Työn aikataulu ja osa-alueet. Lapin työpajat: Tiistai 25.4 (4.4), ja Keskiviikko 17.5

Transkriptio

1

2

3 Työn aikataulu ja osa-alueet Lapin työpajat: Tiistai 25.4 (4.4), ja Keskiviikko 17.5

4

5

6 Työn aikataulu ja osa-alueet Lapin työpajat: Maanantai 27.2, Tiistai 25.4, Keskiviikko 17.5

7 Keskeiset tulevaisuuden muutostekijät Valtakunnallisesti nostettuja muutostekijöitä alleviivatut ja lisäksi infra ja tietoturva Muutostekijä Matkailu Liikenne ja logistiikka 1. Energiamuutos / Kiertoenergia 2. Turvallisuus 3. Asiakaskokemus 4. Autopilotointi 5. Tekoäly 6. Alusta-/jakamistalous 7. Koillisyhteydet 8. Merkitysmarkkinat 9. Matkaketjut (MaaS) 10. Virtuaalitodellisuus 11. Kabotaasikuljetukset 12. Arktinen ajoneuvotestaus 13. Yksilömatkailu 14. Massamatkailu 15. Matkailun ympärivuotisuus 16. Muu, mikä X X X X X X X X X X X 7

8 Keskeisten muutostekijöiden vaikutus perus- ja tavoiteskenaarioissa Matkailuryhmä Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Turvallisuus Asiakaskokemus GLOBAALIT TURVALLISUUSRISKIT KASVAVAT Lappi hyötyy globaalin turvallisuustilanteen epävakaudesta. Hyvä turvallisuustaso vaatii säilyäkseen työtä. Nopea kasvu, epätasalaatuisuus ja yksilömatkailun lisääntyminen kavattavat riskiä. Vaikea kontrolloida ja valvoa uusia toimijoita, yhteistyö ja omavalvonta tärkeää. Asiakkaan ja yrityksen tietoturvasta huolehtiminen. Asiakaskokemus ohjaa ostopäätöksiä. Tasalaatuisuus varmistuu. Markkinointiviestinnän totuudenmukaisuus olennaista. Digitaalisuuden hyödyntäminen. RISKIT HALTUUN Vakaan yhteiskunnan säilyttäminen ja kestävän matkailun kehittäminen, jotta ollaan matkakohteena turvallinen. Vahva ammattitaito. Laatukriteeristö kaikille matkailupalveluille. MERKITYSTALOUDEN HYÖDYNTÄMINEN Asiakkaan (ennakko)kokemukset (VR) laadukkaasti toteutettuna vahvistavat monipuolista asiakaskokemusta. Hyödynnetään merkitystalouden vahvistumista. 8

9 Keskeisten muutostekijöiden vaikutus perus- ja tavoiteskenaarioissa Matkailuryhmä Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Alusta- /jakamistalous Tulee joka tapauksessa haluttiin tai ei. Lainsäädännölliset asiat ratkaistu. Erilaisia ja erikokoisia toimijoita eri kohderyhmille. Monipuolisempi tarjonta eri matkailijanicheille. Laatukriteeristön merkitys vahvistuu Hallittu kasvu kokonaisuudelle. Lainsäädäntö ketterä, ei jäykistä. Ammattilaiset voivat hyödyntää erikokoisten toimijoiden toimintaa. Mahdollistaa matkaketjut, saavutettavuus paranee. Asiakkaat tietävät, mitä saavat. Matkaketjut (MaaS) Yksilömatkailu Alusta- ja jakamistalous yksi mahdollistaja. Olennainen hajaasutusalueille ja saavutettavuudelle. Matkat mobiilista. Yksilömatkailu kasvaa. Ihmiset oppineet matkailun ryhmämatkailun kautta. Reppureissaajia ja luksusmatkailijoita. Mahdollistaa erityyppisten palvelujen tuottamisen, myös pienemmille toimijoille. Yksilöllisellä palvelulla yksilöllinen hinta. Yksilömatkailu edellyttää rinnalleen ryhmämatkailua. Liikennöintiyrityksen yhdessä toteuttavat sujuvia ja digitaalisia matkaketjuja eri liikennevälineiden kesken ja ovelta ovelle. Autopilotointi. Myös itse matka on elämys. Yksilömatkailijoiden kirjolle tarjolla monipuolisesti matkailupalveluja. 9

10 Keskeisten muutostekijöiden vaikutus perus- ja tavoiteskenaarioissa Matkailuryhmä Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Matkailun ympärivuotisuus SESONGIT JATKUVAT Sesonki pidentynyt (revontulimatkat & kesämatkat). Liiketoiminnallinen kannattavuus vahvistunut. Lumeen perustuvaa matkailua Pohjois-Lapissa. Tuotekehitystä ympärivuotisille ja aluekohtaisille palveluille. UUSIA SESONKEJA Eri sesonkeina tapahtuva matkailu on rakentunut selkeiksi kokonaisuuksiksi. Ympärivuotisen yrittäjyyden ja työntekemisen muotojen tukeminen. Vakinaisia, ympärivuotuisia työpaikkoja. Tuotekehitystä ympärivuotisille ja aluekohtaisille palveluille. 10

11 Keskeisten muutostekijöiden vaikutus perus- ja tavoiteskenaarioissa Liikenne ja logistiikka Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Turvallisuus Energiamuutos KOLMAS TIE Rajat säilyvät avoimina, digiratkaisuilla näkymättömät rajatarkastukset huolehtivat turvallisuuden. Kansainvälisyys kasvaa Lapissa. Hyvinvointi-palvelut pitää turvata. Lapin kunnat tarjoaa 430 paikkaa kiintiöpakolaisille, mikä kertoo lappilaisten positiivisesta asenteesta pakolaisiin. Lappi on kansainvälinen maakunta lähtökohtaisesti kolmen maan rajamaakuntana ja matkailumaakuntana. YDINENERGIASTA PERUSVOIMAA Suurteollisuuden energia tuotetaan ydinenergialla, pohjoisen teollisuus voi käyttää myös kaasua (LNG-terminaali), on vähempi Venäjäriippuvuus vähäisempää. Muut energiantuotanto kehittyy rinnalla Kansa vaeltaa lentokoneilla, säästääkseen aikaa. Voidaanko kehittää maantie- ja raideliikennettä, 6h matkojen osalta henkilö miettii jo, että millä matkustaa. Energiasäästö lentämisessä tehdään teknologisilla ratkaisuilla. KANSAT VAELTAVAT Liikkumista tukevat ilmastonmuutos, Lapissa tehdään työtä liikkuvuuden kasvattamiseksi. Rajat menettävät merkitystään entisestään. Samalla riskit hieman kasvavat jolloin sisäiseen turvallisuuteen on panostettava. Palveluiden kysyntä monipuolistuu merkittävästi eri kansallisuuksien tulon myötä. Investoijat katsovat myös turvallisuusnäkökulmaa. Energiansaannin pitää olla uusiutuvaa ja vähäpäästöistä. LÄHI- JA MONIENERGIAA EU:n painotus resurssitehokkuuteen on ajuri teknologioiden kehittämiseen, syntyy uusia energiaratkaisuja, jotka luovat vientiä. Lapissa panostetaan merkittävästi lähi- ja moni-energian tuotantoon. Matkailukeskusten, yhdyskuntien ja pieneten yritysten energian-tuotanto hoidetaan lähienergiaratkaisuilla. Jossain vaiheessa keskustellaan metsien riittävyydestä. Hiihtohissit toimivat omavaraisella energialla. Tulee uusia energialähteitä biodiesel yms. 11

12 Keskeisten muutostekijöiden vaikutus perus- ja tavoiteskenaarioissa Liikenne ja logistiikka Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Alusta- /jakamistalous VÄÄJÄÄMÄTÖN KEHITYS Tulee joka tapauksessa Lappi on mukana globaaleilla foorumeilla, lisäävät palvelujen turvallisuutta. Tulee useita palveluntuottajia, palvelut pilkkoutuvat omiksi kokonaisuuksikseen. VAHVASTI MUKAAN KLUSTERIIN Jos tuote ei ole digitaalisessa jakelussa, niin sitä ei ole olemassa. Lapissa toimitaan teemoissa: Kuinka digitaalisuutta hyödynnetään? Paikallisia ratkaisuja vai globaaleja ja missä tuotteissa? Miten paikalliset pienetkin toimijat voivat verkostoitua ja luoda yhteistä tarjontaa ja sitä kautta saada bisnestä. Tietoa hankitaan ratkaisujen tekemisen pohjaksi. Koulutetaan oma väki käyttämään digitaalisia palveluita. Kaikki matkailuun liittyvät palvelut (matkaketjut- ja palvelupaketit) ovat saatavissa verkoista. Myös lappilaiset tekevät kasvavassa määrin hankinnat globaaleista verkoista. Matkailun ympärivuotisuus SESOGIT JATKUVAT Sesonkien pituus jatkuu ja siten matkailun ympärivuotisuus kehittyy hiljalleen mm. revontulimatkailun myötä. Panostuksessa kesämatkailuun on päästy puheista tekojen tasolle. Markkinointipanostuksia lisätään kesään. KESÄSTÄ KÄRKITUOTTEITA Lapin matkailua tukee vahvasti ilmastomatkailu, talvella lumeen perustuva matkailu ja kesällä sopiva lämpöä tulevat hakemaan Etelä-Euroopan kuumuudesta kärsivät. Liikenteen ja matkailun kysynnän ympärivuotisuus mahdollistavat pysyvien paikallisten palveluiden kehittämisen ja vakinaisen henkilökunnan palkkaamisen 12

13 Keskeisten muutostekijöiden vaikutus perus- ja tavoiteskenaarioissa Liikenne ja logistiikka Muutostekijä Perusskenaario Tavoiteskenaario Autopilotointi TÄÄLLÄ JO TASO 4 TAVOITTEENA Syntyy erilaisia malleja, Pitkillä välimatkoilla turvaa tavarankuljetuksia. Nyt jo toimii automaattikuljetuksia niin, että vain vetoautossa on kuljettaja. Teknologian kehittyminen hillitsee kaupungistumista ja mahdollistaa yksilölliset asumis- ja elämäntaparatkaisut. Syntyy erilaisia malleja, Pitkillä välimatkoilla turvaa tavarankuljetuksia. Nyt jo toimii automaattikuljetuksia niin, että vain vetoautossa on kuljettaja. Teknologian kehittyminen hillitsee kaupungistumista ja mahdollistaa yksilölliset asumis- ja elämäntaparatkaisut. Matkailussa turvaa myös yksilömatkailijoille paremman saatavuuden. Muodostuu ketjutettuja palveluita ja myös matkasta tehdään osa matkailuelämystä. 13

14 Toimialojen keskinäisriippuvuus Arvioi delfoikyselyn tulosta huomioiden mahdolliset biotaloushankkeet ja matkailun kasvunäkymät Millä keinoilla osaava työvoima turvataan? 14

15 Toimialojen keskinäisriippuvuus, Lapin kyselytulokset 15

16 Tuotantoverkosto, valtakunnallinen ennakointi 16

17 Toimialojen keskinäisriippuvuus Liikenne ja logistiikka-alalle merkitystään kasvattavat toimialat vuonna matkailu-, majoitus- ja rav.palvelujen merkitys kasvaa matkailun kasvun myötä - Jakamistalous/kimppakyydit eivät ratkaise matkailun kasvavaa tarvetta - TEM:n matkailuklusterissa liikenteen työvoiman osuus on 23,6 % v v liikenne- ja logistiikka-alan kivijalkoja voivat olla myös suunnitteilla olevat suurhankkeet, jolloin matkailun suhteellinen osuus voi pienentyä - Biohankkeiden vaikutus, Kemijärven tehtaan työpaikkavaikutuksista liikenteen osuuden on arvioitu olevan 2,4% - kemian tuotteiden valmistus kasvaa (biodiesel, LNG) - tarvitaan ennakointitietoa liikennevirroista linja/reittiliikenteen kehittämiseksi 17

18 Tuotantoverkostojen merkitys maaliikenteessä. Valtakunnallisen ennakoinnin tulokset Lapin kommentit: Julkisen hallinnon kasvuun ei uskottu, sen sijaan sekä teollisuuden että matkailun merkitys kasvaa. Liikenteen infrassa tulee huomioida myös (maastoliikenne/maastoreitit, IOT-toimijoilla ja osaamisessa myös kasvavaa merkitystä, uudet innovaatiot kehittävät (autotestaus, Aurora). Lapissa linja-autoliikenteen merkitys on suuri ja on edelleen merkittävin tapa liikuttaa isoja ryhmiä Lapissa, jää 18 valtakunnallisessa arviossa liian vähälle tarkastelulle.

19 Maaliikenteeseen lisättävä: matkailu (maastoliikenne ja maastoreitit) ja teollisuus perinteinen linja-autoliikenne todennäköisesti vähenee tai jopa loppuu, jos ja koska valtio ei jatkossa sitä tue tilausliikenteen ja linjaliikenteen yhdistäminen ja siihen uudenlaista liiketoimintaa, olisi potentiaalia Lapissa, koska ei ole rautateitä kesämatkailussa kasvua, erilaisia ohjattuja tuotteita Reittiliikenteessä pidetään yllä vain kannattavia välejä ja kilpailu kasvaa. Matkailutoimijat toivovat liikennöintiä matkailukeskusten välille ja toimivia reittejä kiertävän yksilömatkailun tarpeisiin. 19

20 Tuotantoverkostojen merkitys ilmaliikenteessä Valtakunnallisen ennakoinnin tulokset Lapin kommentit: Fokuksena ilmaliikennettä palveleva toiminta. Verkostojen kehittäminen pitäisi olla tasapainoista suhteessa maaliikenteeseen. Ilma- ja maaliikenne ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. T&K, ja koulutus ja kehittäminen tärkeitä myös maaliikenteessä. Myös teollisuus ja ravitsemusala merkitys yhtäläinen sekä ilma- että maaliikenteessä.

21 Tuotantoverkostojen merkitys logistiikka- ja postialalla Valtakunnallisen ennakoinnin tulokset Lapin kommentit: Lapissa myös vähittäiskauppa kasvaa poikkeuksena muuhun maahan (tilastot), verkkokaupan merkityksen kasvun lisäksi myös tavaravirrat kasvavat, teollisuustuotteet, luomutuotteet (pienet sarjat kasvavat) nousevat Turvallisuusasiat kasvattavat merkitystä kyberturvallisuus (puuttuu valtakunnallisesta kehikosta) 21

22 Työllisten määrän muutokset eri toimialoilla Lapissa eri skenaarioissa 22

23 Työntekijöiden määrän kehitys vuoteen 2032 mennessä Lapin delfoi-kyselyn tulokset Lapin kyselyn tulokset Liikenteen työntekijämäärät laskevat toiminnan tehostumisen ja automatisoinnin sekä digitalisaation myötä. Painopiste henkilöliikenteeseen, autovuokraus lisääntyy, resursseja opastukseen. Matkailun pienryhmät kasvattavat henkilöliikennettä sekä kaivostoiminnan lisääntyminen ja puuttuvat ratayhteydet kasvattavat työntekijämäärää. Meriliikenne pienentää maaliikenteen määrää. Ulkomaisia toimijoita Lappiin. Paketti- ja kuriiripalvelut 23 sekä esim. nettiruokakauppa pitävät postin pinnalla.

24 Työllisten määrän muutokset eri toimialoilla Lapissa (suluissa koko maan luvut) Toimiala Työllisten määrä 2014 Työllisten määrän muutos (%) Delfoi-kyselyn muutosarvio (%) Lappi BAU-skenaarion muutos (%) Lappi Tavoiteskena arion muutos (%) Lappi Maaliikenne (70 801) -10% (-7 %) (-5%) (+2 %) +1 %(-2 %) Liikennettä 852 (30 066) +6% (-4 %) +10% palveleva toiminta Matkailuala * (86 820) +3 % (+2) +20% * ravitsemisala + majoitus- ja ravitsemisalan asiantuntijat ja johtajat + matkapalvelutyöntekijät, luvussa ei ohj.palv. PERUSTELUT Tavoite-skenaario - Sekä henkilöliikenne että tavarankuljetus kasvavat (matkailu, suurhankkeet, kasvava talous) - Automaatio tasaa työvoiman tarpeen kysyntää jonkin verran, mutta autonominen liikenne ei tule Lappiin nopeasti - Liikenteessäkin henkilökohtaisen palvelun kysyntä kasvaa - Kansainväliset reittikoneet lisäävät kysyntää - Linjaliikenteessä bussien koko kasvaa mikä myös pienentää työntekijämäärää - Digitalisaatio vähentää työntekijätarvetta liikennettä palvelevasta toiminnasta, manuaalinen työ vähenee - Matkailualan työvoima-arviossa ei näy vuokratyövoima, kasvusta 20 % on vuokratyövoimaa ja 10 % vakituisia - Matkailuala on vahvasti palveluala, joten digitalisaatio ei korvaa työntekijöitä - Maakunnan oma työvoima ei riitä matkailualan sesonkeihin 24

25 Valtakunnallisen ennakoinnin tulokset Maaliikenne Toimiala Työllisten määrä 2014 Työllisten määrän muutos (%) Delfoi-kyselyn muutosarvio (%) BAUskenaarion muutos (%) Maaliikenne % -5 % +2 % -2 % Tavoiteskenaari on muutos (%) PERUSTELUT BAU-skenaario talous kasvaa tavaraliikenteessä käytettävien ajoneuvojen mitat ja massat kasvavat verkkokaupan kasvu lisää kuljettamista (pienemmät ja tiheämmät jakelut) henkilöliikenteen ajoneuvokoko pienenee mutta määrä kasvaa henkilöliikenteen runkolinjat ja niiden syöttöliikenne lisääntyy Tavoiteskenaario teknologian kehitys mahdollistaa autonomiset autot kuljetusten yhdistämiset vähentävät kalustotarvetta älykkäämpien ohjausjärjestelmien kehittäminen 25

26 Valtakunnallisen ennakoinnin tulokset Ilmaliikenne Toimiala Työllisten määrä 2014 Työllisten määrän muutos (%) Delfoi-kyselyn muutosarvio (%) BAUskenaarion muutos (%) Lentoliikenne % +13 % +9 % +15 % Tavoiteskenaari on muutos (%) PERUSTELUT BAU-skenaario - perustuu lentoliikenteen kasvuennusteisiin, joka lisää koko ilmaliikennealan työvoiman tarvetta Tavoiteskenaario uudet, laajemmat toimintakokonaisuudet lisäävät työvoiman tarvetta t & k & i luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joka vahvistaa lentoliikenteen kasvutrendiä edelleen seuraa talouskehitystä, mutta uusilla eri kuljetusmuodot yhdistävillä palvelukokonaisuuksilla voidaan saavuttaa perusskenaariota voimakkaampaa kasvua 26

27 MAALIIKENNE Ammattiryhmät Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Työllisten määrä 2014 Koko maa Työllisten määrän muutos % Koko maa Työllisten määrä Lappi Johto- ja asiantuntijat Tavoiteskenaarion muutos % Perustelut Valtakunnallinen tulos Lappi keltaisella % 7 +2 % Asiantuntijoiden määrä kasvaa. Ammattiosaajat Koneasentajat % 43 Reipasta kasvua +3-5% (-2 %) Mekaaninen korjaaminen vähenee, korjataan ja vaihdetaan kokonaisuuksia Työkoneiden käyttäjät % 23 Reipasta kasvua +3-5% (0 %) Töitä on enemmän, tuottavuus kasvaa. Rakennustyöntekijät % 11 0 % Kysyntä nyt lähitulevaisuudessa suurta mutta tasaantuu Maaliikennetyöntekijät ja (yrittäjyys vähenee yritystoiminnan % % (-3 %) yrittäjät keskittymisen vuoksi) Varastotyöntekijät ja huolitsijat % 76 0 % Volyymi kasvaa, automaatio kompensoi Tukitoiminnot, reunatyövoima, matkailuala, yms. Kauppiaat ja myyjät % 4 +8% Palvelutarve kasvaa Taloushallinnon toimistotyöntekijät % % Ulkoistaminen, tekoälyrobotiikka Muut toimistotyöntekijät % 39-10% Ravitsemisalan työntekijät Matkapalvelutyöntekijät

28 LIIKENNETTÄ PALVELEVA TOIMINTA Ammattiryhmät Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Työllisten määrä 2014 Koko maa Työllisten määrän muutos % Koko maa Työllisten määrä Lappi Johto- ja asiantuntijat Tavoiteskenaarion muutos % Perustelut Valtakunnallinen tulos Lappi keltaisella % % Asiantuntijoiden määrä kasvaa. Ammattiosaajat Koneasentajat % 18-2 % Mekaaninen korjaaminen vähenee, korjataan ja vaihdetaan kokonaisuuksia Työkoneiden käyttäjät % 23 0 % Töitä on enemmän, tuottavuus kasvaa. Rakennustyöntekijät % 57 0 % Maaliikennetyöntekijät ja yrittäjät % 73-3 % Kysyntä nyt lähitulevaisuudessa suurta mutta tasaantuu yrittäjyys vähenee yritystoiminnan keskittymisen vuoksi Varastotyöntekijät ja huol % % Volyymi kasvaa, automaatio kompensoi Tukitoiminnot, reunatyövoima, matkailuala, yms. Kauppiaat ja myyjät % 37 +8% Palvelutarve kasvaa Siivoustyöntekijät % 53 Taloushallinnon toim % % Ulkoistaminen, tekoälyrobotiikka Muut toimistotyöntekijät % 75-10% Muut turvallisuustyöntek % 25 Ravitsemisalan työntekijät % 12 Matkapalvelutyöntekijät % 15 Majoitus- ja ravitsemispalv. asiantuntijat ja johtajat % 1 28

29 MATKAILU, MAJOITUS JA RAVITSEMISTOIMINTA Ammattiryhmät Kaikki matk. ammattiryhmät yhteensä Maaliikennetyöntekijät ja yrittäjät Työllisten määrä 2014 Koko maa Työllisten määrän muutos % Koko maa Työllisten määrä Lappi Lappi muutos % % % % (+53%) Vesiliikennetyöntekijät 6-25% Varastotyöntekijät ja huolitsijat % (+27%) 14-33% 7 +75% Perustelut Kasvaa merkittävästi mm. taksin kysynnän kasvaessa Matkailuyrityksillä myös omia kuljetuspalveluita 29

30 Skenaariot Lapin kommenteilla 30

31 Valtakunnalliset skenaarion kuvaus Matkailu, Suurhankkeet, Kemian tuotteet, liikenteen infra ml maastoliikenne, IOT, linja-autoliikenne tärkeä Lapissa, tilausliikenteen ja linjaliikenteen yhdistelmät kehitettäviä asioita 31

32 Valtakunnalliset skenaarion kuvaus Lapissa fokuksena ilmaliikennettä palveleva toiminta. Verkostojen kehittäminen pitäisi olla tasapainoista, ilma- ja maaliikenne ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. T&K, koulutus ja kehittäminen tärkeitä myös maaliikenteessä. Myös teollisuus ja ravitsemusala merkitys yhtäläinen sekä 32ilma- että maaliikenteessä.

33 Valtakunnalliset skenaarion kuvaus Lapissa vähittäiskauppa kasvaa poikkeuksena muuhun maahan (tilastot), verkkokaupan lisäksi myös tavaravirrat kasvavat, teollisuustuotteet, luomutuotteet (pienet sarjat kasvavat) 33 nousevat. Turvallisuusasiat kasvattavat merkitystä( kyberturvallisuus)

34 Työllisten määrän muutokset Lapissa v 2027 mennessä (suluissa koko maan luvut) Toimiala Työllisten määrä 2014 Työllisten määrän muutos (%) Delfoi-kyselyn muutosarvio (%) Lappi BAU-skenaarion muutos (%) Lappi Tavoiteskena arion muutos (%) Lappi Maaliikenne (70 801) -10% (-7 %) (-5%) (+2 %) +1 %(-2 %) Liikennettä 852 (30 066) +6% (-4 %) +10% palveleva toiminta Matkailuala * (86 820) +3 % (+2) +20% * ravitsemisala + majoitus- ja ravitsemisalan asiantuntijat ja johtajat + matkapalvelutyöntekijät, luvussa ei ohj.palv. PERUSTELUT Tavoite-skenaario - Sekä henkilöliikenne että tavarankuljetus kasvavat (matkailu, suurhankkeet, kasvava talous) - Automaatio tasaa työvoiman tarpeen kysyntää jonkin verran, mutta autonominen liikenne ei tule Lappiin nopeasti - Liikenteessäkin henkilökohtaisen palvelun kysyntä kasvaa - Kansainväliset reittikoneet lisäävät kysyntää - Linjaliikenteessä bussien koko kasvaa mikä myös pienentää työntekijämäärää - Digitalisaatio vähentää työntekijätarvetta liikennettä palvelevasta toiminnasta, manuaalinen työ vähenee - Matkailualan työvoima-arviossa ei näy vuokratyövoima, kasvusta 20 % on vuokratyövoimaa ja 10 % vakituisia - Matkailuala on vahvasti palveluala, joten digitalisaatio ei korvaa työntekijöitä - Maakunnan oma työvoima ei riitä matkailualan sesonkeihin 34

35 Osaamistarpeiden kehitys 35

36 36

37 37

38 38

39 Toimialaosaamisen TOP Arviointiasteikko: /+/ ++ Maaliikenne Kuljetusyhteistyön edistäminen kuormitusasteennostamiseksi ja tyhjänä ajon vähentämiseksi Arvio +++ Kuljetuspalveluiden suunnittelu ++ Logistiikka ja posti Modernien globaalien hankintaverkostojen monimutkaisuuden ymmärtäminen Jäte- ja kierrätyslogistiikan hallinta Arvio ++ Tilaus-toimitusketjun hallinta Kuljetussuoritteeseen liittyvien asioiden mittaaminen Koko logistiikkaketjun hallinta, tavaravirtojen optimointi Kansainvälisen logistiikan osaaminen ++ Sosiaalisesti, ekonomisesti ja ympäristön kannalta kestävät tiekuljetusjärjestelmät Täsmällisyys aikatauluissa +++ Automatisoituihin terminaalitoimintoihin liittyvä osaaminen Ajoneuvojen päästöihin ja niidenvähentämiseen liittyvä tietous Kuljetuspalveluiden mittaaminen, kehittäminen, seuranta ja arviointi IT:n avulla Turvallisuusosaamista liittyen sekä kuljettajan että kuljetuksen turvallisuuteen Automaation ja elektroniikan sovellusten hallinta osana kuljetuspalveluja Autotekniikan tieto- ja viestintätekniikan hallinta Kauppa ja huolto Tuotteiden räätälöinti Monikanavaisuuden ymmärtäminen Elämyksellisten ostoshetkien tuottaminen Asiakkaiden hallinta useita kanavia hyödyntäen Asiakkaiden sitouttaminen (brändinrakentaminen) Arvio

40 Matalapalkkaisen työvoiman osuus liikenneja logistiikka/matkailu Maahanmuuttajien osuus liikenne- ja logistiikka/matkailu 40

41 Kouluttamattomien osuus toimialojen työllisistä Nuoret vanhempia enemmän koulutettuja koulutettujen osuus nousee jatkossa Logistiikka-alalla lainsäädäntö estää kouluttamattomien toimimisen alalla. Perustason ammattipätevyysvaatimukset tiivistyvät koko ajan Matkailualan arvio kouluttamattomista n %. Matkailualalla täytyy huomioida alan arvostus ja vetovoima, jos kouluttamattomia on alalla paljon Maahanmuuttajat eivät välttämättä ole edes peruskoulutettuja Matkailuala on monipuolinen ala, jolloin muukin kuin matkailualan koulutus voi toimia hyvänä pohjana Kouluttamattomien osuuden odotetaan matkailualalla kasvavan matkailun kasvun myötä. Erityisesti sesonkityöntekijöiden keskuudessa. osaaminen tulee olemaan tärkeämpää kuin tutkinto Matkailualalla tutkinnolla ei ole niin merkitystä. Osaaminen on tärkeämpää Räätälöidyt koulutusjärjestelyt miten pidetään hyvät työntekijät? Aikuis-/täydennys-/täsmäkoulutus 29 % ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa 15-vuotta täyttäneestä väestöstä (2015) 41

42 Kehittämistarpeet 42

43 Ennakoinnista (aikuis)koulutuksen kehittämiseen Ammatillinen koulutus: Reformi vaikuttaa suuresti Tavoitteellinen suhde työpaikkaan Oppisopimus ei ole enää aikaan sidottu Joustava sisäänotto Enemmän yhteistyötä elinkeinon kanssa Korkeakoulutus: Palvelumuotoilun hyödyntäminen (Sinco) Räätälöidyt ratkaisut Osaamisen tunnustaminen nopeammin ja joustavammin täsmäkoulutustarpeisiin vastaaminen Ketterä yhteistyö Yliopiston tekemät tutkimukset alan kehittymiseksi AMK-opiskelu pääosin työelämän toimeksiannoista -> Joustavat ratkaisut työpaikoilla Työvoimakoulutus Yhteishankintakoulutus: esim. bussikuski+ohjelmapalvelu, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella Aluekehittäjät: Digiosaaminen ja rahoitusvälineiden ohjaus, digiosaamisen hankkeet Työhyvinvointiin liittyvät asiat muutosjohtaminen Yrityselämä: Tiiviimpi yhteistyö ammatillisen ja työvoimakoulutuksen kanssa Henkilöstöjohtaminen Hyvä imagonhallinta Työpaikkaohjaajia yrityksiin Koulutus siellä missä työpaikat Kisällimalli, Saksan malli 43

44 Kehittämistoimenpiteiden kohdentuminen toimialan työvoiman eri osiin Miten arvioitte toimenpiteiden kohdentamista työvoimatarjonnan eri segmenteille? työpaikkakoulutus, täydennyskoulutus alalla oleville monialaisuus liikkuvuusmahdollisuudet (esim. kokit) pitkällä aikavälillä matkailun työntekijöiden pysyvyys lisääntyy (sesongit tasoittuvat) ja matkailuala ei vain nuorten sesonkityötä johtamiskulttuurin muutos,ura-ajattelun lisääminen, urapolut korkeakoulutukset logistiikan alalla eivät työllistä terveydelliset syyt molemmilla aloilla lopettamisessa yhtenä merkittävänä syynä matkailun sesonkiluonteisuus -> ammatillinen liikkuvuus putkesta ulos ajattelu ei tue monialaisuutta työpaikoilla tarvitaan johtamisosaamista elinikäinen oppiminen joustava koulutus maikailualalla teoriaopinnot kesällä, työssäoppiminen sesonkiaikana 44

45 Jatkotyö Syksyllä alue-ennakoinnin ja valtakunnallisen ennakoinnin yhteensovittamista Lapissa tulokset Luotsin sivuille ja toimialaklustereissa käsitellään vielä lopputuloksia Pilotin pohjalta OPH-on aloittanut ennakointikierroksen ensi vuonna kaikissa klustereissa Alueet haluavat olla työssä mukana, mutta ei näin isolla panostuksella/klusteri Toimialaennakointi mahdollisesti jatkuu, maakuntien palaveri kesäkuussa 45

46 KIITOS 46