Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2011

Transkriptio

1 Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 211 Katriina Nummela Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 23/212

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 23/212 Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 211 Katriina Nummela Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 23/212 Valokuva(t): LUVY ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: T:mi Harriprint, Karkkila 212 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Pohjavesialue Perustietoa Pohjaveden laadun riskitekijät Näytteenotto ja analyysimenetelmät Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Vesinäytteiden analysointi Poikkeavien tilanteiden periaatteet Säätila vuonna Tulokset Myllylampi/Porla Lohjanharju Yleistä Myllylammen vedenottamo Porlan vedenottamo Enics Finland Oy Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Lohjan vesilaitos, Antinkadun havaintopiste Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Yhteenveto osa-alueen Myllylampi/Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista Kaivola Keskilohja Yleistä Kaivolan vedenottamo Lohjan vesilaitos, havaintopiste PT Nordic Waterproofing Oy Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa Yhteenveto Kaivola Keskilohjan osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Moisionpelto Yleistä Moisionpellon vedenottamo... 32

6 5.4 Pappilankorpi Yleistä Pappilankorven vedenottamo Suitiantien välivarastointialue Yhteenveto Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueiden pohjaveden mittaustuloksista Lempola Lempoonsuo Yleistä Lempolan vedenottamo Yhteenveto Lempola Lempoonsuon osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Takaharju Perttilä Yleistä Takaharjun vedenottamo Rudus Betonituote Oy Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Skanska Infra Oy, meluvallityömaa Yhteenveto Takaharju Perttilä osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Lehmijärvi Yleistä Lehmijärven vedenottamo Yhteenveto Lehmijärven osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Uusniitty Ratametsä Yleistä Uusniityn vedenottamo Cembrit Oy Peab Industri Oy/ MBR, Lohjan betoniasema Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Soraset Yhtiöt Oy ( alkaen Skanska Infra Oy) Yhteenveto Uusniitty Ratametsä osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjavesien yhteistarkkailun jatkaminen ja kehittäminen Yhteenveto Kirjallisuuslähteet... 82

7 Liitteet Liite 1. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta Liite 2a. Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 211, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Liite 2b. Vedenottamoiden analyysitulokset huhtikuussa Liite 3a. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna Liite 3b. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 211 ja pinnankorkeustietoja Liite 4. Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet Liite 5. Vedenlaatumääritykset kohteittain vuoden 211 yhteistarkkailussa Kuvailulehti

8

9 1 Johdanto Vuonna 2 annettu EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi on pantu täytäntöön lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/24) sekä asetuksella vesienhoitoalueista (133/24). Vuonna 26 tuli voimaan valtioneuvoston asetus 14/26 vesienhoidon järjestämisestä, jota muutettiin asetuksella 341/29. Uudessa asetuksessa vahvistettiin mm. pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiin käytettävät ympäristölaatunormit. Lisäksi valtioneuvoston asetusta 122/26 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista muutettiin asetuksella 342/29, jonka tarkoitus on suojella pinta- ja pohjavesiä asettamalla tiettyjen aineiden ja aineryhmien päästökielto pohjaveteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (26/118/EY) pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta edellyttää pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurantaa ja pohjavesien suojelua. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus järjestää pohjavesien seurannan vesienhoitoalueella. Lohjan kaupungin vesilaitoksen Myllylammen ja Lehmijärven pohjavedenottamot on sisällytetty Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesitarkkailuohjelmaan. Ottamoilla suoritetaan sekä määrällistä että kemiallista perusseurantaa. Määrällistä seurantaa suoritetaan mittaamalla pohjaveden pinnan korkeuksia sopivista havaintoputkista, ja kemiallinen seuranta toteutuu valvontatutkimusohjelman parametrein. Vesien suojelussa ja hoidossa pyritään siihen, että pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vähintään hyvä vuoteen 215 mennessä. Tavoitteena on estää pohjavesien pilaantuminen ja turvata hyvälaatuisen pohjaveden riittävä saanti. Vesilain (264/1961) mukainen pohjaveden muuttamiskielto (luku 1, 18 ) ja ympäristönsuojelulain (86/2) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (luku 1, 8 ) sisältävät mm. pohjaveden vaarantamisen käsitteen. Myös ympäristönsuojelulaki (luku 3, 25 ) edellyttää kuntia huolehtimaan alueillaan ympäristön tilan seurannasta ja tiedottamaan siitä tarvittavassa laajuudessa. Pohjavesien osalta tämä tarkoittaa mm. riskikohteiden seurantaa. Vesihuoltolain (119/21, 15 ) mukaan vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua sekä veden hävikkiä laitoksen verkostossa. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Alueen pohjaveden tarkkailussa ovat mukana seuraavat tahot: Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos: vedenoton vaikutuksien, vedenottamoiden valuma-alueiden riskien ja vedenlaadun seuranta, vedenottolupien edellyttämien ehtojen täyttäminen Lohjan ympäristöyksikkö: muiden kuin lupavelvollisten riskien seuranta, kunnan tiedontarve pohjaveden laadusta Toiminnanharjoittajat: ympäristö- ja maa-ainesottolupien tarkkailuvelvoitteiden täyttäminen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23/212 7

10 Lohjanharjun pohjavesialueen veden laatua vedenottamoilla ja vesijohtoverkossa seurataan kattavasti myös Lohjan kaupungin terveysvalvonnan hyväksymässä vesilaitoksen talousveden valvontatutkimusohjelmassa. Tähän raporttiin on sisällytetty talousveden valvontatutkimusohjelman tulokset vedenottamoilta otetuista talousvesianalyyseistä vuodelta 211. Pohjaveden yhteistarkkailun avulla saadaan kokonaiskuva pohjaveden määrästä ja laadusta koko pohjavesialueella. Pohjavedessä mahdollisesti havaittavien haitta-aineiden päästölähteen selvittäminen ja levinneisyyden arviointi helpottuvat, kun tarkkailujen tulokset raportoidaan yhdessä yhteenvetoraportissa. Tarkkailuun liittymällä eri osapuolet voivat myös saada kustannussäästöjä, kun mahdolliset päällekkäisyydet näytteenotossa voidaan poistaa ja olemassa olevia havaintoputkia voidaan hyödyntää eri tahojen kesken. Yhteistarkkailussa noudatetaan Lohjan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen teettämän Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelman periaatteita (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 24). Lohjan kaupungin koordinoima yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 25 syksyllä. Tarkkailussa oli vuoden 211 lopulla mukana 14 tahoa tai toiminnanharjoittajaa: Cembrit Oy Enics Finland Oy Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Suitiantien välivarastointialue Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Lohjan vesi- ja viemärilaitos Lohjan ympäristöyksikkö Nordic Waterproofing Oy, ( saakka Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy) Peab Industri Oy/MBR, Lohjan betoniasema Rudus Betonituote Oy Skanska Infra Oy Soraset Yhtiöt Oy ( alkaen Skanska Infra Oy) Vuoden 211 tarkkailututkimuksen on toteuttanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenotosta on vastannut sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden alat vesi- ja vesistönäytteet / näytteet maaperästä ja kiinteistä jätteistä). Vesianalyyseistä on vastannut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25. Ennen yhteistarkkailun aloittamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin osaltaan hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Tässä esitettävässä yhteenvetoraportissa on esitetty vuosien aikana yhteistarkkailun puitteissa tuotettuja pohjaveden mittaus- ja analyysituloksia. Terveysvalvonnan vedenottamoiden raakavesien tutkimukset tehdään erikseen, tässä yhteenvedossa tarkastellaan vain tuloksia. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23 /212

11 Havaintopisteiden sijaintikartat on koottu erilliseksi liitteeksi, joka toimitetaan toiminnanharjoittajien lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 2 Pohjavesialue 2.1 Perustietoa Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää, joka kulkee Hankoniemeltä Lohjan ja Hyvinkään kautta Lahteen ja edelleen Itä-Suomeen. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen: A ja B (kartta liitteessä 1). Pohjavesialueen pinta-ala on 29,9 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 11,92 km². Muodostumisalue sijoittuu Salpausselän keskiosiin, jossa vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset ulottuvat maan pintaan asti. Muodostuman liepeillä karkeammat kerrokset ovat vettä heikosti läpäisevien savi- ja silttikerrosten peittämiä, mikä johtaa paineellisen pohjaveden esiintymiseen joillakin alueilla. Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuma on syntynyt keskimäärin 8 metriä meren pinnan yläpuolella sijaitsevien kallioiden väliin. Kallionpinta nousee alueella lounaasta kohti koillista ja muodostuma on korkeimmillaan Lohjan asemalta koilliseen sijaitsevalla alueella, jossa selänne kohoaa 117 metrin korkeuteen (Kajander & Huuhko 24). Matalimmillaan ( m mpy) alueen kallion pinnan taso on Pappilanselän alueelta kaakkoon suuntautuvassa kalliopainanteessa. (Kajander & Huuhko 24) Lohjanharjun muodostuma on ympäristöönsä pohjavettä purkava. Yhteistarkkailualueella pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen kohti Lohjanjärveä ja Lehmijärveä, mutta kaakkoisreunalla pohjavedet purkautuvat kaakkoon. Pohjavedenjakaja siis kulkee alueella pitkittäin, Salpausselän suuntaisesti. Lisäksi kalliokynnykset ohjailevat pohjaveden virtausta paikallisesti (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 24). Lohjanharjun arvioitu kokonaisantoisuus on 11 m³/vrk ja alueella on 12 pohjavedenottamoa, joista yhdeksän oli Lohjan vesilaitoksen käytössä ja kolme oli yksityisiä. Lisäksi Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä. Vuorokausikeskiarvona kaupunkilaisten käyttöön otettiin vuonna 211 yli 7 3 m³ pohjavettä, josta noin 1 8 m³ oli Tytyrin kalliopohjavettä (liitteet 3a ja 3b). Aiemmin varavedenottamona toimineesta Porlan ottamosta otettiin vettä neljän kuukauden ajan vuonna Pohjaveden laadun riskitekijät Pohjavesialueella harjoitettavan toiminnan seurauksena pohjavesi saattaa likaantua vähitellen tai äkillisesti esim. onnettomuuden seurauksena. Toiminnan riskien suuruuden arvioimiseksi käytetään pisteytysmenetelmää, jossa huomioidaan asiantuntijoiden arvioimat sijaintiriskit ja päästöriskit. Riskimuuttujat pisteytetään siten, että riskin kasvaessa pistemäärä suurenee. Kokonaispistemäärän perusteella toiminnan riskit pohjavedelle jaetaan neljään luokkaan: A, B, C ja D, jolloin A-luokka kuvaa suurinta riskiä ja D-luokka vastaavasti pienintä arvioitua riskiä pohjavedelle (Kajander & Huuhko 24). Riskiluokitusta on käytetty Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23/212 9

12 3 Näytteenotto ja analyysimenetelmät 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Havaintoputkien vedenpinnan korkeus mitattiin ennen putkien huuhtelutoimenpiteitä ja näytteenottoa putken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus laskettiin mitatun syvyystiedon ja putkikorttiin merkityn, pohjavesiputken yläpään tarkan korkotiedon avulla. Tulokset ovat N6- korkeusjärjestelmän mukaiset. Pohjaveden pintaa kuvaavissa käyrissä saman alueen putket on saatettu hajauttaa eri kuviin, jos korkotasoerot ovat olleet suuria. Vesipinnan vaihtelut on näin saatu selkeämmin näkyviin. Pohjavesinäytteenotossa noudatettiin voimassa olevaa kansainvälistä standardia (ISO ) ja kansallisia ohjeistuksia (Rintala & Suokko 28). Ennen näytteenottoa vettä pyrittiin pumppaamaan vähintään kolme kertaa havaintoputken vesitilavuuden verran tai veden kirkastumiseen saakka, yleensä noin 2 3 min/putki. Näytteet otettiin pääsääntöisesti pumppaamalla ja paikan päällä mitattiin lämpötila sekä tehtiin aistinvaraiset havainnot vedestä. Öljyhiilivetymäärityksiä varten näytteet otettiin ensimmäisenä pohjavesikerroksen yläosasta. Huonosti toimivien, antoisuudeltaan heikkojen putkien osalta tyhjentäminen tehtiin mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja näytteenotossa käytettiin uppopumpun lisäksi myös pohjavesinoutimia. Myös hyvin syvien pohjavesiputkien näytteenotossa saatetaan joutua käyttämään noudinta. Kaivoista ja porakaivoista vesinäyte otettiin hanasta tai muuten soveltuvalla tavalla (kaivosta suoraan näyteastiaan). 3.2 Vesinäytteiden analysointi Vesianalyyseistä vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25). Akkreditoituja alihankintalaboratorioita käytettiin mm. öljyhiilivety- ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet, liuottimet) määrityksissä. Öljyhiilivetymääritys sisältää hiilivetyjakeet C₁₀ C₄₀ jaoteltuna keskitisleisiin (C₁₀ C₂₁) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C₂₁ C₄₀). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet) määritys käsittää yhteensä 119 yhdistettä, sekä halogenoidut että ei-halogenoidut yhdisteet. Torjunta-aineiden monijäämämenetelmä käsittää kaasukromatografisella GC/MSD-menetelmällä esille saatavat yhdisteet ja / tai nestekromatografisella LC/MSD-menetelmällä analysoitavat yhdisteet. Metallit määritettiin pääsääntöisesti liukoisina pitoisuuksina, eli analyysi tehtiin suodatetusta (,45 µm) pohjavesinäytteestä. Analyysimenetelmät, määritysrajat ja mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 4. Analyysitulokset on toimitettu luvanhaltijoiden lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 3.3 Poikkeavien tilanteiden periaatteet Laboratoriolla on laatujärjestelmän mukaiset ohjeet ja pohjavesinäytteenotossa on erilliset toimintamenetelmiä koskevat ohjeet poikkeavista tilanteista. Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista tai talousveden laatusuositukset tai -vaatimukset ylittyvät, ilmoitetaan poikkeamasta välittömästi analyysituloksen valmistuttua toiminnanharjoittajalle ja toiminnanharjoittajan kanssa sovittavalla tavalla Lohjan kaupungin ympäristöyksikön viranomaisille. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Vähimmäistoimenpide on uusintanäytteiden otto ja tilanteen seuranta. 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23 /212

13 4 Säätila vuonna 211 Vuoden 211 keskilämpötila Lohjan Porlan havaintoasemalla oli 6,5 C, mikä on kaksi astetta korkeampi kuin vuonna 21 ja yli asteen korkeampi kuin vertailukauden (1971 2) keskimääräinen lämpötila (5,2 C). Vuoden 211 helmikuu oli erittäin kylmä ja alkuvuodesta lumipeite oli selvästi normaalia paksumpi. Kevät taas oli normaalia lämpimämpi ja kesä oli harvinaisen lämmin sekä helteinen. Kesällä oli ukkosta ja runsaita sateita. Syksy jatkui normaalia lämpimämpänä eikä lunta ollut marraskuun alussa missään päin Suomea. Joulukuu oli poikkeuksellisen sateinen ja leuto. (Ilmatieteen laitos 211) Porlan havaintoaseman sademäärä vuonna 211 oli 74 mm, mikä on enemmän kuin kahtena aikaisempana vuonna, mutta lähellä vertailukauden (1971 2) keskimääräistä sademäärää (79 mm). Lohjan Porlan kuukausittaiset sademäärät ja keskilämpötilat on esitetty kuvassa 1 vuoden 211 osalta ja kuvassa 2 vuosilta mm Lohja Porla, sademäärät ja lämpötilat 211 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu C vertailu sademäärä keskilämpötila vertailulämpötila Kuva 1. Sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuonna 211 mm Sademäärä ja lämpötila Lohjalla, Porlan havaintoasemalla sademäärä keskilämpötila C tammi.6 huhti.6 heinä.6 loka.6 tammi.7 huhti.7 heinä.7 loka.7 tammi.8 huhti.8 heinä.8 loka.8 tammi.9 huhti.9 heinä.9 loka.9 tammi.1 huhti.1 heinä.1 loka.1 tammi.11 huhti.11 heinä.11 loka.11 Kuva 2. Sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23/212 11

14 5 Tulokset Tulokset on käsitelty vedenottamoiden arvioitujen valuma-alueiden mukaisesti. Yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien tai tahojen havaintopisteistä määritetyt analyysit on lueteltu liitteessä 5. Kaikkien analyysien tulokset ja testausselosteet on toimitettu viranomaisille ja toiminnanharjoittajille erillisenä koosteena. Vedenottamoiden raakavedestä määritetyt analyysit ovat liitteessä 2. Pohjaveden laatua on verrattu STM:n asetusten 41/21 (pienten yksiköiden talousvesikaivot) ja 461/2 (vesilaitosvedet) ohjearvoihin sekä pohjaveden ympäristölaatunormeihin (VNa 341/29). 5.1 Myllylampi/Porla Lohjanharju Yleistä Alueella on kaksi vedenottamoa, Myllylampi ja Porla, joiden lisäksi yhteistarkkailussa vuonna 211 olivat mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön havaintopisteet, Enics Finland Oy:n velvoitetarkkailuun liittyvät pohjaveden havaintopisteet Gunnarlan tehtaalla ja Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesitarkkailu. Lisäksi Lohjan vesilaitos tutkitutti Antinkadun havaintopisteen pohjaveden laadun. Alueelle tehdyn suojelusuunnitelman (Öhberg & Hintikainen 23) mukaan merkittävimpiä riskejä alueen pohjavedelle aiheuttavat vanhat maanalaiset öljysäiliöt, huoltoasematoiminta, vanhat kaatopaikat, teollisuus- ja yritystoiminta, kuljetukset ja tienpito. Alueella on polttoaineen jakeluasemien maaperäkunnostuksiin ja ympäristölupiin liittyvää määräaikaista pohjaveden tarkkailua, joka ei ole mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa Vedenottamoiden seuranta Myllylammen vedenottamo Myllylammen pohjavedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella keskellä omakotitalo-aluetta, Lohjanharjun rinteessä. Alueen keskimääräiseksi tuotoksi on arvioitu 1 3 m³/d (Öhberg & Hintikainen 23). Myllylammen vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 59/1987/1. Vuonna 211 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin m³/vrk, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteessä 3a. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Myllylammen vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 65, 66, 77). Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23 /212

15 Myllylammen vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa ja yksi uusintanäytteenotto). Huhtikuun 211 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Elokuussa 211 vedestä määritettiin pieni määrä kolimuotoisia bakteereja (1 pmy/1 ml), mutta uusintanäytteessä ei todettu koliformisia eikä E.coli-bakteereja. Huhti- ja lokakuussa 211 ottamon veden kloridipitoisuus oli 24 mg/l, mikä on lähellä vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettua enimmäispitoisuutta 25 mg/l. VOC-analyysin (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) mukaan vedessä oli pieni määrä (1 µg/l) trikloorieteeniä, saman verran kuin kaksi vuotta aiemmin on mitattu. Talousveden enimmäispitoisuus tetrakloorieteenin ja trikloorieteenin yhteispitoisuudelle on 1 µg/l. Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). mmpy 41, Myllylammen vedenottamo mmpy 39, Porlan vedenottamo , 38, 39, 37, 38, 36, 37, 35, 36, elo.5 marras.5 helmi.6 touko.6 elo.6 marras.6 helmi.7 elo.7 helmi.8 elo.8 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 34, elo.5 marras.5 helmi.6 touko.6 elo.6 marras.6 helmi.7 elo.7 helmi.8 elo.8 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 Kuva 3. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Myllylammen ja Porlan vedenottamoilla Porlan vedenottamo Porlan vedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella, Myllylammen kaupunginosan omakotialueen ja Lohjanjärven välisellä ranta-alueella. Porlan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu päivättyyn lupaan 52/1987/1. Luvan on myöntänyt Länsi-Suomen vesioikeus. Porlan vedenottamo on ollut pitkään varavedenottamona, mutta keväällä 29 ottamo otettiin käyttöön. Vuonna 211 ottamo oli käytössä neljän kuukauden ajan (heinä-lokakuu), jolloin vedenottamolta pumpattiin vettä keskimäärin 22 m³/vrk. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteessä 3a. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Porlan vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1462, 1784, 179). Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 3. Porlan ottamon käyttöönotto vuonna 29 näkyy selkeänä vesipintojen laskuna (kuva 3). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23/212 13

16 Porlan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kolme kertaa (elo-, syys- ja lokakuussa) ja yksi uusintanäytteenotto vuoden 211 aikana. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteessä 2a. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Elokuussa mikrobien kokonaismäärä oli koholla, 19 pmy/ml, mutta uusintanäytteessä pesäkkeiden määrä oli enää 17 pmy/ml. Vuonna 211 ottamon vedestä ei tehty laajaa fysikaaliskemiallista tutkimusta eikä vedestä määritetty orgaanisia haitta-aineita Toiminnanharjoittajien seuranta Enics Finland Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Enics Finland Oy:n Lohjan elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistava tehdas on toiminut alkuvuodesta 28 lähtien Gunnarlassa, joka sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesi-alueella ( A). Pohjaveteen aiheutuvat riskit tehtaan alueella voivat aiheutua kemikaalien huolimattomasta käsittelystä tai onnettomuuden seurauksena tapahtuvan päästön vuoksi. Riski on pieni, sillä tehdasalueen riskikohteet sijaitsevat sisätiloissa, piha-alueet on asfaltoitu ja käsiteltävät kemikaalimäärät ovat pieniä. Haitallisten aineiden pääsy orsi- ja pohjaveteen on käytännössä mahdollista vain suojarakenteiden tai viemäriverkon vaurioiden seurauksena (Ihonen & Onnila 26). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Porlan vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä Gunnarlan tehtaasta pohjoisluoteeseen ja Myllylammen vedenottamo noin 1,5 km tehtaasta länsiluoteen suuntaan sekä golfkentän vedenottamo noin 1,4 km tehtaasta etelään. Pohjaveden virtaussuunta on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamon suuntaan. Orsiveden virtaussuunnan on arvioitu kulkevan lounaaseen golfkentän vedenottamolle päin. Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lohjan ympäristölautakunta on päättänyt Elcoteqin Gunnarlan tehtaan ympäristöluvan (Dnro 425/67/678/25, 228, ) siirtämisestä Enics Finland Oy:lle. Tämän ympäristöluvan mukaan yrityksen toiminta-alueella tarkkaillaan kahden pohjavesiputken (2.6, 3.6) ja yhden orsivesiputken (4.6) vedenkorkeutta ja veden laatua liitteen 5 mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Marraskuussa 21 todettujen VOC-yhdisteiden takia otettiin alkuvuodesta 211 ylimääräisiä näytteitä tarkkailussa olevien havaintopisteiden lisäksi orsive- 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23 /212

17 siputkesta 5.6. Seurattavat vedenlaatutekijät vuonna 211 olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset hiilivedyt). Tulokset Gunnarlan tehtaan tarkkailussa otettiin seurantaan liittyvät näytteet touko- ja marraskuussa. Ylimääräisiä näytteitä otettiin tammi- ja maaliskuussa 211 orsivedestä määritettyjen VOCyhdisteiden takia. Tuloksia on esitetty kuvissa 4 5 ja taulukossa 1. Gunnarlan alueella orsiveden pinnankorkeus oli matalimmillaan vuonna 211 maaliskuussa, mutta palautui jo toukokuun aikana aiemmalle tasolleen (noin +63,). Tammikuussa 211 todettiin vastaavia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet) kuin marraskuussa 21. Tuolloin vesinäytteessä todettiin pieniä pitoisuuksia isopropyylitolueenia ja terpeeneihin kuuluvia aineita, alfa- ja beta- pineeniä sekä limoneeniä. Maalis- ja toukokuussa orsivedessä ei todettu VOC-yhdisteitä, mutta marraskuussa 211 todettiin pienet pitoisuudet isopropyylitolueenia, alfa-pineeniä ja delta-kareenia. Alfa-pineeni on tärpätin pääkomponentti. Aineiden alkuperä on edelleen epäselvä. Havaintopisteen 2.6 pohjavedestä määritettiin maaliskuussa 211 dikloorimetaania 1 µg/l, mikä alittaa selkeästi pohjaveden ympäristölaatunormin 1 µg/l. Yhdisteen alkuperästä ei ole tietoa, mutta vuonna 26 tehdyissä maaperätutkimuksissa todettiin noin 5 m etäisyydellä sijaitsevan kemikaalivaraston kohdalla 2 3 m syvyydessä 22 µg/kg dikloorimetaania ja 57 µg/ kg tetrakloorieteeniä (Ihonen & Onnila 26). Orsiveden (4.6) ph-arvot vuonna 211 maaliskuuta lukuun ottamatta alittivat talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Tutkitut veden laatuominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle annetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STMa 461/2). Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. mmpy Pinnankorkeudet pohjavesi, Gunnarla mmpy Pinnankorkeudet orsivesi, Gunnarla Kuva 4. Pinnankorkeudet vuosina Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23/212 15

18 ms/m 2 Sähkönjohtokyky, Gunnarla 9, ph, Gunnarla ,5 8, 7,5 7, 6, , Kuva 5. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot vuosina Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä Taulukko 1. Öljyhiilivetypitoisuudet ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet vuonna 211 Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan havaintopisteissä Enics Finland Oy Öljyhiilivedyt, µg/l VOC-yhdisteet touko 11 marras 11 tammikuu 11 maaliskuu 11 toukokuu 11 marraskuu pohjavesi <5 <5 ei todettu dikloorimetaani 1 µg/l ei todettu ei todettu 3.6 pohjavesi <5 <5 ei todettu - ei todettu ei todettu p-isopropyylitolueeni 4 µg/l alfa-pineeni <,5 µg/l delta-kareeni <,5 µg/l p-isopropyylitolueeni 4 µg/l alfa-pineeni,6 µg/l delta-kareeni <,5 µg/l 4.6 orsivesi <5 <5 limoneeni,6 µg/l ei todettu ei todettu 5.6 orsivesi ei todettu ei todettu Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Toiminnan ja riskien kuvaus Tynninharjulla sijaitseva Ojamonkankaan kaatopaikka on ollut käytössä vuosina , jolloin sinne läjitettiin noin 24 m³ jätettä. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 6 6 m² ja jätetäytön paksuus vaihtelee,6 2,7 m. Jätetäytön helposti hajoava orgaaninen materiaali on jo hajonnut ja kaatopaikkakelpoisuustutkimuksen mukaan jäte luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella. Lohjan kaupunki on kunnostanut kaatopaikka-alueen vuosina Vanhan kaatopaikan pohjaveteen aiheuttamat riskit vähenevät kunnostuksen valmistuttua. Kunnostuksessa on tarkoitus saada kaatopaikan sisäiset vedet hallintaan pintarakenteiden ja vesien viemäröintien avulla. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Kaatopaikka-alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ( A). Myllylammen vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä koillisessa. Myös pohjaveden virtaussuunta on koilliseen, kohti vedenottamoa (ympäristölupapäätös UUS-28-Y , YS 192). Maaperä jätetäytön alla on hiekkaa tai silttistä hiekkaa, paikoin esiintyy myös savea. Pohjaveden pinta on yli 1 m syvemmällä kuin jätetäytön alapinta. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23 /212

19 Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen , Dnro UUS-28-Y , No YS 192 mukaisesti kaatopaikan sisäisen veden, pohjaveden ja viemäriin johdettavan veden sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailusta laadittiin erillinen tarkkailuohjelma (Ramboll Finland Oy, Ojamonkankaan kaatopaikan tarkkailuohjelma nro , ). Tässä Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun yhteenvedossa käsitellään tulokset pohjaveden osalta. Tarkkailuohjelman mukaisesti ensimmäinen laaja näytteenottokierros toteutettiin toukokuussa 21, jonka jälkeen tarkkailu jatkuu kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Kaatopaikan alueella tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeuksia havaintopisteistä L1, GA2, GA3, 1.5, 1/9, 2/9 ja 3/9 sekä vedenlaatua havaintopisteistä 1.5, 1/9, 2/9 ja 3/9 kaksi kertaa vuodessa liitteen 5 mukaisesti. Vuonna 211 määritettäviä vedenlaatutekijöitä olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, happipitoisuus, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, TOC, COD Mn, sulfaatti, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, öljyhiilivedyt, VOC-yhdisteet, fenoliset yhdisteet ja metallit (Fe, Zn, Al, As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, V). Tulokset Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesitarkkailu aloitettiin vuonna 21 ja havaintopisteiden tuloksia on esitelty kuvissa 6 11 ja taulukoissa 2 3. Pohjaveden ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason (6,5 9,5) pisteissä 1/9, 2/9 ja 1.5. Vuonna 211 korkeimmat kloridipitoisuudet (24 32 mg/l) olivat havaintopisteissä 1/9 ja 3/9, ympäristölaatunormi 25 mg/l ylittyi lähes joka mittauskerralla. Havaintopisteen 2/9 Cl-pitoisuudet (keväällä ja syksyllä 2 mg/l) olivat laskusuunnassa verrattuna edelliseen vuoteen ja 1.5:ssä olivat matalimmat kloridipitoisuudet (1 14 mg/l). Ammoniumtypelle annettu talousveden laatusuosituspitoisuus 4 µg/l ja pohjaveden ympäristölaatunormi 2 µg/l ylittyivät molemmilla mittauskerroilla havaintopisteessä 3/9 (55 58 µg/l) ja toukokuussa pisteessä 1/9 (45 µg/l). Kaatopaikka-alueen pohjavedestä ei todettu öljyhiilivetyjä vuonna 211. Myös metallipitoisuudet olivat yleisesti ottaen pieniä. Toukokuussa 211 havaintopisteessä 1/9 liukoisen koboltin (2 µg/l), nikkelin (1 µg/l) ja kuparin (19 µg/l) pitoisuudet olivat lähellä pohjaveden ympäristölaatunormia, lokakuussa kaikki liukoiset metallipitoisuudet olivat matalia tai menetelmän määritysrajan alapuolella. Fenolisista yhdisteistä todettiin havaintopisteessä 1/9 bisfenoli A:ta,24,59 µg/l, havaintopisteiden 2/9 ja 1.5 bisfenoli A-pitoisuudet olivat matalia (<,5 µg/l) tai yhdistettä ei todettu ollenkaan (taulukko 3). Bisfenoli A on mm polykarbonaattimuovin raaka-aine ja sitä on todettu erilaisissa lämpöpapereissa ja kassakuiteissa. Yhdiste vaikuttaa ihmisessä häiritsemällä normaalia hormonitasapainoa (Rajasärkkä 212). Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin havaintopisteistä 1/9, 2/9 ja 3/9. 1,2 dikloorietaania todettiin havaintopisteessä 3/9 toukokuussa 2 µg/l, pitoisuus ylitti pohjaveden ympäristölaatunormin 1,5 µg/l, mutta alitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 3 µg/l. Lokakuussa 211 havaintopisteessä 1/9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23/212 17

20 1,2-dikloorietaanin pitoisuus oli,8 µg/l. Edellisvuoden tapaan pohjavedestä määritettiin bensiinin lisäainetta MTBE:tä (14 82 µg/l) ympäristölaatunormin 7,5 µg/l ylittävät pitoisuudet (taulukko 2), vuonna 211 pitoisuudet olivat pienemmät kuin vuotta aiemmin. Yhdisteen hajukynnys (15 µg/l) ylittyi pisteissä 1/9, 2/9 ja 3/9 ja makukynnys (4 µg/l) havaintopisteessä 3/9 (Tidenberg ym 29). Muita todettuja VOC-yhdisteitä olivat trikloorieteeni, tetrakloorieteeni ja bentseeni. mmpy 59,5 59, 58,5 58, 57,5 57, 56,5 56, 55,5 55, 54,5 54, Pinnankorkeudet, Ojamonkangas L1 GA2 GA3 1/9 2/9 3/9 mg/l 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Happi huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 6. Pinnankorkeudet ja happipitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina , pinnankorkeuskuvaan on lisätty myös vuodesta 28 lähtien mittaustietoja ympäristöhallinnon POVET-pohjavesirekisteristä ms/m Sähkönjohtavuus 1/9 2/9 3/ , 6,9 6,8 6,7 6,6 6,5 6,4 6,3 6,2 6,1 6, ph 1/9 2/9 3/9 1.5 huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 Kuva 7. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23 /212

21 mg/l Kloridi 1/9 5 2/9 45 3/ huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 mg/l Sulfaatti huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 8. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina mmol/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kokonaiskovuus 1/9 2/9 3/9 1.5 mmol/l 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Alkaliteetti 1/9 2/9 3/9 1.5 huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 Kuva 9. Kokonaiskovuus ja alkaliteetti Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina µg/l Ammoniumtyppi huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 1/9 2/9 3/9 1.5 µg/l Nitraattityppi huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 1/9 2/9 3/9 1.5 Kuva 1. Ammoniumtypen ja nitraattitypen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23/212 19

22 µg/l Kokonaistyppi 1/9 2/9 3/9 1.5 µg/l Kokonaisfosfori 1/9 2/9 3/9 1.5 huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 huhti.1 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 joulu.1 tammi.11 helmi.11 maalis.11 huhti.11 kesä.11 heinä.11 elo.11 syys.11 loka.11 Kuva 11. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuosina Taulukko 2. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 211 VOC - yhdisteet, µg/l talousveden laatuvaatimus / ymp.normi 1/9 touko11 1/9 loka11 2/9 touko11 2/9 loka11 3/9 touko11 3/9 loka touko loka11 1,2-dikloorietaani 3, / 1,5 µg/l ei todettu,8 ei todettu ei todettu 2 ei todettu ei todettu ei todettu trikloorieteeni summapit. 1, ei todettu ei todettu ei todettu <,5 ei todettu ei todettu ei todettu tetrakloorieteeni 1 / 5 µg/l <,5 ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu bentseeni 1, /,5 µg/l ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu <,5 ei todettu ei todettu ei todettu MTBE - / 7,5 µg/l ei todettu ei todettu Taulukko 3. Fenolisten yhdisteiden pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 211 Fenoliset yhdisteet, µg/l 1/9 touko11 1/9 loka11 2/9 touko11 2/9 loka touko loka11 bisfenoli A,59,24 <,5 ei todettu <,5 ei todettu Yleisseuranta Lohjan vesilaitos, Antinkadun havaintopiste Yleistä Ojamonkankaan havaintopisteestä 3/9 noin 22 m koilliseen sijaitsevasta pohjaveden havaintopisteestä 7/6 otettiin vedenlaatunäytteet lokakuussa 211. Pohjavesipiste sijaitsee I- luokan pohjavesialueella ( A) ja Myllylammen vedenottamo sijaitsee alle 1,5 km etäisyydellä koillisessa, mihin suuntaan on oletettavasti myös pohjaveden virtaussuunta. Havaintopisteestä 7/6 määritettiin samat vedenlaatutekijät kuin Ojamonkankaan kaatopaikan tarkkailussa: lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, happipitoisuus, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, TOC, COD Mn, sulfaatti, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, öljyhiilivedyt, VOC-yhdisteet, fenoliset yhdisteet ja metallit (Fe, Zn, Al, As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, V). 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23 /212

23 Tulokset Havaintopisteestä 7/6 otetun näytteen tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STMa 461/2) sekä ympäristölaatunormit (Vna 341/29), eikä vesinäytteessä todettu öljyhiilivetyjä, VOC-yhdisteitä tai fenolisia yhdisteitä. Määritetyt liukoiset metallit jäivät pääosin määritysrajojen alapuolelle. Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) oli 1,5 mg/l. Kokonaisfosforin pitoisuus (27 µg/l) oli melko korkea, keskimäärin pohjaveden kokonaisfosforipitoisuus Suomessa on alle 2 µg/l (Soveri ym 21) Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Toiminnan ja riskien kuvaus Vuonna 29 yhteistarkkailuun mukaan tulleet pohjaveden yleistä tilaa kuvaavat seurantapisteet PT2, PT3 sijaitsevat Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella ( A). Havaintopisteen PT2 luoteispuolella noin 15 m etäisyydellä sijaitsee 196-luvulla toimintansa lopettanut Harjun kaatopaikka. Kaatopaikalle on toimitettu oletettavasti sekä yhdyskunta- että teollisuusjätettä ja kaatopaikka-alue on todennäköisesti pääosin jäänyt valtatien 25 alle (Kivimäki 21). Hautausmaa-alue on pisteestä PT2 noin 25 m etäisyydellä idän suunnassa ja valtatie 25 kulkee noin 1 m etäisyydellä. Havaintopiste PT3 sijaitsee Tynninharjulla pienteollisuusalueella alle 2 m etäisyydellä valtatiestä 25. Vuonna 29 liitettiin tarkkailuun myös havaintopiste SK5, joka sijaitsee Muijalassa Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella ( B) aivan kantatien 1125 läheisyydessä. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pohjaveden virtaussuunta havaintopisteestä PT2 on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamoille päin. Porlan ottamolle on matkaa noin 8 m ja Myllylammen ottamolle noin 1,1 km. Havaintopiste PT3 sijaitsee noin 1,7 km etäisyydellä etelään Myllylammen vedenottamosta, lähellä arvioidun valuma-alueen rajaa. Alueiden maaperä on hyvin vettä johtavaa. Havaintopiste SK5 sijaitsee noin 2, km etäisyydellä Lehmijärven vedenottamosta, valuma-alueen reunalla. Oletettu pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen / länteen kohti vedenottamoa. Pohjavesiseuranta Havaintopisteiden PT2 ja PT3 pinnankorkeudet mitattiin helmi-, touko-, elo- ja joulukuussa, vedenlaatu tutkittiin toukokuussa liitteen 5 mukaisesti. Pisteistä PT2 ja PT3 seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, sameus, väriluku, sähkönjohtavuus, ph, happi, kokonaiskovuus, kloridi, rauta, mangaani, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, AOX, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet. Havaintoputken SK5 vedenlaatu tutkittiin toukokuussa 211. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat aistinvaraisten kenttämääritysten lisäksi ph, sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23/212 21

24 Tulokset Pohjavesinäytteet otettiin vuonna 211 toukokuussa, pinnankorkeudet havaintopisteistä PT2 ja PT3 mitattiin lisäksi helmi-, elo- ja marraskuussa. Mittaustuloksia on esitetty kuvissa Havaintopisteiden PT2 ja PT3 AOX-arvot (16 µg/l ja 8 µg/l) olivat laskeneet vuotta aikaisemmin mitatuista (51 µg/l ja 31 µg/l). AOX-pitoisuus indikoi orgaanisesti sitoutuneiden halogeeniyhdisteiden (esim. kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymistä pohjavedessä. Vesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä, mutta havaintopisteen PT3 vedessä todettiin pieni määrä (<,5 µg/l) tetrakloorieteeniä. Talousveden enimmäispitoisuus tetra- ja trikloorieteenin yhteispitoisuudelle on 1 µg/l ja pohjaveden ympäristölaatunormi summapitoisuudelle on 5 µg/l. Samassa havaintopisteessä on todettu tetra- tai trikloorieteeniä pieniä pitoisuuksia ainakin kolmen vuoden ajan. Liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuudet jäivät menetelmän määritysrajojen alapuolelle molemmissa havaintopisteissä. Toukokuussa 211 havaintopisteen PT3 kloridipitoisuus 62 mg/l ylitti pohjaveden ympäristölaatunormin 25 mg/l, mutta talousveden laatusuositus 25 mg/l alittui. Pisteessä PT2 oli ainoastaan 1 mg/l kloridia. Kuten aiempinakin vuosina havaintopisteen SK5 kloridipitoisuus (2 mg/l) ylitti pohjaveden ympäristölaatunormin 25 mg/l, mutta talousveden laatusuositus 25 mg/l alittui. Pinnankorkeudet, Muijala SK5 Pinnankorkeudet, Lohjanharju mmpy 49, PT2 mmpy Pinnankorkeudet, Tynninharju 55,5 PT3 mmpy 83, 48,5 55, 82,5 48, 54,5 82, 47,5 54, 81,5 47, 53,5 81, Kuva 12. Pinnankorkeudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina , tiedot ennen vuotta 29 ovat ympäristöhallinnon POVET-pohjavesirekisteristä 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 ph PT2 PT3 SK5 ms/m Sähkönjohtokyky PT2 PT3 SK5 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 Kuva 13. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23 /212

25 mg/l 25 Kloridi mmol/l 2,5 Kokonaiskovuus 2 2, 15 1 PT2 PT3 SK5 1,5 1, PT2 PT3 5,5, helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 Kuva 14. Kloridipitoisuudet ja kokonaiskovuudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina µg/l 1 2 Nitraattityppi, NO₃-N µg/l 6 AOX PT2 PT PT2 PT3 2 1 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 Kuva 15. Nitraattitypen ja AOX-pitoisuudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina Yhteenveto osa-alueen Myllylampi/Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Myllylampi/Porla Lohjanharju osa-alueella seurattiin vuonna 211 pohjaveden pinnankorkeuksia 18 havaintopisteestä ja orsiveden pinnankorkeutta kahdesta havaintopisteestä. Yleisesti pohjaveden pinnankorkeudet laskivat loppuvuotta kohti vuoden 211 aikana ja pinnantasot olivat matalampia kuin vuotta aiemmin. Myllylammen ja Porlan vedenottamoiden läheisyydessä pinnankorkeudet pysyivät tasaisempina. Orsiveden pinta Gunnarlassa oli matalimmillaan maaliskuussa 211, mutta nousi jo toukokuun aikana edellisvuovuoden tasolle. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 211 pohjaveden laatua 1 havaintopisteestä ja orsiveden laatua kahdesta pisteestä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23/212 23

26 Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan tarkkailussa todettiin tammikuussa 211 orsivedessä pienet pitoisuudet VOC-yhdisteisiin kuuluvia isopropyylitolueenia ja terpeeneihin kuuluvia aineita, alfa- pineeniä ja delta- kareenia sekä limoneeniä. Maalis- ja toukokuussa orsivedessä ei todettu VOC-yhdisteitä, mutta marraskuussa 211 analysoitiin taas pienet pitoisuudet isopropyylitolueenia, alfa- pineeniä ja delta- kareenia. Myös pohjavedestä määritettiin maaliskuussa 211 VOC-yhdisteisiin kuuluvaa dikloorimetaania 1 µg/l, mikä alittaa selkeästi pohjaveden ympäristölaatunormin 1 µg/l. Orsiveden ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5 lähes kaikilla mittauskerroilla. Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Ojamonkankaan vanhan kaatopaikka-alueen pohjavesi oli monessa havaintopisteessä hapanta ja ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Pohjaveden kloridipitoisuudet ylittivät kahdessa havaintopisteessä ympäristölaatunormin 25 mg/l. Ammoniumtypen talousveden laatusuosituspitoisuus (4 µg/l) ylittyi havaintopisteessä 3/9. Fenolisista yhdisteistä todettiin bisfenoli A:ta <,5,59 µg/l kolmesta havaintopisteestä, pitoisuudet olivat laskusuunnassa. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin kolmesta havaintopisteestä: 1,2-dikloorietaania todettiin kahdesta havaintoputkesta,8 2 µg/l, pitoisuudet alittivat talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden 3 µg/l; pienet pitoisuudet tetrakloorieteeniä, trikloorieteeniä ja bentseeniä; MTBE:tä määritettiin edelleen melko suuret pitoisuudet (14 82 µg/l) kolmesta havaintoputkesta, mutta pitoisuudet olivat laskusuunnassa. Bensiinin lisäaine MTBE:n ympäristölaatunormi 7,5 µg/l ylittyi selvästi. Yhdiste ei todennäköisesti liity kaatopaikan päästöihin, sillä MTBE:tä on käytetty Suomessa vasta vuodesta 1991 lähtien. MTBE on erittäin vesiliukoinen ja hitaasti biohajoava, joten se voi kulkeutua veteen liuenneena kauas päästölähteestä. Yhdisteen päästöt ympäristöön tapahtuvat bensiinin jakelun, varastoinnin ja käytön yhteydessä (Tidenberg ym. 29). Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä ja määritetyt metallipitoisuudet olivat yleisesti pieniä. Suurimmat määritetyt metallipitoisuudet todettiin havaintopisteessä 1/9: liukoisen koboltin (2 µg/l), nikkelin (1 µg/l) ja kuparin (19 µg/l) pitoisuudet olivat lähellä pohjaveden ympäristölaatunormia. Ojamonkankaan kaatopaikka-alueelta Myllylammen vedenottamon suuntaan sijaitsevassa Antinkadun havaintopisteessä 7/6 ei todettu öljyhiilivetyjä, VOC-yhdisteitä eikä fenolisia yhdisteitä. Määritetyt liukoiset metallit jäivät pääosin määritysrajojen alapuolelle. Kokonaisfosforin pitoisuus oli melko korkea: 27 µg/l. Lohjan ympäristöyksikön seurannassa määritetyt AOX-pitoisuudet (16 µg/l ja 8 µg/l) olivat selvästi pienemmät kuin vuotta aiemmin. Tynninharjun alueen havaintopisteestä PT3 todettiin edellisvuoden tapaan pieni määrä (<,5 µg/l) tetrakloorieteeniä ja kloridin pitoisuus oli melko korkea (62 mg/l), mikä ylittää ympäristölaatunormin 25 mg/l. Vedenottamoiden veden laatu Alueella seurattiin kahden vedenottamon (Myllylampi ja Porla) raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Myllylammen vedenottamon vedessä todettiin elokuussa 211 kolimuotoisia bakteereja 1 pmy/1 ml, mutta uusintanäytteessä ei enää todettu koliformisia eikä E.coli-bakteereja. Huh- 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23 /212

27 ti- ja lokakuussa 211 ottamon veden kloridipitoisuus oli 24 mg/l, mikä on lähellä vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettua enimmäispitoisuutta 25 mg/l. Raakavedessä todettiin pieni määrä (1 µg/l) trikloorieteeniä, saman verran kuin kaksi vuotta aiemmin on määritetty. Talousveden enimmäispitoisuus tetrakloorieteenin ja trikloorieteenin yhteispitoisuudelle on 1 µg/l. Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2). Porlan vedenottamon vedestä analysoitiin elokuussa mikrobien kokonaismääräksi 19 pmy/ ml, mutta uusintanäytteessä pesäkkeiden määrä oli enää 17 pmy/ml. Pesäkkeiden lukumäärälle ei ole annettu enimmäismäärää (STM:n asetus 461/2), mutta vedessä ei saa olla epätavallisia muutoksia. Vuonna 211 ottamon vedestä ei tehty laajaa fysikaalis-kemiallista tutkimusta eikä vedestä määritetty orgaanisia haitta-aineita tai metalleja. 5.2 Kaivola Keskilohja Yleistä Alueella sijaitsee Kaivolan vedenottamo, jonka pinnankorkeuden seuranta kuuluu yhteistarkkailuun. Lohjan vesilaitos aloitti vuonna 211 yhden alueella sijaitsevan pohjaveden havaintopisteen vedenlaadun tarkkailun. Toiminnanharjoittajista yhteistarkkailussa ovat mukana Nordic Waterproofing Oy ( saakka Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy) ja Lohjan Puhtaanapito Ky / Peltomaa. Suurimman riskin alueen pohjavedelle muodostavat yritystoiminta sekä öljysäiliöt. Alueella on suoritettu öljyvahingon pilaaman maaperän kunnostusta Vedenottamon seuranta Kaivolan vedenottamo Kaivolan vedenottamon valuma-alueen pinta-ala on noin 1,3 km² ja alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1 m³/d. Maaperän vedenjohtavuus Pappilankorven ja Gruotilan alueilla on melko heikko. Vedenottamon kohdalla vettä johtavien kerrosten päällä on savea (Kajander & Huuhko 24). Kaivolan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päivättyyn lupaan 6/1987/1. Vuonna 211 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 883 m³/vrk, mikä on vajaa 1 m³/vrk suurempi kuin vuonna 21. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Kuukausittaiset vedenottomäärät on esitetty liitteessä 3a. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1774, 1776, 1777). Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Vuosien korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 16. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23/212 25

28 mmpy 42, 41, 4, 39, 38, 37, 36, 35, 34, 33, 32, Kaivolan vedenottamo elo.5 marras.5 helmi.6 touko.6 elo.6 marras.6 helmi.7 elo.7 helmi.8 elo.8 helmi.9 elo.9 helmi.1 elo.1 helmi.11 elo.11 Kuva 16. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina Kaivolan vedenottamolla Kaivolan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Huhtikuussa 211 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Kaivolan vedenottamon veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2). Vuonna 211 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita Yleisseuranta Lohjan vesilaitos, havaintopiste PT4 Yleistä Kaivolan vedenottamolta 48 m länteen sijaitsevasta pohjaveden havaintopisteestä PT4 otettiin vedenlaatunäytteet marraskuussa 211. Havaintopiste sijaitsee I-luokan pohjavesialueella ( B). Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on luoteesta kohti vedenottamoa (Kajander & Huuhko 24). Havaintopisteestä määritettiin ulkonäkö, haju, lämpötila, happi, sameus, ph, sähkönjohtavuus, nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi ja VOC-yhdisteet. Tulokset Havaintopisteen PT4 tulokset on esitetty taulukossa 4. Pohjaveden pinnankorkeus marraskuussa 211 oli tasolla +45,88. Näytteessä ei todettu haihtuvia orgaanisia hiilivetyjä (VOC). Ammoniumtypen pitoisuus 13 µg/l alitti myös pohjaveden ympäristölaatunormin 2 µg/l. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 23 /212