Peliongelmat ilmiönä. Anne-Maria Perttula sosiaalityöntekijä Sovatek-säätiö

Transkriptio

1

2 Peliongelmat ilmiönä Anne-Maria Perttula sosiaalityöntekijä Sovatek-säätiö

3 Peliongelma vrt päihdeongelma Toiminnallinen riippuvuus Salaaminen Talous korostuu Käyttäytymisterapia Diagnoosi hillitsemishäiriöissä Kenelle hoito kuuluu Aineriippuvuus Toleranssi kasvaa Fysiologiset muutokset Lääkehoidot Vieroitusoireet Päihderiippuvuus diagnoosina

4 Miksi pelataan? Leikkiä Viihdettä Ajanvietettä Seurustelua Jännittävää Hyväntekeväisyyttä Arvostuksen saaminen Taidon kasvattaminen Ammattimaista toimintaa Pakopelaaminen Haave paremmasta elämästä eli taloudellisen hyödyn saaminen rahapelaaminen

5 Suhtautuminen rahapelaamiseen Rahasta pelaamista on pidetty eri aikoina syntinä, paheena ja jopa rikollisena toimintana. Yhteiskunnan muutosten myötä ovat muuttuneet myös ihmisten asenteet, ja nykyään rahapelaaminen on yleisesti hyväksyttyä. Nykyisissä asenteissa ja normeissa on havaittavissa jopa rahapelaamisen ihailua. Esimerkiksi pokerikulttuurissa rahapelaaminen voidaan nähdä ammattina, johon osa mediasta liittää suuret voitot ja glamour-elämän.

6 Rahapelit Panoksena rahaa, voitot ja tappiot rahaa Onnenpelit Arvontapelit (Lotto, Keno ) Raha-automaattipelit Raaputusarvat Kasinopelit Taitopelit Pokeripelit Vedonlyönti Veikkaus Totopelit (Thl)

7 Digitaalinen pelaaminen Tietokone ja konsolipelaaminen Verkkopelaaminen Mobiililaitteet (kännykät) Nuorten suosima pelimuoto (97% vuotiaista pelannut v. 2010) Pelaamisen hyvät ja huonot puolet Ajankäytöllinen haitta Pelien ikärajat: valvontavastuu

8 Pelaamisen jakautuminen yli 15-vuotiailla suomalaisilla (Luvut Suomalaiset rahapelaajina -selvityksestä, Taloustutkimus/STM 2007)

9 Rahapelaaminen, ongelmapelaaminen, peliriippuvuus, pelihimo Suomalaisten peliyhtiöiden tuotot ovat noin vuodessa (1,6 miljardia ) Peliyhtiöiden tuotot ovat yhtä kuin pelaajien tappiot Pelaajat häviävät toisin sanoen n euroa / päivä. Tappiot jakautuvat epätasaisesti: 5 % pelaajista vastaa 50 % kaikesta kulutuksesta. Mainittu 5%:n joukko häviää siis n joka päivä. Ongelmapelaajat ja peliriippuvaiset pääosin mukana tässä ryhmässä. Suomessa on arvioitu olevan n peliriippuvaista ja ongelmallisesti pelaavaa (THL/Taloustutkimus 2011) Suomalaisten rahapelaaminen 2011 tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista piti ongelmapelaamista vakavana ongelmana Suomessa (69% vastaajista) Keväällä 2008 Elintapa- ja terveyskyselyssä ilmoitti työikäisistä (15 64-vuotiaista) suomalaisista 2 prosenttia eli noin kokeneensa rahapelaamiseen liittyneitä ongelmia kyselyä edeltäneen kuukauden aikana.

10 Ongelmapelaaminen Pelaaminen on aina opittu tapa, ja sen muuttuminen ongelmalliseksi perustuu toiminnan toistamiseen. Psykologisesti tarkastellen pelaamisen toistaminen muuttaa ihmisen mielihyväjärjestelmää samalla kun pelaaminen opitaan liittämään tiettyihin tilanteisiin, hyvänolon tunteeseen tai itsensä tilanteista etäännyttämiseen. Ongelman muodostumiseen vaikuttavat niin psykologinen ja fyysinen alttius kuin sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Ongelmien syntyminen on yleensä useiden vuosien, jopa vuosikymmenten, pelaamisen tulos, vaikka pelaamalla voi päätyä etenkin taloudelliseen ahdinkoon jo hyvin lyhyessäkin ajassa.

11 Käsitteistä Ongelmapelaaminen on rahan ja/tai ajankäytöltään liiallista rahapelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti henkilön ja/tai hänen sosiaalisen ympäristönsä hyvinvointiin Diagnoosi: ICD-10 Pelihimo, F63.0 (käytössä Suomessa) Pelaamisen jaksoja väh. 2/vuosi Pelaaminen jatkuu, vaikka seurauksena olisi henk.koht. ahdinkoa Ei pysty itse lopettamaan pelaamista Pelaamisympäristö ja pelaamiseen liittyvät mielikuvat hallitsevat ajattelua ja mielikuvia

12 Altistavia tekijöitä

13 Pelaamisen riippuvuustekijät oppiminen uskomukset alttius raha pelimerkit voiton todennäköisyys päihteet taitoelementti pelipaikka tapahtuma nopeus pelien sijoittelu (Griffiths, Jaakkola 2008)

14 Pathways model- peliriippuvuuden synty YMPÄRISTÖTEKIJÄT POLKU 3 POLKU 1 POLKU 2 KLASSINEN JA OPERANTTI EHDOLLISTUMINEN EMOTIONAALISET ALTTIUDET BIOLOGISET ALTTIUDET TOTTUMUS CHASING IMPULSIIVISUUS OMINAISUUDET ONGELMAPELAAMINEN JA PELIRIIPPUVUUS Lähde: Blaszczynski A. &Nower L. (2001): A pathway model of problem and pathological gambling. Addiction 97, / Jaakkola 2009

15 Peliongelmien haittoja ( Pelaamisen haitat testi PGSI s. 70, Pelaamisen haitat ja korjaavat toimet s ) Talousongelmat (niukkuus, velat) Ajankäytön vääristyminen Läheisten kokemat haitat Pelaajan kokemat haitat Yhteiskunnalliset haitat Arjen hallinnan ongelmat Fyysiset ja psyykkiset terveyshaitat Pari-, perhe- ja muiden sosiaalisten suhteiden ongelmat Väkivallan riski Varkaudet, petokset Muut haitat? Huom! Ongelmat eri tasoisia, kaikilla ei kaikkia haittoja

16 KEHÄKELLO: (SELITYKSET) Ongelmapelaamisen prosessi Kello käy, mutta kehältä on mahdollista poistua Hoitoon hakeutuminen (tai oma apu) tapahtuu usein melko pian liiallisen pelaamisen jälkeen, jolloin pelaaja on havahtunut toimintansa järjettömyyteen. Pelaaja käy usein läpi jonkinlaista kriisiä ja kriisin vaiheista hoitoon hakeutuminen on yleistä reagointivaiheessa. Tässä jälkitilanteessa pelaaja tajuaa parhaiten pelaamisen seuraukset, jolloin niitä on hyvä käydä läpi. Pelaamisen vaiheessa ongelmallisesti pelaava ei useinkaan pysty muuttamaan käytöstään, vaan pelaa niin kauan kuin rahaa riittää tai pelipaikka on auki. Valmisteluvaihe on konkreettista toimintaa, johon voidaan vielä puuttua ja toimintaa voidaan muuttaa. Tärkeää on tiedostaa, mitkä toiminnot omalla kohdalla valmistelevat pelaamista. Mahdollisuus vahvistaa omia pelaamattomuustaitoja, hakea ulkopuolista tukea, miettiä vaihtoehtoista tekemistä, järjestellä elämää (esim. talousasiat), jne. Käydä läpi omia riskitekijöitä/ärsykkeitä, jolloin pelaaminen riistäytyy ja tehdä vara-suunnitelmia niiden varalle. Riskinä liian nopeasti ajatus, ettei peliasiat ole enää ongelma? Jälkitilanne: häpeä syyllisyys Toimintavaihe: pelaaminen Valmisteluvaihe: (kolikot, kone jne.) Seesteinen vaihe: helppo olla pelaamatta Luvan antaminen Lähtötilanne: ärsyke ulkoinen tai sisäinen Tunne: mielihyvän muistijälki aktivoituu Ajatus: pelaamista edistävät ajatukset aktivoituvat Tässä vaiheessa pelaaja tietoisesti tai tiedostamattaan antaa itselleen luvan pelata. Päätös on kuitenkin edelleen pelaajalla itsellään ja hän voi myös päättää lykätä pelaamisen aloitusta, jolloin mielihalu vaimenee tai päättää tehdä jotain muuta Tärkeää tunnistaa itselle merkittävät ärsykkeet ja pyrkiä välttelemään niitä. Voi myös tehdä pelaamista estäviä toimenpiteitä, kuten poistua paikalta tai tehdä tietoisesti muita asioita, tms. Tärkeää tunnistaa mistä mielihyvän muistijälki aktivoituu ja tulla tietoiseksi siitä, mitä mielihyvän kokemuksesta on tähän asti seurannut. Voi myös pohtia, mistä muusta voisi saada mielihyvää, vähemmillä haitoilla Tärkeää tunnistaa ajatukset, jotka edistävät pelaamista ja tulla niistä tietoisiksi. Ajatuksia voi sanoa ääneen tai kirjoittaa paperille ja arvioida sen jälkeen, ovatko ne järkeviä suhteessa kokemuksiin, mitä pelaamisesta on seurannut

17 Ongelmalliseen pelaamiseen liittyviä tunnusmerkkejä: Voimakas kiinnostus pelaamiseen, ja kiinnostuksen väheneminen muihin asioihin Pelaaminen suunniteltua pidempään ja suuremmilla summilla Runsas pelaamiseen ja sen ajatteluun tai suunnitteluun kuluva aika Pelaaminen varallisuuteen nähden kohtuuttoman suurilla summilla Pelipanosten kasvaminen ajan mittaan Pelaamisen salailu, peitetarinat, selittely Pelaamiseen liittyvät häpeän ja syyllisyyden tunteet Voimakkaat mielialan vaihtelut Pelaamisesta johtuva velvoitteiden laiminlyönti, käytösmuutokset Pelaamisen haitalliset vaikutukset lähipiiriin

18 REIKÄLEIPÄ-MALLI 1. Millaista ongelmallinen pelaaminen on? 2. Miten ongelmallinen pelaaminen on vaikuttanut eri elämänalueisiin? 3. Mitkä asiat ovat vielä kunnossa pelaamisesta huolimatta? (voimavarojen arviointia) 4. Kuntoutumissuunnitelman laadintaa, tavoiteasettelua voimavaroja hyödyntäen ja haittoja minimoiden 5. Kuntoutumisen toteuttaminen/ korjaavat toimenpiteet kuntoutumissuunnitelman eri lohkoilla 6. Kuntoutumisen arviointi: muutokset pelaamisessa, haittojen väheneminen, pelaamisen käytetyn ajan suuntaaminen uudelleen mielekkääseen ja/tai hyödylliseen tekemiseen

19 1. Millaista ongelmallinen pelaaminen (reikä) on? Sisäiset arvot: itsensä toteuttaminen, luovuus, henkisyys, terveys, itsenäisyys, tasapaino 2) ulkoiset arvot: aineellinen menestys, status, tittelit Moraali: valehtelu, rikollisuus Usko, elämänkatsomus ARVOT JA MORAALI, EETTISYYS, USKO Talouden hoito ja rahan hallinta (taloussuunnitelmat, valvotut tilit, edunvalvonta ) Velat ja vastuut (velkajärjestelyt, velkojen ulosotot) 2. Miten ongelmallinen pelaaminen on vaikuttanut reikäleivän eri lohkoilla? Kuntoilu Sairaudet ja niiden hoito Lääkitykset Päihdekäyttö Seksi Hygienian hoito ONGELMALLINEN Pelaamista edistävät ajatukset, tunteet ja tilannetekijät Pelitapahtuma, pelitilanne, pelihistoria Pelaamisen edut / haitat Muutosmotivaatio, -suunnitelma ja-työskentely PELAAMINEN Asuminen Opiskelu /Työ Kodinhoito Asiointi Toimintakyvyn arviointi Vuorokausirytmin tarkastelu Ajankäytön hallinta 3. Mitkä asiat ovat kunnossa ongelmallisesta pelaamisesta huolimatta? Mieliala Psyykkiset sairaudet ja niiden hoito Keskittymiskyky Aloitekyky Kognitiiviset taidot Persoonallisuuden muutokset ( oma arvio ) Itsetunto, identiteetti Tunneilmaisutaidot SOSIAALINEN HYVINVOINTI Perhetilanne Lasten tilanne (lastensuojelun tarve) Työ/opiskelupaikan ihmissuhteet Harrastuksien kautta tulleet ihmissuhteet Vuorovaikutustaidot Viranomaisverkosto 4. Kuntoutussuunnitelman laatiminen: voimavarojen hyödyntäminen ja haittojen minimointi

20 Läheisellä oikeus apuun Läheinen voi hakea itse itselleen apua ja tukea esim. päihdeyksiköistä, kriisikeskuksista Läheiskurssi ( Jyväskylässä) Läheinen voi hakea apua yhdessä pelaajan kanssa: pari- ja perheterapia Väkivallan uhkaan apua esim. kriisikeskukset, Viola ry Läheinen voi hakea vertaistukea: Tuuletin, keskusteluryhmä läheisille a_laheisille/ Pelivoimapiiri, tekstiviestipalvelu läheisille

21 Koulutusta Viiden suora koulutus Pieksämäellä, toteuttajana Koulutuskeskus Agricola Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito - verkkokurssi (6op) Netti- ja peliongelmat sekä opiskelukyky verkkokurssi (1op) Lisätietoa Ongelmapelaajien erityisohjaajakoulutus ( Diak-Helsinki Onpe-koulutus, oppisopimuskoulutusta 30 op) Pelissä hankkeen kehittämät infokoulutukset työyhteisöille ja hoitohenkilökunnalle

22 Hyödyllisiä linkkejä

23 Rahapeliongelmien tunnistaminen, puheeksi otto ja pelaajan auttaminen - Esimerkkejä oppaan käyttömahdollisuuksista

24 Asiakastapaus: tunnistaminen, puheeksiotto Tilanne 1 23-vuotias ammattikorkeakoulun opiskelija tulee terveydenhuollon lääkärin vastaanotolle. Lopettanut aktiiviurheilijauran, muuttanut muualta opiskelupaikkakunnalle, asuu avoliitossa. Kertoo lääkärille: Mieliala on matala, olen alakuloinen, en saa kunnolla nukuttua, vuorokausirytmi menee sekaisin, minulla on kovaa päänsärkyä ajoittain. Uskon vaivojeni johtuvan stressistä kovien opiskelupaineiden ja taloushuolien vuoksi. Onko mahdollista saada sairauslomaa jotta saisin unirytmini korjattua?

25 Mitä lääkäri pohtii / tekee? Haastattelee asiakkaan ja sulkee pois mahdollisen päihdekäytön Toteaa keskivaikean masennuksen (BDI-testin avulla) Päättää aloittaa lääkityksen masennusoireisiin ja univaikeuksiin Kirjoittaa lähetteen niska-hartiaseudun hoitoon fysioterapiaan päänsäryn helpottamiseksi Antaa kahden viikon sairausloman

26 Mitä peliongelma johdosta olisi voinut tehdä? Kysyä talousongelmien taustoja Kysyä univaikeuksien taustoista enemmän Kysyä suoraan pelaako potilas öisin? Huomioitavat tekijät / vihjeet: Nuori mies, kuuluu riskiryhmään ongelmapelaamisen osalta Oireisto viittaisi öisin tapahtuvaan pelaamiseen vuorokausirytmin sekä niska-hartiaseudun vaivojen ja päänsäryn osalta

27 Asiakastapaus: tunnistaminen, puheeksiotto Tilanne 2 23-vuotias amk-opiskelija tulee marraskuussa sosiaalitoimistoon sosiaalityöntekijän vo:lle hakemaan toimeentulotukea. Kertoo että opintotuki ei riitä elämiseen ja lisäksi hakee tukea lääkeostoihin ja fysioterapiakuluihin. On nostanut syksyllä opintolainan joka mennyt kodin hankintoihin, asumiseen ja elämiseen eikä nyt ole enää kuin pieni opintotuki ja asumislisä käytössä. Kuitteja ei hankinnoista kuitenkaan ole esittää, koska kertoo ostaneensa tarvikkeita kavereilta ja kirpputorilta eikä kuitteja ole ymmärtänyt säilyttää. Asuu avoliitossa ja tyttöystävä myös opiskelee.

28 Mitä sos.tt pohtii / tekee? Tutkii tiliotteet ja toteaa useita nostoja opintotukipäivinä, tilisiirtoja Ålands penningsautomatföreningille. Toisaalta tiliotteilla useita pieniä panoja( ) Opiskelija selittää pienet nostot ja panot vippeinä kavereilta ja vanhemmiltaan sekä pikavipit on otettu elämiseen ja ruokaan Tekee laskelman jossa ei huomioida kuitittomia tapahtumia ja tulouttaa pikavipit/ lainat tulona. Laskelmaan vaikuttaa myös avopuolison tulot Laskelma jää positiiviseksi ja hylkää hakemuksen, mutta epäilys ongelmallisesta pelaamisesta on herännyt (oppaan sivut ja s. 66)

29 Mitä sos.tt pohtii / tekee? Nostaa esiin pelaamisen mahdollisuuden tiliotteiden pohjalta ja kysyy asiasta ( oppaan s. 67, vaihtoehto 2) Asiakas myöntää pelaavansa nettipelejä Asiakas on halukas hoitamaan ongelmalliseksi muodostunutta pelaamistaan, jonka johdosta stt antaa aiheeseen liittyvää materiaalia(esitteet), listaa pelaamista rajoittavista keinoista ja palveluista (s.77-81) sekä pelaamisen haitat testin (s.70) Sopii uuden ajan mahdollisten jatkotoimien vuoksi (hoitoon hakeutuminen, maksusitoumukset, edunvalvonnan tarpeet, tuki avopuolisolle)

30 Mitä sos.tt pohtii / tekee? Sos.tt. on selvittänyt valmiiksi hoidolliset vaihtoehdot seuraavaa tapaamista varten Tarkistaa seuraavalla tapaamisella millaiset havainnot asiakas on itse tehnyt pelihaittatestin kautta ja mitä muutoksia hän on omiin toimiinsa pelaamattomuuden osalta tuonut, tarvitseeko avopuoliso tukea asian johdosta Asiakas ja työntekijä sopivat seuraavalla tapaamisella jatkotoimenpiteistä: varaavat aikaa hoitopisteeseen, pohtivat rahankäytön osalta tukitoimia (opas s. 79 ja 81)

31 Huomioita ongelmapelaamisen osalta Havaitut vihjeet on syytä aina nostaa puheeksi / tarkistaa mistä on kyse Esitemateriaalin pitäminen näkösällä helpottaa puheeksiottoa Palvelupolkujen selvittäminen ja hoitoon ohjaus asiakkaalle Motivointia hoidon hakemiseksi ja läheisten tilanteen huomioon ottaminen Pelaamista rajoittavat toimet käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Ongelmapelaaja salaa pulmansa mahdollisimman pitkään kysyminen toistuvasti ja asian esiin ottaminen moralisoimatta ( turvallisen ilmapiirin luominen, pelaamisen puheeksi ottaminen vakavana mutta hoidettavana ongelmana) Ongelmaan puuttuminen on hyvää asiakaspalvelua Hoitoon hakeutumiselle voi olla monia esteitä (opas s. 20), joita on pyrittävä poistamaan

32 Asiakastapaus: hoito Asiakas tulee hoitopisteeseen (kriisikeskus, a- klinikka, mielenterveyskeskus jne) Kertoo seuraavaa: pelasin kaikki rahani ja nyt tälle asialle on tehtävä jotain. Sain rahaa sosiaalitoimistosta elämiseen mutta pelasin kaikki ja laskut ovat edelleen maksamatta. En pysty ostamaan ruokaa ja vuokrarästit ovat johtamassa häätöön. Asiakas on kovin ahdistunut, puoliso uhkaa erolla, talous on umpikujassa, hänellä on kovin näköalaton olo ja itsetuhoisia ajatuksia

33 Mitä työntekijä pohtii / tekee? Työntekijä rauhoittaa asiakasta, antaa kertoa tilanteesta Tekee arviointia tilanteen vakavuudesta ja pohtii asiakkaan olevan selkeästi kriisitilanteessa ja reagoivan normaalein kriisireaktioin ( Opas s ). Auttaa asiakasta palastelemaan ongelmavyyhtiä pienempiin ymmärrettäviksi ja hallittaviksi palasiksi ( esim oppaan reikäleipää apuna käyttäen s )

34 Mitä työntekijä pohtii / tekee? Käy läpi asiakkaan kanssa toimivia / toteuttamiskelpoisia pelaamisen estoja ja rajoitteita (s ) Antaa kirjallista materiaalia (myös läheisille suunnattua) ja rohkaisee asiakasta kertomaan pelaamisesta läheisille, kerrotaan läheistenkin tarvitsevan apua/tukea Huolimatta siitä että asiakas kertoo vahvasta motivaatiosta ja päätöksestä olla pelaamatta, työntekijä tiedostaa että motivaatio voi laskea ahdistuksen ja syyllisyyden helpottaessa muttei kuitenkaan vie pois ongelmaa, jonka vuoksi varataan vielä uusi aika/ aikoja tilanteen arviointia varten Arvioidaan keskustellen asiakkaan voimavaroja, ongelman vakavuutta ja mahdollisia muiden palveluiden tarpeita (esim. velkaneuvonta, lääkäripalvelut, laitospalvelut)

35 Mitä työntekijä pohtii / tekee? Seuraavien käyntien teemat/ sisällöt Tilannearvio miten on mennyt Tiedollinen anti (psykoedukaatio) pelihimosta ja riippuvuudesta ilmiönä (s oppaassa) Asiakasta ohjataan tutkimaan (s.27-28) millaisissa tilanteissa pelaamista tapahtuu (ajatukset, tunteet, ärsykkeet) s , s , s. 96 Tehdään asiakkaan kanssa tavoiteasettelua hoidon osalta ja siihen liittyviä yhteistyösopimuksia (s. 92) Laaditaan yhdessä kuntoutumissuunnitelma pelaamisen rajoittamistoimien ja pelaamisen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi / poistamiseksi ( reikäleipä s. 83 ja 91-95)

36 Ongelmapelaamisen erityiskysymykset hoidossa (s ) Häpeä Syyllisyys Voimakas salaaminen Talouskysymysten korostuminen (s. 50) Rahankäyttöön liittyvät taidot Pelaamista edistävät ajatukset ja niiden realisointi Pelaamiseen liittyvä vahva ambivalenssi (s.27) Pelihimon fysiologinen ymmärrys Ongelmallinen pelaaminen on vaihtuva olotila (kehäkello) Pelaamisen taustalla useita tekijöitä (s.12) Pelimuodon merkitys hoidollisissa toimenpiteissä (onnenpelit vai taitopelit) s. 48 Tukiverkon merkitys korostunutta (läheiset ja vertaistuki)

37 KIITOS!