NELLIN KÄYTETTÄVYYS. BEST PRACTICES & PIA DESIDERIA Jouni Aaltonen Triangelipäivät Tampere

Transkriptio

1 NELLIN KÄYTETTÄVYYS BEST PRACTICES & PIA DESIDERIA Jouni Aaltonen Triangelipäivät Tampere

2 Käytettävyyden neljä komponenttia Käyttöliittymä Käytön helppous ja nopeus Käytettävien aineistojen määrä Liitännät muihin järjestelmiin 2

3 Käyttöliittymä Koska kaikki kirjastot ovat kirjastoverkossa, olisi hyvä, että noudatettaisiin mahdollisimman yhtenäistä käytäntöä Erityisen tärkeää tämä on terminologiassa Samantyyppinen ulkonäkö ja yhtenäinen terminologia antavat liikkuville käyttäjille turvallisuuden tunteen ExLibriksen ja Nelli-toimiston sorvaama ulkonäkö on aina ollut tällaiselle palvelulle hyvän neutraali ja luotettavan tuntuinen 3

4 Navigointi käyttöliittymässä Tämä on ollut ExLibriksen käyttöliittymän heikko kohta Tehdasliittymä on ollut tyypillisesti tietotekniikan ammattilaisten tekemä eli looginen puu, jossa kohdasta kohtaan vaelletaan tyyliin: pwd cd / cd../.../.. Eli jos haluan hakea tietokantoja tyypin mukaan minun pitää mennä polkua Aineistonvalinta (välilehti) Haku (pudotusvalikko) Tyyppi tai vielä vaikeammin: Monihaku - (pudotusvalikko) Valitse haun tyyppi (valinta) Haku - (pudotusvalikko) Aineiston tyyppi 4

5 Navigointi käyttöliittymässä (jatkuu) Best practice tälle on ollut lisätä tähän omalla vastuulla Teppo Kahtolan ideoima apuvalikko, jonka keskeinen idea on pääsy joka paikasta joka paikkaan Tulos näyttää käyttäjälle kehykseltä (vaikka ei teknisesti olekaan kehys) Valikossa voi käyttää syvälinkkejä polun takana oleviin hakutapoihin kuten tyyppihakuun tai e-lehtikategorioihin Lisäksi voi upottaa omia sivuja Metalibiin. Näihin voi kirjoittaa syvälinkkejä. Linkit on helpompi hahmottaa kokonaisilta sivuilta kuin pitkistä pudotuslistoista Esim. meillä on tehty sivu, jossa näkyvät keskeiset e- lehtikategoriat, meidän tapauksessamme yritystalouden alueelta Toteutus Metalib 3:ssa oli jonkinlainen sankariteko, versiossa 4 suorastaan helppoa 5

6 Navigointi käyttöliitymässä (jatkuu) 6 Tämä johtui siitä, että uudessa versiossa on karsittu javascriptiä rajusti ja loppukin on sijoitettu omiin tiedostoihinsa, myös css on yksinkertaistettu, koska enää on olemassa vain yksi css-tiedosto Ongelma on Metalibin käyttöliittymän huono skaalautuvuus pienempiin näyttöihin. Itse ainakin huomasin, että oli kuvien (esim. haku-napin) absoluuttista asemointia ja suhteellisten ja absoluuttisten mittojen sekakäyttöä, joka toimii täsmälleen niissä mitoissa, jotka on suunniteltu. Metalibin vangitseminen taulun sisään voi aiheuttaa pienillä resoluutioilla paitsi rumaa jälkeä myös käyttökelvottomuutta Asiaa voi tietysti korjata käsityönä omassa portaalissa Mutta oikeasti pitäisi paremman käyttöliittymän mallista puhua ExLibriksen kanssa Tämä Tepon malli kelpaisi mielestäni malliksi heille niin että tulevaisuudessa jotain vastaavaa voidaan toteuttaa kevyemmin eikä versionvaihdokset tuota ylimääräistä stressiä..

7 Käytön helppous: OmaNelli Käyttöliittymä á la Teppo on paljolti ratkaissut näitä helppousongelmia Metalibin perusosissa, joilla tarkoitan muita kuin OmaaNelliä OmaNelliin liittyy sama ongelma kuin Metalibiin yleisestikin: sekavahko toimintojen sijoittelu ja siirtymisen hankaluus (polkuajattelu). Se toimii, jos lukee ohjeet. Ja näyttäkää minulle asiakas joka lukee ohjeet, niin minä näytän... Lisäksi OmaNelliin liittyy rooliongelma: mihin sitä oikein tarvitaan paitsi että jokaisella ohjelmistolla pitää olla personoidut ominaisuudet, koska se on Web. 2.0 Kirjahyllyyn voi tietysti tallentaa mutta RefWorks on parempi Etäkäyttöön tarvitaan oikea autentikoitumisohjelma Ajastetut kyselyt ovat tietysti hienoja mutta... 7

8 Käytön helppous: OmaNelli MITÄ ME HALUAMME OMANELLISTÄ? 8

9 Käytön nopeus Koska Metalib on metahakujärjestelmä on luonnollista, että haut kestävät, kun ovat aitoja hakuja eri kannoista Asiakkaalle tätä asiaa on tietysti turha selittää mutta toisaalta ei ole minun korviini valitustakaan kuulunut OpenAccess-puolella on MetaIndex hieno ratkaisu tähän pulmaan Odotellaan tässä uusia MetaIndex-indeksejä, erityisesti niin suosittujen tutkielmien, väitöskirjojen ja eri tutkimuslaitosten sarjoja... 9

10 Käyttöliittymä: fasetit ja klusterit Versio 4:n mukana tullut optio Kirjastolla mahdollisuus ottaa päälle/pois ja määritellä minkä tiedon avulla suodatetaan (aiheet, tekijät, vuosi ym.), määritellä näkyvyyskynnys ja kuinka monta näytetään oletuksena Ryhmittelyalgoritmia ei tiedetä eikä siihen voi vaikuttaa Kirjasto haluaisi tietysti vaikuttaa mitä sanoja käytetään Esim. mahdollisuus luoda stop-word-lista (katsokaa esimerkiksi kuinka klusteri muodostuu och-sanasta) Tai ladata järjestelmään omia high-rank sanalistoja 10

11 Käytettävissä olevat aineistot Määrä on kasvanut Nellin historian aikana Nelli-toimisto on tehnyt hyvää työtä luodessaan uusia hakukonfiguraatioita ja sfx-parsereita Perusongelma on koko Nellin akilleenkantapää: miten portaalin ja tietokantatuottajien luonnostaan jännitteinen yhteistyö sujuu? Eli kun palveluntuottaja vaihtaa versiota/järjestelmää/yhteyksiä ulkoisiin järjestelmiin ja mitä milloinkin, niin millä aikataululla palvelu taas pelaa Nellin kautta? Hyvän palvelun periaatteisiin katkot eivät tietysti kuulu Tilanne on mielestäni parantunut koko Nellin historian ajan, tästä kiitos Nell-toimistolle Lopullinen ratkaisu on tietysti yhteistyö eri toimijoiden kesken. Puheissa tämä aina toimii. Teoissa? 11

12 Käytettävissä olevat aineistot (jatkuu) Käytännössä kirjastot ovat riippuvaisia ExLibriksen/Nellitoimiston tekemistä konfiguraatioista Syinä on että ainoa konfigurointikeino, joka on tarjolla Metalibin puolella eli Webconfig_simple on niin alkeellinen, että siitä ei juuri ole iloa Metalibin varsinaisten konfiguraatioiden tekeminen edellyttää tietämystä ja yhteistyötä alkuperäisen tuottajan järjestelmistä sekä hyvää ohjelmointitaitoa Odotan tulevaisuudessa ExLibriksen puolelta loppukäyttäjälle sopivia mahdollisuuksia omien aineistojen hakukonfigurointeihin ilman että edellytettäisiin täyttä ohjelmointia 12

13 Käytettävissä olevat aineistot (jatkuu) Tilanne sfx:n puolella on erilainen. Parsereita voi tehdä mutta toisaalta niiden valikoima on kattava SFX:n puolella on ongelmana suomalaisten lehtien järjestäytymättömyys eli lehden numerot on vain pinottu weppisivun kautta katsottavaksi eikä niiden metatietoja (OpenURL, DOI) ole olemassakaan. Ratkaisu tähän ovat sfx:n tyhmä parseri (BULK), joka ohjaa pinon päälle: etsi tuolta juttusi 13

14 Liitännät muihin järjestelmiin Liitännät voivat olla sisäisiä eli Nellistä ulos Tai Nelliin sisään 14

15 Liitännät Nellistä pois Metalibin tuloksista oleva linkki kannattaisi aina ohjata tulokseen ulkoisessa järjestelmässä, pelkkä linkki ulkoisen järjestelmään, johon sisältyy sanaton ohje, että hae sieltä, kyllä se sieltä löytyy ei ole oikein nykyaikaa Useimpiin järjestelmin tällainen syvälinkkisyntaksi on olemassa, vaikka sitä saa joskus kaivaa Siirto RefWorksiin on välttämättömyys SFX:n puolella on mahdollisuuksia vaikka mihin (kirjakaupat, hakukoneet, kaukolainalomakkeet, pluginparseri omaan tietokantaan) Mutta käytännössä asiakkaat eivät niitä juuri käytä Asiakkaat kokevat portaalin kokotekstijärjestelmäksi Sama asia kuin se että käytetään googlemaista pikahakua eikä aineistonvalintaa Laitoimme suurin toivein paljon ilmaisia weppisaitteja linkkiaineistoiksi Ja käyttö? Onko sitä? 15

16 Liitännät Nelliin Käytännössä tarkoittaa Metalibissä hakujen kutsumista ulkoisella sivulla. Tämän mahdollistaa Metalibin monipuolinen syvälinkkisyntaksi SFX:n puolella sfx-menun kutsumista muilla sivustoilla Useimmat elektronisten lehtien tuottajat tukevat mutta linkin näkyvyys voi olla heikko eivätkä tulokset aina ole oikeita eli openurl ei muodostu oikein On helppo tehdä omia sfx-kutsuja käyttämällä tyhmää sfxkutsua niin että openurlista käytetään vain ISSN:ää tai ISBN:ää (sfx.ignore_date_threshold=1&issn=...) 16

17 Liitännät Nelliin (jatkuu) Olen huomannut, että sfx nykyään jo tunnetaan ja sfxnappula ostaan painaa ulkoistenkin tiedontuottajienkin sivuilla Trendinä on ollut jo pitkään sfx-nappulan ilmaantuminen yhä uusiin palveluihin (Webvoyagen korjausskriptin myötä WebVoyageen). Siellä siitä on hyötyä jos lataa elehtiä kirjastotietokantaan Tulevaisuudessa kuulemma oppimisjärjestelmiin (Moody, WEbCT), mikä on erittäin kannatettavaa 17

18 Tavoitteet (I have a Dream) Ensisijaisesti täydellinen ristiinkäyttö: asiakas pääsee mistä tahansa järjestelmästä kaikkiin palveluihin niin että palvelujen verkosta tulee itse asiassa yksi palvelu Hyvin pitkälle meillä on nykyään käytössä kaksi järjestelmää: oma kirjastotietokanta ja Nelli, ja niistä mennään eteenpäin Mennään kohti aikaa, jossa sekä kirjastotietokanta että yksittäiset e-lehti- ja e-kirjapalvelut jäävät tietovarastoiksi, joiden olemassaoloa käyttäjä ei huomaakaan 18

19 PIA DESIDERIA? Pia desideria eli sydämellinen toivomus totisen evankelisen kirkon Jumalalle otolliseksi parannukseksi ynnä muutamia siihen yksinkertaisesti tähtääviä kristillisiä ehdotuksia Philip Jacob Spener