Tutkimuksen ja koulutuksen erityisohjelma: Ydinenergia-ala *

Transkriptio

1 P5_TA(2002)0311 Tutkimuksen ja koulutuksen erityisohjelma: Ydinenergia-ala * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma muutetusta ehdotuksesta neuvoston päätökseksi ydinenergia-alan tutkimuksen ja koulutuksen erityisohjelmasta (Euratom) ( ) (KOM(2002) 43 C5-0215/ /0125(CNS)) (Kuulemismenettely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen ja komission muutetun ehdotuksen neuvostolle (KOM(2001) ja KOM(2002) 43), neuvoston kuultua sitä Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti (C5-0215/2002), ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, ottaa huomioon teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A5-0209/2002), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. 1 EYVL C 240 E, , s \\epades\adoptes\adoptes_definiti\02-06\ fi.doc PE \ 1

2 Komission teksti Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a) ITER-hanketta koskevien kansainvälisten neuvottelujen päättymisen ja hankkeen yhteistä toteuttamista koskevan erillispäätöksen tekemisen odotetaan ajoittuvan vuosille Euroopan unionin maailmanlaajuista johtoasemaa fuusioteknologian alalla olisi vahvistettava tukemalla neuvotteluissa voimakkaasti eurooppalaista sijaintipaikkaa ITER-hankkeelle. Tarkistus 2 3 artikla Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. Sotilaallisiin tarkoituksiin liittyvää tutkimusta ei rahoiteta. Tarkistus 3 7 artiklan 1 kohdan 1 a alakohta (uusi) Tarkistus 4 Liite I, 1 jakso, 1 kohta Komissio tiedottaa etukäteen budjettivallan käyttäjälle, jos se aikoo poiketa vuosittaisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä menojakaumasta. Ydinenergia, josta saadaan 35 prosenttia Euroopan unionissa tuotetusta sähköstä, on merkittävä osatekijä ilmastonmuutoksen torjunnasta ja EU:n energiariippuvuuden vähentämisestä käytävässä keskustelussa. Ydinenergia-alalla on kuitenkin edelleen ratkaistavanaan vaikeita kysymyksiä. Hallittu lämpöydinfuusio puolestaan on yksi pitkän aikavälin energiavaihtoehdoista erityisesti keskitetyssä perussähkön tuotannossa. Ensisijaisena tavoitteena on Ydinenergia, josta saadaan 35 prosenttia Euroopan unionissa tuotetusta sähköstä, on merkittävä osatekijä ilmastonmuutoksen torjunnasta ja EU:n energiariippuvuuden vähentämisestä käytävässä keskustelussa. Ydinenergia-alalla on kuitenkin edelleen ratkaistavanaan vaikeita kysymyksiä. Hallittu lämpöydinfuusio puolestaan on yksi pitkän aikavälin energiavaihtoehdoista erityisesti keskitetyssä perussähkön tuotannossa. Ensisijaisena tavoitteena on \\epades\adoptes\adoptes_definiti\02-06\ fi.doc PE \ 2

3 edetä kohti sellaista kehityksen tasoa, jossa kyetään osoittamaan fuusioenergian tieteellinen ja teknologinen toteutettavuus ja arvioimaan sen ominaisuuksien kestävyyttä. Lyhyellä aikavälillä on löydettävä yhteiskunnan kannalta hyväksyttäviä tapoja huolehtia ydinjätteestä ja otettava käyttöön erityisesti pitkäikäisen jätteen hallintaa koskevia teknisiä ratkaisuja. Lisäksi olisi tutkittava innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin hyödyntää turvallisesti ydinfissiota, sekä niiden käyttömahdollisuuksia tuotettaessa energiaa Euroopan tarpeisiin tulevina vuosikymmeninä. Säteilysuojauksen korkeaa tasoa yhteisössä on ylläpidettävä keskittämällä ja koordinoimalla tutkimusta, ja erityisesti on keskityttävä vähäisen altistumisen vaikutusten selvittämeen. edetä kohti sellaista kehityksen tasoa, jossa kyetään osoittamaan fuusioenergian tieteellinen ja teknologinen toteutettavuus ja arvioimaan sen ominaisuuksien kestävyyttä. Lyhyellä aikavälillä on löydettävä sekä turvallisia että yhteiskunnan kannalta hyväksyttäviä tapoja huolehtia ydinjätteestä ja otettava käyttöön erityisesti pitkäikäisen jätteen hallintaa koskevia teknisiä ratkaisuja. Lisäksi olisi tutkittava innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin hyödyntää turvallisesti ydinfissiota, sekä niiden käyttömahdollisuuksia tuotettaessa energiaa Euroopan tarpeisiin tulevina vuosikymmeninä. Säteilysuojauksen korkeaa tasoa yhteisössä on ylläpidettävä keskittämällä ja koordinoimalla tutkimusta, ja erityisesti on keskityttävä vähäisen altistumisen vaikutusten selvittämiseen. Tarkistus 5 Liite I, 2.1 jakso, "Painopisteet", i alakohta, 1 luetelmakohta Fuusiofysiikan ja plasmatekniikan tutkimus ja kehittäminen, jossa keskitytään magneettisen koossapidon mallien tutkimukseen ja arviointiin erityisesti siten, että jatketaan Wendelstein 7-X -stellaraattorin rakentamista ja käytetään Euratom- assosiaatioiden olemassa olevia laitteistoja. Fuusiofysiikan ja plasmatekniikan tutkimus ja kehittäminen, jossa keskitytään ITERin käyttöönoton valmisteluun sekä toroidaalisen magneettisen koossapidon mallien tutkimukseen ja arviointiin erityisesti siten, että jatketaan Wendelstein 7-X -stellaraattorin rakentamista ja käytetään Euratom- assosiaatioiden olemassa olevia laitteistoja. Tarkistus 6 Liite I, 2.1 jakso, "Painopisteet", ii alakohta JET-laitteiston käyttöä jatketaan Euroopan fuusiokehityssopimuksen (EFDA) puitteissa, ja tarkoituksena on saattaa päätökseen parhaillaan käynnissä oleva suorituskyvyn parannusten hyödyntäminen. JET-laitteiston käyttö on lopetettava sopivana ajankohtana, jotta siihen käytettävät varat voidaan ohjata Next Step/ITER-hankkeeseen. JET-laitteiston käyttöä jatketaan Euroopan fuusiokehityssopimuksen (EFDA) puitteissa, ja tarkoituksena on valmistella ITERin käyttöönottoa saattamalla päätökseen parhaillaan käynnissä oleva suorituskyvyn parannusten hyödyntäminen. JET-laitteiston käyttö olisi lopetettava vaiheittain ITER-hankkeen toteutuksen aikataulun mukaisesti ja varojen saatavuus huomioon ottaen. Tarkistus 7 Liite I, 2.2 jakso, "Tutkimuksen painopisteet", i alakohta, otsikko \\epades\adoptes\adoptes_definiti\02-06\ fi.doc PE \ 3

4 Geologista loppusijoitusta koskeva tutkimus Väliaikaista sijoitusta ja geologista loppusijoitusta koskeva tutkimus Tarkistus 8 Liite I, 2.2 jakso, "Tutkimuksen painopisteet", i alakohta, 1 alakohta Tavoitteena on luoda vankka tekninen perusta, jonka varassa voidaan demonstroida geologisiin muodostelmiin tapahtuvan käytetyn polttoaineen ja pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen loppusijoituksen turvallisuutta. Lisäksi tuetaan yhteisen eurooppalaisen näkemyksen muodostamista jätteen loppusijoitukseen liittyvistä tärkeimmistä kysymyksistä. Tavoitteena on luoda vankka tekninen perusta, jonka varassa voidaan demonstroida geologisiin muodostelmiin tapahtuvan käytetyn polttoaineen ja pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen loppusijoituksen turvallisuutta. Lisäksi tuetaan yhteisen eurooppalaisen näkemyksen muodostamista jätteen loppusijoitukseen liittyvistä tärkeimmistä kysymyksistä, väliaikainen (lyhyen ja pitkän aikavälin) sijoittaminen mukaan lukien. Tarkistus 9 Liite I, 2.2 jakso, "Tutkimuksen painopisteet", i alakohta, 1 luetelmakohta Perustietämyksen lisääminen sekä teknologian kehittäminen ja testaaminen. aihepiireihin: keskeiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit; erilaisten luonnon muodostamien ja rakennettujen vapautumisesteiden vuorovaikutus, niiden vakaus pitkällä aikavälillä sekä keinot, joiden avulla voidaan ottaa käyttöön loppusijoitusteknologiaa maanalaisissa tutkimuslaboratorioissa. Perustietämyksen lisääminen sekä teknologian kehittäminen ja testaaminen. aihepiireihin: keskeiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit; erilaisten luonnon muodostamien ja rakennettujen vapautumisesteiden vuorovaikutus, niiden vakaus pitkällä aikavälillä sekä keinot, joiden avulla voidaan ottaa käyttöön loppusijoitusteknologiaa maanalaisissa tutkimuslaboratorioissa. Erityisesti tarvitaan jätteen luokittelua ja jätepakkauksia koskevaa tutkimusta. \\epades\adoptes\adoptes_definiti\02-06\ fi.doc PE \ 4

5 Tarkistus 10 Liite I, 2.2 jakso, "Tutkimuksen painopisteet", i alakohta, 2 luetelmakohta Uudet ja parannetut välineet. aihealueisiin: suorituskyvyn ja turvallisuuden arviointimallit, pitkän aikavälin turvallisuuden demonstrointimenetelmät, mukaan luettuina herkkyys- ja epävarmuusanalyysit, sekä vaihtoehtoisten suorituskyvyn mittarien arviointi ja kehittäminen sekä sellaisten niiden hallintoprosessien arviointi ja kehittäminen, joilla vaikutetaan asianmukaisesti jätteen loppusijoituksen julkisuudessa herättämään huoleen. Uudet ja parannetut välineet. aihealueisiin: suorituskyvyn ja turvallisuuden arviointimallit, lyhyen ja pitkän aikavälin turvallisuuden demonstrointimenetelmät, mukaan luettuina radioaktiivisen jätteen loppusijoittamisen simulointia koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan kehittäminen, herkkyys- ja epävarmuusanalyysit, sekä vaihtoehtoisten suorituskyvyn mittarien arviointi ja kehittäminen sekä sellaisten niiden hallintoprosessien arviointi ja kehittäminen, joilla vaikutetaan asianmukaisesti jätteen loppusijoituksen julkisuudessa herättämään huoleen. Tarkistus 11 Liite I, 2.2 jakso, "Tutkimuksen painopisteet", ii alakohta, 1 luetelmakohta Partitio ja transmutaatio. Tutkimuksessa keskitytään seuraaviin aihepiireihin: kokonaiskonseptin perusarvioinnit; lupaavimpien partitiotekniikkojen demonstrointi pilottimittakaavassa; transmutaatiotekniikkojen jatkokehitys sekä niiden teollisen toteutettavuuden arviointi. Partitio ja transmutaatio. Tutkimuksessa keskitytään kokonaiskonseptin perusarviointeihin: tavoitteena on arvioida eri partitio- ja transmutaatiotekniikkojen käyttökelpoisuutta polttoaineiden ja transmutaatiokohteiden tuottamisessa sekä tarkastella kannattavuusanalyysin perusteella niiden mahdollista vaikutusta radioaktiivisen jätteen hallintaan suunnittelemalla sitä käsittelevän demonstrointihankkeen. Tämä auttaa myöhempää päätöksentekoa. Transmutaatiotekniikkojen kehitystyötä jatketaan myös edelleen. Tarkistus 12 Liite I, 2.2 jakso, "Tutkimuksen painopisteet", ii alakohta, 2 luetelmakohta Jätteen syntyä vähentävät ratkaisut: Tutkimuksessa keskitytään mahdollisuuksiin käyttää tehokkaammin fissiomateriaalia nykyisissä reaktoreissa ja muita ratkaisuja ydinenergian tuotannossa syntyvän jätteen määrän pienentämiseksi. Jätteen syntyä vähentävät ratkaisut: Tutkimuksessa keskitytään mahdollisuuksiin käyttää tehokkaammin fissiomateriaalia nykyisissä reaktoreissa ja muita ratkaisuja ydinenergian tuotannossa syntyvän jätteen määrän pienentämiseksi sekä ennen kaikkea korkean lämpötilan reaktoriin (HTR) erityisesti seuraavien tekijöiden osalta: \\epades\adoptes\adoptes_definiti\02-06\ fi.doc PE \ 5

6 suoran kierron voimanmuuntojärjestelmä, materiaalien ominaisuudet korkean lämpötilan helium-ympäristössä, innovatiiviset polttoainepinnoitteet, prosessilämpösovellukset sekä turvallisuusja lupakysymykset. Tarkistus 13 Liite I, 2.3 jakso, "Tutkimuksen painopisteet", 1 luetelmakohta Pienten ja pitkäaikaisesti vaikuttavien säteilyannosten aiheuttamien riskien kvantifiointi. Toiminnassa keskitytään sopivien säteilylle altistuneiden väestönosien epidemiologisiin tutkimuksiin, joita täydennetään solu- ja molekyylibiologisilla tutkimuksilla säteilyn ja DNA:n, solujen, elinten ja koko kehon vuorovaikutuksesta. Pienten ja pitkäaikaisesti vaikuttavien säteilyannosten aiheuttamien riskien kvantifiointi. Toiminnassa keskitytään sopivien säteilylle altistuneiden väestönosien epidemiologisiin tutkimuksiin sekä mekanistisiin tutkimuksiin altistumisen ja varhaisessa tai myöhäisessä vaiheessa esiintyvien säteilyn aiheuttamien terveysvaikutusten välisen suhteen ymmärtämiseksi (solu- ja molekyylibiologisilla tutkimuksilla säteilyn ja DNA:n, solujen, elinten ja koko kehon vuorovaikutuksesta). Tarkistus 14 Liite I, 2.3 jakso, "Tutkimuksen painopisteet", 3 luetelmakohta Ympäristönsuojelu ja radioekologia. Käsitteellinen ja metodologinen perusta ympäristönsuojelulle; luonnollisten ja keinotekoisten säteilylähteiden ihmiseen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten parempi arviointi ja hallinta. Ympäristönsuojelu ja radioekologia. Käsitteellinen ja metodologinen perusta ympäristönsuojelulle; luonnollisten ja keinotekoisten säteilylähteiden ihmiseen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten parempi ymmärtäminen, arviointi ja hallinta. Tarkistus 15 Liite I, 3 jakso, i alakohta, 1 a alakohta (uusi) Tarkistus 16 Liite I, 3 jakso, ii alakohta, 2 alakohta Tutkimusaloja ovat korkeammassa lämpötilassa ja paineessa toimivien kevytvesireaktorien (LWR) teknologia, kaasujäähdytteisten reaktorien teknologia, nopeiden reaktorien teknologia sekä lämmön ja sähkön yhteistuotanto (ydinenergia ja vedyn tuotanto, suolanpoisto merivedestä). Tätä täydennetään tuella, jota annetaan Tätä täydennetään tuella, jota annetaan \\epades\adoptes\adoptes_definiti\02-06\ fi.doc PE \ 6

7 apurahoja, erityisiä koulutuskursseja, koulutusverkkoja sekä uusien itsenäisten valtioiden ja KIE-maiden nuorten tutkijoiden apurahoja ja muiden maiden infrastruktuurien käyttömahdollisuuksia varten. apurahoja, erityisiä koulutuskursseja, koulutusverkkoja sekä uusien itsenäisten valtioiden ja KIE-maiden nuorten tutkijoiden apurahoja varten. Infrastruktuurien osalta edistetään muiden maiden laitteistojen käyttömahdollisuuksia. Lisäksi aloitetaan ohjelman puolivälissä henkilöresursseihin ja pätevyyteen liittyvien EU:n tulevien tarpeiden sekä kokeellisten apuvälineiden yhteinen arviointi. Tämä on monialainen toimi ja vaikuttaa välittömästi eurooppalaiseen tutkimuskapasiteettiin sellaisilla aloilla, kuten turvallisuus, innovatiiviset ratkaisut ja koulutus. Tarkistus 17 Liite I, 3 jakso, ii alakohta, 1 luetelmakohta laitosten hallinta, myös vanhenemisen vaikutukset ja polttoaineen teho; vakavien onnettomuuksien hallinta, varsinkin kehittyneiden numeeristen simulointikoodien kehittäminen; käytöstä poistamisen käytännön näkökohdista hankitun eurooppalaisen tiedon ja osaamisen yhteen kokoaminen; yhdenmukaisten turvallisuutta koskevien, sekä operatiivisten että sääntelyllisten, lähestymistapojen ja parhaiden toimintatapojen kehittäminen Euroopan tasolla. laitosten hallinta, myös vanhenemisen vaikutukset ja polttoaineen teho; vakavien onnettomuuksien hallinta, varsinkin kehittyneiden numeeristen simulointikoodien kehittäminen; käytöstä poistamisen käytännön näkökohdista hankitun eurooppalaisen tiedon ja osaamisen yhteen kokoaminen; yhdenmukaisten operatiivisten turvallisuutta koskevien lähestymistapojen ja parhaiden toimintatapojen kehittäminen Euroopan tasolla. \\epades\adoptes\adoptes_definiti\02-06\ fi.doc PE \ 7