Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Transkriptio

1 Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero

2 Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3. Lukemisen tukeminen teknisillä apuvälineillä 4. Oikeinkirjoituksen tukeminen teknisillä apuvälineillä 5. Sisällön tuottamisen tukeminen 6. Miksi? ja Kenelle?

3 Johdantoa

4 Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja huomion suuntaaminen ja ylläpitäminen riittävän pitkään auditiiviset ja visuaaliset perustaidot kuten hahmottaminen ja työmuisti äänteiden nopea erottaminen, tunnistaminen ja tuottaminen kuullun perusteella sanan muodon ja merkityksen erottaminen (kielellinen tietoisuus) kiinnostus kirjoitettua kieltä kohtaan kirjainten hahmottaminen, tunnistaminen ja nopea nimeäminen äänteen yhdistäminen merkkiin ja merkin yhdistäminen äänteeseen muistista äänteiden yhdistäminen tavuiksi ja sanoiksi kirjainmerkkien yhdistäminen tavuiksi ja sanoiksi kirjainryhmien kerralla hahmottaminen ja nimeäminen sanoiksi merkkien tuottaminen automaattisesti pitäen huomio merkin sisällössä, ei sen motorisessa muodostamisessa

5 Odotamme, että kaikilla koulutulokkailla on nämä valmiudet.

6 Tosiasiassa kaikki lapset kehittyvät normaalistikin hyvin eri tahdissa.

7 Mutta, etenkin kun on kyse viivästyneestä kehityksestä, oppimisen perustaidot eivät ole vielä riittävällä tasolla kouluun tultaessa läheskään kaikilla lapsilla.

8 Nämä lapset ovat ylivoimaisen tehtävän edessä.

9 Tiedetään, että lukivaikeuksilla on neurologinen pohja ja ne ovat vahvasti perinnöllisiä.

10 Nykykäsityksen mukaan Kun molemmilla vanhemmilla on lukivaikeus, on todennäköisyys saada lukivaikeuksia noin 60%. Kun toisella vanhemmalla on lukivaikeus, on todennäköisyys noin 30%. (Lyytinen ym. 2003)

11 Lukivaikeuden riski voidaan ennustaa aivotutkimuksin noin 6 kk:n iässä. (Lyytinen ym. 2003)

12 Väestössä lasketaan olevan jopa n. 20% ihmisiä, joilla on jonkin asteisia lukivaikeuksia. Noin 5%:lla ne ovat sen tasoisia, että ne aiheuttavat merkittää haittaa.

13 Perinnöllinen pulma Kinnarinen Tuula. Tiede-lehti 3/2001: Kromosomi 15:ssa sijaitseva DYX1C1 = ensimmäinen löydetty dysleksiageeni. Kere Juha. HY:n Biomedicumin ja Karolinska institutetin tutkimusryhmä 2003: Kromosomi 3:ssa sijaitseva ROBO1-geeni = ensimmäinen tunnettu vallitsevasti periytyvä dysleksiageeni. Sen matala taso ilmaisee säännöllisesti dysleksian.

14 ICD 10: F81 Oppimiskyvyn häiriöt F81.0 Lukemiskyvyn häiriö F Kirjoittamiskyvyn häiriö F81.2. Laskemiskyvyn häiriö F81.3. Monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö F81.8. Muu oppimiskyvyn häiriö F81.9 Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö

15 Lukipulmat eivät katoa. Niitä voi oppia hallitsemaan paremmin, mutta usein ne seuraavat perusopetuksen jälkeen jatko-opintoihin ja aikuiselämään.

16 Perusopetuksen 9. lk edustaa yhtä ikäluokkaa. Siinä lukipulmien esiintyvyys on noin 5% Eli: jokaisella 20 oppilaan luokalla on noin yksi lukivaikeuksinen. Esim. ammattiopistojen oppilaissa lukivaikeuksisia on n. kaksinkertainen määrä. Lukivaikeus ei ennusta syrjäytymiskehitystä, mutta se on yksi tekijä, joka ohjaa valintoja ja vaikeuttaa selviytymistä elämän areenoilla.

17 Lukiopetus on yksi perusopetuksen vakiintuneista käytänteistä. Kuitenkin perusasteelta lähtee joka vuosi suuri joukko heikosti lukemisen ja kirjoittamisen taitoja hallitsevia nuoria.

18 Kun tiedonsaanti koulussa liitetään nimenomaan paperilta oppimiseen, muodostuu lukipulmista osalle oppilaista este tiedon saamiselle ja oppimisessa mukana pysymiselle.

19 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa vuonna 2014

20 Dreams and realities eli Lainsäädäntö ja kustantamiskäytännöt

21 Vastuu apuvälinepalveluista jakaantuu Terveydenholto Sosiaalihuolto Opetustoimi KELA Vakuutus- ja työeläkelaitokset Työhallinto Valtiokonttori Yhteistyö Kolmas sektori (järjestöt)

22 Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoututuksen apuvälinepalveluista Edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään aiheuttaen näin apuvälinetarpeen.

23 Apuvälineiden tarpeen tulee olla jatkuvaa ja pitkäkestoista.

24 Tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Arvioinnissa on huomioitava asiakkaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön toiminnalle asettamat vaatimukset. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Marja-Sisko asetus Palonevalääkinnällisen kuntotuksen apuvälineiden luovutuksesta lukiapuvälineasiantuntija, 1326/2011) Datero

25 Apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat esim. liikkumisen, näön, kuulon ja kommunikaation apuvälineet. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, asetus lääkinnällisen kuntotuksen apuvälineiden luovutuksesta 1326/2011)

26 MUTTA

27 Erikoissairaanhoito ei yleensä kustanna lukiapuvälineitä. Joskus Terveyskeskuksen apuvälinepalvelut voi kustantaa lukiapuvälineet. Se edellyttää, että asiakkaalle on tehty henkilökohtainen apuvälineiden tarpeen kokeilu ja arviointi ja siitä on lausunto ja suositus.

28 Sosiaalitoimi Voi kustantaa vammaisen henkilön päivittäisissä toimissa tarvitsemia apuvälineitä, jotka eivät ole varsinaisia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, mutta mahdollistavat asiakasta selviytymään arkielämän tilanteista. Välineet voivat olla tavallisia, mutta käyttäjälleen apuvälineitä. Yleensä ei kustanneta lukiapuvälineitä.

29 Lukiapuvälineiden kustantaminen koulutuksen eri asteilla

30 Peruskouluiässä kustantaja on tavallisesti kunnan opetustoimi PoL 31 :n perusteella. lukiapuvälineasiantuntija Datero

31 Toisella asteella Opiskelija on itse tavallisin kustantaja sillä perusteella, että ko. oppilaitoksissa oppimiseen tarvittavan materiaalin kustantaa opiskelija. Kela voi kustantaa apuvälineitä ammatillisena kuntoutuksena. (566/2005) Jotkut ammatilliset oppilaitokset ja lukiot kustantavat apuvälineitä ja lainaavat niitä vapaaehtoisesti oppilailleen ajatuksella, että ne edistävät opiskelijan mahdollisuuksia valmistua.

32 Korkeakouluissa Lukiapuvälineet kustantaa opiskelija itse. Niitä on mahdollista anoa Kelan ammatillisena kuntoutuksena poikkeustapauksissa. Jotkut korkeakoulut tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden käyttää apuvälineitä oppilaitoksen tiloissa tai kirjastossa. Korkeakoulukirjastot vastaavat äänioppikirjojen tarjoamisesta lukivaikeuksisille opiskelijoille samalla tavalla kuin muustakin kurssikirjallisuuden lainaamisesta.

33 Lukiapuvälineet työelämässä Työssä olevien lukiapuvälineistä vastaa ensisijaisesti työnantaja samalla tavalla kuin muistakin työvälineistä. TE-keskusten työolosuhteiden järjestämistuella voidaan kustantaa myös lukiapuvälineitä työn saamisen tai sen pitämisen tueksi.

34

35 Vakuutus- ja työeläkelaitokset voivat kustantaa vammautumisen johdosta lääketieteellisin perustein tarvittavia apuvälineitä. Myös lukiapuvälineitä, jos ne on kokeiltu ja niistä on annettu suositus. Perustuu: Laki tapaturman perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991 Laki liikennevak. perusteella korvattavasta kuntout. 626/1991 Maatalousyrittäjien tapaturmalaki 1026/1981)

36 Valtiokonttori Asevelvollisten, puolustusvoimien palveluksessa olevien ja työvelvollisten työtapaturman johdosta tarvitsemat apuvälineet. Perustuu: Sotilasvammalaki 404/1948

37 Lukiapuvälinepalvelujen järjestämiskäytäntöjä maassamme

38 Tiedetään että lukivaikeuksilla on neurologinen pohja ja ne ovat voimakkaasti periytyviä.

39 Suomalaiset alku- ja erityisopettajat ja terapeutit osaavat opettaa lukitaitoja.

40 Lukivaikeudet eivät johdu opetuksen puutteista. Mutta niitä voidaan helpottaa opetuksella ja kuntoutuksella.

41 MUTTA SITTEN

42 Lukiapuvälineiden olemassaoloa ja niiden hyötyjä ei tunneta yleisesti.

43 Lukiapuvälineiden käyttöä opetetaan harvoin kuntoutuksen ja opetuksen ammatteihin johtavissa koulutuksissa.

44 Kentällä olevan ammattihenkilöstön tietotaito lukiapuvälineiden käytöstä on keskimäärin melko vaatimattomalla tasolla.

45 Vastuu lukiapuvälineiden osaamisesta ja saatavuudesta on jäänyt yksittäisten ammattihenkilöiden kiinnostuksen varaan. Sen tulisi olla julkishallinnolla, ei yksittäisellä työntekijällä tai kolmannella sektorilla.

46 Johtopäätös: Palvelujen saaminen on sattumanvaraista ja laadultaan epätasaista. Tasa-arvo lukiapuvälinepalveluissa ei toteudu.

47 Lukiapuvälinepalvelut eri puolilla maata Esimerkkejä

48 Erilaisten oppijoiden liitto ja HERO - Kirjallisuutta lukiapuvälineistä julkaistu - Lukiasema antaa tietoa apuvälineistä - Kaksi ohjaajaa opastaa käyttäjiä - Lukiapuvälineillat - Lukikahvila (vertaistukiryhmä) Tietoa jaetaan valtakunnallisesti internetin ja koulutus- ja luentotilaisuuksien muodossa.

49 Alueelliset lukijärjestöt: - Palvelut pääasiassa lukineuvontaa ja vertaistukea. - Lukiapuvälinepalvelujen järjestäminen edelleen melko alkuvaiheessa.

50 Kuntoutussäätiö - -sivusto - seminaareja - lukiprojekteja, joiden puitteissa tarjotaan mm. *lukitestejä * neurologisia ja psykologisia * lukivaikeustutkimuksia * oppimisen ohjausta * lukiapuvälineohjausta * lukikuntoutuskursseja jne.

51 Tikoteekit: -KVL:n Tikoteekki: - Keskussairaaloiden Tikoteekit? Valtion erityiskoulujen resurssikeskukset Muut erityiskoulut Yliopistojen yksiköt, esim. NMI

52 Esimerkkinä Pohjanmaan maakunta. Alueella on kaksi keskeistä palveluntarjoajaa: - Datero ry:n ylläpitämä alueellinen Erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero - VKS:n tietotekniikka- ja kommunikaatioapuvälinekeskus Tikoteekki

53 Datero: - Palvelut suunnattu loppukäyttäjille ja heidän perheilleen sekä ammattihenkilöstölle. - Asiakkaita opastetaan ilman diagnoosia tai lähetettä, MUTTA ei anneta kirjallisia lausuntoja - Harjoitus- ja kuntoutusohjelmien käytönohjaus - Aikuisten ja nuorten lukitestaus (fi/sve) - Lukiapuvälineillat ja lukikahvila (vertaistuki) - Äänikirjojen käytön edistäminen - Toiminnallisen matematiikan työpajat - Lukivaikeuksisten asiakkaiden vieraan kielen oppimisen harjoitus- ja apuohjelmien valinnan ja käytön ohjaus

54 - Selkokieliset Tikas-tietotekniikkakurssit ja Tikasohjaajakurssit yhdessä Tikas-verkoston kanssa - Selkokeiliset tabelttitietokoneen käyttöönottokurssit - Tablettitietokoneiden appsien valinnan ja käytönohjaukset - Tukiviittomien käytön tuki - Opetuksen ja kuntoutuksen ammattihenkilöstön lukiapuvälinekoulutus - Palvelut ovat kaksikielistä ja ne kattavat maakunnan - Koulutuspyyntöihin pyritään vastaamaan tarpeen mukaan muuallakin maassa.

55 VKS:n Tikoteekki: - Kommunikaatio- ja lukiapuvälineet sekä käyttötapa - Tulkinta: Lukivaikeus =kommunikaatiovaikeus. => Näin ollen apuvälinepalvelujen piirissä. - Toimitaan terveydenhuollon apuvälinepalvelujen toimintatapojen mukaisesti. - Lähetteet tulevat aluella työskenteleviltä lääkäreiltä, psykologeilta tai terapeuteilta (delegoitu).

56 VKS:n Tikoteekki: - Lukiapuvälineitä ei kuitenkaan yleensä kustanna terveydenhuolto. - Kun Tikoteekki tehnyt arvioinnin ja suosituksen ja vastuutaho on kustantanut ne, annetaan käytönohjaus suosittelevasta yksiköstä. - Teknisestä toiminnasta vastaa vastuutaho.

57 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista

58 Lukivaikeuksisella oppijalla on usein myös keskittymisen ja suuntautumisen, visuaalisten hahmotustaitojen, auditiivisten hahmotustaitojen ja työmuistin pulmia.

59 Lukiapuväline sellaisenaan ei auta, jos emme tue samalla oppimisen taitoja. Oppimisen taitoja täytyy ohjata tavallisenkin tekstin lukemisessa, mutta kun annamme käyttöön uuden teknisen välineen, tulee meidän : - antaa tekninen käytönohjaus - ohjata mitä ja miten teen oppiakseni

60 ENNAKOI SILMÄILE LUE TARKEMMIN Ohjataan reaaliaineiden KYSY -> ETSI OLENNAINEN lukutekniikkaa MUOTOILE UUDELLEEN OMIN SANOIN SULJE KIRJA JA KYSELE ITSELTÄSI TARKISTA - KERTAA - PALAA TAKAISIN TEE JOHTOPÄÄTÖKSIÄ - PERUSTELE MIKSI - SELITÄ - TEE JATKOKYSYMYKSIÄ - KESKUSTELE

61 ja vähän jippoja muistin tueksi 1.Tietojen ryhmittely isompiin yksiköihin 2. Mielikuvatekniikka 3. Alkukirjain tekniikka 4. Koukutustekniikka 5. Reittitekniikka 6. Kertomustekniikka 7. Mind Map tekniikka 8. Taulu-/Filmitekniikka 9. Laulaminen, ruonon tai räpin tekeminen 10. Rytmittäminen jne.

62 Matikassa toiminnallisuuden periaatteet: sanallistaminen ja asteittainen abstaktion taso. Ja jippoja: esim. isojen kertotaulujen 6-10 muistamisen tueksi sormikertotaulu

63 Vieraiden kielten oppimiseen Language Maid: Opi tämän päivän läksyn: sanoja oikeinkirjoitusta ääntämistä

64 Lexia (ruotsi) tai Lexion (englanti) Monikielinen näytönlukuohjelma, jolla voit nähdä tekstin ja kuunnella sen oikein äännettynä. Sananennustus ao. kielellä (Saida..) Oikoluku ao. kielellä (Stava Rex, Spell Wright )

65 Lisäksi voidaan suosittella esim. 1. Kirjallisuutta kuten Hannaford: Oppimisen palapeli By: Memo, Memo Extra Kalakoski: Muistikirja, Pieni muistikirja jne. 2. Harjoitusohjelmia kuten Muistileikki, Cami, CognMed, Robomemo ym. 3. VENNY-visuaalisten taitojen kuntoutuspaketti 4. Toiminnallisen matematiikan ja välineistö. 5. Mahdollisuutta kuunnella työkirja- ja koetehtävät.

66 Kantavana periaattena on: VÄLTETÄÄN YLIMÄÄRÄISTÄ TYÖTÄ! Tavoite on selvitä pakollisista tehtävistä.

67 Kiitos, tähän saakka,!