Kiinalainen Kalenteri

Transkriptio

1 lohikäärmeen vuonna kiinalaiset ovat tunnettuja monista keksinnöistään. ruuti, paperi, kompassi ja setelit ovat kaikki kiinalaisten keksimiä. he myös rakensivat taidokkaita ja tarkkoja vesikelloja. kiinalaiset olivat myös mainioita tähtitaivaan tarkkailijoita, ja tekemiensä havaintojen perusteella he loivat tarkan kalenterin. Kiinalainen Kalenteri Kiinalainen perinteinen kalenteri on hyvin vanha. Se on muotoutunut jo toisella vuosi tuhannella ennen ajanlaskumme alkua. Nykyään Kiinassa käytetään arkena gregoriaanista kalenteria, mutta vanha kalenteri ajoittaa vuotuiset juhlat ja vaikuttaa edelleen paljon ihmisten elämään. Kiinalaisessa kalenterissa yhdistyy kaksi kalenteria kuukalenteri ja aurinkokalenteri eli se on lunisolaarinen. Tätä kahden kalenterin yhdistelmää kutsutaan maanviljelijän kalenteriksi tai vanhaksi kalenteriksi erotuksena gregoriaaniseen kalenteriin. Kiinalaisilla on vuosituhansien aikana ollut useampia erilaisia sääntöjä siitä miten kuu- ja aurinkokalenteri yhdistetään. Nykyään 19 vuoden kuluessa kuukalenteriin lisätään yhteensä 7 lisäkuukautta, jotta se pysyisi tahdissa aurinkokalenterin kanssa. kuukalenteri Kuukalenterin kuukaudet alkavat uudenkuun todellisina hetkinä eli kuun sirpin ensimmäisestä ilmestymisestä taivaalle, kuten islamilaisessa kalenterissa. Vielä nykyäänkin kuukauden ensimmäinen päivä on se vuorokausi, jolle uudenkuun hetki sat- 1

2 tuu Pekingin pituuspiirin mukaan. Kalenterivuodessa on 12 kuukautta. Nykyään kalenterin kuukaudet on nimetty numerojärjestyksen mukaisesti, mutta aiemmin kuukausia on nimetty vuodenaikoihin liittyvien ilmiöiden mukaan. Nimet ovat vaihdelleet alueellisesti, ja ne olleet hyvin kauniita. Käytössä on ollut esimerkiksi sellaisia nimiä kuin granaattiomenakuu, krysanteemikuu ja aprikoosikuu. Aurinkokalenteri Vanha aurinkokalenteri perustui maapallon kiertoon auringon ympäri. Maapallolta katsottuna tämä liike aiheuttaa sen, että aurinko nousee hieman eri kohdasta taivaanrantaa joka päivä. Vuosi jaettiin päiväntasausten ja -seisausten mukaan neljään osaan, jotka jaettiin vielä kukin kolmeen jaksoon. Näin aurinkokalenteriin saatiin kaksitoista kuukautta. Kiinalainen ajanlasku ei laske vuosilukuja mistään tietystä alkuhetkestä, vaan vuodet toistuvat 60 vuoden jaksoissa. Vuosien nimet saadaan yhdistämällä taivaallisen kannan kymmenen merkkiä maallisen haaran kahdentoista merkin kanssa. Samanniminen vuosi toistuu aina 60 vuoden välein. Taivaallisen kannan merkeillä ei ole muunkielisiä käännöksiä, mutta maallisen haaran nimet vastaavat 12 eläintä. Jotkut tuntevat ne myös kiinalaisina horoskooppimerkkeinä. Kiinalaisen kalenterin vuosien nimet Taivaalliset kannat Maalliset haarat 1. jia 1. zi rotta 2. yi 2. chou härkä 3. bing 3. yin tiikeri 4. ding 4. mao jänis 5. wu 5. chen lohikäärme 6. jia 6. si käärme 7. geng 7. wu hevonen 8. wxin 8. wei lammas 9. ren 9. shen apina 10. gui 10. you lintu 11. xu koira 12. hai porsas 2

3 Vuotuisjuhlat Kiinalaiset vuotuisjuhlat ajoittuvat usein kuun vaiheiden mukaan kuten kalenterin kuukaudetkin tai noudattavat kaavaa, jonka mukaan kuukauden numero ja päivä ovat samat. Esimerkiksi lohikäärmevenejuhlaa vietetään viidennen kuun viides päivä. Monilla kiinalaisen kalenterin juhlilla on myös vastineensa lähialueilla kuten Vietnamissa, Taiwanissa ja Koreassa. Uudenvuoden juhla ja lyhtyjuhla Kiinalaisen kalenterin tärkein juhla on uudenvuoden juhla eli kevätjuhla, jota vietetään tammihelmikuussa. Länsimaissa uusivuosi on riehakas ja melko uusi juhla, jota vietetään yleensä ystävien kesken. Kiinalaista uutta vuotta puolestaan vietetään perheen kesken rauhallisissa merkeissä hieman länsimaisen joulun tapaan. Kiinalaista uuttavuotta vietetään talvipäivänseisauksen jälkeisen toisen uuden kuun aikaan. Kiinassa lomaan valmistaudutaan jo muutama päivä ennen aattoa, siivotaan ja hankitaan kaupoista herkkuja perheen yhteistä juhlaa varten. Yhteisen aterian lisäksi perinteisiin kuuluvat ilotulitukset, jotka ovat tuleet Kiinasta myös muiden maiden uudenvuoden viettoon. Räiske ja pauke pitää pahat henget ja kummitukset loitolla, joten rakettien ammuskelu on sopivaa puuhaa vuoden alkajaisiksi. Uutenavuotena tulee pukeutua uusiin vaatteisiin. Mielellään myös asusteiden ja kenkien tulee olla uusia, sillä se symboloi uutta alkua. Lapset ja nuoret saavat punaiset kirjekuoret, joiden sisällä on hieman rahaa. Punainen yhdistetään kiinalaisessa kulttuurissa hyvään onneen, joten sitä suositaan uuteta vuotena. Oman horoskooppimerkin vuoden katsotaan tuovan huonoa onnea, mutta sitä voi torjua pukeutumalla mahdollisimman paljon punaiseen. Siivoaminen uutenavuotena tuottaa huonoa onnea, sillä siivotessa saatetaan lakaista onni ulos talosta. Myös lasten kiukuttelu tietää huonoa onnea, joten lapset pidetään uutenavuotena tyytyväisinä hinnalla millä hyvänsä. Uusivuosi vietetään perheen kesken, vasta muutama päivä sen jälkeen on sopivaa lähteä vierailulle. Uudenvuoden juhlinnan päättää noin 15 päivän kuluttua seuraavan täydenkuun aikaan vietettävä lyhtyjuhla. Nykyisin lyhtyjuhlaa varten 3

4 kiinalaisiin puistoihin kannetaan satamäärin punaisia lyhtyjä, joita kierrellään katselemassa ystävien kanssa. Lyhtyjä on kaiken mallisia ja kokoisia, mutta väri on lähes poikkeuksetta kiinalaisten lempiväri punainen. Lyhtyihin on usein myös kirjoitettu toivotuksia, runoja ja jopa arvoituksia. Lyhtyarvoitusten ratkominen onkin yksi juhlinnan hauskuuksista. Usein noissa arvoituksissa on sanaleikkejä tai vihjeitä joilla viitataan klassisiin runoihin, sananlaskuihin tai historiallisiin henkilöihin. Lohikäärmeveneiden juhla Lohikäärmeveneiden juhla on saanut nimensä venekilpailuista, joita juhlan aikan käydään. Lohikäärmeveneiden kiihkeät kilpailut ovat voineet alunperin liittyä kiinalaisen taruolennon lohikäärmeen palvontaan. Juhlaa vietetään viidennen kuun viidespäivä eli kesäpäiväntasauksen aikaan, jolloin päivä on pisimmillään. Juhla vastaa siis suomalaista juhannusta. Juhlan toinen nimi on duanwu. Virallinen selitys juhlan vietolle tulee Taistelevien valtioiden ajalta ( eaa.) eläneeseen runoilijaan nimeltä Qu Yuan. Qu Yuan syntyi vuonna 340 ennen ajanlaskun alkua, ja toimi lyhyeksi jääneellä virkaurallaan Chu-valtion kuninkaan 4 Kiinalaisen uudenvuoden viettoa Meksikossa.

5 luotettuna miehenä ja ministerinä. Qu Yuan joutui kuitenkin petollisten vehkeilijöiden juonien johdosta hallitsijansa epäsuosioon ja karkotettiin viimein maanpakoon 20 vuodeksi. Koko maanpakolaisuutensa ajan Qu Yuan kärsi suuresti kotimaansa kohtalon vuoksi. Kun Qin-valtion sotilaat sitten valtasivat Chu-valtion pääkaupungin, eikä mitään ollut enää pelastettavissa, Qu Yuan laati kaiken toivon heittäneenä miehenä tuskaisen runon nimeltä Li Sao, ja päätti päivänsä hukuttautumalla Miluo-jokeen viidennen kuun viidentenä päivänä vuonna 278 ennen ajanlaskun alkua. Ja sen vuoksi duanwu-juhlaa vietetään juuri tähän aikaan vuodesta. Keskisyksyn juhla Keskisyksyn juhlan toinen nimi on kuujuhla. Perinteisen kuukalenterin mukaan tätä juhlaa vietetään aina kahdeksannen kuun 15. päivänä, eli syksyn kirkkaimman täysikuun aikaan. Juhlan juuret ovat sadonkorjuun juhlinnassa, mutta nykyään pääosassa on kuitenkin taivaalla kuumottava täysikuu, jota kiinalaisetkin ovat katselleet kaiholla jo vuosisatojen ajan. Kaiholla kuuta katsellaan, koska juhla on ennen kaikkea perhejuhla, joten kuuta katsellessa mieleen tulevat ne sukulaiset ja perheen jäsenet, jotka eivät ole voineet matkustaa takaisin kotiseuduille viettämään juhlaa. Kiina on valtavan kokoinen maa, jossa työn perässä joudutaan muuttamaan joskus hyvinkin kauas, ja monet kiinalaiset myös asuvat ulkomailla siirtolaisina. 5