VALIOKUNTAEHDOTUS. Valiokuntaehdotus Kulttuuria kouluihin. Pohjoismaiden neuvosto. 1. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ehdotus

Transkriptio

1 VALIOKUNTAEHDOTUS Valiokuntaehdotus Kulttuuria kouluihin 1. koulutusvaliokunnan ehdotus Valiokunta ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että kulttuuri- ja opetusministerit hyväksyvät yhteisen julkilausuman, jonka mukaan kaikille Pohjoismaiden lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuus sekä osallistua taideja taitoaineiden opetukseen kouluissa että käydä taideja taitoaineita tarjoavia kulttuurikouluja. että ne osoittavat varoja yhteispohjoismaiseen tutkimukseen luovia taitoja edistävien opetusmuotojen ja oppiaineiden kehittämiseksi. että erityistä tukea tarvitseville oppilaille tarjotaan soveltuvaa taideja taitoaineita sisältävää opetusta. että Pohjoismaiden opetusministerit varmistavat kaikkien taideja taitoaineiden, mukaan lukien tanssin ja draaman, vahvistamisen opettajankoulutuksessa. että ne osoittavat varoja muun muassa kunnille ja muille keskeisille toimijoille suunnattuun kulttuurikoulukonseptin yhteispohjoismaiseen markkinointikampanjaan. että ne käynnistävät 1 2 viikon oppilas- ja luokkavaihdon pilottihankkeen Pohjoismaiden välillä kielellisen ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Hankkeen tulee edistää yhteispohjoismaisen Kulttuuria kouluihin -strategian kehittämistä siten, että painotetaan taideja taitoaineiden myönteistä vaikutusta yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kehittymiseen koulussa ja koulun ulkopuolella. sivu 1 / 8

2 2. Taustaa n kulttuuri- ja on käsitellyt Risto Aution Kulttuuria kouluihin -jäsenehdotusta. Ehdotuksen pohjalta kulttuuri- ja päätti antaa ehdotuksen jatkokäsittelyn valiokunnan alaisuuteen perustettavan työryhmän tehtäväksi. Työryhmä on toimintakautenaan käsitellyt aihetta ja pitänyt viisi kokousta, joihin on osallistunut pohjoismaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita ja poliitikkoja. Saadakseen pohjaa ehdotuksen käsittelylle työryhmä on tutustunut kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimuksiin. Yksi näistä on Unescon julkaisema kansainvälisesti tunnustetun tutkijan Anne Bamfordin tekemä laaja kansainvälinen tutkimus. YK:n alaisuudessa tehty yli 60 maata kattava tutkimus (The WOW Factor) osoittaa, että taideja taitoaineiden opetus koulussa parantaa oppilaiden pärjäämistä matematiikan ja kielten kaltaisissa tietoaineissa. Pohjoismaisissa tutkimuksissa, esimerkiksi Oslon ammattikorkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa, otetaan lisäksi lähtökohdaksi taiteen itseisarvo. Oppilaat saavat taiteen kautta onnistumisen kokemuksia, itseluottamus kasvaa ja he oppivat monipuolista itseilmaisua erilaisia välineitä käyttämällä, mikä tukee identiteetin kehittymistä ja edistää demokratiaa. Erityisen tärkeää on, että oppilaat kokevat olevansa oppiaineissa aktiivisia osallistujia ja tuottajia. Tärkeä edellytys on, että oppilaat saavat luoda jotakin itse, eivätkä ole vain sivustakatsojia. Norjan kulttuurinen koulureppu -kulttuurikonseptista tehty arviointi osoittaa esimerkiksi, että omaan tuottamiseen tulee keskittyä enemmän. Arvioinnissa kävi myös ilmi, että taideja kulttuurialoitteet tulee sisällyttää yhä tiiviimmin muuhun opetukseen, jotta ne kulttuurielämysten tarjoamisen lisäksi edistäisivät myös muuta oppimista. Anne Bamfordin mukaan oppilaiden asenne koulua kohtaan muuttuu myönteisemmäksi, poissaolot vähenevät ja he pärjäävät paremmin myös muissa aineissa. Valiokunta viittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaamaan synteesitutkimukseen Framtidens utbildning i Norden (TemaNord 2008:553), jossa esitetään koulutusjärjestelmään tarvittavan uusia toimia verkkoyhteiskunnan ja tietoyhteiskunnan tuleviin haasteisiin vastaamiseksi. Yleisestä globalisaationäkökulmasta katsottuna koulutussektorilla on tutkimuksen mukaan jatkossa keskeinen tehtävä etenkin Pohjoismaissa. Kehityksen myötä kilpailu kiristyy, joten Pohjoismaiden hyvinvointivaltioiden turvaamiseksi on ryhdyttävä erilaisiin toimenpiteisiin. Kansainvälisen talouden taloudellisten kytkösten tiheneminen on kehityksen keskeinen osa. Innovointi, luovuus ja sisäinen motivaatio ovat tärkeää käyttövoimaa uudessa taloudessa. Voidaankin kysyä, ovatko koulutusjärjestelmämme valmiit vastaamaan näihin uusiin haasteisiin? Teknisen kehityksen seurauksena tulevaisuuden oppilaiden tulee pystyä luomaan, tulkitsemaan ja käyttämään monenlaisia viestintämenetelmiä. Oppimisprosessissa soveltaminen on heille tärkeämpää kuin vastaanottaminen, kriittinen ajattelu tärkeämpää kuin jäljittely ja yhteistyötaidot tärkeämpiä kuin kilpailu. Jos tiedon ja innovatiivisuuden on tarkoitus turvata Pohjoismaiden asema tulevaisuuden taloudessa, luovuudesta tulee yhä tärkeämpi osaamisalue. Tietoa ei enää voida suojata kilpailijoilta, siksi on vaikeaa kilpailla perinteisellä osaamisella. Nopeassa ja muuttuvassa taloudessa on myös vaarana, että nykyhetken ydinosaaminen voi huomenna olla vanhentunutta. Ajatus ydinosaamisesta saattaa siksi johtaa virheellisiin strategioihin. sivu 2 / 8

3 Osaaminen on välttämätöntä, mutta se ei riitä Pohjoismaiden kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Tarvitaan luovuutta ja omaperäisyyttä. Pohjoismaiden yhteiskuntien dynamiikka piilee jatkossa teollisten prosessien luovissa ja tietoa synnyttävissä vaiheissa. Koulutusjärjestelmän tulee antaa nuorille valmiuksia kohdata tämä kehitys. Tulevaisuuden elinkeinoelämä edellyttää luovia ja toimeliaita yksilöitä. Koulutusten tulee siksi kannustaa oppilaita luovuuden ja innovoinnin kehittämiseen. Pohjoismaiden vahvan aseman lujittamiseksi uudessa globaalissa taloudessa on turvattava taiteen kautta tapahtuva koko koulun kattava ja koulun yhteistä kehittymistä tukeva prosessi. Koulun johdolla on tässä tärkeä asema ja sen tulee sitoutua työhön. Pohjoismaisen innovoinnin ja tietotaidon saavuttamiseksi taideja taitoaineille on annettava paljon nykyistä keskeisempi asema kouluissa ja opetuksessa. Tavoitteena on kannustaa oppilaita arvostamaan taidetta ja kokemaan iloa ja innostusta taiteesta ja kulttuuri-ilmauksista esimerkiksi draaman, teatterin, musiikin ja tanssin avulla. Globalisaation kannalta lapset oppivat näin kulttuurienvälisiä taitoja ja tutustuvat niin Pohjoismaiden kuin muiden maiden kulttuureihin. Valiokunta suosittelee tämän vuoksi, että Pohjoismaat perustavat kulttuurikouluja kaikkialle Pohjoismaihin Norjan musiikkikoulumallin mukaisesti. Norjan kunnalliset musiikkikoulut perustettiin 60-luvulla. Nykyisin opetustarjontaa on laajennettu muihin taideja taitoaineisiin, kuten tanssiin, draamaan ja kuvataiteisiin. Vuonna 1982 kunnat alkoivat saada valtiontukea ja koulujen toiminta ohjeistettiin. Vuonna 1997 Norjan kunnallisista kulttuurikouluista säädettiin lailla. Nykyisin kulttuurikouluja on yhteensä 407 eri puolilla Norjaa. 3. Lausunnot Pohjoismaiden ministerineuvosto on globalisaatioaloitteen osana asettanut kulttuuriin, luovuuteen ja pohjoismaiseen kulttuuriin maailmalla liittyviä tavoitteita ja käynnistänyt lisäksi luovia toimialoja, innovointia, kykyjen kehittämistä, luovuutta ja yrittäjyyttä käsitteleviä globalisaatiotoimia. haluaa osallistua tähän kehitykseen esittämällä käsillä olevan ehdotuksen, jonka tavoitteena on kehittää lasten luovia ja innovointivalmiuksia sekä parantaa oppilaiden Pohjoismaita ja muuta maailmaa koskevaa kulttuurintuntemusta. koulutusvaliokunnan alainen työryhmä järjesti Helsingissä joulukuussa 2008 pitämänsä kokouksen yhteydessä kuulemistilaisuuden aiheesta kulttuuria kouluihin. Asiantuntijoina osallistuivat musiikkikoulun rehtori Arní Sigurbjarnarson Islannista ja Norjan kulttuurikoulujen neuvoston vanhempi neuvonantaja Harry Rishaug. Sigurbjarnarson kertoi, että kansainvälisen UNESCO-hankkeen Road Map for Arts Educationin yhteydessä on tehty ehdotus pohjoismaisesta Kulttuurinen kasvihuone -hankkeesta, joka nyt on ensimmäisessä vaiheessaan ja jonka tavoitteena on selvittää erityisesti pohjoismaisella tasolla kulttuurin asemaa, mahdollisuuksia ja haasteita koulussa. Hän korosti, että Pohjoismaiden on tärkeää esiintyä yhtenä rintamana tässä kehitystyössä synergiaetujen saavuttamiseksi erityisesti Pohjoismaille ominaisissa lasten luoviin taitoihin liittyvissä kokemuksissa ja arvoissa. Kulttuurinen kasvihuone -ohjelman pohjalta Islannissa tehdään vuoden 2009 aikana ensimmäinen selvitys kulttuurin asemasta kouluissa. Harry Rislaug korosti sitä, että Norjan kulttuurikoulumallin perusteella saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä yleisesti koulun sivu 3 / 8

4 suvaitsevuuden ja osallistavuuden kannalta ja erityisesti siten, että oppilaat, joilla on erityisopetuksen tarve, muu etninen tausta kuin pohjoismaalainen tai muita erityistarpeita, saavuttavat hyviä oppimistuloksia. Pohjoismainen malli on saavuttanut hyviä tuloksia taideja taitoaineiden sisällyttämisessä opetukseen muun muassa siksi, että toimintatapa mahdollistaa muiden kuin perinteisten verbaalisten tai kirjallisten viestintä- ja ilmaisumuotojen käytön. Lisäksi Rishaug muistutti kulttuurikoulujen ja kulttuuria kouluihin - käsitteen helposti muuttuvan ei-kenenkään-maaksi ja jäävän siten väliinputoajaksi. Tämän vuoksi koulu- ja kulttuurialalla on pidettävä yllä kokonaisvaltaista näkemystä, joka takaa tiiviin yhteistyön ja kokonaisvaltaisen ajattelun aloitteiden ja tavoitteiden taustalla. 4. Valiokunnan näkemykset haluaa selkiinnyttää sitä pohjoismaista lisäarvoa ja hyötyä, joka saavutetaan antamalla taideja taitoaineille aiempaa keskeisempi asema Pohjoismaiden koulutusjärjestelmissä. Tämä tulee toteuttaa monialaisen ja monitieteisen kulttuuri- ja opetusalan yhteistyön kautta ja erityisesti lisäämällä kulttuuri- ja opetusministeriöiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että kulttuuri ja luova ilmaisu olisivat itsestäänselvyyksiä tulevaisuuden kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaa laadittaessa. On tärkeää sisällyttää taideja taitoaineet koulutusjärjestelmään ja selkiyttää niiden merkitystä siinä etenkin globalisaation, elämystalouden ja luovien toimialojen merkityksen kasvaessa. Loppujen lopuksi kyse on yhteiskunnan kyvystä kehittää elämyksistä koostuvia tuotteita ja palveluja: taidetta, mainontaa, urheilua, matkailua ja muotoilua. Taide- ja taitoaineita voidaan käyttää koulun muiden tavoitteiden ja osaamisalueiden saavuttamiseksi. On mielenkiintoista, että taidetta ja luovuutta voidaan käyttää apuvälineenä. Tärkeintä on kuitenkin aineiden itseisarvo eli se, että oppilaat saavat opetusta taideja taitoaineissa. Se merkitsee sitä, että taideja taitoaineiden oppiminen on peruslähtökohta ja vasta sen jälkeen tulee niiden avulla oppiminen. Koulun taideja kulttuurihankkeita tulee arvostaa jo sinällään, sillä oppiaineet ovat arvokkaita itsessään. Monet tutkimukset (J. Hylén ja T. Skarin) osoittavat, että globalisaatio ja tulevaisuuden yhteiskunta edellyttävät luovuutta ja innovointia. Samalla kansainvälisten tutkimusten (esimerkiksi PISA) tulokset ohjaavat suuressa määrin ajankohtaista koulutuskeskustelua. Näillä tutkimuksilla mitataan kuitenkin yleensä perinteisiä ja teoreettisia tietoja ja taitoja. Jos koulutuspolitiikkaa muotoillaan ennen kaikkea senkaltaisten testien perusteella, innovatiiviset ja luovat tekijät uhkaavat pudota kelkasta. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa siitä, miten voidaan edistää luovien ja innovatiivisten ihmisten kehittymistä ja luoda menetelmiä tällaisten valmiuksien arvioimiseksi arvosanoin, mittaamiseksi ja vertailemiseksi, myös kansainvälisissä yhteyksissä. n kulttuuri- ja suosittelee, että Pohjoismaiden ministerineuvosto käynnistää hankkeen, joka osaltaan edistää yhteispohjoismaisen Kulttuuria kouluihin -strategian kehittämistä siten, että tiivistetään kulttuuri- ja koulutussektorien yhteistyötä että annetaan kiinteät puitteet yhteistyölle ja tiedon kartuttamiselle sivu 4 / 8

5 että laaditaan menetelmien kehittämissuunnitelmia ja tiedotetaan niistä asianomaisille toimijoille että koulussa toimiville taiteilijoille ja opetushenkilökunnalle tarjotaan yhteisiä välineitä koulutuksen ja pilottihankkeiden avulla että kartutetaan tietoa ja tutkimusta niistä pitkäaikaisvaikutuksista, joita saavutetaan tehostamalla luovien taitojen kehittämistä koulussa että tuetaan alan pohjoismaista yhteistyötä kokemustenvaihdolla ja selvittämällä parhaita käytäntöjä että painotetaan taideja taitoaineiden myönteistä vaikutusta yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kehittymiselle koulussa ja koulun ulkopuolella. Lisäksi antaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle seuraavat suositukset: Pohjoismaisen Kulttuuria kouluihin -verkoston koordinointi Valiokunta pitää välttämättömänä perustaa virallinen yhteistyöfoorumi pohjoismaiselle Kulttuuria kouluihin -toiminnalle mielellään olemassa olevan taidetta ja kulttuuria kouluissa edistävän pohjoismaisen verkoston alaisuudessa. Verkosto voi osaltaan luoda pohjoismaisia tiedon- ja kokemustenvaihdon kohtaamispaikkoja kulttuurin ja luovien taitojen parissa kouluissa toimiville henkilöille, järjestöille ja toimijoille. Pohjoismaisen Kulttuuria kouluihin -konferenssin järjestäminen Valiokunta ehdottaa, että joka toinen vuosi järjestetään suurehko konferenssi, jonka tarkoituksena on innoittaa sekä vakiintuneita että uusia toimijoita, esitellä uusia hankkeita ja arvioida päättyneitä hankkeita. Konferenssi voi samalla toimia kehitysfoorumina ja monialaisena kohtaamispaikkana kaikille, jotka työskentelevät tuodakseen kulttuuria kouluihin. Kohtaamispaikka on erityisen tärkeä kulttuuriopetuksen kannalta siitä syystä, että työhön osallistuu useita toimijoita, joilla muun työnsä puolesta on vain vähän yhteyksiä toisiinsa. Varmistetaan kaikkien taideja taitoaineiden sisällyttäminen Pohjoismaiden opettajankoulutuksen erikoistumisopintoihin Opettajien ja opetushenkilökunnan tulee voida opiskella taideja taitoaineita opintojensa erikoistumisvaiheessa. Opettajankoulutuslaitosten tulee tehdä yhteistyötä taiteilijayhdistysten, -liittojen ja -järjestöjen kanssa. Lisäksi opettajia tulee kannustaa valitsemaan näitä erikoistumisopintoja erityisten kannustimien avulla. Akateemisen tutkinnon laajentaminen; luovien alojen maisteritutkinto Opettajia tulee kannustaa erikoistumis- ja täydennyskoulutukseen pätevyyden ja osaamisen parantamiseksi luovissa aineissa. Pohjoismaisen kuntatason pilottihankkeen käynnistäminen Valiokunta toivoo Pohjoismaiden ministerineuvoston tekevän aloitteen pohjoismaiseksi kuntien pilottihankkeeksi, jossa kokeillaan uudenlaista monialaista ja monitieteistä yhteistyötä koulun kulttuuriopetuksessa. Hankkeeseen osallistuu 3 5 vertailukelpoista pohjoismaista kuntaa, joissa jo työskennellään kulttuurin sisällyttämiseksi kouluopetukseen. Edellä esitetyn perusteella kulttuuri- ja ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että kulttuuri- ja opetusministerit hyväksyvät yhteisen julkilausuman, jonka mukaan kaikille Pohjoismaiden lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuus sekä osallistua taideja sivu 5 / 8

6 taitoaineiden opetukseen kouluissa että käydä taideja taitoaineita tarjoavia kulttuurikouluja. että ne osoittavat varoja yhteispohjoismaiseen tutkimukseen luovia taitoja edistävien opetusmuotojen ja oppiaineiden kehittämiseksi. että erityistä tukea tarvitseville oppilaille tarjotaan soveltuvaa taideja taitoaineita sisältävää opetusta. että Pohjoismaiden opetusministerit varmistavat kaikkien taideja taitoaineiden, mukaan lukien tanssin ja draaman, vahvistamisen opettajankoulutuksessa. että ne osoittavat varoja muun muassa kunnille ja muille keskeisille toimijoille suunnattuun kulttuurikoulukonseptin yhteispohjoismaiseen markkinointikampanjaan. että ne käynnistävät 1 2 viikon oppilas- ja luokkavaihdon pilottihankkeen Pohjoismaiden välillä kielellisen ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Hankkeen tulee edistää yhteispohjoismaisen Kulttuuria kouluihin -strategian kehittämistä siten, että painotetaan taideja taitoaineiden myönteistä vaikutusta yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kehittymiseen koulussa ja koulun ulkopuolella. Kööpenhaminassa 17. huhtikuuta 2009 Risto Autio (kesk.) Bente Dahl (RV), varapuheenjohtaja Inger S. Enger (Sp) Monica Green (s) Britt Hildeng (A) Mogens Jensen (S), puheenjohtaja Mats Johansson (m) Fredrik Karlström (ObS) Flemming Damgaard Larsen (V) Tommy Tabermann (sd.) Gunilla Tjernberg (kd) sivu 6 / 8

7 LIITE: Julkilausuma Ehdotus pohjoismaiseksi julkilausumaksi lasten oikeudesta luovaan ilmaisuun koulussa Johdanto: Tekijä: Pohjoismaiden kulttuuri- ja opetusministerit ILMOITTAVAT, että pohjoismainen julkilausuma lasten oikeuksista luovaan ilmaisuun koulussa ja koulutuksessa toimii kulmakivenä kulttuuripolitiikan ja koulutuspolitiikan pitkäjänteisessä poliittisessa panostuksessa. JULISTAVAT, että lasten oikeutta kulttuuriin ja luovaan ilmaisuun koskevan julkilausuman toimeenpanemiseksi aiotaan työskennellä määrätietoisesti. Julkilausuman taustana on se, että vuonna 2009 tulee kuluneeksi 20 vuotta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisestä. Sopimuksen 31 artiklassa todetaan: 1. Sopimusvaltiot tunnustuvat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. 2. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan Pohjoismaiden koulutusjärjestelmissä taideja taitoaineita tulee pitää yhtä tärkeinä kuin perinteisiä tietoaineita. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että koulutustutkimuksissa parhaiten menestyneissä maissa taideja taitoaineita pidetään tärkeänä, ja tutkimukset osoittavat myös, että rikas kulttuurinen pääoma luo parhaat edellytykset koulumenestykselle. Lisäksi muiden muassa tutkija Anne Bamford on osoittanut, että koulutuksen laatu on parasta kouluissa, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä ulkopuolisten taideja kulttuurilaitosten kanssa. Antamalla julkilausuman lasten oikeuksista luovaan ilmaisuun koulussa Pohjoismaiden kulttuuri- ja opetusministerit haluavat asettaa yhteispohjoismaiset tavoitteet ja suuntaviivat koulun taitoja taideaineille sekä luoda pohjan yhteistyön jatkumiselle muuttuvien tarpeiden seurannassa ja niihin sopeutumisessa. Tähän tavoitteeseen pyritään syventämällä yhteistyötä sekä Pohjoismaiden kesken että Pohjoismaissa alalla aktiivisesti toimivien järjestöjen ja laitosten kesken. Antamalla pohjoismaisen julkilausuman lasten oikeuksista luovaan ilmaisuun koulussa Pohjoismaiden kulttuuri- ja opetusministerit toivovat saavuttavansa sen, että kaikilla lapsilla on peruskoulun aikana mahdollisuus päästä osalliseksi kulttuurikoulutarjonnasta ja kokea kulttuurielämyksiä sekä kulttuuriilmauksia. sivu 7 / 8

8 että kaikilla lapsilla on peruskoulun aikana mahdollisuus itse tuottaa, luoda ja kokea taideja kulttuuri-ilmauksia. että kaikilla lapsilla on mahdollisuus käyttää luovuuttaan tehtävänratkaisussa (taideja taitoaineita hyödyntävä opetus). että kaikilla lapsilla on oikeus taideja taitoaineiden opetukseen osana koulun toimintasuunnitelmaa. Luovat ja kulttuurienväliset taidot ovat välttämättömiä edellytyksiä eri kansallisuuksien ja kulttuurien yhteistoiminnalle varsinkin globaalissa maailmassa. että kaikilla lapsilla on taiteellisesta oppimis- ja sivistysnäkökulmasta oikeus pystyä luomaan, tulkitsemaan ja käyttämään moninaisia viestintäkeinoja ja ilmaisutapoja. että kaikilla lapsilla on globaalista, monikulttuurisesta ja kulttuurienvälisen näkökulmasta oikeus käyttää muita kuin perinteisiä verbaalisia ilmaisumuotoja. Tämä on erityisen tärkeää kouluissa, joissa on edustettuina useita kansallisuuksia ja kulttuureita. Keskittymällä myös muihin ilmaisumuotoihin kaikilla oppilailla on kielestä ja taustasta huolimatta yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä oppiaineessa tai tehtävässä. että kaikilla lapsilla on oikeus tavata koulutettuja ammattitaiteilijoita ja muita kulttuurialan ammattilaisia sekä saada näiltä opetusta joko koulussa tai paikallisyhteisön kulttuurilaitoksissa. että kaikilla lapsilla on oikeus saada arviointeja ja tunnustusta luovasta älykkyydestään ja tunneälystään. Taide- ja kulttuurihankkeilla tulee ennen kaikkea olla omat itsenäiset tavoitteensa koulun opetussuunnitelmissa, lisäksi taideja kulttuurihankkeita voidaan toteuttaa muissa aineissa oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. sivu 8 / 8