PUUALAN PERUSTUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Teollisuuspuusepän osaamisala, puuseppä Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto

Transkriptio

1 PUUALAN PERUSTUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Teollisuuspuusepän osaamisala, puuseppä Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto

2 2

3 3 Sisällysluettelo 1. PUUALAN PERUSTUTKINTO NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA AMMATTITAIDON KUVAUS AMMATTIALAN KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS PUUALAN PERUSTUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 8 MATERIAALI- JA VALMISTUSTEKNIIKKA...8 ASIAKASLÄHTÖINEN VALMISTUSTOIMINTA MASSIIVIPUUTUOTTEIDEN VALMISTUS OVIEN VALMISTUS ENTISÖINTI JA PUUKORJAUS PUUSEPÄNALAN VALMISTUSTOIMINTA PINTAKÄSITTELY Liite 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 29

4 4 1. PUUALAN PERUSTUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana puualan perustutkinnon perusteita, OPH:n määräys pvm , Dno 33/011/2010 ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty XX.ZZ.XX Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saavuttaa puusepän tutkinnossa/tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Valmistava koulutus järjestetään vankilassa. 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet.

5 5 Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Puualan perustutkinnon teollisuuspuusepän koulutusohjelma antaa laaja-alaiset perusvalmiudet puu-tuote- ja puusepänteollisuuden erilaisiin työtehtäviin. Lisäksi hänellä on osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito ainakin yhdessä puualan erikoistumisalassa siten, että hän voi sijoittua työelämään, suoriutua ammattialansa tehtävistä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kehittää ammattitaitoaan. Puualan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hänellä on luovuutta, rohkeutta ja oma-aloitteisuutta tehdä itsenäisiä ratkaisuja toimiessaan työntekijänä tai yrittäjänä. Hän on yhteistyökykyinen ja pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja ottamaan huomioon lähialojen, joista tärkeimpänä uuden prosessiteollisuuden sekä käsi- ja taideteollisuuden ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Puualan perustutkinto tuottaa opiskelijalle laaja-alaiset valmiudet toimia puusepän työtehtävissä Suomen puutuoteteollisuudessa ja puuteollisuudessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Tutkinnon suorittanut osaa toimia erilaisissa puusepänteollisuuden tuotteiden valmistusprosesseissa sekä niihin liittyvästä prosessinohjauksessa ja kunnossapitotöissä. Hän toimii yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Puuseppä ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset ja tavoitteet. Hänellä on elinikäisen oppimisen edellyttämät oppimisen avaintaidot, joista voidaan mainita erityisesti kyky kehittää oppimistaitojaan ja ongelmanratkaisukykyään, toimia yhteistyössä mekaanisen puuteollisuuden eri sidosryhmien kanssa sekä omassa organisaatiossa että sen ulkopuolella. Puusepän perustutkinnon suorittanut pitää kiinni yhteisesti sovituista säännöistä ja ottaa huomioon terveyden ylläpitämiseen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja. suorittaneen on ymmärrettävä työturvallisuusasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tärkeys, omalle terveydelle, työkykyisyydelle ja työssä jaksamiselle. Hän ottaa huomioon tärkeimmät työhön liittyvät terveysvaarat ja kehittää työtään siten, että ammattitautien ja tapaturmien vaara pienenee. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja siten ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Hän osaa toimia ergonomisesti noudattaen työsuojelumääräyksiä ja ohjeita. Puualan ammattilainen tukee toiminnallaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista. Hän osaa käyttää nykyaikaisen teknologian välineitä ja laitteita. Puualan perustutkinnon suorittaneella on tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet tieto- ja viestintätekniikassa sekä tiedon hankkimisessa ja välittämisessä. Puuseppä tuntee alansa keskeisen lainsäädännön sekä sopimusjärjestelmät ja noudattaa niitä työssään ja muussa toiminnassaan. Puuala kehittyy jatkuvasti sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti. Puualan perustutkinnon suorittanut puusepällä on ongelmanratkaisutaidot selvittää uudet tilanteet ja lisäksi hän osaa toimia innovatiivisesti. Hän seuraa jatkuvasti puualan monipuolista kehittymistä sekä kotimaassa että ulkomailla. Kansainvälisessä toimintaympäristössä toimiva puuseppä osaa kommunikoida vieraalla kielellä ja hänellä on taito mukautua erilaisiin olosuhteisiin ja kulttuureihin sekä toimia suvaitsevasti erilaisten ihmisten kanssa. Lisäksi hän osaa luoda kansainvälisiä kontakteja ja hänellä on ajantasainen käsitys kansainvälisen puualan tilasta ja sen tarjoamista työmahdollisuuksista. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5½ ). 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Suomessa on puun mekaanista jalostamista harjoitettu niin kauan kuin täällä on ollut ihmisiä. Asunnot ja valtaosa tarvekaluista tehtiin aluksi puusta. Kotitalouteen liittyvän puun käytön rinnalle syntyi jo vuosisatoja sitten elinkeinotoimintaa ja teollisuutta, jolla on ollut suuri merkitys maamme talouselämän kehittymisessä. Nykyinen hyvinvointimme ja taloutemme pohjautuu yhä merkittävästi toista sataa vuotta sitten maahamme luodulle mekaaniselle puuteollisuudelle, joka edelleenkin voi antaa runsaasti lisää työtä ja hyvinvointia sekä elämisen laatua suomalaisille, kunhan vain puuhun perustuva osaaminen ja yritystoiminta jälleen nousevat siihen arvoonsa, joka sille maan omia, uudistuvia luonnonvaroja hyödyntävänä elinkeinotoimintana kuuluu. Puu on jatkuvasti uusiutuva luonnonvara. Kasvava puu toimii erittäin hyvin myös hiilensitojana ja vähentää näin ollen kasvihuonepäästöjä. Suomessa metsät ovat lähes koko maassa maisemaa hallitsevassa asemassa. Puuta on Suomessa pidetty itsestään selvyytenä, eikä aina ole mietitty sen todellista merkitystä kulttuurissamme. Puuesineitä on aina käsiteltävä puun ehdoilla sekä valmistuksessa että varsinaisen tuotteen elinkaaren aikana. Puun rakenteesta ja kasvutapahtumasta johtuu, että puuesine on aina yksilöllinen tuote. Puu on aito luonnontuote, joten sen ominaisuudet ovat ihmiselle miellyttäviä

6 6 lähinnä lämpimyyden ja ulkonäön suhteen. Oikein käsiteltynä ja kunnollisesti ratkaistuissa rakenteissa puu on myös pitkäikäistä ja säänkestävää. Puualan ammattitaidon perusta on puumateriaalien ominaisuuksien tuntemus jopa puulajeittain. Tärkeää on hallita myös oheismateriaalien ja tarvikkeiden ominaisuudet ja niiden käyttö. Ammattitaidon tärkeä alue on tunnistaa tuotteen loppukäyttäjän tarpeet ja osata toimia niiden mukaisesti. Kaikissa työvaiheissa on oltava selkeästi laatutietoinen ja toimittava sen mukaisesti. On asenteellisesti pyrittävä kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Ryhmässä toimittaessa on otettava vastuu sekä ryhmän sisällä omasta osuudestaan että ryhmän toiminnan kokonaisuudesta ulospäin. Yritystoiminnan kannattavuuden perusteet on ymmärrettävä ja tiedettävä, että pitkällä tähtäimellä vain kannattava yritys takaa työpaikat. Teknisesti on hallittava valmistusprosessi kokonaisuudessaan ja sen eri osa-alueiden riippuvuus toisistaan. On oltava myös valmiudet työskennellä alalla itsenäisesti muissakin tehtävissä kuin omassa ammatissaan. Yrittämisen aloituskynnys on puusepänteollisuudessa alhainen, koska suuria investointeja ei välttämättä tarvita, jos on sopiva yritysidea. 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston vankilassa järjestettävät puualan opinnot painottuvat massiivipuutuotteiden valmistukseen. Kohdevankiloiden järjestämä puusepänalan työtoiminta tukee koulutusta tilojen ja koneiden sekä työssäoppimisen näkökulmista. Vankilatuotteiden myyntitoiminnasta on lisäksi löydettävissä luontevia yhtymäkohtia asiakaslähtöiseen valmistustoimintaan. 1.9 PUUALAN PERUSTUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Puualan perustutkinnossa arvioinnin painopisteen tulee olla tekemisessä ja työssä toimimisessa. Taito tai osaaminen on arvioitava pääsääntöisesti suoraan vastaavasta työtoiminnasta. Näyttöympäristön tulee olla todellinen tai mahdollisimman aito. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, aikaisempia dokumentoituja näyttöjä sekä itse- ja ryhmäarviointia. Näytöt tulee järjestää tutkinnon osittain siten, että niissä voidaan arvioida ammatinhallinnan kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamista.

7 7 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot tutkintokohtaisista valinnaisuussäänöistä löytyvät tutkinnon perusteista osoitteesta: PUUALAN PERUSTUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (40 ov) PAKOLLISET TUTKINNONOSAT Materiaali- ja valmistustekniikka Asiakaslähtöinen valmistustoiminta Materiaali- ja valmistustekniikka 7 ov Tuotteen valmistaminen 7 ov o Työsuojelu Teknisen piirtämisen teoria 0,5 ov Valmistusprosessin hallinnan teoria 0,5 ov Pintakäsittelyn teoria 0,5 ov Materiaaliopin teoria 0,5 ov Asiakaslähtöinen valmistustoiminta 6 ov Asiakaslähtöinen valmistus 6 ov o Työsuojelu Valmistusprosessin hallinnan teoria 0,5 ov OSAAMISALA Massiivipuutuotteiden valmistus Massiivipuutuotteiden valmistus 7 ov Massiivipuutuotteiden valmistaminen 7 ov o Työsuojelu Teknisen piirtämisen teoria 0,5 ov Materiaalioppi, teoria 0,5 ov Rakenne- ja liitosopin teoria 0,5 ov VALINNAISET TUTKINNON OSAT Ovien valmistus Entisöinti ja puukorjaus Puusepänalan valmistustoiminta Pintakäsittely Ovien valmistus 6 ov Ovien valmistaminen 6 ov o Työsuojelu Teknisen piirtämisen teoria 0,5 ov Entisöinti ja puukorjaus 4 ov Entisöinti ja puukorjaaminen 4 ov o Työsuojelu Perinteiset työmenetelmät, teoria 0,5 ov Puusepänalan valmistustoiminta 6 ov Puusepänalan valmistustoiminta 6 ov o Työsuojelu Pintakäsittely 4 ov Pintakäsittely 4 ov o Työsuojelu Pintakäsittelyn teoria 0,5 ov Valmistavan koulutuksen laajuus yhteensä on 40 opintoviikkoa. Teoriaopintojaksot (0,5 ov) suoritetaan itsenäisesti opiskellen ja oppiminen osoitetaan tentillä tai mahdollisella muulla tuotoksella. Valmistavan koulutuksen kokonaislaajuudeksi voi siten tulla 45,5 opintoviikkoa, mikäli suorittaa erilliset teoriajaksot.

8 8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN MATERIAALI- JA VALMISTUSTEKNIIKKA 7 ov Materiaali- ja valmistustekniikka sisältää puusepänteollisuuden peruskoneet, mittavälineet, ammattipiirustukset, yleisimmät alan materiaalit sekä konekohtaisen ja yleisen työturvallisuuden. Lisäksi käsitellään yleisimpien liitosten, liimauksen ja pintakäsittelyn perusteet. Tutkinnon osan painopiste on työturvallisessa ja ergonomisessa työskentelyssä sekä koneiden käytön hallinnassa. AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa Lukea ammattipiirustuksia ja suunnitella sen mukaan työjärjestyksen Laatia yksinkertaisia ammattipiirustuksia Laatia katkaisu- ja paloitteluluettelon Käyttää alan mittavälineitä Käyttää materiaaleja ja muita aineita käyttökohteen mukaan oikein Mitata puutavaran kosteuden Valmistaa tuotteiden rakenteita ja liitoksia Valmistaa tuotteita määriteltyjen laatuvaatimusten mukaan Viimeistellä valmistamansa tuotteet pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla Pintakäsitellä tuotteen tarkoituksenmukaisella tavalla Työskennellä työturvallisesti, huomioiden myös Atex-direktiivin velvoitteet Ylläpitää työpaikan järjestystä ja siivota työpisteensä Opiskelija tai tutkinnonsuorittaja osaa käyttää vähintään seuraavia peruskoneita: Pyörösaha Vannesaha Oikohöylä Tasohöylä Alajyrsin Yläjyrsin Monikaraporakone Paineilmapuristin CNC - kone Nauhahiomakone

9 9 TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT (ARVIOINNIN KOHTEET) 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Materiaaliluettelojen laadinta Mittaimet Koneiden ja laitteiden käyttäminen Materiaalien valinta Viimeistely ja laaduntarkkailu Pintakäsittely Kone- ja terähuolto 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Materiaalituntemus Kuivaustekniikka Matematiikka ja luonnontieteet 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö Opintojaksot: Tuotteen valmistaminen 7 ov Teknisen piirtämisen teoria 0,5 ov Valmistusprosessin hallinnan teoria 0,5 ov Pintakäsittelyn teoria 0,5 ov Materiaaliopin teoria 0,5 ov

10 10 OPINTOJAKSOT Tuotteen valmistaminen 7 ov Toimia työssään suunnitelmallisesti Kykenee saavuttamaan asetetut laatutavoitteet Arvioida työskentelyään suhteessa tavoitteisiin Valmistaa tuotteen käyttäen työohjeita ja -piirustuksia Yleisimmät liitostekniikat Huoltaa riittävässä laajuudessa työvälineitä Viimeistellä tuotteen luovutuskuntoon Käyttää turvallisia ja ergonomisia työmenetelmiä Noudattaa sääntöjä ja työturvallisuusohjeita. Oppimisympäristöt: teorialuokka, työsali Opetusmenetelmät: luennot, tehtävät, harjoitukset, harjoitustyöt Työsuojelu Ymmärtää työturvallisuusasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan merkityksen Kehittää työtään oman terveyden, työkykyisyyden ja työssä jaksamisen näkökulmasta Noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita Huomioida työskentelyssään konekohtaiset työsuojelumääräykset Oppimisympäristöt: työsali Opetusmenetelmät: integroitu työskentelyyn Teknisen piirtämisen teoria 0,5 ov Osaa lukea ja piirtää osa- ja kokoonpanokuvia Laatia materiaaliluetteloja Käyttää työssä tarvittavia mittalaitteita Oppimisympäristöt: itsenäinen opiskelu Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, piirustusten lukuharjoituksia, piirtäen tehtävät harjoitukset Valmistusprosessin hallinnan teoria 0,5 ov Osaa toimia erilaisissa puusepänteollisuuden tuotteiden valmistusprosesseissa Laatia työpiirustuksia ja ohjeita Laatia valmistuksen aikatauluja Oppimisympäristöt: itsenäinen opiskelu Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, tehtävät, harjoitustyöt

11 11 Pintakäsittelyn teoria 0,5 ov Tehdä vaadittavat hiontatyöt käsin ja koneellisesti Tehdä esikäsittelyinä vaadittavat korjaukset, paikkaukset ja kittaukset, huomioonottaen tuotteen lopullisen ulkonäön Valmistaa käytettävät aineet käyttökuntoon turvallisesti, huomioiden työturvallisuuden ja ympäristön Tehdä petsausta, lakkausta ja maalausta sekä käsityövälineillä että ruiskuilla, esimerkiksi hajoitusilma- tai airmix-ruiskuilla Puhdistaa ja huoltaa käytettävät työvälineet Huolehtia syntyvistä jätteistä Oppimisympäristöt: itsenäinen opiskelu Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, tehtävät, harjoitustyöt Materiaaliopin teoria 0,5 ov Valita ja hankkia tuotteeseen soveltuvat materiaalit Tunnistaa puusepänteollisuuden keskeisimmät puulajit ja niiden ominaisuudet sekä käyttökohteet Tuntee puun fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja rakenteen merkityksen työstettävyyteen Ymmärtää puun kosteuden määrityksen merkityksen Oppimisympäristöt: itsenäinen opiskelu Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, tehtävät, harjoitustyöt EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Ei edeltävyysopintoja OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin.

12 12 ASIAKASLÄHTÖINEN VALMISTUSTOIMINTA 6 ov Asiakaslähtöisessä valmistustoiminnassa selvitetään tuotteen ulkonäkö, mitat ja laatuvaatimukset, tehdään valmistuksessa tarvittavat dokumentit, sekä valmistetaan tuote tai tuotteen osa laatukriteereiden mukaan aikataulua noudattaen. Tutkinnon osan painopiste on mittatarkkuuden, laatukriteereiden ja aikataulun noudattamisessa. AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa Selvittää asiakkaan tarpeen Laatia tarvittavat dokumentit tuotteen valmistamiseksi Valmistaa tuotteen annettujen kriteereiden mukaisesti Viimeistellä tuotteen pintakäsittelyn edellyttämällä tavalla TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työn vastaanotto Materiaalien käyttö Koneiden ja laitteiden käyttäminen Viimeistely 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Koneiden käyttämiseen liittyvä tietoperusta Dokumentit Matematiikka ja luonnontieteet 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opintojaksot: Asiakaslähtöinen valmistus 6 ov Valmistusprosessin hallinnan teoria 0,5 ov

13 13 OPINTOJAKSOT Asiakaslähtöinen valmistus 6 ov Työtoiminannan suunnitteleminen ja toteuttaminen asiakkaalle, asiakkaan laatuvaatimusten mukaan Asiakkaan tavoitteisiin ja tarpeisiin perehtyminen Työsuunnitelmien ja työskentelyaikataulujen teko Toteutusvaihtoehtojen esittely asiakkaalle Toteutuksen työmenetelmien, materiaalien ja välineiden valinta Puusepänteollisuuden keskeisimpien työstökoneiden rakenne, toiminta, turvallinen käyttö ja huolto Konekohtaisten asetteiden tekeminen Työtoiminnan kustannusten arviointi Oman toiminnan arviointi ja kehittäminen Hinnoittelun perusteet Materiaalikustannusten laskenta, tarjouksen tekeminen Puusepänteollisuuden keskeisimpien eri puumateriaalien tunnistaminen, ominaisuudet ja käyttökohteet Puun fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja rakenteen merkitys työstettävyyteen Oppimisympäristöt: teoriaopetustila ja konesali Opetusmenetelmät: luennot, tehtävät, harjoitukset, harjoitustyöt Työsuojelu Turvallisen työskentelyn perusteet ja työnsuunnittelun työpaikalla Puusepänteollisuuden keskeisimpien työstökoneiden rakenne, toiminta, turvallinen käyttö ja huolto Henkilökohtaiset suojaimet ja niiden käyttö Oppimisympäristöt: työsali Opetusmenetelmät: integroitu työskentelyyn Valmistusprosessin hallinnan teoria 0,5 ov Osaa toimia erilaisissa puusepänteollisuuden tuotteiden valmistusprosesseissa Laatia työpiirustuksia ja ohjeita Laatia valmistuksen aikatauluja Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, tehtävät, harjoitustyöt EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT ei edeltävyysopintoja OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa.

14 14 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

15 15 MASSIIVIPUUTUOTTEIDEN VALMISTUS 7 ov Massiivipuutuotteiden valmistus on pääsääntöisesti tuotteiden tai niiden komponenttien valmistusta puusta käyttäen puusepänalan keskeisimpiä työstökoneita. AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa Valmistaa massiivipuutuotteita tai niiden osia. Lukea työpiirustuksia ja laatia osaluettelon Valita tuotteen käyttökohteeseen soveltuvat puu- ja muut materiaalit Käyttää valmistuksessa käytettäviä puuntyöstökoneita, laitteita ja teriä Valita massiivipuutuotteen valmistukseen liittyviä erilaisia liitosmenetelmiä, mallineita ja/tai valmistustekniikoita Toimia asiakaslähtöisesti TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT (ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tuotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden käyttäminen Viimeistely ja laaduntarkkailu Materiaalin valinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten lukutaito Liimaustekniikka Materiaalituntemus Helat Materiaalilaskenta Terätekniikka 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö Opintojaksot: Massiivipuutuotteiden valmistaminen 7 ov Teknisen piirtämisen teoria 0,5 ov Materiaalioppi, teoria 0,5 ov Rakenne- ja liitosopin teoria 0,5 ov

16 16 OPINTOJAKSOT Massiivipuutuotteiden valmistaminen 7 ov Massiivipuisten tuotteiden valmistuksen perusteet, mm. Liimalevyn valmistamisen Tuotteiden valinnassa hyödyntää vankilan tuotemyymälän myyntituotteita sekä omien tarpeiden pohjalta lähtevää tuotesuunnittelua Koneiden ja laitteiden käyttötaidon Perehtyä syvemmin puun ominaisuuksien hallintaan Nostaa tuotteiden viimeistelytasoa ja tuntee erilaisten varustelutarvikkeiden ja niiden liittämisen tuotteisiin Oman työn suunnittelu ja piirustusten lukutaito kehittyy edelleen Itsenäisen ja vastuullisen työskentelyn Oppimisympäristöt: teorialuokka ja työsalit Opetusmenetelmät: Ohjaus työsuunnitelmien laadinnassa, jossa lisämateriaaleina ovat kirjallisuus ja rajoitettu tiedon haku internetistä. Ohjaus ja opetus valmistuksen aikana. Työsuojelu Ymmärtää työturvallisuusasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan merkityksen Kehittää työtään oman terveyden, työkykyisyyden ja työssä jaksamisen näkökulmasta Noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita Huomioida työskentelyssään konekohtaiset työsuojelumääräykset Oppimisympäristöt: työsali Opetusmenetelmät: integroitu työskentelyyn Teknisen piirtämisen teoria 0,5 ov Osaa lukea ja piirtää osa- ja kokoonpanokuvia Laatia materiaaliluetteloja Käyttää työssä tarvittavia mittalaitteita Oppimisympäristöt: itsenäinen opiskelu Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, piirustusten lukuharjoituksia, piirtäen tehtävät harjoitukset Materiaalioppi, teoria 0,5 ov Valita ja hankkia tuotteeseen soveltuvat materiaalit Tunnistaa puusepänteollisuuden keskeisimmät puulajit ja niiden ominaisuudet sekä käyttökohteet Tuntee puun fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja rakenteen merkityksen työstettävyyteen Ymmärtää puun kosteuden määrityksen merkityksen Oppimisympäristöt: itsenäinen opiskelu Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, tehtävät, harjoitustyöt

17 17 Rakenne- ja liitosopin teoria 0,5 ov Tunnistaa rakenteen lujuuteen vaikuttavia tekijöitä Valita soveltuvia rakenneratkaisuja lujuusopin näkökulmasta Vertailla erilaisten liitosratkaisujen ominaisuuksia Valita rakenteeseen soveltuvia liitosratkaisuja Oppimisympäristöt: itsenäinen opiskelu Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, tehtävät, harjoitustyöt EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Pakollisten tutkinnon osien tai niitä vastaavat tiedot ja taidot. Koneiden ja laitteiden käyttökoulutus. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi on kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

18 18 OVIEN VALMISTUS 6 ov Ovien valmistus käsittää RT- kortin mukaisten sisä- ja ulko-ovien valmistuksen. AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa Lukea työpiirustuksia Valita oikeat materiaalit ja tarvikkeet Käyttää valmistuksen peruskoneita Kokoonpanon ja perusheloituksen Etsiä RT- kortistosta tarvittavia tietoja ja standardeja Viimeistellä tuotteen pintakäsittelyvaiheeseen TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Materiaalien käyttö Koneiden ja välineiden käyttö Viimeistely Kokoonpano ja helotus 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Materiaalituntemus RT-kortiston hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö Opintojaksot: Ovien valmistaminen 6 ov Teknisen piirtämisen teoria 0,5 ov

19 19 OPINTOJAKSOT Ovien valmistaminen 6 ov Työskennellä suunnitelmallisesti Tulkita työpiirustuksia ja lukea RT kortin tietoja Käyttää koneita tuotteen mittatarkassa valmistuksessa Tuotteen viimeistelyn Oppimisympäristöt: teorialuokka ja työsalit Opetusmenetelmät: Ohjaus RT kortin tulkinnassa ja työsuunnitelmien laadinnassa. Lisämateriaaleina ovat kirjallisuus ja rajoitettu tiedon haku internetistä. Ohjaus ja opetus valmistuksen aikana. Työsuojelu Ymmärtää työturvallisuusasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan merkityksen Kehittää työtään oman terveyden, työkykyisyyden ja työssä jaksamisen näkökulmasta Noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita Huomioida työskentelyssään konekohtaiset työsuojelumääräykset Oppimisympäristöt: työsali, penkkisali Opetusmenetelmät:integroitu työskentelyyn Teknisen piirtämisen teoria 0,5 ov Osaa lukea RT kortin osa- ja kokoonpanokuvia Laatia materiaaliluetteloja ja tarvittavia detaljikuvia Käyttää työssä tarvittavia mittalaitteita Oppimisympäristöt: itsenäinen opiskelu Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, piirustusten lukuharjoituksia, piirtäen tehtävät harjoitukset EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Pakollisten tutkinnon osien tai niitä vastaavat tiedot ja taidot. Koneiden ja laitteiden käyttökoulutus. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa.

20 20 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin.

21 21 ENTISÖINTI JA PUUKORJAUS 4 ov Entisöinti ja puukorjaus käsittää vanhan kalusteen kunnostamisen pintakäsiteltävään kuntoon perinteisin menetelmin ja vanhaa kunnioittaen. AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa Määrittää kalusteen kunnostustarpeen Valita kalusteeseen käytettävät materiaalit Käyttää soveltuvia liimoja Korjata rikkoutuneet puuosat ja liitokset vaurioittamatta ehjänä säilyneitä kohtia TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallisuus Työkokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmät Materiaalien käyttö 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Kunnostus-menetelmät Materiaalit ja rakenteet Tyylisuunnat 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö Opintojaksot: Entisöinti ja puukorjaaminen 4 ov Perinteiset työmenetelmät 0,5 ov

22 22 OPINTOJAKSOT Entisöinti ja puukorjaaminen 4 ov Harjoitustyössään arvioida tarvittavat kunnostus- ja korjaustarpeet Suorittaa kyseiset toimenpiteet Oppimisympäristöt: teorialuokka ja työsalit Opetusmenetelmät: Ohjaus työsuunnitelmien laadinnassa, jossa lisämateriaaleina ovat kirjallisuus ja rajoitettu tiedon haku internetistä. Ohjaus ja opetus entisöinnin ja korjaamisen aikana. Työsuojelu Ymmärtää työturvallisuusasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan merkityksen Kehittää työtään oman terveyden, työkykyisyyden ja työssä jaksamisen näkökulmasta Noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita Huomioida työskentelyssään konekohtaiset työsuojelumääräykset Oppimisympäristöt: työsali Opetusmenetelmät: integroitu työskentelyyn Perinteiset työmenetelmät, teoria 0,5 ov Tunnistaa eri aikakausille tyypillisiä liitos- ja valmistustekniikoita Tunnistaa erilaisia pinnankäsittelymenetelmiä Valita ja hankkia tuotteeseen soveltuvat materiaalit Tunnistaa keskeisimmät puulajit ja niiden ominaisuudet korjauksessa Oppimisympäristöt: itsenäinen opiskelu Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, tehtävät, harjoitustyöt EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Pakollisten tutkinnon osien tai niitä vastaavat tiedot ja taidot. Koneiden ja laitteiden käyttökoulutus. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa.

23 23 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin.

24 24 PUUSEPÄNALAN VALMISTUSTOIMINTA 6 ov Puusepänalan valmistustoiminta käsittää puusepänalan tuotantolinjalla tai yrityksessä toimimisen. Työssä on valmistettava yksinkertaisia tuotteita työpisteen ohjeiden mukaisesti huomioiden yrityksen tavan toimia. AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa Hyödyntää puualan teknisen valmistuksen, tuotannon suunnittelun lähdeaineistoja ja asiantuntijatietoja. Käyttää tuotannon vaatimia koneita ja laitteita Valmistaa tuotteita tuotannon ohjeiden mukaisesti Viimeistellä tuotteet pintakäsittelyn vaatimalla tavalla Työskennellä sarjatyön vaatimusten mukaisesti Huoltaa ja pitää käyttökuntoisina valmistuksessa tarvittavia koneita, laitteita ja työvälineitä Ylläpitää työpaikalla järjestystä ja siisteyttä TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Piirustusten ja työohjeiden hallinta Materiaalien tuntemus Tuotteen valmistus koneiden ja laitteiden huolto ja ylläpito 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpaikan yleisen ohjeistuksen hallinta Materiaalit Materiaalikustannusten laskeminen 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö Opintojaksot: Puusepänalan valmistustoiminta 6 ov

25 25 OPINTOJAKSOT Puusepänalan valmistustoiminta 6 ov Oppimisympäristöt: teorialuokka ja työsalit Opetusmenetelmät: Ohjaus työsuunnitelmien laadinnassa, jossa lisämateriaaleina ovat kirjallisuus ja rajoitettu tiedon haku internetistä. Ohjaus ja opetus valmistuksen aikana. Työsuojelu Ymmärtää työturvallisuusasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan merkityksen Kehittää työtään oman terveyden, työkykyisyyden ja työssä jaksamisen näkökulmasta Noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita Huomioida työskentelyssään konekohtaiset työsuojelumääräykset Oppimisympäristöt: työsali Opetusmenetelmät: integroitu työskentelyyn EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Pakollisten tutkinnon osien tai niitä vastaavat tiedot ja taidot. Koneiden ja laitteiden käyttökoulutus. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

26 26 PINTAKÄSITTELY 4 ov Pintakäsittely käsittää puutuotteiden maalauksen ja/tai lakkauksen käsityövälineillä ja ruiskulla. AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa Tehdä vaadittavat hiontatyöt käsin ja koneellisesti Tehdä esikäsittelyinä vaadittavat korjaukset, paikkaukset ja kittaukset, huomioonottaen tuotteen lopullisen ulkonäön Valmistaa käytettävät aineet käyttökuntoon turvallisesti, huomioiden työturvallisuuden ja ympäristön Tehdä petsausta, lakkausta ja maalausta sekä käsityövälineillä että ruiskuilla, esimerkiksi hajoitusilma- tai airmix-ruiskuilla Puhdistaa ja huoltaa käytettävät työvälineet Huolehtia syntyvistä jätteistä TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Oman työn arviointi 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineet Materiaalit Kestävä kehitys 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Materiaalituntemus Työkalu- ja laitetuntemus Ammatilliset tiedot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävä kehitys Vuorovaikutus ja yhteistyö Opintojaksot: Pintakäsittely 4 ov Pintakäsittelyn teoria 0,5 ov

27 27 OPINTOJAKSOT Pintakäsittely 4 ov Oppimisympäristöt: teorialuokka ja työsalit Opetusmenetelmät: Ohjaus työsuunnitelmien laadinnassa, jossa lisämateriaaleina ovat kirjallisuus ja rajoitettu tiedon haku internetistä. Ohjaus ja opetus valmistuksen aikana. Työsuojelu Ymmärtää työturvallisuusasioiden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan merkityksen Kehittää työtään oman terveyden, työkykyisyyden ja työssä jaksamisen näkökulmasta Noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita Huomioida työskentelyssään eri pintakäsittelyaineiden käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeistukset Oppimisympäristöt: maalaamo Opetusmenetelmät: integroitu työskentelyyn Pintakäsittelyn teoria 0,5 ov Ymmärtää pinnankäsittelyn merkityksen Tunnistaa erilaisia pinnankäsittelymenetelmiä ja -tekniikoita Valita ja hankkia tuotteeseen soveltuvat pinnankäsittely menetelmät Tunnistaa keskeisimmät puulajit ja niiden ominaisuudet pinnankäsittelyn näkökulmasta Oppimisympäristöt: itsenäinen opiskelu Opetusmenetelmät: itsenäinen opiskelu, tehtävät, harjoitustyöt EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Pakollisten tutkinnon osien tai niitä vastaavat tiedot ja taidot. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa.

28 28 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

29 29 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnissa käytetään soveltaen tutkinnon perusteiden kriteerejä tai alla olevia yleiskriteereitä. Valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöt perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan valmistavan koulutuksen arviointiin. OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta hakee ohjattuna tietoa hakee tietoa ohjeiden mukaan hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään