MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN KASAVARASTOINNIN AIKAISET RAVINNEVALUMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN KASAVARASTOINNIN AIKAISET RAVINNEVALUMAT"

Transkriptio

1 MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN KASAVARASTOINNIN AIKAISET RAVINNEVALUMAT Jatkoa Anni Pihkamäen opinnäytetyölle Laura Kannisto 2014 Bioliike-projektia (v ) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta

2 SISÄLLYS 1 TAUSTAA KOEJÄRJESTELY JA NÄYTTEENOTTO Koejakson aikainen sää ja sadanta TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Mädätysjäännös Valumavesi Analyysit Koostetulokset ph Kiintoaine Kemiallinen ja biologinen hapenkulutus Typpi Fosfori JOHTOPÄÄTÖKSET... 10

3 Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat 1 TAUSTAA Bioliike-hankkeessa opinnäytetyönsä tehnyt Anni Pihkamäki tutki mädätysjäännöksen kasavarastoinnin aikana syntyvien valumavesien määrää ja ravinnepitoisuuksia. Tutkimusta varten laitosalueelle sijoitettiin mädätysjäännöskasa niin, että valumavedet pystyttiin keräämään hallitutusti. Koe aloitettiin marraskuussa 2013 ja opinnäytetyössä sitä seurattiin maaliskuun 2014 loppuun (126 vrk). Mädätysjäännöskasan seurantaa jatkettiin hankkeen yhteydessä vielä opinnäytetyön jälkeen lokakuun 2014 lopulle, jolloin seuranta ajaksi tuli 333 vuorokautta. Tähän raporttiin on koottu loppuajan seurantatulokset. 2 KOEJÄRJESTELY JA NÄYTTEENOTTO Tutkittu mädätysjäännöskasa sijoitettiin lavalle (2,4 x 6 m), 120 cm:n korkeuteen maasta. Lava kallistettiin n. 0,2 :n kulmaan, jotta sadevesi saatiin kerättyä yhteen kulmaan, josta se valui lavan alle sijoitettuun 1 m 3 :n konttiin (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Lavalle nostettiin kg tuoretta mädätysjäännöstä (kuiva-aineena kg). Kuva 1. Koelava, jolle mädätysjäännös varastoitiin, sekä valumaveden keräilyyn käytetty kontti (kuva: Anni Pihkamäki) Näytteenottojen tiheys riippui sademäärästä, pakkasista ja helteistä. Näyte otettiin joka kerta sekä konttiin valuneesta vedestä että lavalla olevasta mädätysjäännöksestä. Taulukossa 1 on listattu näytteenottoajankohdat. Valumavesinäytteitä tutkittiin yhteensä 12 kappaletta, joista 6 sisältyi opinnäytetyöhön, ja mädätysjäännösnäytteitä 13 kappaletta, joista 7 sisältyi opinnäytetyöhön. 1

4 Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat Taulukko 1. Näytteenottoajankohdat, X:llä merkityt näytteet sisältyivät Pihkamäen opinnäytetyöhön. Näytteen nro. päivämäärä vrk edellisestä näytteestä opinnäytetyö X X X X X X X Mädätysjäännöksen näytteenottoa varten kasasta kerättiin eri kohdista osanäytteitä ämpäriin. Ämpärissä sekoitetusta kokoomanäytteestä otettiin n. 500 ml näytettä analysointiin, loput palautettiin lavalle. Koejaksolle sijoittuvan pakkasjakson aikana näytteenoton haasteena oli saada edustavat osanäytteet jäätyneestä kasasta. Valumaveden määrä luettiin kontin kyljessä olevasta mitta-asteikosta. Konttia ravisteltiin ennen näytteenottoa. Näytteenotto tapahtui kontin alaosassa olevasta hanasta. Näytteenoton jälkeen valumaveden keräilyyn käytetty kontti tyhjennettiin. Kesän aikana valumavesinäytteessä oli havaittavissa levää. 2.1 Koejakson aikainen sää ja sadanta Koejakson aikana seurattiin alueen säätilaa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Seurantaan käytettiin AccuWeather.com 1 -sivustoa (Forssan tietoja). Kuvaajaan on sijoitettu näytteenott ajankohdat mustina pylväinä. Talviaikaan näytteenottoväli oli pidempi, jäätyneen näytteen takia. Kesällä näytteenottoväliä pidensi sateettomuus ja helteet. 1 2

5 litraa lämpötila, C sade, mm vettä Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat Sademäärä, mm Lämpötila, päivän alin Lumisade, mm vettä Lämpötila, päivän ylin Kuva 2. Koejakson lämpötila ja sademäärät. Pylväät kuvaavat näytteenottoja. Koejakson aikana lavan alalle (14,4 m 2 ) satoi n litraa. Tämä on esitetty kumulatiivisesti kuvassa 3. Kuvassa on esitetty myös näytteenottojen yhteydessä kerätyt tiedot valumaveden määrästä. Valumavettä muodostui koejakson aikana litraa % 25% 20% 15% 10% 5% 0% sademäärä valumaveden määrä valumaveden osuus sademäärästä Kuva 3. Koejakson aikaiset sade- ja valumavesimäärät sekä valumaveden osuus sademäärästä. Talvikuukausina (marras-maalis) valumaveden määrä sadevedestä oli korkeimmillaan 25 %. Kesäkuukausina (huhti-syys) valumavedenmäärä sademäärästä laski 10 %. Koko koejakson ajalta valumaveden osuus sadevedestä oli n. 17 %. 3

6 Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat Koejakson aikaisen sademäärän perusteella laskettuna vuoden sadannaksi tulee 729 mm (60 mm/kk). Ilmatieteen laitoksen tilastoissa 2 viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta ( ) vuotuinen sademäärä koekasan alueella on ollut 627 mm. Tähän nähden koejakson aikainen vuosi oli tilastollista sateisempi. 3 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 3.1 Mädätysjäännös Koejakson alussa ja jokaisen valumavesinäytteenoton yhteydessä otetusta mädätysjäännösnäytteestä määritettiin kuiva-aine ja orgaaninen aines (SFS 3008), ammonium-, liukoinen ja kokonaistyppi (Kjeldahl) sekä liukoinen ja kokonaisfosfori (SFS-EN ISO 6878:2004). Liukoista typpeä ja fosforia varten näytteet uutettiin SFS-EN mukaan, käyttäen uuttosuhteena 1:10. Taulukossa 2 on esitetty mädätysjäännöksen analyysitulokset koejakson alussa ja lopussa. Taulukko 2. Mädätysjäännöksen analyysitulokset kokeen alussa ja lopussa. vrk TS VS VS/TS liukoinen typpi Nliuk/ Ntot ammoniumtyppi kokonaistyppi kokonaisfosfori liukoinen fosfori % % mgn/g mgn/g mgn/g mgp/kg mgp/kg 0 27,8 17,0 0,61 1,51 2,0 10,7 0, ,2 0, ,6 15,0 0,54 0,2 0,2 8,9 0, ,3 0,00 Pliuk/ Ptot Mädätysjäännöksen kuiva-aine vaihteli vuoden aikana välillä 23,5-38,4 %. Suurimmat kuiva-ainepitoisuudet saatiin kesällä otetuista näytteistä. Orgaanisen aineksen osuus kuiva-aineesta hivenen laski kokeen aikana (Kuva 4). 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Kuva 4. Mädätysjäännöksen orgaanisen aineksen osuus kuiva-aineesta (VS/TS) seurantajakson aikana. 2 4

7 Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat Koko seurantajakson aikana mädätysjäännöskasasta poistui kokonaistypestä yhteensä noin 17 %. Kiintoainenäytteiden fosforianalyysiongelmista johtuen, mädätysjäännöksen fosforianalyysituloksista ei saatu loogisia johtopäätöksiä. Fosforin käyttäytymistä onkin jatkossa arvioitu yksinomaan valumavesitulosten perusteella. Koejakson lopussa normaalin kokoomamädätysjäännösnäytteen lisäksi otettiin näytteitä eri kohdista ja eri syvyydeltä kasaa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Tulokset näistä näytteistä on koottu taulukkoon 3. MJ 5 MJ 1 MJ 2 MJ 3 MJ 4 Valumareikä MJ 6 Kuva 5. Eri kohdasta mädätysjäännöskasaa otettujen näytteiden sijainnit, MJ1 ja MJ3 - MJ6 on otettu n. 20 cm pinnasta, MJ2 n. 10 cm pohjalta. Suurimmat erot eri kohdista otetuissa näytteissä oli kuiva-aine- ja ammoniumtyppipitoisuuksissa. Kuivinta oli kasan pinnalla sekä kauimpana valumaveden keräilyä varten tehdystä reiästä. Kosteimmat näytteet oli otettu kasan pohjalta sekä kasan alalaidasta. Ammoniumtyppipitoisuus oli kaikissa muissa paitsi pohjalta otetussa näytteessä 0,1-0,2 g/kg, eli vastaavalla tasolla kuin kokoomanäytteessä seurantajakson lopussa (Taulukko 2) Mitä lähempää valumareikää näyte oli, sitä suurempi sen ammoniumtyppipitoisuus oli. Pohjalta otetussa näytteessä oli selvästi enemmän ammoniumtyppeä. Vastaavasti, myös kokonaistyppi ja liukoinen typpi olivat pohjalta otetussa näytteessä korkeammat. Taulukko 3. Eri kohdasta kasaa otettujen näytteiden pitoisuudet tuorepainoa kohti. vrk alusta TS VS VS/TS liukoinen typpi ammoniumtyppi kokonaistyppi N-liuk/ N-tot liukoinen fosfori % % gn/kg mgn/kg gn/kg mgp/kg MJ1 32,5 17,1 0,53 0,11 0,02 0,96 MJ2 28,6 16,0 0,56 2,03 0,06 9,94 0,01 1,06 MJ3 28,4 15,6 0,55 0,10 1,55 MJ4 34,5 18,5 0,54 0,14 0,62 MJ5 28,8 15,4 0,54 0,16 0,02 9,70 0,00 1,10 MJ6 29,0 15,8 0,54 0,05 0,02 8,21 0,00 0,88 5

8 Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat 3.2 Valumavesi Analyysit Näytteistä mitattiin ph, sekä määritettiin kiintoaines (SFS-EN 872), COD (Hack Lange), biologinen hapenkulutus (Oxitop ), ammonium- ja kokonaistyppi (Kjeldalh), liukoinen ja kokonaisfosfori (SFS-EN ISO 6878:2004). Liukoista fosforia varten näytteet suodatettiin standardin SFS- EN mukaisesti, ilman uuttoa. Biologinen hapenkulutus määritettiin Oxitop -laitteistolla. Määrityksessä käytettiin ml säilöpulloja, sekä 200 ml näytemäärää. Määritys suoritettiin 20 ºC lämpötilassa. Menetelmänä käytettiin paineen muutosta. Hiilidioksidin vastaanottoliuoksena käytettiin 8 ml 2 M NaOH-liuosta. Oxitopmäärityksen jälkeen NaOH-liuos titrattiin HCl-liuoksella. Tulosten vertailuksi biologinen hapenkulutus laskettiin myös titrauksen perusteella Koostetulokset Valumavesinäytteen määrä vaihteli välillä litraa. Alle 100 litran näytteitä oli neljä ja ne sijoittuivat kesän helteille sekä lokakuun alkuun. Tällöin joko sademäärä oli vähäinen tai valumavesi ehti haihtua ennen näytteiden saamista. Taulukossa 4 on esitetty koko koejakson aikana määritettyjen valumavesinäytteiden analyysituloksista lasketut kumulatiiviset ainemäärät suhteutettuna mädätysjäännöksen alkuperäiseen kuiva-ainemäärään. Taulukko 4. Koejakson (333 vrk) aikana muodostuneen valumaveden (yht litraa) mukana poistuneet ainemäärät laskettuna mädätysjäännöskasan alkuperäistä kuiva-ainetta kohti. analyysi yksikkö tulos ph keskiarvo 7,75 TSS mg/kg mäd. jään.ts 190 COD tot g/kg mäd. jään.ts 2,6 COD liuk gkg mäd. jään.ts 2,2 BOD 7 g/kg mäd. jään.ts 0,6 COD liuk/ tot 0,86 ammoniumtyppi g/kg mäd. jään.ts 0,5 kokonaistyppi g/kg mäd. jään.ts 0,6 NH 4+ / N-tot 0,85 liukoinen fosfori mg/kg mäd. jään.ts 2,5 kokonaisfosfori mg/kg mäd. jään.ts 4,0 Pliuk/ Ptot 0,63 Ensimmäisen näytteen (19 vrk) fosforimäärityksessä ilmeni ongelmia. Määrityksen värjäysvaiheessa näyte muuttui sameaksi. Tämä todennäköisesti johtui valumaveden keräilykontin pohjalla, pesuista huolimatta, säilyneistä kemikaalijäämistä. Kyseisestä näytteestä ei pystytty määrittämään fosforia. 6

9 mg/kg mäd.jään. TS mg/l Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat ph ph mitattiin kuin näytteen lämpötila oli tasaantunut. Valumanäytteiden ph vaihteli välillä ph 7,0-8,3 (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) valuman nro. Kuva 6. Valumaveden ph-arvot koejakson aikana Kiintoaine Koejakson aikana määritetyt kiintoainepitoisuudet ja näiden kertymä, joka on laskettu koejakson alussa ollutta mädätysjäännöksen kuiva-ainetta kohti, on esitetty kuvassa TSS kumulatiivinen TSS, pitoisuus Kuva 7. Valumaveden kiintoainepitoisuudet ja kertymä mädätysjäännöksen alkutilanteen kuiva-ainetta kohti. Valumaveden mukana mädätysjäännöskasasta poistui kiintoainetta 190 mg/kgts. Yksittäisten näytteiden kiintoainepitoisuus vaihteli 0,02-0,48 g/l 7

10 go2/kg mäd.jään. TS go2/l Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat välillä. Näytteiden kiintoainepitoisuus oli suurempi koejakson alussa. Koko valumaveden pitoisuusuudeksi tulee 0,14 g/l Kemiallinen ja biologinen hapenkulutus Kuvassa 8 on esitetty valumavesinäytteiden kemiallisen ja biologisen hapenkulutuksen pitoisuudet sekä kertymä, joka on laskettu koejakson alussa ollutta mädätysjäännöksen kuiva-ainetta kohti. Koejakson aikana valumaveden mukaan poistui COD:tä 2,6 go2/kgts, josta liukoista 86 %. BOD:tä valumaveden mukana poistui 0,6 go2/kgts, joka on kemiallisesta hapenkulutuksesta 22 %. 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, COD tot COD liuk BOD7 COD tot, pitoisuus COD liuk, pitoisuus BOD7, pitoisuus Kuva 8. Valumaveden COD tot, COD liuk ja BOD 7 pitoisuudet ja kertymä mädätysjäännöksen alkutilanteen kuiva-ainetta kohti. Valumaveden kemiallinen hapenkulutus vaihteli näytekohtaisesti välillä 0,8-4 g/l, ensimmäisen näytteen COD oli tätä suurempi 14 g/l. Koejakson edetessä liukoisen COD:n osuus kokonais-cod:stä kasvoi. Liukoisen COD:n osuus kokonais-cod:stä vaihteli välillä %. Näytekohtaisten BOD7-tulosten vaihtelu oli vähäisempää kuin CODtulosten. Näytekohtaiset tulokset vaihtelivat 0,1-0,8 g/l välillä (10-40 % COD:stä). BOD7 oli korkeimmillaan talven ja kevään aikana. Kesän jälkeisissä tuloksissa (277 vrk jälkeen) BOD7-pitoisuudet pysyivät alle 0,2 g/l Typpi Ammonium- ja kokonaistyppipitoisuudet ja näiden kertymät, laskettuna mädätysjäännöksen alkutilanteen kuiva-ainetta kohti, on esitetty kuvassa 9. Valumaveden kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaisia, vaihtelivat välillä 0,01-1,1 g/l ensimmäistä näytettä lukuun ottamatta (1,6 g/l). Valumavesinäytteiden typpipitoisuudet laskivat koejakson edetessä. 8

11 gn/kg mäd.jään.ts gn/l Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat Koejakson ensimmäisten 200 vuorokauden aikana suurin osa valumaveden typestä oli ammoniummuodossa (80-95 %). Kesän aikana ja jälkeen ammoniumtypen osuus oli vain % kokonaistypestä. 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Ammoniumtyppi ammoniumtyppi, pitoisuus Kokonaistyppi kokonaistyppi, pitoisuus Kuva 9. Valumaveden ammonium- ja kokonaistyppipitoisuudet ja kertymä mädätysjäännöksen alkutilanteen kuiva-ainetta kohti. Valumavesien mukana mädätysjäännöskasasta poistui typpeä yhteensä noin 0,6 g/kgts. Tämä on n. 1,6 % mädätysjäännöksen alkutilanteen kokonaistypestä, ja noin 10 % liukoisesta typestä Fosfori Fosforipitoisuudet ja näiden kertymät on esitetty kuvassa 10, laskettuna koejakson alussa ollutta mädätysjäännöksen kuiva-ainetta kohti. Ensimmäisestä näytteestä (19 vrk) ei pystytty määrittämään fosforia. Tämä näyte muuttui analyysin värjäysvaiheessa sameaksi, joten spektrometrinen määritys ei onnistunut. Todennäköisesti syynä epäonnistuneeseen fosforimääritykseen oli kontin pohjalla pesuista huolimatta säilyneet kemikaalijäämät. 9

12 mgp/kg mäd.jään.ts mgp/l Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Kokonaisfosfori kokonaisfosfori, pitoisuus liukoinen fosfori liukoinen fosfori, pitoisuus Kuva 10. Valumaveden liukoinen ja kokonaisfosforipitoisuudet ja kertymä mädätysjäännöksen alkutilanteen kuiva-ainetta kohti. Koejakson aikana valumaveden mukana poistui fosforia yhteensä noin 4,0 mg/kgts, josta 65 % liukoista. Yksittäisten valumavesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 0,6-8,8 mg/l, ollen enimmäkseen alle 3 g/l. Näytekohtaisten tulosten liukoinen fosfori vaihteli suuresti, ollen % näytteen kokonaisfosforista. Valumaveden mukana poistui fosforia vain 0,04 % mädätysjäännöksen alkutilanteen kokonaisfosforista. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Mädätysjäännöskasasta muodostuvan valumaveden määrään näytti vaikuttavan sademäärän lisäksi lämpötila. Koejakson perusteella vuoden aikana valumavettä muodostuu keskimäärin noin 17 % kasalle sataneesta vedestä. Mädätysjäännöksen kosteuspitoisuus pysyy suhteellisen samana, joten kasalle satanut vesi haihtui nopeasti. Valumaveden osuus sadevedestä vaihtelee vuoden aikojen mukaan. Talvikuukausina valumaveden osuus sadevedestä oli n. 25 %, kesällä vain 10 %. Seurantajakson aikana (333 vrk) valuman mukana kasasta poistuneet typpija fosforimäärät olivat alhaisia suhteutettuna kasan kokonaistyppi- ja -fosforimääriin. Valumaveden mukana kokonaistyppeä poistui 1,6 % mädätysjäännöksen alkutilanteen kokonaistypestä, fosforia vain 0,04 %. Vastaavasti valumavesianalyysien perusteella 10 % kasan liukoisesta typestä olisi poistunut valuman mukana. Toisaalta, katsoen tilannetta mädätysjäännöksestä (kokoomanäyte) tehtyjen analyysien perusteella, niin koejakson lopulla mädätysjäännöksen kokonaistyppipitoisuus oli n. 83 % koejakson alun pitoisuudesta. Lisäksi, kasasta otetun kokoomanäytteen mukaan, liukoinen typpi olisi poistunut lähes kokonaan. Toisaalta, eri kohdista kasaa otettujen yksittäisten näytteiden perusteella pitoisuudet pinnalla oli selvästi alhaisempia 10

13 Mädätysjäännöksen kasavarsatoinnin aikaiset ravinnevalumat kuin pohjalla, jossa liukoinen typpipitoisuus oli vastaava kuin kasassa alkutilanteessa. Näin ollen, on todennäköistä, että liukoinen typpi (ammo-n) osin haihtuu pinnalta, mutta myös valuu valumaveden mukana kasalla pohjalle, jonne kosteus ja liukoiset ravinteet vähän konsentroituvat varastoinnin aikana. Valumaveden orgaanisen aineen eli BOD7- (keskimäärin 400 mg/l, vaihteluväli mg/l välillä) ja COD-pitoisuudet (keskimäärin 1,8 mg/l, vaihteluväli 0,7-4 g/l) sekä kiintoainepitoisuudet (keskimäärin 140 mg/l, vaihteluväli mg/l) vastaavat jätevedenpuhdistamoille tulevaa tyypillistä yhdyskuntajätevettä. 11

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä/2015 kevät/2016 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi

Lisätiedot

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä-syksy 2015 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi A2 A3

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä Ravinneresurssi-päivä Mustialassa 11.4.2017 Jarkko Nummela / HAMK Valumavesi Valumavesi on tässä yhteydessä vettä, jota maanpinta ei laatunsa, muotonsa tai

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys 30.3.2017 Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Taustaa Selvityshanke aloitettiin keväällä 2013 Liikenneviraston toimeksiannosta

Lisätiedot

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Ympäristöriskiraportti astiakokeiden ja demokokeiden tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeen sisäiseen

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana

Lisätiedot

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena Sanni Pisto*, Ville Alho, Pirjo Rinnepelto, Mervi Matilainen Apila Group Ltd., Länsikatu 15, FI-811 Joensuu, * Corresponding author, sanni.pisto@apilagroup.fi, Tel.:

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi www.hamk.fi/ravinneresurssi Maritta Kymäläinen, HAMK ja Erika Winqvist, Luke Palopuron akroekologinen symbioosi tilaisuus, 10.2.2017

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie TERVO

KERTARAPORTTI Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie TERVO s. 1 (1) TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8.9.2014 (776c). Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO C776 TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa

Orgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa Orgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa Tiina Tontti 1), Petri Kapuinen 2), Marika Laurila 3) ja Jarkko Kekkonen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat

Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie TERVO

KERTARAPORTTI Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie TERVO s. 1 (1) TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 28.12.2016 (776c). Tervon kunta Tekninen toimisto Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO C776 TERVON KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN Hinnastoon on koottu laboratoriossa tehtävien määritysten ja muiden peluiden verottomat ja arvonlisäverolliset hinnat. Laboratoriomme on FINAS pelun akkreditoima testauslaboratorio T190. Akkreditoidut

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) EURUUN AUPUNI, JAAONSUON JVP Tutkimus: 9/2016, 22.9.2016 (5keukk). euruun Jaakonsuon jvp:n prosessi toimi tarkkailuajankohtana kaikilta osin huomattavasti paremmin kuin edeltävillä tarkkailukerroilla.

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot