Leena Ahvenjärvi HUOLEN PUHEEKSIOTTO varhaisen puuttumisen menetelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leena Ahvenjärvi HUOLEN PUHEEKSIOTTO varhaisen puuttumisen menetelmä"

Transkriptio

1 Leena Ahvenjärvi HUOLEN PUHEEKSIOTTO varhaisen puuttumisen menetelmä Opinnäytetyö KESKIPOHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Ylivieska Aika Marraskuu 2008 Tekijä/tekijät Leena Ahvenjärvi Koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Työn nimi HUOLEN PUHEEKSIOTTO - varhaisen puuttumisen menetelmä Työn ohjaaja Sivumäärä Kaija Heikkinen Työelämäohjaaja Kaija Leppälä Opinnäytetyön tavoitteena oli teoreettinen katsaus huolen puheeksiottomenetelmästä keskeisten käsitteiden avulla. Teoreettinen osa koostui varhaisen puuttumisen käsitteestä, lastensuojelulaista, huolen vyöhykkeistö yhteisenä työvälineenä huolen asteen arvioinnissa, tietoisen ennakoinnin käytöstä huolen puheeksiottoa suunniteltaessa sekä rakentavasta ja kunnioittavasta puuttumisesta. Teoreettisen kuvauksen lisäksi menetelmää tarkasteltiin sosionomin ammattiosaamisen näkökulmasta. Huolen puheeksiotto on vuorovaikutustilanne. Ammattilaisella on vastuu vuorovaikutustilanteen onnistumisesta. Vaikeiden asioiden esiintuominen vaikeuttaa vuorovaikutuksen onnistumista. Huoltajan ja/tai lapsen voimavarojen tunnistaminen helpottaa puheeksiottoa. Voimavaroihin liitettävät tukitoimet ovat lasta ja huoltajia voimaannuttavia. Vastuullinen puheeksiotto edellyttää tuen tarjoamista. Moniongelmaisissa perheissä voimavarojen löytäminen on haasteellista. Jos perheen tilanne on toivoton, työntekijän yhteistyö perheen kanssa vaarantuu. Reflektoimalla omaa toimintaansa sosionomi kykenee löytämään uusia tuettavia voimavaroja. Tehottomien tukitoimien arviointi ja kehittäminen auttavat löytämään uusia tehokkaita tukitoimia. Huolen puheeksiottoon liittyy ennakointi. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat eritavoin. Reflektoimalla omaa ja huoltajan toimintaa voidaan oppia uutta. Uutta oppimalla voidaan kehittää omaa toimintaa vuorovaikutustilanteessa. Asiasanat Varhainen puuttuminen, huolen puheeksiotto, huolen vyöhykkeet, ennakointimenetelmä, ennakointilomakkeet.

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Unit Degree programme Date November 2008 Author Leena Ahvenjärvi Degree Programme in Social Services Name of thesis BRINGING UP CONCERN - a method of early intervention Instructor Pages Kaija Heikkinen appendice Supervisor Kaija Leppälä The goal of this thesis was to give a theoretical overview of the method of bringing up concern with the help of key concepts. The theoretical part deals with the concept of the early lack of concentration, and the Child Welfare Act as well as with the zones of concern as a common tool in assessing the degree of concern. In addition, it deals with using conscious anticipation in planning to bring up concerns, and constructive and respectful intervention. In addition to the theoretical description, the method was examined from the professional perspective of a social worker. Bringing up concern is an interactive situation. Professionals have a responsibility for making the interaction successful. Bringing up difficult issues complicates the interaction. Recognizing the resources of the carer and / or the child makes it easier to bring up concern. Supportive measures related to the resources empower both children and their parents. Bringing up concern responsibly requires providing support. In families with many different problems it is challenging to find resources. If a family's situation is hopeless, the social worker s cooperation with the family is threatened. By reflecting on their own actions social workers are able to find new resources to be supported. Evaluation of the inefficient supporting methods and development will help one to find new effective ways of intervention. Brining up concern involves anticipation. People are different and they react in different ways. By reflecting on one s own and the guardian's actions one could learn something new. By learning new things social workers can develop their own actions and behaviour in interactive situations. Key words Early intervention, bringing up concern, concern zones, anticipation method, anticipation method, anticipation forms.

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO VARPU HANKE VARHAINEN PUUTTUMINEN Varhaisen puuttumisen teoriaa Lastensuojelulaki velvoittaa puuttumaan HUOLEN PUHEEKSIOTTOMENETELMÄ Puheeksioton lähtökohtana subjektiivinen huoli Huolen vyöhykkeistö ENNAKOINTIMENETELMÄ Ennakoinnin teoriaa Ennakointi puheeksiotossa Huolen puheeksioton ennakointilomake HUOLEN ESITTÄMISEN KESKEISET ASIAT Huolen sanoitus Voimavarakeskeinen puuttuminen Minä viestit ja suora puhe Tuen ja kontrollin yhdistelmä SOSIONOMI MENETELMÄN KÄYTTÄJÄNÄ POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni käsittää teoreettisen katsauksen huolen puheeksiotto- menetelmästä keskeisten käsitteiden avulla. Teoreettisen kuvauksen lisäksi tarkastelen menetelmää sosionomin ammattiosaamisen näkökulmasta. Huolen puheeksiotto on varhaisen puuttumisen menetelmä. Menetelmä on kehitetty Stakesin eli sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Varpu- hankkeessa vuosina Varpu eli varhaisen puuttumisen hanke oli valtakunnallinen ja sitä hallinnoi Stakes ja sosiaali- ja terveysministeriö. Mukana olivat myös keskeiset hallinnonalat ja lastensuojelun- päihde- ja mielenterveysalan järjestöt. Varpu hankkeen tarkoituksena oli kouluttaa ja levittää varhaisen puuttumisen ja tukemisen hyviä käytäntöjä, kehittää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen yhteistoimintaa. Stakes on järjestänyt huolen puheeksiottokoulutusta ja verkostokonsulttikoulutusta eri alojen työntekijöille. Verkostokonsulttikoulutuksessa koulutetaan verkostotyöntekijöitä huolen puheeksioton jälkeiseen yhteistyöhön, verkostopalaverien vetäjiksi. Huolen puheeksioton koulutuksen saaneet työntekijät kouluttavat edelleen muita työntekijöitä menetelmän käyttäjiksi. Varpu- hanketta ovat kehittäneet Stakesissa kehittämispäällikkö Esa Eriksson ja tutkimusprofessori Tom Erik Arnkil. Heiltä on ilmestynyt yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa kirja, Huoli puheeksi, opas varhaisista dialogeista Opas on suunnattu erityisesti peruspalveluiden, kuten päivähoidon, äitiys- ja lastenneuvolan ja koulun työntekijöille. Opas soveltuu tilanteeseen jossa työntekijä epäröi millä tavalla ottaa huolen puheeksi. Oppaassa on esitelty puheeksioton ennakointimenetelmä, joka auttaa työntekijää puuttumaan varhain ja tukihenkisesti. Opinnäytetyössäni olen käyttänyt lähdekirjallisuutena huolen puheeksiotto opasta. Oppaassa on esitelty käsitteet: huolen vyöhykkeistö, subjektiivinen huoli, voimavarakeskeinen puuttuminen, ennakointimenetelmä ja ennakointiin tarkoitetut ennakointilomakkeet.

6 2 2 VARPU HANKE Varpu- hanke on varhaisen puuttumisen valtakunnallinen hanke , joka käynnistyi seuraavasta lausahduksesta: "Miksi aina, kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa, joku taho kertoo että olivathan ongelmat jo vuosia sitten nähtävissä? Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei puututa ajoissa?" Hanketta on kehittänyt kehittämispäällikkö Esa Eriksson ja tutkimusprofessori Tom Erik Arnkil. (Lastensuojelun keskusliitto). Heiltä on ilmestynyt myös kirja, varhaisesta puuttumisesta: Huoli puheeksi, opas varhaisista dialogeista Varpu- eli varhaisen puuttumisen hanke liittyy laajempaan Stakesin Palmuke projektiin, jossa tavoitteena oli kehittää voimavarakeskeisiä menetelmiä, verkostoitunutta työotetta ja ylisektorisia palvelurakenteita. Pyrkimyksenä oli kehittää erityisesti sosiaali- ja terveyshuoltoa sekä muitakin toimijoita verkostoivissa palvelutilanteissa. Projektissa pyrittiin edistämään asiakastyön laatua kehittelemällä kunnioittavan vuoropuhelun metodeja. Projektit toimivat Hämeenlinnassa ja Raisiossa ja tuotoksena oli muun muassa huolen varhaisemmat puheeksiottamiset sekä puheeksiottamiskoulutukset. (Arnkil, Eriksson, Arnkil 2003, 32, 42.) Varpu- hanketta koordinoi Stakes ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä keskeiset hallinnonalat ja lastensuojelun-, päihde- ja mielenterveysalan järjestöt. Vuosina hankkeessa ovat olleet mukana oikeusministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kirkkohallitus, Opetushallitus, Stakes, Suomen Kuntaliitto, A-klinikkasäätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Vanhempainliitto. Järjestöjen Varpu- projekti on loppunut vuonna Varpu hankkeen tarkoituksena on kouluttaa ja levittää varhaisen puuttumisen ja tukemisen hyviä käytäntöjä, kehittää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen yhteistoimintaa. Tarkoituksena on myös edistää välittämisen ja vastuunoton kulttuuria sekä edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä estää syrjäytymistä. Stakesin ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyönä kootaan ja levitetään varhaisen puuttumisen toimivia työmuotoja. Keskeisenä tavoitteena on kehittämistyön ja sen tuotosten saattaminen osaksi perustyötä. (Lastensuojelun keskusliitto.)

7 3 Valtakunnallinen eri hallinnonalojen ja järjestöjen yhteistyö varhaisen puuttumisen kysymyksissä on jatkunut vuosina Yhteistyön tavoitteena oli lisätä eri tahojen tietoa toistensa varhaisen puuttumisen työstä ja toiminnoista yhdistää voimavaroja em. pohjalta sekä tukea paikallista ja seutukunnallista kehittämistoimintaa ja vahvistaa varhaisen puuttumisen käytäntöjä peruspalveluissa ja toiminnoissa. Tähän ovat sitoutuneet sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, oikeusministeriö, puolustusministeriö, sisäasiainministeriö/poliisi, työministeriö, Kirkkohallitus, Opetushallitus, Suomen Kuntaliitto, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Vanhempainliitto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Stakes. (Lastensuojelun keskusliitto.) Varpu-hankkeessa puuttumisen ja tukemisen tarvetta jäsennetään huolen vyöhykkeistön avulla. Vyöhykkeistö on jaettu neljään osaan sen mukaan, minkälainen on työntekijän lapsesta kokema huoli: 1) huoleton tilanne, 2) pieni huoli, 3) ns. huolen harmaa vyöhyke ja 4) suuri huoli. Huolen harmaa vyöhyke on alue, jolloin työntekijä kokee, etteivät hänen omat auttamiskeinonsa enää riitä. Silloin tarvitaan lisää tukea ja/tai kontrollia. Kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotain epätoivottavaa, kuten vanhempien päihteiden käyttöä. Kontrollikin on tukeen pyrkimistä. Ihmisten elämään puuttuminen on aina samalla lupaus tehdä jotain. (Lastensuojelun keskusliitto.) Stakesin tehtävä Varpu hankkeessa on järjestää puheeksiottamiskoulutusta sekä konsulttitoiminnan koulutusta. Koulutuksen tarkoitus on, että koulutetut työntekijät kouluttavat edelleen kunnan muita työntekijöitä puheeksiottoon. Huolestuttaviin tilanteisiin puuttumista voidaan edistää tekemällä puheeksiottoa seuraava yhteistyö sujuvaksi. Tätä yhteistyötä varten on koulutettu verkostokonsultteja eri kuntiin. Konsulttien tehtävä on työpareina vetää perheen ja viranomaisten verkostopalavereita. Konsultit ovat ulkopuolisia henkilöitä siksi, ettei palavereissa sorruta kiistelemään vastuu- ja valtasuhteista. (Liikamaa, 2003.)

8 4 3 VARHAINEN PUUTTUMINEN 3.1 Varhaisen puuttumisen teoriaa Varhainen puuttuminen käsite on noussut esille luvun lopulla ja luvulla. Käsitettä on kritisoitu ja keskusteluissa sen tilalle on ehdotettu muun muassa varhaista tukea, välittämistä, varhaista vastuuta ja huolta. Varhainen puuttuminen on vakiintunut ammattilaisten ja maallikoiden kieleen. Ammattikielessä puhutaan myös interventiosta, ulkoapäin tulevasta ohjatusta väliintulosta. ( Huhtanen 2007, 22.) Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisemman aikaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen on erilaisia tapoja ja keinoja tarttua esimerkiksi oppilaan käyttäytymiseen, oppimisvaikeuksiin tai hänen hyvinvointiaan uhkaaviin tekijöihin. Ongelmien havaitseminen ja ratkaiseminen tulisi tapahtua varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen on prosessin omainen tapahtuma, jolla ei ole selkeää ja johdonmukaista menettelykaavaa. Se alkaa pienistä havainnoista ja johtaa toimenpiteisiin. Puuttumisen avulla halutaan estää lasten ja nuorten ongelmien lisääntyminen tai kärjistyminen. (Huhtanen 2007, 28.) Varhaista puuttumista ei pidetä yksistään lapsilähtöisiin ongelmiin paneutumisena, vaan puuttuminen koskee myös perhettä ja lapsen kasvuympäristöä. Huolta aiheuttavat asiat ovat usein vaikeita ja johtuvat useista tekijöistä. Varhainen puuttuminen vaatii usein eri alojen asiantuntijoita. Moniammatillinen lähestymistapa on keskeinen piirre varhaisen puuttumisen toiminnassa. Varhaiseen puuttumiseen liittyy olennaisesti ennaltaehkäisevä toiminta eli preventio ja korjaava toiminta eli interventio. Ikävä kyllä, korjaavan työn osuus on lisääntynyt ja ennaltaehkäisevään toimintaan ei ole riittävästi resursseja eikä aikaa. (Huhtanen 2007, ) Varhaisesta puuttumisesta puhuttaessa katseet kohdistetaan usein työntekijöihin, jotka päivittäin työskentelevät lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Äitiys- ja lastenneuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja esimerkiksi seurakunnan päivä- ja perhekerhoissa kohdataan lähes koko ikäluokka, joten mahdollisuudet lasten ja nuorten pulmatilanteiden varhaiseen tunnistamiseen ja tuen antamiseen ovat olemassa. (Socom Kaakkois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus oy.)

9 5 Varhaisesta puuttumisesta puhutaan usein sairauksien, oppimisvaikeuksien, päihteiden käytön, nuorisorikollisuuden ja työttömyyden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Varhaisen puuttumisen kolme näkökulmaa ovat; inhimillisyys eli lapsen kehitys, oikeudellinen eli lapsen oikeudet ja yleiset ihmisoikeudet sekä taloudellinen näkökulma, kustannussäästöt ovat merkittäviä.(lastensuojelun keskusliitto.)

10 6 3.2 Lastensuojelulaki velvoittaa puuttumaan Uusi lastensuojelulaki astui voimaan Lastensuojelulla on kolme perustehtävää: lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä sekä varsinainen lasten suojelutehtävä. (Sosiaaliportti) Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun lähtökohtana on aina lapsen etu. Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan, kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja lainsäädäntö elimien lasta koskevissa toimissa, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti aina lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Lasta on kasvatettava siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muullakaan tavalla loukkaavasti. Yhteiskunnan on pyrittävä tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja tarjottava perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. (sosiaaliportti.) 2 Vastuu lapsen hyvinvoinnista Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi. (Lastensuojelulaki / )

11 7 Uudessa lastensuojelulaissa korostetaan ennaltaehkäisevän lastensuojelun merkitystä. Sillä edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Sitä toteutetaan kunnan palveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa uudessa laissa suunnitelmallista ja tavoitteellista lastensuojelun toimintamuotoa. Uuden lain myötä ehkäisevä työn asema vahvistuu ja systemoituu. Lailla halutaan ohjeistaan kaikki toimijat panostamaan ennaltaehkäisyyn. (Sosiaaliportti.) Lastensuojelun kannalta on ensisijaisen tärkeätä, että, kaikille tarkoitetut yleiset palvelut tukevat lasten kasvatusta. Ongelmien syntymistä voidaan ehkäistä, kun lastensuojelun tarve voidaan havaita mahdollisimman varhain. Palvelujen kehittämisen tavoitteena on myös, että niiden avulla kyetään havaitsemaan milloin lapsi, nuori tai lapsiperhe on erityisen tuen tarpeessa. Varhainen puuttuminen tarkoittaa myös sitä, että esimerkiksi lasten- ja äitiysneuvoloissa, päivähoidossa ja koulussa toimivat henkilöt osaavat ohjata apua tarvitsevia lapsia ja perheitä käyttämään erityispalveluja. (Sosiaaliportti.) Tukea tarvitsevien perheiden tilanteissa on niiden erilaisuudesta huolimatta monia yhteisiä tarpeita ja tehtäviä. Tällaisia ovat vanhemmuuden stressin helpottaminen, asialliset odotukset suhteessa lapseen ja lapsen tarpeisiin vastaaminen myös turhautumisen tilanteessa. Myös sosiaalinen tuki sekä vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen liittyvien tunteiden, uskomusten ja arvojen tutkiminen ovat yhteisiä tarpeita. (Taskinen 2007, 23.)

12 8 4 HUOLEN PUHEEKSIOTTOMENETELMÄ Palmuke eli palvelurakenteen muutos ja henkilöstön kehittämisprojektissa luvun lopulla tuli ilmi työntekijöiden vaikeus ottaa huoltajien päihteiden käyttö puheeksi. Aluksi kehittämispäällikkö Esa Erikson ja tutkimusprofessori Tom Erik Arnkil kehittivät apuvälineeksi huoltajan päihdeasian puheeksiottamisen, joka tuntui toimivan hyvin. Seuraavaksi välineeksi kehitettiin yleisemmin hankalaksi koetun asian puheeksiottaminen. Välinettä kehiteltiin ja projektin jälkeen sitä vielä hiottiin Varpu eli varhaisen puuttumisen projektissa. Kehittelytyössä oli asiantuntijoina mukana kymmeniä psykososiaalisen työn tekijöitä. Jatkossa kehitystyö on painottunut enemmän dialogisuuteen eli hyvän vastavuoroisen kohtaamisen turvaamiseen. (Erikson & Arnkil 2005, 3.) Varpu projektin kehitystyön tuloksena syntyi opas Huoli puheeksi, opas varhaisista dialogeista Oppaan tarkoituksena on madaltaa lasten ja nuorten parissa työskentelevien kynnystä varhaiseen puuttumiseen. Opas sisältää puheeksioton ennakointimenetelmän, joka soveltuu tilanteisiin, jossa työntekijä epäröi miten ottaa huolen puheeksi. Menetelmä auttaa puuttumaan lasta tai nuorta koskeviin huolitilanteeseen varhain ja tukihenkisesti vuoropuhelun katkeamatta. Omaan huoleen tarttuminen ja ennakointien tekeminen mahdollistaa työntekijälle keinon pohtia toimintavaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Huolen puheeksiottaminen vanhempien kanssa voi tuntua vaikealta. Kanssakäyminen on enemmän kuulumisten vaihtoa kuin pulmatilanteista keskustelua. Puheeksiottoa voi estää pelko huoltajan närkästymisestä ja työntekijän taidotkaan eivät riitä vaikeista asioista keskusteluun. Työntekijä voi siirtää puheeksiottamista toivoen, että joku muu tekisi sen. (Erikson & Arnkil 2005, 3 8. ) 4.1 Puheeksioton lähtökohtana subjektiivinen huoli Varhaisen puuttumisen lähtökohtana on huoli lapsesta, nuoresta tai ryhmästä (Huhtanen 2007, 29). Perinteisesti pulmatilanteissa määritellään ja nimetään ongelma. Ongelman ratkaisun jälkeen, alkaa kilpailu siitä, kuka tietää parhaiten, mistä on kysymys ja miten tilanteessa tulee toimia. Ongelman määritys voi tuottaa jälleen uusia ongelmia. Psykososiaalisessa työssä on tuloksellisempaa puhua ongelmien sijaan kunkin omasta huolesta. Huolen puheeksiotto menetelmässä työntekijän on tarttuva omaan koettuun subjektiiviseen huoleensa lapsesta tai nuoresta. (Erikson & Arnkil 2005, 21.)

13 9 Subjektiivinen huoli syntyy kontaktissa ja kohdistuu yhtäaikaisesti lapsen selviämiseen sekä omiin auttamismahdollisuuksiin. Huolen taustalla on työntekijän intuitiivinen kuva lapsen tai nuoren tilanteesta. Intuitiivinen kuva rakentuu työntekijän tunteista, tiedoista ja velvoitteista. Huoli herää työntekijä tekemien havaintojen pohjalta, joita hän tarkastelee suhteessa aikaisempiin kokemuksiin ja tietoihin. Tämä kokonaisvaltainen näkymä ilmenee työntekijällä eriasteisena huolena. Huolen astetta määrittää työntekijän kokemien tunteiden laatu ja voimakkuus. (Erikson & Arnkil 2005, 21.) Yleensä arvostetaan tietoa mutta yleisempää tuntumaa voidaan pitää petollisena vaikka se on kuitenkin tärkeä työväline. Tuntumalla tarkoitetaan tässä tilanteessa työntekijän koulutuksen, työ- ja elämänkokemuksen tuottamaa intuitiivista kuvaa, jonka perusteella hän kiinnittää huomiota tiettyihin asioihin ja niiden merkityksiin. Puhutaan myös niin sanotusta hiljaisesta tiedosta tai äänettömästä ammattitaidosta. Huolen subjektiivisuus saa asiakkaan tilanteen näyttäytymään erilaisena eri toimipisteissä. Toimipisteiden työntekijöillä on omat kontaktit samoihin lapsiin ja nuoriin ja eri perustehtävät. Työntekijöillä on omasta näkökulmastaan niin sanottua kontaktitietoa. Kontaktitieto syntyy vuorovaikutuksessa ja on kokonaisvaltainen kuva toisesta ihmisestä suhteessa työntekijään. Kontaktitietoa on usein vaikea verbalisoida ja se on jokaisella työntekijällä ainutlaatuista. Lapsen tilanteesta saadaan rikkaampi ja monipuolisemmin jos työntekijät kokoavat ja jakavat kontaktitietoaan keskenään. (Erikson & Arnkil 2005, 20 21, 24.) Huolestuminen on normaalia, mutta jos se muuttuu kohtuuttomaksi se kuluttaa työntekijän aikaa ja energiaa. Huoli voi olla muun muassa vanhempien huolta lapsesta tai opettajan huolta oppilaasta. Huolen aiheet saattavat ulottua pitkälle ajalle ja niitä on vaikea tavoittaa. Jokaisella työntekijällä on omat tapansa ja strategiansa huolen kohtaamiseen. Huoli kuluttaa työntekijän aikaa ja energiaa ja estää näkemästä huolen takana olevia oikeita jo olemassa olevia ongelmia. Huolen monista muodoista toiset suojelevat ja toiset uhkaavat henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Terveellinen huoli auttaa suoriutumaan tehokkaasti työstä, välttämään vaaroja sekä oppimaan virheistä. Huolesta voi pahimmillaan kasvaa myös myrkkyä, joka tuhoa elämäniloa, mitätöi saavutukset ja estää ratkaisemasta ongelmia. (Huhtanen 2007, 24.)

14 10 Huolen herääminen ja kohtuullistaminen ovat paikallaan. Ihmiset reagoivat ja huolestuvat eri asioista, omaa huolta on syytä arvioida ja verrata omiin kokemuksiin ja olemassa oleviin tilanteisiin. Huolen määrän saavuttaessa tietyn pisteen interventio eli väliintulo käynnistyy. Interventio pisteen käynnistyminen on yksilöllistä, toiset ovat herkempiä tarttumaan tilanteisiin, toisilla piste venyy. Nyrkkisääntönä voidaan pitää; ei liian varhain, ei myöskään liian myöhään. (Huhtanen 2007, ) Työntekijän oman huolen puheeksiotto on aina perusteltua, kun huoli on muodostunut osaksi työskentelysuhdetta (Erikson & Arnkil 2005, 8). 4.2 Huolen vyöhykkeistö Subjektiivisen huolen astetta ja tuen ja kontrollin suhdetta arvioidaan huolen puheeksiotto menetelmässä huolen vyöhykkeistön avulla. Vyöhykkeistö auttaa työntekijää arvioimaan huolensa määrää suhteessa omiin auttamismahdollisuuksiin ja lisävoimavarojen tarpeeseen. Huolen vyöhykkeistö on yhteistyöväline eri ammattiryhmille heidän arvioidessa huolensa astetta. Vyöhykkeistön avulla luodaan varhaista puuttumista ja yhteistyötä tukevaa kieltä. Huolen asteen arvioinnissa tärkeää ovat lapsiin ja vanhemmuuteen kohdistuvat havainnot, joista voi keskustella kollegoiden ja alan ammattilaisten kanssa. (Erikson & Arnkil 2005, 25; Huhtanen 2004, 48.) Subjektiivinen huoli voidaan nähdä jatkumona, jossa toisessa ääripäässä on huoleton tilanne ja toisessa ääripäässä lapsen tai nuoren koetaan olevan välittömässä vaarassa (Erikson & Arnkil 2005, 26).

15 11 TAULUKKO 1. Työntekijän kokeman lasta/nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö (Stakes, verkostomenetelmät.) Vailla huolta olevassa tilanteessa (1) työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa ja kehittyy normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Vailla huolta olevassa vyöhykkeessä oman toiminnan koetaan sujuvan kuten pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia. (Erikson & Arnkil 2005, 26.) Pienen huolen alueella (2 3) tilanteessa on pientä huolta herättäviä tekijöitä. Huolta saattaa olla toistuvasti, mutta työntekijä uskoo vielä omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Tämän huolen alueet koetaan suhteellisen helpoksi ottaa puheeksi, koska niihin voi tarjota omaa tukeaan. Tuki menee tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Tällä vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen. (Erikson & Arnkil 2005, 26.) Harmaalla vyöhykkeellä (4 5) huoli on tuntuvaa ja kasvavaa. Työntekijän omat auttamiskeinot on jo käytetty tai ne ovat vähissä. Myös usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella ilmenevää huolta on saattanut olla pitkän aikaa. Asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen kytkeytyvien tahojen työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta

16 12 ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa huolta ja kaipaa lisää voimavaroja ja kontrollia. Hän on samanaikaisesti epävarma onko näyttöä riittävästi ja pelkää liioittelevansa. Työntekijä joutuu myös pohtimaan velvollisuuksiaan; sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 40 :n ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja apua lastensuojelun työntekijöiltä. (Erikson & Arnkil 2005, 26.) Suuren huolen alueella (6 7) työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat auttamiskeinot ovat lopussa. Tällä vyöhykkeistön alueelle sijoittuvat huolet eivät anna työntekijälle mahdollisuutta empiä tilanteessa. Työntekijä ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti ja toimintaan mukaan muutoksen kannalta välttämättömät tahot. Siina mielessä tällä kriisivyöhykkeellä on helpompi toimia kuin harmaalla vyöhykkeellä. Tilanne itsessään pakottaa jo toimimaan ottamalla yhteyttä sosiaalityöntekijään, psykiatriin tai poliisiin. (Erikson & Arnkil 2005, 26.)

17 13 5 ENNAKOINTIMENETELMÄ 5.1 Ennakoinnin teoriaa Jokainen ihminen ennakoi rutiininomaisesti ja jatkuvasti mitä tapahtuu seuraavaksi. Tämä on välttämätöntä ihmisen toiminnan ohjauksessa. (Arnkil, Eriksson & Arnkil 2003.) Ennakoinneilla tarkoitetaan tekojen seurausten ennakointeja, ei kokonaisten toiminnallisten kokonaisuuksien vaikutusten ja tulosten arvuuttelua. Ennakoinnissa tehdään intuitiivisen tuntuman pohjalta ajatuskokeita siitä, mitä tapahtuu jos teen tämän tai tuon tai en tee mitään. Ennakointi on psyykkistä orientoitumista. Teot tuottavat paljon reaktioita mutta ei ennakoitavissa olevassa laajuudessa. Teoilla on aiottuja tai ei- aiottuja seurauksia. Ennakointi on jatkuvaa ja lähes tiedostamatonta. Yksinkertaisetkin toiminnot vaativat psyykkistä ohjausta, rutiinitoiminnoissa tämä tulee yhä automaattisemmaksi. Uusissa ja monimutkaisissa tilanteissa ihminen huomaa ennakointitoimintansa, hän saattaa pohtia itsekseen tekoja ja niiden seurauksia. Rutiininomaiset ennakoinnit eivät ole käytettävissä suoraan tietoisesti reflektoitavaksi mutta monimutkaisissa tilanteissa omia olettamuksia on hyödyllistä reflektoida tavanomaista huolellisemmin. (Arnkil 2003, ) Aktiivisen ja passiivisen ennakoijan ero on siinä, että aktiivinen voi reflektoida liikkeittensä ja tekojensa vaikutusta. Passiivinen ennakoija tekee ennakoinnin samassa tilanteessa vain alitajuisesti. Työntekijän ennakoidessa aktiivisesti hän pohtii mitä tapahtuu jos sanon tai teen noin. Hän pohtii myös vastapuolen reaktioita omaan sanomiseen tai tekemiseen. Reflektointi mahdollistaa myös palautteen hyödyntämisen ja oman toiminnan uudelleen arvioinnin. Palautteen ongelmana on yleensä sen runsaus. Jotta palautetta voi hyödyntää pitää rajata näkökulmia ja toimintavaihtoehtoja. Lisääntynyt refleksiivisyys on erityisesti tarpeen muutospyrkimyksissä ja velvoittavissa vastuunalaisissa tilanteissa. Jos tapahtuu toistuvasti aivan muuta kuin on ennakoinut, on välttämätöntä arvioida omaa toimintaansa uudelleen. (Arnkil 2003, )

18 14 Aktiivinen ennakointi mahdollistaa työntekijän oman kontaktitiedon esiintuonnin ja hyödyntämisen käyttökelpoiseen muotoon. Uudenlainen asiantuntemus kysyy refleksiivisiä valmiuksia nähdä asioiden monimuotoisuus ja kyetä asettamaan itsensä monitoimijatilanteisiin. Yksipuolinen ratkaisujen teko on entistä harvinaisempaa. Refleksiivinen asiantuntijuus edellyttää kykyä asettaa itsensä yhteyksiin, joissa kaikki heijastuu takaisin ennemmin tai myöhemmin. Refleksiiviseen ammattitaitoon sisältyy tietoisten ennakointien ja joustavan uudelleen orientoitumisen elementtejä. (Arnkil 2003, ) Tietoisesti ennakoiva työote jäsentää ja selkeyttää toimintaa. Ennakoiminen ei ole kuitenkaan uusi tapa toimia, vaan uutta on ennakointien tietoinen hyödyntäminen. ( Eriksson & Arnkil 2005, 27.) 5.2 Ennakointi puheeksiottossa Ennakointimenetelmä sopii tilanteisiin, jossa työntekijä on epävarma siitä miten ottaa huolen puheeksi. Menetelmä auttaa työntekijää puuttumaan varhain ja tukihenkisesti omaan huoleensa vuoropuhelun katkeamatta. Kun työntekijällä nousee huoli asiakkaasta hän alkaa pohtimaan mitä tilanteessa kannattaa toimia ja mitä toiminnasta seuraa. Ennakoimalla tekojensa seurauksia työntekijä löytää parhaan mahdollisen tavan olla tueksi. Kun puheeksioton välittöminä reaktioina ennustetaan huoltajan myönteistä suhtautumista, on puheeksiottoon helppo ryhtyä. Puheeksiotto voi välittömästi aiheuttaa myös kielteisiä ja pulmallisia reaktioita asiakkaan taholta. Ennakointi auttaa valmistautumaan henkisesti pulmatilanteisiin niin, ettei mene heti hämilleen, pelästy tai jätä asiaa kesken. Työntekijä voi rauhassa kohdata vanhemman kielteiset reaktiot ja jatkaa sen jälkeen asiallista keskustelua. (Eriksson & Arnkil 2005, 7, ) Työntekijä voi joskus kohdata väkivallan uhkaa puheeksioton reaktioina. Jos väkivallanuhkaa on ennakoitu jo ennen puheeksiottoa, on syytä harkita puheeksiottoa uudemman kerran. Tällöin on arvioitava millä muilla keinoilla voisi huoleen puuttua. Huolen luonne ja vakavuus täytyy ottaa huomioon puheeksiottoa suunniteltaessa. Työntekijän tulee miettiä kenen kanssa puheeksioton voi tehdä ja keneltä viranomaistaholta voi pyytää apua tarvittaessa. Työntekijän ei ole missään olosuhteissa syytä vaarantaa turvallisuuttaan mutta työntekijän velvollisuus on viedä lapsen asia aina eteenpäin tavalla tai toisella. (Eriksson & Arnkil 2005, 29.)

19 15 Jos aiemmat puheeksiottotilanteet eivät ole menneet toivottuun suuntaan on pohdittava uusia tukitoimia ja niiden seurauksia. Pitkissä asiakassuhteissa huolta voi olla kertynyt paljon ja toivottomuus vallannut työntekijän. Ennakointien avulla työntekijä voi herätellä toivoa ja uusia toimintamahdollisuuksia. Kyseessä on kuitenkin aina kahden ihmisen välinen vuorovaikutus ja ennakoinnit eivät aina toteudu. Oleellisinta onkin siitä saatu palaute ja ymmärrys ja sen vaikutus tulevaan työskentelyyn. (Eriksson & Arnkil 2005, 28.) 5.3 Huolen puheeksioton ennakointilomake Huolen puheeksioton ennakointimenetelmä on muutettu kolmiosaiseen lomakkeen muotoon ja tiivistetty kysymyssarjoiksi. Kysymykset ovat sellaisia, joita hyvä työtoveri kysyisi työntekijän pohtiessa huolen puheeksiottoa. Puheeksiotto lomake auttaa työntekijää harjoittelemaan käytännössä ennakointimenetelmän ajattelu- ja toimintatapaa. Kun työntekijä on omaksunut ennakointimenetelmän, ei lomaketta välttämättä enää tarvitse. Lomaketta voidaan myöhemmin käyttää myös asioiden ylöskirjaamiseen joka osaltaan auttaa asioiden pohtimista. (Eriksson & Arnkil 2005, 8.) Ensimmäinen osa eli kysymykset tilannetta valittaessa on tarkoitettu tilanteeseen, jossa työntekijä kokee puheeksiottamisen tarpeelliseksi ja haluaa ymmärtää lisää tilanteesta. Työntekijä pohtii mistä on huolissaan lapsen tilanteessa, kuinka suuri huoli on ja mitä tapahtuu, jos ei ota huolta puheeksi? (Eriksson & Arnkil 2005, 12.) (LIITE 1) On tärkeää tutkiskella rauhassa huoltansa ja jäsentää itselleen mistä asioista on huolissaan. Jäsentämin helpottaa keskustelun käymistä. On hyvä pohtia myös, mitä tapahtuisi jos ei ota puheeksi. Kävisikö lapselle huonosti ja mitä omalle työskentelylle tapahtuu lapsen ja perheen kanssa. Myös aiempia ennakointeja samassa tilanteessa kannattaa palauttaa mieleen. Huolen vyöhykkeistöä voi käyttää apuna huolen määrän ja omien auttamismahdollisuuksien arvioimiseen. (Eriksson & Arnkil 2005, 13.)

20 16 Toinen osa, eli kysymykset välittömästi ennen tapaamista, on tilanteeseen jossa työntekijä on valmistautumassa puheeksiottoon. Kysymysten tarkoituksena on löytää arvostava ja luonteva tapa ilmaista huoli. Työntekijän tulee pohtia missä asioissa lapsi tai huoltaja kokee saavansa työntekijältä tukea ja onko asioita joissa asiakas kokee työntekijän uhkaavaksi? Työntekijä voi pohtia, mitä voimavaroja näkee lapsen tilanteessa ja miten ne voisi kertoa huoltajalle? Työntekijä voi miettiä, mitä voisi yhdessä huoltajan kanssa tehdä lapsen tilanteen parantamiseksi. Työntekijä voi ennakoida, miten ottaa huolen ja yhteistyötoiveet esille, mitä tapahtuu puheeksiottotilanteessa, mihin puheeksiottaminen johtaa ja millainen tila ja aika olisivat kohtaamiselle sopivat? (Eriksson & Arnkil 2005, 12.) (LIITE 2) Työntekijä voi hahmottaa omaa asemaansa huoltajaan ja miettiä missä asioissa huoltaja voi kokea työntekijän turvallisena ja tukea antavana. Huoltaja voi kokea työntekijän uhkaavana kokemalla, että työntekijä arvostelee hänen elämäntapaansa. On tärkeää miettiä mitä voimavaroja lapsen tilanteessa on ja mitä kannattaisi tukea. Jo pelkkä voimavarojen tunnistaminen voi vaikuttaa puheeksioton ilmapiiriin. Tukitoimien pohtimisessa pitää miettiä riittääkö työntekijän ja huoltajan yhteistyö vai pitääkö kutsua muita työntekijöitä avuksi. Jos käy niin, että perhe pitää ohjata muihin palveluihin, työntekijä voisi mennä ensimmäisellä kerralla mukaan. (Eriksson & Arnkil 2005, ) Työntekijän tulee miettiä miten sanoittaa huolen ja kertoo voimavaroista. Pitää puhua omasta huolesta ei lapsen ongelmasta. Lomakkeeseen voi kirjata lauseina miten aloittaa keskustelun, sanoittamisen tarkoitus on jäsentää omaa ajattelua. Keskeisintä puheeksiotossa on, että puhutaan lapsen käyttäytymisestä, ei ominaisuuksista. Puheeksioton herättämät tunteet ja reaktiot itsessään ja huoltajassa on syytä ennakoida, jotta vuoropuhelu ei katkeisi. Puheeksiotto tulisi tapahtua rauhallisessa tilassa, ei ovenraossa tai ulkopuolisten kuulleen. Vaitiolovelvollisuus tulee ottaa huomioon. Myös riittävän aja varaaminen takaa tilanteen levollisuuden ja viestittää huoltajalle, että asiaan on paneuduttu. Puheeksioton voi toteuttaa myös parityöskentelynä. Tämä mahdollistaa tuen mahdollisessa riitatilanteessa. (Eriksson & Arnkil 2005, )

21 17 Lomakkeen kolmas osa eli kysymykset heti puheeksioton jälkeen on tarkoitettu pohdittavaksi mahdollisimman pian tapaamisen jälkeen. Työntekijä pohtii miten puheeksiottotilanne meni ja mitkä ovat mietteet ennen puheeksiottoa, sen aikana ja sen jälkeen? Työntekijä voi pohtia ennakointiensa osuvuutta, tapahtuiko kenties jotain yllättävää? Työntekijä voi tässä tilanteessa miettiä lapsen tilanteen uudelleen, huolestuttaako jokin asia vielä ja mitä työntekijä voi tehdä huolen vähentämiseksi? (Eriksson & Arnkil 2005, 13.) (LIITE 3) Työntekijän on hyvä pohtia jälkikäteen saiko hän sanottua huolensa huoltajalle ja löytyikö tilanteesta voimavaroja sekä onnistuiko niiden kuvaaminen? Myös puheeksioton puitteita eli ajan ja paikan sopivuutta voi työntekijä arvioida jälkikäteen. Omien tunnelmien tarkastelu auttaa jäsentämään kokemusta ja ottamaan opiksi tulevia puheeksiotto tilanteita ajatellen. (Eriksson & Arnkil 2005, 16-17).

22 18 6 HUOLEN ESITTÄMISEN KESKEISET ASIAT 6.1 Huolen sanoitus Huolen puheeksiottoa helpottaa lapsen/nuoren käytöksessä tai perheen tilanteesta huolta herättävien asioiden ylöskirjaaminen. Huoli on helpompi konkretisoida jos on käytännön havaintoja huolta aiheuttavista asioista. Työntekijä ei puhu lapsen/nuoren ongelmista, vaan hän kertoo, miten tämä toimii eri tilanteissa. Keskustelu pysyy asiakasta kunnioittavana eikä ole vähättelevää tai arvostelevaa. Huolen sanoittaminen auttaa työntekijää selkiyttämään huolenaihettaan ja tukitoimiaan. Huolen ollessa suuri se voidaan jäsennellä pienempiin osiin ja puheeksiottoa voidaan jakaa useampaan keskustelukertaan. Työntekijän on vaikea puhua avoimesti vanhemmille asioista joita heidän vanhemmuutensa perusteella odotetaan hoitavan. (Eriksson & Arnkil 2005, ) Jos työntekijän huolena on rajaton vanhemmuus, sitä voisi kuvata keskustelussa esimerkeillä. Esimerkiksi lapsi saa karkkia jokaisella kauppareissulla, ei syö kunnon ruokia kotona, vain herkkuja, tahtoo heti kaiken eikä ota muita huomioon ja vanhemmat menevät mukaan lapsen peliin eivätkä aseta lapselle rajoja. Huolenaiheena voi olla myös lapsen levottomuus, sitä voisi kuvailla keskustelussa esimerkiksi, lapsi lähtee kesken ruokailun, riehaantuu ulosmenotilanteissa, ei keskity annettuun tehtäviin ja häiritsee toisten keskittymistä pulisemalla ja tönimällä. (Eriksson & Arnkil 2005, ) 6.2 Voimavarakeskeinen puuttuminen Huolen puheeksioton tavoitteena yhteistyön aikaansaaminen ja asioiden kehittyminen myönteiseen suuntaan. Työntekijä voi antaa myönteistä palautetta vaikeissakin tilanteissa jos hän tunnistaa lapsessa/nuoressa/perheessä olevia voimavaroja. Yhteistyön tarkoituksena on lasta tukeva liittouma, jossa vanhemmat ja työntekijät yhdistävät voimavaransa lapsen tukemiseen. Työntekijän täytyy kunnioittaa asiakasta ja kohdata tämä tasavertaisena kumppanina. Vanhempi on oman elämänsä, kotinsa ja lapsensa asiantuntija ja työntekijällä on oma asiantuntemus. Kun nämä asiantuntijuudet yhdistetään, saadaan aikaan lapsen tilanteen kehitys myönteisempään suuntaan. Puheeksiottotilanteessa on joskus vaikea nähdä mitään myönteisiä seikkoja. Siinä tilanteessa työntekijän tulee miettiä tarkemmin suhdettaan lapseen/nuoreen/vanhempiin. Työntekijän tulee tarkistaa omat ennakkoluulot ja asenteet, kirjata ylös voimavaroja ja miettiä mihin voimavaroihin voisi

23 19 tukea liittää. Lapsen voimavaroja voi olla että hän ulkoilee mielellään, syö hyvin, pitää puolensa, tulee mielellään päiväkotiin, hänellä on hyvä mielikuvitus ja nauttii aikuisen huomiosta. Työntekijä voi ottaa huomioon myös vanhempien voimavaroja, joita voivat olla vanhempien rakkaus lapseen, perheen säännölliset ruokailuajat, lapsella on rajat, vanhemmat osallistuvat vanhempainiltoihin ja lapset ovat aina puhtaissa vaatteissa. (Eriksson & Arnkil 2005, ) 6.3 Minä - viestit ja suora puhe Puheeksiottotilanteessa huoli on kerrottava sellaisena kuin se on ja siellä missä se on. Keskustelu tulee tapahtua kasvotusten, kohteliaasti ja asiakasta kunnioitten. Huoli pitää kertoa aina omana huolena, havaintoina ja kokemuksina. Puheessa tulee käyttää aina minä viestejä. Työntekijä voi aloittaa puheeksioton huoltajan kanssa toteamalla, että minulla on huoli, onko sinulla aikaa? Keskustelun voi aloittaa myös kertomalla huolen aiheen. Työntekijällä voi olla huoli siitä, että lapsi on kovin väsynyt. Oma huoli kerrotaan kuvaamalla omia havaintoja verbeillä, eikä tehdä lapsesta diagnoosia. (Huolen puheeksiottokoulutus, Ylivieska ) Työntekijän ollessa kasvokkain huoltajan kanssa työntekijän asenne huoltajaa kohtaan näkyy tahtomattakin. Asiakkaan asennoitumiseen tai toimintaan voi vaikuttaa vain oman toiminnan kautta. Työntekijän kierrellessä ja kaarrellessa todellista asiaa tai jos hän jättää asian kokonaan sanomatta, asiakas vaistoaa sen. Asiakas saattaa arvailla sitä, mitä työntekijä ei saanut sanotuksi. (Eriksson & Arnkil 2005, 24.) Laadukas viestintätilanne koostuu minä viesteistä ja tekee viestijän tutuksi kuulijalle. Minä viestintä luo turvallisuutta ja on väkivallatonta, tuttuus hälventää ennakkoluuloja ja pelkoja. Työntekijä avautuu asiakkaalle käyttäessään minä viestejä. Kohtaaminen on suoraan puhumista, avoimuutta ja tunteiden ja tarpeiden hyväksymistä. Suora ja selkeä viesti menee parhaiten perille eikä siinä ole tulkinnan mahdollisuuksia. Keskustelutilanne on tällöin tiivistä ja aktivoivaa ja osallistujat ovat innokkaasti mukana, palautteen ollessa koskettavaa ei hymistelevää. ( Raatikainen 1990, 41, 68.)

24 20 Suora puhe vaatii työntekijältä päättäväisyyttä. Sekä omasta sisimmästä että ympäristöstä kumpuavat paineet vievät työntekijän energiaa. Kun työntekijä oppii luottamaan siihen, että hänen sanoillaan on merkitystä muille, hän saa itseluottamusta jakaa näkemyksiään muiden kanssa. Oppiakseen puhumaan suoraan, pitää oppia vaikenemaan ja kuuntelemaan, oppia olemaan myös hiljaa. Suora puhe vaatii työntekijältä tyhjyyteen astumista, jolloin olisi helpompaa palata suunniteltuun puheeseen ja toistaa jo sanottua. Suoran puheen taustalla on dialogiperiaate, jonka tavoitteena on uusi ymmärrys ja yhdessä ajattelu. Kun kyky puhua suoraan ei ole riittävän kehittynyt, olemme liian hiljaisia, emmekä saa tuotua esiin sitä mitä ajattelimme. Jos suoran puheen kyky on viety liian pitkälle, puhumme aivan liikaa ja valtaamme tilaa muilta. Jotta oppii puhumaan suoraan, olisi nähtävät ne ääripäät, jotka itsessä nousevat puhuessa esille. (Isaacs, 2001, 170,173, 182.) 6.4 Tuen ja kontrollin yhdistelmä Voimavarojen löydettyä työntekijän tulee miettiä, mitä tukea hän voi tarjota niiden vahvistamiseksi. Hänen tulee eläytyä ja samaistua perheen tilanteeseen. Asiakkaan tilanteeseen mukaan meneminen tuo lisää ymmärrystä. Mukaan menemisessä on riski, että työntekijöiden ja asiakkaan vuorovaikutustavat heijastelevat keskenään ja perheen vuorovaikutuskuviot tarttuvat työntekijään. Työntekijöiden keskuudessa toistuvat samat ilmiöt kuin perheessäkin.; vaietaan, vetäydytään, syytellään, salaillaan ym. Työntekijä haluisi nähdä itsensä tukijan roolissa, sillä kontrolloivat teot huoltaja voi kokea kielteisinä ja asiakassuhdetta uhkaavana. Työntekijän tukitarjouksia vanhemmille voivat olla keskustelu, säännölliset palaverit ja seuranta, sopimukset vanhempien kanssa, kodinhoitoapu, lomatuki, kohdennettu tuki lapselle ja tukiopetustunnit. (Eriksson & Arnkil 2005, 30-31, 35.) Tuki sosiaalityön menetelmänä on asiakkaan auttamista saavuttamaan asetetut tavoitteet. Tuki voi olla rahallista, palveluiden järjestämistä, ohjauksen ja neuvonnan antamista. Kaikkia tukitoimia yhdistää tuen antamisen suunnitelmallisuus ja välineellisyys. Tuki on väline suunnitelman mukaisen tavoitteiden saavuttamiseksi. ( Jokinen & Juhila 2008, 115.) Tuki voidaan nähdä vuorovaikutukseen kytkeytyvänä toisen ihmisen kohtaamisena. Pyrkimyksenä on irrottautua kontrollista sekä vahvasta tavoitteellisuudesta ja välineellisyydestä. Tukeminen edellyttää asiakkaan tilanteen ja hänen maailmansa ymmärtämistä. Tämä vaatii aitoa kohtaamista sekä ajan ja tilan antamista asiakkaalle. (Jokinen & Juhila 2008, 117; Järvinen 2007, )

25 21 Jos työskentely perheen kanssa on jatkunut ilman tulosta, työntekijä voi miettiä aiempia tukemisyrityksiä ja arvioida niiden seurauksia. Tämän jälkeen työntekijä miettii uusia sopivia tuki kontrolli yhdistelmiä ja ottaa huolen uudestaan puheeksi. Uusien tukitoimien tarjoamisessa on riskinä että huoltaja ei voi ottaa sitä vastaan. Hän voi kokea uhkana sellaiset tukitarjoukset, jotka ovat epätavallisia tai joihin hänellä ei ole voimavaroja juuri nyt. Työntekijän tyrkyttämät, omasta mielestä sopivat tukitoiminnat, eivät edistä lapsen asiaa. Tuki määritellään avustamiseksi, vahvistamiseksi ja kontrolli valvomiseksi ja hallitsemiseksi. Hyvien tuki kontrolliyhdistelmien suunnittelua helpottaa jos työntekijä miettii omaa asemaansa suhteessa huoltajaan. Kokeeko huoltaja hänet uhkana vai kokeeko huoltaja saavansa tukea työntekijältä. Oman aseman pohdinta auttaa valmistautumaan puheeksiottoon ja tukitarjous on helpompi muotoilla tuen ja kontrollin yhdistävästi. (Eriksson & Arnkil 2005, 31 33, 36.) Kontrolli on sosiaalityössä tarkkailua, tietojen varmistamista ja seurantaa. Kontrolliin liitetään rajojen asettaminen ja sanktion mahdollisuus. Kontrolli voi olla myös asiakkaan ja työntekijän itsekontrollia. Kontrolli nähdään negatiivisena asiana, kuten kyttäämisenä ja huonojen asioiden etsimisenä. Työntekijän ja asiakkaan suhdetta jäsentää silloin epäluottamus ja pelko, jotka ovat vaarana asiakassuhteelle. Työntekijän mahdollisuus tukea asiakasta vähenee tai sitä ei ole lainkaan. Kontrollin elementtejä sosiaalialan työhön tuovat lainsäädäntö ja raha. Sosiaalityön ammatillisena haasteen on tilanne- ja asiakaskohtaisen tuki kontrolli tasapainon löytäminen. Työntekijä voi vaikuttaa painotuksiin tuen ja kontrollin välillä ja taitoon kohdata asiakas. (Jokinen & Juhila 2008, 120, 128.) Sopiva tuen ja kontrollin suhde on asiakasta voimaannuttavaa ja lisää asiakkaan omaa hallintaa. Voimaannuttavaa kontrollia on huolen jäsentäminen, epätoivotun käyttäytymisen rajoittaminen ja tuki rajojen hallinnalle. Alistavaa tukea on niin sanottu yliymmärtäminen, puolesta tekeminen sekä riippuvuuden luominen ja ylläpitäminen. Yliymmärtämien jumittaa auttamista ja työntekijä sokeutuu näkemään uusia vaihtoehtoja. Tarjoamalla lisää samaa työntekijän huoli pysyy yllä, eikä tuota uusia ratkaisumahdollisuuksia. Sopivasti toisin tukitarjousta arvioitaessa tulee miettiä mikä perheelle on mahdollista siinä tilanteessa. Tukitoimet ovat pieniä tekoja, joiden avulla yhteistyö säilyy, luodaan luottamusta ja lisätään toiveikkuutta. (Eriksson & Arnkil 2005, 32, 36.)

26 22 Asiakkaan muutosprosessin tukeminen edellyttää myös kontrollin harjoittamista. Tuki ja kontrolli kuuluvat ammatillisen sosiaalityön keinovalikoimiin tai työmenetelmiin. Kontrollia käyttämällä saadaan tietoa mahdollisista ongelmista, jolloin niihin puuttuminen on nopeampaa. Erilaisten hoito-, huolto- tai aktivointisuunnitelmien tekeminen ja seuranta ovat tuen ja kontrollin yhdistelmiä. Tuen ja kontrollin välillä tasapainoilu on ammatillinen haaste sosiaalityössä ja siihen etsitään arkipäivässä jatkuvasti ratkaisuja. ( Jokinen & Juhila 2008, 132.) KUVIO 1. Tuki kontrolliyhdistelmä (Poutanen & Verkka 2007, 25.)

27 23 7 SOSIONOMI MENETELMÄN KÄYTTÄJÄNÄ Tässä kappaleessa tarkastelen huolen puheeksiotto menetelmää sosionomin asiantuntijuuden ja osaamisalueiden näkökulmasta. Sosionomin työ vastaa niihin tarpeisiin, joita kansalaisilla on arjen mielekkyyteen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyen. Tarpeet vaihtelevat elämän eri alueilla, erilaisissa elämäntilanteissa ja elämän eri vaiheissa. Sosionomin asiantuntijuus tarkoittaa kykyä tarkastella yksittäisen asiakkaan tai asiakasryhmä arkielämän jatkuvuuteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja toimintakykyyn liittyviä tarpeita ja jäsentää niitä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Asiantuntijuus merkitsee kykyä tarjota asiakkaan käyttöön elämäntilannetta jäsentävää tukea ja ohjausta tai elämää helpottavia palveluja. (Borgman, Dal Maso, Hankonen, Honkakoski & Lyhty 2001, 6, 8-9.) Sosionomi asiantuntijuuteen liittyy kyky työssään käyttää, löytää ja rajata esiin tulleita kysymyksiä sekä tulee etsiä niihin tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja. Haasteita kohdatessa sosionomi osaa arvioida omien voimavarojen riittävyys ja muiden asiantuntijoiden avun tarpeellisuus. Sosionomi kykenee tarkastelemaan kokemuksia kriittisesti ja reflektoiden. (Savolainen M Ammatinhallinnan kehittyminen.) Sosionomilla on monipuolinen tietoperusta yhteiskunnasta, ihmisen ja yhteiskunnan suhteista, ihmisen kehityksestä ja elämänkulusta, ongelmista, vaikeuksista, vuorovaikutuksesta, sosiaalialan keskistä periaatteista, työkäytännöistä ja menetelmistä. Käytännön taito ja teoreettinen tieto yhdessä tiedostamisen ja arvioimisen kanssa, mahdollistavat näkemyksellisen ja eettisen kehittymisen. Eettinen harkintakyky ja vastuullinen asiakaslähtöinen toiminta ovat osa sosionomin ammattitaitoa ja työtä. Eettinen harkintakyky on ammatilliseen toimintaan liittyvien valintojen ja seurausten tutkimista, pohtimista ja käsittelemistä. Sosionomi pystyy perustelemaan loogiset johtopäätökset eettisesti. (Borgman ym )

28 24 Sosionomin työnkuvaan huolen puheeksiotto menetelmä sisältyy mielestäni luontevasti. Menetelmään on tutustuttu jo koulutuksen yhteydessä. Sosionomi työskentelee usein perheen parissa ja kykenee näin tunnistamaan perheen ongelmat varhain. Huolen puheeksiotto vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä kunnioittavaan asiakkaan kohtaamiseen. Sosionomi kykenee reflektoimaan omaa toimintaa perheen parissa ja vuorovaikutuksessa vanhempien ja lasten kanssa. Sosionomi toimii usein myös työparin kanssa ja moniammatillisessa työryhmässä. Sosionomi kykenee jakamaan kokemustietoaan perheestä ja reflektoimaan omaa ja työparin toimintaa. Työntekijät voivat yhdessä reflektoimalla kehittää omaa ammatillisuuttaan ja osaamistaan myös puheeksiotto menetelmässä. Eeva Tast on lisensiaattityössään tutkinut sosionomin osaamisprofiilia ja tarkastellut sosionomin edellytyksiä varhaiseen puuttumiseen ja huolen puheeksiottoon. Sosionomi osaa arvioida lapsen ja perheen riskitilanteita sekä heikon elämänhallinnan ulottuvuuksia dialogisesti, perheen omia valintoja ja ratkaisuja kunnioittavalla tavalla, sekä etsiä niihin, lasta ja perhettä osallistavia ja voimaannuttavia ratkaisuja. Sosionomilla on taitoa nostaa esille paitsi ongelmat, myös perheiden ja yhteisöjen voimavarat ja mahdollisuudet sekä etsiä yhteistyössä sellaisia toimintatapoja, jotka vahvistavat sekä lasten että perheiden itsetuntoa että perheidentiteettiä. Sosionomilla on kykyä ennaltaehkäisevään huolen puheeksi ottamiseen ja kasvatukselliseen väliintuloon, mutta myös kykyä asettua ammatilliseksi rinnalle kulkijaksi auttamaan koko perheen sosiaalista selviytymistä ja kuntoutumista. (Tast Eeva 2003, 114.) Huolen puheeksioton seurauksena tarvitaan usein tukitoimia muiden viranomaisten avustuksella. Sosionomi tuntee palvelujärjestelmän ja osaa hakea apua perheelle. Myös tuen tarpeen tunnistaminen ja omien voimavarojen riittävyyden arvioiminen on sosionomin vahvaa osaamista. Sosionominkin työtä ohjaa vahva ammattietiikka ja lait. Eettistä harkintaa tarvitaan puuttumisen asteen määrittelyssä sekä puuttumatta jättämisestä. Lastensuojelulaki, erityisesti ilmoitusvelvollisuus on sosionomin tukena hänen epäröidessään puheeksioton tarpeellisuutta ja tukitoimien järjestämistä. Uudessa lastensuojelulaissa on laajennettu ilmoitusvelvollisuus vastuuta koskemaan myös nuorisotyöntekijöitä. Lastensuojelulain tuntemus on sosionomin työnkuvan kannalta välttämättömyys.

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ. Huolen puheeksiotto. Opas. Henriikka Ketola Syksy 2016

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ. Huolen puheeksiotto. Opas. Henriikka Ketola Syksy 2016 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ Huolen puheeksiotto Opas Henriikka Ketola Syksy 2016 Aluksi Tämä on opas siitä, kuinka ottaa huoli puheeksi lapsen tai nuoren kanssa. Opas on tarkoitettu kaikille

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA. Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA. Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta Varhainen avoin yhteistyö Dialoginen palvelukulttuuri koko kunnan tasolla

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke II vaihe 1.11.2007 30.10.2009 sosiaali terveys ja päivähoidon yhteistyöhanke perhepalvelumallien kehittäminen perustyöhön 1.9.2008 TK2008 1 KEHITTYVÄ NAPERO hanke

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus Neljän tuulen risteyksessä Porvoo 7.9.2016 Susanna Leimio Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattorikokeilu Välittäjä-hanke,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja 10.3.2011 Kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja työkäytännöistä seminaari/hotelli Arthur

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET Riitta-Liisa Jukarainen o Raskaudenaikainen (äidin viimeisen raskauskolmanneksen aikana) vavu-haastattelu https://www.thl.fi/documents/732587/741077/vavu_rask auden_aikainen_haastettelu_1.pdf

Lisätiedot

HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI

HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI I S K E E H U P OLI stm.fi/kaste HU 1 rhain a v i s k e a puhe n varhain! a t t o a annatta önkin päästää k i l o u H styöh i e t h y näin 13 isivut 20 THL nett Antaa tukea varhaiseen puuttumiseen voimavaraja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

HUOLEN HARMAA VYÖHYKE. Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017

HUOLEN HARMAA VYÖHYKE. Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017 HUOLEN HARMAA VYÖHYKE Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017 HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Tapa ottaa askarruttavia asioita puheeksi toista loukkaamatta. Tärkeää on, että huoli otetaan puheeksi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä - Avata uusi ikkuna jokaisen työntekijän oman työn tarkastelulle uudesta näkökulmasta. Antaa rohkeutta lähteä rakentamaan uusia yhteistyömuotoja eri

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008 - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus Jouko Ranta osastopäällikkö, prosessipäällikkö Järvenpään

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot