuoden 213 aikana. Lisäksi määritettiin ylimääräisiä bakteeripitoisuuksia vedestä. Porlan ottamon vedestä ei tehty vuonna 213 perusmääritystä laajempaa fysikaalis-kemiallista määritystä. Perusmäärityksiin kuuluivat bakteerimääritysten lisäksi ph:n ja sähkönjohtavuuden analysointi. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2a. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Porlan vedenottamon veden ph vuonna 213 vaihteli 7,2 7,6 ja sähkönjohtavuuden arvot olivat 2,9 21,5 ms/m. Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Pesäkkeiden lukumäärä (22 C) vaihteli 52 pmy/ml, kolimuotoisia bakteereja todettiin muutaman kerran (kesä-elokuussa) vähäisiä määriä, mutta E.coli-bakteereja ei todettu kertaakaan vuonna 213. Kokonaiskoliformisten bakteerien talousvesiasetuksen mukainen laatusuositus on pmy / 1 ml ja E.coli-bakteerin laatuvaatimus on pmy / 1 ml Toiminnanharjoittajien seuranta Enics Finland Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Enics Finland Oy:n Lohjan elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistava tehdas on toiminut alkuvuodesta 28 lähtien Gunnarlassa, joka sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesi-alueella ( A). Pohjaveteen aiheutuvat riskit tehtaan alueella voivat aiheutua kemikaalien huolimattomasta käsittelystä tai onnettomuuden seurauksena tapahtuvan päästön vuoksi. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan tehtaan kemikaalien varastointi ja käsittely aiheuttavat merkittävän kokonaisriskin Porlan vedenottamon pohjaveden laadulle. Riskiä pienentävät kemikaalivarastojen ja tuotannon sijaitseminen sisätiloissa sekä asfaltoidut piha-alueet. Haitallisten aineiden pääsy orsi- ja pohjaveteen on käytännössä mahdollista vain suojarakenteiden tai viemäriverkon vaurioiden seurauksena (Ihonen & Onnila 26). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Porlan vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä Gunnarlan tehtaasta pohjoisluoteeseen ja Myllylammen vedenottamo noin 1,5 km tehtaasta länsiluoteen suuntaan sekä golfkentän vedenottamo noin 1,4 km tehtaasta etelään. Pohjaveden virtaussuunta on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamon suuntaan. Orsiveden virtaussuunnan on arvioitu kulkevan lounaaseen golfkentän vedenottamolle päin. Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lohjan ympäristölautakunta on päättänyt Elcoteqin Gunnarlan tehtaan ympäristöluvan (Dnro 425/67/678/25, 228, ) siirtämisestä Enics Finland Oy:lle. Tämän ympäristöluvan mukaan yrityksen toiminta-alueella tarkkaillaan kahden pohjavesiputken (2.6, 3.6) ja yhden orsivesiputken (4.6) vedenkorkeutta ja veden laatua liitteen 4 mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Seurattavat vedenlaatutekijät vuonna 213 olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset hiilivedyt). 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

17 Vuonna 213 pohjavesitarkkailu toteutettiin vanhan luvan mukaisesti. Enics Finland Oy:n Lohjan tehdas sai uuden ympäristölupapäätöksen Dnro 411/11.1./213, ja vuoden 214 tarkkailu toteutetaan uuden luvan mukaisesti. Tulokset Gunnarlan tehtaan tarkkailussa otettiin seurantaan liittyvät näytteet touko- ja marraskuussa. Tuloksia on esitetty taulukossa 1 ja kuvissa 6 7. Marraskuusta 21 lähtien havaintopisteestä 4.6 on ajoittain todettu pieniä pitoisuuksia isopropyylitolueenia ja terpeeneihin kuuluvia yhdisteitä. Toukokuussa 213 ei todettu VOC-yhdisteitä pohjavesipisteissä eikä orsivedessä. Marraskuussa 213 orsivesipisteessä 4.6 todettiin pieni pitoisuus p-isopropyylitolueenia, mutta ei terpeenejä, taulukon 1 mukaisesti. Pohjavesipisteissä ei todettu VOC-yhdisteitä. Todetun yhdisteen alkuperästä ei ole tietoa. Orsivesi (4.6) on aina ollut hieman hapanta, niin myös vuonna 213 ph-arvot alittivat lievästi talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Muutoin tutkitut veden laatuominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle annetut laatuvaatimukset ja -suositukset sekä pohjaveden ympäristönlaatunormit. Pohjavesipisteiden sähkönjohtavuus on ollut hienoisessa noususuunnassa viime vuosien aikana (kuva 6). Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä (C₁₀ C₄₀). Taulukko 1. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä. Enics Finland Oy Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet touko 13 marras 13 toukokuu 13 marraskuu pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 3.6 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 4.6 orsivesi <5 <5 ei todettu p-isopropyylitolueeni,8 µg/l mmpy, N2 55 Pinnankorkeudet, pohjavesi, Gunnarla mmpy, N2 65 Pinnankorkeudet, orsivesi, Gunnarla touko.7 marras.7 touko.8 marras touko.7 marras.7 touko.8 marras.8 Kuva 6. Pinnankorkeudet vuosina Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 15

18 ms/m 5 touko.7 marras.7 touko.8 Sähkönjohtavuus, Gunnarla marras , 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, touko.7 marras.7 touko.8 marras.8 ph, Gunnarla Kuva 7. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot vuosina Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Toiminnan ja riskien kuvaus Tynninharjulla sijaitseva Ojamonkankaan kaatopaikka on ollut käytössä vuosina , jolloin sinne läjitettiin noin 24 m³ jätettä. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 6 6 m² ja jätetäytön paksuus vaihtelee,6 2,7 m. Jätetäytön helposti hajoava orgaaninen materiaali on jo hajonnut ja kaatopaikkakelpoisuustutkimuksen mukaan jäte luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella. Lohjan kaupunki on kunnostanut kaatopaikka-alueen vuosina Vanhan kaatopaikan pohjaveteen aiheuttamat riskit vähenivät kunnostuksen valmistuttua. Kunnostuksen tarkoitus oli saada kaatopaikan sisäiset vedet hallintaan pintarakenteiden ja vesien viemäröintien avulla. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan kunnostetun kaatopaikan kokonaisriski Myllylammen vedenottamon pohjaveden laadulle on vähäinen. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Kaatopaikka-alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ( A). Myllylammen vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä koillisessa. Myös pohjaveden virtaussuunta on koilliseen, kohti vedenottamoa (ympäristölupapäätös UUS-28-Y , YS 192). Maaperä jätetäytön alla on hiekkaa tai silttistä hiekkaa, paikoin esiintyy myös savea. Pohjaveden pinta on yli 1 m syvemmällä kuin jätetäytön alapinta. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen , Dnro UUS- 28-Y , No YS 192 mukaisesti kaatopaikan sisäisen veden, pohjaveden ja viemäriin johdettavan veden sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailusta laadittiin erillinen tarkkailuohjelma (Ramboll Finland Oy, Ojamonkankaan kaatopaikan tarkkailuohjelma nro , ). Tässä Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun yhteenvedossa käsitellään tulokset pohjaveden osalta. Tarkkailuohjelman mukaisesti ensimmäinen laaja näytteenottokierros toteutettiin toukokuussa 21, jonka jälkeen tarkkailu jatkuu kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Tarkkailu muuttuu, kun kolme vuotta on kulunut sulkemisrakenteiden valmistumisesta. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

19 Kaatopaikan alueella tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeuksia havaintopisteistä L1, GA2, GA3, 1.5, 1/9, 2/9 ja 3/9 sekä vedenlaatua havaintopisteistä 1.5, 1/9, 2/9 ja 3/9 kaksi kertaa vuodessa liitteen 4 mukaisesti. Vuonna 212 määritettäviä vedenlaatutekijöitä olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, happipitoisuus, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, TOC, COD Mn, sulfaatti, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, öljyhiilivedyt, VOC-yhdisteet, fenoliset yhdisteet ja metallit (Fe, Zn, Al, As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, V). Tulokset Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesitarkkailu aloitettiin vuonna 21. Havaintopisteiden tuloksia on esitelty taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvissa Pohjavesi oli hieman hapanta havaintopiteissä 1/9, 2/9 ja 1.5, ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason (6,5 9,5) vuonna 213. Kloridipitoisuudet olivat koholla havaintopisteissä 1/9, 2/9 ja 3/9 (21 36 mg/l), ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi pisteissä 1/9 ja 3/9 vuonna 213. Havaintopisteen 1.5 sulfaattipitoisuus on ollut noususuunnassa vuodesta 212 lähtien ja vuonna 213 mitattiin yli 9 mg/l pitoisuudet. Sulfaatin ympäristönlaatunormi 15 mg/l kuitenkin alittui. Edellisvuosien tapaan ammoniumtypen pitoisuus havaintopisteessä 3/9 oli 48 5 µg/l ja talousveden laatusuosituspitoisuus 4 µg/l sekä pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l ylittyivät. Havaintopisteen 1/9 ammoniumtypen pitoisuus oli laskusuunnassa: toukokuussa 213 mitattu 5 µg/l ylitti vielä talousveden enimmäispitoisuuden, mutta lokakuussa mitattiin ympäristönlaatunormin alittava pitoisuus 71 µg/l. Liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia tai melko matalia; talousveden enimmäispitoisuudet tai pohjaveden ympäristönlaatunormit eivät ylittyneet kertaakaan vuoden 213 aikana (taulukko 2). Kaatopaikka-alueen pohjavedestä ei todettu öljyhiilivetyjä vuonna 213. Fenolisista yhdisteistä todettiin bisfenoli A:ta pieniä pitoisuuksia (,9,68 µg/l) kolmessa havaintopisteessä (kuva 8). Bisfenoli A on mm. polykarbonaattimuovin raaka-aine ja sitä on todettu lisäksi erilaisissa lämpöpapereissa ja kassakuiteissa. Bisfenoli A:ta ei ole tutkittu kovin laajasti pohjavedestä ja koska näytteenottovälineissäkin on muoviosia, tulokset ovat suuntaa-antavia. Yhdiste vaikuttaa ihmisessä häiritsemällä normaalia hormonitasapainoa (Rajasärkkä 212). Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin havaintopisteistä 1/9, 2/9 ja 3/9 taulukon 3 mukaisesti. Aiempinakin vuosina todettua 1,2-dikloorietaania oli havaintopisteessä 3/9 toukokuussa <,5 µg/l ja lokakuussa 2 µg/l, mikä ylitti pohjaveden ympäristölaatunormin 1,5 µg/l, mutta alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 3 µg/l. Edellisvuosien tapaan pohjavedestä määritettiin bensiinin lisäainetta MTBE:tä (1 73 µg/l) ja havaintopisteiden 2/9 ja 3/9 pitoisuudet ylittivät ympäristönlaatunormin 7,5 µg/l. Muita todettuja VOC-yhdisteitä olivat trikloorieteeni ja bentseeni, joiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 17

20 Taulukko 2. Liukoisten metallien pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 213. Metallit, µg/l talousveden laatu 1/9 2/9 3/ / ympäristönormi loka.13 loka.13 loka.13 loka.13 Alumiini, Al 2 / - <3 <3 <3 <3 <3 <3 Arseeni, As 1 / 5,6,5 <,1 <,1,1 <,1 Barium, Ba 7 (WHO 28) ,1 7,6 Kadmium, Cd 5 /,4,3,7,6,13,11,13 Koboltti, Co - / 2,48,17,22,19,37,26 Kromi, Cr 5 / 1,22,31,17,2,36,37 Kupari, Cu 2 / 2 3,3 1,7 5,5,8 1,1,7 Lyijy, Pb 1 / 5 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 Molybdeeni, Mo 7 (WHO 28),4,3,2 <,1 <,1 <,1 Nikkeli, Ni 2 /1 4,5 3 1,6 1,6,3,3 Rauta, Fe 2 / - <3 <3 5 <3 <3 6 <3 <3 Sinkki, Zn - / Vanadiini, V - <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 Taulukko 3. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 213. VOC-yhdisteet, µg/l 213 talousveden laatuvaatimus / ymp.normi 1/9 2/9 3/9 loka.13 loka.13 loka.13 loka.13 1,2-dikloorietaani 3, / 1,5 µg/l ei todettu ei todettu <,5 ei todettu <,5 2 ei todettu ei todettu trikloorieteeni summapit. ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu <,5 ei todettu ei todettu tetrakloorieteeni 1 / 5 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu bentseeni 1, /,5 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu <,5 ei todettu ei todettu MTBE - / 7,5 µg/l ei todettu ei todettu 1.5 mmpy, N2 6,5 59,5 58,5 57,5 56,5 55,5 54,5 Pinnankorkeudet, Ojamonkangas L1 GA2 GA3 1/9 2/9 3/9 1.5 µg/l 1,,9,8,7,6,5,4,3,2,1, bisfenoli A 1/9 2/9 1.5 Kuva 8. Pinnankorkeudet ja bisfenoli A:n pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

21 ms/m Sähkönjohtavuus 7,5 7, ph 1/9 2/9 3/ , /9 2/9 3/ , 5,5 Kuva 9. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina mg/l Kloridi 1/9 5 2/9 45 3/ mg/l /9 2/9 3/9 1.5 Sulfaatti Kuva 1. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina mmol/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kokonaiskovuus 1/9 2/9 3/9 1.5 mmol/l 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Alkaliteetti 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 11. Kokonaiskovuudet ja alkaliteettiarvot Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 19

22 µg/l /9 2/9 3/9 1.5 Ammoniumtyppi µg/l /9 2/9 3/9 1.5 Nitraattityppi Kuva 12. Ammoniumtypen ja nitraattitypen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina µg/l /9 2/9 3/9 1.5 Kokonaisfosfori mgc/l Orgaaninen kokonaishiili, TOC 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 13. Kokonaisfosforin ja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina µg/l MTBE 1/9 2/9 3/9 µg/l Nikkeli 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 14. Bensiinin lisäaineen MTBE:n ja liukoisen nikkelin pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina Yleisseuranta Lohjan vesilaitos, Antinkujan ja Kalkkitien havaintopisteet Myllylammen vedenottamon ja Ojamonkankaan väliselle alueelle asennettiin Lohjan vesilaitoksen toimeksiannosta loppuvuodesta 212 kaksi havaintoputkea 3_12 ja 4_12. Havaintopis- 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

23 te 3_12 sijaitsee noin 85 m ja havaintopiste 4_12 noin 23 m etäisyydellä lounaan suunnassa Myllylammen vedenottamolta. Pohjaveden virtaus on havaintopisteiltä vedenottamolle päin. Havaintopisteiden pohjavedestä määritettiin syyskuussa 213 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, kloridi, öljyhiilivedyt (C₁₀ C₄₀), fenoliset ja VOC-yhdisteet. Tulokset Pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 4. Kummassakaan pohjavesipisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Fenolisista yhdisteistä todettiin bisfenoli A:ta,24 µg/l Ojamonkankaan vanhan kaatopaikan ja Myllylammen vedenottamon puolivälissä sijaitsevasta pisteestä 3_12 ja,12 µg/l vedenottamon lähellä sijaitsevasta pisteestä 4_12. Vuonna 213 määritetyt kloridipitoisuudet olivat 24 mg/l havaintopisteessä 3_12 ja 21 mg/l lähempänä vedenottamoa havaintopisteessä 3_12, molemmat pitoisuudet alittivat pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Toiminnan ja riskien kuvaus Vuonna 29 yhteistarkkailuun mukaan tulleet pohjaveden yleistä tilaa kuvaavat seurantapisteet PT2, PT3 sijaitsevat Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella ( A). Vuonna 212 seurantaan otettiin mukaan orsivesipiste PT5, joka sijaitsee samalla paikalla kuin pohjavesipiste PT2. Havaintopisteen PT2 luoteispuolella noin 15 m etäisyydellä sijaitsee 196-luvulla toimintansa lopettanut Harjun kaatopaikka, josta kunnostettiin vuoden 213 aikana tiealueella oleva osa eli noin neljäsosa. Kaatopaikalle on toimitettu oletettavasti sekä yhdyskunta- että teollisuusjätettä ja kaatopaikka-alue oli osittain jäänyt valtatien 25 alle (Kivimäki 21). Hautausmaa-alue on pisteestä PT2 noin 25 m etäisyydellä idän suunnassa ja valtatie 25 kulkee noin 1 m etäisyydellä. Havaintopiste PT3 sijaitsee Tynninharjulla pienteollisuusalueella alle 2 m etäisyydellä valtatiestä 25. Ympäristöyksikön tarkkailussa on myös havaintopiste SK5, joka sijaitsee Muijalassa Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella ( B) aivan kantatien 1125 läheisyydessä. Tämän pisteen tuloksia on käsitelty myös kohdassa Lehmijärven pohjavesialueen seuranta. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pohjaveden virtaussuunta havaintopisteestä PT2 on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamoille päin. Porlan ottamolle on matkaa noin 8 m ja Myllylammen ottamolle noin 1,1 km. Havaintopiste PT3 sijaitsee noin 1,7 km etäisyydellä etelään Myllylammen vedenottamosta, lähellä arvioidun valuma-alueen rajaa. Alueiden maaperä on hyvin vettä johtavaa. Pohjavesiseuranta Havaintopisteiden PT2, PT3 ja PT5 pinnankorkeudet mitattiin helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Vedenlaatu tutkittiin toukokuussa, jolloin pisteistä PT2 ja PT3 määritettiin lämpötila, ulkonäkö, haju, sameus, väriluku, sähkönjohtavuus, ph, happi, kokonaiskovuus, kloridi, rauta, mangaani, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi ja VOC-yhdisteet. Öljyhiilivedyt määritettiin orsivesipisteen PT5 vedestä. Analyysit on koottu liitteen 4 taulukkoon. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 21

24 Tulokset Pohjaveden laatua tutkittiin toukokuussa 213, pinnankorkeuksia mitattiin neljä kertaa vuodessa. Mittaustuloksia on esitetty kuvissa Harjun kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevasta havaintopisteestä PT2 ja Tynninharjun teollisuusalueen pisteestä PT3 otettujen näytteiden liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat matalia. Havaintopisteen PT2 veden happamuus (ph 6,8) oli palautunut lähelle neutraalia (kuva 16). Orsivesipisteessä PT5 ei todettu öljyhiilivetyjä, eikä havaintopisteissä PT2 tai PT3 todettu VOCyhdisteitä vuonna 213. Toukokuussa 213 havaintopisteen PT3 kloridipitoisuus 55 mg/l ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta talousveden laatusuositus 25 mg/l alittui. Kloridipitoisuus oli hienoisessa laskusuunnassa verrattuna aiempien vuosien mittauksiin. Pisteessä PT2 oli ainoastaan 4 mg/l kloridia. mmpy N2 56, 55, 54, 53, 52, 51, 5, 49, 48, Pinnankorkeudet, Lohjanharju PT2 PT3 PT5 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 µg/l Nitraattityppi, NO₃-N PT2 PT3 Kuva 15. Pinnankorkeudet ja nitraattitypen pitoisuudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina ,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 ph PT2 PT3 SK5 ms/m Sähkönjohtavuus PT PT3 SK5 Kuva 16. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

25 mg/l Kloridi PT2 25 PT3 SK5 2 mmol/l 2,5 2, Kokonaiskovuus PT2 PT3 15 1,5 1 1, 5,5, Kuva 17. Kloridipitoisuudet ja kokonaiskovuudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina Yhteenveto tarkkailualueen Myllylampi / Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Myllylampi / Porla Lohjanharju tarkkailualueella seurattiin vuonna 213 pohjaveden pinnankorkeuksia 21 havaintopisteestä, joista kaksi oli orsivesipisteitä. Myllylammen vedenottamon läheisyydessä pinnankorkeudet nousivat loppuvuodesta 213, kun taas Porlan vedenottamon läheisyydessä pohjaveden pinnankorkeudet laskivat todennäköisesti loppuvuoteen ajoittuneen vedenoton takia (liite 3B). Yleisesti pinnankorkeudet nousivat hieman loppuvuotta 213 kohti, tosin Ojamonkankaan alueella marraskuun korkeustasot olivat matalammalla kuin alkuvuodesta. Orsiveden pinnankorkeuksissa Gunnarlassa ei ollut merkittävää muutosta aiempiin mittauksiin. Lohjanharjun orsivesipisteen pinnantaso nousi loppuvuotta kohti. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 213 pohjaveden laatua 12 havaintopisteestä ja orsiveden laatua kahdesta pisteestä. Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan tarkkailussa todettiin loppuvuodesta 213 orsivedessä pieni pitoisuus p-isopropyylitolueenia, muita haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ei todettu. Orsivedessä on muutaman vuoden aikana havaittu aina loppuvuodesta terpeenejä sekä p-isopropyylitolueenia melko pieniä pitoisuuksia. Orsiveden ph oli lievästi hapanta ja alitti talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Ojamonkankaan kunnostetun kaatopaikan lähimmissä havaintopisteissä pohjavesi oli lievästi hapanta ja ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Edellisvuoden tapaan pohjaveden kloridipitoisuudet ylittivät kahdessa havaintopisteessä ympäristölaatunormin 25 mg/l, myös ammoniumtypen talousveden laatusuosituspitoisuus (4 µg/l) ylittyi samoissa pisteissä. Fenolisista yhdisteistä todettiin bisfenoli A:ta,9,68 µg/l kolmessa havaintopisteessä. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin kolmesta havaintopisteestä: 1,2-dikloorietaania todettiin kahdesta havaintoputkesta <,5 2 µg/l, pitoisuudet alittivat talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden 3 µg/l; trikloorieteeniä ja bentseeniä pienet pitoisuudet; MTBE:tä määritettiin edelleen kolmesta havaintopisteestä (1 73 µg/l) ja paikoin pitoisuudet olivat laskusuunnassa. Bensiinin lisäaine MTBE:n ympäristölaatunormi 7,5 µg/l ylittyi selvästi kahdessa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 23

26 pisteessä. Yhdiste ei todennäköisesti liity kaatopaikan päästöihin, sillä MTBE:tä on käytetty Suomessa vasta vuodesta 1991 lähtien. MTBE on erittäin vesiliukoinen ja hitaasti biohajoava, joten se voi kulkeutua veteen liuenneena kauas päästölähteestä. Yhdisteen päästöt ympäristöön tapahtuvat bensiinin jakelun, varastoinnin ja käytön yhteydessä (Tidenberg ym. 29). Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä ja määritetyt metallipitoisuudet olivat matalia. Lohjan vesilaitoksen havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä tai VOC-yhdisteitä. Fenolisista yhdisteistä todettiin bisfenoli A:ta,12,24 µg/l. Molempien havaintopisteiden kloridipitoisuudet olivat koholla (21 ja 24 mg/l), mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l alittui. Lohjan ympäristöyksikön seurannassa ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Tynninharjun alueen havaintopisteessä kloridin pitoisuus 55 mg/l oli edelleen melko korkea, edelliseen vuoteen verrattuna pitoisuus oli kuitenkin laskusuunnassa. Vedenottamoiden veden laatu Alueella seurattiin kahden vedenottamon (Myllylampi ja Porla) raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Myllylammen vedenottamolla huhtikuussa 213 veden kloridipitoisuus oli 23 mg/l, mikä alitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettua enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Porlan vedenottamon veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 213 ottamon vedestä määritettiin ainoastaan suppean käyttötarkkailun mukaiset määritykset. 5.2 Kaivola Keskilohja Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Kaivolan vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Toiminnanharjoittajista yhteistarkkailussa ovat mukana Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehdas ja Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky. Lisäksi Lohjan vesilaitos oli mukana pohjaveden laadun seurannassa yhden pisteen osalta. Suurimmat riskit alueen pohjavedelle muodostavat teollisuus- ja yritystoiminta (varikko, pesula ym.), asutus ja viemärit sekä öljysäiliöt (Arola & Rantala 211). Vähäisen riskin kohde on mm. suurjännitepalosta vuonna 21 aiheutunut maaperän pilaantuminen. Alueella on suoritettu öljyvahingon pilaaman maaperän kunnostusta Kaivolan vedenottamon seuranta Kaivolan vedenottamo sijaitsee kalliopainanteessa ja oletettavasti alueelta ei ole hydraulista yhteyttä muuhun pohjavesialueeseen. Alueen pohjaveden virtaus suuntautuu etelään purkautuen Kruotinojaan. Vedenottamon kohdalla vettä johtavien kerrosten päällä on savea tai silttiä (Arola & Rantala 211). Kaivolan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 6/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 1 2 m³/vrk. Vuonna 213 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 839 m³/vrk, mikä on 12 m³/vrk vähemmän kuin vuonna 212. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättö- 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

27 mänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laatumääritykset tehtiin liitteiden 2a ja 4 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1774, 1776, 1777). Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 18. mmpy, N2 42, 41, 4, 39, 38, 37, 36, 35, 34, 33, 32, Pinnankorkeudet, Kaivola helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 18. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Kaivolan vedenottamolla. Kaivolan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Huhtikuussa 213 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Kaivolan vedenottamon vedessä oli 27 µg/l rautaa ja 1 µg/l mangaania, talousveden laatusuosituspitoisuudet (raudalle 2 µg/l ja mangaanille 5 µg/l) ylittyivät. Raudan ja mangaanin aiheuttamat haitat talousvedessä ovat teknisiä ja esteettisiä. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita Toiminnanharjoittajien seuranta Nordic Waterproofing Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehdas sijaitsee Keskilohjan teollisuuskortteleiden alueella, joka on pientalovaltaisen asutuksen ympäröimä. Tehtaalla valmistetaan bitumikermejä ja kattolaattoja sekä teiden ja katujen bitumikumipaikkausmassoja. Kattohuopatehdas on toiminut paikalla vuodesta 1954 lähtien. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan tehtaan tuottamat bitumijalostetuotteet, nestekaasuvarasto ja öljysäiliöt aiheuttavat vähäisen kokonaisriskin Kaivolan vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt ja TVOC. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 25

28 Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta itäkaakkoon. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee noin 2,2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta itä-koilliseen. Moisionpellon vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä pohjoiseen. Pohjaveden pinta on alueella melko lähellä maanpintaa. Tehdas sijaitsee osittain Kaivolan vedenottamon arvioidulla valuma-alueella lähellä Kaivolan ja Moisionpellon vedenottamoiden välistä pohjavedenjakajaa. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti Kaivolan vedenottamolle päin, virtausyhteys Moisionpellon ottamolle on mahdollinen mutta epätodennäköinen (ympäristölupa-päätös / , Dnro 628/67/679/26). Maaperä on hienoa hiekkaa tai silttiä. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Nordic Waterproofing Oy kattoteollisuustehtaan tarkkailu vuonna 213 perustui Lohjan ympäristölautakunnan päivättyyn ympäristölupapäätökseen 128 Dnro 628/67/679/26. Yrityksen toiminta-alueella tarkkaillaan kolmen pohjavesiputken (LE1/4, LE2/4 ja LE6/11) vedenkorkeutta ja veden laatua kerran vuodessa toukokuussa liitteen 4 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet) sekä lämpötila, ulkonäkö, haju, ph, sameus, sähkönjohtavuus ja raskasmetallit (Al, Cd, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, Zn). Tulokset Tehdasalueen pinnankorkeuksien ja vedenlaadun tuloksia on esitetty taulukossa 4 ja kuvissa Vuonna 213 ei todettu missään havaintopisteessä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) eikä öljyhiilivetyjä. Havaintopisteiden LE1/4 ja LE6/11 pohjavesi oli lievästi hapanta ja ph-arvot (6,3 ja 6,4) alittivat talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Vuonna 211 asennetussa havaintopisteessä LE6/11 on todettu jokaisella mittauskerralla suuret liukoisen raudan pitoisuudet. Vuonna 213 Fe-pitoisuus oli 16 µg/l, mikä ylitti talousvedelle annetun suosituspitoisuuden 2 µg/l. Myös liukoisen mangaanin pitoisuus on ollut tässä pisteessä korkea: vuonna 213 Mn-pitoisuus oli 5 µg/l ylittäen selkeästi talousveden suosituspitoisuuden 5 µg/l. Pohjavedessä esiintyvä rauta ei ole terveydelle haitallista sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. Käyttöveden korkea rautapitoisuus aiheuttaa teknisiä ja esteettisiä haittoja. Pohjavesissä mangaania esiintyy usein samanaikaisesti raudan kanssa. Myös mangaanin vaikutukset talousveteen ovat tekniset ja esteettiset, WHO:n (28) esittämä terveysperusteinen ohjearvo mangaanille on 4 µg/l. Havaintopisteen LE1/4 liukoisen kuparin pitoisuus 34 µg/l ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 2 µg/l. Verkostovedelle annettu terveysperusteinen talousveden enimmäispitoisuus kuparille on 2 µg/l. Kahtena aikaisempana vuonna liukoisen kuparin pitoisuus tässä pisteessä on ollut korkeintaan 3 µg/l. Myös liukoisen sinkin pitoisuus 22 µg/l oli koholla, mutta ympäristönlaatunormi 6 µg/l alittui selkeästi. Muiden mitattujen liukoisten metallien pitoisuudet olivat melko matalia taulukon 4 mukaisesti. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

29 Taulukko 4. Liukoisten metallien pitoisuudet Lohjan kattohuopatehtaan havaintopisteissä vuonna 213. Metallit, µg/l toukokuu 213 talousveden laatu / ymp.laatunormi LE1/4 LE2/4 LE6/11 Alumiini, Al 2 / - 5 <3 <3 Kadmium, Cd 5 /,4,2,4 <,2 Kromi, Cr 5 / 1,7 <,5,25 Kupari, Cu 2 / ,4 <,2 Molybdeeni, Mo 7 (WHO 28),4 4,3,1 Mangaani, Mn 5 / Nikkeli, Ni 2 /1 2,3 2,2 1,5 Lyijy, Pb 1 / 5 <,1 <,1 <,1 Rauta, Fe 2 / Sinkki, Zn - / mmpy, N2 55, 54,5 54, 53,5 53, 52,5 52, 51,5 51, touko.5 touko.6 Pinnankorkeudet, Kattohuopatehdas touko.7 touko.8 LE1/4 LE2/4 LE6/11 Kuva 19. Pohjaveden pinnankorkeudet Lohjan kattohuopatehtaan alueella vuosina , 7,5 7, ph LE1/4 LE2/4 LE6/11 ms/m Sähkönjohtavuus LE1/4 LE2/4 LE6/11 6,5 1 6, Kuva 2. Pohjaveden ph- ja sähkönjohtavuusarvot Lohjan kattohuopatehtaan alueella vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 27

30 Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjan Puhtaanapito Ky:n toimipaikka sijaitsee Pappilankorven teollisuusalueella. Toimintaan kuuluu ongelmajätteiden välivarastointia, energiajätteen siirtokuormausta, jätteiden lajittelua lavoille ja kontteihin, hiekanerotuskaivojen hiekan vastaanottoa sekä kaluston huoltoa ja pesua. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan lajitteluaseman vaarallisten jätteiden välivarastointi, lämmitysöljysäiliöt sekä kuljetuskaluston pesupaikan ja huoltohallin viemäriin johdettavat jätevedet aiheuttavat merkittävän kokonaisriskin Kaivolan vedenottamon pohjaveden laadulle. Riskiä pienentävät säiliöiden ja konttien alla olevat valuma-altaat ja asfaltoidut piha-alueet. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt ja BTEX-yhdisteet. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin 58 m etäisyydellä toimipaikasta etelä-kaakkoon. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä kohteesta koilliseen ja Moisionpellon vedenottamo on noin 1,4 km päässä luoteessa. Toimipaikka sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella ( B) lähellä arvioitua Kaivolan ja Moisionpellon vedenottamoiden valuma-alueiden rajaa. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti Kaivolan vedenottamolle päin. Maaperä on täytemaan alapuolella silttiä ja savea. Pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Kiinteistön alueelle asennettiin syyskuussa 21 pohjaveden havaintoputki 8_1. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky:n tarkkailu perustui vuonna 213 Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päivättyyn päätökseen Nro 44/213/1, Dnro ESAVI/1/4.8/212. Päätöksen mukaan yrityksen toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun on tarkkailtava valvontaviranomaisen tarkastaman suunnitelman mukaisesti (Pohjaveden tarkkailusuunnitelma, / Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry). Vuonna 213 pohjavesinäytteet otettiin havaintoputkesta 8_1, joka sijaitsee toiminta-alueen Kaivolan vedenottamon puoleisella reunalla. Näytteistä analysoidaan kerran vuodessa toukokuussa liitteen 4 mukaisesti lämpötila, ulkonäkö, haju, ph, sähkönjohtavuus, hapettuvuus (COD Mn ), öljyhiilivedyt ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC). Tulokset Pinnankorkeuden ja vedenlaadun tuloksia on esitetty kuvissa 21 ja 22. Kemiallinen hapenkulutuksen eli hapettuvuuden arvo (COD Mn ) oli 1,9 mg O₂/l, mikä oli edelleen laskusuunnassa verrattuna aiempiin vuosiin. Pitoisuus alitti selkeästi talousvedelle annetun laatusuosituksen 5 mg O₂/l. Hapettuvuusarvo kertoo vedessä olevasta eloperäisestä aineesta, joka voi olla humusta, jätevettä tai luonnonhuuhtoumaa. Myös orgaanisen hiilen kokonaismäärä 3, mg/l oli laskenut edellisestä mittauksesta. Havaintopisteessä 8_1 ei todettu öljyhiilivetyjä. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

31 mmpy, N2 54, 53,5 53, 52,5 52, 51,5 51, 5,5 5, Pinnankorkeudet, Peltomaa 8_1 Kuva 21. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky:n alueella. ms/m ph ja sähkönjohtavuus Sähkönj. ph ph 7,5 7,4 7,3 7,2 7,1 7, 6,9 6,8 6,7 6,6 6,5 mgo₂/l Hapettuvuus CODMn ja orgaaninen kokonaishiili TOC CODMn TOC mgc/l Kuva 22. Vedenlaadun määritystuloksia Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky:n havaintopisteessä vuosina Kaivolan pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste PT4 Havaintopiste PT4 sijaitsee 48 m lännessä Kaivolan vedenottamolta katsottuna. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta alueella on luoteesta kohti vedenottamoa (Arola & Rantala 211). Tämän havaintopisteen tarkkailulla voidaan seurata vedenottamon vaikutusalueen luoteisosaa, jossa on autojen huoltoon, pesulaan ja teollisuuteen liittyvää riskitoimintaa. Havaintopisteen pohjavedestä määritettiin syyskuussa 213 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, kloridi ja VOC-yhdisteet. Tulokset Havaintopisteen PT4 pinnankorkeus syyskuussa 213 oli +46, (N2). Pohjavedessä ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä). Kloridipitoisuus oli koholla, 23 mg/l, mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l alittui. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 29

32 5.2.5 Yhteenveto Kaivola Keskilohjan tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Kaivola Keskilohjan tarkkailualueella seurattiin vuonna 212 pohjaveden pinnankorkeuksia kahdeksasta havaintopisteestä. Kaivolan vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet laskivat loppuvuotta kohti, marraskuussa 213 pinnantasot olivat cm matalammalla kuin alkuvuodesta. Pohjaveden laatu Tarkkailualueella mitattiin vuonna 213 pohjaveden laatua viidestä havaintopisteestä. Lohjan vesilaitoksen havaintopisteessä ei todettu VOC-yhdisteitä. Kloridipitoisuus oli koholla (23 mg/l), mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l alittui. Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehtaan yhdessä havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet ylittivät yhdessä pisteessä talousvedelle annetut suosituspitoisuudet. Pohjavedessä esiintyvä rauta ei ole terveydelle haitallista sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. Lisäksi tehdasalueella todettiin kohonnut liukoisen kuparin pitoisuus (34 µg/l), mikä ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 2 µg/l. Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky:n havaintopisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Kaivolan vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Kaivolan vedenottamon raakaveden rautapitoisuus 27 µg/l ylitti talousveden suosituspitoisuuden 2 µg/l ja mangaanipitoisuus 1 µg/l suosituspitoisuuden 5 µg/l. Muilta osin vedenlaatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 5.3 Moisionpelto Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Moisionpellon vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailussa ei ole mukana toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuja. Alue on laaja ja sisältää lukuisia riskikohteita. Suurimmat riskit pohjavedelle ovat huoltoasemat, yritystoiminta (mm autonhuoltoa ja -pesua, maali- ja liuotinaineiden käsittelyä) ja varikkotoimintaa, vanhat kaatopaikat, rautatie- ja maantiekuljetukset sekä teiden suolaus, öljysäiliöt, asutus ja viemärit (Arola & Rantala 211). Gasum Oy on selvittänyt tarkemmin pohjavesiolosuhteita Lohjan Moisionpellon vedenottamon alueella vuonna 29 painokairauksin sekä asentamalla uusia pohjaveden havaintoputkia liittyen kaasuputken rakentamisprojektiin. Kaasuputken rakennustyöt toteutettiin vuoden 212 aikana, rakentamiseen liittyviä pohjaveden tarkkailunäytteitä otettiin vielä vuonna 213. Moisionpellon vedenottokaivoissa ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Moision alu- 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

33 een pohjavedessä todettiin yhdessä havaintopisteessä pienet pitoisuudet bensiinin lisäaineita MTBE:tä ja TAME:a vuonna 213. Kloridipitoisuudet olivat melko korkeita (21 78 mg/l) sekä vedenottokaivoissa että pohjavesipisteissä Moisionpellon vedenottamon seuranta Moisionpellon vedenottamo sijaitsee Lohjanjärven rannassa Salpausselkämuodostuman alarinteessä. Vedenottamolle kertyy vesiä Pappilanselän pohjukasta kaakkoon suuntautuvan kallioruhjeen kautta. Ruhje kerää pohjavettä ympäristöstään laajalta alueelta. Lisäksi alueelle virtaa pohjavettä Salpausselkämuodostuman pitkittäissuunnassa koillisesta. Alueen pohjavesi on paineellista (Kajander & Huuhko 24). Vedenottamo ottaa vetensä viidestä eri kaivosta. Moisionpellon vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 48/1987/1, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 1 2 m³/vrk. Vuonna 213 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 39 m³/vrk, mikä on yli 5 m³/vrk vähemmän kuin vuonna 212. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Moisionpellon ja Pappilankorven ottamovesien yhteisnäytteestä tehtiin laatumääritykset liitteiden 2a ja 4 mukaisesti, huhtikuussa yhteisnäytteestä analysoitiin myös torjunta-aineet. Moision vedenottokaivojen alueella tarkkaillaan pohjaveden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (havaintopisteet 4, 1381, 1382, 1384). Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 23. Havaintoputki 1384 on ylivuotoputki eli pohjaveden painetaso on ollut vähintään putkenpään (+38,71, N2) tasolla. mmpy N2 49, 48, Pinnankorkeudet, Moisionpelto 4 mmpy N2 43, 42, Pinnankorkeudet, Moisionpelto jäässä , 41, 46, 4, 45, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 39, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 23. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Moisionpellon vedenottamon seurannassa. Pappilankorven ja Moisiopellon vedenottamoiden vesi johdetaan Tytyrin laitokselle raudan ja mangaanin saostamiseksi. Vuonna 213 kaikki valvontatutkimusohjelman mukaiset talousvesinäytteet (12 näytteenottoa) otettiin molemmilta ottamoilta yhdistetystä vedestä. Huhtikuussa 213 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos ja näytteenoton suorittaa terveysvalvonta. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Huhtikuussa 213 tehdyn torjunta-aineanalyysin mukaan Moisionpellon ja Pappilankorven yhteisnäytteessä oli atratsiinia <,5 µg/l, 2,6-diklooribentsoamidia (BAM),3 µg/l ja atratsiinin desetyyli-johdannaista (DEA),2 µg/l sekä desetyyli-deisopropyyli-johdannaista (DEDIA) <,1 µg/l. Samoja yhdisteitä ja vastaavia pitoisuuksia on todettu aikaisempinakin vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 31

34 Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden vedessä. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on,1 µg/l, mikä alittui kaikkien todettujen yhdisteiden osalta. Määritettyjen torjunta-aineiden yhteispitoisuus oli,6 µg/l, mikä alittaa selkeästi talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,5 µg/l. Moisionpellon ja Pappilankorven ottamoiden yhteisnäytteen kloridipitoisuus huhtikuussa 213 oli 41 mg/l, pitoisuus ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alitti talousvedelle annetun laatusuosituksen 25 mg/l. Yhteisnäytteen rautapitoisuus 41 µg/l ylitti laatusuositusarvon 2 µg/l, myös mangaanipitoisuus 79 µg/l oli suosituspitoisuuden 5 µg/l yläpuolella. Raudan ja mangaanin aiheuttamat haitat talousvedessä ovat teknisiä ja esteettisiä. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta yhdistetyn veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). Vuonna 213 Moisionpellon ja Pappilankorven yhteisnäytteestä ei määritetty muita orgaanisia haitta-aineita kuin torjunta-aineet. 5.4 Pappilankorpi Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Pappilankorven vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailussa on mukana Lohjan kaupungin teknisen toimen kunnallistekniikan Suitiantien välivarastointialue. Lisäksi Lohjan vesilaitoksen toimesta seurattiin yhden pohjavesipisteen vedenlaatua. Rudus Oy Ab:n betoniasemalla on alueella pohjavesitarkkailua, joka ei ole mukana yhteistarkkailussa. Suurimmat riskit pohjavedelle aiheuttavat yritystoiminta (metalliteollisuus), rautatie- ja maantiekuljetukset, teiden suolaus, öljysäiliöt, asutus ja viemärit (Arola & Rantala 211). Vähäisen riskin kohteita ovat mm lumenkaatopaikka ja betoniasema. Öljyvahingon seurauksena alueella on suoritettu maaperän kunnostusta Pappilankorven vedenottamon seuranta Pappilankorven vedenottamo sijoittuu Munkkaanojan laaksossa sijaitsevaan pitkittäisharjumuodostumaan. Vedenottamon kohdalla vettä johtavat maakerrokset ovat paksujen savikerrosten alla 15 2 metrin syvyydessä. Alueen pohjavesi on paineellista (Kajander & Huuhko 24). Pappilankorven vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 57/1987/1 ja päivättyyn lupaan 87/199/1, luvan mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 1 8 m³/vrk. Vuonna 213 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 123 m³/vrk, mikä on noin 15 m³/vrk vähemmän kuin edellisen vuoden pumppausmäärä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Moisionpellon ja Pappilankorven ottamovesien yhteisnäytteestä tehtiin laatumääritykset liitteiden 2a ja 4 mukaisesti, yhteisnäytteestä analysoitiin myös torjunta-aineet. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 83, OKS1, 1465). Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 24. Havaintoputki 83 on ylivuotoputki eli pohjaveden painetaso on ollut vähintään putkenpään (+37,65 N2) tasolla. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

35 5, mmpy N2 Pinnankorkeudet, Pappilankorpi 4, mmpy N2 Pinnankorkeudet, Pappilankorpi 49, 48, 47, OKS1 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 39, 38, 37, jäässä 1465 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 24. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Pappilankorven vedenottamon seurannassa. Pappilankorven ja Moisiopellon vedenottamoiden vesi johdetaan Tytyrin vesilaitokselle raudan ja mangaanin saostamiseksi. Ottamoiden vedenlaatuanalyysit on tehty vuonna 213 yhdistetystä vedestä, joka edustaa molempia ottamoita. Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos ja näytteenoton suorittaa terveysvalvonta. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman mukaiset tulokset on käsitelty Moisionpellon vedenottamon kappaleessa Pappilankorven pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste OKS1 Pappilankorven vedenottamon valuma-alueella lähellä ajoneuvohuoltoon liittyvää yritystoimintaa sijaitsevasta pohjaveden havaintopisteestä OKS1 otettiin vedenlaatunäyte syyskuussa 213. Pohjaveden virtaus on havaintopisteeltä vedenottamolle päin ja etäisyyttä on noin 1 km. Pohjavesinäytteestä määritettiin pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, happipitoisuus, ph, sähkönjohtavuus, kloridi ja VOC-yhdisteet. Tulokset Havaintopisteen OKS1 näytteessä ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Pohjavesi oli lievästi hapanta, ph-arvo 6,4 alitti talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5 lievästi. Lisäksi veden kloridipitoisuus (33 mg/l) oli koholla ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi. Havaintopisteen OKS1 pinnankorkeudet on esitetty kuvassa Suitiantien puhtaiden maiden välivarasto Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjan kaupunki käyttää Suitiantien varrella olevaa 5 m² maapohjaista aluetta puhtaiden ylijäämämaiden välivarastointiin ja puutarhajätteen kompostointiin. Ylijäämämaat tuodaan kaupungin työmailta. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan välivarastointialue ei aiheuta merkittävää kokonaisriskiä Pappilankorven vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt ja metallit. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 33

36 Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pappilankorven pohjavedenottamo sijaitsee noin 4 m välivarastointialueelta kaakkoon. Alue sijaitsee vedenottamon suoja-alueen reunalla. Pohjaveden virtaussuunta on varastokentältä kohti vedenottamoa. Havaintoputken kohdalla maaperä on ylemmissä kerroksissa savea ja silttiä, kallion ja moreenikerroksen yläpuolella on hiekkaa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Varastointialueen pohjavesinäytteet otettiin toukokuussa 213 vanhan ympäristöluvan mukaisesti (Lohjan ympäristölautakunnan päivätty ympäristölupapäätös 27, 722/67/678/99). Toiminta-alueella tarkkailtiin yhden pohjavesiputken (5942) pinnankorkeutta neljä kertaa vuodessa ja vedenlaatumääritykset olivat ulkonäkö, haju, lämpötila, väriluku, sähkönjohtavuus, ph, alumiini, rauta, mangaani, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, AOX, öljyhiilivedyt ja koliformiset bakteerit sekä E.coli. Suitiantien puhtaiden maiden välivaraston toistaiseksi voimassa olleeseen ympäristölupaan haettiin uutta päästöstä, jonka Lohjan kaupungin ympäristölautakunta antoi julkipanon jälkeen Uudessa päätöksessä ( , Dnro 292/67/678/29) edellytettiin pohjaveden tarkkailusuunnitelman päivittämistä ja uuden pohjavesiputken asentamista. Uusi havaintoputki (3_13) asennettiin marraskuussa 213 ja samassa kuussa tehtiin näytteenotto päivitetyn suunnitelman (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a97/213) mukaisesti havaintopisteistä 5942 ja 3_13. Vedenlaatumääritykset on esitetty liitteessä 4 ja vuosi 213 oli laaja tarkkailuvuosi. Pohjavedestä analysoitiin ulkonäkö, haju, lämpötila, sameus, ph, sähkönjohtavuus, väriluku, happi, kokonaiskovuus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi, sulfaatti, TOC, liukoiset metallit (Al, As, Hg, Cd, Cr, Cu, Fe, Mn, Ni, Pb, Sb, Zn), öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet. Tulokset Suitiantien välivarastointialueen vedenlaadun ja pinnankorkeuden tuloksia on esitetty taulukossa 5 ja kuvissa Vuonna 213 vesinäytteet otettiin toukokuussa havaintopisteestä 5942 ja marraskuussa pisteistä 5942 ja 3_13. Alueelle tyypillisesti molemmissa pohjavesipisteissä todettiin talousvesisuositusten ylittävät pitoisuudet liukoista rautaa ja mangaania (taulukko 5). Muiden liukoisten metallien pitoisuudet vuonna 213 olivat matalia tai melko matalia. Pohjavesi oli niukkahappista (,4,5 mg/l), mikä lisää metallien liukoisuutta veteen. Veden kokonaiskovuus marraskuussa 213 oli,66,8 mmol/l eli vesi luokiteltiin pehmeäksi vedeksi. Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) oli matala 1,1 mg/l molemmissa havaintopisteissä. AOX-pitoisuus toukokuussa oli < 5 µg/l. AOXmääritys kertoo adsorboituneiden orgaanisten halogeeniyhdisteiden kokonaismäärän (mm. klooratut yhdisteet). Rautaa ja mangaania lukuun ottamatta tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset sekä pohjaveden ympäristönlaatunormit, eikä vuoden 213 näytteissä todettu öljyhiilivetyjä, VOC-yhdisteitä tai kolimuotoisia bakteereja (keväällä). Pohjaveden ammoniumtypen pitoisuudet (3 4 µg/l) olivat samaa suuruusluokkaa kuin aiempinakin vuosina ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l alittui selkeästi. Kokonaisfosforin pitoisuus oli koholla (6 µg/l) havaintopisteessä 3_13, pohjaveden taustapitoisuus on yleensä < 1 µg/l (Hatakka ym 29). Kloridipitoisuudet olivat melko matalia (3 8 mg/l) ja sulfaattia todettiin mg/l. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

37 Taulukko 5. Vedenlaadun määritystuloksia Suitiantien välivarastointialueen havaintopisteissä vuonna 213. Suitiantien _13 talousveden laatu välivarastointialue / ymp.normi Alumiini, Al µg/l <3 <3 <3 2 / - Rauta, Fe µg/l / - Mangaani, Mn µg/l / - Antimoni, Sb µg/l <1 <1 5 / 2,5 Arseeni, As µg/l 3,8 2,3 1 / 5 Elohopea, Hg µg/l <,3 <,3 1 /,6 Kadmium, Cd µg/l <,2 <,2 5 /,4 Kromi, Cr µg/l <,5 <,5 5 / 1 Kupari, Cu µg/l <,2 <,2 2 / 2 Lyijy, Pb µg/l <,1 <,1 1 / 5 Nikkeli, Ni µg/l,4,2 2 /1 Sinkki, Zn µg/l <2 <2 - / 6 Öljyhiilivedyt µg/l <5 <5 - / 5 AOX (kevät) / VOC (syksy) µg/l <5 ei todettu ei todettu mmpy N2 41, 4,5 4, 39,5 39, 38,5 38, Pinnankorkeudet, Suitiantie _13 3_13: -m, putken päästä -3, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 helmi.14-3,5-4, -4,5-5, -5,5-6, Kuva 25. Pohjaveden pinnankorkeudet Suitiantien välivarastointialueen havaintopisteessä 5942 vuosina ja havaintopisteen 3_13 pinnan syvyys mitattuna putken päästä (uusi havaintopiste, ei vielä vaaitustietoa). 7,9 7,7 7,5 7,3 7,1 6,9 6,7 6,5 ph 3_ touko.14 ms/m Sähkönjohtavuus 3_ touko.14 Kuva 26. ph- ja sähkönjohtavuusarvot Suitiantien välivarastointialueen havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 35

38 5.4.4 Yhteenveto Moisionpellon ja Pappilankorven tarkkailualueiden pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Moisionpellon osa-alueella seurattiin vuonna 213 pohjaveden pinnankorkeuksia neljästä havaintopisteestä. Lisäksi Gasum Oy:n maakaasuputkiprojektiin liittyen yrityksellä oli alueen pohjaveden pinnankorkeuksien seurantaa. Pappilankorven osa-alueella pohjaveden pinnankorkeuksia seurattiin neljästä havaintopisteestä. Suitiantien välivarastointialueelle asennettiin loppuvuodesta 213 uusi havaintoputki, josta mitattiin pohjaveden pinnantaso miinusmittana putken päästä. Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 213 eivät poikenneet merkittävästi aiemmista vuosista, elokuussa korkeustasot olivat hieman matalammalla kuin alkuvuodesta. Moisionpellon vedenottomäärät olivat suurimmillaan touko-heinäkuussa ja Pappilankorvessa taas elo-syyskuussa 213. Alueiden pohjavesi on paineellista ja Moisionpellolla havaintopiste 1384 sekä Pappilankorvessa piste 83 ovat ns. ylivuotoputkia eli pohjaveden pinnantaso nousee maanpinnan yläpuolelle. Pohjaveden laatu Moisionpellon alueella ei seurattu pohjavesiputkista vedenlaatua yhteistarkkailussa. Gasum Oy:n maakaasuputken rakennusprojektin seurannassa Moisionpellon alueen pohjavedestä todettiin pienet pitoisuudet MTBE:tä ja TAME:a sekä kohonneita kloridipitoisuuksia vuonna 213. Pappilankorven alueella mitattiin vuonna 213 pohjaveden laatua kolmesta havaintopisteestä. Suitiantien välivarastointialueen pohjaveden raudan ja mangaanin pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuositukset, muutoin liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia. Vedessä ei bakteereja, öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Uudessa havaintopisteessä todettiin kohonnut kokonaisfosforin pitoisuus. Rautaa ja mangaania lukuun ottamatta tutkitut vedenlaadun ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset sekä pohjaveden ympäristönlaatunormit. Lohjan vesilaitoksen seurannassa Venteläntien ja ratapihan välisellä alueella ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Havaintopisteen vedestä mitattiin ympäristönlaatunormin 25 mg/l ylittävä pitoisuus kloridia (33 mg/l). Vedenottamoiden veden laatu Alueella seurattiin kahden ottamon (Moisionpelto ja Pappilankorpi) vedenlaatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Vuoden 213 vedenlaatuanalyysit tehtiin molemmilta vedenottamoilta yhdistetystä vedestä. Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden yhteisnäytteen kloridipitoisuus huhtikuussa 213 oli 41 mg/l, pitoisuus ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Ottamoiden yhteisnäytteessä oli rautaa 41 µg/l ja mangaania 79 µg/l, mitkä ylittävät talousveden laatusuosituspitoisuudet. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta yhdistetyn veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

39 Vedenottamoiden yhteisnäytteessä todettiin rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä tai niiden hajoamistuotteita: atratsiini, 2,6-diklooribentsoamidi (BAM) ja atratsiinin hajoamistuotteita (DEA ja DEDIA). Torjunta-aineille annetut talousveden enimmäispitoisuudet alittuivat (yksittäisille yhdisteille,1 µg/l, torjunta-aineiden yhteispitoisuudelle,5 µg/l). Terveysvalvonnan toimesta vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty muita orgaanisia haitta-aineita kuin torjunta-aineet. Gasumin maakaasuprojektin yhteydessä Moisionpellon vedenottokaivoissa ei todettu öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). 5.5 Lempola Lempoonsuo Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Lempolan ja Bonne Juomat Oy:n vedenottamot, joista Lempolan ottamon pinnankorkeuden seuranta on mukana yhteistarkkailussa. Lohjan vesilaitoksen toimesta seurattiin yhden pohjavesipisteen vedenlaatua. Suurimmat riskit pohjavedelle aiheuttavat vanha kaatopaikka, maantiekuljetukset, teiden suolaus, öljysäiliöt, asutus ja viemärit (Arola & Rantala 211). Vähäisen riskin kohteena on Lempolan vanha ampumarata, jota on kunnostettu kauppapuiston alueella vuosina Maaperästä on kunnostettu öljyllä, PCB:llä sekä metalleilla pilaantuneita maita. Ampumaradan lisäksi kohteessa on ollut varikko- ja pienteollisuustoimintaa Lempolan vedenottamon seuranta Lempolan vedenottamon valuma-aluetta rajaavat kallioselänteet lähes koko matkalla. Vedenottamon kohdalla maaperä on melko hienorakeinen. Ottamon lounaispuoleisilla pelloilla vettä johtavia maakerroksia peittää savi (Kajander & Huuhko 24). Lempolan vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 128/1963/1, luvassa ei ole määritelty pumppausrajoitusta. Vuonna 213 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 953 m³/vrk, mikä on 16 m³/vrk enemmän kuin vuonna 212. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteiden 2a ja 4 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (havaintopisteet 11, 12, 13 ja 14). Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 27. Lempolan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Huhtikuun 213 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 37

40 mmpy N2 38, 37, 36, 35, 34, 33, 32, 31, 3, Pinnankorkeudet, Lempola helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 27. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Lempolan vedenottamolla. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Vedenottamon kloridipitoisuudet vuosina ovat olleet mg/l Lempolan pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste KaivoL1 Lempolan vedenottamon vaikutusalueella, noin 47 m idän suunnassa vedenottamolta katsottuna, sijaitsee havaintokaivo KaivoL1. Kaivon itäpuolella noin 2 m etäisyydellä on Lempolan vanha kaatopaikka. Pohjaveden virtaussuunta alueella on kaatopaikalta havaintokaivolle ja vedenottamolle päin (Kivimäki 21). Havaintopisteen pohjavedestä määritettiin syyskuussa 213 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, kloridi, liukoiset metallit (As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Sb, Zn) ja VOC-yhdisteet. Tulokset Havaintokaivon pohjaveden pinnantaso mitattiin miinusmittana kaivon kannesta, sillä vaaitustietoa ei ollut saatavilla. Vedenpinta oli 9,87 m syvyydessä kaivon kannesta. Pohjavedessä ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä), mutta kloridipitoisuus 25 mg/l oli samalla tasolla pohjaveden ympäristönlaatunormin (25 mg/l) kanssa. Liukoisen elohopean pitoisuus,7 µg/l oli lähellä pohjaveden ympäristönlaatunormia,6 µg/l, muiden liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia (taulukko 6). 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

41 Taulukko 6. Liukoisten metallien pitoisuudet Lohjan vesilaitoksen Lempolan havaintopisteessä vuonna 213. Liukoiset metallit Talousveden laatu / µg/l ymp.-laatunormi KaivoL1 Antimoni, Sb 5 / 2,5 <1 Arseeni, As 1 / 5,1 Elohopea, Hg 1 /,6,7 Kadmium, Cd 5 /,4 <,2 Kromi, Cr 5 / 1,35 Kupari, Cu 2 / 2 <,2 Lyijy, Pb 1 / 5 <,1 Molybdeeni, Mo 7 (WHO 28) <,1 Nikkeli, Ni 2 /1,1 Sinkki, Zn - / Yhteenveto Lempola Lempoonsuon tarkkailualueen pohjaveden mittaustukoksista Pohjaveden pinnankorkeudet Lempola Lempoonsuon tarkkailualueella seurattiin vuonna 213 pohjaveden pinnankorkeuksia neljästä havaintopisteestä. Vedenottamon läheisyydessä pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 213 olivat korkeimmillaan toukokuussa, jonka jälkeen pinnantasot laskivat melko voimakkaasti loppuvuotta kohti. Kesän aikana pinnankorkeudet laskivat cm; vedenottomäärät olivat toukokuun ja lokakuun välisenä aikana suuremmat kuin alkuvuodesta. Pohjaveden laatu Lempolan alueella otettiin vedenlaatunäytteet yhdestä havaintopisteestä vanhan kaatopaikan ja vedenottamon väliseltä alueelta. Lohjan vesilaitoksen seurannassa ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä), mutta kloridin (25 mg/l) ja liukoisen elohopean (,7 µg/l) pitoisuudet olivat koholla ja lähellä pohjaveden ympäristönlaatunormia. Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Lempolan vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Lempolan vedenottamon vedenlaatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Vedenottamoveden kloridipitoisuus oli 18 mg/l. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 39

42 5.6 Takaharju Perttilä Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Takaharjun vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Toiminnanharjoittajista pohjaveden yhteistarkkailussa mukana ovat Rudus Betonituote Oy:n betonituotetehdas ja Lehmijärven Romu ja Rauta Oy. Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan pohjavesien jälkitarkkailu lopetettiin marraskuussa 212, pohjavesitarkkailun lopettamisesta annettiin johtavan ympäristötarkastajan viranhaltijapäätös 2, (255/11.1./213). Lohjan vesilaitoksen toimesta seurattiin yhden pohjavesipisteen vedenlaatua. Valtatiellä 1 (E18) Takaharjun valuma-alueella tarkkailtiin vuosina moottoritien rakennusprojektiin liittyen metallien (mm. Pb, Hg, Cd, Cr), hiilivetyjen ja eräiden VOC-yhdisteiden pitoisuuksia (Onnila & Takala 211). Valtatien läheisyydessä (mm havaintopisteissä PS4, PS7 ja PS8) kloridipitoisuudet olivat paikoin erittäin korkeita ja havaintopisteessä SK9 todettiin lyijyä 2 1 µg/l. Kohonneiden kloridipitoisuuksien mahdollisten syiden kartoittamiseksi tehtiin syksyllä 211 selvitys mm. pohjavesisuojauksista Lempolan, Takaharjun ja Lehmijärven vedenottamoiden läheisyydessä (Koljonen & Onnila 211). Suurimmat riskit Takaharjun alueen pohjavedelle muodostavat maantiekuljetukset, teiden suolaus, maa-ainestenotto, huoltoasematoiminta, teollisuus- ja yritystoiminta (Arola & Rantala 211) Takaharjun vedenottamon seuranta Takaharjun vedenottamon valuma-alue rajautuu koillisessa ja lounaassa kallioihin. Salpausselän keskiselänteen tuntumassa sijaitseva todennäköinen vedenjakaja muodostaa valuma-alueen kaakkoisrajan. Pohjaveden muodostuminen on alueella tehokasta vähäisen rakentamisen ja imeytymistä lisäävien sorakuoppien takia, tosin vedenottamon pohjoispuolelle valmistui loppuvuodesta 25 moottoritie. Vedenottamon kohdalla vettä johtavat maakerrokset sijaitsevat savikerroksen alla (Kajander & Huuhko 24). Takaharjun vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 52/1971, jonka mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 1 2 m³/vrk. Vuonna 213 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 788 m³/vrk, mikä on noin 9 m³/vrk enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteiden 2a ja 4 mukaisesti. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 59, 66t ja 7). Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 28. Havaintopisteen 7 pinnankorkeudet ovat 5 1 m korkeammalla tasolla kuin vedenottamon lähietäisyydellä sijaitsevissa putkissa (59, 66t), todennäköisesti kyseessä on orsivesi. 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

43 mmpy N2 63, 62, 61, 6, 59, Pinnankorkeudet, Takaharju putki 7 kuiva marraskuussa 21 ja vuonna 211, pohja tasolla +6,36 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 7 kuiva mmpy N2 58, 57, 56, 55, 54, 53, 52, 51, Pinnankorkeudet, Takaharju 59 66t helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 28. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Takaharjun vedenottamon alueella. Takaharjun vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Huhtikuussa 213 raakavedestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Kloridipitoisuudet vuodesta 26 lähtien on esitetty kuvassa 29. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Ottamon kloridipitoisuudet ovat olleet hienoisessa noususuunnassa vuodesta 29 lähtien, vesijohtomateriaalien syöpymiseksi annettu talousveden suosituspitoisuus 25 mg/l on kuitenkin alittunut. mg/l Takaharjun vedenottamo 35 Cl touko.6 marras.6 touko.7 marras.7 touko.8 marras.8 Kuva 29. Takaharjun vedenottamon kloridipitoisuudet vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 41

44 5.6.3 Toiminnanharjoittajien seuranta Rudus Betonituote Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Rudus Betonituote Oy:llä on ollut maa-aineksen ottotoimintaa Immulan kylän alueella entisen valtatien 25, nykyisen kantatien 1125 varrella ja alue on maisemoitu. Tehtaalla valmistetaan betoniputkia, -kaivonrenkaita ja -elementtikaivoja. Toiminta käsittää betonituotteiden valmistusta sisätiloissa. Betonin sideaineena käytetään yleissementtiä tai sr-sementtiä, lentotuhkaa ei nykyään enää käytetä. Laitoksella käsitellään tai varastoidaan pieniä määriä erilaisia kemikaaleja. Lisäksi tehtaalla käytetään erilaisia rasvoja ja öljyjä, jotka varastoidaan sisällä tuotantohallissa. Tehdas siirtyi syyskuussa 29 maakaasun käyttöön, tätä aiemmin lämmitys tapahtui kevyellä polttoöljyllä. Toiminnasta syntyvää betonijätettä välivarastoidaan laitosalueella ja betonilietettä käsitellään erillisissä altaissa. Prosessivedet johdetaan viemäriin. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan tehtaan käyttämät kemikaalit (betonin lisäaineet, muottiöljyt, huokostin- ja nesteytinaineet) sekä tankkauspiste aiheuttavat vähäisen kokonaisriskin Takaharjun vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt ja rasvat. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Alue sijaitsee vedenjakaja-alueella, josta on mahdollinen virtausyhteys luoteen suunnassa sijaitsevalle Takaharjun vedenottamolle. Todennäköinen pohjaveden virtaussuunta laitoksen alueella on etelä-lounaaseen. Maaperän vedenläpäisevyys on hyvä. Pohjaveden pinta on noin 2 metrin syvyydessä. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Rudus Betonituote Oy:n tarkkailu perustui vuonna 213 Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan myöntämään ympäristölupapäätökseen 285 Dnro 27/67/679/6. Vesinäytteitä otettiin neljästä pohjaveden havaintopisteestä 4.7, 5.7, 6.7 ja SK8 kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Tämän luvan mukaista seurantaa on suoritettu vuodesta 27 lähtien. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti ja seurattavat vedenlaatutekijät ovat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, sulfaatti, kadmium, kromi, kupari, lyijy, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet. Tulokset Rudus Betonituote Oy:n alueen pohjaveden mittaustuloksia on esitetty taulukoissa 9 ja 1 sekä kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti touko- ja marraskuussa 213. Kuten aiempinakin vuosina havaintopisteen 5.7 vesi oli hapanta ja ph-arvot jäivät lievästi talousveden tavoitetason 6,5 9,5 alapuolelle. Betonitehtaan pohjavesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä vuonna 213. Liukoisen kadmiumin, kuparin ja lyijyn pitoisuudet tehdasalueella olivat matalia taulukon 8 mukaisesti. Liukoisen kromin pitoisuus oli matala muissa pisteissä, paitsi havaintopisteessä 6.7 (18 19 µg/l). Pohjaveden ympäristönlaatunormi 1 µg/l ylittyi, mutta talousveden enimmäispitoisuus 5 µg/l kuitenkin alittui. Tämän pisteen kromipitoisuus oli hienoisessa noususuunnassa verrattuna muutamaan edelliseen vuoteen. 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

45 Vuonna 213 korkeimmat sulfaattipitoisuudet olivat havaintopisteessä 6.7 (38 48 mg/l) ja ympäristönlaatunormi 15 mg/l sekä talousveden suosituspitoisuus 25 mg/l alittuvat. Taulukko 7. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden määritystulokset Rudus Betonituote Oy:n havaintopisteissä vuonna 213. Rudus Betonituote Oy öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet 4.7 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 5.7 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 6.7 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu SK8 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu Taulukko 8. Liukoisten metallien pitoisuudet Rudus Betonituote Oy:n havaintopisteissä vuonna 213. Rudus Betonituote Oy Kadmium Cd, µg/l Kromi Cr, µg/l Kupari Cu, µg/l Lyijy Pb, µg/l 4.7 pohjavesi <,2 <,2,46,54 <,2 <,2 <,1 <,1 5.7 pohjavesi <,2 <,2,9,15 <,2 <,2,1 <,1 6.7 pohjavesi <,2 <, ,7,5,2 <,1 SK8 pohjavesi <,2 <,2,92 1,1 <,2 <,2 <,1 <,1 Laatuvaatimus / ymp.laatunormi 5 µg/l /,4 µg/l 5 µg/l / 1 µg/l 2 µg/l / 2 µg/l 1 µg/l / 5 µg/l mmpy N2 72, 71,5 Pinnankorkeudet, Rudus Betonituote Oy SK 8 71, 7,5 7, Kuva 3. Pohjaveden pinnankorkeudet Rudus Betonituote Oy:n havaintopisteissä vuosina , 7,8 7,6 7,4 7,2 7, 6,8 6,6 6,4 6,2 6, ph SK 8 ms/m Sähkönjohtavuus SK 8 Kuva 31. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Rudus Betonituote Oy:n havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 43

46 µg/l Kromi SK 8 mg/l Sulfaatti SK 8 Kuva 32. Kromi- ja sulfaattipitoisuudet Rudus Betonituote Oy:n havaintopisteissä vuosina Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n toiminta käsittää metallijätteen ja -romun kierrätystoimintaa. Kaapeliromusta ja sekalaisesta rautaromusta jalostetaan mm. murskaamalla ja granuloimalla raaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Kohteessa varastoidaan mm. tinajätettä, kupari- ja alumiinikappaleita, rautaromua sekä teräslankakaapeleita. Kiinteistöllä on katetussa suojaaltaassa öljysäiliö. Piha-alueen hulevedet johdetaan kolmen keruukaivon kautta kiinteistön pohjoisreunalla sijaitsevaan öljynerottimeen, josta vedet johdetaan pohjoispuoliseen ojaan. Piha-alueen maaperän lyijyllä, sinkillä ja kuparilla pilaantuneita pintakerroksia on kunnostettu massanvaihdolla vuosina 21 ja 211 (Päätalo & Karjalainen 211). Kunnostuksen jälkeen piha on asfaltoitu. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan alueella käsiteltävät ja varastoitavat metallijakeet sekä öljysäiliö ja tankkauspiste aiheuttavat vähäisen kokonaisriskin Takaharjun/Lehmijärven vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat öljyt ja rasvat, liuottimet, metallit, PCB, PVC ja dioksiinit. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Takaharjun vedenottamo sijaitsee noin 7 metrin etäisyydellä lounaassa ja Lehmijärven ottamo on noin 9 metrin päässä idässä. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n toiminta-alue sijaitsee noin 2 metrin etäisyydellä Takaharjun vedenottamon arvioidusta valuma-alueesta. Takaharjun vedenottamolle ei oletettavasti ole hydraulista yhteyttä, mutta Lehmijärven suuntaan yhteys mahdollisesti on olemassa. Riippuen Lehmijärven vedenottamon pumppausmääristä, pohjaveden virtaussuunta on mahdollisesti koilliseen. Maaperä on melko heikosti vettä läpäisevää, pääasiassa savea. Pohjaveden pinta on maanpinnasta noin 5 metrin syvyydellä savikerroksen alapuolella ja alueen pohjavesi on paineellista. Kaupunki laskee vesijohtovettä KAIVO3:een silloin, kun alueen pohjaveden pinta on niin alhaalla, että vesi kaivossa ei riitä. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Vuonna 213 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tarkkailu perustui Lohjan ympäristölautakunnan päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro 49/67/679/26. Yhtiön toiminta-alueella tarkkailtiin yhden pohjaveden havaintopisteen (LRR1) ja kahden kaivon (Kaivo2 ja Kaivo3) veden pinnankorkeutta ja vedenlaatua kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

47 liitteen 4 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat ulkonäkö, haju, lämpötila, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), alumiini, kupari, lyijy, rauta, sinkki, tina, öljyhiilivedyt, VOC-yhdisteet ja PAH-yhdisteet. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n pohjavesitarkkailusta vuosina on tehty yhteenveto vuonna 26 (Ranta, 26) ja vuosien yhteenveto sisältäen ehdotuksen tarkkailuohjelman päivittämisestä on laadittu vuonna 212 (Kivimäki & Nummela 212). Tuotantolaitoksen toistaiseksi voimassa olleeseen ympäristölupaan haettiin uutta ympäristöpäästöstä, jonka Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta antoi julkipanon jälkeen Uuden päätöksen ( , Dnro 186/11.1./213) mukaista pohja- ja pintavesitarkkailua aletaan noudattaa vuoden 214 aikana. Tulokset Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueen pohjaveden mittaustuloksia on esitetty taulukossa 9 sekä kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin vanhan tarkkailuohjelman mukaisesti touko- ja marraskuussa 213. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella pohjaveden ph vuonna 213 oli hapanta (5,6 6,2) kaikissa havaintopisteissä ja talousvedelle asetettu tavoitetaso (6,5 9,5) alittui. Happamissa olosuhteissa metallien liukoisuus veteen lisääntyy. Korkeimmat liukoisen kuparin pitoisuudet olivat tuotantoalueen läheisyydessä havaintopisteissä Kaivo2 (68 18 µg/l) ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l ylittyi selkeästi. Havaintopisteen LRR1 Cu-pitoisuudet (13 26 µg/l) olivat hienoisessa laskusuunnassa verrattuna edelliseen vuoteen. Talousvesikaivon liukoiset Cu-pitoisuudet olivat matalat aiempien vuosien tapaan. Havaintopisteiden liukoiset sinkkipitoisuudet olivat 3 32 µg/l, korkein pitoisuus todettiin tuotantoalueen koillispuoleisessa pisteessä LRR1. Pohjaveden ympäristönlaatunormi sinkille on 6 µg/l, mikä alittui kaikissa vuoden 213 mittauksissa. Liukoisen lyijyn pitoisuudet olivat <,1 3,3 µg/l ja talousveden laatuvaatimus 1 µg/l sekä pohjaveden ympäristönlaatunormi 5 µg/l alittuivat. Liukoisen tinan pitoisuudet olivat kaikissa pisteissä < 1 µg/l. Tinalle ei ole määritetty talousveden enimmäispitoisuuksia tai pohjaveden ympäristönlaatunormia. Korkeimmat liukoisen alumiinin pitoisuudet olivat tuotantoalueen läheisyydessä havaintopisteissä LRR1 ( µg/l) ja Kaivo2 (molemmilla mittauskerroilla 77 µg/l); talousveden laatusuositus 2 µg/l ylittyi. Alumiinipitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisenä vuonna. Myös korkeimmat liukoisen raudan pitoisuudet todettiin pisteissä LRR1 ( µg/l) ja Kaivo2 (25 31 µg/l); talousveden laatusuositus 2 µg/l ylittyi. Talousvesikaivon alumiinin ja raudan pitoisuudet olivat matalia. Alueen maaperä on savea ja oletettavasti ainakin osa alumiini- ja rautapitoisuudesta on luontaista taustaa. Luonnonoloissa maaperän happamuus edesauttaa alumiinin liukenemista pohjaveteen. Raudan enimmäispitoisuus on asetettu teknisten ja esteettisten haittojen perusteella. Se ei aiheuta terveyshaittoja sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. Kemiallisen hapenkulutuksen eli hapettuvuuden COD Mn pitoisuudet (19 46 mg/l) ylittivät vuonna 213 talousveden laatusuositusarvon 5 mg/l havaintopisteissä LRR1 ja Kaivo2, hapettuvuus on ollut korkea samoissa pisteissä aikaisempinakin vuosina. Hapettuvuusarvo kertoo vedessä olevasta orgaanisesta aineksesta, humuksesta. Havaintopisteiden kloridipitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tapaan matalia: 1,7 5,9 mg/l. Toukokuussa 213 havaintopisteen Kaivo2 näytteessä todettiin öljyhiilivetyjä (39 µg/l), mutta laadunvarmistuksessa esille tulleiden seikkojen takia tulosta ei voida pitää täysin luotettavana. Uusintanäytteessä ei enää todettu öljyhiilivetyjä. Muissa havaintopisteissä ei todettu vuoden 213 aikana öljyhiilivetyjä. Toukokuun 213 kaikissa näytteissä todettiin alle 1 µg/l pitoisuus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 45

48 kloroformia, jonka enimmäispitoisuus talousvedessä on 1 µg/l. Kloroformi kuuluu trihalometaaneihin, joita syntyy desinfioitaessa humuspitoista talousvettä vapaalla kloorilla (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 2). Kloroformin alkuperää ei pystytty selvittämään. Muita VOC-yhdisteitä ei todettu (taulukko 9). Havaintopisteessä LRR1 todettiin PAH-yhdisteitä taulukon 9 mukaisesti. Bentso(a)pyreenin pitoisuus,28 µg/l ylitti talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden,1 µg/l. Bentso(b) fluoranteenin, bentso(g,h,i)peryleenin, bentso(k)fluor-anteenin ja indeno(1,2,3-c,d)pyreenin yhteispitoisuus oli,76 µg/l, mikä alitti talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden,1 µg/l (STMa 461/2), mutta ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin,5 µg/l (Vna 341/29). Todetut PAH-yhdisteet olivat pääosin samoja ja samaa suuruusluokkaa kuin mitä moottoritien meluvallityömaan jälkitarkkailussa havaintopisteessä RS16 todettiin marraskuussa 211. Havaintopiste RS16 sijaitsee kuitenkin noin 1 km etäisyydellä Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n toiminta-alueelta. Muissa havaintopisteissä ei todettu PAH-yhdisteitä vuonna 213. Taulukko 9. Öljyhiilivetyjen, VOC- ja PAH-yhdisteiden määritystuloksia Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuonna 213. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy LRR1 pohjavesi Kaivo2 pohjavesi Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet PAH-yhdisteet touko 13 marras 13 touko 13 marras 13 touko 13 marras 13 <5 <5 kloroformi,63 µg/l ei todettu ei todettu *todettiin <5 (heinäk) <5 kloroformi,61 µg/l kloroformi,6 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu Kaivo3 talousvesi <5 <5 ei todettu ei todettu ei todettu *todetut PAH-yhdisteet: Bentso(a)antraseeni,37 µg/l Fenantreeni,18 µg/l Bentso(a)pyreeni,28 µg/l 1-metyylifenantreeni,17 µg/l Bentso(e)pyreeni,25 µg/l Fluoranteeni,28 µg/l Bentso(b)fluoranteeni,21 µg/l Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni,12 µg/l Bentso(g,h,i)peryleeni,15 µg/l Kryseeni,31 µg/l Bentso(k)fluoranteeni,28 µg/l Peryleeni,26 µg/l Pyreeni,72 µg/l mmpy N2 68, Pinnankorkeudet, Lehmijärven Romu ja Rauta kaivo 2 kaivo 3 LRR1 67, 66, 65, 64, Kuva 33. Pohjaveden pinnankorkeudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

49 7,5 7, 6,5 ph Kaivo2 Kaivo3 LRR1 ms/m Kaivo2 Kaivo3 LRR1 Sähkönjohtavuus 6, 1 5,5 5 5, Kuva 34. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuosina µg/l Sinkki LRR1 Kaivo2 Kaivo3 µg/l Lyijy LRR1 Kaivo2 Kaivo3 µg/l Kupari LRR1 Kaivo2 Kaivo3 Kuva 35. Pohjaveden sinkki-, lyijy- ja kuparipitoisuudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuosina , metallimääritykset on tehty suodatetusta (,45 µm) näytteestä vuoden 21 alusta lähtien. µg/l Kaivo2 Kaivo3 LRR1 Liukoinen alumiini (Al) µg/l Kaivo2 Kaivo3 LRR1 Liukoinen rauta (Fe) Kuva 36. Liukoiset alumiini- ja rautapitoisuudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 47

50 mg/l Kloridi mgo₂/l Kemiallinen hapenkulutus CODMn 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Kaivo2 Kaivo3 LRR Kaivo2 Kaivo3 LRR1 Kuva 37. Pohjaveden kloridi- ja COD Mn -arvot Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuosina Takaharjun pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste PS9 Takaharjun vedenottamon ja moottoritien (VT1, E18) välisellä alueella sijaitsee havaintopiste PS9, joka kuului aiemmin Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan jälkitarkkailuun. Havaintopiste on noin 8 m etäisyydellä vedenottamon pohjoispuolella. Havaintopisteen pohjavedestä määritettiin syyskuussa 213 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, kloridi ja VOC-yhdisteet. Tulokset Havaintopisteen PS9 pinnankorkeudet ja kloridipitoisuudet vuosina on esitetty kuvassa 38. Pohjavedessä ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä). Kloridipitoisuus oli koholla, 32 mg/l, mikä ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. mmpy N2 57, 56, 55, 54, Pinnankorkeudet, Takaharju PS 9 mg/l Kloridi PS 9 53, 1 52, Kuva 38. Pohjaveden pinnankorkeudet ja kloridipitoisuudet Takaharjun vedenottamon läheisyydessä havaintopisteessä PS9. 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

51 5.6.5 Yhteenveto Takaharju Perttilä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Takaharju Perttilä tarkkailualueella seurattiin vuonna 213 pohjaveden pinnankorkeuksia 11 havaintopisteestä. Takaharjun vedenottamon läheisyydessä pohjaveden pinnankorkeudet laskivat melko jyrkästi loppuvuotta 213 kohti. Vedenotto oli suurinta loppuvuoden lisäksi helmi- ja toukokuussa. Yleisesti tarkkailualueen pinnankorkeudet laskivat loppuvuotta kohti. Pohjaveden laatu Takaharjun alueella mitattiin vuonna 213 pohjaveden laatua kahdeksasta havaintopisteestä. Rudus Betonituote Oy:n alueen pohjavedessä ei todettu öljyhiilivetyjä tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vuoden 213 aikana. Tehdasalueella yhden havaintopisteen kromipitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin 1 µg/l, mutta jäivät selkeästi talousveden enimmäispitoisuuden 5 µg/l alapuolelle. Samassa pisteessä mitattiin korkeimmat sulfaattipitoisuudet (38 48 mg/l), mutta ympäristönlaatunormi 15 mg/l eikä talousveden suosituspitoisuus 25 mg/l ylittyneet. Muiden liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella pohjavesi oli aiempien vuosien tapaan hapanta. Liukoisen kuparin pitoisuudet ylittivät tuotantoalueen lähellä pohjaveden ympäristönlaatunormin 2 µg/l, mutta talousveden laatuvaatimus 2 µg/l alittui selkeästi. Liukoisen alumiinin ja raudan pitoisuudet ylittivät talousveden laatusuosituksen 2 µg/l, vuonna 213 mitatut pitoisuudet olivat kuitenkin matalampia kuin vuotta aikaisemmin. Muiden liukoisten metallien (Zn, Pb, Sn) pitoisuudet olivat melko matalia eivätkä pohjaveden ympäristönlaatunormit ylittyneet. Talousvesikaivon metallien pitoisuudet olivat matalia. Kemiallisen hapenkulutuksen eli hapettuvuuden COD Mn pitoisuudet (19 46 mg/l) ylittivät talousveden laatusuositusarvon 5 mg/l tuotantoalueen havaintopisteissä. Sen sijaan alueen kloridipitoisuudet olivat matalia (alle 6 mg/l). Tuotantoalueella ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), lukuun ottamatta toukokuussa 213 kaikissa pisteissä todettuja pieniä pitoisuuksia (< 1 µg/l) kloroformia. Tuotantoalueen kaivon toukokuun 213 öljyanalyysi varmistettiin uusintanäytteellä, missä ei todettu öljyhiilivetyjä. Muissa pisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä kertaakaan. PAH-yhdisteitä todettiin kerran tuotantoalueen koillispuolen havaintopisteessä. Bentso(a)pyreenin pitoisuus,28 µg/l ylitti talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden,1 µg/l. Bentso(b)fluoranteenin, bentso(g,h,i)peryleenin, bentso(k)fluoranteenin ja indeno(1,2,3-c,d)pyreenin yhteispitoisuus oli,76 µg/l, mikä alitti talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden,1 µg/l, mutta ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin,5 µg/l. Kaikkiaan todettiin pieniä pitoisuuksia 13 eri PAH-yhdistettä, joista suurimmalle osalle ei ole asetettu talousveden enimmäispitoisuuksia tai pohjaveden ympäristönlaatunormeja. Lohjan vesilaitoksen seurannassa moottoritien läheisyydessä ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä), mutta kloridin pitoisuus (32 mg/l) ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Vedenottamon veden laatu Takaharjun vedenottamon raakaveden laatua seurattiin Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 49

52 Takaharjun vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Vedenottamoveden kloridipitoisuus oli 14 mg/l. 5.7 Lehmijärvi Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Lehmijärven vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Lisäksi yhteistarkkailussa on mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön havaintopiste SK5 ja Lohjan vesilaitoksen pohjavesipiste SK6. Alueella on yhteistarkkailun lisäksi Valtatie 1:n rakentamiseen, maa-ainesottoon sekä pilaantuneen maaperän kunnostukseen liittyvää pohjaveden tarkkailua. Merkittävimpiä riskejä pohjavedelle aiheuttavat huoltoasema- ja yritystoiminta (mm. painotalo), vanha kaatopaikka, maa-ainestenotto, maantiekuljetukset ja teiden suolaus (Arola & Rantala 211). Lehmijärven alueella sijaitseva Partek Oy Ab oli mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa vuonna 25. Toiminta on loppunut alueella ja Uudenmaan ympäristökeskus antoi Partek Oy Ab:lle luvan lopettaa pohjavesitarkkailun (No YS 166/ ) Lehmijärven vedenottamon seuranta Lehmijärven vedenottamo sijaitsee Salpausselän alarinteessä. Ottamon kohdalla on kallioruhje, joka on täyttynyt vettä johtavilla maalajeilla. Ottamon pohjoispuolella Kydönpellon alueella vettä johtavia maakerroksia peittävät savikerrokset ja pohjavesi on paineellista. Lehmijärven pohjukasta etelään suuntautuva kalliopainanne kerää pohjavettä Lehmijärven vedenottamolle laajalta alueelta, jonka katkaisevat kallioharjanteet koillisessa ja lounaassa. Salpausselän keskiselänteelle muodostuu maalajien virtausvastuksen vuoksi vedenjakaja, jolta pohjavettä virtaa myös muodostuman kaakkoisreunalle. (Kajander & Huuhko 24). Lehmijärven vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 3/199/1 ja päivättyyn lupaan 79/1993/2, lupien mukaan pohjavettä saa ottaa vuosikeskiarvona mitattuna 2 m³/vrk. Vuonna 213 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 1 2 m³/vrk, mikä on 38 m³/vrk enemmän kuin vuonna 212. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteiden 2a ja 4 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta havaintopisteestä (SK6, 13/89 ja 28/89). Vuosien pohjaveden pinnankorkeustulokset on esitetty kuvassa 39. Lehmijärven vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Huhtikuussa 213 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Kloridipitoisuudet vuodesta 26 lähtien on esitetty kuvassa 4. 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

53 mmpy, N2 73, Pinnankorkeudet, Lehmijärvi SK6 mmpy, N2 64, Pinnankorkeudet, Lehmijärvi 13/89 28/89 72, 63, 71, 62, 7, 61, 69, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 6, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 39. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Lehmijärven vedenottamon tarkkailussa. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Veden kloridipitoisuus 31 mg/l ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Kloridipitoisuus nousi voimakkaasti verrattuna vuotta aiemmin mitattuun pitoisuuteen. mg/l Lehmijärven vedenottamo Cl touko.6 marras.6 touko.7 marras.7 touko.8 marras.8 Kuva 4. Lehmijärven vedenottamon kloridipitoisuudet vuosina Lehmijärven pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste SK6 Lehmijärven vedenottamon suoja-alueen reunalla, aivan kantatien 1125 läheisyydessä sijaitsee pohjaveden havaintopiste SK6. Havaintopisteen lounais-, etelä- ja itäpuolella on mm. autonhuoltoa, polttoaineiden jakelua ja pienyritystoimintaa. Pohjaveden virtaus on havaintopisteeltä vedenottamolle päin ja etäisyyttä on noin 4 m. Havaintopisteen pohjavedestä määritettiin syyskuussa 213 pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi ja kloridi. Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 39. Kloridipitoisuus oli melko korkea, 42 mg/l, mikä ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 51

54 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelun havaintopiste SK5 Havaintopiste SK5 sijaitsee Muijalassa kantatien 1125 ja painotalon läheisyydessä, Lehmijärven vedenottamon valuma-alueen reunalla, oletettavasti vedenjakaja-alueella. Lehmijärven vedenottamo on noin 2, km etäisyydellä länsi-lounaan suunnassa ja Uusniityn ottamo noin 85 m etäisyydellä idän suunnassa. Oletettu pohjaveden virtaussuunta havaintopisteeltä on kohti Lehmijärven vedenottamoa. Tulokset Pohjavesinäyte otettiin toukokuussa 213. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat aistinvaraisten kenttämääritysten lisäksi lämpötila, ph, sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus. Tuloksia on esitetty kuvissa luvussa Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu. Kuten aiempinakin vuosina havaintopisteen SK5 kloridipitoisuus oli korkea (15 mg/l) ja ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta talousveden laatusuositus 25 mg/l alittui. Havaintopisteen SK5 pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 41. mmpy N2 83, Pinnankorkeudet, Muijala SK5 82, 81, 8, Kuva 41. Pinnankorkeudet Lohjan ympäristöyksikön Muijalan havaintopisteessä vuosina Yhteenveto Lehmijärven tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Lehmijärven tarkkailualueella seurattiin vuonna 213 pohjaveden pinnankorkeuksia neljästä havaintopisteestä. Lehmijärven vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet laskivat loppuvuotta kohti, vedenottamon läheisyydessä pohjaveden painetaso oli loppuvuodesta 213 jopa yli metrin matalammalla kuin alkuvuodesta. Vedenottomäärät olivat loppuvuodesta suuremmat kuin alkuvuodesta. Pohjaveden laatu Vedenottamon vaikutusalueella mitattiin pohjaveden laatua vuonna 213 kahdesta havaintopisteestä, molemmat pisteet sijaitsivat kantatien 1125 läheisyydessä. Kloridipitoisuudet kantatien 1125 vieressä sijaitsevissa havaintopisteissä (SK6: 42 mg/l ja SK5: 15 mg/l) ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta alittivat talousveden laatusuosituksen 25 mg/l. Kantatien 1125 läheisyys vaikuttaa pohjaveden kloridipitoisuuteen. Lehmijärven vedenottamon raakaveden kloridipitoisuus huhtikuussa 213 oli noussut pitoisuuteen 31 mg/l, kun vuotta aiemmin oli mitattu vain 7,5 mg/l pitoisuus. 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

55 Vedenottamon veden laatu Lehmijärven vedenottamon raakaveden laatua seurattiin Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Lehmijärven vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Vedenottamoveden kloridipitoisuus oli 31 mg/l, mikä ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. 5.8 Uusniitty Ratametsä Yleistä Tarkkailualueella sijaitsee Uusniityn vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Lohjan vesilaitoksen toimesta määritettiin kertaluonteisesti yhden pohjavesipisteen kloridi- ja torjunta-ainepitoisuudet. Toiminnanharjoittajista pohjaveden yhteistarkkailussa mukana ovat Cembrit Production Oy:n kuitusementtilevytehdas, Peab Industri Oy / MBR, Lohjan betoniasema, Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiasema ja Skanska Infra Oy:n Ratametsän maankaatopaikka sekä vanha teollisuuskaatopaikka. Suurimpia pohjaveden riskitekijöitä ovat teollisuus- ja yritystoiminta, rautatie- ja maantiekuljetukset, teiden suolaus, vanhat kaatopaikat sekä jossain määrin öljysäiliöt, asutus ja viemärit (Arola & Rantala 211) Uusniityn vedenottamon seuranta Uusniityn vedenottamo sijaitsee kallioylänteiden välissä olevassa pienessä painanteessa, johon kerääntyy ympäristöstä pohjavettä (Kajander & Huuhko 24). Vedenottamon pohjavedessä havaittiin syksyllä 25 torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia. Ottamo ei ollut käytössä loppuvuoden 25 ja elokuun 28 välisenä aikana. Vuonna 28 tehtyjen torjunta-aineanalyysien perusteella vedenottamo otettiin käyttöön loppuvuodesta 28. Uusniityn vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden lupaan 52/1974, luvassa määritetystä ottomäärästä ei ole tietoa. Vuonna 213 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 195 m³/vrk, mikä on noin 2 m³/vrk vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteissä 3a ja 3b. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteiden 2a ja 4 mukaisesti, huhtikuussa näytteestä analysoitiin myös torjunta-aineet. Vedenottamon alueella tarkkaillaan pohjaveden korkeutta viidestä havaintopisteestä (putket 71.1, 71, 72, 73 ja 74) neljä kertaa vuodessa. Vuonna 212 otettiin seurantaan mukaan viides pinnankorkeuden mittauspiste (72) ja kaikki havaintopisteet nimettiin ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän mukaisiksi. Vuonna 213 pisteet 71 ja 73 olivat kuivia. Vuosien pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 42. Uusniityn vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Huhtikuussa 213 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Sulfaatti- ja kloridipitoisuudet vuodesta 26 lähtien on esitetty kuvassa 43. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 53

56 mmpy N2 84, 83, 82, Pinnankorkeudet, Uusniitty useimmiten kuiva, pohja +81, :kuiva 73: kuiva, pohja +82,52 81, 8, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 42. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Uusniityn vedenottamon alueella. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Huhtikuussa 213 tehdyn torjunta-aineanalyysin mukaan Uusniityn vedenottamon vesinäytteessä todettiin atratsiinia (,1 µg/l), atratsiinin hajoamistuotteita (DEA, DEDIA, DIA), terbutylatsiinia ja terbutylatsiinin desetyylijohdannaista taulukon 1 mukaisesti. Samoja yhdisteitä on todettu vedenottamon vedessä useamman vuoden aikana. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on,1 µg/l, ja atratsiinin pitoisuus oli laatuvaatimustasolla, muiden yhdisteiden pitoisuudet alittivat enimmäispitoisuuden. Määritettyjen torjunta-aineiden yhteispitoisuus oli,21 µg/l, mikä alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,5 µg/l. Taulukko 1. Uusniityn vedenottamon raakavedestä ja pohjaveden havaintopisteestä 6.8 määritetyt torjunta-aineet vuonna 213. Uusniityn vo huhtikuu marraskuu 13 Torjunta-aineet, µg/l Atratsiini,1,7 DEA (atratsiini, -desetyyli),3,9 DEDIA (atratsiini, -desetyyli-desisopropyyli),2,3 DIA (atratsiini, -desisopropyyli),4,3 Diuroni,5 Isoproturoni,1 Simatsiini,2 Terbutylatsiini,2,2 Terbutylatsiini, -desetyyli <,1,2 Yhteensä,21,34 Huhtikuussa 213 Uusniityn ottamon veden kloridipitoisuus oli 39 mg/l, mikä ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alitti talousvedelle annetun laatusuosituksen 25 mg/l. Vedenottamon sulfaattipitoisuudet ovat nousseet vuonna 29 mitatusta pitoisuudesta 16 mg/l vuoden 212 pitoisuuteen 57 mg/l kuvan 43 mukaisesti. Sulfaatille vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettu enimmäispitoisuus 15 mg/l alittui. Vaikka torjunta-aineiden, kloridin ja sulfaatin pitoisuudet olivat koholla, veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty muita orgaanisia haitta-aineita kuin torjunta-aineet. 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

57 mg/l 6 Uusniityn vedenottamo SO₄ Cl marras.7 touko.8 marras.8 Kuva 43. Uusniityn vedenottamon sulfaatti- ja kloridipitoisuudet vuosina Uusniityn pohjavesialueen seuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste 6.8 Uusniityn vedenottamon lähialueella sijaitsevasta pohjaveden havaintopisteestä 6.8 otettiin vedenlaatunäyte marraskuussa 213. Pohjaveden virtaus on havaintopisteeltä vedenottamon suuntaan ja etäisyyttä on noin 18 m. Pohjavesinäytteestä määritettiin pinnankorkeuden lisäksi ulkonäkö, haju, lämpötila, kloridi ja torjunta-aineet. Tulokset Havaintopisteestä 6.8 todetut torjunta-aineet on esitetty taulukossa 1. Näytteessä todettiin atratsiinia, atratsiinin hajoamistuotteita (DEA, DEDIA, DIA), terbutylatsiinia ja terbutylatsiinin desetyylijohdannaista. Nämä yhdisteet olivat samoja, mitä vedenottamon vedestä määritettiin huhtikuussa 213. Lisäksi pohjavedessä todettiin diuronia, isoproturonia ja simatsiinia. Atratsiinin (,7 g/l) ja sen hajoamistuotteen DEA:n (,9 µg/l) pitoisuudet olivat todetuista torjunta-aineista suurimmat, mutta määrät alittivat yksittäiselle torjunta-aineyhdisteelle annetun enimmäispitoisuuden,1 µg/l. Määritettyjen torjunta-aineiden yhteispitoisuus oli,34 µg/l, mikä alittaa talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,5 µg/l. Pohjaveden kloridipitoisuus (24 mg/l) oli koholla, pitoisuus oli lähellä pohjaveden ympäristönlaatunormia 25 mg/l. Havaintopisteen 6.8 pinnankorkeudet on esitetty kuvassa Toiminnanharjoittajien seuranta Cembrit Production Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Cembrit Production Oy:n kuitusementtilevytehdas ja pintakäsittelylaitos sijaitsevat Lohjanharjulla Muijalassa. Pintakäsittely-yksikkö aloitti toimintansa erillisessä tehdasrakennuksessa keväällä 29. Alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta ja rakennuskaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta. Tuotantolaitos valmistaa ja pinnoittaa rakennuslevyjä kuitusementistä rakennusten ulko- ja sisäverhoukseen. Tuotannon raaka-aineena käytetään sementtiä, selluloosaa ja mineraalisia täyteaineita sekä pigmenttejä. Tehdas siirtyi prosessivesien osalta suljettuun kiertoon vuoden 2 alussa. Prosessivedet johdetaan öljynerotusyksik- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 55

58 köön, josta sekä öljy että vesi kierrätetään uudestaan prosessiin. Öljynerotusyksikkö tyhjennetään ja huolletaan säännöllisesti. Saniteettijätevedet johdetaan viemäriverkkoon. Piha-alueen sadevedet on viemäröity lähiojan kautta Ratametsän altaalle. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan tuotantolaitoksella käytettävät kemikaalit ja raaka-aineet (sementti, kalkkifilleri, kiille, alumiinisilikaatti, selluloosa, erilaiset pigmentit, pieniä määriä liuottimia ja voiteluöljyjä) aiheuttavat merkittävän kokonaisriskin Uusniityn vedenottamon pohjaveden laadulle. Riskiä pienentävät mm. kemikaalien varoaltaat. Vuoden 26 jälkeen laitos ei ole käyttänyt raskasta polttoöljyä tai nestekaasua. Toiminnan indikaattoriaineita ovat käytetyt kemikaalit, mineraaliöljyt ja rasvat. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Uusniityn vedenottamo sijaitsee noin 3 m etäisyydellä tehdasalueelta etelään. Alueella esiintyy pohjois-koillinen etelä-lounas -suuntainen kallioselänne, joka ohjaa tehdasalueen läntisen osan pohjaveden virtauksen kohti Uusniityn vedenottamoa. Pohjavedenpinnan noustessa virtaus voi ohjautua myös kaakkoon. Maakerrosten paksuus alueella vaihtelee noin 8 metristä lähes 3 metriin. Maaperä koostuu pääasiassa lajittuneista hiekka- ja sorakerroksista. Pohjavedenpinta on tehdasalueella 8 14 m syvyydellä maanpinnasta. (Kivimäki 29) Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Vuonna 213 Cembrit Prodution Oy:n tarkkailu perustui Lohjan ympäristölautakunnan päivättyyn ympäristölupapäätökseen 1, Dnro 3/67/678/28. Päätöksen mukaisesti alueen maaperä- ja pohjavesiselvityksistä tehtiin yhteenvetoraportti (Kivimäki 29) ja laadittiin päivitetty pohjavesitarkkailuohjelma (Kivimäki 21). Tarkkailuohjelman mukaisesti tehtaan toiminta-alueella tarkkailtiin pohjaveden laatua havaintopisteitä 1/1, 2/1, 3/1, MIN A ja MIN D kaksi kertaa vuodessa. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat aistinvaraiset määritykset (haju, ulkonäkö), lämpötila, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, ph, happi, sameus, sulfaatti, kloridi, liukoinen orgaaninen hiili (DOC), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, liukoiset metallit (Al, Ca, Cd, Cr, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Pb, Ti, Zn), öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet). Tulokset Cembrit Production Oy:n tehdasalueen pohjaveden mittaustuloksia on esitetty taulukoissa sekä kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti touko- ja marraskuussa 213. Tehdasalueen sulfaattipitoisuudet vuonna 213 olivat melko matalia (15 22 mg/l) lukuun ottamatta havaintopisteen 2/1 pitoisuuksia: mg/l. Pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l ylittyi marraskuussa 213, mutta talousveden laatusuosituspitoisuus 25 mg/l alittui. Huhtikuussa 213 Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄-pitoisuus oli 47 mg/l, mikä oli 1 mg/l vähemmän kuin vuotta aiemmin. Muijalan alueen sulfaattipitoisuudet alkoivat nousta vuosien aikana. Selkeää syytä kohonneisiin sulfaattipitoisuuksiin ei ole saatu ja viranomaiset selvittävät asiaa. Cembritin alueella korkeimmat pohjaveden kloridipitoisuudet (1 27 mg/l) olivat kantatien 1125 läheisyydessä sijaitsevassa havaintopisteessä 1/1 ja talousveden laatusuositus 25 mg/l ylittyi marraskuussa 213. Muidenkin havaintopisteiden kloridipitoisuudet vuoden 213 aikana olivat korkeita ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi selkeästi koko alueella. 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

59 Huhtikuussa 213 Uusniityn vedenottamon raakaveden Cl-pitoisuus oli 39 mg/l. Tiesuolaus on mitä todennäköisimmin nostanut pohjaveden kloridipitoisuuksia. Vuonna 213 ammoniumtypen pitoisuudet olivat kaikissa havaintopisteissä melko matalat (< 4 33 µg/l) ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l alittui selkeästi. Korkeimmat nitraattitypen (1,9 4,6 mg/l) pitoisuudet olivat pisteessä 2/1, mutta talousveden enimmäispitoisuus 11 mg/l alittui selvästi. Samassa pisteessä oli myös kohonnut nitriittitypen pitoisuus 98 µg/l, mikä oli lähellä vesilaitokselta lähtevän veden enimmäispitoisuutta 1 µg/l. Kaikkien havaintopisteiden liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuudet, DOC, olivat melko matalia (< 1, 3,3 mg/l) ja suurimmat arvot olivat havaintopisteessä 2/1. DOC-määritys kuvaa veteen liuenneiden orgaanisten aineiden kokonaismäärää ja pilaantumattoman pohjaveden orgaanisen hiilen kokonaismäärä on yleensä,5 1, mg/l. Havaintopisteen 2/1 liukoisen kromin pitoisuudet (11 15 µg/l) ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin 1 µg/l, myös tämän pisteen molybdeenin (42 48 µg/l), kaliumin (43 14 mg/l) ja kalsiumin (47 78 mg/l) pitoisuudet olivat koholla. Kalsiumia ja kaliumia saattaa päästä maaperään ja pohjaveteen tuotannossa syntyneestä kuitusementistä ja kromia sekä molybdeeniä pigmenttiaineista (Kivimäki 21). Suurimmat liukoisen natriumin pitoisuudet olivat marraskuussa 213 havaintopisteissä 1/1 (19 mg/l) ja 2/1 (62 mg/l). Talousveden laatusuosituspitoisuus 2 mg/l natriumille kuitenkin alittui. Tetrakloorieteeniä todettiin pienet pitoisuudet edellisvuosien tapaan havaintopisteissä 1/1, 3/1 ja MINA; talousveden enimmäispitoisuus (1 µg/l) ja pohjaveden ympäristönlaatunormi (5 µg/l) tri- ja tetrakloorieteenin yhteispitoisuudelle alittui selvästi. Muita VOC-yhdisteitä eikä öljyhiilivetyjä todettu vuonna 213 (taulukko 12). Tehdasalueella käsiteltiin ja varastoitiin pieniä määriä liuottimia entisen korjaamon ja trukinpesupaikan alueella ja kloorattujen hiilivety-yhdisteiden käyttö lopetettiin 197-luvun lopussa. Oy Minerit Ab:n tehtaan toiminnan pohjavesitarkkailussa todettiin vuosina havaintoputkessa MIN C (sijaitsee samalla paikalla kuin nykyinen havaintoputki 3/1) jokaisella määrityskerralla merkkejä tetrakloorieteenistä, mutta pitoisuus oli 1 µg/l (Kivimäki 29). Taulukko 11. Liukoisten metallien pitoisuudet Cembrit Production Oy:n alueella vuonna 213, ** juomaveden enimmäispitoisuus WHO 28. Metallit / puolimetallit Talousveden laatu / ymp.normi 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D yksikkö touko 13 marras 13 touko 13 marras 13 touko 13 marras 13 touko 13 marras 13 touko 13 marras 13 Alumiini, Al µg/l 2 / <1 14 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Kadmium, Cd µg/l 5 /,4 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 <,1 Kalium, K mg/l 1,4 2, , 2,4 1,9 2,4 2,5 2,8 Kalsium, Ca mg/l Kromi, Cr µg/l 5 / 1 <1, <1, <1, <1, <1, <1, <1, <1, Lyijy, Pb µg/l 1 / 5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 <,5 Magnesium, Mg mg/l 3,7 5,7 5,7 7,8 8,5 9,8 4,1 5,1 7,6 9,9 Mangaani, Mn µg/l 5 / - <2, 5,5 <2, <2, <2, <2, <2, <2, Molybdeeni, Mo µg/l 7** <1, <1, <1, <1, ,7 2,6 Natrium, Na mg/l 2 / Rauta, Fe µg/l 2 / <1 <1 <1 <1 <1 12 <1 <1 Sinkki, Zn µg/l - / 6 <5, <5, <5, <5, <5, <5, <5, <5, <5, <5, Titaani, Ti µg/l 1,6 1,7 <1, 1,4 <1, <1, <1, 1,1 <1, <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 57

60 Taulukko 12. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Cembrit Production Oy:n alueella vuonna 213. Cembrit Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet Production Oy touko 13 marras 13 touko 13 marras 13 1/1 <5 <5 tetrakloorieteeni <,5 µg/l ei todettu 2/1 <5 <5 ei todettu ei todettu 3/1 <5 <5 tetrakloorieteeni,5 µg/l MIN A <5 <5 ei todettu tetrakloorieteeni 1, µg/l tetrakloorieteeni <,5 µg/l MIN D <5 <5 ei todettu ei todettu mmpy N2 85, Pinnankorkeudet, Cembrit Production Oy 84, 83, 82, 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D 81, 8, helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 44. Pohjaveden pinnankorkeudet Cembrit Production Oy:n havaintopisteissä vuosina ,5 9, 8,5 ph 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D ms/m Sähkönjohtavuus 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D 8, 15 7,5 1 7, 5 6,5 Kuva 45. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet Cembrit Production Oy:n havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

61 mmol/l Alkaliteetti 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D mg/l DOC, liuennut orgaaninen hiili 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 46. Alkaliteettiarvot ja liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuudet Cembrit Production Oy:n havaintopisteissä vuosina mg/l Sulfaatti 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D mg/l Kalsium Ca 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 47. Sulfaatti- ja kalsiumpitoisuudet Cembrit Production Oy:n havaintopisteissä vuosina mg/l /1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kloridi mg/l Natrium Na 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 48. Kloridi- ja natriumpitoisuudet Cembrit Production Oy:n havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 59

62 µg/l NO₃-N, nitraattityppi 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D µg/l NH₄-N, ammoniumtyppi 1/1 2/1 3/1 MIN A MIN D Kuva 49. Nitraattitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet Cembrit Production Oy:n havaintopisteissä vuosina Peab Industri Oy/ MBR, Lohjan betoniasema Toiminnan ja riskien kuvaus Peab Industri Oy:n MBR:n betoniasema sijaitsee Lohjanharjulla Muijalassa. Alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Yritys on erikoistunut valmisbetonin tuotantoon. Valmistusprosessissa kiviaines, sidosaineet, vesi ja lisäaineet sekoitetaan betonimassaksi, joka lastataan kuljetusautoon ja kuljetetaan työkohteeseen. Betonimyllyn ja kaluston pesusta syntyvät jätevedet (noin 25 l/d) kierrätetään takaisin pesuvedeksi. Sosiaalitilan jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, vanha sosiaalitila ja siihen liittynyt umpisäiliö putkistoineen on poistettu kiinteistöltä heinäkuussa 28. Lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan betoniasemalla käytettävät lisäaineet ja kemikaalit, kaluston pesu sekä lämmitysöljysäiliö aiheuttavat merkittävän kokonaisriskin Uusniityn vedenottamon pohjaveden laadulle. Riskiä pienentävät mm. öljysäiliön valuma-allas ja uuden pesupaikan käyttöönotto. Toiminnan indikaattoriaineita ovat betonin lisäaineet, mineraaliöljyt ja rasvat. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Maasto on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja, soraa ja hiekkaa. Betoniasema sijaitsee 21 m etäisyydellä Uusniityn vedenottamosta koilliseen, vedenottamon valuma-alueetta rajaavalla kallioharjanteella. Pohjaveden virtaus suuntautuu kalliota pitkin vedenottamolle päin (Arola & Rantala 211). Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Peab Industri Oy / MBR:n Lohjan betoniaseman vuoden 213 tarkkailu perustui Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan päätökseen betoniaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta 11 Dnro 42/67/679/28. Päätöksen mukaisesti betoniaseman toiminta-alueella tarkkailtiin pohjaveden laatua havaintopisteitä PM2, LemA3 ja 6.8 kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Betoniaseman itäpuolelle valuvia vesiä seurataan ojaan purkavan putken päästä otettavin pintavesinäyttein. Havaintopiste LemA3 on myös Lemminkäisen asfalttiaseman tarkkailussa oleva putki. Vedenlaatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat ulkonäkö, haju, lämpötila, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, sulfaatti, kadmium, kromi, lyijy, öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet). 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

63 Peab Industri Oy / MBR:n Lohjan betoniaseman (silloiselta nimeltään Marttilan Betonirakennus Oy) pohjavesitarkkailusta vuosina on tehty yhteenveto vuonna 29 (Nummela 29). Tulokset Betoniaseman alueen mittaustuloksia on esitetty taulukoissa sekä kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin ympäristölupapäätöksen mukaisesti touko/kesä- ja marraskuussa 213. Betoniaseman alueen pohjaveden sulfaattipitoisuudet olivat edelleen melko korkeat, mutta talousveden suosituspitoisuus 25 mg/l alittui kaikilla mittauskerroilla vuonna 213. Sen sijaan pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l ylittyi useimmiten kaikissa havaintopisteissä. Suurimmat pitoisuudet olivat havaintopisteessä 6.8 (18 2 mg/l), mutta tämän pisteen pitoisuudet olivat laskusuunnassa verrattuna edellisiin vuosiin. Huhtikuussa 213 Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄-pitoisuus oli 47 mg/l, mikä oli 1 mg/l vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet kohosivat Uusniityn alueella vuoden 27 jälkeen paikoin muidenkin toimijoiden seurantapisteissä, ja syytä kohonneisiin pitoisuuksiin alueella selvitetään viranomaisten toimesta. Betoniaseman seurannassa vuonna 213 määritetyt liukoiset kromipitoisuudet olivat matalia (,9 2, µg/l) taulukon 13 mukaisesti. Alueella vuosina määritetyt korkeat (maksimissaan 1 µg/l) kromipitoisuudet laskivat jo vuoden 28 aikana alle 2 µg/l. Myös liukoisen lyijyn pitoisuudet olivat matalia. Liukoisen kadmiumin pitoisuudet alueella vaihtelivat,7-,3 µg/l, korkeimmat Cd-pitoisuudet todettiin havaintopisteessä 6.8, mutta pohjaveden ympäristönlaatunormi,4 µg/l alittui. Havaintopisteessä PM2 todettiin kesäkuussa 213 öljyhiilivetyjä 15 µg/l, joista raskaita jakeita oli 11 µg/l ja keskiraskaita 35 µg/l. Uusintanäytteessä heinäkuussa ei todettu enää öljyhiilivetyjä. Betoniasemalla tyhjennettiin ja puhdistettiin sadevesikaivot ja öljynerotuskaivo ennen uusintanäytteenottoa. Muissa tarkkailupisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä missään havaintopisteessä todettu VOC-yhdisteitä vuoden 213 aikana (taulukko 14). Taulukko 13. Liukoisten metallien pitoisuudet Peab Industri Oy:n / MBR:n Lohjan betoniaseman havaintopisteissä vuonna 213. MBR, Lohjan Kadmium Cd, µg/l Lyijy Pb, µg/l Kromi Cr, µg/l betoniasema touko 13 marras 13 touko 13 marras 13 touko 13 marras 13 PM2 pohjavesi,8,7,2 <,1 1,4 1,6 LemA3 pohjavesi,11,11,1 <,1,93 1,1 6.8 pohjavesi,3,22,2 <,1 2, 2, Laatuvaatimus Ymp.laatunormi 5 µg/l,4 µg/l 1 µg/l 5 µg/l 5 µg/l 1 µg/l Taulukko 14. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet ja todetut VOC-yhdisteet Peab Industri Oy:n / MBR:n Lohjan betoniaseman havaintopisteissä vuonna 213. MBR, Lohjan Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet, µg/l betoniasema kesä 13 marras 13 touko 13 marras 13 PM2 pohjavesi 15 / <5* <5 ei todettu ei todettu LemA3 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu 6.8 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu * uusintanäyte heinäkuussa 213 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 61

64 mmpy N2 84, 83,5 Pinnankorkeudet, Lohjan betoniasema 6.8 PM2 LEMA3 83, 82,5 82, Kuva 5. Pohjaveden pinnankorkeudet Peab Industri Oy:n / MBR:n Lohjan betoniaseman havaintopisteissä vuosina ,5 9, 8,5 8, 7,5 7, ph PM2 LEMA3 6.8 ms/m Sähkönjohtavuus PM2 LEMA ,5 Kuva 51. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet Peab Industri Oy:n / MBR:n Lohjan betoniaseman havaintopisteissä vuosina µg/l Kromi PM2 LEMA3 6.8 mg/l Sulfaatti PM2 LEMA3 6.8 Kuva 52. Kromi- ja sulfaattipitoisuudet Peab Industri Oy:n / MBR:n Lohjan betoniaseman havaintopisteissä vuosina , kromimääritykset on tehty suodatetuista (,45 µm) näytteistä (liukoinen pitoisuus) Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Toiminnan ja riskien kuvaus Lemminkäinen Infra Oy:n Lohjan asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaamo sijaitsevat Lohjanharjulla Muijalassa. Alueella on ollut myös louheen murskausta sekä louhintatoimintaa. Toi- 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

65 minta-alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Taajamaosayleiskaavassa alue on merkitty TVY-alueeksi, jolla tarkoitetaan varastoaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan asfalttiaseman toiminta, kierrätysasfaltin murskaus ja tankkauspiste aiheuttavat vähäisen kokonaisriskin Uusniityn vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt, TOC, As, Zn, V, Cu, fenolit, syanidit ja PAH-yhdisteet. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Uusniityn vedenottamo sijaitsee noin 4 m etäisyydellä lounaassa Lemminkäisen asfalttiaseman alueesta. Kalliokiviaineksen louhinta- ja murskausalue sijaitsi pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella kalliomäellä. Asfalttiasema ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella eikä vedenottamon valuma-alueella. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti kaakkoon. Maaperä on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja, soraa ja hiekkaa. Asfalttiaseman alueella maaperä on vettä heikosti läpäisevää. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Etelä-Suomen Aluehallintavirasto (AVI) on antanut päätöksen nro 1/21/2 Dnro ESAVI/11/4.8/21, joka koskee asfalttiaseman ja kierrätysasfaltin murskaamon toimintojen olennaista muutosta ja louheen murskaamistoimintaa. Tämän luvan mukaisesti pohjavettä on tarkkailtu vuodesta 21 lähtien. Asfalttiasema on saanut AVI:lta myös päätökset nro 54/211/2 Dnro ESAVI/49/4.8/211 ja nro 24/213/1 Dnro ESA- VI/75/4.8/213, jotka koskevat toiminta-ajan muuttamista ja vastaanotettavan, murskattavan, varastoitavan ja hyödynnettävän jäteasfaltin määrän kasvattamista. Laitoksen toiminta-alueella tarkkailtiin vuonna 213 kolmesta pohjaveden havaintopisteestä LemA3, LemA4 ja LemA5 sekä yhdestä porakaivosta (Arvolan Kaivo) vedenlaatua kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa. Lisäksi mitattiin pohjaveden pinnankorkeus neljä kertaa vuodessa ja loppuvuodesta otettiin näytteet hulevesikaivosta öljynerotuksen jälkeen. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, kloridi, sulfaatti, mangaani, rauta, hapettuvuus (COD Mn ), TOC, nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, E.coli, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet. Havaintoputki LemA3 on sama kuin Peab Industri Oy / MBR:n Lohjan betoniaseman tarkkailussa oleva havaintopiste. Lemminkäinen Infra Oy:n Lohjan louhinta- ja murskausalueen pohjavesitarkkailusta vuosilta on tehty yhteenveto vuonna 29 (Nummela 29). Tulokset Asfalttiaseman alueen pohjaveden mittaustuloksia on esitetty taulukossa 15 sekä kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin ympäristölupapäätöksen mukaisesti touko/kesä- ja marraskuussa 213. Pohjaveden pinnankorkeudet mitattiin neljä kertaa vuoden aikana. Edellisvuosien tapaan havaintopisteiden LemA4 ja LemA5 pohjavesi oli hapanta (kuva 54) ja alitti talousveden tavoitetason (6,5 9,5). Muissa seurannassa mukana olevissa havaintopisteissä pohjaveden ph oli talousvesiasetuksen mukaista. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet vuonna 213 olivat edelleen korkeat. Havaintopisteiden LemA3 ja LemA4 sulfaattipitoisuudet olivat mg/l ja ympäristönlaatunormi 15 mg/l ylittyi joka mittauskerralla, mutta talousveden enimmäispitoisuus 25 mg/l alittui. Korkeim- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 63

66 mat sulfaattipitoisuudet (41 54 mg/l) olivat havaintopisteessä LemA5 ja talousveden suosituspitoisuus 25 mg/l ylittyi selkeästi. Arvolan porakaivon sulfaattipitoisuudet olivat matalia (kuva 57). Huhtikuussa 213 Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄-pitoisuus oli 47 mg/l. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet ovat kohonneet Uusniityn alueella vuoden 27 jälkeen paikoin muidenkin toimijoiden seurantapisteissä, ja syytä kohonneisiin pitoisuuksiin alueella selvitetään viranomaisten toimesta. Havaintopisteen LemA5 kloridipitoisuudet (38 6 mg/l) ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta talousveden laatusuositus 25 mg/l alittui selvästi. Arvolan porakaivosta mitatut Cl-pitoisuudet olivat mg/l eikä muutosta aiempiin mittaustuloksiin ollut havaittavissa. Pisteen LemA3 kloridipitoisuudet olivat lievästi kohonneet (17 2 mg/l) ja pisteessä LemA4 olivat matalimmat pitoisuudet (1 12 mg/l). Pohjaveden kohonneet sulfaatti- ja kloridipitoisuudet vaikuttavat osaltaan kohonneisiin sähkönjohtokykyarvoihin (56 13 ms/m). Talousvedelle annettu enimmäisarvo on sähkönjohtavuudelle 25 ms/m ja talousvettä voidaan pitää hyvänä, jos sähkönjohtavuus alittaa 4 ms/m. Liukoisen raudan pitoisuudet olivat matalia kaikissa havaintopisteissä vuonna 213. Pohjaveden mangaanipitoisuudet ylittivät talousveden laatusuosituksen 5 µg/l havaintopisteissä LemA4 (42 49 µg/l) ja LemA5 (6 13 µg/l). Korkeimmat hapettuvuuden (COD Mn ) ja orgaanisen kokonaishiilen (TOC) arvot olivat havaintopisteessä LemA5; COD Mn -arvot 7,1 8,3 mg O₂/l ylittivät talousveden laatusuosituksen 5, mg O₂/l. Orgaanisen kokonaishiilen (TOC) pitoisuudet pisteessä LemA5 olivat mg C/l. Muiden havaintopisteiden COD Mn - ja TOC-arvot olivat matalammat (kuva 58). Orgaanisen hiilen kohonnut pitoisuus kertoo orgaanisen aineksen tai yhdisteiden esiintymisestä vedessä. Suurimmat kokonaiskovuuden pitoisuudet vuonna 213 mitattiin havaintopisteissä LemA4 ja LemA5 (2,2 4,7 mmol/l). Muiden tarkkailupisteiden kokonaiskovuudet olivat alle 1 mmol/l. Kokonaiskovuus kuvaa veteen liuennutta magnesiumia ja kalsiumia. Hyvässä talousvedessä kovuus on,5 1, mmol/l, jolloin puhutaan pehmeästä vedestä. Alkaliteettiarvot vaihtelivat LemaA4:n (,97,98 mmol/l) ja LemA3:n (3,6 3,8 mmol/l) välillä. Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä happoja vastaan. Hyvän veden alkaliteettiarvona pidetään yli 1,5 mmol/l, mutta Suomessa pohjavesien alkaliteetti on tyypillisesti alle,5 mmol/l (Soveri ym. 21). Asfalttiaseman seurantapisteiden nitraattitypen pitoisuudet vuonna 213 olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aikaisemmin, korkein mitattu NO₃-N-pitoisuus 1 1 µg/l mitattiin havaintopisteessä LemA3. Vuonna 29 havaintopisteessä LemA5 todetut korkeat nitraattitypen pitoisuudet (max 16 µg/l) ovat tasaisesti laskeneet ja pitoisuus on nyt asettunut selvästi alle 1 µg/l. Typpiyhdisteitä voi kulkeutua pohjaveteen maataloudesta, jätevesistä tai räjähdysaineista. Vuonna 213 asfalttiaseman alueen pohjavedessä ei todettu E.coli-bakteereja, joiden esiintyminen vedessä osoittaa ulosteperäistä saastumista. Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet). Taulukko 15. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman havaintopisteissä vuonna 213. Lemminkäinen Infra Oy, Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet asfalttiasema kesä 13 marras 13 touko 13 marras 13 LemA3 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu LemA4 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu LemA5 pohjavesi <5 <5 ei todettu ei todettu Arvolan porakaivo <5 <5 ei todettu ei todettu 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

67 mmpy N2 Pinnankorkeudet, LemA3 mmpy N2 Pinnankorkeudet, LemA4 mmpy N2 Pinnankorkeudet, LemA5 84, 8, LemA4 74, 83, 79, 73, 82, 81, LemA3 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 78, 77, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 72, 71, LemA5 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.12 elo.12 helmi.13 elo.13 Kuva 53. Pohjaveden pinnankorkeudet Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman havaintopisteissä vuosina , 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola ph ms/m Sähkönjohtavuus LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kuva 54. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman havaintopisteissä vuosina mmol/l Kokonaiskovuus LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola mmol/l 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Alkaliteetti LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kuva 55. Kokonaiskovuudet ja alkaliteettiarvot Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 65

68 mg/l Nitraattityppi LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola µg/l Ammoniumtyppi LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kuva 56. Nitraattitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman havaintopisteissä vuosina mg/l Kloridi LEMA LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola mg /l Sulfaatti LEMA LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kuva 57. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman havaintopisteissä vuosina 29/ mg C/l Orgaaninen kokonaishiili, TOC LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola mg O₂/l LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Hapettuvuus, CODMn Kuva 58. Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuudet ja COD Mn -arvot Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman havaintopisteissä vuosina 29/ Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

69 µg/l Rauta, liukoinen LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola µg/l LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Mangaani, liukoinen Kuva 59. Liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman havaintopisteissä vuosina Skanska Infra Oy, Ratametsän maankaatopaikka ja vanha teollisuuskaatopaikka Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjalla Nummenkylässä sijaitsee Ratametsän maankaatopaikka sekä kantojen ja risujen käsittelyalue, toiminnot sijoittuvat vuonna 2 tyhjennetyn Ratametsän jätevesialtaan alueelle. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt alueen kunnostustyön loppuraportin syksyllä 22 ja ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta alueella on aloitettu syksyllä 25. Ratametsän allasta on tarkoitus täyttää rakennustoiminnasta tulevilla puhtailla ylijäämämailla. Täyttämisen jälkeen muodostuvalle, pinta-alaltaan noin 5 hehtaarin kentälle rakennetaan varasto- ja varikkohalli ja varataan alueita erilaisten rakennusmateriaalien, kuten puutavaran, valumuottien, teräsbetonipaalujen ym. varastointiin sekä kanto- ja risujätteiden varastointiin ja haketukseen. Maankaatopaikan lounaispuolella sijaitsee Partek Oy Ab:n kateainetehtaan vanha teollisuuskaatopaikka, jota parhaillaan suljetaan uudelleen. Tilavuudeltaan yli 22 m³ teollisuuskaatopaikka toimi vuosina , aluetta laajennettiin kahdesti 199-luvulla. Kaatopaikalle on viety rakennusteollisuuden jätteitä, prosessiveden lietettä ja kiinteää asbestijätettä. Kaatopaikkaa muotoillaan ja pintakerroksia tehdään puhtailla ylijäämämailla. Lopuksi alueelle tehdään istutuksia. Maankaatopaikan käsittelytoiminnasta ja vanhan teollisuuskaatopaikan sulkemistoiminnasta vastasi Niska & Nyyssönen Oy vuoteen 21 saakka, jonka jälkeen Soraset Yhtiöt Oy otti vastuun. Soraset Yhtiöt Oy fuusioitui toukokuussa 212 Skanska Infra Oy:öön, joka vastasi vuonna 213 Ratametsän maankaatopaikan ja vanhan teollisuuskaatopaikan pohjavesitarkkailusta. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Arola & Rantala 211) mukaan maankaatopaikka ja risujen sekä kantojen käsittelyalue aiheuttaa vähäisen kokonaisriskin Uusniityn vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt ja raskasmetallit. Sen sijaan kateainetehtaan vanha teollisuuskaatopaikka aiheuttaa merkittävän kokonaisriskin Uusniityn vedenottamon pohjaveden laadulle. Toiminnan indikaattoriaineita ovat ravinteet, metallit, liuottimet, PCB, PAH-yhdisteet ja öljyt. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Ratametsän maankaatopaikka sijaitsee osittain Lohjanharjun pohjavesialueella B, noin 4 metrin päässä Uusniityn pohjavedenottamosta itään. Partekin vanhan teollisuuskaa- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 67

70 topaikan pohjoisosa rajoittuu pohjavesialueen rajalle ja Uusniityn vedenottamo sijaitsee noin 2 m etäisyydellä luoteessa. Vedenottamon ja Lemminkäisen asfalttiaseman välillä on todennäköisesti kalliokynnys, joka toimii vedenjakajana. Pohjaveden päävirtaus Muijalan alueella on Lohjanharjun suuntainen koillisesta lounaaseen. Nummenkylän kohdalla virtausta on myös koilliseen Iso-Myllylammen suuntaan. Alueen maasto on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Ratametsän maankaatopaikkatoimintaan liittyvä pohjavesitarkkailu vuonna 213 perustui päivättyyn päätökseen Dnro UUS-22-Y , No YS 463. Ratametsän maankaatopaikkatoiminta on saanut uuden ympäristöluvan Dnro UUS-28-Y No YS 236, mutta koska luvasta on valitettu, noudatettiin pohjavesitarkkailussa vanhaa päätöstä. Vedenlaatua seurataan kerran vuodessa syksyn ylivalumakaudella pohjaveden havaintopisteestä P1_nnoy ja pintavesipisteestä SV1. Luvan mukaan joka kolmas vuosi tarkkailu toteutetaan laajan analyysivalikoiman mukaisesti, seuraava laaja tarkkailuvuosi on 214, jolloin tarkkaillaan myös alueen kahden porakaivon vedenlaatua. Vuosi 213 toteutettiin suppean tarkkailun mukaisesti. Pohjaveden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Pohjavedestä seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaiskovuus, alkaliteetti, happi, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), öljyhiilivedyt, rauta, kromi, lyijy ja sinkki. Vanhan teollisuuskaatopaikan uudelleen sulkemistoimintaan liittyvä pohjavesitarkkailu vuonna 213 perustui Uudenmaan ympäristökeskuksen päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro UUS-26-Y , No YS Päätöksen mukaan vedenlaatua tarkkaillaan sulkemistoiminnan aikana kaksi kertaa vuodessa pohjaveden havaintopisteestä 76 ja pintavesipisteestä SV2 tai SV3. Havaintoputki 76 jäi maamassojen alle loppuvuodesta 212 ja paikalle asennettiin huhtikuussa 213 uusi havaintoputki 76B, josta otettiin näytteet toukokuussa. Pohjaveden laatumääritykset tehtiin liitteen 4 mukaisesti. Pohjavedestä seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaiskovuus, alkaliteetti, happi, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), ammoniumtyppi, mangaani, rauta ja AOX sekä sulfaatti. Tulokset Ratametsän alueen pohjaveden mittaustuloksia on esitetty taulukossa 16 sekä kuvissa Pohjavesinäytteet otettiin havaintopisteestä 76B toukokuussa, marraskuun näyte jäi ottamatta näytteenotto-ohjelmassa olleen virheen takia. Havaintopisteen P1_nnoy vedenlaatunäytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti marraskuussa 213. Ratametsän havaintopisteistä määritettyjen liukoisten metallien (Cr, Pb, Zn) pitoisuudet olivat matalia (taulukko 16). Myös liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet alittivat talousvedelle annetut laatusuosituspitoisuudet. Havaintopisteen 76B hapettuvuus (COD Mn ) 8,7 mg O₂/l ylitti talousveden laatusuosituksen 5, mg O₂/l. Havaintopisteen P1_nnoy hapettuvuusarvo jäi menetelmän määritysrajan alapuolelle (< 1 mg O₂/l). Uudessa havaintopisteessä 76B pohjaveden ph oli emäksinen (8,4), kun samalla paikalla sijainneessa vanhassa havaintopisteessä veden happamuus oli lähellä neutraalia. Sulfaatti määritettiin ainoastaan havaintopisteestä 76B, ja pitoisuus 92 mg/l oli melko korkea. Pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l alittui kuitenkin selvästi. Maankaatopaikan (P1_nnoy) kloridipitoisuus 3,8 mg/l oli matala, myös teollisuuskaatopaikan havaintopisteen (76B) Cl-pitoisuus 7 mg/l oli melko matala ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l alittui. 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

71 Pohjaveden kokonaiskovuuden pitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi edellisten vuosien pitoisuuksista. Havaintopisteen P1nnoy vesi oli pehmeää (,69 mmol/l) ja pisteessä 76B taas kovaa vettä (2,1 mmol/l). Kokonaiskovuus kuvaa veteen liuennutta magnesiumia ja kalsiumia. Pohjaveden alkaliteetti teollisuuskaatopaikan tarkkailussa (3,6 mmol/l) oli suurempi kuin maankaatopaikan tarkkailussa (,96 mmol/l). Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä happoja vastaan ja Suomen pohjavesien keskimääräinen alkaliteetti on,32 mmol/l (Soveri ym. 21). Ammoniumtypen pitoisuus oli havaintopisteessä 76B melko matala (29 µg/l) ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 2 µg/l alittui selkeästi. Molempien havaintopisteiden pohjavesi oli vähähappista (1, 1,3 mg/l). Ratametsän alueen tarkkailussa ei vuonna 213 todettu öljyhiilivetyjä (P1_nnoy marraskuussa < 5 µg/l), mutta havaintopisteen 76B AOX-pitoisuus oli 24 µg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden (esim. kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. Alueella mitatut AOX-pitoisuudet ovat vaihdelleet µg/l viiden viimeisimmän vuoden aikana. Taulukko 16. Liukoisten metallien pitoisuudet Ratametsän alueen havaintopisteissä vuonna 213. Ratametsä liuk. metallit, µg/l Talousveden laatu / ymp.normi 76B touko 13 P1_nnoy marras 13 Kromi, Cr 5 / 1 <,5 Lyijy, Pb 1 / 5 <,1 Mangaani, Mn 5 / - 37 Rauta, Fe 2 / - <25 13 Sinkki, Zn - / 6 3 mmpy N2 Pinnankorkeudet, Ratametsän kaatopaikat mmpy N2 Pinnankorkeudet, Ratametsän kaatopaikat 76, 76 76B 58, P1_NNOy 75, 57, 74, 56, 73, 55, Kuva 6. Pohjaveden pinnankorkeudet Ratametsän alueen havaintopisteessä vuosina , 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 76 76B P1_nnoy ph ms/m Sähkönjohtavuus 76 76B 7 P1_nnoy Kuva 61. ph-arvot ja sähkönjohtavuudet Ratametsän maankaatopaikan havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 69

72 mmol/l Kokonaiskovuus 76 3, 76B 2,5 P1_nnoy 2, 1,5 1,,5, mmol/l 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Alkaliteetti 76 76B P1_nnoy Kuva 62. Kokonaiskovuus- ja alkaliteettiarvot Ratametsän alueen havaintopisteissä vuosina mg/l Kloridi 76 76B P1_nnoy µg/l 2 15 Ammoniumtyppi 76 76B P1_nnoy Kuva 63. Kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet Ratametsän alueen havaintopisteissä vuosina µg/l AOX 76 / 76B mg/l B Sulfaatti Kuva 64. AOX- ja sulfaattipitoisuudet Ratametsän alueen havaintopisteissä vuosina 29/ Yhteenveto Uusniitty Ratametsä tarkkailualueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Uusniitty Ratametsä tarkkailualueella seurattiin vuonna 213 pohjaveden pinnankorkeuksia 17 havaintopisteestä, joista yksi piste on mukana kahdessa eri tarkkailussa. 7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

73 Uusniityn vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet olivat matalimmillaan elokuussa 213, osa vedenottamon lähellä sijaitsevista havaintopisteistä oli suurimman osan vuotta kuivia. Vedenottomäärät olivat loka-, marras- ja joulukuussa pienemmät kuin alkuvuodesta. Kauempana vedenottamosta pinnankorkeudet olivat matalammalla tasolla loppuvuodesta kuin alkuvuodesta. Tosin asfalttiaseman itäreunan alueella pinnankorkeudet nousivat loppuvuotta kohti. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 213 pohjaveden laatua 13 havaintopisteestä, joista yksi piste (LemA3) kuuluu samanaikaisesti kahden eri toiminnanharjoittajan tarkkailuihin. Uusniityn tarkkailualueen sulfaattipitoisuudet vuonna 213 olivat paikoin melko korkeat, osassa havaintopisteistä pitoisuudet olivat hienoisessa laskusuunnassa ja osassa nousseet verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 213 Cembrit Production Oy:n tarkkailussa SO₄-pitoisuudet olivat mg/l, betoniaseman alueella 78 2 mg/l ja asfalttiaseman alueella mg/l. Ratametsän maankaatopaikan alueella oli 92 mg/l sulfaattia pohjavedessä. Vuonna 213 yhden pisteen sulfaattipitoisuus asfalttiasemalla ylitti talousveden laatusuosituksen 25 mg/l ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l ylittyi betoniaseman ja asfalttiaseman alueella sekä yhdessä Cembritin tehtaan tarkkailupisteessä. Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄-pitoisuus oli vuoden 213 huhtikuussa 47 mg/l, mikä oli 1 mg/l vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusniityn alueen pohjaveden kloridipitoisuudet vuonna 213 olivat melko korkeat tai erittäin korkeat: Cembritin tehdasalueella 7 27 mg/l, vesilaitoksen seurantapisteessä 24 mg/l, Lemminkäisen asfalttiaseman seurannassa 1 6 mg/l ja Ratametsän maankaatopaikalla pohjavesipisteissä 6 18 mg/l. Ympäristönlaatunormi 25 mg/l ylittyi seitsemässä havaintopisteessä ja korkein pitoisuus (27 mg/l) mitattiin lähellä kantatietä 1125 sijaitsevasta pisteestä. Uusniityn vedenottamolla raakaveden kloridipitoisuus huhtikuussa 213 oli 39 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 25 mg/l. Cembritin tehdasalueella yhden pisteen liukoisen kromin, molybdeenin, kaliumin ja kalsiumin sekä natriumin pitoisuudet olivat koholla vuonna 213. Talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat, ainoastaan kromin pitoisuudet (11 15 µg/l) ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin 1 µg/l. Kantatien läheisyydessä sijaitsevan pisteen liukoisen natriumin pitoisuus 19 mg/l oli lähellä talousveden laatusuosituspitoisuutta 2 mg/l. Betoniaseman alueella mitattujen liukoisten metallien pitoisuudet alittivat pohjaveden ympäristönlaatunormit. Asfalttiaseman seurannassa liukoisen mangaanin pitoisuudet ylittivät laatusuosituksen 5 µg/l kahdessa havaintopisteessä. Ratametsän alueella liukoisten metallien pitoisuudet olivat matalia eivätkä raudan tai mangaanin pitoisuudet ylittäneet talousveden suosituspitoisuuksia. Betoniaseman yhdessä havaintopisteessä todettiin kesäkuussa 213 raskaisiin öljyjakeisiin painottuneita öljyhiilivetyjä 15 µg/l. Betoniasemalla tyhjennettiin ja puhdistettiin sadevesikaivot ja öljynerotuskaivo ennen uusintanäytteenottoa. Uusintanäytteessä heinäkuussa ei todettu enää öljyhiilivetyjä. Uusniityn alueen muissa tarkkailupisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä vuoden 213 aikana. Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC) todettiin Cembritin tehdasalueella kolmessa eri havaintopisteessä tetrakloorieteeniä. Pitoisuudet olivat pieniä ja talousveden enimmäispitoisuus ja pohjaveden ympäristönlaatunormi alittuivat selkeästi. Peab Industri Oy:n betoniaseman tai Lemminkäisen asfalttiaseman alueella ei todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Ratametsän alueen määritetty AOX-pitoisuus oli 24 µg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 71

74 (mm. kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. AOX-pitoisuutta voivat nostaa mm. alueella todetut torjunta-aineet. Lohjan vesilaitoksen seurantapisteessä todettiin rikkakasvien torjunta-aineita: atratsiinia, atratsiinin hajoamistuotteita (DEA, DEDIA, DIA), terbutylatsiinia ja terbutylatsiinin desetyylijohdannaista. Nämä yhdisteet olivat samoja, mitä vedenottamon vedestä määritettiin huhtikuussa 213. Lisäksi pohjavedessä todettiin diuronia, isoproturonia ja simatsiinia. Todetut pitoisuudet alittivat yksittäiselle torjunta-aineelle annetun enimmäispitoisuuden,1 µg/l. Määritettyjen torjunta-aineiden yhteispitoisuus oli,34 µg/l, mikä alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,5 µg/l. Vedenottamon veden laatu Uusniityn vedenottamon raakaveden laatua seurattiin Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Uusniityn vedenottamon raakaveden kloridipitoisuudet ovat olleet korkeita ainakin viimeisen viiden vuoden aikana. Huhtikuussa 213 kloridipitoisuus oli 39 mg/l, mikä ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Vedenottamon sulfaattipitoisuudet ovat nousseet vuonna 29 mitatusta pitoisuudesta 16 mg/l vuoden 212 pitoisuuteen 57 mg/l, huhtikuussa 213 veden sulfaattipitoisuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Torjunta-aineanalyysin mukaan Uusniityn raakavedessä oli atratsiinia, atratsiinin hajoamistuotteita (DEA, DIA, DEDIA), terbutylatsiinia ja terbutylatsiinin desetyylijohdannaista. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on,1 µg/l. Atratsiinin pitoisuus oli laatuvaatimustasolla, muiden yhdisteiden pitoisuudet alittivat enimmäispitoisuuden. Määritettyjen torjunta-aineiden yhteispitoisuus oli,21 µg/l, mikä alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen,5 µg/l. Uusniityn vedenottamon vedenlaatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuonna 213 ottamon vedestä ei määritetty muita orgaanisia haitta-aineita kuin torjunta-aineet. 6 Pohjavesien yhteistarkkailun jatkaminen ja kehittäminen Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 25 lopulla. Yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 213 Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö, Lohjan kaupungin tekninen toimi / kunnallistekniikka (kaksi velvoitetarkkailua) ja vesilaitos sekä yhdeksän toiminnanharjoittajaa (1 eri velvoitetarkkailua). Tarkkailututkimus toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Tulosten tarkasteluun on otettu mukaan terveysvalvontaviranomaisten tekemien vedenottamoiden tarkkailujen tulokset. Yhteistarkkailun jatkaminen ja kehittäminen on perusteltua monien riskitoimintojen sijoittuessa tärkeälle pohjavesialueelle useiden vedenottamoiden vaikutusalueelle. Yhteistarkkailun avulla saadaan kokonaiskuva pohjaveden tilasta ja mahdollisesti vedenottoa uhkaavista tekijöistä. Myllylammen/Porlan alueella Tynninharjulla pohjavedessä on todettu paikoin kohonneita pitoisuuksia bensiinin lisäainetta MTBE:tä, jonka kulkeutuminen lähimpien vedenottamoiden suuntaan on mahdollista. Ojamonkankaan vanhan kaatopaikan ja Myllylammen vedenottamon välisen alueen pohjaveden laatua on tärkeää seurata jatkossakin. Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa ehdotetaan alueen MTBE-päästöjen selvittämistä (Arola & Rantala 211). 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

75 Torjunta-ainejäämiä havaittiin edellisvuosien tapaan Moisionpellon ja Pappilankorven sekä Uusniityn alueilla. Torjunta-aineiden seurantaa niiden vedenottamoiden vesistä, joista on todettu aikaisemmin torjunta-ainejäämiä, tulee jatkaa, sillä pitoisuudet olivat paikoin lähellä talousvesiasetuksen enimmäismäärien tasolla. Pohjaveden AOX-pitoisuus (adsorboituneet orgaaniset halogeeniyhdisteet, yleensä kloori- ja bromi- yhdisteet) oli koholla Uusniityn/Ratametsän maankaatopaikan alueella. VOC-, kloorifenoli- ja organoklooripestisidi-analyyseillä voitaisiin selvittää tarkemmin kohonneiden AOX-pitoisuuksien aiheuttajat (Arola & Rantala 211). Pohjaveden kloridipitoisuudet olivat kohonneita kantatien 1125, valtatien 25 ja moottoritien E18 läheisyydessä sekä Uusniityn, Lehmijärven, Moisionpellon, Pappilankorven ja Myllylammen vedenottamoilla. Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailua jatketaan vuonna 214 mukana olevien toiminnanharjoittajien ja tahojen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Suurin osa vuonna 213 yhteistarkkailussa mukana olleista pohjaveden havaintoputkista toimi hyvin. Mukana on edelleen muutamia heikosti toimivia tai hyvin syviä putkia, joista näytteenotto vaatii enemmän aikaa kuin normaalisti toimivista putkista. Loppuvuodesta 213 Suitiantien välivarastointialueelle asennettua uutta havaintoputkea (3_13) ei ole vielä vaaittu. 7 Yhteenveto Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Pohjaveden yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 25 ja vuosi 213 oli kahdeksas täysi tarkkailuvuosi. Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää. Alue jakautuu kahteen osaalueeseen ( A ja B). Pohjavesialueen pinta-ala on 31,7 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 13,8 km². Tuloksia tarkasteltaessa alue on jaettu kahdeksaan tarkkailualueeseen, joista kussakin on vähintään yksi pohjavedenottamo. Vuonna 213 yhteistarkkailuun osallistuivat Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö ja tekninen toimi / kunnallistekniikka (kaksi kohdetta) sekä yhdeksän tarkkailuvelvollista toiminnanharjoittajaa. Kaikkiaan toteutettiin 13 eri ympäristöluvan mukaista pohjavesitarkkailua. Tarkkailuohjelmat ovat hyvin erilaisia ja vaihtelevan laajuisia johtuen toimintojen erilaisuudesta. Kuitenkin mittausten ja näytteenoton rytmitys on pyritty saamaan yhtenäiseksi. Mittauksia tehtiin yhdeksältä pohjavedenottamolta ja 74 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Pohjaveden laatua verrattiin talousveden kemiallisiin ja mikrobiologisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin (STM:n asetukset 461/2 ja 41/21) tai pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (VNa 341/29). Lohjalla kuten muuallakin Suomessa vuosi 213 oli keskimääräistä lämpimämpi. Kevät oli kuitenkin tavanomaista kylmempi ja lumipeite suli vasta huhtikuussa. Runsaimmat sateet Lohjalla saatiin loppuvuodesta ja vuoden kokonaissademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Myllylampi/Porla Lohjanharju tarkkailualueella Myllylammen vedenottamon veden kloridipitoisuus oli 23 mg/l eli lähellä talousveden tavoitetasoa 25 mg/l. Tutkittujen ominaisuuksien osalta vedenottamon vedenlaatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Porlan vedenottamo oli käytössä vuonna 213 kuuden kuukauden aikana ja sen vesi oli melko hyvälaatuista tutkittujen ominaisuuksien osalta, kolimuotoisia bakteereja todettiin muutaman kerran vähäisiä määriä. Tarkkailualueella todettiin kohonneita pohjaveden kloridipitoisuuksia Ojamonkankaan vanhan kaatopaikan kolmessa havaintopisteessä (21 36 mg/l), Lohjan vesilaitoksen havaintopisteissä (21 24 mg/l) ja ympäristöyksikön Tynninhar- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 73

76 jun havaintopisteessä (55 mg/l). Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan seurannassa (pieni pitoisuus isopropyylitolueenia) ja Ojamonkankaan kunnostetun kaatopaikan seurannassa (1,2-dikloorietaania, trikloorieteeniä, bentseeniä ja MTBE:tä). Bensiinin lisäaineen MTBE:n pitoisuudet ylittivät kahdessa pisteessä pohjaveden ympäristönlaatunormin 7,5 µg/l, muiden yhdisteiden pitoisuudet eivät ylittäneet talousvedelle annettuja enimmäispitoisuuksia. Ojamonkankaan kaatopaikan alueella todettiin lisäksi polykarbonaattimuovin raaka-ainetta bisfenolia:ta ja talousveden laatusuosituksen ylittäviä pitoisuuksia ammoniumtyppeä. Öljyhiilivetyjä ei todettu missään tarkkailualueen havaintopisteessä. Kaivola Keskilohjan tarkkailualueella Kaivolan vedenottamon vedessä oli laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania. Raudan ja mangaanin aiheuttamat haitat talousvedessä ovat teknisiä ja esteettisiä. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta vesi oli hyvälaatuista. Myös tarkkailualueen pohjavedessä todettiin korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet Nordic Waterproofing Oy:n kattoteollisuustehtaan yhdessä havaintopisteessä. Lisäksi yhden pisteen liukoisen kuparin pitoisuus (34 µg/l) ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 2 µg/l, mutta alueella ei todettu VOC-yhdisteitä tai öljyhiilivetyjä. Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky:n havaintopisteessä ei todettu myöskään öljyhiilivetyjä. Moisionpellon tarkkailualueella Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden yhteisnäytteessä todettiin laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania. Yhteisnäytteen kloridipitoisuus 41 mg/l ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Lisäksi yhteisnäytteestä määritettiin pienet pitoisuudet rikkakasvien torjuntaan kuuluvia torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita, talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet kuitenkin alittuivat. Gasumin maakaasuprojektin yhteydessä Moisionpellon yhdessä pohjavesipisteessä todettiin pienet pitoisuudet bensiinin lisäaineita MTBE:tä ja TAME:a. Lohjan vesilaitoksen Venteläntien havaintopisteen kloridipitoisuus 33 mg/l ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormi 25 mg/l. Pappilankorven alueella Suitiantien välivarastointialueen pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittivät talousveden suositusarvot, mikä on tyypillistä savipeitteisillä alueilla. Lempola Lempoonsuon tarkkailualueella Lempolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Vanhan kaatopaikan ja vedenottamon välillä sijaitsevassa kaivovesipisteessä kloridin (25 mg/l) ja liukoisen elohopean (,7 µg/l) pitoisuudet olivat koholla ja lähellä pohjaveden ympäristönlaatunormia. Takaharju Perttilä tarkkailualueella Takaharjun vedenottamon vesi oli tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälaatuista. Moottoritien ja vedenottamon välillä sijaitsevan havaintopisteen kloridipitoisuus (32 mg/l) ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Pohjaveden kohonneita metallipitoisuuksia todettiin Rudus Betonituote Oy:n tehdasalueella (kromi), Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella (alumiini, rauta, kupari); pitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormit tai talousveden suosituspitoisuudet. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n yhdessä havaintopisteessä todettiin pieniä pitoisuuksia 13 eri PAH-yhdistettä, joista bentso(a)pyreenin pitoisuus,28 µg/l ylitti talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden,1 µg/l. Lehmijärven tarkkailualueella vedenottamon raakaveden kloridipitoisuus 31 mg/l ylitti talousveden tavoitetason 25 mg/l. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Kantatien 1125 varrella sijaitsevien pohjaveden havaintopisteiden kloridipitoisuudet olivat korkeita (42 mg/l ja 15 mg/l), pitoisuudet ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l, mutta laatusuositus 25 mg/l alittui. 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

77 Uusniitty Ratametsän tarkkailualueella vedenottamon vedestä analysoitiin torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia ja terbutylatsiinia sekä näiden hajoamistuotteita. Samoja yhdisteitä todettiin yhdessä pohjavesipisteessä, jossa todettiin lisäksi diuronia, isoproturonia ja simatsiinia. Todetut aineet ovat rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä. Talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat, tosin atratsiinin pitoisuus vedenottamon raakavedessä oli talousveden enimmäispitoisuuden,1 µg/l tasolla. Uusniityn alueen kloridipitoisuudet olivat korkeita tai melko korkeita: vedenottamolla 39 mg/l, lähellä kantatietä 1125 jopa 27 mg/l ja kaikkiaan seitsemän havaintopisteen kloridipitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Cembrit Production Oy:n tarkkailussa sulfaattipitoisuudet olivat mg/l, Peab Industri Oy / MBR, Lohjan betoniaseman alueella 78 2 mg/l ja Lemminkäinen Infra Oy:n asfalttiaseman alueella mg/l. Skanska Infra Oy:n Ratametsän maankaatopaikan seurannassa oli 92 mg/l sulfaattia pohjavedessä. Sulfaattipitoisuus ylitti talousveden laatusuosituksen 25 mg/l kerran vuoden 213 aikana ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 15 mg/l ylittyi melko useasti. Sulfaattipitoisuudet olivat kuitenkin laskusuunnassa verrattuna vuoden 21 erittäin korkeisiin pitoisuuksiin. Pohjaveden kohonneita metallipitoisuuksia todettiin Cembritin tehdasalueella (kromi ja natrium) ja asfalttiaseman alueella (mangaani). VOC-yhdisteistä todettiin tetrakloorieteeniä pieniä pitoisuuksia Cembritin tehdasalueella. Vanhan teollisuuskaatopaikan seurannassa todettiin kohonnut AOX-pitoisuus (24 µg/l), mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden (mm. kloori- ja bromiyhdisteet, torjunta-aineet) esiintymiseen pohjavedessä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 75

78 Kirjallisuuslähteet Arola, T. & Rantala, J Lohjan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Golder Associates Oy. 74 s. + liitteet. Eerikäinen, A. & Jylhä-Ollila, M. 24. Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelma. Lohjan kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Moniste 14 s. + liitteet. Hatakka ym. 29, SYKE:n raportti 17/29 Ihonen, M. & Onnila, P. 26. Elcoteq SE, Lohja Plant, Ympäristötekninen maaperätutkimus sisältäen YSA 13 :n mukaisen selvityksen pohjavesiolosuhteista, Moniste nro 2293, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus 12/213, ISSN: International Standard ISO International Standard. Water quality Sampling Part 11: Guidance on sampling of groundwaters. 23 p. + annexes. Kajander, S. & Huuhko, J. 24. Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Moniste 41 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. 29. Maaperän ja pohjaveden nykytila Cembrit Oy:n Lohjan tuotantolaitoksella Yhteenveto maaperä- ja pohjavesiselvityksistä Tutkimusraportti 167/29, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 43 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. 21. Maaperä ja pohjavesitutkimus Cembrit Oy:n Lohjan tehdasalueella , Tutkimusraportti 2/21, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 3 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. 21. Cembrit Oy:n Lohjan Muijalan tuotantolaitoksen pohjaveden tarkkailuohjelma, , Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 14 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. 21. Lohjan kaupungin vanhat kaatopaikat Riskianalyysin päivitys. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 37 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. & Nummela, K Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n pohjaveden tarkkailu vuosina Tutkimusraportti 355/212. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 42 s. Koljonen J. & Onnila, P VT1 Lohja Lohjanharju, Pohjaveden laadun lisäselvitykset. Ramboll Finland Oy. 16 s. + liitteet. Nummela, K. 29. Nummenkylän louhinta- ja murskausalueen pohjavesitarkkailun yhteenveto vuosilta 21 28, Lemminkäinen Infra Oy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 15/ s. + liitteet. Nummela, K. 29. Lohjan Nummenkylän betoniaseman pohjavesitarkkailun yhteenveto vuosilta 23 28, Marttilan Betonirakennus Oy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 157/29. 16s. + liitteet. Onnila, P. & Takala, M VT1 Lohja Lohjanharju, Pintavesi- ja pohjavesitarkkailu Ramboll Finland Oy. 22 s. + liitteet. Päätalo, K. & Karjalainen, E Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Pilaantuneen maaperän kunnostus, Kydönpellontie 66 A, Lohja. Ramboll Finland Oy. Loppuraportti Rajasärkkä J Bisfenoli A jokapäiväinen kemikaalimme. Ympäristö ja terveys -lehti 1:212. Ranta, E. 26. Yhteenveto Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n pohjavesitarkkailusta vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 113/26. 1 s. + liitteet. Rintala, J. ja Suokko, T. 28. Pohjavesinäytteenotto Nykytila ja kehitystarpeet. Suomen ympäristö 48 / 28. Suomen ympäristökeskus. 56 s. + liitteet. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 41/21 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Soveri J., Mäkinen R. ja Peltonen K. 21. Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa Suomen ympäristö 42, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 382 s. Tidenberg S., Taipale T. ja Gustafsson J. 29. MTBE ja TAME pohjavesiriskinä Suomessa. Suomen ympäristö 29 / 29. Suomen ympäristökeskus. 8 s. + liitteet. Valtioneuvoston asetus 341/29 vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta Vesi- ja viemärilaitosyhdistys & Suomen kuntaliitto 2. Sovelatamisopas talousvesiasetukseen 461/2. 37 s. + liitteet. WHO, World Health Organization. 28. Guidelines for Drinking-water Quality. Third Edition incorpo-rating the First and Second Agenda. Volume 1, Recommendations. Geneva p. + annexes. 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

79 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 77

80 Liiteluettelo Liite 1. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta Liite 2a. Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 213, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Liite 2b. Vedenottamoiden analyysitulokset huhtikuussa 213 Liite 3a. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna 213 Liite 3b. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 213 ja pinnankorkeustietoja Liite 4. Vedenlaatumääritykset kohteittain vuoden 213 yhteistarkkailussa 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214

81 Liite 1. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 248/214 79