Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. tehty 25 päivänä tammikuuta 1999,

Transkriptio

1 L 64/ NEUVOSTON P¾¾TÖS, tehty 25 päivänä tammikuuta 1999, ydinenergia-alan tutkimus- ja koulutustoimintaa koskevasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) erityisohjelmasta (1998Ð2002) (1999/175/Euratom) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 7 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), 3) Euroopan atomienergiayhteisöä koskevasta yhteisön neljännestä tutkimus- ja koulutustoiminnan puiteohjelmasta (1994Ð1998) 26 päivänä huhtikuuta 1994 tehdyn neuvoston päätöksen 94/268/Euratom ( 5 ) 4 artiklan 2 kohdan sekä neljännen puiteohjelman täytäntöönpanoa koskevista erityisohjelmista tehtyjen neuvoston päätösten 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio on teettänyt ulkopuolisen arvioinnin ja toimittanut sen sekä sitä koskevat päätelmänsä ja huomionsa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ), ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ), sekä katsoo, että 1) neuvosto on päätöksellään 1999/64/Euratom ( 4 ) hyväksynyt tutkimusta ja koulutusta (jäljempänä 'TK') koskevan Euroopan atomienergiayhteisön viidennen puiteohjelman (jäljempänä 'viides puiteohjelma') vuosiksi 1998Ð2002; puiteohjelmassa esitetään ydinenergia-alan tutkimus- ja koulutustoiminnan pääperiaatteet ja tieteelliset ja teknologiset tavoitteet, 2) viidennen puiteohjelman 3 artiklassa säädetään, että puiteohjelma pannaan täytäntöön perustamissopimuksen 7 artiklan mukaisesti laadituin tutkimus- ja koulutusalan erityisohjelmin; kussakin ohjelmassa täsmennetään yksityiskohtaiset säännöt sen toteuttamiseksi, vahvistetaan sen kesto ja säädetään tarpeelliseksi arvioiduista varoista, 4) perustamissopimuksen 7 artiklan mukaisesti yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen Euroopan atomienergiayhteisön viidennen puiteohjelman täytäntöönpanoon osallistumista koskevista säännöistä ( 6 ) (jäljempänä 'osallistumissäännöt' 22 päivänä joulukuuta 1998 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/26/Euratom sovelletaan tähän erityisohjelmaan; sääntöjen nojalla yhteinen tutkimuskeskus voi osallistua tähän erityisohjelmaan kuuluviin epäsuoriin toimiin, 5) tämän ohjelman toteuttamiseksi saattaa olla aiheellista tehdä kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, erityisesti perustamissopimuksen 101 artiklan perusteella, 6) tämän ohjelman toteuttamiseen kuuluu myös sellaisia toimia ja järjestelyjä, joiden tarkoituksena on edistää, levittää ja hyödyntää TK-tuloksia, sekä toimia, joiden tarkoituksena on edistää tutkijoiden liikkuvuutta ja koulutusta, 7) tiedeyhteisön, teollisuuden ja käyttäjien on tärkeää osallistua merkittävästi toiminnan määrittelyyn ja tarvittaessa niiden olisi osallistuttava tämän ohjelman täytäntöönpanoon, ( 1 ) EYVL C 236, , s. 10. ( 2 ) Lausunto annettu 15. joulukuuta 1998 (ei vielä julkaistu 8) viidennen puiteohjelman tutkimustoimet on virallisessa lehdessä). suunnattava myös innovaatioon muun muassa ( 3 ) EYVL C 407, , s ensimmäisen innovaatiota koskevan toimintasuunnitelman ( 4 ) EYVL L 26, , s. 34. tavoitteiden edistämiseksi, ( 5 ) EYVL L 115, , s. 31, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 96/253/Euratom (EYVL L 86, , s. 72). ( 6 ) EYVL L 26, , s. 56.

2 L 64/143 9) JET-hankkeen (Joint European Torus) toteuttamiseksi perustettiin yhteisyritys Joint European Torus neuvoston päätöksellä 78/471/Euratom ( 1 ), 10) tämän ohjelman toteuttamisessa on otettava huomioon yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva yhteisön politiikka, 11) tehokkaalla ja avoimella hallinnolla ohjelmasta tulee tehokkaampi ja käyttäjäystävällisempi, 12) hallinnolliset kulut olisi sisällytettävä yhteisön talousarvioon avoimuutta edistävällä tavalla, 13) tämän ohjelman täytäntöönpanoa on syytä seurata, jotta ohjelmaa voitaisiin tarvittaessa mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen; on myös syytä teettää aikanaan riippumattomilla asiantuntijoilla arviointi ohjelman toteuttamisen etenemisestä, ja 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta rahamäärästä varataan: Ð 238,2 miljoonaa euroa kaudeksi 1998Ð1999 ja Ð 740,8 miljoonaa euroa kaudeksi 2000Ð2002. Neuvosto mukauttaa viimeksi mainittua määrää viidennen puiteohjelman 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan toisessa luetelmakohdassa määritellyin edellytyksin viidennen puiteohjelman 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa. Erityisohjelmaa toteutettaessa ei ennen neuvoston päätöstä saa ylittää ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyä määrää. 3. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa tässä päätöksessä asetettujen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten ottaen huomioon monivuotisten rahoitusnäkymien perusteella käytettävissä olevat varat. 14) tieteellis-teknistä komiteaa (STC) on kuultu, 3 artikla ON TEHNYT T¾M¾N P¾¾TÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään viidennen puiteohjelman 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti 25 päivän tammikuuta 1999 ja 31 päivän joulukuuta 2002 väliseksi ajaksi ydinenergia-alan tutkimus- ja koulutustoimintaa koskeva erityisohjelma (jäljempänä 'erityisohjelma'). 2 artikla 1. Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi arvioitu rahamäärä on viidennen puiteohjelman 2 artiklan mukaisesti 979 miljoonaa euroa, josta enintään 13,5% varataan komission hallinnollisiin menoihin. Tämän rahamäärän viitteellinen jakautuminen käy ilmi liitteestä I. ( 1 ) EYVL L 151, , s. 10, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 98/585/Euratom (EYVL L 282, , s. 65). 1. Erityisohjelman pääperiaatteet, tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja painopisteet käyvät ilmi liitteestä II. Ne ovat yhdenmukaiset viidennen puiteohjelman liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja kolmeen luokkaan jaettujen valintaperusteiden kanssa. 2. Toteutettavien TK-toimien valintaan sovelletaan kyseisten periaatteiden ja perusteiden mukaisesti valintaperusteita, jotka on esitetty osallistumista koskevien sääntöjen 9 artiklassa. Ohjelman toteuttamisessa, mukaan lukien 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu työohjelma, noudatetaan kaikkia kyseisiä perusteita, vaikkakin niitä voidaan painottaa eri tavalla. 3. Erityisohjelmaan sovelletaan osallistumista koskevia sääntöjä. 4. Yhteisön osallistumista erityisohjelman rahoitukseen koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritetään viidennen puiteohjelman 4 artiklassa. Erityisohjelman epäsuorat TK-toimet määritellään viidennen puiteohjelman liitteessä III. Ohjelman täytäntöönpanosäännöt annetaan tämän päätöksen liitteessä III.

3 L 64/ artikla Ottaen huomioon 3 artiklassa tarkoitetut perusteet sekä liitteessä II esitetyt tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja painopisteet komissio: a) seuraa kulloinkin soveltuvalla riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella erityisohjelman täytäntöönpanoa ja tekee tarvittaessa viidennen puiteohjelman 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvostolle ehdotuksia erityisohjelman mukauttamiseksi; ja b) teettää viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvioinnin erityisohjelmaan kuuluvilla aloilla toteutettavista toimista. 5 artikla 1. Komissio laatii työohjelman, jossa määritellään: a) yksityiskohtaisesti liitteessä II olevat tavoitteet ja TK-painopisteet, b) erityisohjelman toteuttamisen viitteellinen aikataulu, c) liitteessä III mainitut koordinointijärjestelyt, sekä d) tarpeen mukaan valintaperusteet ja niiden soveltamista koskevat järjestelyt kutakin epäsuoraa TKtoimintaa varten. 2. Työohjelmassa otetaan huomioon tiedeyhteisön, teollisuuden ja käyttäjien asiaan liittyvät edut. Epäsuorat TK-toimet toteutetaan työohjelman perusteella osallistumista koskevissa säännnöissä säädettyjen menettelyjen mukaisesti. 3. Työohjelma päivitetään tarvittaessa ja komissio antaa sen kaikkien asianomaisten osapuolten käyttöön käyttäjäystävällisessä muodossa, myös sähköisessä muodossa. 6 artikla 1. Komissio vastaa tämän erityisohjelman täytäntöönpanosta. 2. Tämän ohjelman täytäntöönpanossa komissiota avustaa neuvoa-antava komitea. Kyseisen komitean jäsenistö voi vaihdella komitean esityslistalla olevien aiheiden mukaisesti. Fissioon liittyvissä asioissa komitean kokoonpano ja sen toiminnassa noudatettavat säännöt ja menettelyt ovat hallintoa ja yhteensovittamista käsittelevistä neuvoa-antavista komiteoista tehdyssä neuvoston päätöksessä 84/338/Euratom, EHTY, ETY ( 1 ) säädetyn mukaisia. Fuusioon liittyvissä asioissa ne ovat 16 päivänä joulukuuta 1998 fuusio-ohjelmaan liittyvästä neuvoa-antavasta komiteasta tehdyssä neuvoston päätöksessä säädetyn mukaiset. 7 artikla Komissio tiedottaa säännöllisesti viidennen puiteohjelman 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti neuvostolle ja Euroopan parlamentille ohjelman toteuttamisen yleisestä edistymisestä. 8 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 25 päivänä tammikuuta Neuvoston puolesta Puheenjohtaja J. SCHER ( 1 ) EYVL L 177, , s. 25.

4 L 64/145 LIITE I TARPEELLISEKSI ARVIOIDUN RAHAM¾¾R¾N VIITTEELLINEN JAKAUTUMINEN (miljoonaa euroa) Toiminta Määrä a) Avaintoiminnot i) Hallittu lämpöydinfuusio 788 ii) Ydinfissio 142 b) Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvät yleiset toimet 39 c) Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen 10 Yhteensä 979

5 L 64/ LIITE II P¾¾PIIRTEET, TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET SEK¾ PAINOPISTEET JOHDANTO Varmat, kestävät ja kilpailukykyiset energialähteet ovat olennaisen tärkeitä talouskasvulle, hyvinvoinnille ja elämänlaadulle teollisuusmaissa. Kehitysmaiden talouden kehittyminen lisää huomattavasti energian maailmanlaajuista kysyntää, mikä saattaa vaikuttaa polttoaineen hintoihin ja mistä saattaa seurata haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Ongelmia voidaan lieventää vain yhteisillä kansainvälisillä lupaavien teknologioiden kehittämiseen tähtäävillä toimilla. Ottaen huomioon energian kysynnän oletettu kasvu kaikkia mahdollisia energialähteitä on edelleen käytettävä. Ydinenergialla on merkittävä rooli energiatuotannon monipuolistamiseen ja CO 2 -päästöjen vähentämiseen tähtäävässä politiikassa. Ydinenergia mahdollistaa Euroopassa varman ja kestävän sähköntuotannon kilpailukykyiseen hintaan. Ydinenergian turvallisuuden ja varmuuden kehittämiseen tähtäävät toimet voivat vahvistaa yhteisön teollisuuden kilpailukykyä, siten että hyödynnetään eurooppalaisen teknologian edistyneisyyttä ja edistetään ydinenergian hyväksyttävyyttä. Kaikkien säteilylähteiden aiheuttaman altistuksen minimoiminen, lääketieteellinen ja luonnon säteilylle altistuminen mukaan lukien, parantaa elämänlaatua ja edesauttaa terveys- ja ympäristöongelmien käsittelyä. Ohjelman strateginen tavoite Tämän ohjelman tavoitteena on auttaa ydinenergian, niin fuusio- kuin fissioteknologian, täysimääräistä ja kestävää hyödyntämistä parantamalla entisestään nykyisten teknologioiden turvallisuutta ja taloudellisuutta ja tutkimalla uusia lupaavia sovelluksia. Tavoite voidaan jakaa kolmeen osaan: Ð hallittua lämpöydinfuusiota koskeva avaintoiminto, jonka tavoitteena on kehittää koereaktoria koskevan päätöksen ja sen mahdollisen rakentamisen edellyttämää perustaa sekä pidemmällä aikavälillä tarpeellisia peruskäsitteitä ja teknologioita, Ð ydinfissiota koskeva avaintoiminto, jonka tavoitteena on edistää Euroopan ydinlaitosten turvallisuutta, parantaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja varmistaa työntekijöiden ja yleisön suojelu säteilyltä sekä helpottaa jätehuoltoon ja jätteiden hävittämiseen liittyvien kysymysten ratkaisua, sekä Ð tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvät yleiset toimet, joiden tavoitteena on vahvistaa ja kehittää eurooppalaisten tietoja ja taitoja useilla säteilysuojeluun ja terveyteen liittyvillä aloilla. Ydinfuusiota koskeva tutkimus on Euroopassa jo täysin integroitua, mutta ydinfissiota koskevan tutkimuksen integroimista pyritään laajentamaan ja tehostamaan. Ohjelman kaikkien osien kannalta tärkeitä ovat: tieteellinen ja teknologinen yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehokkaan yhteistyön helpottamiseksi tärkeillä yhteisen edun mukaisilla tutkimusaloilla, tulosten levittäminen ja paras mahdollinen hyödyntäminen, ja tutkijoiden kouluttaminen ja liikkuvuus tutkimuksen ja koulutuksen välisen synergian kehittämiseksi sekä suurten tutkimuskeskusten käyttömahdollisuuksien helpottamiseksi. Tämän ohjelman puitteissa toteutetut toimet sovitetaan tarvittaessa tiiviisti yhteen Yhteisen tutkimuskeskuksen suoria toimia koskevan ohjelman kanssa Euroopan atomienergiayhteisön tutkimusta ja koulutusta koskevassa viidennessä puiteohjelmassa kuvatun mukaisesti.

6 L 64/147 a) AVAINTOIMINNOT i) Hallittu lämpöydinfuusio Ta v o i t t e e t j a T K - p a i n o p i s t e e t Viidennessä puiteohjelmassa säädettyihin fuusioenergian pitkän aikavälin tavoitteisiin liittyen tämän avaintoiminnon tavoitteena on kehittää edelleen koereaktorin (Next Step) mahdollisen rakentamisen edellyttämää perustaa fuusioon perustuvan energiatuotannon tieteellisen ja teknologisen toteutettavuuden sekä sen mahdollisten turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien etujen osoittamiseksi. Pidemmällä tähtäimellä se luo pohjaa esittelyreaktorin (DEMO) kehittämiselle. Tähän toimintaan liittyy asiaan kuuluvia fysiikan ja teknologian alan tutkimus- ja kehittämistoimia, joihin myös Euroopan teollisuus osallistuu. Tämän strategian mukaisesti koereaktorin mahdollinen rakentaminen olisi toteutettava kansainvälisenä yhteistyönä esim. kansainvälisen lämpöydinkoereaktorin (ITER) puitteissa. Avaintoiminnon olisi edistettävä yhteisön tieteellistä, teknistä, rahoituksellista ja järjestäytymiseen liittyvää valmiutta päättää koereaktorista ja tukea sen rakentamista. Fuusioenergian osuutta turvallisessa ja puhtaassa perusenergiantuotannossa tutkitaan sosioekonomisia näkökohtia koskevien tutkimusten yhteydessä. Tutkijoiden ja teknisen henkilökunnan kouluttaminen ja liikkuvuus sekä tulosten levittäminen ja tiedon välittäminen yleisölle ovat olennainen osa tätä avaintoimintoa. Edellä kuvattu strategia koostuu kolmesta päälinjasta: Ð Next Step -toimet Fuusioenergiaan liittyvien fysiikan ja teknologian alan toimien tavoitteena on parantaa etenkin järjestöjen, JETin ja Euroopan teollisuuden kykyä rakentaa ja käyttää koereaktoria. Eurooppa osallistuu jatkossakin ITERin tekniseen suunnitteluun (EDA) sen mahdollista rakentamista silmällä pitäen. Tutkimuksen painopisteet: rakenteen viimeistely, prototyyppien testauksen ja niihin liittyvän tutkimuksen päätökseen saattaminen, hankintaeritelmien viimeistely, tarpeellisen tieteellisen perustan vahvistaminen, koereaktorin suunnittelun mukauttaminen ainakin yhtä tiettyä mahdollista sijoituspaikkaa silmällä pitäen Euroopan unionissa ja vuoropuhelun aloittaminen mahdollisten lupaviranomaisten kanssa, JETin täysimittainen toteuttaminen, tutkitaan Euratomiin liittyviä järjestöjä edustavien tiimien mahdollisuutta käyttää JETin laitteistoja Next Step -hankkeeseen liittyvän lisätiedon hankkimiseksi. Ð Konseptin parantaminen Fysiikan alan rakenteellisilla toimilla pyritään kehittämään fuusiolaitteistojen peruskonseptia myös Next Step -hankkeen valmistelua ja DEMO-hankkeen konseptin määrittelyä silmällä pitäen. Tutkimuksen painopisteet: edellisen puiteohjelman aikana päätetty fuusiolaitteistojen rakentaminen, käyttö ja kehittäminen, ja muiden nykyisten laitteistojen kehittäminen, fuusioplasmaa koskeva diagnostiikka ja toimintatavat, teoreettisten tutkimusten jatkaminen, fuusiokokeen toteuttamiseen syrjäisessä paikassa tähtäävät tutkimukset ja magneettisen koossapidon Ð joka kattaa tokamakiin liittyvän perustutkimuksen ja useiden sellaisten mahdollisuuksien tavoittelun kuin stellaraattori, ºspherical tokamakeº ja ºreversed field pinchº Ð lisäksi siviilisektorilla toteutettavan inertiafuusiota ja mahdollisia vaihtoehtoisia suunnitelmia koskevan tutkimustoiminnan koordinointi osana yhteydenpitotoimia. Ð Pitkän aikavälin teknologia Rakenteellisilla teknologian alan toimilla pyritään pidemmällä aikavälillä esittelyreaktorin (DE- MO) ja myöhemmin reaktorin prototyypin valmistamiseen. Tutkimuksen painopisteet: Tritiumia tuottavien vaippojen ja DEMOn moduulien rakentamiseen soveltuvien materiaalien kehittäminen, DEMOon soveltuvia matalan säteilytason ja säteilynkestäviä materiaaleja koskevien tutkimusten toteuttaminen, uusi turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskeva arviointi, DEMOn rakennekonseptiin liittyvä tutkimus.

7 L 64/ Myös fuusioenergian sosioekonomisia näkökohtia tutkitaan. Sosioekonomisiin tutkimuksiin sisältyy fuusioenergian kustannusten ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden arviointi muihin energialähteisiin verrattuna, minkä perusteella voitaisiin arvioida sen mahdollista osuutta kestävässä energiantuotannossa. Nämä tutkimukset täydentävät teknologista toimintaa ja niiden pohjalta päätetään ohjelman tulevasta suunnasta. ii) Ydinfissio Ta v o i t t e e t j a T K - p a i n o p i s t e e t Tärkeimpinä tavoitteina on auttaa varmistamaan Euroopan ydinlaitosten turvallisuus, parantaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, varmistaa työntekijöiden ja yleisön suojelu sekä radioaktiivisen jätteen turvallinen ja tehokas jätehuolto ja lopullinen sijoittaminen sekä tutkia innovatiivisempia konsepteja, jotka ovat kestäviä ja mahdollisesti vaikuttavat pidemmällä aikavälillä myönteisesti talouteen, turvallisuuteen, terveyteen ja ympäristöön. Tutkimus on pääasiassa tieteellistä ja teknologista, mutta sillä on myös merkittävä sosioekonominen ulottuvuus. Lisäksi tavoitteena on edistää koulutuksen kautta unionin korkeatasoista asiantuntemusta ja osaamista ydinfission alalla. Ð Olemassa olevien laitosten toimintaturvallisuus Tutkimuksessa keskitytään olemassa olevien laitosten turvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin, mukaan lukien reaktoreiden eliniän pidentämiseen liittyvät turvallisuusnäkökohdat. TK-painopisteet: yhteisen lähtökohdan ja yhteisten menetelmien kehittäminen turvallisen jäljellä olevan eliniän määrittämiseksi, vanhenemisen vaikutukset rakenteiden ja järjestelmien eheyteen, tarkastus- ja valvontamenetelmien parantaminen turvallisuuden edistämiseksi ja työstä johtuvan altistumisen vähentämiseksi, ohjausjärjestelmien uudistaminen, ihmisen ja koneen vuorovaikutus, turvallisuuden järjestäminen ja siitä huolehtiminen. Ð Polttoainekierron turvallisuus Tutkimuksen tavoitteena on kehittää aiempaa parempia menetelmiä koko kierron, myös nykyisten reaktoreiden, turvallisuuden arvioimiseksi, varmistamiseksi ja parantamiseksi, antaa poliittisille päätöksille parempi perusta, edistää sellaisten turvallisuuteen liittyvien parhaiden toimintatapojen omaksumista, jotka ovat sekä kustannustehokkaita että hyväksyttäviä, sekä edistää yleisön luottamusta ydinfissioon. Erityistä huomiota kiinnitetään onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan onnettomuustilanteissa sekä tieteellisesti perusteltuihin ratkaisuihin radioaktiivisen jätteen jätehuollon ja loppusijoituksen osalta. TK-painopisteet: vakavien onnettomuuksien tekniset näkökohdat, onnettomuuksien ja niiden jälkitilanteiden ehkäisy-, lievennys- ja hallintastrategiat ja -keinot, yhteisymmärryksen saavuttaminen radioaktiivisen jätteen jätehuollosta ja loppusijoituksesta erityisesti pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen osalta ja sen minimoiminen esim. kemiallisella eristämisellä ja muuttamalla pitkäikäisiä isotooppeja lyhytikäisiksi isotoopeiksi, maanalaisiin varastoihin varastoimisen teknisen toteutettavuuden testaaminen ja osoittaminen, varastoimiskyvyn arviointi mukaan lukien, varastoitujen komponenttien pitkän aikavälin käyttäytyminen ja suurissa laitoksissa, myös maanalaisissa laboratorioissa, toteutettavat kokeet, paremmat menetelmät turvallisuuden arvioimiseksi ja hallitsemiseksi, yhteiskunnalliset näkökohdat mukaan lukien, parhaiden toimintatapojen kehittäminen sekä tietokantojen ylläpitäminen ja ajantasaistaminen myös käytöstä poistettavien ydinlaitosten osalta. Ð Uusien järjestelmien turvallisuus ja tehokkuus Tutkimuksessa keskitytään parantamaan uusien järjestelmien ja laitosten turvallisuutta ja kilpailukykyä kestävän kehityksen mukaisesti, mukaan lukien edistyneet ja tehokkaammat polttoaineet ja sellaiset innovatiivisemmat ja täysin uudet energiantuotantotavat, joilla on kustannuksiin, turvallisuuteen (parempi jätehuolto ja fissiilin materiaalin käyttö), ympäristövaikutuksiin ja ydinmateriaalin leviämisen estämiseen liittyviä etuja. TK-painopisteet: Innovatiiviset reaktorimallit ja jätehuoltoa koskevat suunnitelmat, uudet polttoaineet, esim. fissiilin materiaalin parempi käyttö, koko polttoainekierron optimointi turvallisuus-, terveys- ja ympäristönäkökohdat mukaan lukien, paremmat passiiviseen turvallisuuteen liittyvät

8 L 64/149 ominaisuudet ja valvontajärjestelmät, materiaalien ja laitteiden pidempi käyttöikä ja pienempi tarkastusten ja huollon tarve. Ð Säteilysuojelu Tutkimuksen tavoitteena on auttaa käyttäjiä ja sääntelyviranomaisia suojelemaan työntekijöitä ja yleisöä ydinpolttoainekiertoon liittyvien toimien aikana, hallitsemaan ydinonnettomuus- ja säteilyvaaratilanteita sekä kunnostamaan saastunut ympäristö. Tavoitteena on avaintoiminnon tavoitteiden saavuttaminen. TK-painopisteet: integroitu riskinhallinta ja suojelun optimointi, työhön liittyvän altistuksen tosiaikainen seuranta työpaikoilla, päätöksenteon tukeminen, tietojen vaihto ja seurantastrategiat hätätilanteiden hallintaa varten, saastuneen ympäristön kunnostaminen ja hoito pitkällä aikavälillä. b) TUTKIMUKSEEN JA TEKNOLOGISEEN KEHITT¾MISEEN LIITTYV¾T YLEISET TOIMET Ta v o i t t e e t j a T K - p a i n o p i s t e e t Tavoitteena on vahvistaa ja kehittää eurooppalaisia tietoja ja taitoja säteilyyn liittyvien tieteiden alalla seuraaviin tavoitteisiin pääsemiseksi: säteilyn teollisen ja lääketieteellisen käytön turvallisuuden ja tehokkuuden parantaminen, luonnon säteilylähteistä johtuvan altistumisen parempi arviointi ja hallinta, säteilysuojelustandardien kehittämiseen ja käytännön soveltamiseen annettava tuki. Ð Säteilysuojelu ja terveys Tutkimuksessa painotetaan ionisoivaan säteilyyn liittyvien vaarojen aiempaa parempaa ymmärtämistä, erityisesti pienten säteilyannosten vaikutuksia ihmiseen, sekä perusteiden kehittämistä niiden vaarojen arvioimiseksi, jotka aiheutuvat pitkäaikaisesta altistumisesta ionisoivalle säteilylle. TK-painopisteet: biologisten varhais- ja myöhäisvaikutusten biofyysiset ja molekyylibiologiset näkökohdat sekä niiden terveysvaikutukset, jotka liittyvät mm. DNA-vaurioihin, epidemiologia, säteilyvammojen ennaltaehkäisy ja hoito. Ð Radioaktiivisten aineiden siirtyminen ympäristöön Tutkimuksessa pyritään lisäämään ymmärtämystä radioaktiivisten aineiden käyttäytymisestä ympäristössä järkevän politiikan ja hyvien toimintatapojen kehittämiseksi ympäristössä esiintyvien luonnollisten ja keinotekoisten säteilylähteiden vaikutusten hallintaan. TK-painopisteet: radionuklidien käyttäytyminen ja virtaaminen biosfäärissä, arvioida erilaisten ympäristöjen herkistymistä radioaktiiviselle saasteelle, saastuneiden ympäristöjen kunnostamisen käsitteelliset ja metodologiset perusteet. Ð Säteilyn teollinen ja lääketieteellinen käyttö sekä luonnolliset säteilylähteet Tutkimuksessa painotetaan säteilyn lääketieteellisen ja teollisen käytön turvallisuuden ja tehokkuuden parantamista ja luonnon säteilylähteistä johtuvan altistumisen aiempaa parempaa arviointia ja hallintaa sekä säteilysuojelun parantamiseen liittyviä käsitteellisiä ja metodologisia kysymyksiä. TK-painopisteet: innovatiivinen lähestymistapa säteilyn käytössä lääketieteellisen diagnosoinnin ja teollisuuden alalla säteilysuojelun optimointi teollisuudessa ja lääketieteessä, luonnollisen säteilyaltistuksen hallinta, vaarojen havaitseminen ja niistä tiedottaminen. Ð Sisäinen ja ulkoinen dosimetria Tutkimuksessa painotetaan ulkoisista tai sisäisistä lähteistä aiheutuvan säteilyaltistuksen arviointimenetelmien sekä innovatiivisten seurantamenetelmien kehittämistä, joissa hyödynnetään materiaalitieteessä ja digitaalielektroniikassa saavutettua edistystä. TK-painopisteet: monimutkaisten säteilykenttien ja yhdistyneiden radionuklidien dosimetria, retrospektiivinen dosimetria, innovatiiviset seurantatekniikat.

9 L 64/ c) TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN TUKEMINEN Euroopan ydintutkimuslaitosten ja muiden ydinalan järjestöjen välinen yhteistyö on suhteellisen pitkälle kehittynyttä. Sitä tulisi edelleen tehostaa tulevaisuudessa, koska monia kansallisia ydintutkimusohjelmia parhaillaan rationalisoidaan ja supistetaan. Tutkimusta on tarpeen integroida ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin, jotta voidaan jatkossakin varmistaa ydinenergian turvallinen käyttö ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn säilyminen. Ta v o i t t e e t j a t o i m i n n a t Tavoitteena on edistää yhteisön ydintutkimuksen tulosten saatavuutta ja kehittää tutkimuskentän yhdenmukaisuutta, jotta käytettävissä olevia voimavaroja voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn eduksi ja jotta edelleen voidaan varmistaa ydinteknologian turvallinen ja hyväksyttävä käyttö. Suurlaitteistot ja suuret laitokset Jatkuva mahdollisuus käyttää suurlaitteistoja on olennaisen tärkeä ja sitä voidaan helpottaa yhteiskäytöllä ja yhteistyöohjelmilla. Ensisijaisia tukialueita ovat reaktorisydämen kulumisen ja turvalaitteiden toiminnan tutkimiseen sekä laitteiden testaukseen käytettävät laitteistot, kiihdyttimet ja maanalaiset laboratoriot, joissa voidaan testata ja esitellä syvälle maaperään tehtävää jätteiden loppusijoitusta ja suorittaa dosimetrisiä ja radiobiologisia kokeita. Verkostot Nykyisiä verkostoja vahvistetaan ja uusia perustetaan, jos niiden voidaan osoittaa edistävän ohjelmatavoitteiden tai yhteisön yleisempien tavoitteiden saavuttamista. Tuetaan laajamittaisia ja monimuotoisia verkostoja, joissa keskitytään seuraaviin asioihin: ydinturvallisuus, jätehuolto ja jätteiden loppusijoitus, ydinlaitosten poistaminen käytöstä, hätätilavalmiudet ja -reagointi, säteilysuojelu, uudet turvallisuuskysymykset ja muut tekniset kysymykset. Tietokannat ja kudospankit Nykyisiä tietokantoja kehitetään ja uusia perustetaan tarvittaessa. Tietokantoja kehitetään tai perustetaan seuraavilla painopistealoilla: ydinlaitosten käytöstäpoisto- ja purkutekniikat, jätteiden loppusijoitusmenetelmien tehokkuus ja turvallisuus, tärkeimpien komponenttien turvallisuusarvionti, vakavien onnettomuuksien seurausten rajoittaminen, epidemiologiset tutkimukset. Lisäksi perustetaan tietopankki, johon tallennetaan sädehoitoa saaneiden potilaiden ja ydinonnettomuuksiin joutuneiden ihmisten kudoksia ja biologisia näytteitä, jotta voidaan kehittää mm. säteilyn aiheuttamien vammojen yhteistä epidemiologista ja biologista tutkimusta.

10 L 64/151 LIITE III OHJELMAN ERITYISET T¾YT¾NTÖÖNPANOS¾¾NNÖT Erityisohjelma pannaan täytäntöön epäsuorilla TK-toimilla viidennen puiteohjelman liitteen III mukaisesti lukuun ottamatta seuraavia toimia: i) kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön myönnettävät apurahat ja ii) tutkimuskoulutusverkostot, jotka määritellään tämän liitteen kohdassa 2. Lisäksi tähän ohjelmaan sovelletaan seuraavia erityissääntöjä: 1. Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteitä ovat erityisesti seuraavat: Ð erityisohjelmaa tukeva tutkimus, myös tulevan toiminnan valmistelu ja erityisesti fuusion sosiaalistaloudelliset näkökohdat (kuten kustannusten ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden arviointi), Ð tietojen vaihto, konferenssit, seminaarit, workshop-kokoontumiset sekä tieteelliset ja tekniset kokoukset, Ð ulkopuoliseen asiantuntemukseen turvautuminen esimerkiksi tieteellisiä tietokantoja käyttäen, erityisesti viidennen puiteohjelman 5 artiklan 1 kohdan mukaista erityisohjelman seurantaa ja viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdan mukaista ulkopuolista arviointia varten sekä epäsuorien TK-toimien arvioimiseksi ja niiden täytäntöönpanon valvomiseksi, Ð tiedotus ja tiedonlevitys, mukaan lukien tieteelliset julkaisut, sekä tulosten hyödyntämiseen ja teknologian siirtoon liittyvät toimet. Tiedonlevitys toteutetaan perustamissopimuksen II osaston 2 luvun määräysten mukaisesti, Ð erityisohjelman kattamat TK-toimintaan liittyvät koulutusohjelmat, muun muassa ydinfissiota koskevaan avaintoimintoon liittyvä erityiskoulutus, jonka tarkoituksena on säilyttää yhteisön sisäinen asiantuntemus ja pätevyys korkealla tasolla. Koulutus täydentää kansallisia koulutusohjelmia erityistarpeiden mukaan (esim. yhteisön lisäarvo, toissijaisuus). Erityistä huomiota kiinnitetään koulutukseen, joka tähtää kansallisten ja yhteisön tutkimusohjelmien tulosten nopeaan levitykseen, Ð sellaisten ohjelmien edistäminen, joilla annetaan tietoja ja tukea tutkimuksen alan toimijoille pkyritykset mukaan luettuina. 2. Täydentävät koulutusohjelmat Erityisohjelmaa varten toteutetaan seuraavat kaksi soveltamisalaltaan rajoitettua koulutusohjelmaa: Ð kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön myönnettävät apurahat: osana ydinfissiota koskevaa avaintoimintoa kyseisillä apurahoilla annetaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden nuorille tutkijoille mahdollisuus työskennellä erityisohjelman toteuttamiseen osallistuvissa yhteisön laboratorioissa. Ð tutkimuskoulutusverkostot: kehittyneille tai uusille tutkimusaloille perustetut verkostot käsittelevät tutkijoiden vapaasti valitsemia aiheita. Niiden tavoitteena on kouluttaa jatko-opiskelijoita sekä väitöskirjan tehneitä nuoria tutkijoita. 3. Määrärahat Epäsuoriin TK-toimiin osoitettujen määrärahojen taso vahvistetaan viidennen puiteohjelman liitteessä III.

11 L 64/ Hallittua lämpöydinfuusiota koskevan avaintoiminnon osalta osallistumista erityisohjelmaan suunnitellaan jäsenvaltioiden (sekä Sveitsin) tai jäsenvaltioiden järjestöjen kanssa tehtävien assosiaatiosopimusten puitteissa, tai JET-yhteishankkeen, NET-sopimuksen tai minkä tahansa yhteisön ja assosioituneiden järjestöjen välillä tehdyn monenvälisen sopimuksen (jossa otetaan huomioon yhteisön osallistuminen ITER-EDA-sopimukseen) tai muiden lyhytkestoisten sopimusten puitteissa, erityisesti sellaisten jäsenvaltioiden järjestöjen kanssa, joilla ei ole assosiaatiota. Viidennen puiteohjelman liitteessä III olevan 4 kohdan mukaisesti hankkeet toteutetaan kustannustenjakoperiaatteella toteutetun tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puitteissa. Nämä pannaan täytäntöön noudattaen menettelyjä, joista määrätään assosiaatiosopimuksissa, JET-yhteishankkeen perussäännössä, NET-sopimuksessa, ITER-EDA-sopimuksessa tai muissa yhteisön ja sellaisten assosioituneiden järjestöjen ja/tai oikeusmuodostumien monenvälisissä sopimuksissa, joita voidaan muodostaa erityisohjelman 6 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan komitean suostumuksella. Yhteenliittymien perustamista yhteisen tavoitteen omaavia integroituja hankkeita varten kannustetaan. Viidennestä puiteohjelmasta maksetaan pääsääntöisesti 25 prosentin suuruinen yhdenmukainen vuosittainen määrä, assosiaatioiden juokseviin menoihin sekä lyhytkestoisiin sopimuksiin. Erityisohjelman 6 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan komissio voi osallistua Ð 45 prosenttin yhdenmukaisella osuudella sellaisten erikseen nimettyjen hankkeiden pääomakustannusten rahoitukseen, joille erityisohjelman 6 artiklassa tarkoitettu neuvoa-antava komitea on myöntänyt ensisijaisen aseman, Ð enintään 75 prosentin osuudella sellaisten erikseen nimettyjen toimintojen (kuten JET-laitteistojen mahdollinen käyttö vuoden 1999 jälkeen) rahoitukseen, jotka toteutetaan Euratomin ja assosioituneen järjestön ja oikeusmuodostuman välisellä monenvälisellä sopimuksella, Ð 100 prosenttiin asti sellaisten hankintojen ja palvelujen rahoitukseen, joita vain teollisuus voi suorittaa tai tuottaa. Sellaisten hankkeiden ja toimintojen osalta, jotka saavat enintään 45 tai 75 prosenttista rahoitusta, kaikilla hallittua lämpöydinfuusiota koskevaan avaintoimintoon osallistuvilla assosiaatioilla ja järjestöillä on oikeus ottaa osaa kyseisillä laitteilla suoritettaviin kokeisiin. Yhteisön osallistumista JET-yhteishankkeeseen koskevat yksityiskohtaiset säännöt on vahvistettu JET-yhteishankkeen perussäännössä, joka hyväksyttiin ºJoint European Torus (JET)º -yhteishankkeen perustamisesta 30 päivänä toukokuuta 1978 tehdyllä neuvoston päätöksellä 78/471/Euratom ( 1 ). Yhteisön osallistumista eriteltyyn ITER-hankkeeseen (ITER-EDA) liittyviin toimintoihin koskevat yksityiskohtaiset säännöt on vahvistettu EDA-sopimuksessa ( 2 ), kyseisen sopimuksen pöytäkirjassa n:o 2 sekä siihen liitetyissä asiakirjoissa ( 3 ) ja muutoksessa, jolla jatketaan EDA-sopimuksen ja muiden asiaankuuluvien järjestelyjen voimassaoloa ( 4 ). 4. Osallistumissääntöjä koskevat lisäsäännökset Osallistumissääntöjen 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut sopimukset ovat yhteisön ja assosioituneen järjestön ja/tai yrityksen välisiä sopimuksia. Erityisohjelman 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa komiteaa on kuultava näistä sopimuksista. Viidennen puiteohjelman liitteen II ja osallistumissääntöjen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti Keski- ja Itä-Euroopan maihin tai aiemmin Neuvostoliittoon kuuluneisiin valtioihin sijoittuneet oikeusmuodostumat voivat saada viidennen puiteohjelman mukaista rahoitusta ydinfission alalla, edellyttäen että ne edistävät merkittävästi erityisohjelman tavoitteiden saavuttamista eikä tätä voida muilla keinoin toteuttaa. ( 1 ) EYVL L 151, , s. 10, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 98/585/Euratom (EYVL L 282, , s. 65). ( 2 ) EYVL L 244, , s. 13. ( 3 ) EYVL L 114, , s. 25. ( 4 ) EYVL L 335, , s. 61.

12 L 64/ Koordinointijärjestelyt Komissio pyrkii varmistamaan ohjelman mukaisten epäsuorien TK-toimien toisiaan täydentävän luonteen, erityisesti ryhmittämällä ne yhteisen tavoitteen mukaisesti, sekä välttämään päällekkäisyyksiä ottaen huomioon epäsuoria TK-toimia ehdottaneiden tahojen lailliset edut. Koordinointia toteutetaan myös mahdollisimman pitkälle erityisohjelman mukaisten ja seuraavien toimien välillä: Ð muut viidennen puiteohjelman täytäntöönpanemiseksi toteutettavat erityisohjelmat, Ð Euroopan yhteisön viidennestä puiteohjelmasta tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien toimien osalta (1998Ð2002) 22 päivänä joulukuuta 1998 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 182/1999/EY ( 1 ) täytäntöönpanemiseksi toteutetut tutkimusta, teknologista kehitystä ja esittelyä koskevat ohjelmat, Ð muut Euroopan tutkimuskehykset Eureka ja COST mukaan luettuina, Ð muut yhteisön tutkimukseen liittyvät välineet. Koordinointiin sisältyy i) yhteisten teemojen tai painopisteiden nimeäminen, mikä johtaa Ð Ð tietojen vaihtoon, yhteisesti päätettyjen töiden toteuttamiseen, jolloin jokin osallistumissääntöjen 8 artiklassa tarkoitettu menettely aloitetaan yhteisesti, ii) epäsuoria TK-toimia koskevien ehdotusten uudelleenjako erityisohjelman ja viidennen EY:n puiteohjelman erityisten tutkimusta, teknologista kehitystä ja esittelyä koskevien ohjelmien välillä. ( 1 ) Päätös tehty 22. joulukuuta 1998 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).