Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto

Transkriptio

1 Lastentarhanopettajakoulutus Opetussuunnitelma Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto Pääaine: Kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus 180 op 75 op Perusopinnot 25 op Aineopinnot 55 op Pakollinen sivuaine: Ammatilliset opinnot Valinnainen sivuaine Kieli- ja viestintäopinnot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu 60 op 25 op 13 op 2 op 1

2 Opintojaksokuvaukset Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus, perusopinnot (25op) Basic Studies in Education, Early Childhood Education Kasvatustiede tieteenä (2op) Education as a Science Opintojakson jälkeen opiskelija osaa paikantaa kasvatustieteet tieteiden kentässä. Opiskelija tunnistaa kasvatustieteen erityispiirteitä. Opiskelija tunnistaa kasvatuksen moniulotteisena ja kompleksisena kokonaisuutena. Opiskelija tietää kasvatustieteen syntyhistorian ja eriytymisen. Kasvatus ja kasvatustiede käsitteinä. Kasvatustieteen tutkimuskohteita ja erilaisia näkökulmia kasvatuksen ilmiökentässä. Luennot 8 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 44 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä luentojen ja kirjallisuuden itsenäinen opiskelu ja tenttiminen (yhdistetty ryhmä- ja yksilötentti). Toteutustavat Luennot, kirjallisuuden opiskelu, tentti Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E tai uudempi painos. Johdatus kasvatustieteisiin. Siljander, P Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. (sov. osin) Tentissä osoitettu teoreettisen perustan ja käsitteistön hallinta. 2

3 Johdatus ihmistieteelliseen tutkimukseen (3op) Introduction to human sciences Opiskelija osaa sijoittaa ihmistieteellisen tutkimuksen tieteiden kenttään on selvillä ihmistieteellisen tutkimusmetodologian monimuotoisuudesta ja sen taustana olevien erilaisten tiedekäsitysten olemassaolosta hallitsee kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen sekä monitapatutkimuksen peruskäsitteet, tyypilliset tutkimuskohteet ja tutkimusprosessien vaiheet (Ihmis)tieteen luonne. Kvantitatiivinen lähestymistapa ihmisen tutkimukseen. Kvalitatiivinen lähestymistapa ihmisen tutkimukseen. Monitapatutkimuksellinen ihmisen lähestyminen. Tutkimuksen virhelähteiden hallinta ja eettiset perusteet. Eräitä spesifejä tutkimusmenetelmällisiä kysymyksiä. Suoritustapa 1 (vain Skope:n Savonlinnan kampuksen opiskelijoille): Luennot (sis. pienryhmissä työskentelyä) 12 t ja omatoiminen työskentely 69 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja temaattisten oppimistehtävien suorittaminen Moodlessa olevan aineiston avulla. Suoritustapa 2 (vain Kapsy:n kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksen sekä ohjauksen koulutuksen opiskelijoille): 2 t luentoja ja omatoiminen työskentely 79 t Moodlessa olevan aineiston ja oppimistehtävien avulla. Kasvatus- tai aikuiskasvatustieteeseen suuntautuvat voivat valita kiinnostustaan tukevia artikkeleita, videoita ja esimerkkitutkimuksia. Soveltuvin osin teokset a) Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne, Paavilainen. Tutkimuksen voimasanat (joko 2011 tai 2013 painos) b) Raatikainen Ihmistieteet ja filosofia. c)hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001./Uudempi. Tutki ja kirjoita Valikoituja artikkeleja ja www-sivuja, jotka ilmoitettu Moodlessa Oppimistehtävien numeerinen arviointi asteikolla 0 5 3

4 Kasvatushistoria ja -filosofia (5op) History and Philosophy of Education Opiskelija osaa kuvata kasvatushistorian ja kasvatusfilosofian peruskäsitteet ja keskeiset lähtökohdat. Opiskelija kykenee vertailemaan kasvatusfilosofisiin peruskysymyksiin eri aikoina annettuja vastauksia. Opiskelija osaa analysoida menneisyyden kasvatusaatteiden, kasvatus- ja koulutusjärjestelmien ja yhteiskunnan välisiä suhteita eri aikoina sekä niiden merkitystä nykyaikaan ja tulevaisuudessa. Opiskelija alkaa pohdiskella oman kehittyvän kasvatusajattelunsa historiallisia ja filosofisia perusteita. Kasvatushistoria ja kasvatusfilosofia kasvatustieteen tutkimusaloina. Kasvatuksen historian tärkeimmät henkilöt ja heidän kasvatusfilosofiansa 1600-luvulta nykyaikaan. Luennot 20 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 59 t. Suoritustapoina opetukseen osallistuminen sekä omatoimisena opiskeluna luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen sekä oppimispäiväkirjan tai klassikkoesseen kirjoittaminen. Tenttikirjallisuus: Huhmarniemi, S. & Skinnari, S. & Tähtinen, J. & Anttonen, S. (toim.) Platonista transmodernismiin. (soveltuvin osin) Tähtinen, J. & Skinnari, S. (toim.) Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa. (soveltuvin osin). Oheiskirjallisuus: Anttila, A-H. & Suoranta, A. (toim.) Ammattia oppimassa. Työväen historian ja perinteen tutkimusseura Iisalo, T. Kouluopetuksen vaiheita. Katedraalikouluista nykyisiin kouluihin. Otava tai uudempi Fröbel, F (1826) Ihmisten kasvatus (Die Menschenerziehung) Kääntänyt ja toimittanut Aili Helenius. Helsinki: Kirja kerrallaan. 4

5 Tentissä osoitettu opintojakson tavoitteiden riittävä saavuttaminen Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus (5op) Society, Culture, Education Opiskelija osaa selittää kasvatuksen sosiologiset peruskäsitteet, tietää mitä tavoitteita ja tehtäviä kasvatussosiologialla tieteenalana on. Opiskelija osaa tarkastella kasvatuksen ja koulutuksen ehtoja ja vuorovaikusta globalisaation ja muuttuvan oppimisyhteiskunnan rakennetekijöiden kontekstissa. Opiskelija osaa tarkastella yhteiskunnallisia kysymyksiä ja tehtäviä suomalaisesta ja yleismaailmallisesta näkökulmasta sekä ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen olemusta ikäryhmiin, sukupuoleen, ryhmiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan sosiaalistumisen kannalta. Opiskelija ymmärtää kasvatuksen ja koulutuksen merkityksen osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuureja sekä kasvatus- ja koulutusjärjestelmän peruspiirteet. Opiskelija tietää, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet yksilön asemalle sekä kasvatukselle ja koulutusinstituutiolle sekä tuntee yhteiskunnan tämänhetkiset muutostrendit. Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää taiteen ja kulttuurin kulttuuri- ja hyvinvointipoliittisia ulottuvuuksia. Opiskelijalle avautuu käsitys taiteen ja kulttuurintutkimuksen menetelmistä ja taiteesta yhtenä kasvatuksen kielenä ja hän osaa soveltaa taidetta ja kulttuurisia käytänteitä ilon ja hyvinvoinnin tuottajana sekä henkisen kehityksen edistäjänä. Kasvatussosiologia ja kulttuurintutkimus tieteenalana. Peruskäsitteet ja teoreettiset näkökulmat. Lasten ja nuorten sosialisaatio. Identiteettien rakentuminen ja elämänkulku myöhäismodernilla kaudella. Globalisaatio, koulutuspolitiikka, oppimisyhteiskunta, koulu ja opettajuus sekä mediakulttuuri ja taide kasvatussosiologisesta näkökulmasta. Opintojaksolla tutustutaan kasvatuksen ja koulutuksen peruskysymyksiin ja -rakenteisiin niiden yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä ja tarkastellaan sitä, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet kasvatuksen muodoille ja koulutusinstituutiolle. Kurssin tavoitteena on avata taiteen, kulttuurien ja yhteiskunnan välisiä 5

6 valtasuhteita kasvatuksen kentillä. Kulttuurilla ja kulttuurisilla merkityksillä sekä käytänteillä on keskeinen asema yhteiskuntaa ja hyvinvointia rakennettaessa modernissa globalisoituvassa maailmassa. Opintojaksolla tarkastellaan ihmisen luomaa maailmaa ihmistä määrittävinä kulttuureina, mutta myös ihmisen luomina kulttuurisina käytänteinä. Opintojaksolla pohditaan myös monikulttuurisuutta, kulttuurienvälisyyttä sekä alakulttuureita. Kurssilla paneudutaan myös kriittisesti taiteen ja kulttuurin merkityksiin yhteydessä yhteiskunnallisiin ja historiallisiin konteksteihinsa sekä taiteen välinearvoon ja sen itseisarvoon sekä leikillisyyden kontekstiin. Luennot yhteensä 8 t (sosiologia 4 t ja kulttuuri ja yhteiskunta 4 t) Kirjallisuuden tenttiminen yleisenä tenttipäivänä yhtenä kokonaisuutena. Luennoista voidaan esittää kysymyksiä kirjallisuustentin yhteydessä. Itsenäinen työskentely 127 t. Tenttikirjallisuus: Kaikki opiskelijat suorittavat yhteensä kolme teosta seuraavasti: Pakolliset kaksi seuraavaa teosta: 1) Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (toim.) Kasvatussosiologia (3.-4. painos), tentaattori Laura Hirsto. 2a) Julkunen, R Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit, tentaattori Laura Hirsto tai 2b) Sennett, R., Uuden kapitalismin kulttuuri. Vastapaino 2007, tentaattori Laura Hirsto. Lisäksi tentitään yksi seuraavista, tentaattori Antti Juvonen: Sava, I. 2007: Katsomme Näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. PS-kustannus Parsons, M How We Understand Art 6

7 Elliott, D.J Music Matters. A New Philosophy of Music Education Shusterman, R Taide ja estetiikka - Pragmatistinen filosofia ja estetiikka Ruismäki, H. & Juvonen A Searching for a better life trough arts and skills Varhaiskasvatuksen systeeminen perusta (5op) Systems Basis of Early Childhood Education Opiskelija tunnistaa suomalaisen varhaiskasvatuksen keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä, historiallisia ja filosofisia teorioita, joiden pohjalta hän saa perustekijöitä varhaiskasvatuksen systeemiseksi, kestäväksi, kokonaisvaltaiseksi ja kriittiseksi perustaksi. Opiskelija osaa selittää suomalaisen nykypäivän varhaiskasvatuskäytännön välttämättömiä perustekijöitä ja niiden ilmenemistä varhaiskasvatuksen systeemisissä pedagogisissa prosesseissa. Opiskelija tuntee ajankohtaiset varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat asiakirjat. Opiskelija osaa yhdistää varhaispedagogiikkaan tutkivan otteen sekä yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Varhaiskasvatuksen keskeisten filosofipedagogien kasvatusajattelun pääpiirteitä, joiden pohjalta systeeminen, kestävä, kokonaisvaltainen ja kriittinen kasvatusajattelu alkaa rakentua. Viitteitä siitä, miten opetussuunnitelmat, filosofiat, teoriat, tavoitteet, sisällöt ja menetelmät muodostavat systeemisesti pedagogista prosessia. Suomalaiset ajankohtaiset varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lait, asetukset ja muut asiakirjat. Varhaiskasvatuksen vuorovaikutteisen pedagogisen prosessin perustekijöitä. Pienten lasten (0-7-vuotiaiden) varhaiskasvatus ja esiopetus erilaisissa päiväkodeissa ja muissa ympäristöissä. Koti, vanhemmat ja perhe lasten kasvatuksen lähtökohtana. Eri ikäisten lasten päiväkotiympäristöt sekä henkilöstön toimenkuvat. Päiväohjelmat ja niiden vähittäinen muuttuminen lasten iän myötä. Lapsiyksilöt ja lapsiryhmät. Eripituiset aikajaksot päiväkodissa. Päiväkodin välineistö ja materiaalit sekä ulkoleikkitilat. Säännöt, informointi ja kontaktit eri yhteistyötahojen kesken. Yhteisöllisyys, yhteiskunnallisuus, kulttuurisuus sekä tutkiva ote ja tutkimus varhaispedagogiikassa. Kontaktiopetus 50 t, josta luennot 24 t ja harjoitukset 24 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 85 t. 7

8 Tenttikirjallisuus: Härkönen, U The Process of Creating the Pedagogical Systems Theory for Early Childhood and Preschool Education. In M. Veisson, E. Hujala, P.K. Smith, M. Waniganayake, & E. Kikas, (Eds.) Global Perspectives in Early Childhood Education Diversity, Challenges and Possibilities. Internationaler Verlag der Wissenschaften. Frankfurt am Main: Peter Lang GmbH, Härkönen, U Mitä termit varhaiskasvatus ja esiopetus tarkoittavat. Joensuun yliopisto. Vasta, R Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä. (2nd edition). UNIpress ; Lounassalo, J Pienten lasten päivähoidon kehitys ja perhepolitiikka. Teoksessa A. Helenius, K. Karila, H. Munter, P. Mäntynen & H. Siren-Tiusanen (toim.) Pienet päivähoidossa. Helsinki: WSOY, Ward, U Working with parents in the early years. London: SAGE publications. Oheismateriaali: Härkönen, U Mitä Varhaiskasvatus on? Teoksessa P. Nuutinen & E. Savolainen (toim.) 50 vuotta opettajankoulutusta Savonlinnassa. Joensuun yliopisto, Härkönen, Ulla New pedagogical systems theory and early childhood education culture. Teoksessa U. Härkönen & E. Savolainen (toim.) International views on early childhood education. James, A. & James, A Key Concepts in Childhood Studies. 2nd edition. SAGE Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Välitehtävien hyväksytty tekeminen. Tentti 2t. Lisätietoja Opintojakso tulee suorittaa ennen Perustavaan harjoitteluun pääsyä. 8

9 Systeeminen varhaispedagogiikka (5op) Systems Early Childhood Pedagogy Opiskelija osaa verrata ja yhdistää erilaisia pedagogisia teorioita ja kasvatuksen suunnitelmia. Opiskelija osaa selittää varhaiskasvatuksen pedagogisen systeemiteorian, sen kehittymisen sekä soveltaa teoriaa erilaisten pedagogisten teorioiden tarkastelussa. Opiskelija osaa tulkita ja arvostella varhaiskasvatuksen pedagogista prosessia kriittisesti kokonaisvaltaisuuden, systeemisyyden ja kestävyyden näkökulmasta. Opiskelija osaa yhdistää varhaispedagogiikkaan tutkivan otteen sekä yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä kohti kestävyyttä ja kriittisyyttä. Erilaisten varhaiskasvatuksen teorioiden vaikutus varhaiskasvatuksen pedagogiseen prosessiin. Varhaiskasvatuksen filosofipedagogien kasvatusajattelun mallit ja niiden vertaileminen. Pedagogisen prosessin osatekijöiden tuntemus, niiden suhteet sekä prosessin kehittämisen tarpeet Kontaktiopetus 44 t, josta suurryhmäopetus 18 t ja harjoitukset 24 t. Tentti 2 t tai vastaava arvosteltava suoritus. Itsenäinen työskentely 91 t. Härkönen, U Pedagogical systems theory as a cornerstone of sustainable early childhood and preschool education. Teoksessa Härkönen, U. (ed.) Proceedings of the 10th international JTEFS/BBCC conference Sustainable Development. Culture. Education. Reorientation of teacher education towards sustainability through theory and practice. Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology, No 7, University of Eastern Finland, Finland, Online: Karila, K., Kinos, J. & Virtanen, J. (toim.) Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. Juva: PS-kustannus. Oheismateriaalit Pramling Samuelsson & Kaga (ed.) The contribution of early childhood education to a sustainable society. Paris: UNESCO. 9

10 Härkönen, U New pedagogical systems theory and early childhood education culture. (artikkeli) Verkossa: ja gle.com/site/erkinverkkojulkaisuja/verkkokirjoja/sokl-n-verkkokirjojen-artik kelit Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Välitehtävien hyväksytty tekeminen. Tentti tai vastaava arvosteltava suoritus. Kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus, aineopinnot 55 op Kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus, aineopinnot (55op) Intermediate Studies in Education, Early Childhood Education P: Oppimisen ja kehityksen perusteet (Teema: Vuorovaikutus) (5op) P: Basics of Learning and Development Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata, selittää ja käyttää kasvatustieteen, pedagogiikan ja erityispedagogiikan käsitteitä. Opiskelija tunnistaa oppijan näkökulman keskeisyyden kasvussa ja oppimisessa. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutuksen keskeisenä prosessina kasvussa ja kasvatuksessa sekä opetuksessa ja oppimisessa. Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida ryhmäilmiöitä, vuorovaikutuksen, ryhmäprosessin ja dynamiikan eri muotoja ja keinoja pedagogisessa toiminnassa. Opiskelija osaa toimia tasavertaisena ryhmän jäsenenä tiedostaen ja analysoiden sekä oman että muiden toimijoiden merkityksen ryhmän toiminnalle pedagogisesta näkökulmasta. Opiskelija osaa keskustella kokonaisvaltaisesti kasvusta ja oppimisesta sekä niiden tukemisesta, kasvatuksesta ja opetuksesta sekä kasvattajuudesta ja opettajuudesta. Opintojaksolla käsitellään käsityksiä yhteiskunnasta, ihmisestä, tiedosta ja toiminnasta kasvatuksessa ja opetuksessa sekä niiden ilmeneminen opetussuunnitelmien perusteissa ja lainsäädännössä. Jaksolla käydään läpi oppimisen, kehityspsykologian, erityispedagogiikan ja vuorovaikutuksen 10

11 peruskäsitteistöä. Teemoina ovat myös oppijan kohtaaminen ja kuuleminen sekä kehityksen huomioiminen ja tukeminen. Opintojaksolla käsitellään myös vuorovaikutusosaaminen lapsi- ja aikuisryhmien opetuksessa ja oppimisessa sekä ryhmädynamiikan ja ryhmäprosessien käsitteellistämistä. Luento 24 t, pienryhmätyöskentely 14 t, itsenäinen työskentely 97 t, joka sisältää myös opintopiiriopiskelua, ja luento- ja kirjallisuustentti 2 t. Tentitään luentotentin yhteydessä: Nurmi, J-E, Ahonen, T. Lyytinen, H, Lyytinen, P. Pulkkinen, L & Ruoppila, I tai uudempi. Ihmisen psykologinen kehitys. Wsoy. (Luvut 1-4, Kehityspsykologinen näkökulma-nuoruus, n. 155 s.) Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. & Soini, T Oppiminen ja koulutus. 9. uud. p. Helsinki: WSOY. Luennot ja tenttikirjallisuus. Lisäksi syventävä ja laajentava kaikille yhteinen kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa erikseen (esim. artikkelit ja muu tutkimuskirjallisuus). Opintopiirityöskentelyn oheiskirjallisuus: 1. Rasku -Puttonen, H., Poikkeus, A-M. & Lerkkanen, M-K Koulu vuorovaikutuksellisena oppimisyhteisönä. Teoksessa E. Ropo, H. Silfverberg, & T. Soini-Ikonen (toim.). Toisensa kohtaavat ainedidaktiikat. Ainedidaktinen symposiumi Tampereella Tampere: Reports from the Department of Teacher Education in Tampere University A Poikkeus A-M, Rasku-Puttonen H, Lerkkanen M-K, Kuorelahti M, Siekkinen M, Kiuru N, Nurmi J-E Osallistava koulu syrjäytymisen ehkäisijänä. Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Teoksessa J. Reivinen & L. Vähäkylä (toim.) Gaudeamus 2013; julkaistu yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa (pdf muodossa kurssimoodlesta) Seuraavat artikkelit teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) 2014, Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus. kirjasta seuraavia artikkeleita. E-kirja on saatavilla Saatavilla JOSKUn kautta &recpointer=0&bibid= (Myös 3. Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen. L Positiivisen pedagogiikan jäljillä. 4. Tuominen-Soini, H Onko nuorella kaikki 11

12 hyvin, jos koulussa menee hyvin? 5. Hotulainen, R., Lappalainen, K. & Sointu, E Lasten ja nuorten vahvuuksien tunnistaminen 6. Salmela-Aro. K Taitoa ja tahtoa opiskeluinnosta työn imuun? Lisäksi syventävä ja laajentava kaikille yhteinen kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa erikseen (esim. artikkelit ja muu tutkimuskirjallisuus) Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl, opintopiiritehtävä hyv/hyl ja tentti 0-5. Edellytykset Opinto-oikeus opettajaopintoihin. Tämä opintojakso on mahdollista suorittaa myös ennen opinto-oikeutta pedagogisiin opintoihin. (Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastonjohtajan päätös 189/2015) P: Oppiminen ja pedagoginen tuki (5op) P: Learning and Pedagogical Support Opiskelija osaa selittää oppimisteorioiden merkityksen tiedonmuodostuksen kannalta sekä osaa arvioida tietoteoreettisen ja oppimisteorioiden viitekehyksen merkitystä opetusmenetelmien valinnassa. Lisäksi opiskelija osaa selittää pedagogisen tuen tarpeen arvioinnin teoreettiset perusteet ja erilaisten opetusmenetelmien soveltamismahdollisuudet tuen eri tasoilla. Opiskelija tunnistaa ja arvioi oppivan yhteisön ideaa ja käytäntöjä. Opintojakso sisältää oppivan yhteisön käsitteellistämistä, käytäntöä ja tutkimusta, keskeiset tieto- ja oppimisteoriat, kolmiportaisen tuen mallin sekä tuen tarpeen arvioinnin teoreettiset perusteet ja erilaisten pedagogisten ratkaisujen soveltamismahdollisuudet tukitoimien suunnittelussa a tentti (sähköinen, 2 t), tenttiin valmistautuminen 52 t; b verkkotyöskentely ja oppimistehtävä 81 t. Toteutustavat Hyväksytty tentin suorittaminen ( a) on edellytyksenä verkkotyöskentelyyn ( b) osallistumiselle. Tentittävä kirjallisuus 12

13 Ikonen, O. & Krogerus, A. (toim.) Ainutkertainen oppija. Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen. Tynjälä P Oppiminen tiedon rakentamisena. Kirjayhtymä. Verkkotyöskentelyn ja oppimistehtävän lähdemateriaali: Mitchell, D What really works in special and inclusive education. Using evidence-based teaching strategies. Routledge. Kokoteksti EBSCO e-book-palvelu. Lisäksi sisältöön sopivia artikkeleita. Tentti hyv-hyl; aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn hyv-hyl, oppimistehtävä Perustava harjoittelu (7op) Basics of Practical Training in Kindergartens Harjoittelun päätyttyä opiskelija on muodostanut ja osaa esittää yleiskuvan päiväkodin toiminnasta ja lastentarhanopettajan pedagogisesta perustehtävästä. Opiskelija paikantaa lastentarhanopettajan roolin osana moniammatillisen tiimin pedagogista johtajuutta. Opiskelija osaa havainnoida lapsia, toimintaa ja ympäristöä. Opiskelija osaa tuottaa, suunnitella, selittää ja arvioida sekä raportoida varhaiskasvatuksen pedagogisen jakson ja siihen liittyvät systeemiset yhteydet. Opiskelija osaa havaita, erotella ja keskustella oman opettajuutensa kehittymisestä. Koko päiväkodin, lasten ja lapsiryhmän toiminnan havainnointi. Yhden lapsen syvällinen havainnointitehtävä. Lastentarhanopettajan, parin ja työyhteisön kanssa toimiminen sekä lasten vanhempien ja muiden yhteistyötahojen tapaamisia. Kuukauden mittaisen pedagogisen jakson systeeminen suunnitteleminen, hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteuttaminen ja arviointi parin kanssa koulutuksesta saatujen ohjeiden mukaan ja ohjaavan opettajan avustuksella. Oman opettajuuden kehittymisen reflektointi ja uusien tavoitteiden asettaminen. Aktiivinen osallistuminen harjoitteluun, ohjaukseen, ryhmätilanteisiin ja yhteisohjaamiseen sekä vastuullisuuteen. Harjoittelutyökirjan sekä muiden tehtävien hyväksytty tekeminen. Olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa 13

14 toteutusta voidaan muuntaa erillisillä ohjeilla. Toteutustavat Harjoittelu toteutetaan päiväkodeissa lastentarhanopettajien ja koulutuksen opettajien pedagogisessa ohjauksessa. Ilmoitetaan erillisessä harjoittelusuunnitelmassa (mm. harjoittelutyökirja ja sen ohjeet) Harjoittelun arviointikriteeristö. Edellytykset Varhaiskasvatuksen systeeminen perusta sekä Vuorovaikutteisen varhaispedagogiikan menetelmät I ja Varhaispedagogiikan systeeminen suunnittelu ja arviointi I oltava suoritettuina riittävässä määrin Varhaiserityiskasvatus ja kielen kehittäminen (6op) Special Education of Language Development in Early Childhood Education Opintojakson suoritettuaan opiskelija tiedostaa inkluusion ja sosiaalisen integraation merkityksen lapsen kokonaiskehityksen kannalta ja pystyy kehittämään omaa toimintaansa näiden periaatteiden edistämiseksi. Hän hallitsee keskeiset erityiskasvatukselliset lasten kehitystason arvioinnin ja kuvauksen välineet ja osaa hyödyntää niitä työssään. Opiskelija omaa valmiudet yhteistyöhön niin vanhempien kanssa kuin moniammatillisesti. Hän pystyy laatimaan lapsen yksilöllisen kasvatuksen suunnitelmat (kuntoutussuunnitelma, HOJKS). Hänellä on valmiudet yksilöllistää opetustaan erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden kohdalla. Opiskelija tiedostaa päivästruktuurin ja kuvallisen viestinnän merkityksen lasten oppimisessa ja itsesäätelyn kehittymisessä. Lapsen kehitykselliset ongelmat näkyvät myös lapsen vuorovaikutus-taidoissa. Opiskelija pystyy laaja-alaisesti seuraamaan lasten kielen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija hallitsee keskeiset kehitys-psykologiset ja erityispedagogiset tiedot sekä lapsen normaalin että viivästyneen ja häiriintyneen puheen kehityksen tunnusmerkit. Opiskelija 14

15 saa valmiudet kehittää omaa toimintaansa siten, että hän omassa kasvatus- ja opetustoiminnassaan mahdollisimman hyvin tukee jokaisen lapsen kielen kehitystä sekä päiväkotitoiminnan ja esiopetuksen äidinkielen tavoitteiden saavuttamista. Opiskelija omaa myös valmiudet sisällyttää luki-vaikeuden ennaltaehkäisevä työ omaan pedagogiikkaansa. Kurssin suorittanut omaa valmiudet kielellisen kuntoutuksen tukemiseen päiväkodissa. Kontaktiopetus 60 t, josta luennot 30 t ja harjoitukset 30 t. Itsenäinen työskentely 102 t. Tenttikirjallisuus Pihlaja, P. & Viitala, R (uusin painos soveltuvin osin). Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Loukusa, S. & Paavola, L Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. Oheismateriaali Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T., Ketonen, R Joko se puhuu. Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T Mistä on pienten sanat tehty. Lasten äänteellinen kehitys. Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A-M Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Esimerkkejä esiteltävistä materiaaleista: MCDI, Esikko, LUKIVA, PREP, Breuer-Weuffen, Tavupolku, Sananlöytämistesti, fonologiatesti, Kettu, LUMO, NopeaSarjallinenNimeäminen, Kummi-3, Lumiukko, Lukuleikkitaikoja, Ötökästä Ö, Salainen Maa Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Itsenäisen tehtäväosan (perehtyminen, esittely, tallentaminen) vastuullinen ja hyväksyttävä suorittaminen. Tentti tai oppimistehtävä Varhaiskasvatuksen diversiteetti yhteiskunnassa ja kulttuurissa (4op) Diversity of Early Childhood Education in Society and Culture 15

16 Opiskelija rakentaa käsitystään varhaiskasvatuksen ja päivähoidon moninaisuudesta ja laajuudesta yhteiskunnassa, kulttuurissa ja erilaisten toimijoiden konteksteissa niillä tehtäväalueilla, joihin lastentarhanopettaja voi ammatissaan sijoittua perustehtävän lisäksi. Opiskelija täydentää ja laajentaa pedagogista osaamistaan tutustumalla varhaiskasvatuksen ja päivähoidon eri muotoihin, eri-ikäisiin lapsiin, erilaisiin lapsiryhmiin, erilaisiin pedagogisiin toimintamuotoihin ja lasten elämän siirtymiin organisaatioista toisiin. Laajennetaan ymmärrystä sekä arvioivaa ja uutta luovaa otetta. Opiskelija osaa soveltaa hankittua tietoa ja kokemusta usealla varhaiskasvatuksen ja päivähoidon alueella. Opiskelija saavuttaa lastentarhanopettajan pedagogisen vastuun toimiakseen moniammatillisessa kasvatusyhteisöissä sekä yhteiskunnallisessa että kulttuurisessa toiminnassa. Opiskelija saa tiedot ja valmiudet toimia osana varhaiskasvatuksen johtajuusjärjestelmää. Opiskelijalla on valmiudet siirtyä työelämään. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjaus-, palvelu- ja koulutusjärjestel-mät. Varhaiskasvatuspalveluiden moninaisuus, erilaiset kohteet ja niiden toiminta. Näitä ovat mm. seuraavat: 0 3-v. lasten varhaiskasvatuspalvelut, perhepäivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, seurakunnan lapsityö, neuvolan varhaiskasvatukseen liittyvä toiminta; erityislastentarhanopettajan työ, eri pedagogiat päiväkodeissa, lasten siirtymät kehityksessä ja siirtymät organisaatioista toiseen, varhaiskasvatuksen monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, kielikylpy, johtajuus, yms. demokratian, osallisuuden, toimijuuden, tasa-arvon ja sukupuolen kysymykset kasvatuksen ja ammattien yhteyksissä. Opiskelijan yhteistyö ja tutkiva toiminta erilaisissa kohteissa. Suurryhmäopetus 16 t. Itsenäinen työskentely 92 t. Vierailuja erilaisissa varhaiskasvatuksen yksiköissä, seminaareihin tai vastaaviin osallistuminen. Studia Generalian tai vastaavan tapahtuman suunnittelu ja järjestäminen kaupungin päivähoidon henkilökunnalle ja lasten vanhemmille. Pedagogisten vuosisuunnitelmien laatiminen ja kokoaminen. Arvosteltava oppimispäiväkirja. Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen. Arvosteltava oppimispäiväkirja, hyv/hyl. Bradford, H The wellbeing of children under three. Routledge. Bradford, H Appropriate environments for children under three. 16

17 Routledge. Ylitapio-Mäntylä, O Kasvatuksen sukupuolistavia käytäntöjä varhaiskasvatuksessa. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Juva: Bookwell, Karikoski, H. & Tiilikka, A Eheä kasvunpolku haaste yhteistyölle. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja (s ). Hujala, E., Heikka, J. & Halttunen, L Varhaiskasvatuksen perustehtävä ja johtajuus. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Juva: Bookwell, Heikka, J Enacting distributed pedagogical leadership in Finland: Perceptions of early childhood education stakeholders. Teoksessa Hujala, E., Waniganayake, M. & Rodd, J. (eds.) Researching Leadership in Early Childhood Education. Tampere: University Press, Barnard, P.A The systems thinking school. Redesigning school from the inside out. Lanham, NY, Toronto, Plymouth, UK : Rowman & Littlefield Publishers. Härkönen, U Työelämän, syrjäytymisen ja työkasvatuksen ongelmia pienten lasten kasvuympäristöissä. Teoksessa Tulva, T. (toim.) Lapsen kasvuympäristö ja sosiaaliset taidot. Saarijärvi: Saarijärven Offset. OKKA-säätiö, Muita mahdollisia artikkeleita, tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja ilmoitetaan opintojakson alussa. Aktiivinen osallistuminen opetukseen, oppimispäiväkirjassa annettujen tehtävien suorittaminen. Hyväksytty/hylätty Valmistava harjoittelu (8op) Preparatory Practical Training in Kindergartens Harjoittelun päätyttyä opiskelija osaa analysoida ja arvioida sekä tehdä ehdotuksia päiväkodin ja lastentarhanopettajan toiminnan toteuttamiseen. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä vanhempien ja muiden tahojen kanssa 17

18 tehdyn yhteistyön kokemuksista tulevaa ammattityötä varten. Opiskelija osaa analysoida, arvioida ja luoda pitkän tähtäimen kasvatussuunnitelmia yksilölliseltä ja yhteisölliseltä pohjalta. Opiskelija tunnistaa oman opettajuuden kehittämistarpeet ja on saavuttanut riittävän ammatillisen varmuuden. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä lastentarhanopettajan työn aloittamisesta, varhaiskasvatuksen johtamisesta sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä. Opiskelijalle uuden päiväkodin, uusien lasten ja uuden lapsiryhmän sekä toiminnan havainnointi huomioiden erilaiset yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. Aloitteellinen toimiminen lastentarhanopettajan, parin, työyhteisön ja yhteistyötahojen kanssa. Osallistuminen vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen kasvatuksen suunnitelmissa. Perehtyminen varhaiskasvatuksen yleisiin ja paikallisiin asiakirjoihin ja vuosisuunnitelmiin ja niiden käyttäminen suunnitelmien lähtökohtina. Kuukauden mittaisen pedagogisen jakson systeeminen suunnitteleminen, toteuttaminen ja arviointi yhdessä parin kanssa, mutta myös itsenäistä vastuuta ottaen. Opiskelija rakentaa edelleen itsetuntemus-taan reflektion ja palautteiden avulla. Opiskelija keskustelee tulevan ammattityön aloittamisesta, erilaisten vuosisuunnitelmien ja muiden tehtävien tekemisestä. Opiskelija tutustuu päiväkodin johtamisen peruskysymyksiin ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Aktiivinen osallistuminen harjoitteluun ja ohjaukseen sekä yksin- ja yhteisohjaamiseen. Harjoittelutyökirjan sekä muiden tehtävien hyväksytty tekeminen. Olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa toteutusta voidaan muuntaa erillisillä ohjeilla. Toteutustavat Harjoittelu toteutetaan päiväkodeissa lastentarhanopettajien ja koulutuksen opettajien pedagogisessa ohjauksessa. Ilmoitetaan erillisessä harjoittelusuunnitelmassa (mm. harjoittelutyökirja ja sen ohjeet). Harjoittelun arviointikriteeristö. Edellytykset 18

19 Perustava harjoittelu sekä Vuorovaikutteisen varhaispedagogiikan menetelmät I ja Varhaispedagogiikan systeeminen suunnittelu ja arviointi I oltava suoritettuina. Lisäksi Vuorovaikutteisen varhaispedagogiikan menetelmät II ja Varhaispedagogiikan systeeminen suunnittelu ja arviointi II oltava suoritettuina riittävässä määrin Kvantitatiivinen tutkimus I (5op) Quantitative Research Methods I Opiskelija osaa kuvata tutkimusaineistoa taulukoiden ja kuvaajien avulla sekä käyttää eri mittaustasoihin soveltuvia tunnuslukuja. Hän osaa selittää tilastollisen päättelyn perusteet; hän tunnistaa testien käytön edellytykset sekä pystyy vertailemaan erilaisten tilastollisten testien käyttötarkoituksia. Lisäksi hän osaa tulkita tilastollisten testien tuloksia oikeata tilastollista sanastoa käyttäen, käyttää SPSS-ohjelman perustoimintoja sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan alustavasti pienimuotoisessa harjoitustyössä sekä opinnäytetyössään. Opiskelijassa syntyy utelias ja myönteinen asenne tilastollisia menetelmiä kohtaan. Mittaaminen, otantatekniikat, tilastollinen kuvailu ja tilastollisen päättelyn perusteet. Yksi- ja useampiulotteiset frekvenssijakaumat ja tunnusluvut. Tilastollinen estimointi, hypoteesien testaaminen ja teoreettiset todennäköisyysjakaumat. Muuttujien välisen riippuvuuden kuvaaminen ja testaaminen (korrelaatiokertoimet ja khin neliön testi). Keskiarvojen erojen testaamisen perusteet (Studentin t-testi). SPSS-ohjelman käytön perusteet tutkimusaineiston analysoinnissa. Kontaktiopetus 40 t, josta luennot 20 t ja harjoitukset 20 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 93 t. Suoritustapoina a) opetukseen osallistuminen; luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden tenttiminen, b) luennoilla annettujen kotitehtävien suorittaminen ja niiden ratkaisujen läpikäyminen harjoituksissa ja c) harjoitustyö parityöskentelynä. Toteutustavat Opetukseen osallistuminen; luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden tenttiminen ja harjoitustyö parityöskentelynä. Kontaktiopetuksessa jaettava materiaali. 19

20 Nummenmaa, L Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. s , Tentti: 0-5; harjoitukset ja harjoitustyö: hyväksytty-hylätty Edellytykset Johdatus ihmistieteelliseen tutkimukseen -opintojakson suoritus Kvalitatiivinen tutkimus I (5op) Qualitative Research I Opiskelija tunnistaa eri kvalitatiivisten menetelmien tieteenfilosofiset perusteet osaa muotoilla tutkimustehtävän, kuvata kvalitatiivisen tutkimusprosessin ja tunnistaa sen monimuotoisuuden osaa valita tarkoituksenmukaisen lähestymistavan erityppisiin kvalitatiivisiin tutkimustehtäviin ja käyttää joitakin kvalitatiivisten aineistojen keruu- ja analysointitapoja on selvillä virhelähteiden hallinnan eri ulottuvuuksista ja tutkimuseettisistä vaatimuksista Kvalitatiivisen tutkimuksen tieteenfilosofiset perusteet. Laadullisen tutkimusprosessin yleispiirteet. Laadullisen tutkimuksen keskeisiä aineistokeruumenetelmiä ja analyysin lähtökohtia. Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen, aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, omatoiminen työskentely ja kirjallisen harjoitustyön laatiminen. Luennot 12 t, harjoitukset/työpajatyöskentely 20 t, tentti 2 t, itsenäinen työskentely 101 t. Eskola, & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tuomi, J. & Sarajärvi, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi verkkoympäristössä oleva aineisto 20

21 Kirjallisuus- ja luentotentin hyväksytty suorittaminen sekä aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Kirjallisuus- ja luentotentti: 0-5. Harjoitukset: hyväksytty-hylätty. Harjoitusten hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa Kasvatustieteiden tiedonhaku (1op) Information skills in educational sciences Vastuuopettaja: tietoasiantuntija Marja Aho Opiskelija tuntee oman koulutusalansa tieteellisen julkaisuprosessin sekä tärkeimmät kirja- ja lehtiartikkelitietokannat. Opiskelija tutustuu myös muihin keskeisiin tieteellisen tiedon lähteisiin ja avoimen tieteen mahdollisuuksiin. Opiskelija osaa tehdä haettavan aiheen käsiteanalyysin, laatia hakulauseita, tehdä tiedonhakuja sekä arvioida hakujen tuloksia. Opiskelija osaa käyttää tiedonlähteitä eettisesti ja juridisesti oikein, sallitut käyttötavat tuntien ja plagiointia välttäen. Opiskelija ymmärtää yhtäläisyydet ja erot tieteellisen tiedon ja työelämässä tarvittavan ammatillisen tiedon hankkimisen sekä tiedonlähteiden välillä. - tieteellisen julkaisutoiminnan, aineistojen luotettavuuden arvioinnin ja tekijänoikeuden perusteet - tiedonhaun aiheen analysointi ja hakulauseiden laatiminen - suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi - oman alan kotimaisten ja kansainvälisten tietokantojen käyttö Opintojakso suoritetaan tutkielmaopintojen yhteydessä. Kurssi koostuu luennoista ja demoista (2 x 2 tuntia) sekä verkkokurssista tehtävineen. Vähimmäisvaatimuksena on tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Sisältyvät verkkokurssin aineistoihin Moodle-ympäristössä. Hyväksytty / Hylätty Kandidaatin tutkielmaseminaari (3op) Bachelor s Thesis Seminar 21

22 Opiskelija osaa rajata aiheen ja asettaa tutkimusongelman laatia tutkimusongelmaan vastaavan tutkimussuunnitelman esitellä tutkimusprosessin ja tulokset suullisesti arvioida toisten tekemiä tutkimuksia ja antaa perusteltua ja rakentavaa palautetta Kasvatustieteellisen (kasvatustiede) tutkimuksen tekemisen perusteet ja tutkimusprosessin eri vaiheet. Seminaarityöskentelyyn osallistuminen, oheiskirjallisuuteen perehtyminen, kandidaatin opinnäytteen esittely ja opponointi. Seminaarityöskentely 28 t (yhteisluennot 4 t, ryhmässä tapahtuva seminaarityöskentely 28 t), omatoiminen työskentely 53 t. Tutkielman teon tukena käytettävät teokset: Eco, Oppineisuuden osoittaminen Hirsjärvi ym (tai uudempi painos). Tutki ja kirjoita Karisto, & Seppälä Maukas gradu Hakala, Uusi graduopas Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Edellytykset Suoritettuina edeltävät opinnot Kvantitatiivinen tutkimus 1 ja Kvalitatiivinen tutkimus Kandidaatintutkielma (6op) Bachelor s Thesis Tehtyään kandidaatintutkielman valmiiksi opiskelija osaa suunnitella ja tehdä varhaiskasvatuksen tieteenalalta pienimuotoisia tutkimuksia. Hän osaa ottaa käyttöön, vertailla, kyseenalaistaa, ehdottaa, suositella ja soveltaa alansa tutkimuksia ja tehdä niistä johtopäätöksiä. Opiskelija tunnistaa itsessään tieteellistä ja tutkivaa ajattelua ja toimintatapaa. 22

23 Opiskelija tekee pääaineen, kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus, alalta joko empiirisen tai teoreettis-filosofisen pienimuotoisen kandidaatintutkielman. Itsenäinen työskentely 162 t. Pari- tai yksilötyö. Oheiskirjallisuuteen ja tutkielman teeman kirjallisuuteen perehtyminen. Tutkimussuunnitelman laatiminen. Tutkimusluvan hankkiminen. Empiirisen tai teoreettis-filosofisen aineiston hankkiminen ja käsitteleminen. Tutkimusraportin laatiminen prosessikirjoittamisena. Ohjaaja antaa opiskelijalle luvan kypsyysnäytteen suorittamiseen. Kypsyysnäytteen tultua hyväksytyksi ohjaaja arvostelee tutkielman. Tutkielmaa ohjataan kandidaatinseminaarissa sekä erikseen ilmoitettavin tavoin. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2009). Tutki ja kirjoita. 15. Painos.; Itä-Suomen yliopiston tutkielman ohjeet Atjonen, P. Ohjeet: portointiopas.pdf; Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen.; Ruoppila, I., Hujala, E., Karila, K., Kinos, J., Niiranen, P. & Ojala, M Varhaiskasvatuksen tutkimusmenetelmiä.; Bardy, M Taide tiedon lähteenä.; Hakala, J.T Uusi graduopas.; Karisto, A. & Seppälä, U Maukas gradu. Yliopistossa käytössä olevien kriteerien mukaan. Edellytykset Kvantitatiivinen tutkimus I ja Kvalitatiivinen tutkimus I Kypsyysnäyte (KK) () Maturity test for candidate s thesis Opiskelija hallitsee hyvin tutkielman aihepiirin 23

24 hallitsee hyvin suomen tai ruotsin kielen osaa kirjoittaa omaan tutkimusaiheeseen liittyvää yleistajuista tekstiä. Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Suomenkielisen kypsyysnäytteen voi suorittaa seuraavilla tavoilla: Suomen kielellä kirjoitettu kandidaatintutkielma hyväksytään kypsyysnäytteeksi, jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi. Tutkielman suomenkielinen tiivistelmä hyväksytään kypsyysnäytteeksi silloin, kun opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi, kirjoittaa kandidaatintutkielmansa ruotsiksi tai vieraalla kielellä. Ruotsinkielisen kypsyysnäytteen voi suorittaa seuraavilla tavoilla: Ruotsin kielellä kirjoitettu kandidaatintutkielma hyväksytään kypsyysnäytteeksi, jos opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi ja joka kirjoittaa kandidaatintutkielman muulla kuin ruotsin kielellä, voi kirjoittaa ruotsinkielisen kypsyysnäytteen yleisessä tentissä tai sähköisessä tentissä. Opiskelija kirjoittaa esseen oman kandidaatintutkielmansa aihepiiristä. Kypsyysnäyte suoritetaan ennen kandidaatintutkielman arvostelua. Tekstin asiasisältö ja jäsentyneisyys sekä asiatyylinen kirjallinen ilmaisu. Kypsyysnäyte arvioidaan sekä sisällön että kielen osalta. Vain molemmilla tavoilla hyväksytty kypsyysnäyte oikeuttaa saamaan kandidaatin tutkinnon. Hyväksytty-hylätty. Pakollinen sivuaine Ammatilliset opinnot 60 op Ammatilliset opinnot (60op) Studies in Professional Skills 24

25 Vuorovaikutteisen varhaispedagogiikan menetelmät I (5op) Methods of Interactive Early Childhood Pedagogy I Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa sisällössä mainitut varhaiskasvatuksen toiminnalliset ja menetelmälliset alueet teorian, käytännön, ajattelun ja suunnittelun näkökulmista. Opiskelija osaa havainnoida ja toimia lapsiyksilöiden ja -ryhmien kanssa vuorovaikutteisesti ja tunnistaa erityisen tuen tarvetta näillä alueilla. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteiden, sisältöalueiden, menetelmien ja toimintojen sekä muiden tekijöiden systeemiset yhteydet suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opiskelija osaa selittää lapsen kasvun, oppimisen, kehittymisen ja sosialisaation myötä tapahtuvan toiminnan vähittäisen muuttumisen ja hän osaa tulkita lasten perusmotiiveja ja tarpeita ja tehdä niiden perusteella päätöksiä omista toimenpiteistään. Opiskelija pystyy muotoilemaan uudelleen omaa aiemmin oppimaansa käsitystä pedagogisesta prosessista ja ammatillisuudesta systeemisesti, kestävästi ja kriittisesti. Opiskelija osaa yhdistää varhaispedagogiikkaan tutkivan otteen sekä yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Eri-ikäisten lasten (0 7-v.) varhaiskasvatuksen keskeiset elementit ovat hoito, kasvatus, opetus, oppiminen, kehittyminen, sosiaalistuminen, sivistyminen ja henkistyminen. Niiden ilmeneminen perustoiminnoissa, työtoiminnoissa, retkillä, juhlissa ja vapaa-aikoina. Lapsen perusmotiivit ja lasten oppimisen erilaisuus mainituissa menetelmissä, toiminnossa ja erilaisissa toimintatavoissa. Oppimisympäristön, materiaalien ja välineiden merkitys, käyttö ja kehittäminen. Työn, sukupuolen, monikulttuurisuuden ja tasa-arvon kysymykset. Kyseiset menetelmät ja niitä vastaavat lukuisat toimintamuodot yksittäisinä tilanteina sekä pedagogisen prosessin osina. Eri filosofioiden ja teorioiden vaikutus menetelmien tulkintaan. Systeemisyyden, kestävyyden ja kriittisyyden ilmeneminen kyseisten menetelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Yhteisöllisyys, yhteiskunnallisuus, kulttuurisuus sekä tutkiva ote ja tutkimus varhaispedagogiikassa. Kirjallisuuteen tutustuminen. Kontaktiopetus 40 t, josta luennot 16 t ja harjoitukset 24 t. Arvosteltava kirjallinen oppimistehtävä tai muu vastaava suoritus. Itsenäinen työskentely 95 t. 25

26 Oheismateriaali: Härkönen, U. & Jämsä, T Systems theory, holism and early education. Introduction to the two approaches and education. In Müyesser Ceylan/Detlev Lindau-Bank (ed.) Between Holistic Education and Teacher Training. 3rd International Journal of Teacher Education and Training Conference. Post-Conference Book, (pp ). Caritas Sozialwerk Dinklage, Dinklage Hochschule Vechta. Helenius, A. & Korhonen, R. (toim.) Pedagogiikan palikat. Johdatus varhaiskasvatukseen ja - kehitykseen. s , Helenius, A., Karila, K., Munter, H., Mäntynen, P. & Siren-Tiusanen, H Pienet päivähoidossa Hännikäinen, M Varhaiskasvatus pienten lasten päiväkotiryhmissä. Hoitoa, kasvatusta vai opetusta? Teoksessa Karila, K. & Lipponen, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino, Malenfant, N Routines and transitions. Redleaf Press. Härkönen, U Pienten lasten työkasvatus. Helsinki: Kirjayhtymä. Härkönen, U Naiskasvattajien käsityksiä tyttöjen ja poikien työn tekemisestä sekä äitien ja isien työkasvatuksesta. Joensuun yliopiston julkaisuja 28, s , Kettukangas, T The concept of basic activities in the Finnish early childhood education curricula. Teoksessa Härkönen, U. (ed.) Proceedings of the 10th international JTEFS/BBCC conference Sustainable Development. Culture. Education. Reorientation of teacher education towards sustainability through theory and practice. Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology, No 7, University of Eastern Finland, Joensuu, Finland, pp Online: Härkönen, U Work Education for Sustainable Development (WESD) in Curricula and in the Systems Model. In Anneli and Marika Veisson (eds.) Sustainable Development. Culture. Education. Articles in Early Childhood Education, pp Tallinn Pedagogical University. Tallinn: TPÛ Kirjastus. Härkönen, U Varhaiskasvatuksen määritelmistä ja systeemistä. KASVATUS, 4, Karlsson, L Lapset toimivat aikuiset valistavat: lasten kertomuksia 26

27 syömisestä. Teoksessa Karlsson, L. & Karimäki, R. (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. FERA, Aktiivinen osallistuminen opetukseen, välitehtävien hyväksytty tekeminen, arvosteltava oppimistehtävä Vuorovaikutteisen varhaispedagogiikan menetelmät II (6op) Methods of Interactive Early Childhood Pedagogy II Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa sisällössä mainitut varhaiskasvatuksen toiminnalliset ja menetelmälliset alueet teorian, käytännön, ajattelun ja suunnittelun näkökulmista. Opiskelija osaa havainnoida ja toimia lapsiyksilöiden ja ryhmien kanssa vuorovaikutteisesti ja tunnistaa erityisen tuen tarvetta näillä alueilla. Opiskelija osaa tunnistaa tavoitteiden, sisältöalueiden, menetelmien ja toimintojen sekä muiden tekijöiden yhteydet suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opiskelija osaa selittää lapsen kasvun, oppimisen, kehittymisen ja sosialisaation myötä tapahtuvan toiminnan vähittäisen muuttumisen ja hän osaa tulkita lasten perusmotiiveja ja tarpeita ja tehdä niiden perusteella päätöksiä omista toimenpiteistään. Opiskelija pystyy muotoilemaan uudelleen omaa aiemmin oppimaansa käsitystä pedagogisesta prosessista ja ammatillisuudesta systeemisesti, kestävästi ja kriittisesti. Opiskelija osaa yhdistää varhaispedagogiikkaan tutkivan otteen sekä yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Eri-ikäisten lasten (0 7-v.) varhaiskasvatuksen keskeiset elementit ovat hoito, kasvatus, opetus, oppiminen, kehittyminen, sosiaalistuminen, sivistyminen ja henkistyminen, ilmeneminen leikissä ja opetuksessa. Lapsen perusmotiivit ja lasten oppimisen erilaisuus mainituissa menetelmissä, toiminnossa ja erilaisissa toimintatavoissa. Oppimisympäristön, materiaalien ja välineiden merkitys, käyttö ja kehittäminen. Sukupuolen ja tasa-arvon kysymykset. Kyseiset menetelmät ja niitä vastaavat lukuisat toimintamuodot yksittäisinä tilanteina sekä pedagogisen prosessin osina. Eri filosofioiden ja teorioiden vaikutus menetelmien tulkintaan. Systeemisyyden, kestävyyden ja kriittisyyden ilmeneminen kyseisiin menetelmiin liittyvässä suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Yhteisöllisyys, yhteiskunnallisuus, kulttuurisuus sekä tutkiva ote ja tutkimus varhaispedagogiikassa. Leikki- ja opetuskirjallisuuteen tutustuminen. 27

28 Toteutustavat Kontaktiopetus 55 t, josta luennot 16 t ja harjoitukset 36 t. Tentti 3 t. Itsenäinen työskentely 107 t. Tenttikirjallisuus: Bodrova, E. & Leong, D. J Tools of the mind. The Vygotskan approach to early childhood education (2nd edition); Hakkarainen, P. & Bredikyte, M Kehittävän leikkipedagogiikan perusteet. Kogni Oy. Helenius, A. & Lummelahti, L Leikin käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Heikka, J., Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Arvioinnista opiksi. Havainnointi, arviointi ja suunnittelu varhaispedagogiikassa. Printel. Luku 4, s Lipponen, L Tutkiva oppiminen varhaispedagogiikassa. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. WSOY, Oheismateriaali: Brotherus, A., Hytönen, J. & Krokfors, L Esi- ja alkuopetuksen didaktiikka. (2. uudistettu painos).; Kalliala, M Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä. (s , ) Karlsson, L. & Riihelä, M Ajattelu alkaa ihmetyksestä. u_alkaa.pdf teoriaosuus s (HUOM! pdf:nä) Aktiivinen osallistuminen opetukseen, välitehtävien hyväksytty tekeminen, tentti kirjallisuuteen nähden soveltuvassa muodossa Varhaispedagogiikan systeeminen suunnittelu ja arviointi I (3op) 28

29 Systems Planning and Assessment in Early Childhood Pedagogy I Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa rakentaa varhaiskasvatuksen pedagogista prosessia systeemisesti, kestävästi ja kriittisesti. Opiskelija osaa suhteuttaa koulutuksen muiden opintojen sisältöjä systeemiseen varhaiskasvatuksen pedagogiseen prosessiin. Opiskelija osaa suunnitella pedagogisen jakson ja siihen liittyvät osatekijät. Opiskelija osaa arvioida omaa suunnitteluprosessiaan, suunnitelman toteutumista, toteuttamista ja arviointia. Opiskelija on motivoitunut suunnittelun ja kasvatuskäytännön yhteyksien oppimiseen. Opiskelija osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa sekä reflektoida omaan työskentelyään ja oppimistaan. Suunnittelu-käsitteen erilaisia tulkintoja. Suunnittelun eri tasot ja tahot. Lapsi suunnittelijana ja arvioijana. Lastentarhanopettaja suunnittelijana ja arvioijana. Yhteinen suunnittelu ja arviointi. Eri tahojen kanssa yhteistyössä tapahtuva suunnittelu ja arviointi. Lasten tarpeiden analyysi suunnittelun lähtökohtana. Lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden, asiasisältöjen, eri menetelmien ja toteutusmuotojen, ympäristöjen ja materiaalien, integraation ja oppimisprosessien suunnittelun ja arvioinnin taidot. Pedagogisen jakson hoidon, kasvatuksen ja opetuksen suunnittelun ja arvioinnin taidot. Suunnitteluun liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimukseen tutustuminen. Ohjatun harjoittelujakson suunnittelut ja palautteet. Tieto- ja viestintäteknologian käytön mahdollisuudet sekä taitojen käyttäminen ja kartuttaminen. Suurryhmäopetus 12t, harjoitukset 12 t. Oppimistehtävä ja välitehtäviä. Itsenäisen työn osuus 57t. Oheismateriaali: Branscombe, N. A., Burcham, J. G., Castle, K., Surbeck, E., Dorsey, A. G. & Taylor, J. B Early Childhood curriculum. A Constructivist Perspective. 2 nd Edition. New York and London. Routledge. Taylor & Francis Group; Elliot, A Play and literacy pedagogies for preschool for early years settings. Teoksessa Ebbeck, M. & Waniganayake, M. (67-88). 29